52005PC0639

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 9.12.2005

KOM(2005) 639 lopullinen

2005/0251 (AVC)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön liittymisestä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. POLIITTINEN JA OIKEUDELLINEN TAUSTA

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi (jäljempänä ’Haagin konferenssi’) on vakiintunut kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä lähinnä neuvottelemalla ja laatimalla kansainvälisiä yleissopimuksia. Haagin konferenssin työn tuloksena on hyväksytty suuri määrä tärkeitä yleissopimuksia kansainvälisen yksityisoikeuden eri aloilta. Tähän mennessä järjestö on laatinut 35 yleissopimusta, ja sillä on 65 jäsentä, joihin kuuluvat kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot.

Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan yhteisöllä on ollut toimivalta toteuttaa toimenpiteitä oikeudellisen yhteistyön alalla sellaisissa yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli, siinä määrin kuin kyseiset toimenpiteet ovat tarpeen yhteismarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Yhteisö on käyttänyt uutta toimivaltaansa antamalla lukuisia säädöksiä. Uusista säädöksistä ollaan myös neuvottelemassa tai niitä ollaan valmistelemassa. Monet näistä säädöksistä koskevat aloja, jotka kuuluvat joko kokonaan tai osittain Haagin konferenssin toiminnan piiriin. Esimerkkejä näistä ovat oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta ulkomailla vuonna 1965 tehty yleissopimus, joka käsittelee samaa asiaa kuin oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annettu asetus N:o 1348/2000; todisteiden vastaanottamisesta vuonna 1970 tehty yleissopimus, joka käsittelee samaa asiaa kuin jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä todisteiden vastaanottamisessa annettu asetus N:o 1206/2001; lasten suojelun parantamiseksi vuonna 1980 ja 1996 tehdyt yleissopimukset, jotka ovat osittain päällekkäisiä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun asetuksen N:o 2201/2003 kanssa, sekä oikeuspaikkasopimuksista vuonna 2005 tehty yleissopimus ja elatusapua koskeva yleissopimusluonnos, jotka kattavat tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan kuuluvat alat.

Näiden asetusten käyttöönoton myötä siirtyi myös ulkoinen toimivalta niiden kattamilla aloilla jäsenvaltioilta yhteisölle. Kun otetaan huomioon yhteisön uudet ulkoiset toimivaltuudet ja sen lisääntynyt osallistuminen Haagin konferenssin toimintaan, sen liittyminen Haagin konferenssin täysjäseneksi tuli tarpeelliseksi. Tällä hetkellä yhteisö on järjestössä ainoastaan tarkkailijana. Yhteisön täysjäsenyys Haagin konferenssissa on oleellista kahdesta syystä: Poliittiselta kannalta jäsenyys antaisi yhteisölle aseman, joka vastaisi sen uutta roolia merkittävänä kansainvälisenä toimijana yksityisoikeudellisen yhteistyön alalla. Oikeudelliselta kannalta yhteisö voisi jäsenenä osallistua täysivaltaisesti sellaisista yleissopimuksista käytäviin neuvotteluihin, jotka koskevat sen toimivaltaan kuuluvia aloja. Se voisi ilmaista näkökantansa ja mielipiteensä ja varmistaa, että sen omat säännöt ovat yhtenäisiä ja johdonmukaisia suunnitteilla olevien kansainvälisten sopimusten kanssa. Lisäksi Haagin yleissopimuksista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia sovellettaisiin jäsenvaltioiden sijasta ennemminkin yhteisöön sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

Näistä syistä neuvosto valtuutti 28 päivänä marraskuuta 2002 tekemällään päätöksellä Euroopan komission neuvottelemaan ehdoista, joiden täyttyessä yhteisö voi liittyä Haagin konferenssin jäseneksi. Yhteisö haki Haagin konferenssin jäsenyyttä Euroopan komission ja neuvoston puheenjohtajavaltion konferenssille lähettämällä 19 päivänä joulukuuta 2002 päivätyllä yhteisellä kirjeellä, jossa se pyysi avaamaan neuvottelut. Haagin konferenssin yleisiä asioita ja toimintaperiaatteita käsittelevä valiokunta teki huhtikuussa 2004 periaatepäätöksen Euroopan yhteisön hyväksymisestä jäseneksi.

