52005PC0263(01)

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 22.6.2005

KOM(2005) 263 lopullinen

2005/0118 (CNS)

2005/0119 (CNS)

2005/0120 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1258/1999 muuttamisesta

(komission esittämät) {SEK(2005) 808}

PERUSTELUT

1. JOHDANTO

Komissio julkaisi syyskuussa 2003 EU:n sokerijärjestelmän uudistuksen vaihtoehtoja käsittelevän tiedonannon [1] ja siihen liittyvän sokerialan vaikutusten arvioinnin [2], joita seurasi heinäkuussa 2004 EU:n sokerijärjestelmän tulevaisuutta käsittelevä tiedonanto [3].

Näitä asiakirjoja seuranneesta keskustelusta komissio on pyrkinyt ottamaan huomioon neuvoston, Euroopan parlamentin [4], Euroopan talous- ja sosiaalikomitean [5] sekä muiden neuvoa-antavien komiteoiden ja kansalaisten esittämät näkemykset ja sisällyttämään uusia elementtejä tähän lainsäädäntöehdotukseen.

Lisäksi Maailman kauppajärjestön (WTO) paneelin EU:n sokerin vientijärjestelmään äskettäin kohdistaman arvostelun ja WTO:n riitojenratkaisuelimen tekemien havaintojen [6] vuoksi EU:n sokerin vientijärjestelmää on tarpeen muuttaa, jotta se saataisiin noudattamaan EU:n kansainvälisiä sitoumuksia.

Kestävien pitkän aikavälin toimintaperiaatteiden määrittely EU:n sokerialaa varten

Selkeän poliittisen yhteisymmärryksen mukaan EU:n sokerialaa on kehitettävä seuraavasti:

- on pysäytettävä nykyiseen järjestelmään liittyvä heikentymiskehitys, joka supistaisi kiintiön alaista sokerintuotantoa voimakkaasti niin EU:n kilpailukykyisimmillä kuin sen vähiten kilpailukykyisillä sokerintuotantoalueilla;

- sokeriala on saatettava noudattamaan YMP:n uudistusprosessia ja erityisesti sen uutta suuntautumistapaa, jota ilmentävät tuotantomääristä irrotetun tuen ja tilatukijärjestelmän käyttöönotto sekä täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen soveltaminen;

- on viipymättä toteutettava kestävien markkinaolosuhteiden kannalta tarvittavat taloudelliset mukautukset, jotka perustuvat parantuneeseen kilpailukykyyn ja suurempaan markkinasuuntautuneisuuteen;

- on saatava aikaan markkinoiden kestävä tasapaino suhteessa sisäisiin tuotantotasoihin ja kansainvälisiin sitoumuksiin;

- on kehitettävä pitkän aikavälin toimintakehys, joka ei edellytä tarkistusta vuonna 2008.

Näin ollen komissio ehdottaa seuraavaa:

- EU:n virallista hintaa, josta on vähennetty rakenneuudistusmaksu, alennetaan kahden vuoden aikana 39 prosenttia, jotta voidaan varmistaa EU:n markkinoiden kestävä tasapaino EU:n kansainvälisiä sitoumuksia noudattaen;

- viljelijöille kussakin jäsenvaltiossa maksettavan suoran tuen määrärahoilla katetaan 60 prosenttia tulonmenetyksistä, joiden arvioidaan aiheutuvan tästä 39 prosentin suuruisesta virallisen hinnan alennuksesta;

- sokerikiintiöjärjestelmän soveltamista jatketaan markkinointivuoden 2014/2015 loppuun asti.

Ympäristön ja yhteiskunnan kannalta hyväksyttävän kilpailukyvyn määrittely EU:n sokerialaa varten

Alalla tarvittavia taloudellisia mukautuksia pohdittaessa on havaittu, että ajatus kiintiöiden siirrettävyydestä jäsenvaltioiden välillä herättää laajaa vastahakoisuutta. Tällaisen asenteen vuoksi ehdotus pakollisista kiintiöleikkauksista, jotka toteutettaisiin markkinoiden sisäisen tasapainon saavuttamiseksi markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen, ei ole mahdollinen ottaen erityisesti huomioon WTO:n sokeripaneelin päätös.

