52005PC0442

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 21.9.2005

KOM(2005) 442 lopullinen

2005/0187 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ihmiset”

(komission esittämä)

PERUSTELUT (EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEEN PERUSTUVAT OHJELMAT)

Ehdotusten tausta

Viittä erityisohjelmaa koskevat ehdotukset ovat jatkoa komission 6. huhtikuuta 2005 antamalle ehdotukselle seitsemänneksi puiteohjelmaksi (2007–2013)[1]. Puiteohjelmaehdotuksessa esitettiin ohjelmarakenne, joka muodostuu neljästä pääasiallisesta erityisohjelmasta: ”Yhteistyö”, ”Ideat”, ”Ihmiset” ja ”Valmiudet”. Kukin näistä vastaa yhtä eurooppalaisen tutkimuspolitiikan keskeistä tavoitetta. Lisäksi Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) suoria tutkimustoimia varten on olemassa oma erityisohjelma. Jatkossa komissio antaa vielä ehdotukset tutkimustoimiin osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä koskeviksi säännöiksi, joita sovelletaan seitsemännessä puiteohjelmassa.

Toimien poliittinen tausta ja tavoitteet esitellään tiedonannossa Eurooppalaisen tutkimusalueen rakentaminen osaamiseen perustuvan kasvun tueksi [2] . Jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja erityisohjelmat kyettäisiin toteuttamaan täydessä laajuudessaan, komissio esittää, että käytettävissä oleva budjetti kaksinkertaistettaisiin.

Tutkimuksella, teknologialla, koulutuksella ja innovoinnilla on merkittävä rooli pyrittäessä luomaan pitkällä aikavälillä kestäviä työpaikkoja. Nämä ovat avaintekijöitä myös taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn, terveyden, elämänlaadun ja ympäristön kannalta. Tutkimuspuiteohjelman avulla pyritään – koulutusta ja innovointia koskevien yhteisön ohjelmien ohella – etenemään kohti osaamistaloutta ja -yhteiskuntaa. Seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmien tarkoituksena on yhdessä tarvittavien kansallisten ja yksityisen sektorien toimien kanssa korjata merkittäviä puutteita eurooppalaisen tutkimuksen määrässä, laadussa ja vaikuttavuudessa. Eurooppalaisten tutkimustoimien yksi keskeinen lisäarvotekijä on tietämyksen levittäminen ja siirto. Puiteohjelmassa toteutetaankin toimia, joiden tavoitteena on lisätä tulosten hyödyntämistä teollisuudessa, yhteiskunnassa ja politiikan laadinnassa.

Euroopan on pakko investoida enemmän tutkimukseen, ja tutkimukselle on pantava uudella tavalla painoa, jotta Euroopan unioni pääsisi tavoitteeksi asetettuun tutkimusinvestointien 3 prosentin osuuteen BKT:sta vuoteen 2010 mennessä. Seitsemäs puiteohjelma edistää osaltaan tällaista kehitystä sekä suoran rahoituksen avulla että vauhdittamalla julkisen ja yksityisen sektorin tutkimusinvestointien lisäämistä.

Eurooppa tarvitsee lisää tutkijoita, jotta se kykenisi lisäämään ja parantamaan tutkimustaan. Seitsemännen puiteohjelman tavoitteena on yhdessä muiden toimien, kuten eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan ja kansallisten tutkimuspoliittisten toimenpiteiden, kanssa kannustaa nykyistä useampia tutkijan uralle sekä houkutella huippututkijoita Eurooppaan.

Euroopan tasolla annettava taloudellinen tuki tarjoaa mahdollisuuksia vahvistaa huippuosaamista ja lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta tavalla, joka ei ole mahdollinen kansallisella tasolla. Seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmilla pyritään lujittamaan eurooppalaista tutkimusaluetta, luomaan uusin keinoin rakenteita ja kriittistä massaa uusille tutkimusaloille sekä edistämään ideoiden, osaamisen ja tutkijoiden vapaata liikkuvuutta.

Erityisohjelmien täytäntöönpanossa hyödynnetään kauttaaltaan maksimaalisesti Euroopan tason toimien mahdollisuuksia vankentaa huippuosaamista tutkimuksen alalla erityisesti toteuttamalla EU:n laajuisia ehdotuspyyntöjä ja arvioimalla saadut hanke-ehdotukset tiukasti ja riippumattomasti. Tarkoituksena on seuloa esiin olemassa oleva huippuosaaminen kaikkialta Euroopan unionista ja tukea sitä sekä toisaalta luoda edellytyksiä tulevaisuuden huippututkimukselle.

Erityisohjelmien vaikutuksia tehostaa niiden sekä muiden yhteisön toimien ja ohjelmien, keskinäinen täydentävyys. Erityisohjelmia täydentävät eritoten rakennerahastotoimet, koulutusohjelmat sekä kilpailukykyä ja innovointia koskeva ohjelma.

Kuulemiset

Komissio on erityisohjelmaehdotuksia laatiessaan ottanut huomioon EU:n muiden toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston, esittämät näkökannat. Samoin on huomioitu muiden olennaisten tahojen, kuten tutkijoiden ja tutkimustiedon käyttäjien, näkemykset. Lisäksi on huomioitu meneillään oleva keskustelu seitsemännen puiteohjelman päätösehdotuksista ja ehdotuksia koskevat kannanotot sekä päätösehdotusten valmistelun yhteydessä toteutettujen laajojen kuulemisten tuottama palaute. Niin ikään on hyödynnetty tuloksia siitä työstä, jota muun muassa eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat tehneet tulevaisuuden tutkimusprioriteettien määrittämiseksi.

Erityisohjelmaehdotusten perustana on puiteohjelmaehdotusta varten tehty perusteellinen vaikutusten arviointi[3], jossa on osoitettu kunkin ehdotettavan erityisohjelman selkeä ja erityinen lisäarvo. Lisäksi ehdotuksissa on huomioitu puiteohjelman viisivuotisarvioinnin[4] tulokset.

Oikeudelliset näkökohdat

Erityisohjelmaehdotusten oikeusperustana ovat EY:n perustamissopimuksen XVIII osaston 163–173 artikla ja erityisesti 166 artiklan 3 kohta, jossa määrätään puiteohjelman täytäntöönpanosta erityisohjelmin.

Budjettivaikutukset

Budjettivaikutukset sekä tarvittavat henkilöstö- ja hallintoresurssit selostetaan kunkin päätösehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

Komissio aikoo perustaa toimeenpanoviraston, jonka hoidettavaksi annetaan tiettyjä ”Yhteistyö”-, ”Ihmiset”-, ja ”Valmiudet”-erityisohjelmien täytäntöönpanotehtäviä. Tätä toimintamallia sovelletaan myös ”Ideat”-erityisohjelman täytäntöönpanossa (ks. kohta 7.2).

Yhtenäinen ja joustava toteutus

Uusien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen

Erityisohjelmien riittävän joustava täytäntöönpano on erittäin tärkeää, jotta ohjelmat pysyisivät tieteen ja teknologian uusimman kehityksen tasalla ja pystyisivät vastaamaan esiin nouseviin tieteen, teollisuuden, politiikan tai yhteiskunnan tarpeisiin. Tätä silmällä pitäen erityisen tärkeitä ovat toimet, joissa tutkijat voivat itse määrittää tutkimusaiheita. Muissa toimissa ajantasaisuuteen pyritään ennen kaikkea päivittämällä työohjelmat vuosittain. Päivittämisessä avustavat jäsenvaltioiden edustajista koostuvat komiteat, joiden työ keskittyy nimenomaan työohjelmiin. Tarkistuksia ohjelmien sisältöön voidaan tehdä myös nopeammin, jos esiin nousee uusia, pikaista reagointia vaativia tärkeitä kysymyksiä, erityisesti ennakoimattomia politiikkaan liittyviä tarpeita.

Monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa otetaan laajasti huomioon eri tahojen esittämät näkemykset ja kannat, jotta voidaan varmistaa, että tutkimustoimet ovat suoraan relevantteja EU:n politiikan ja teollisuuden kehittyvien tutkimustarpeiden kannalta. Tarkoituksena on kuulla ulkopuolisia tahoja muun muassa kunkin ”Yhteistyö”-erityisohjelman aihealueen tiimoilta. Tässä yhteydessä huolehditaan sitä, että eri tieteenalat saavat tosiasiallisesti äänensä kuuluviin ja että tiedemaailmaa ja yrityksiä kuullaan tasapuolisesti.

”Ideat”-erityisohjelmassa otetaan käyttöön kokonaan uusi toimintamalli, jossa vuotuisen työohjelman suunnittelu annetaan riippumattoman tieteellisen neuvoston tehtäväksi. Tämä liittyy osana itsenäisesti toimivan Euroopan tutkimusneuvoston perustamiseen (ks. kohta 7.2).

Lisäksi erityisesti ”Yhteistyö”-erityisohjelman suunnittelutyössä tullaan käyttämään apuna myös muita ulkopuolisia tahoja. Erityisen tärkeä on eurooppalaisten teknologiayhteisöjen (European Technology Platforms) panos. Tällaisia teknologiayhteisöjä on perustettu eri aloille, ja niillä on määrä olla suunnittelussa vahva ja dynaaminen rooli, jotta voidaan varmistaa ohjelmien relevanssi teollisuuden kannalta. Teknologiayhteisöjen laatimissa strategisissa tutkimuslinjauksissa yksilöidyt tutkimuksen painopisteet on otettu tarkasti huomioon erityisohjelmaehdotuksissa, ja niillä tulee olemaan tärkeä asema myös monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa.

Myös muut foorumit ja ryhmät, kuten tutkimusinfrastruktuureja käsittelevä eurooppalainen strategiafoorumi (ESFRI) sekä foorumit, joita on perustettu pohtimaan sosiaali- ja ympäristöpolitiikan kannalta olennaisia strategisia tutkimuslinjauksia, voivat antaa tarpeen tullen komissiolle evästystä uusista painopisteistä yksittäisillä aloilla.

Yksi merkittävä uusi mahdollisuus, jonka seitsemäs puiteohjelma tarjoaa, on innovatiivisen rahoitusmekanismin, riskinjakorahoitusvälineen , käyttö. Sen tarkoituksena on edistää yksityisen sektorin investointeja tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen (TTK) parantamalla mahdollisuuksia saada Euroopan investointipankin (EIP) lainoja sellaisiin laajoihin eurooppalaisiin toimiin, joita varten on tarpeen yhdistellä useita eri rahoituslähteitä, kuten lainoja. Tällaisia laajoja eurooppalaisia toimia ovat ”yhteiset teknologia-aloitteet” ja laajamittaiset yhteistyöhankkeet, joita rahoitetaan suoraan puiteohjelman ”Yhteistyö”-ohjelmasta, sekä ”Valmiudet”-ohjelman uudet infrastruktuurihankkeet. Myös muut laajat eurooppalaiset yhteistyöhankkeet, kuten Eureka, voivat tulla kysymykseen, jos ne täyttävät kelpoisuusperusteet. Erityisohjelmiin sisältyvä EIP:lle annettava avustus parantaa huomattavasti velkarahoituksen saatavuutta ja vauhdittaa tätä kautta merkittävästi yksityisiä investointeja TTK:hon.