Koska Haagin konferenssin perussääntö perustuu valtioiden jäsenyyteen eikä siinä oteta huomioon kansainvälisten järjestöjen jäsenyyttä, yhteisön liittyminen edellyttää muutoksia perussääntöön. Muutosten teksti hyväksyttiin yksimielisesti Haagissa 14–30 päivänä kesäkuuta 2005 pidetyssä diplomaattikonferenssissa. Haagin konferenssin jäseniä pyydettiin sen jälkeen äänestämään muutoksista kirjallisesti yhdeksän kuukauden kuluessa, mikäli mahdollista. Perussäännön 12 artiklan mukaan sääntömuutosten hyväksymiseksi vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Kun tämä enemmistötavoite on saavutettu (kuitenkin aikaisintaan 31 päivänä maaliskuuta 2006), pääsihteeri laatii pöytäkirjan, jossa jäsenvaltioille tiedotetaan äänestyksen tuloksesta, ja muutokset tulevat voimaan kolme kuukautta myöhemmin. Yleisiä asioita ja toimintaperiaatteita käsittelevä valiokunta kutsuu pian muutosten voimaantulon jälkeen koolle ylimääräisen kokouksen päättämään, hyväksytäänkö yhteisö Haagin konferenssin jäseneksi.

Kun otetaan huomioon, että muutokset perussääntöön hyväksyttiin yksimielisesti 30 päivänä kesäkuuta 2005 ja että kaikki Haagin konferenssin jäsenet pyysivät yksimielisesti Euroopan yhteisöä jäseneksi, on erittäin todennäköistä, että vaadittu kahden kolmasosan enemmistö saavutetaan 31 päivänä maaliskuuta 2006, toisin sanoen yhdeksän kuukauden määräajan päättyessä. Perussäännön muutokset tulisivat näin voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006, ja virallinen päätös yhteisön hyväksymisestä Haagin konferenssin jäseneksi tehtäisiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla 2006. On välttämätöntä käynnistää menettely yhteisön liittymistä Haagin konferenssin jäseneksi koskevan neuvoston päätöksen tekemiseksi jo nyt, jotta varmistetaan, että yhteisö on valmis liittymään heinäkuun 2006 alkuun mennessä. Yhteisö voi tällöin tallentaa liittymiskirjansa heti, kun Haagin konferenssi on hyväksynyt sen virallisella päätöksellä.

2. NEUVOTTELUJEN TULOKSET

Komissio neuvotteli yhteisön Haagin konferenssiin liittymisen ehdoista neuvoston neuvotteluohjeiden mukaisesti. Kaikki yhteisön liittymisen kannalta merkitykselliset säännökset sisällytettiin perussääntöön. Tämän johdosta tehtiin muutoksia menettelytapasääntöihin. Koska jäsenet halusivat muutosten olevan yleisiä, asianomaisissa säännöksissä ei viitata ”Euroopan yhteisöön” vaan ”alueellisiin taloudellisen yhdentymisen järjestöihin” yleensä. Kaiken kaikkiaan muutetussa perussäännössä on seuraavat Euroopan yhteisön kannalta merkitykselliset säännökset:

- Haagin konferenssin jäsenyyttä voivat hakea sellaiset alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka osallistuvat tasavertaisina jäsenvaltioiden kanssa järjestöjen kokouksiin. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on lisäksi koostuttava yksinomaan itsenäisistä valtioista, jotka ovat siirtäneet sille toimivaltansa tietyissä Haagin konferenssin toiminnan piiriin kuuluvissa asioissa, ja sillä on oltava valtuudet tehdä jäsenvaltioitaan sitovia päätöksiä näissä asioissa. Euroopan yhteisö täyttää kiistämättä nämä vaatimukset.

- Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on hakemuksensa yhteydessä jätettävä toimivaltaa koskeva julistus asioista, joissa sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet sille oman toimivaltansa. Lisäksi alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön ja sen jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisesta järjestön toimivaltaan tai kokoonpanoon liittyvästä muutoksesta ilmoitetaan Haagin konferenssille. Haagin konferenssin jäsenillä on oikeus pyytää tietoja siitä, onko alueellisella taloudellisen yhdentymisen järjestöllä tai sen jäsenvaltioilla toimivalta jossain tietyssä kysymyksessä, ja järjestön ja sen jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaa koskevat tiedot toimitetaan, jos tällainen pyyntö esitetään.

- Haagin konferenssin päätökset tehdään yhteisymmärrysperiaatetta noudattaen aina kun se suinkin on mahdollista. Äänestykseen turvaudutaan vain silloin, kun yhteisymmärrystä ei poikkeuksellisesti pystytä saavuttamaan.

- Äänestyksissä alueellisella taloudellisen yhdentymisen järjestöllä on oikeus käyttää yhtä monta ääntä kuin sillä on sellaisia jäsenvaltioita, jotka ovat siirtäneet sille toimivaltansa kyseisessä asiassa ja joilla on oikeus äänestää ja jotka ovat ilmoittautuneet kyseisiin kokouksiin. Tämä merkitsee sitä, että jäsenvaltioiden edustajien ei tarvitse olla läsnä äänestyshetkellä.

- Alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö ei osallistu Haagin konferenssin vuotuisen talousarvion rahoittamiseen jäsenvaltioidensa lisäksi, mutta sen on maksettava jäsenyydestään aiheutuvat ylimääräiset hallintokulut. Haagin konferenssi määrittää asianomaisen summan kuultuaan kyseistä alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä.

- Euroopan yhteisö vahvistaa Haagin konferenssille kirjallisella julistuksella, että yhteisö tutkii, onko sen etujen mukaista liittyä nykyisiin Haagin yleissopimuksiin. Jos liittyminen on Euroopan yhteisön etujen mukaista, se tekee kaiken voitavansa yhteistyössä Haagin konferenssin kanssa poistaakseen esteet, jotka johtuvat alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön liittymisen mahdollistavan lausekkeen puuttumisesta. Lisäksi yhteisö pyrkii siihen, että Haagin konferenssin pysyvän toimiston edustajat voivat osallistua sellaisiin Euroopan komission järjestämiin asiantuntijakokouksiin, joissa käsitellään konferenssin toiminnan piiriin kuuluvia asioita.

3. PÄÄTELMÄ

Komissio odottaa neuvottelujen tuloksen olevan myönteinen ja ehdottaa, että neuvosto tekee päätöksen Euroopan yhteisön liittymisestä Haagin konferenssin jäseneksi.

2005/0251 (AVC)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön liittymisestä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[1],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon[2],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin tavoitteena on vähitellen yhdenmukaistaa kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä. Järjestö on tähän mennessä tehnyt suuren määrän yleissopimuksia kansainvälisen yksityisoikeuden eri aloilta.

(2) Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan yhteisöllä on ollut toimivalta toteuttaa toimenpiteitä oikeudellisen yhteistyön alalla sellaisissa yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli, siinä määrin kuin ne ovat tarpeen yhteismarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Yhteisö on käyttänyt tätä toimivaltaansa antamalla useita säädöksiä, joista monet kattavat joko kokonaan tai osittain aloja, jotka kuuluvat Haagin konferenssin toiminnan piiriin.

(3) On oleellista, että yhteisölle myönnetään asema, joka vastaa sen uutta roolia merkittävänä kansainvälisenä toimijana yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla, ja että se voi käyttää ulkoista toimivaltaansa osallistumalla täysjäsenenä Haagin konferenssin yleissopimusneuvotteluihin toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

(4) Neuvosto valtuutti 28 päivänä marraskuuta 2002 tekemällään päätöksellä komission neuvottelemaan ehdoista, joiden täyttyessä yhteisö voi liittyä Haagin konferenssin jäseneksi.

(5) Yhteisö haki Haagin konferenssin jäsenyyttä ja pyysi avaamaan neuvottelut komission ja neuvoston puheenjohtajavaltion Haagin konferenssille lähettämällä 19 päivänä joulukuuta 2002 päivätyllä yhteisellä kirjeellä.

(6) Haagin konferenssin yleisiä asioita ja toimintaperiaatteita käsittelevä valiokunta esitti huhtikuussa 2004 yksimielisen periaatteellisen kantansa, jonka mukaan Euroopan yhteisö olisi hyväksyttävä Haagin konferenssin jäseneksi, ja määritteli tietyt perusteet ja menettelyt jäsenyysehtoja varten.

(7) Kesäkuussa 2005 pidetyssä Haagin konferenssin diplomaattikonferenssissa perussääntöön hyväksyttiin yksimielisesti muutokset, jotka mahdollistivat alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön liittymisen jäseneksi, ja Haagin konferenssin jäseniä pyydettiin sen jälkeen äänestämään muutoksista yhdeksän kuukauden kuluessa, mikäli mahdollista.

(8) Perussääntöön tehtävät muutokset tulevat voimaan kolme kuukautta sen jälkeen, kun pääsihteeri on ilmoittanut jäsenille, että perussäännön muuttamiseksi vaadittu kahden kolmasosan enemmistö on saavutettu. Yleisiä asioita ja toimintaperiaatteita käsittelevä valiokunta päättää pian muutosten voimaantulon jälkeen virallisesti, hyväksytäänkö yhteisö Haagin konferenssin jäseneksi.

(9) Haagin konferenssin perussäännön muuttamisesta käytyjen neuvottelujen tulokset ovat tyydyttäviä, kun otetaan huomioon yhteisön edut.

(10) Haagin konferenssin muutetun perussäännön 2 A artiklan nojalla yhteisöllä on alueellisena taloudellisen yhdentymisen järjestönä oikeus tulla Haagin konferenssin jäseneksi.

(11) Yhteisön olisi liityttävä Haagin konferenssiin.

(12) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän päätöksen tekemiseen.