Alan rakenneuudistukseen tarvittavia välineitä on tämän vuoksi tarkasteltu uudelleen. Komissio ehdottaa nyt EU:n sokerialalle kunnianhimoista, vapaaehtoista ja väliaikaista rakenneuudistusjärjestelmää, joka pantaisiin täytäntöön neljän vuoden aikana. Järjestelmä tarjoaa seuraavaa:

- tonnia kohti maksettava merkittävä ja asteittain aleneva rakenneuudistustuki, joka on EU:n sokeritehtaiden sekä isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuottajien saatavilla ja jota myönnetään tehtaiden sulkemisen ja kiintiöstä luopumisen perusteella;

- lisätuki, joka tarjoaa sokerijuurikkaiden viljelijöille mahdollisuuden saada lopullinen suora tuki täysimääräisenä ensimmäisestä markkinointivuodesta alkaen, jos he luopuvat tuotannosta sen vuoksi, että tehdas, jonka kanssa heillä on sokerijuurikkaan toimitusoikeudet, on rakenneuudistusjärjestelmän mukaisesti suljettu.

Rakenneuudistusjärjestelmän rahoitus saadaan kaikista sokerialan kiintiöistä perittävällä erityisellä maksulla. Päätoimiset sokerinpuhdistamot ja unionin syrjäisimpien alueiden sokeriyritykset eivät kuulu järjestelmään.

Lisäksi komissio katsoo, että biopolttoainepolitiikassa tapahtuva kehitys tarjoaa sokerialalle kiinnostavia mahdollisuuksia. Kannustaakseen tällaista kehitystä komissio muuttaa ennen vuoden 2006 loppua asianomaisia asetuksia mahdollistaakseen kesannointitukien myöntämisen myös sokerijuurikkaista, kun niitä viljellään muuhun kuin elintarviketuotantoon. Sokerijuurikkaat on tarkoitus sisällyttää myös vuoden 2003 YMP:n uudistuksessa säädetyn 45 euroa hehtaarilta olevan energiakasvien tuen piiriin.

EU:n sokerijärjestelmän säilyttäminen kansainvälisten sitoumusten mukaisena

WTO:n raportti edellyttää eräitä muutoksia, joilla voidaan varmistaa EY:n vientitukisitoumusten noudattaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Dohan kehitysohjelmassa julkaistua EU:n aietta luopua asteittain maatalouden vientituista.

Jotta nykyisten C-sokeria tuottavien jäsenvaltioiden tietty tuotantotaso voitaisiin säilyttää, komissio ehdottaa seuraavaa:

- kyseisten jäsenvaltioiden saataville asetetaan 1 miljoonan tonnin lisäkiintiö;

- sokerintuottajilta peritään kyseistä kiintiötä jaettaessa yhtä kiintiötonnia kohden kertamaksu, joka vastaa ensimmäisen vuoden rakenneuudistustuen tasoa.

Komissio katsoo, että vähiten kehittyneille maille ”kaikki paitsi aseet” -aloitteen (EBA-aloite) mukaisesti markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen myönnettävä tulliton tuonti olisi säilytettävä. EBA-maille olisi lisäksi annettava mahdollisuus kehittää talouselämäänsä vakaiden pitkän aikavälin näkymien pohjalta. Kyseisille maille olisi maksettava AKT-maiden sokeripöytäkirjassa vahvistettuja hintoja vastaavat taatut hinnat.

Lisäksi on varmistettava, että EBA-maiden tuontia ei käytetä väärin kuljettamalla EU:hun sokeria, joka on peräisin muista kuin vähiten kehittyneistä maista. Paras keino tämän varmistamiseksi on kansainvälisellä tasolla neuvoteltu erityinen suojalauseke.