Monialaiset kysymykset

Komissio huolehtii siitä, että seitsemäs puiteohjelma pannaan täytäntöön yhtenäisesti. Tässä yhteydessä se ottaa tarkoin huomioon Euroopan tutkimusneuvostolle ”Ideat”-ohjelmassa taatun itsenäisyyden ja riippumattomuuden.

Erityisohjelmien työohjelmia tarkistetaan koordinoidusti siten, että monia eri aloja yhteisesti koskevat kysymykset voidaan ottaa kattavasti huomioon. Lisäksi yksi jäsenvaltioiden edustajien komiteoiden keskeisistä tehtävistä on auttaa komissiota huolehtimaan siitä, että erityisohjelmien täytäntöönpano on todellisuudessa yhtenäistä ja koordinoitua sekä ohjelmien sisällä että niiden välillä. Tämä edellyttää myös tehokasta koordinointia eri komiteoiden jäsenten välillä ja jäsenvaltioiden sisällä.

Niissä tapauksissa, joissa tuettavat toimet ovat olennaisia ”Yhteistyö”-, ”Ihmiset”- ja ”Valmiudet”-erityisohjelmien useiden eri osien kannalta, käytetään yhteisiä ehdotuspyyntöjä. Näiden järjestämisessä hyödynnetään kuudennesta puiteohjelmasta saatuja kokemuksia. Tämä on erityisen tärkeää niiden ”Yhteistyö”-ohjelman tutkimusaiheiden osalta, jotka koskettavat useita eri aihealueita. Yhteiset ehdotuspyynnöt yksilöidään selvästi työohjelmassa.

Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät ”Yhteistyö”-, ”Ihmiset”- ja ”Valmiudet”-erityisohjelmia yhteisesti koskevat kysymykset, joiden osalta on määrä toteuttaa erityisiä järjestelyjä koordinoinnin varmistamiseksi:

- Kansainvälinen yhteistyö. Kaikissa erityisohjelmissa voidaan tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja niihin sisältyy tätä varten erityisiä yhteistyötoimia. Puiteohjelmassa noudatetaan kauttaaltaan strategista toimintamallia, jolla edistetään Euroopan huippututkimusta ja kilpailukykyä ja jonka mukaisesti toteutetaan yksittäisiä maailmanlaajuisia tai alueellisia kysymyksiä koskevia toimia silloin kun se on molempien osapuolten edun ja hyödyn mukaista. Kaikkien erityisohjelmien lähestymistavat yhtenäistetään tämän strategian mukaisiksi. ”Valmiudet”-ohjelmalla on tässä keskeinen rooli.

- Tutkimusinfrastruktuurit. Tutkimusinfrastruktuureja tuetaan ennen kaikkea ”Valmiudet”-ohjelmassa, ja tässä ohjelmassa huolehditaan myös koordinoinnista muiden ohjelmien, erityisesti ”Yhteistyö”-ohjelman, oleellisten tutkimustoimien kanssa.

- Monialainen politiikkaa tukeva tutkimus. Käyttöön otetaan tehokkaat koordinointijärjestelyt komission eri yksiköiden välillä. Näillä on erityisesti määrä varmistaa, että tutkimustoimet vastaavat EU:n politiikan kehityksen myötä syntyviä tarpeita. Tätä varten monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa voidaan käyttää apuna käyttäjäryhmiä, joihin osallistuvat politiikan eri lohkojen kanssa tekemisissä olevat komission yksiköt. Nimenomaan tältä pohjalta perustetaan sisäinen rakenne, jonka tehtävänä on huolehtia eri aihealueilla tehtävän meritieteen ja -teknologioiden tutkimuksen koordinoinnista.

- Pk-yritysten osallistuminen. Kaikissa erityisohjelmissa optimoidaan pk-yritysten osallistumismahdollisuudet. Sen lisäksi, että pk-yrityksille suunnattuja toimia on vahvistettu entisestään ”Valmiudet”-ohjelmassa, pk-yritysten tutkimusintresseihin liittyviä toimia sisältyy myös ”Yhteistyö”-ohjelman eri osa-alueisiin, ja niiden kannalta erityisen tärkeitä tutkimusaiheita määritetään jatkossa vielä lisää työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä. Niin ikään pk-yritysten osallistuminen on tärkeällä sijalla ”Ihmiset”-erityisohjelman toimissa. Samoin pk-yritykset voivat osallistua ”Ideat”-ohjelmaan. Kaavaillut ohjelmien yksinkertaistamistoimenpiteet sekä entistä suurempi joustavuus rahoitusjärjestelyjen valinnassa edesauttavat eritoten pk-yritysten osallistumista.

- Tulosten levittäminen ja tietämyksen siirto . Kaikissa erityisohjelmissa näkyy selvästi pyrkimys edistää tutkimustulosten käyttöönottoa. Erityisesti painotetaan tietämyksen siirtoa eri maiden välillä, tutkimusalalta toiselle sekä tiedemaailmasta yrityksille muun muassa tutkijoiden liikkuvuuden avulla. Tietämyksen ja tutkimustulosten potentiaalisten käyttäjien mukanaolo painopisteiden määrittämisessä (erityisesti eurooppalaisten tutkimusyhteisöjen kautta) on tässä yhteydessä tärkeä osatekijä. Lisäksi kilpailukykyä ja innovointia koskevassa ohjelmassa toteutettavat täydentävät toimet tehostavat tutkimustulosten käyttöä, koska niillä poistetaan innovoinnin esteitä ja vahvistetaan innovointikapasiteettia.

- Tiede yhteiskunnassa. Yksi tämän ”Valmiudet”-ohjelmaan kuuluvan toimen tehtävistä on varmistaa, että yhteiskunnalliset näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa erityisohjelmissa ja että tutkijoiden ja suuren yleisön vuorovaikutusta tiivistetään.

Hallinnon yksinkertaistaminen

Seitsemäs puiteohjelma on täytäntöönpanoltaan huomattavasti edeltäjiään yksinkertaisempi. Ohjelmaa on yksinkertaistettu komission 6. huhtikuuta 2005 huhtikuuta antamassa valmisteluasiakirjassa esitettyjen ajatusten sekä tästä asiakirjasta jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien kanssa käydyn laajan keskustelun perusteella. Monet ehdotetuista toimenpiteistä tullaan sisällyttämään osallistumista ja tulosten levittämistä koskeviin sääntöihin. Tavoitteena on erityisesti vähentää tuntuvasti byrokratiaa sekä yksinkertaistaa rahoitusjärjestelyjä ja raportointivaatimuksia.

Puiteohjelmissa ehdotettuja parannuksia ovat seuraavat:

- lisätään toteutuksen tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta ulkoistamalla hallinnollisia tehtäviä toimeenpanovirastolle;

- rationalisoidaan rahoitusjärjestelyjä siten, että kunkin erityisohjelman täytäntöönpanossa käytetään nimenomaan kyseisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia rahoitusvälineitä;

- esitetään selkeämmin arviointiperusteet, jotka sisällytetään työohjelmiin erityisohjelmissa määritettyjen periaatteiden pohjalta;

- laaditaan selkeät työohjelmat, joista osallistujat saavat helposti ja riittävästi tietoa niistä mahdollisuuksista, joita heille on tarjolla heidän erityisiä tarpeitaan ja intressejään silmällä pitäen; tarkoituksena on esimerkiksi nostaa tarvittaessa työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä näkyvästi esiin aiheet, jotka ovat erityisen tärkeitä pk-yritysten kannalta tai joissa yhteistyö kolmansien maiden kanssa on hyödyllistä;

- yksinkertaistetaan toteutusta myös muilta osin muun muassa sujuvoittamalla hankkeiden hyväksymistä, ottamalla käyttöön uudet rahoitus- ja tukijärjestelyt sekä käyttämällä entistä tehokkaammin tietokantoja ja tietovälineitä viestinnän parantamiseksi.

Erityisohjelmien sisältö

Yhteistyö

”Yhteistyö”-erityisohjelman tavoitteena on auttaa Eurooppaa saavuttamaan johtava asema keskeisillä tieteen ja teknologian aloilla. Tähän pyritään tukemalla yliopistojen, yritysten, tutkimuskeskusten ja julkisen vallan yhteistyötä kaikkialla Euroopan unionissa ja myös muualla maailmassa. Aiemmat puiteohjelmat ovat osoittaneet, että tällaisilla toimilla voidaan edesauttaa Euroopan tutkimuksen rakennemuutosta sekä resurssien yhdistämistä ja lisäämistä. Seitsemännessä puiteohjelmassa pyritään levittämään toimien vaikutukset entistä laajemmalle. ”Yhteistyö”-ohjelmassa ehdotetut yhdeksän aihealuetta vastaavat niitä keskeisiä tietämyksen ja teknologian osa-alueita, joilla on lisättävä huippututkimusta, jotta voitaisiin vastata Euroopan kohtaamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin sekä kansanterveyttä, ympäristöä ja teollisuutta koskeviin haasteisiin.

”Yhteistyö”-erityisohjelma on monilta osin suoraa jatkoa aiemmille puiteohjelmille. Peruslähtökohtana on, että tämän tyyppisestä EU:n tuesta saadaan todistettavasti lisäarvoa. Ohjelmassa on kuitenkin lisäksi tärkeitä uutuuksia, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota pantaessa ohjelmaa täytäntöön:

- Ohjelmassa käynnistetään yhteisiä teknologia-aloitteita , joilla vastataan tarpeeseen saada aikaan kunnianhimoisia yleiseurooppalaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia tärkeiden teknologioiden kehitystyön vauhdittamiseksi.[5] Ensimmäiset aloitteet on jo yksilöity, ja niille on määritetty selkeät tavoitteet ja suoritteet. Tutkimuskohteita ovat innovatiiviset lääkkeet, nanoelektroniikka, sulautetut tietotekniikkajärjestelmät, vety ja polttokennot, ilmailu ja ilmaliikenteen hallinta sekä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta. Näistä annetaan erilliset ehdotukset (esim. perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla). Seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanon aikana voidaan määrittää vielä lisää yhteisiä teknologia-aloitteita esimerkiksi päästöttömän voimantuotannon ja uusiutuvien energialähteiden alalla.

- Ohjelmalla tiivistetään kansallisten tutkimusohjelmien koordinointia. Onnistuneen ERA-NET -järjestelmän toteutusta jatketaan eri aihealueilla. Kuudennesta puiteohjelmasta peräisin olevat ERA-NET-verkostot voivat jättää jatkoehdotuksia, jotka koskevat yhteistyön syventämistä ja uusien osallistujien ottamista mukaan konsortioon. Lisäksi tuetaan uusien aihealueiden uusia ERA-NET-verkostoja. Järjestelmään voivat osallistua myös julkisyhteisöt, joilla on suunnitteilla – muttei vielä meneillään – tutkimusohjelma. Lisäksi otetaan käyttöön ERA-NET plus -järjestelmä, jolla kannustetaan kansallisia toimijoita toteuttamaan yhteisiä ehdotuspyyntöjä usean eri maan välisiä, valtioiden rajat ylittäviä tutkimushankkeita varten.