(13) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen liitteenä olevan, Tanskan asemasta annetun pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Yhteisö liittyy kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin liitteessä I olevalla liittymisjulistuksella, jolla se hyväksyy järjestön perussäännön, heti järjestön tehtyä virallisen päätöksen, jolla se hyväksyy yhteisön jäseneksi.

Yhteisö tallettaa myös liitteessä II olevan toimivaltaa koskevan julistuksen asioista, joissa yhteisön jäsenvaltiot ovat siirtäneet sille oman toimivaltansa, sekä liitteessä III olevan julistuksen tietyistä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevää Haagin konferenssia koskevista kysymyksistä.

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan toteuttamaan sellaiset menettelyt, jotka voivat olla tarpeen edellä mainittujen julistusten antamiseksi.

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin perussääntö on tämän päätöksen liitteessä IV.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin liittymistä koskeva liittymiskirja

J.H.A. VAN LOON

Pääsihteeri

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi

Scheveningseweg 6

NL – 2517 THE HAGUE

Arvoisa pääsihteeri,

Minulla on kunnia ilmoittaa teille, että Euroopan yhteisö on päättänyt liittyä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin. Pyydänkin teitä hyväksymään tämän liittymiskirjan, jolla Euroopan yhteisö hyväksyy Haagin konferenssin perussäännön sen 2 A artiklan mukaisesti. Liitteenä on Euroopan yhteisön julistus asioista, joissa yhteisön jäsenvaltiot ovat siirtäneet sille oman toimivaltansa, sekä julistus tietyistä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevää Haagin konferenssia koskevista kysymyksistä.

Euroopan yhteisö hyväksyy virallisesti ja varauksetta velvoitteet, jotka jäsenyys kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevässä Haagin konferenssissa sille perussäännön mukaan asettaa, ja sitoutuu virallisesti täyttämään sille liittymishetkellä kuuluvat velvoitteet.

Kunnioittavasti

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja

LIITE II

Euroopan yhteisön toimivaltaa koskeva julistus asioista, joissa yhteisön jäsenvaltiot ovat siirtäneet sille oman toimivaltansa

1. Tämä julistus on annettu kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin perussäännön 2 A artiklan 3 kohdan mukaisesti ja siinä eritellään asiat, joissa Euroopan yhteisön jäsenvaltiot ovat siirtäneet yhteisölle oman toimivaltansa.

2. Euroopan yhteisöllä on toimivalta hyväksyä yleisiä ja erityisiä toimenpiteitä sen jäsenvaltioissa eri aloilla sovellettavaa lakia koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi. Euroopan yhteisöllä on EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla toimivalta toteuttaa toimenpiteitä Haagin konferenssin toiminnan piiriin kuuluvissa asioissa oikeudellisen yhteistyön alalla sellaisissa yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli, siinä määrin kuin ne ovat tarpeen yhteismarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (EY:n perustamissopimuksen 61 artikla c kohta ja 65 artikla). Tällaisia toimenpiteitä ovat:

1. oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa jäsenvaltiosta toiseen koskevan järjestelmän parantaminen ja yksinkertaistaminen; todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö; siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano;

2. lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivallan määräytymistä koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuuden edistäminen;

3. riita-asiain oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteiden poistaminen edistämällä tarvittaessa riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevien jäsenvaltioissa sovellettavien säännösten yhteensopivuutta.

3. Lisäksi yhteisöllä on toimivalta muilla aloilla, joihin voidaan soveltaa Haagin konferenssin yleissopimuksia, kuten sisämarkkinoiden alalla (EY:n perustamissopimuksen 95 artikla) tai kuluttajansuojan alalla (EY:n perustamissopimuksen 153 artikla).

4. Euroopan yhteisö on käyttänyt toimivaltaansa antamalla useita säädöksiä EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan c kohdan nojalla, esimerkiksi seuraavat:

- asetus N:o (EY) N:o 1346/2000 maksukyvyttömyysmenettelyistä,

- asetus (EY) N:o 1348/2000 asiakirjojen tiedoksiannosta,

- asetus (EY) N:o 44/2001 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla,

- asetus (EY) N:o 1206/2001 jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa,

- direktiivi (EY) N:o 8/2003 oikeusavusta,

- asetus (EY) N:o 2201/2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa sekä

- asetus (EY) N:o 805/2004 riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta.

Myös muu yhteisön lainsäädäntö sisältää kansainvälistä yksityisoikeutta koskevia säännöksiä erityisesti kuluttajansuojan, vakuutusten, rahoituspalvelujen ja teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Esimerkiksi yhteisön direktiivit, joihin vaikutti Haagin yleissopimus välittäjän hallinnassa oleviin arvopapereihin liittyviin tiettyihin oikeuksiin sovellettavasta laista, annettiin EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla.