Koska EU:n sokerinpuhdistamot eivät kuitenkaan kuulu rakenneuudistusjärjestelmän piiriin, AKT-pöytäkirjan mukaisen sokerin taattu vähimmäistuontihinta mukautuu EU:n virallisen hinnan tasolle, ja tällöin etuuskohteluun oikeutetun sokerin toimittajat hyötyvät siitä, että etuuskohteluun oikeutetun raakasokerin hinta alenee EU:n tuottajahintoja myöhemmin.

AKT-maiden kanssa käydään parhaillaan keskustelua komission valmisteluasiakirjasta [7], jossa esitellään toimintasuunnitelma liitännäistoimenpiteistä, joita sovelletaan EU:n sokerijärjestelmän uudistuksesta kärsiviin sokeripöytäkirjan maihin. Näillä toimenpiteillä pyritään auttamaan sokeripöytäkirjan maita sopeutumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin parantamalla kyseisten maiden sokerialojen kilpailukykyä, monipuolistamalla toimintaa muiden elinkeinojen harjoittamiseen tai käsittelemällä näiden muutosten laajempia sosiaalisia, taloudellisia ja/tai ympäristövaikutuksia.

Kroatian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa parhaillaan käytävän vuoropuhelun lisäksi 1. päivästä heinäkuuta 2005 alkaen on otettu käyttöön [8] Albaniaa, Bosniaa ja Hertsegovinaa sekä Serbiaa ja Montenegroa koskeva tariffikiintiö.

EU:n sokerijärjestelmään ehdotetuissa muutoksissa on otettu huomioon myös Bulgarian ja Romanian liittymisen vaikutukset.

Nämä kolme EU:n sokerijärjestelmän päätavoitetta pyritään saavuttamaan seuraavilla kolmenlaisilla oikeudellisilla välineillä: sokerin yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) uudistamiseksi ehdotetut toimenpiteet, EU:n sokerialan rakenneuudistusta koskevat toimenpiteet ja sokerijuurikkaan tuottajille maksettavaa suoraa tulotukea koskevat toimenpiteet.

2. Sokerin ymj:n uudistamiseksi ehdotetut toimenpiteet

2.1. Sokerijärjestelmän voimassaolo

EU:n sokerijärjestelmän soveltamista jatketaan markkinointivuoden 2014/2015 loppuun asti, eikä sitä tarkisteta vuonna 2008.

2.2. Hinnat

Interventio ja sokerin markkinointivuoden alkamispäivä

EU:n markkinasektorien julkisesta interventiomekanismista luopumisen edistämiseksi ehdotetaan sokerin interventiomekanismin ja interventiohinnan lakkauttamista.

Hinnanalennusten täytäntöönpanon helpottamiseksi ehdotetaan, että sokerin markkinointivuoden alkamispäivämääräksi muutetaan 1 päivän heinäkuuta sijasta 1 päivä lokakuuta markkinointivuodesta 2007/2008 alkaen.

Viitehinta

Interventiohinta korvataan sokerin viitehinnalla. EU:n kilpailukyvyn edistämiseksi sekä EU:n ja vallitsevan maailmanmarkkinahinnan välisen eron kaventamiseksi viitehinta vahvistetaan tasolle, joka on 39 prosenttia nykyistä interventiohintaa alempana. Tämä hinnanalennus saavutetaan kahdessa vuodessa markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen.

Viitehintaa käytetään vahvistettaessa yksityisen varastoinnin käynnistävä kynnyshinta.

Sokerijuurikkaan vähimmäishinta

Sokerijuurikkaan vähimmäishinta, josta on vähennetty rakenneuudistusmaksu, on laskettu ehdotettujen viitehinnan alennusten perusteella. Jotta interventiomekanismista luopumisen myötä voitaisiin siirtyä pois tiukasta hintatukijärjestelmästä, on kuitenkin otettu käyttöön joustolauseke, joka tarjoaisi sokerijuurikkaan viljelijöille mahdollisuuden neuvotella sokerijuurikkaan hinta 10 prosenttia kyseistä taattua vähimmäishintaa alemmaksi. Hinnanalennuksia koskeva aikataulu esitetään taulukossa.