- Niiden kokemusten pohjalta, jotka on saatu kuudennessa puiteohjelmassa toteutetusta perustamissopimuksen 169 artiklaan perustuvasta Euroopan ja kehitysmaiden välisestä kliinisten tutkimusten yhteistyökumppanuudesta (EDCTP), on yksilöity neljä uutta 169 artiklaan perustuvaa tointa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Kolme näistä toimista, tietotekniikka-avusteista asumista ( ambient assisted living ), Itämeren tutkimusta ja metrologiaa koskevat toimet, sisältyy ”Yhteistyö”-ohjelmaan, ja neljäs, jonka aiheena on yhteyksien luominen pk-yrityksiä koskevien kansallisten tutkimusohjelmien välille, kuuluu "Valmiudet"-ohjelmaan. Lisää toimia voidaan määrittää seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanon kuluessa.

- Sekä kullakin aihealueella että aihealueiden rajojen yli pyritään kohdentamaan kansainvälistä yhteistyötä entistä tarkemmin. Työohjelmissa on tarkoitus määrittää yksittäisiä yhteistyötoimia, jotka ovat kansainväliselle yhteistyölle määritellyn strategisen toimintamallin mukaisia. Lisäksi käydään toimia koskevaa vuoropuhelua ja luodaan verkostoja kumppanuusmaiden eri alueiden kanssa.

- Kullakin aihealueella voidaan myös tukea toimia, joiden avulla voidaan joustavasti vastata esiin nouseviin tarpeisiin sekä ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin . Näiden toimien toteutuksessa käytetään hyväksi kokemuksia, jotka on saatu yhtäältä kuudenteen puiteohjelmaan sisältyneistä politiikan alojen tieteellistä tukea (Scientific Support to Politics) sekä uutta ja esiin nousevaa tiedettä ja teknologiaa (NEST) koskeneista ohjelmista ja toisaalta tieto- ja viestintätekniikan aihealueella toteutetuista tuleviin ja kehitteillä oleviin teknologioihin (FET) liittyvistä toimista.

Ideat

Eurooppa ei ole kovinkaan vahvoilla terävintä kärkeä edustavassa tutkimuksessa eikä nopeasti kasvavien tieteenalojen osaamisessa. ”Ideat”-erityisohjelman tavoitteena onkin luoda yleiseurooppalainen mekanismi sellaisten aidosti luovien tieteentekijöiden, insinöörien ja tutkijoiden tukemiseksi, joiden uteliaisuus ja tiedonjano johtavat mitä todennäköisimmin ennalta arvaamattomiin ja merkittäviin keksintöihin, jotka voivat viedä inhimillistä tietämystä uusiin suuntiin, avata uusia näkymiä teknologian kehittymiselle sekä ratkaista pitkään ratkaisua vailla olleita yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Tarkoituksena on parantaa perustutkimuksen laatua ”kilpailuttamalla” tutkijoita EU:n laajuisesti ja saada tätä kautta aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä[6].

”Ideat”-ohjelmassa käytetään käsitettä ”tieteen eturintamassa oleva tutkimus” , joka ilmentää perustutkimuksen ymmärtämistä uudella tavalla. Tällainen tutkimus, jossa liikutaan uuden tietämyksen tuottamisen etulinjassa, on lähtökohtaisesti riskialtista toimintaa, jolla pyritään saavuttamaan perustavaa laatua olevia edistysaskeleita tieteessä, teknologiassa ja insinööritieteissä. Siinä ei välitetä vakiintuneista tieteenalojen tai valtioiden välisistä rajoista.

”Ideat”-ohjelmassa noudatetaan ”tutkijalähtöistä” lähestymistapaa, jossa tutkijoiden annetaan itse ehdottaa omia tutkimusaiheitaan. Apurahat annetaan yksittäisille tutkimusryhmille, jotka voivat muodostua joustavasti mistä tahansa tutkijakokoonpanosta, joka on tarkoituksenmukainen kunkin hankkeen toteuttamista varten. Mukana voi olla yksi tutkimuslaitos tai useampia laitoksia yhdestä tai useammasta maasta. Kaikissa tapauksissa ryhmien koostumuksen tulisi määräytyä tieteellisen huippuosaamisen, ei hallinnollisten vaatimusten perusteella. Ohjelma erottuu kansallisesti rahoitetuista perustutkimustoimista strategisten tavoitteidensa ja Euroopan laajuisen toteutuksensa kautta.

Yhtenä uutuutena on Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) perustaminen ”Ideat”-ohjelman toteutusta varten. ERC:n yhteyteen perustetaan kaksi keskeistä rakennetta, riippumaton tieteellinen neuvosto sekä täytäntöönpanorakenne, joiden tulee toimia luottamusta herättävästi, uskottavasti ja avoimesti. ERC:lle tulisi osoittaa riittävä rahoitus ja sen tulisi toimia tehokkaasti. Niin ikään sille olisi taattava pitkälle menevä itsenäisyys ja riippumattomuus, mutta sen olisi samalla noudatettava vastuuvelvollisuuden vaatimuksia.

Tieteellinen neuvosto koostuu Euroopan tiedeyhteisön korkeimman tason edustajista, jotka osallistuvat neuvoston toimintaan yksityishenkilöinä edustamatta poliittisia tai muita etuja. Komissio nimittää jäsenet sen jälkeen, kun jäsenehdokkaat on valittu riippumattomalla menettelyllä.

Tieteellisen neuvoston tehtäviin kuuluvat seuraavat:

1. Tieteellisen strategian laatiminen. Tieteellinen neuvosto laatii erityisohjelmaa varten tieteellisen kokonaisstrategian, jossa otetaan huomioon tieteelliset mahdollisuudet sekä Euroopan tieteelliset tarpeet. Lisäksi se valmistelee säännöllisesti tieteellisen strategian mukaisen työohjelman ja siihen tarvittavat muutokset. Tähän sisältyvät myös ehdotuspyynnöt ja niihin liittyvät kriteerit, joiden perusteella hanke-ehdotuksia valitaan rahoitettaviksi, sekä tarpeen mukaan erityisaiheiden tai erityisten kohderyhmien (esim. nuorten tutkijoiden ryhmät tai muodosteilla olevat ryhmät) määrittäminen.

2. Seuranta ja laadunvalvonta. Tieteellinen neuvosto ottaa tarpeen mukaan tieteellisestä näkökulmasta kantaa ehdotuspyyntöjen toteutukseen ja hallinnointiin sekä arviointiperusteisiin ja vertaisarviointiprosesseihin. Neuvoston määrittämät näkökannat voivat koskea esimerkiksi asiantuntijoiden valintaa sekä vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmiä, joiden mukaisesti rahoitettavat ehdotukset valitaan. Lisäksi tieteellinen neuvosto voi määrittää näkökantansa kaikkiin muihin asioihin, joilla on vaikutusta erityisohjelman tulosten ja vaikutusten sekä tehtävän tutkimuksen laadukkuuden kannalta. Niin ikään se seuraa toiminnan laatua, arvioi ohjelman täytäntöönpanoa ja saavutuksia sekä esittää suosituksia korjaavista toimenpiteistä tai tulevista toimista.

3. Tiedottaminen ja tiedon levittäminen. Tieteellinen neuvosto tiedottaa tiedeyhteisölle ja keskeisille toimijaryhmille ohjelman toimista ja saavutuksista sekä ERC:n käsittelemistä asioista. Lisäksi se raportoi säännöllisesti komissiolle toimistaan.

Täytäntöönpanorakenne vastaa ohjelman toteuttamisesta vuotuisen työohjelman mukaisesti. Se toteuttaa arviointimenettelyt, vertaisarvioinnin sekä valintaprosessin tieteellisen neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti ja huolehtii apurahojen taloudellisesta ja tieteellisestä hallinnoinnista. Komissio aikoo ensi vaiheessa perustaa tätä tarkoitusta varten toimeenpanoviraston, jolle se siirtää toimeenpanotehtävät. Lisäksi täytäntöönpanorakenne on jatkuvasti tiiviisti yhteydessä tieteelliseen neuvostoon kaikissa ohjelman toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön erilainen rakenne esimerkiksi EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan määräysten nojalla, mikäli ERC:n rakenteiden ja mekanismien tehokkuudesta tehtävä riippumaton arvio osoittaa sen tarpeelliseksi.

Euroopan komissio takaa ERC:n täyden itsenäisyyden ja riippumattomuuden. Komissio täyttää vastuunsa erityisohjelman toteutuksesta huolehtimalla siitä, että ERC:n täytäntöönpanorakenne otetaan käyttöön, ja varmistamalla, että ERC toteuttaa ohjelman asetettujen tavoitteiden mukaisesti, riippumattomasti toimien sekä noudattaen niitä tieteellisiä suuntaviivoja ja korkealaatuisen tieteen vaatimuksia, jotka tieteellinen neuvosto on asettanut.

Komissio vahvistaa virallisesti ”Ideat”-erityisohjelman työohjelman. Se suorittaa tämän tehtävänsä noudattaen edellä esitettyä toimintamallia. Pääsääntönä on, että komissio vahvistaa tieteellisen neuvoston ehdottaman työohjelman. Jos komissio ei voi vahvistaa työohjelmaa ehdotetussa muodossa esimerkiksi sen vuoksi, ettei se vastaa erityisohjelman tavoitteita tai ole yhteisön lainsäädännön mukainen, komission on esitettävä julkisesti perusteensa hylkäämiselle. Tämän menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että ERC:n itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita noudatetaan avoimesti ja kaikilta osin.

Ihmiset

”Ihmiset”-erityisohjelma on osa laajaa kokonaisvaltaista strategiaa, jonka tavoitteena on kohentaa sekä laadullisesti että määrällisesti eurooppalaisen tutkimus- ja kehitystyön henkilöstövoimavaroja. Ohjelman avulla rohkaistaan ihmisiä lähtemään tutkijan uralle ja kannustetaan tutkijoita jäämään Eurooppaan. Lisäksi tavoitteena on houkutella parhaita tutkijoita työskentelemään Eurooppaan. Euroopan tasolla toteutettavilla toimilla voidaan saada aikaan merkittävää lisäarvoa, koska niiden avulla voidaan harmonisoida toteutusvälineitä sekä strukturoida toimintaa paremmin ja toimia tehokkaammin kuin jäsenvaltioiden kahdenvälisin järjestelyin.