5. Vaikka EY:n perustamissopimuksessa ei suoraan viitata ulkoiseen toimivaltaan, EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella perustamissopimuksen edellä mainitut määräykset muodostavat kuitenkin sekä yhteisön sisäisten säädösten että yhteisön tekemien kansainvälisten sopimusten oikeusperustan. Yhteisö voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia silloin, kun sisäistä toimivaltaa on jo käytetty edellä mainittuihin toimenpiteisiin yhteisen politiikan toteuttamiseksi tai kun kansainvälistä sopimusta tarvitaan yhteisön jonkin tavoitteen saavuttamiseksi[3]. Euroopan yhteisön ulkoinen toimivalta on yksinomaista sikäli kuin kansainväliset sopimukset vaikuttavat yhteisön sisäisiin sääntöihin tai muuttavat niiden soveltamisalaa[4]. Tällaisissa tapauksissa sitoumusten tekeminen yhteisön ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa kuuluu yhteisön tehtäviin. Kansainvälinen sopimus voi kuulua kokonaan tai ainoastaan osittain yhteisön yksinomaisen toimivallan piiriin.

6. Yhteisön välineet sitovat yleensä kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Oikeusperustan oikeudelliselle yhteistyölle yksityisoikeuden alalla muodostavan EY:n perustamissopimuksen IV osaston mukaan Irlantiin, Tanskaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan erityisjärjestelyä. EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla toteutetut toimenpiteet eivät sido Tanskaa eikä niitä sovelleta Tanskassa. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta ottavat osaa perustamissopimuksen IV osaston nojalla käyttöön otettuihin oikeudellisiin välineisiin, jos ne ilmoittavat siitä neuvostolle. Molemmat jäsenvaltiot ovat päättäneet osallistua kaikkiin edellä olevassa 4 kohdassa lueteltuihin toimenpiteisiin.

7. Jäsenvaltioiden EY:n perustamissopimuksen nojalla yhteisölle siirtämän toimivallan laajuus kehittyy sen ominaisluonteen vuoksi jatkuvasti. Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot varmistavat, että kaikki yhteisön toimivallassa tapahtuneet muutokset ilmoitetaan välittömästi Haagin konferenssin sihteeristölle perussäännön 2 A artiklan 6 kohdan mukaisesti.

LIITE III

Julistus tietyistä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevää Haagin konferenssia koskevista kysymyksistä

Euroopan yhteisö tutkii, onko yhteisön etujen mukaista liittyä sellaisiin voimassa oleviin Haagin yleissopimuksiin, jotka on tehty sen toimivallan piiriin kuuluvista asioista. Jos liittyminen on Euroopan yhteisön etujen mukaista, se tekee kaiken voitavansa yhteistyössä Haagin konferenssin kanssa poistaakseen esteet, jotka johtuvat alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön liittymisen mahdollistavan lausekkeen puuttumisesta.

Lisäksi yhteisö pyrkii siihen, että Haagin konferenssin pysyvän toimiston edustajat voivat osallistua sellaisiin Euroopan komission järjestämiin asiantuntijakokouksiin, joissa käsitellään konferenssin piiriin kuuluvia asioita.

LIITE IV

KANSAINVÄLISTÄ YKSITYISOIKEUTTA KÄSITTELEVÄN HAAGIN KONFERENSSIN PERUSSÄÄNTÖ

Jäljempänä mainittujen maiden hallitukset, nimittäin:

Saksan liittotasavallan, Itävallan, Belgian, Tanskan, Espanjan, Suomen, Ranskan, Italian, Japanin, Luxemburgin, Norjan, Alankomaiden, Portugalin, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan, Ruotsin ja Sveitsin;

ottaen huomioon kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin pysyvän luonteen;

haluten korostaa sen tätä luonnetta;

pitäen tässä tarkoituksessa suotavana, että konferenssille annetaan perussääntö;

ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla

Haagin konferenssin tarkoituksena on työskennellä kansainvälisen yksityisoikeuden asteittaiseksi yhtenäistämiseksi.

2 artikla

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin jäseniä ovat ne valtiot, jotka ovat jo osallistuneet yhteen tai useampaan konferenssin istuntoon ja jotka hyväksyvät tämän perussäännön.

Jäseneksi voi päästä jokainen muu valtio, jonka osallistumisesta on konferenssin työlle oikeudellisluonteista etua. Uusien jäsenvaltioiden hyväksymisestä päättävät osanottajavaltioiden hallitukset, sitten kun yksi tai useampi niistä on tehnyt esityksen, äänten enemmistöllä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin esitys on tullut hallituksille.