Hintaselvitykset

Otetaan käyttöön sokerin hintaselvitysjärjestelmä, jonka on oltava operationaalisessa käytössä markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen.

2.3. Kiintiömenettelyt

Yhden EU:n kiintiön vahvistaminen

Nykyistä kiintiöjärjestelmää koskevaa ehdotusta yksinkertaistetaan yhdistämällä A- ja B-kiintiöt yhdeksi kiintiöksi. Nykyisten C-sokeria tuottavien jäsenvaltioiden saataville asetetaan 1 miljoonan tonnin lisäkiintiö. Sokerintuottajilta peritään kyseistä kiintiötä jaettaessa yhtä kiintiötonnia kohden kertamaksu, joka vastaa ensimmäisen vuoden rakenneuudistustuen tasoa.

Yhden kiintiön järjestelmän yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi otetaan käyttöön ylijäämämaksumekanismi, joka erottelee selvästi eri sokerityypit ja turvaa järjestelmän oikeusvarmuuden.

Kiintiöiden alennukset

Rakenneuudistusjakson aikana ei sovelleta pakollisia kiintiöiden alennuksia. Markkinoiden tasapaino varmistetaan rakenneuudistusjärjestelmään sisältyvien sokerikiintiöiden määrien ja jäljempänä ehdotettujen markkinoiden tasapainottamisen välineiden avulla. Rakenneuudistusjakson lopussa sovelletaan tarvittaessa kiintiöiden alennuksia, jotka toteutetaan kiinteänä prosenttiosuutena kunkin jäsenvaltion kokonaiskiintiöstä.

Isoglukoosi

Isoglukoosi- ja sokerimarkkinoiden välisen yhteyden vuoksi ehdotetut hinnanalennukset vaikuttavat myös EU:n isoglukoosialan tuloihin. Isoglukoosialan on sen vuoksi pystyttävä hyötymään mittakaavaeduista, jotta sen taloudellista elinkelpoisuutta koskevat pitkän aikavälin näkymät olisivat hyvät. Tämän vuoksi ehdotetaan isoglukoosin kiintiöiden asteittaista ja suhteellista suurentamista siten, että markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen kolmen vuoden aikana tehtävä lisäys on 100 000 tonnia vuodessa.

2.4. Markkinoiden tasapainottamisen välineet

Siirtomekanismi

Sokeritehtailla on nykyjärjestelmän tavoin lupa siirtää tiettynä markkinointivuonna toteutunut kiintiön ylittyminen seuraavan markkinointivuoden kiintiöön.

Markkinoiltapoistamismekanismi

Lisäksi komissio voi edelleenkin korjata markkinoiden epätasapainoa poistamalla jonakin markkinointivuonna tietty kiintiösokerin prosenttiosuus markkinoilta seuraavan markkinointivuoden alkamiseen asti. Vahvistaessaan kiintiötä kyseiseksi seuraavaksi markkinointivuodeksi komissio ottaa markkinoilta poistettujen määrien lisäksi kuitenkin huomioon määrät, joista on rakenneuudistusjärjestelmän mukaisesti luovuttu.

Yksityinen varastointi

Ehdotetaan yksityisen varastoinnin järjestelmää, joka mahdollistaa sokerin väliaikaisen poistamisen markkinoilta. Komissio panee sen tarvittaessa täytäntöön silloin, kun markkinahinta laskee alle viitehinnan. Markkinoilta poistetuista määristä ei voida maksaa yksityisen varastoinnin tukea.