Toteutettavat toimet rakentuvat pitkäaikaisille hyville kokemuksille Marie Curie -toimista, joilla on vastattu tutkijoiden koulutus-, liikkuvuus- ja urakehitystarpeisiin. Toimet ovat suurelta osin jatkoa aiemmille, mutta lisäksi niissä kiinnitetään entistä enemmän huomiota seuraaviin seikkoihin:

- Rakenteelliset vaikutukset. Rakenteellisia vaikutuksia pyritään lisäämään esimerkiksi osallistumalla alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien yhteisrahoitukseen toimintalinjassa ”Elinikäinen oppiminen ja urakehitys”. Uutena tukimuotona käyttöön otettavalla yhteisrahoituksella ei kuitenkaan korvata Euroopan tasolla haettavia ja myönnettäviä henkilökohtaisia tohtorintutkinnon jälkeisiä apurahoja, jotka ovat kuudennen puiteohjelman yksinomainen tukimuoto. Henkilökohtaiset apurahat ovat kuitenkin jo tulleet EU:n tason tukimuotona kypsään kehitysvaiheeseen. Sen sijaan tällä osa-alueella toteutettavat kansalliset toimet ovat edelleen tavoitteiltaan, arviointimenetelmiltään ja työskentelyä koskevilta edellytyksiltään kirjavia sekä usein kansainväliseltä tai eurooppalaiselta ulottuvuudeltaan suppeita. Sen vuoksi tarkoituksena on yhteisrahoittaa kaikille avointen ehdotuspyyntöjen pohjalta valikoidusti joitakin tällaisia ohjelmia, jotka ovat puiteohjelman tavoitteiden mukaisia. Ohjelmien arvioinnissa ja valinnassa on ratkaisevaa niiden laadukkuus, eikä valittavien tutkijoiden alkuperälle aseteta rajoituksia. Lisäksi olennaista on, että ohjelmissa sovelletaan hyväksyttäviä työehtoja (mm. palkan, sosiaaliturvan, mentoroinnin ja ammatillisen kehityksen kannalta).

- Yritysten osallistuminen . Vaikka Marie Curie -toimille luonteenomainen ”alhaalta ylöspäin” -lähestymistapa säilytetäänkin, jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota koulutukseen ja urakehitykseen ja niihin liittyviin tarpeisiin eri aloilla, erityisesti yksityisellä sektorilla. Tätä silmällä pitäen painotetaan sellaisten täydentävien taitojen ja valmiuksien kehittämistä, joita tarvitaan yritysten tutkimustietämyksen lisäämiseksi ja niiden tutkimuksen laadun parantamiseksi. Eri alojen välistä kokemusten vaihtoa edistetään siten, että yritykset pyritään saamaan aktiivisiksi osallistujiksi kaikkiin toimiin. Lisäksi toteutetaan erityinen ohjelma tietämyksen vaihtamiseksi julkisen ja yksityisen sektorin välisissä kumppanuuksissa erityisesti niissä tapauksissa, joissa mukana on pk-yrityksiä.

- Kansainvälinen ulottuvuus. Tätä ulottuvuutta vahvistetaan. Sen lisäksi, että edistetään EU:n tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tarjoamalla eurooppalaisten tutkijoiden kansainvälisiä apurahoja, joihin liittyy paluuvelvoite, laajennetaan kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden tutkijoille annettavalla tuella. Samoin lisätään uusia ulottuvuuksia yhteistyöhön, jota EU tekee naapurimaidensa sekä EU:n kanssa tiede- ja teknologiasopimuksen tehneiden maiden kanssa. Lisäksi tuetaan ulkomaille muuttaneiden eurooppalaisten ja Euroopassa työskentelevien ulkomaisten tutkijoiden (eli ”tieteellisten maastamuuttajien”) yhteisöjä.

Valmiudet

”Valmiudet”-erityisohjelman tavoitteena on parantaa koko Euroopan tutkimus- ja innovointikapasiteettia. Ohjelmassa sekä jatketaan ja tehostetaan edellisten puiteohjelmien toimia että otetaan käyttöön joitakin tärkeitä uutuuksia.

Yksi keskeinen uusi osatekijä on strategia, jolla tuetaan uusien tutkimusinfrastruktuurien rakentamista. Tämä täydentää tukea, jota entiseen tapaan annetaan olemassa olevan tutkimusinfrastruktuurin käytön optimoimiseksi. Tuki uuden infrastruktuurin rakentamiselle toteutetaan kaksivaiheisena: valmisteluvaiheen tukena ja rakennusvaiheen tukena. Komission toiminnan perustana on Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) tekemä työ, jossa on laadittu Euroopalle uutta infrastruktuuria koskeva kehittämissuunnitelma (”roadmap”). Komissio määrittää suunnitelman perusteella painopistehankkeita, joille voitaisiin antaa EY:n tukea seitsemännestä puiteohjelmasta. Komissio edistää näiden hankkeiden toteutusta erityisesti helpottamalla rakennusvaiheen rahoitusjärjestelyjä muun muassa riskinjakorahoitusvälineellä, jolla edistetään Euroopan investointipankin lainojen saantia. Liitteessä 1 on esitetty ESFRIn laatima ”mahdollisten hankkeiden luettelo”, jossa on konkreettisia esimerkkejä uusista suuren mittaluokan tutkimusinfrastruktuureista, joita Euroopan tiedeyhteisö tarvitsee seuraavan vuosikymmenen aikana.

Pk-yrityksiä ja niiden toimialajärjestöjä hyödyttävää tutkimusta tukevien kahden toimen budjettia on kasvatettu, koska pk-yrityksillä on kasvava tarve ulkoistaa tutkimustyötään.

”Osaavat alueet” -aloitteeseen liittyvien toimien perustana on onnistunut pilottitoimi. Tavoitteena on saada aikaan valtioiden rajat ylittäviä alueiden verkostoja, jotta alueet pystyisivät hyödyntämään tutkimuskapasiteettiaan täydessä mitassa ja saisivat käyttöönsä tutkimuksesta peräisin olevaa uutta tietämystä. Lisäksi pyritään edistämään yliopistojen, tutkimuskeskusten, yritysten ja alueviranomaisten muodostamien ”tutkimusklusterien” syntymistä.

Toinen tärkeä uutuus on toimi, jonka tarkoituksena on vapauttaa EU:n ”lähentymisalueiden” ja syrjäisimpien alueiden täysi tutkimuspotentiaali. Osaamistalouden ja -yhteiskunnan toteuttaminen edellyttää paitsi eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamisen vahvistamista myös sitä, että kyetään valjastamaan paremmin käyttöön koko EU-alueen runsas hyödyntämätön tutkimuspotentiaali. Toimenpiteillä tuetaan tutkijoiden rekrytointia muista EU-maista, tutkimus- ja hallintohenkilöstön tilapäisiä siirtoja, arviointipalvelujen käyttöä sekä tutkimuslaitteiden hankintaa ja kehittämistä. Toimenpiteet täydentävät niitä rakennerahastotoimia, joilla voidaan tukea näiden alueiden tarpeita ja mahdollisuuksia lisätä olemassa tai muodostumassa olevien osaamiskeskustensa tutkimuskapasiteettia.

”Tiede yhteiskunnassa” -osa-alueen toimia on laajennettu huomattavasti edellisen puiteohjelman vastaavan osa-alueen toimiin verrattuna. Tavoitteena on saada aikaan parempaa tiedettä ja sen avulla parempaa EU:n politiikkaa sekä lisätä suuren yleisön kiinnostusta tieteeseen ja tieteen tuntemusta.

Yhtenä seitsemännen puiteohjelman tärkeänä uutena tavoitteena on saada aikaan vahva ja yhtenäinen kansainvälinen tiede- ja teknologiapolitiikka. ”Valmiudet”-erityisohjelman toimet tukevat tätä tavoitetta erityisesti sitä kautta, että niiden avulla voidaan määrittää yhteistyön painopistealueita.

Pyrittäessä kehittämään yhtenäistä politiikkaa painottuu kansallisen ja alueellisen tutkimuspolitiikan koordinoinnin merkitys. Tällaista koordinointia tuetaan erityisellä jäsenvaltioiden ja alueiden ylikansallista poliittista yhteistyötä koskevien aloitteiden tukijärjestelmällä. Näin edesautetaan tutkimuspolitiikan avoimen koordinointimenetelmän toteutusta ja edistetään maiden ja alueiden muodostamien ryhmien koordinoitujen tai yhteisten aloitteiden aikaansaamista aloilla, joilla on vahva ylikansallinen ulottuvuus.

Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet

Yhteinen tutkimuskeskus jatkaa tieteellisen ja teknisen tuen antamista EU:n politiikan laadintaa varten ja vahvistaa entisestään toimintansa asiakaslähtöisyyttä ja jo nykyisinkin tiivistä verkostoitumistaan tiedeyhteisön kanssa. YTK:n toimien kehittämisessä on lähtökohtana, että toimilla on voitava edistää kasvua, kestävää kehitystä ja turvallisuutta.

Lisäksi YTK:n toimilla tuetaan ”sääntelyn laadun parantamista”, jota peräänkuulutetaan uudessa Lissabonin strategiassa. Uusiin haasteisiin, jotka liittyvät kasvavaan tarpeeseen luoda reagointivalmiuksia kriisi- ja hätätilanteiden sekä pikaisia poliittisia toimia vaativien tilanteiden varalta, vastataan rakentamalla valikoiduilla aloilla valmiuksia ja edellytyksiä, jotka tarjoavat riittävän tuen EU:n tasolla. Yksi tämän erityisohjelman avainpiirteistä on myös kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltaminen tieteellisen ja teknisen tuen tarjoamisessa politiikan tarpeita varten.

Eurooppalaisen tutkimusalueen rakentaminen osaamiseen perustuvan kasvun tueksi

Eurooppalaiselta tutkimukselta edellytetään uudenlaista kunnianhimoa ja tehokkuutta, jotta kyettäisiin vaadittavalla tavalla etenemään nopeasti kohti osaamistaloutta ja -yhteiskuntaa. Kaikilla Euroopan unionin toimijoilla – kansallisilla viranomaisilla, tutkimuslaitoksilla, yrityksillä – on oma tehtävänsä pyrittäessä tähän tavoitteeseen.

Erityisohjelmat, joiden avulla seitsemäs puiteohjelma pannaan täytäntöön, on suunniteltu siten, että Euroopan tason tutkimusrahoituksen vaikutusmahdollisuudet käytettävissä olevan budjetin rajoissa voidaan maksimoida. Niiden keskeisiä piirteitä ovat: keskittyminen neljään tavoitteeseen – yhteen kussakin erityisohjelmassa – käyttäen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltuja toimia ja toteutusvälineitä; vahva jatkuvuus yhdistettynä merkittäviin uusiin toimintamuotoihin; johdonmukainen keskittyminen olemassa olevan huippuosaamisen tukemiseen ja valmiuksien luomiseen huomispäivän huippututkimusta varten; hallinnon tehostaminen ja yksinkertaistaminen käyttäjäystävällisyyden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi sekä sisäänrakennettu joustavuus, jonka avulla puiteohjelmassa voidaan reagoida uusiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.