Jäseneksi ottaminen tulee voimaan siten, että asianomainen valtio hyväksyy tämän perussäännön.

2 A artikla

1. Yleisiä asioita ja toimintaperiaatteita käsittelevässä kokouksessa, jossa jäsenvaltioista enemmistö on paikalla, jäsenvaltiot voivat päättää hyväksyä annettujen äänten enemmistöllä jäseneksi myös alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön, joka on jättänyt pääsihteerille jäsenyyshakemuksen. Tässä perussäännössä jäsenillä tarkoitetaan myös kyseisiä jäsenjärjestöjä, jollei toisin nimenomaisesti määrätä. Jäseneksi ottaminen tulee voimaan siten, että asianomainen alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö hyväksyy tämän perussäännön.

2. Konferenssin jäsenyyttä voi hakea sellainen alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö, joka koostuu yksinomaan itsenäisistä valtioista, jotka ovat siirtäneet sille toimivaltansa tietyissä konferenssin toiminnan piiriin kuuluvissa asioissa, ja jolla on valtuudet tehdä jäsenvaltioitaan sitovia päätöksiä näissä asioissa.

3. Kunkin alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on hakemuksensa yhteydessä jätettävä toimivaltaa koskeva julistus, jossa eritellään asiat, joissa sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet sille oman toimivaltansa.

4. Kunkin jäsenjärjestön ja sen jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisesta jäsenjärjestön toimivaltaan tai jäsenistöön liittyvästä muutoksesta ilmoitetaan pääsihteerille, joka toimittaa kyseisen tiedon konferenssin muille jäsenille.

5. Jäsenjärjestön jäsenvaltioiden katsotaan säilyttävän toimivaltansa kaikissa sellaisissa asioissa, joista ei ole erikseen annettu toimivallan siirtoa koskevaa julistusta tai ilmoitusta.

6. Kaikilla konferenssin jäsenillä on oikeus pyytää jäsenjärjestöltä ja sen jäsenvaltioilta tietoja siitä, onko jäsenjärjestöllä toimivalta jossain tietyssä konferenssin käsiteltävänä olevassa kysymyksessä. Jäsenjärjestön ja sen jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaiset tiedot toimitetaan, jos tällainen pyyntö esitetään.

7. Jäsenjärjestö toteuttaa jäsenoikeuksiaan vaihtoehtoisesti niiden jäsenvaltioidensa kanssa, jotka ovat konferenssin jäseniä, siten, että jäsenjärjestö ja sen jäsenvaltiot toteuttavat niitä kukin omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

8. Jäsenjärjestö voi kaikissa konferenssin kokouksissa, joihin sillä on oikeus osallistua, käyttää toimivaltaansa kuuluvissa asioissa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäsenvaltioita, jotka ovat siirtäneet sille toimivaltansa kyseisessä asiassa ja joilla on oikeus äänestää ja jotka ovat ilmoittautuneet kyseisiin kokouksiin. Silloin kun jäsenjärjestö käyttää äänestysoikeuttaan, sen jäsenvaltiot eivät käytä omaansa ja päinvastoin.

9. ’Alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö’ tarkoittaa kansainvälistä järjestöä, joka koostuu yksinomaan itsenäisistä valtioista ja jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivallan erilaisissa asioissa, mukaan lukien valtuudet tehdä näissä asioissa jäsenvaltioitaan sitovia päätöksiä.

3 artikla

1. Konferenssin toiminnasta vastaa yleisiä asioita ja toimintaperiaatteita käsittelevä neuvosto (jäljempänä ’neuvosto’), joka koostuu kaikista jäsenistä. Neuvoston kokoukset pidetään yleensä vuosittain.

2. Neuvosto suorittaa sanotun tehtävänsä pysyvän toimiston välityksellä, jonka työskentelyä se johtaa.

3. Neuvosto tutkii kaikki konferenssin päiväjärjestykseen otettavat esitykset. Se voi vapaasti määrätä näiden ehdotusten jatkokäsittelystä.

4. Alankomaiden valtion komitea (jäljempänä ’komitea’), joka on asetettu 20 päivänä helmikuuta 1897 annetulla kuninkaallisella määräyksellä kansainvälisen yksityisoikeuden kodifioinnin edistämistä varten, päättää diplomaattikokousten päivämääristä neuvoteltuaan niistä konferenssin jäsenten kanssa.

5. Jäsenten kokoon kutsumista varten komitea kääntyy Alankomaiden hallituksen puoleen. Komitean puheenjohtaja toimii konferenssin istuntojen puheenjohtajana.

6. Konferenssin varsinaiset istunnot pidetään yleensä joka neljäs vuosi.

7. Tarpeen vaatiessa neuvosto voi komiteaa kuultuaan pyytää Alankomaiden hallitusta kutsumaan konferenssin koolle ylimääräiseen istuntoon.