2.5. Kemian- ja lääketeollisuutta koskevat erityistoimenpiteet

Ehdotetaan, että jatketaan nykyisiä järjestelyjä, joiden mukaan alkoholin (myös rommin), bioetanolin ja hiivan valmistuksessa käytettävää sokeria ei lueta tuotantokiintiöihin ja ulotetaan ne koskemaan sokerimääriä, joita kemian- ja lääketeollisuus käyttää runsaasti sokeria sisältävien lopputuotteiden valmistukseen.

Sellaisen mahdollisuuden huomioon ottamiseksi, että kemian- ja lääketeollisuus ei ole pitkään aikaan onnistunut hankkimaan sokeria maailmanmarkkinahintaan, ehdotetaan tuotantotukimekanismin säilyttämistä ennallaan riittävien sokerintoimitusten varmistamiseksi näille teollisuuslaitoksille. Jos vaikeudet kuitenkin lisääntyvät, voidaan harkita mahdollisuutta avata kemian- ja lääketeollisuudelle erillinen tariffikiintiö.

2.6. Kansainväliset sitoumukset

Etuuskohteluun oikeutetun puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistukset varataan perinteisen hankintatarvemekanismin mukaisesti päätoimisille puhdistamoille. Tarvittaessa avattaisiin täydentävä tuontitariffikiintiö näiden puhdistamoiden hankintojen varmistamiseksi. Kun ”kaikki paitsi aseet” -aloite on markkinointivuodesta 2009/2010 pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, etuuskohteluun oikeutetun tuonnin hallinnointi avataan osittain muille toimijoille, muut kuin päätoimiset puhdistamot mukaan luettuina.

Komissiolla on edelleenkin mahdollisuus tarvittaessa varmistaa, että taattuun vähimmäistuontihintaan vuoteen 2007 asti tuotavia määriä koskevat sokeripöytäkirjan sitoumukset tai tuleviin talouskumppanuussopimuksiin perustuvat uudet sitoumukset täytetään.

3. Ehdotetut toimenpiteet EU:n sokerialan rakenneuudistusta varten

3.1. Rakenneuudistusjärjestelmä

Komissio ehdottaa EU:n sokerialalle uutta vapaaehtoista ja väliaikaista rakenneuudistusjärjestelmää, joka toteutetaan neljän vuoden aikana (2006/2007–2009/2010).

Rakenneuudistusrahastolla on kolme päätavoitetta: kannustaa vähemmän kilpailukykyisiä tuottajia poistumaan alalta, myöntää määrärahoja tehtaiden sulkemisesta aiheutuvien sosiaalisten ja ympäristövaikutusten kompensoimiseksi (rahoitetaan henkilöstösuunnitelmia tai henkilöstön uudelleenjärjestelyohjelmia sekä toimia hyvien ympäristöolojen palauttamiseksi tehdasalueelle), sekä myöntää tukea uudistuksesta eniten kärsiville alueille. Rakennerahaston varojen saamista koskevat ehdot vahvistetaan yhteisön tasolla rahaston taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on valvottava näiden ehtojen täyttymistä; rakenneuudistustukea voidaan myöntää vasta, kun lakkautettava tehdas on selvästi sitoutunut noudattamaan kyseisiä ehtoja.

Rakenneuudistusjärjestelmän rahoitus saadaan kaikista sokerialan kiintiöistä tonnia kohden kolmen vuoden ajan perittävällä erityisellä maksulla. Rakenneuudistusmaksuksi vahvistetaan 126,40 €/t markkinointivuonna 2006/2007, 91,00 €/t markkinointivuonna 2007/2008 ja 64,50 €/t markkinointivuonna 2008/2009.

Järjestelmästä tarjotaan tonnia kohti maksettavaa merkittävää ja asteittain alenevaa tukea, joka on ainoastaan sellaisten EU:n sokeritehtaiden sekä isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuottajien saatavilla, jotka ovat halukkaita luopumaan tuotannosta. Ensimmäisenä vuonna tueksi vahvistetaan 730 euroa kiintiötonnilta, ja neljäntenä vuonna tuki on asteittain alentunut 420 euroon kiintiötonnilta. Järjestelmän varhaisen soveltamisen kannustamiseksi rakenneuudistustukea myönnetään sokeritehtaille, jotka suljetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 alkaen.