Liite 1

ESFRIn ”MAHDOLLISTEN HANKKEIDEN LUETTELO”[7]

- Antiprotonien ja ionien tutkimuslaitos (FAIR)

- Epästabiilien isotooppien voimakkaiden sekundääristen säteiden tutkimuslaitos (SPIRAL II)

- Eurooppalainen syvänmeren neutriinoteleskooppi (KM3NeT)

- Erittäin suuri teleskooppi (ELT) optisen astronomian käyttötarkoituksia varten

- Yleiseurooppalainen nanorakenteiden tutkimusinfrastruktuuri (PRINS)

- Eurooppalainen spallaatiolähde (ESS) – neutronilähde

- Eurooppalainen vapaaelektronilaser (XFEL): kovat röntgensäteet

- IRUVX-vapaaelektronilaserien verkosto: infrapuna – pehmeät röntgensäteet

- Euroopan synkrotronisäteilyn tutkimuslaitoksen (ESRF) parannustyöt

- Eurooppalainen suurtehotietokone (HPCEUR)

- Rannikkoalueiden merentutkimusalus – erityisesti Itämerta varten

- Tutkimusjäänmurtaja Aurora Borealis

- Euroopan monitieteinen merenpohjan seurantaverkosto (EMSO)

- Biologisen monimuotoisuuden tutkimuksen ja suojelun eurooppalainen infrastruktuuri

- Aivojen ja koko kehon kuvantamisen kehittynyt infrastruktuuri

- Euroopan bioinformatiikkainfrastruktuuri

- Kliinisen tutkimuksen huippukeskusten eurooppalainen verkosto

- Biopankkien ja genomitietoresurssien eurooppalainen verkosto

- Turvalaboratoriot uusia sairauksia ja kansanterveysuhkia varten

- Infrastruktuuri nisäkkäiden koko genomin funktionaalista analyysia varten

- Biolääketieteellisen tutkimuksen mallitestauslaitokset

- Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen eurooppalainen seurantakeskus (EROHS)

- European Social Survey -tutkimushanke (ESS)

- ”Maailmanlaajuiset hankkeet”

- ITER

- Kansainvälinen avaruusasema (ISS)

- Kansainvälinen lineaaritörmäytin (ILC)

- Square Kilometer Array –radioteleskooppi (SKA)

- Kansainvälinen fuusiomateriaalien säteilytyskeskus (IFMIF)

2005/0187 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ihmiset”

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[8],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[9],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[10]

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (jäljempänä ’puiteohjelma’) tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o …/EY pannaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 166 artiklan 3 kohdan mukaisesti täytäntöön erityisohjelmin, joissa määritetään täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, vahvistetaan erityisohjelmien kesto sekä määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista.

(2) Puiteohjelma rakentuu neljäntyyppisistä toimista: valtioiden rajat ylittävästä yhteistyöstä politiikan tarpeiden mukaan määritellyillä aihealueilla (”Yhteistyö”); tutkijalähtöisestä tutkimuksesta, joka perustuu tutkimusyhteisön aloitteisiin (”Ideat”); tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä varten annettavasta tuesta (”Ihmiset”) sekä tutkimusvalmiuksien luomista varten annettavasta tuesta (”Valmiudet”). Tällä erityisohjelmalla olisi pantava täytäntöön ”Ihmiset”-osioon sisältyvät epäsuorat toimet.

(3) Tässä ohjelmassa olisi sovellettava sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista puiteohjelmaan sekä sen tutkimustulosten levittämistä (jäljempänä ’osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt’).

(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus.

(5) Tässä puiteohjelmassa tuettavien innovointiin ja pk-yrityksiin liittyvien toimien olisi täydennettävä toimia, jotka toteutetaan kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman yhteydessä.

(6) Puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä perustamissopimuksen 168, 169 ja 171 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(7) Kansainvälisyys on keskeisen tärkeä Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiin voimavaroihin liittyvä osatekijä. Tämä erityisohjelma on yhteisön perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja lisäksi se on hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on molemminpuolisen edun mukaista. Lisäksi kaikki tämän erityisohjelman toimet ja erityistoimet ovat avoimia kolmansien maiden yksittäisille tutkijoille.

(8) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet.

(9) Puiteohjelman olisi edistettävä kestävää kehitystä.

(10) Olisi varmistettava, että puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että puiteohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen ja helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä niiden mahdollisten tulevien muutosten mukaisesti.

(11) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ja niiden mahdollisten tulevien muutosten sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[11], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[12] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1074/1999[13] mukaisesti.

(12) Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[14] mukaisesti.

(13) Ohjelman täytäntöönpanossa on otettava asianmukaisesti huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät seikat sekä muiden seikkojen ohella niiden tutkijoiden työehdot, työhönottoprosessien avoimuus sekä urakehitys, jotka otetaan työskentelemään tämän ohjelman toimien yhteydessä rahoitettavissa hankkeissa ja ohjelmissa. Näitä seikkoja koskevana ohjenuorana on eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä 11 päivänä maaliskuuta 2005 annettu komission suositus[15].

(14) Tämä ohjelma myötäilee Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiä voimavaroja koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa ja tukee sen jatkokehitystä ja toteutusta asiakirjojen Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia [16] ja Tutkijat eurooppalaisella tutkimusalueella: yksi ammatti, monta uraa [17] pohjalta. Lisäksi siinä otetaan huomioon 18 päivänä huhtikuuta 2005 annetut neuvoston päätelmät inhimillisistä voimavaroista tutkimuksen ja kehittämisen alalla[18],

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan tutkimukseen, teknologian kehittämiseen sekä demonstrointiin liittyviä yhteisön toimia koskeva ”Ihmiset”-erityisohjelma, jäljempänä ’erityisohjelma’, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Erityisohjelmassa tuetaan ”Ihmiset”-osioon kuuluvia toimia, joilla vankennetaan sekä määrällisesti että laadullisesti tutkimuksen ja teknologian alan inhimillisiä voimavaroja Euroopassa. Tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevia toimia eli ”Marie Curie -toimia” tehostetaan keskittymällä entistä kohdennetummin osaamisen ja urakehityksen keskeisiin osatekijöihin ja tiivistämällä yhteyksiä kansallisiin järjestelmiin.

Toimien tavoitteet ja pääpiirteet määritetään liitteessä.

3 artikla

Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on 7 129 miljoonaa euroa, josta komission hallintomenojen osuuden on oltava alle 6 prosenttia.

4 artikla

1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita.

2. Erityisohjelmasta ei rahoiteta seuraavia tutkimusaloja:

- lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

- tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä[19],

- tutkimus, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita vain tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

3. Erityisohjelmasta ei rahoiteta:

- tutkimusta, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa,

- tutkimusta, joka on määrä suorittaa sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa kyseinen tutkimus on kielletty.

5 artikla

1. Erityisohjelma pannaan täytäntöön käyttämällä seitsemännen puiteohjelman liitteessä III määritettyjä rahoitusjärjestelyjä.

2. Tässä erityisohjelmassa sovelletaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.

6 artikla

1. Komissio laatii erityisohjelman täytäntöönpanoa varten työohjelman, jossa määritellään tarkemmin liitteessä I esitetyt tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet, kullakin ehdotuspyynnön kohteena olevalla aihealueella sovellettava rahoitusjärjestely sekä täytäntöönpanon aikataulu.

2. Työohjelmassa otetaan huomioon olennaiset tutkimustoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden valtioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden toimesta. Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan.

3. Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet. Perusteita ovat hakijoiden (tutkijoiden tai organisaatioiden) laadukkuus, edistymismahdollisuudet ja tarvittaessa toteutuskapasiteetti; ehdotetun toimen laadukkuus tieteellisen koulutuksen ja/tai tietämyksen siirron kannalta sekä ehdotetusta toimesta yhteisön tasolla saatava lisäarvo ja toimen rakenteelliset vaikutukset tarkasteltuina sen kannalta, miten toimi edistää erityisohjelman ja työohjelman tavoitteiden saavuttamista. Näitä perusteita voidaan lisäksi tarkentaa tai täydentää työohjelmassa, jossa voidaan määrittää myös painotuksia ja pistekynnyksiä.

4. Työohjelmassa voidaan yksilöidä:

a) organisaatioita, jotka saavat tukea jäsenmaksun muodossa;

b) toimia yksittäisten oikeussubjektien toimien tukemiseksi.

7 artikla

1. Erityisohjelman täytäntöönpanosta vastaa komissio.

2. Vahvistettaessa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu työohjelma sovelletaan 8 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä.

3. Vahvistettaessa TTK-toimia, joihin liittyy ihmisalkioiden ja ihmisalkioiden kantasolujen käyttöä, sovelletaan 8 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä.

8 artikla

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohdan säännökset.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.

4. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta.

5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista.

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEKÄ AIHEALUEIDEN JA TOIMIEN PÄÄPIIRTEET

Johdanto

Yksi tieteen ja teknologian keskeisistä kilpailutekijöistä on tutkijavoimavarojen määrä ja laatu. Euroopan TTK-kapasiteetin ja -tehokkuuden lisääminen sekä eurooppalaisen tutkimusalueen lujittaminen ja jatkokehitys edellyttävät, että Euroopasta tehdään houkuttelevampi paikka tutkijoiden kannalta. Tämä on myös tämän erityisohjelman strateginen päätavoite. Tavoitteeseen pyritään luomalla ja lujittamalla koko Euroopassa rakenteita, jotka palvelevat merkittävällä tavalla tutkijankoulutuksen organisointia, käytännön toteutusta ja laatua, tutkijoiden aktiivista urakehitystä, eri alojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkijoiden välistä tietämyksen vaihtoa sekä naisten vahvaa osallistumista tutkimukseen ja kehittämiseen.

Ohjelma toteutetaan investoimalla järjestelmällisesti ihmisiin, pääasiassa ”Marie Curie -toimien” muodostaman johdonmukaisen toimenpidekokonaisuuden kautta. Tarkoituksena on kehittää tutkijoiden osaamista ja pätevyyttä heidän uransa kaikissa vaiheissa. Toimilla tuetaankin niin alkuvaiheen tutkijankoulutusta kuin tutkijoiden urakehitystä ja elinikäistä koulutustakin. Kaikkien Marie Curie -toimien keskeisiä osatekijöitä ovat liikkuvuus sekä valtioiden että eri alojen välillä, eri aloilla ja maissa saadun kokemuksen tunnustaminen sekä tutkijoiden asianmukaisten työehtojen varmistaminen.

Marie Curie -toimet ovat käytettävissä kaikilla EY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla tutkimuksen ja teknologian kehittämisen aloilla. Tutkimusalat ovat hakijoiden vapaasti valittavissa. Joitakin ohjelmaan kuuluvia toimia voidaan kuitenkin kohdentaa esimerkiksi tietyille tieteenaloille, teknologian osa-alueille tai maantieteellisille alueille taikka tutkimusorganisaatioiden tyypin ja tutkijaryhmien mukaan, jotta voidaan vastata Euroopan kehittyviin tarpeisiin tutkijankoulutuksen, tutkijoiden liikkuvuuden, urakehityksen sekä tietämyksen vaihdon osalta. Tähän liittyen on myös mahdollista toteuttaa yhteisiä ehdotuspyyntöjä muiden puiteohjelman osien kanssa.