8. Neuvosto voi kuulla komiteaa kaikissa konferenssin toiminnan kannalta merkityksellisissä asioissa.

4 artikla

1. Pysyvä toimisto sijaitsee Haagissa. Siihen kuuluu pääsihteeri ja neljä sihteeriä, jotka komitean ehdotuksesta nimittää Alankomaiden hallitus.

2. Pääsihteerillä ja sihteereillä tulee olla tarpeellista lainopillista asiantuntemusta sekä käytännön kokemusta. Heidän nimittämisensä yhteydessä huomiota on kiinnitettävä myös maantieteelliseen edustuksen ja lainopillisen asiantuntemuksen laajuuteen.

3. Sihteerien lukumäärää voidaan lisätä, kun siitä on neuvoteltu neuvoston kanssa ja sen mukaan, mitä 9 artiklassa on määrätty.

5 artikla

Pysyvän toimiston tulee neuvoston johdolla huolehtia:

4. Haagin konferenssin istuntojen sekä neuvoston ja valiokuntien kokousten valmistelusta ja järjestelystä;

5. konferenssin istuntojen ja edellä mainittujen kokousten sihteeristöjen työskentelystä;

6. kaikista toimista, jotka kuuluvat sihteeristön tehtäviin.

6 artikla

1. Yhteydenpidon helpottamiseksi konferenssin jäsenten ja pysyvän toimiston kesken jokaisen jäsenvaltion hallituksen tulee asettaa kansallinen elin ja jokaisen jäsenjärjestön yhteyselin.

2. Pysyvä toimisto voi käydä kirjeenvaihtoa kaikkien näin asetettujen elinten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

7 artikla

1. Konferenssin istunnot ja istuntojen väliaikoina neuvosto voivat asettaa valiokuntia laatimaan sopimusehdotuksia tai tutkimaan konferenssin toimialaan kuuluvia kansainvälistä yksityisoikeutta käsitteleviä kysymyksiä.

2. Konferenssin istuntojen, neuvoston ja valiokuntien tulee niin pitkälti kuin mahdollista toimia yhteisymmärrysperiaatetta noudattaen.

8 artikla

1. Konferenssin talousarvioon kirjatut kustannukset jaetaan konferenssin jäsenvaltioiden kesken.

2. Jäsenjärjestöä ei vaadita osallistumaan jäsenvaltioidensa lisäksi konferenssin vuotuisen talousarvion rahoittamiseen, mutta sen on jäsenyydestä aiheutuvien ylimääräisten hallintomenojen kattamiseksi maksettava määrä, jonka konferenssi määrittää sitä kuultuaan.

3. Neuvoston ja valiokuntien kokouksiin osallistuvien matka- ja oleskelukustannuksista vastaavat edustettuina olevat konferenssin jäsenet.

9 artikla

1. Konferenssin talousarvio annetaan kunakin vuonna Haagissa sijaitsevan diplomaattisten edustajien neuvoston hyväksyttäväksi.

2. Nämä edustajat päättävät myös niiden kustannusten jaosta jäsenvaltioiden kesken, joista talousarvion mukaan jäsenvaltioiden tulee vastata.

3. Diplomaattiset edustajat kokoontuvat tässä tarkoituksessa Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministerin puheenjohdolla.

10 artikla

1. Konferenssin varsinaisten ja ylimääräisten istuntojen kustannukset suorittaa Alankomaiden hallitus.

2. Valtuutettujen matka- ja oleskelukustannuksista vastaavat kaikissa tapauksissa asianomaiset jäsenet.

11 artikla (ainoastaan ranskankielinen teksti)

Les usages de la Conférence continuent à être en vigueur pour tout ce qui n’est pas contraire au présent Statut ou aux Règlements .

12 artikla

1. Yleisiä asioita ja toimintaperiaatteita käsittelevään kokoukseen osallistuvien jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tähän perussääntöön tehtävät muutokset yhteisymmärrysperiaatetta noudattaen.

2. Tällaiset muutokset tulevat voimaan kaikkien jäsenien osalta kolme kuukautta sen jälkeen, kun kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on ne hyväksynyt omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti, mutta aikaisintaan yhdeksän kuukauden kuluttua muutosten tekemisestä.

3. Edellä olevassa 1 kohdassa mainitussa kokouksessa voidaan yhteisymmärrysperiaatetta noudattaen muuttaa 2 kohdassa mainittuja määräaikoja.

13 artikla

Tämän perussäännön määräyksiä tullaan niiden toimeenpanon varmentamiseksi täydentämään työjärjestyksellä, jonka pysyvä toimisto laatii ja joka annetaan hyväksyttäväksi diplomaattikokoukselle, diplomaattisten edustajien neuvostolle tai yleisiä asioita ja toimintaperiaatteita käsittelevälle neuvostolle.