Osa rakenneuudistustuesta voidaan tämän lisäksi markkinointivuodesta 2008/2009 alkaen varata monipuolistamistoimenpiteisiin alueilla, joihin sokerialan uudistus eniten vaikuttaa. Myös Euroopan koheesiopolitiikan välineiden tarjoamat lisämahdollisuudet olisi otettava huomioon sokeriuudistuksen vaikutuksista erityisen paljon kärsivien alueiden talouden rakenneuudistuksen ja työntekijöiden uudelleenkoulutuksen edistämiseksi.

3.2. Sokerijuurikkaan viljelijöille maksettava lisätuki

Sokerijuurikkaan viljelijöille myönnetään rakenneuudistusmäärärahoista lisätukea. Sen tarkoituksena on varmistaa lopullisen suoran tuen maksaminen täysimääräisenä hinnanalennusten ensimmäisestä vuodesta alkaen viljelijöille, jotka joutuvat luopumaan tuotannosta sen vuoksi, että tehdas, jonka kanssa heillä on sokerijuurikkaan toimitusoikeudet, suljetaan.

4. Ehdotetut toimenpiteet sokerijuurikkaan tuottajille maksettavaa suoraa tulotukea varten

Komissio ehdottaa suorien tukien myöntämistä viljelijöille näiden viitekaudella 2000–2002 kokonaisuudessaan tuottaman kiintiöön kuuluvan sokerijuurikasmäärän perusteella. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin oikeudenmukaisuuden vuoksi soveltaa joustavuutta ja laskea yksittäisten viljelijöiden suorat tuet käyttäen eri kautta.

Kunkin jäsenvaltion suoraa tukea koskevien kansallisten määrärahojen osuus on 60 prosenttia tulonmenetyksistä, joiden arvioidaan aiheutuvan kahdessa vaiheessa suoritettavasta 39 prosentin suuruisesta virallisen hinnan alennuksesta. Tulonmenetykset arvioitiin ottaen huomioon kussakin jäsenvaltioissa tapahtuva sokerijuurikkaan painotetun vähimmäishinnan muutos kerrottuna kiintiötasolla (ks. liite 2). Jäsenvaltioille myönnetään myös lisämäärärahoja korvausten maksamiseksi viljelijöille, jotka toimittavat juurisikuria inuliinisiirapin tuotantoon.

Syrjäisimmille alueille maksettava suora tuki sisällytetään parhaillaan neuvoteltavien POSEI-ohjelmien yhteiseen kehykseen ja suljetaan näin ollen tilatukijärjestelmän ulkopuolelle. Tämän lisäksi Ranskan syrjäisimmille alueille, joille myönnettiin ainoina alueina myyntitukea, myönnetään tuen lisämäärä, joka vastaa nykyisiä myyntitoimenpiteitä viitekaudella.

5. Sokerialan uudistusehdotusten vaikutukset talousarvioon

Uudistusehdotuksen kustannukset vastaavat kyseisellä kaudella menokehystä, joka vahvistettiin YMP:n uudistusehdotusten yhteydessä tammikuussa 2003. Suurimman osan tälle alalle ehdotettujen uusien toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista muodostaa tuottajille maksettava tuotannosta irrotettu suora tuki. Nämä kustannukset tasoitetaan pääasiassa säästöillä, jotka aiheutuvat vientitukimenojen merkittävästä vähenemisestä ja puhdistustuen lakkauttamisesta.

Kun alaa varten ehdotetut toimenpiteet on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, suoran tulotuen määrärahat merkitsevät 1 542 miljoonan euron vuotuisia kustannuksia. Yksityisen varastoinnin järjestelmästä aiheutuvien kustannusten pitäisi olla vähäisiä, ja niitä pitäisi aiheutua vain, jos markkinahinnat uhkaavat laskea merkittävästi alle viitehinnan.