Yritysten, mukaan luettuina pk-yritykset, vahva osallistuminen on ohjelman kannalta tärkeä lisäarvoa tuottava tekijä. Kaikissa Marie Curie -toimissa edistetään yritysten ja tiedelaitosten yhteistyötä tutkijankoulutuksessa, urakehityksessä ja tietämyksen vaihdossa. Lisäksi erityisellä toimella tuetaan yritysten ja tiedelaitosten yhteisiä toimintamuotoja ja kumppanuuksia.

Kansainvälinen ulottuvuus, joka on keskeinen Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiin voimavaroihin liittyvä osatekijä, otetaan huomioon edistämällä tutkijoiden urakehitystä sekä lisäämällä ja monipuolistamalla tutkijoiden välityksellä tehtävää kansainvälistä yhteistyötä ja houkuttelemalla lahjakkaita tutkijoita työskentelemään Eurooppaan. Kansainvälinen ulottuvuus sisältyy kaikkiin Marie Curie -toimiin, ja lisäksi toteutetaan sitä koskevia erillisiä toimia.

Kestävän kehityksen ja sukupuolten tasa-arvon periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon. Ohjelmassa on tarkoitus huolehtia naisten ja miesten tasa-arvosta edistämällä kaikissa Marie Curie -toimissa yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista sekä soveltamalla sukupuolten osallistumista koskevia tavoitteita (naisten osuuden olisi oltava vähintään 40 %). Lisäksi on tarkoitus varmistaa, että tutkijat voivat yhdistää tasapainoisesti työn ja muun elämänsä, sekä helpottaa tutkimusuralle palaamista tauon jälkeen. Niin ikään erityisohjelmassa otetaan tarpeen mukaan huomioon tutkimustoimintaan ja siihen perustuviin mahdollisiin sovelluksiin liittyvät eettiset, sosiaaliset, oikeudelliset ja laajemmat kulttuuriset näkökohdat sekä tieteen ja teknologian kehityksen sosioekonomiset vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät.

Jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti kaikki mahdollisuudet lisätä Euroopan houkuttelevuutta tutkijoiden silmissä, Marie Curie -toimissa pyritään saamaan aikaan konkreettisia synergiavaikutuksia muiden toimien kanssa. Tämä koskee sekä yhteisön tutkimuspolitiikan toimia että muiden yhteisön politiikan alojen, kuten koulutus-, koheesio- ja työllisyyspolitiikan, toimia. Synergiaa pyritään luomaan myös kansallisten ja kansainvälisten toimien kanssa.

Eettiset näkökohdat

Erityisohjelman täytäntöönpanossa ja siihen perustuvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. Näitä ovat muun muassa EU:n perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet, kuten ihmisarvon ja ihmiselämän suojelu ja henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, sekä ympäristön ja eläinten suojelu yhteisön oikeuden ja kansainvälisten sopimusten, ohjeistojen ja toimintasääntöjen uusimpien versioiden mukaisesti. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Helsingin julistus, Oviedossa 4. huhtikuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä sekä sen lisäpöytäkirjat, YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, Unescon yleismaailmallinen julistus ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista, YK:n yleissopimus bakteriologisista (biologisista) ja toksiiniaseista (BTWC), elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n asiaan liittyvät päätöslauselmat.

Lisäksi otetaan huomioon bioteknologian eettisiä näkökohtia käsitelleen eurooppalaisen neuvonantajaryhmän lausunnot (1991–1997) sekä luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot (1998–).

Koska Euroopassa sovelletaan useita erilaisia lähestymistapoja, periaatteena on, että tutkimushankkeiden osallistujien on noudatettava tutkimuksen suoritusmaassa voimassa olevia lakeja, määräyksiä ja eettisiä sääntöjä. Tämä on myös toissijaisuusperiaatteen mukaista. Kansallisia säännöksiä sovelletaan kaikissa tapauksissa, eikä yhteisö rahoita missään jäsenvaltiossa tai muussa maassa sellaista tutkimusta, joka on kielletty kyseisessä jäsenvaltiossa tai maassa.

Tutkimushankkeiden toteuttajien on tarvittaessa pyydettävä asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä toimikunnilta hyväksyntä ennen TTK-toimien aloittamista. Lisäksi komissio tekee poikkeuksetta eettisen arvioinnin niille ehdotuksille, jotka koskevat eettisesti arkaluonteisia kysymyksiä tai joissa ei ole otettu riittävästi huomioon eettisiä näkökohtia. Erityistapauksissa eettinen arviointi voidaan tehdä myös hankkeen toteutuksen aikana.

Tämän päätöksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimustoiminnalle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa.

EY:n perustamissopimuksen liitteenä olevassa eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevassa pöytäkirjassa edellytetään, että yhteisön on laatiessaan ja pannessaan täytäntöön muun muassa tutkimusta koskevaa politiikkaa otettava täysimääräisesti huomioon eläinten hyvinvoinnin asettamat vaatimukset. Kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetussa neuvoston direktiivissä 86/609/ETY puolestaan edellytetään, että kaikki kokeet on suunniteltava siten, että vältetään aiheuttamasta koe-eläimille kärsimystä sekä tarpeetonta kipua tai tuskaa. Lisäksi direktiivin mukaan vaihtoehtoisista kokeista on valittava ne, joissa tarvitaan vähiten eläimiä ja joissa käytetään eläimiä, joilla on mahdollisimman alhainen neurofysiologinen herkkyystaso. Niin ikään on käytettävä kokeita, jotka aiheuttavat vähiten kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Eläinten geeniperimän muuttaminen ja eläinten kloonaaminen voivat tulla kysymykseen ainoastaan, jos tavoitteet ovat eettisesti oikeutettuja ja olosuhteet ovat sellaiset, että taataan eläinten hyvinvointi ja noudatetaan biologisen monimuotoisuuden periaatteita.

Komissio seuraa ohjelman täytäntöönpanon aikana säännöllisesti tieteen edistymistä sekä kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä niissä tapahtuvan kehityksen huomioon ottamiseksi.

Tieteen ja teknologian kehitykseen liittyviä eettisiä näkökohtia tutkitaan varsinaisesti ”Valmiudet”-erityisohjelman osa-alueella ”Tiede yhteiskunnassa”.

Toimet

Erityisohjelmasta tuetaan seuraavia Marie Curie -toimia:

- Tutkijoiden peruskoulutus

Tällä toimella tuetaan tutkijoiden alkuvaiheen koulutusta, ja tukea voidaan yleensä myöntää tutkijanuran neljän ensimmäisen vuoden aikana. Myös yksi lisävuosi on mahdollinen, jos se on tarpeen peruskoulutuksen saattamiseksi päätökseen. Toimen tavoitteena on parantaa tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja houkutella tätä kautta tehokkaammin nuoria tutkijoita tutkijanuralle. Tavoitteeseen pyritään verkostoimalla toimintaa ylikansallisesti siten, että luodaan rakenne, jota kattaa huomattavan osan jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden laadukkaista julkisen ja yksityisen sektorin resursseista tutkijoiden peruskoulutuksen alalla.

Toimi toteutetaan antamalla tukea kilpailun perusteella valittaville verkostoille, jotka muodostuvat eri maiden toisiaan täydentävistä tutkijankoulutusorganisaatioista. Verkostojen perustaksi on laadittava yhteinen tutkijankoulutusohjelma, joka vastaa määriteltyjen tieteen ja teknologian osa-alueiden tarkasti yksilöityihin koulutustarpeisiin. Lisäksi ohjelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon tieteidenväliset ja kehittymässä olevat uudet ”ylitieteiset” alat. Koulutusohjelmissa on tähdättävä erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden tutkimusosaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen. Koulutuksessa on määrä keskittyä ensisijaisesti tieteellisen ja teknologisen tietämyksen hankkimiseen yksittäisissä hankkeissa tehtävän tutkimuksen kautta. Tätä täydennetään koulutusosioilla, joiden aiheina ovat muut tutkimuksen kannalta tärkeät taidot ja osaamisalueet, kuten tutkimushankkeiden ja -ohjelmien hallinnointi ja rahoitus, teollis- ja tekijänoikeudet ja muut tutkimustulosten hyödyntämisen tavat, yrittäjyys, eettiset näkökohdat, tiedottaminen sekä tutkijoiden ja yhteiskunnan väliset suhteet.

Yhteisen tutkijankoulutusohjelman tulisi olla laatuvaatimuksiltaan yhtenäinen, ja siinä olisi otettava riittävästi huomioon työn ohjaamiseen ja mentorointiin liittyvät järjestelyt. Yhteisessä koulutusohjelmassa tulee hyödyntää verkoston osallistujien (mukaan luettuina yritykset) toisiaan täydentävää osaamista sekä muuta synergiaa. Ohjelmassa on edellytettävä koulutuksen laadun sekä – mikäli mahdollista – tutkinto- ja muiden todistusten vastavuoroista tunnustamista.

Eri alojen organisaatioiden suora tai epäsuora mukanaolo on ehdottoman tärkeää tämän toimen kannalta. Verkostoissa tulisi esimerkiksi olla (johtavina) osallistujina asianomaisten alojen yksityisiä yrityksiä. Myös yksittäiset tutkimusorganisaatiot tai kahdenväliset järjestelyt voivat saada tukea tämän toimen yhteydessä, jos ne pystyvät selvästi osoittamaan, että tutkijankoulutusohjelman olennaiset elementit toteutetaan tosiasiallisesti yhteistyössä laajemman kumppanien joukon kanssa, vaikkeivät nämä kumppanit kuuluisikaan virallisesti verkostoon.

Tämän toimen yhteydessä voidaan antaa yhteisön tukea seuraaviin tarkoituksiin:

- uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden palvelukseenottoon kouluttamista varten;

- akateemisten oppituolien tai vastaavien yritysmaailman paikkojen perustamiseen kokeneita tutkijoita varten, jotta voitaisiin siirtää uutta tietämystä ja vahvistaa tutkimustyön ohjausta;

- lyhyiden koulutustapahtumien (konferenssien, kesäkurssien ja erityisten koulutuskurssien) järjestämiseen sekä verkostossa toimiville tutkijakoulutettaville että verkoston ulkopuolisille tutkijoille.

- Elinikäinen koulutus ja urakehitys

Tämän toimen kohderyhmänä ovat urakehityksensä eri vaiheissa olevat kokeneet tutkijat. Tarkoituksena on monipuolistaa tutkijoiden henkilökohtaista pätevyyttä tarjoamalla heille mahdollisuus hankkia monitieteistä tai tieteidenvälistä osaamista taikka kokemusta työskentelystä muilla sektoreilla. Tavoitteena on auttaa tutkijoita saavuttamaan johtava riippumaton asema esimerkiksi johtavana tutkijana tai professorina tai muu vastaava korkea asema koulutussektorilla tai yrityksissä ja/tai parantamaan valmiuksiaan toimia tällaisessa asemassa. Lisäksi autetaan tutkijoita palaamaan tutkijanuralle tauon jälkeen tai (uudelleen)integroitumaan ulkomailla työskentelyn jälkeen tutkijaksi johonkin yhteisön jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan (joka voi olla heidän lähtömaansa).