14 artikla

1. Tämä perussääntö alistetaan niiden maiden hallitusten hyväksyttäväksi, jotka ovat osallistuneet yhteen tai useampaan konferenssin istuntoon. Perussääntö tulee voimaan, kun enemmistö seitsemännessä istunnossa edustettuina olleista valtioista on sen hyväksynyt.

2. Liittymisjulistus talletetaan Alankomaiden hallituksen huostaan, joka antaa siitä tiedon tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa mainituille hallituksille.

3. Uuden jäsenen liittyessä Alankomaiden hallitus antaa tiedon liittymisjulistuksesta kaikille jäsenille.

15 artikla

1. Jokainen jäsen voi irtisanoa tämän perussäännön viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona se tulee voimaan sen mukaan kuin 14 artiklan ensimmäisessä kohdassa on sanottu.

2. Irtisanominen on ilmoitettava Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministeriölle vähintään kuusi kuukautta ennen konferenssin tilivuoden päättymistä, ja se tulee voimaan tilivuoden päättyessä, kuitenkin vain irtisanomisilmoituksen tehneeseen jäseneen nähden.

Tämän perussäännön englanninkielinen ja ranskankielinen toisinto, molemmat sellaisina kuin ne ovat muutettuina ..... 200, ovat yhtä todistusvoimaiset.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Neuvoston päätös Euroopan yhteisön liittymisestä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

18.06 Todellisen rikos- ja yksityisoikeuden alueen luominen

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma vuosiksi 2007–2013; erityisohjelma ”Yksityisoikeus”; budjettikohtaan otettava erä määritetään vuoden 2007 alustavassa talousarvioesityksessä (ATE).

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Kausi 2007 ja sitä seuraavat kaudet

3.3. Budjettitiedot :

Ei sovelleta.

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji |Kohdan nro | |

Vuo-si n |

n + 1 |

n + 2 |

n + 3 |

n + 4 |n + 5 ja myöh. |

Yht. | | Toimintamenot[5]

| | | | | | | | | |Maksusitoumusmäärärahat (MSM) |8.1 |a |0,001 |0,001 |0,001 |0,001 |0,001 |0,001 | | |Maksumäärärahat (MM) | |b | | | | | | | | | Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta elimiltä (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta elimiltä):

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva elin | |

Vuo-si n |

n + 1 |

n + 2 |

n + 3 |

n + 4 |n + 5 ja myöh. |

Yht. | |…………………… |f | | | | | | | | |MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna |a+c+d+e+f | | | | | | | | | 4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

Tämän ehdotuksen kustannukset (+/– 1 000 € vuodessa) sisältyvät kokonaismäärään, jota on ehdotettu vuosiksi 2007–2013 esitettyyn perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelmaan kuuluvan erityisohjelman “Yksityisoikeus” rahoittamiseksi.

Määrärahat ovat vain viitteellisiä ja riippuvat niiden yhteensopivuudesta vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiin sisältyvästä keskipitkän aikavälin rahoituskehyksestä tehtävän päätöksen kanssa.

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[6] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

x Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve |

Vuo-si n |

n + 1 |

n + 2 |

n + 3 |

n + 4 |

n + 5 ja myöh. | |Henkilöstön määrä yhteensä | | | | | | | | 5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Euroopan yhteisön liittyminen kansainväliseen järjestöön ”kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi” edellyttää vuotuista rahoitusta yhteisön jäsenyydestä aiheutuvien ylimääräisten hallintomenojen kattamiseksi. Konferenssi päättää rahoitusosuuden suuruudesta kuultuaan Euroopan yhteisöä. Määrä tulee maksettavaksi ensimmäisen kerran vuonna 2007, eikä tarkkaa summaa sen vuoksi ole vielä määritetty. Koska rahoitusosuudella on tarkoitus kattaa ainoastaan ”ylimääräiset hallintomenot”, määrä on enintään 1 000 euroa vuodessa.

6. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

Ei sovelleta.

[1] EUVL C [...], [...], s. [...].

[2] EUVL C [...], [...], s. [...].

[3] EY:n tuomioistuimen kanta 1/76, Kok. 1977, s. 741; kanta 2/91, Kok. 1993, s. I-1061; asia 22/70 (”AETR”); komissio v. neuvosto, Kok. 1971, s. 263; asia C 467/98 (”open skies”), komissio v. Tanska, Kok. 2002, s. I-9519.

[4] Asia 22/70 (”AETR”), komissio v. neuvosto, asia C-467/98 (”open skies"), komissio v. Tanska.

[5] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[6] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.