Toimen kohderyhmän tutkijoilta edellytetään vähintään neljän vuoden kokoaikaista tutkimuskokemusta. Koska toimella kuitenkin pyritään edistämään nimenomaan elinikäistä koulutusta sekä urakehitystä, on odotettavissa, että tukea saavilla tutkijoilla on yleensä takanaan varsin pitkä työkokemus.

Toimi toteutetaan kahdella eri tavalla:

i) tukemalla suoraan yhteisön tasolla myönnettäviä yksilökohtaisia Euroopan sisäisiä apurahoja, jotka mahdollistavat työskentelyn ulkomailla; apurahoja myönnetään jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden parhaille tai lupaavimmille tutkijoille tutkijan ja isäntäorganisaation yhdessä tekemän hakemuksen perusteella; yhteisön rahoittamiin apurahoihin voi sisältyä ulkomailla työskentelyä varten tarkoitetun rahoituksen lisäksi myös uudelleenintegroitumisosio;

ii) yhteisrahoittamalla alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä tutkijankoulutus- ja urakehitysohjelmia. Rahoitusta annetaan kilpailun perusteella valittaville entuudestaan olemassa oleville tai uusille alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille rahoitusohjelmille, joissa tähdätään tälle toimelle määritettyihin tavoitteisiin ja edistetään yksittäisten tutkijoiden liikkuvuutta. Näihin ohjelmiin mukaan pääsevät tutkijat tulee valita avoimella ja ansioiden perusteella ratkaistavalla kilpailulla, jossa sovelletaan kansainvälistä vertaisarviointia ja jossa ei aseteta tutkijoiden alkuperää ja kohdemaata koskevia rajoituksia. Ohjelmissa on tarjottava mukaan päässeille tutkijoille asianmukaiset työskentelyedellytykset.

Yhteisrahoituksen hakijoiden tulisi olla toimijoita, joilla on avainasema oman alueensa tutkijavoimavarojen kehittämisessä. Tällaiset hakijat ovat tyypillisesti organisaatioita, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

- apurahaohjelmien rahoittamisesta ja hallinnoinnista viran puolesta vastaavat julkisyhteisöt, kuten ministeriöt tai valtioiden tutkimusneuvostot, tutkimusakatemiat tai -virastot;

- muut julkisyhteisöt tai yksityiset tahot, kuten suuret tutkimusorganisaatiot, jotka rahoittavat ja hallinnoivat apurahaohjelmia joko virallisesti valtuutettuina tai viranomaisten tunnustamina; tällaisia voivat olla esimerkiksi valtioiden perustamat yksityisoikeuden piiriin kuuluvat elimet, joilla on julkinen palvelutehtävä, avustusjärjestöt jne.;

- kansainväliset elimet, jotka osana tehtäväänsä toteuttavat vastaavanlaisia ohjelmia Euroopan tasolla.

Yhteisrahoituksessa yhteisö osallistuu pääasiassa sellaisten apurahojen rahoitukseen, jotka vastaavat tämän toimen vaatimuksia ja tavoitteita erityisesti ulkomailla työskentelyn tai kolmannessa maassa vietettyä työskentelyjaksoa seuraavan lähtömaahan asettumisen (uudelleenintegroitumisen) osalta.

Edellä mainittuja kahta toteutustapaa käytetään aluksi rinnakkain. Myöhemmin puiteohjelman täytäntöönpanon aikana suoritetaan kummankin toteutustavan vaikutusten arviointi, jonka perusteella määritetään puiteohjelman jäljellä olevan keston aikana käytettävät toteutustavat.

- Yritysten ja tiedelaitosten yhteiset toimintamuodot ja kumppanuudet

Tällä toimella pyritään luomaan ja edistämään julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yksityisten kaupallisten yritysten – erityisesti pk-yritysten – välisiä dynaamisia toimintamuotoja. Tarkoituksena on saada aikaan pitkäkestoisia yhteistyöohjelmia, joiden avulla osapuolet voivat merkittävällä tavalla lisätä tietämyksen vaihtoa sekä oppia tuntemaan paremmin toistensa toimintakulttuuria ja osaamisvaatimuksia.

Toimi toteutetaan joustavasti yhteistyöohjelmilla, joissa on mukana molempien sektorien organisaatioita vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta tai assosioituneesta valtiosta. Näiden ohjelmien puitteissa annetaan tukea osapuolten henkilöstön välistä vuorovaikutusta varten. Yhteisön tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle seuraavista toimintamuodoista:

- tutkimus- ja yrityssektorin väliset, kumppanuusjärjestelyn sisäiset tilapäiset henkilöstösiirrot, joiden tavoitteena on tiivistää sektoreiden välistä yhteistyötä;

- kumppanuusjärjestelyn ulkopuolisten kokeneiden tutkijoiden tilapäinen palvelukseenotto kummallakin sektorilla;

- yritys- ja tutkimussektorin välistä kokemuksen ja tietämyksen vaihtoa tehostavat työpajat ja konferenssit, joiden tarkoituksena on saavuttaa laajemmin kummankin sektorin henkilöstöä;

- pk-yrityksiä koskevana erityistoimenpiteenä tuki pieniin materiaalikustannuksiin, jotka liittyvät näiden yritysten osallistumiseen yhteistyöhön.

- Kansainvälinen ulottuvuus

Tämän osa-alueen taustalla on ajatus siitä, että kansainvälisyys on yksi keskeisistä Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiin voimavaroihin liittyvistä osatekijöistä. Kansainvälistä ulottuvuutta tuetaan erityistoimilla, joilla yhtäältä edistetään eurooppalaisten tutkijoiden urakehitystä ja toisaalta lisätään tutkijoiden välityksellä tehtävää kansainvälistä yhteistyötä.

Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden tutkijoiden urakehitystä tuetaan seuraavilla tavoilla:

i) eurooppalaisten tutkijoiden kansainväliset apurahat, jotka edellyttävät tutkijan palaamista lähtömaahan; apurahat on tarkoitettu kokeneiden tutkijoiden elinikäistä koulutusta sekä osaamisen monipuolistamista varten, ja niiden avulla on tarkoitus hankkia uutta osaamista ja tietämystä;

ii) paluu- ja uudelleenintegroitumisapurahat; nämä on tarkoitettu kokeneille tutkijoille, jotka ovat olleet hankkimassa kansainvälistä kokemusta. Kansainvälistä ulottuvuutta koskevan toimen yhteydessä tuetaan myös ulkomailla työskentelevien, jäsenvaltioista ja assosioituneista maista lähtöisin olevien tutkijoiden verkostoitumista. Tarkoituksena on pitää tutkijat ajan tasalla eurooppalaisen tutkimusalueen kehityksestä ja antaa heille mahdollisuus osallistua siihen.

Tutkijoiden välityksellä tehtävää kansainvälistä yhteistyötä tuetaan:

i) ulkomaisten tutkijoiden apurahoilla, joilla houkutellaan kolmansien maiden huippututkijoita jäsenvaltioihin ja assosioituneisiin maihin tietämyksen tason parantamiseksi sekä korkean tason yhteyksien luomiseksi; kehitysmaiden tai nousevan talouden maiden tutkijoille voidaan myöntää tukea myös paluuvaihetta varten; lisäksi tuetaan jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa työskentelevien kolmansien maiden tutkijoiden verkostoitumista, jotta voitaisiin kehittää heidän yhteydenpitoaan niille alueille, joilta he ovat lähtöisin, ja luoda rakenteita yhteydenpitoa varten.

ii) edistämällä kumppanuuksia, joissa on mukana useita tutkimusorganisaatioita Euroopasta ja yksi tai useampia organisaatioita:

- maista, jotka kuuluvat Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin

- maista, joiden kanssa EU on tehnyt tiede- ja teknologiasopimuksen.

Tukea annetaan yhteisten ohjelmien pohjalta myös uransa alkuvaiheessa olevien sekä kokeneiden tutkijoiden lyhytkestoisia tutkijavaihtoja varten, kaikkien osapuolten kannalta hyödyllisten konferenssien ja muiden tapahtumien järjestämiseen sekä järjestelmälliseen hyvien toimintatapojen vaihtoon sellaisten kysymysten tiimoilta, jotka ovat suoraan olennaisia tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisten voimavarojen kannalta.

- Erityistoimet

Jotta voitaisiin tukea tutkijoiden aidosti eurooppalaisten työmarkkinoiden syntyä, toteutetaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostava joukko liitännäistoimia, joilla poistetaan tutkijoiden liikkuvuuden esteitä ja parannetaan heidän uranäkymiään Euroopassa. Näiden toimien tavoitteena on erityisesti lisätä eri sidosryhmien sekä suuren yleisön tietoisuutta muun muassa Marie Curie -palkintojen avulla. Lisäksi päämääränä on vauhdittaa ja tukea jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä täydentää muita yhteisön toimia.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ihmiset”

LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Tutkimus

BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat) ja budjettinimikkeet:

08 10 01 02 Tutkijavoimavarat (Seitsemännen puiteohjelman lopullinen budjettinimikkeistö vahvistetaan myöhemmin.)

Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

2007–2013, olettaen että uudet rahoitusnäkymien puitteet hyväksytään.

Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

02, 06, 08, 09 ja 11 | Ei-pakoll. | JM[20] | KYLLÄ | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro [1a…] |

XX.01 | Ei-pakoll. | EI-JM[21] | KYLLÄ | EI | EI | Nro [1a…] |

XX.01.05 | Ei-pakoll. | EI-JM | KYLLÄ | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro [1a…] |

YHTEENVETO RESURSSEISTA

Taloudelliset resurssit

Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM) [22]

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 d | 11,633 | 11,866 | 12,103 | 12,345 | 12,592 | 12,844 | 13,101 | 86,483 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 e | 0,807 | 0,824 | 0,840 | 0,857 | 0,874 | 0,891 | 0,909 | 6,002 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 5 674,377 | 7 183,791 | 8 677,340 | 10 316,316 | 11 981,867 | 13 605,871 | 15 378,756 | 72 818,319 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 2 701,204 | 4 800,186 | 6 845,974 | 8 748,741 | 10 356,602 | 11 983,321 | 27 382,292 | 72 818,319 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta elimiltä (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta elimiltä):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva elin | Vuosi n | n +1 | n +2 | n +3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen (komission helmikuussa 2004 antama tiedonanto vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymistä, KOM(2004) 101).

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten[28] soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Tietyt assosioituneet maat saattavat osallistua puiteohjelmien rahoitukseen.

Varainhoitoasetuksen 161 artiklan mukaan Yhteinen tutkimuskeskus voi saada tuloja erilaisista kilpailuun perustuvista toimista ja muista ulkopuolisille tahoille tarjotuista palveluista.

Varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaan tietyt tulot voidaan osoittaa tiettyjen menoerien rahoittamiseen.

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä[29] | 1 848 | 1 848 | 1 848 | 1 848 | 1 848 | 1 848 | 1 848 |

OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Euroopasta on tehtävä entistä houkuttelevampi työskentelypaikka tutkijoille, jotta voitaisiin lisätä Euroopan resursseja ja toimintakykyä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla sekä lujittaa ja kehittää entisestään eurooppalaista tutkimusaluetta. Koska maailmanlaajuinen kilpailu on kiristymässä, on tarpeen kehittää Eurooppaan avoimet ja kilpailukykyiset tutkijoiden työmarkkinat, jotka tarjoavat monipuolisia ja kiinnostavia uranäkymiä.

Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Erityisohjelmassa annettava tuki tuottaa lisäarvoa edistämällä sekä valtioiden että eri alojen välistä liikkuvuutta, jäsentämällä koko EU:ssa tutkijankoulutuksen organisointia, toteutusta ja laatua sekä tukemalla tutkijoiden aktiivista urakehitystä, eri alojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkijoiden välistä tietämyksen vaihtoa ja naisten vahvaa osallistumista.

Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Kokonaistavoitteena on vankistaa sekä määrällisesti että laadullisesti Euroopan inhimillisiä voimavaroja tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla edistämällä yksittäisten ihmisten ryhtymistä tutkijoiksi, kannustamalla eurooppalaisia tutkijoita jäämään Eurooppaan, houkuttelemalla tutkijoita koko muusta maailmasta Eurooppaan ja tekemällä Euroopasta kiinnostavampi työskentelypaikka parhaille tutkijoille. Samalla päämääränä on edistää tietämyksen jakamista tutkijoiden välityksellä eri maiden, toimintasektoreiden, organisaatioiden ja ja tieteenalojen kesken sekä naisten vahvaa osallistumista tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen. Tavoitteisiin pyritään investoimalla järjestelmällisesti ihmisiin, pääasiassa ”Marie Curie -toimien” muodostaman johdonmukaisen toimenpidekokonaisuuden kautta. Tarkoituksena on kehittää tutkijoiden osaamista ja pätevyyttä heidän uransa kaikissa vaiheissa. Toimilla tuetaankin niin alkuvaiheen tutkijankoulutusta kuin tutkijoiden urakehitystä ja elinikäistä koulutustakin. Kaikkien Marie Curie -toimien keskeisiä osatekijöitä ovat liikkuvuus sekä valtioiden että eri alojen välillä, eri aloilla ja maissa saadun kokemuksen tunnustaminen sekä tutkijoiden asianmukaisten työehtojen varmistaminen.

Kunkin toimen yksityiskohtaisemmat tavoitteet on esitetty lainsäädäntöehdotuksen liitteessä I.

Suoritusindikaattoreita kehitetään kolmella tasolla:

- Määrälliset ja laadulliset indikaattorit osoittavat, miten hyvin toiminta vastaa t&k-alan inhimillisiin voimavaroihin ja urakehitykseen liittyviä tavoitteita ja minkälaisia jäsentäviä vaikutuksia näillä osa-alueilla saadaan aikaan.

- Hallinnointia koskevat indikaattorit, joita käytetään suorituskyvyn sisäisessä seurannassa ja ylimmän johdon päätöksenteon tukena. Näihin voivat lukeutua talousarvion toteutumisaste, sopimuksen tekoon tarvittava aika ( time to contract ) ja maksuaika ( time to payment ).

- Tulos-/(vaikutus)indikaattorit, joiden avulla arvioidaan yleistä tehokkuutta suhteessa korkean tason tavoitteisiin. Näihin voivat lukeutua arvioinnit, joita tehdään kootusti koko puiteohjelman tasolla (esim. vaikutus Lissabonin, Göteborgin ja Barcelonan ja muiden tavoitteiden saavuttamiseen) tai erityisohjelmien tasolla (esim. vaikutus EU:n tieteelliseen, tekniseen ja taloudelliseen toimintaan).

Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä käytetään toiminnan toteuttamisessa?

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

ڤ kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

ٱ Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

ٱ jäsenvaltioiden kanssa

ٱ kolmansien maiden kanssa

ٱ Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

Komissio ehdottaa, että tätä ohjelmaa hallinnoidaan keskitetysti. Hallinnoinnista vastaavat sekä suoraan komissio että epäsuorasti toimeenpanovirasto, jolle komissio antaa suoritettaviksi hallinnointitehtäviä.

Komissio vastaa poliittisista syistä kaikista toimen ”Elinikäinen koulutus ja urakehitys” toteutukseen liittyvistä tehtävistä. Toimi toteutetaan yhteisrahoittamalla alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä tutkijankoulutus- ja urakehitysohjelmia. Lisäksi komissio hallinnoi suoraan joitakin erityistoimia.

Suuri osa muista toimista on tyypillisesti sellaisia, joista aiheutuu suuri määrä pieniä toimenpiteitä, mutta joissa varsinaisten rahoitettavien hankkeiden yksityiskohtaisen seurannan ja tiede- ja teknologiapolitiikan kehittämisen välillä on vain epäsuora yhteys tai ei lainkaan yhteyttä. Näiden toimien hallinto annetaan toimeenpanovirastolle, joka hallinnoi ehdotuspyyntöjä ja vastaanottaa ehdotukset, tekee päätökset talousarvion toteuttamisen välineistä, tekee sopimukset ja myöntää avustukset, vastaa hanketason hallinnosta ja maksatuksista sekä kerää, analysoi ja toimittaa komissiolle kaikki ohjelman täytäntöönpanon edellyttämät tiedot. Komissio kuitenkin vastaa poliittisen tason valvonnasta, työohjelmasta, arviointiprosessin johtamisesta sekä ehdotusten valinnasta (rahoituspäätöksistä). Hankeryhmittäin tai ohjelmaosioittain tehtävän seurannan ja tarkastelun avulla komissio varmistaa, että saatuja kokemuksia hyödynnetään työohjelmissa, tulevissa ohjelmissa ja muissa poliittisissa aloitteissa. Erityistehtäviä (esim. tietotekniikan kehittäminen, ylläpito ja käyttäjätuki) voidaan edelleen teettää alihankintana yksityisillä yrityksillä.

SEURANTA JA ARVIOINTI

Seurantaan ja arviointiin liittyviä näkökohtia kuvataan seitsemättä puiteohjelmaa koskevan päätösehdotuksen (KOM(2005) 119 lopullinen) rahoitusselvityksessä.

PETOSTENTORJUNTA

Tarkoituksena on toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhtyä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[30], neuvoston asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002[31], Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[32], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[33] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[34] mukaisesti.

YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Puiteohjelman täytäntöönpano

Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta 2006 koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly toimintastrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 05 – hallintomenot) [40]

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 ja 2013 | YHT. |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,320 | 0,326 | 0,333 | 0,339 | 0,346 | 0,713 | 2,376 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0,010 | 0,010 | 0,011 | 0,011 | 0,011 | 0,023 | 0,076 |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[42] | 0,478 | 0,487 | 0,497 | 0,507 | 0,517 | 1,065 | 3,550 |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,807 | 0,824 | 0,840 | 0,857 | 0,874 | 1,801 | 6,002 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Luvut perustuvat tutkimuksen pääosaston vuodelle 2006 esittämiin pyyntöihin, joita on korotettu 2 % ennakoidun vuotuisen inflaation mukaisesti (Fiche 1 REV).

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahajaottelussa myönnetystä osuudesta. Toimien jakamisessa olisi otettava huomioon toimien mahdollinen siirtäminen yksiköiden välillä uusien rahoitusnäkymien perusteella.

[1] KOM(2005) 119.

[2] KOM(2005) 118.

[3] SEC(2005) 430.

[4] KOM(2005) 387.

[5] Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja Report on European Technology Platforms and Joint Technology Initiatives: Fostering Public-Private R&D Partnerships to Boost Europe’s Industrial Competitiveness , SEC(2005) 800, 10.6.2005.

[6] Frontier Research: the European Challenge. Korkean tason asiantuntijaryhmän raportti, Euroopan komissio, toukokuu 2005.

[7] Towards New Research Infrastructures for Europe: the ESFRI “List of Opportunities” , maaliskuu 2005, www.cordis.lu/esfri/

[8] EUVL C[…], […], s. […].

[9] EUVL C[…], […], s. […].

[10] EUVL C[…], […], s. […].

[11] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[12] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[13] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[14] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[15] C(2005) 576.

[16] Komission tiedonanto Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia , KOM(2001) 331, 20.6.2001, sekä neuvoston päätöslauselma 2001/C367/01.

[17] Komission tiedonanto Tutkijat eurooppalaisella tutkimusalueella: yksi ammatti, monta uraa , KOM(2003) 436, 18.7.2003, ja neuvoston päätöslauselma, annettu 10 päivänä marraskuuta 2003, EUVL C 282, 25.11.2003.

[18] 7723/05, Euroopan unionin neuvosto.

[19] Sukurauhasten syövän hoitoon liittyvää tutkimusta voidaan rahoittaa.

[20] Jaksotetut määrärahat (JM).

[21] Jaksottamattomat määrärahat (EI-JM).

[22] Luvut tarkoittavat koko EY:n puiteohjelman menoja (ks. KOM(2005) 119).

[23] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[24] Vuoden 2013 ja sitä seuraavien vuosien maksumäärärahat.

[25] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 05.

[26] Vuoden 2013 ja sitä seuraavien vuosien maksumäärärahat.

[27] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 05.

[28] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[29] Taulukossa annetut luvut koskevat vain henkilöstötaulukosta rahoitettua henkilöstöä kaikissa epäsuorissa toimissa, joiden toteutuksesta vastaavat tutkimuksen, tietoyhteiskunnan, energian ja liikenteen, yritystoiminnan ja teollisuuden sekä kalastuksen pääosastot. Lukuihin eivät siis sisälly toimintatalousarvion henkilöstötaulukkoon kuuluvat toimet eivätkä YTK:n henkilöstötaulukkoon kuuluvat toimet (ks. asiakirjat KOM(2005) 439 ja 445).

[30] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[31] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[32] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[33] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[34] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[35] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[36] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[37] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[38] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[39] Taulukossa annetut luvut koskevat vain henkilöstötaulukosta rahoitettua henkilöstöä kaikissa epäsuorissa toimissa, joiden toteutuksesta vastaavat tutkimuksen, tietoyhteiskunnan, energian ja liikenteen, yritystoiminnan ja teollisuuden sekä kalastuksen pääosastot. Lukuihin eivät siis sisälly toimintatalousarvion henkilöstötaulukkoon kuuluvat toimet eivätkä YTK:n henkilöstötaulukkoon kuuluvat toimet (ks. asiakirjat KOM(2005) 439 ja 445).

[40] Luvut tarkoittavat koko EY:n puiteohjelman menoja (ks. KOM(2005) 119).

[41] Luvut tarkoittavat koko EY:n puiteohjelman menoja (ks. KOM(2005) 119).

[42] EURAB-komitea.