Rakenneuudistusjärjestelmässä peritään väliaikainen rakenneuudistusmaksu, joka siirretään rakenneuudistusrahastoon. Kolmen markkinointivuoden aikana (2006/2007–2008/2009) perittävät maksut ovat yhteensä 4 225 miljoonaa euroa, ja rakenneuudistustukea on saatavilla neljän markkinointivuoden ajan (2006/2007–2009/2010).

Liite 1 - EU:n sokerialalle ehdotetut viralliset hinnat

Viitekausi | 2006/07 | 2007/08 | 2008/09 | 2009/10 |

Sokerin virallinen hinta / viitehinta (euroa/tonni) | 631,9 | 631,9 | 476,5 | 449,9 | 385,5 |

Sokerin virallinen hinta / viitehinta, josta on vähennetty rakenneuudistusmaksu (euroa/tonni) | 631,9 | 505,5 | 385,5 | 385,5 | 385,5 |

Rakenneuudistusmaksu (euroa/tonni) | – | 126,4 | 91,0 | 64,5 | – |

Sokerijuurikkaan vähimmäishinta (euroa/tonni) | 43,63 | 32,86 | 25,05 | 25,05 | 25,05 |

* Viitekaudella sokerijuurikkaan vähimmäishinta on EU-15:n painotettu keskiarvo. |

Liite 2 - Viljelijöille maksettavan suoran tulotuen määrärahat ( miljoonaa euroa )

a) | 1212 91 | Sokerijuurikas |

1212 92 00 | Sokeriruoko |

b) | 1701 | Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeä |

c) | 1702 20 | Vaahterasokeri ja vaahterasiirappi |

1702 60 95 | Muut sokerit ja sokerisiirapit, lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät, ei kuitenkaan laktoosi tai glukoosi |

1702 90 60 | Keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna |

1702 90 71 | Sokeriväri, jossa on sakkaroosia vähintään 50 prosenttia kuivapainosta |

1702 90 99 | Maltodekstriini ja isoglukoosi |

2106 90 59 | Lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit, muut kuin isoglukoosi-, laktoosi-, glukoosi- ja maltodekstriinisiirapit |

d) | 1702 30 10 | Isoglukoosi |

1702 40 10 |

1702 60 10 |

1702 90 30 |

e) | 1702 60 80 | Inuliinisiirappi |

1702 90 80 |

f) | 1703 | Sokerin erottamisessa ja puhdistamisessa syntyvä melassi |

g) | 2106 90 30 | Maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit |

h) | 2303 20 | Sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet |

2. Edellä 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden markkinointivuosi alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy seuraavan vuoden 30 päivänä syyskuuta.

Markkinointivuosi 2006/2007 alkaa kuitenkin 1 päivänä heinäkuuta 2006 ja päättyy 30 päivänä syyskuuta 2007.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1. ’Valkoisella sokerilla’ tarkoitetaan maustamatonta ja värjäämätöntä sokeria, johon ei ole lisätty muita aineita ja jonka sakkaroosipitoisuus polarimetrimenetelmällä kuivapainosta määritettynä on vähintään 99,5 prosenttia;

2. ’raakasokerilla’ tarkoitetaan maustamatonta ja värjäämätöntä sokeria, johon ei ole lisätty muita aineita ja jonka sakkaroosipitoisuus polarimetrimenetelmällä kuivapainosta määritettynä on pienempi kuin 99,5 prosenttia;

3. ’isoglukoosilla’ tarkoitetaan tuotetta, joka on valmistettu glukoosista tai sen polymeereista ja jossa on kuivapainosta määritettynä vähintään 10 prosenttia fruktoosia;

4. ’inuliinisiirapilla’ tarkoitetaan välitöntä tuotetta, joka on valmistettu hydrolysoimalla inuliinia tai oligofruktooseja ja jossa kuivapainosta määritettynä on vähintään 10 prosenttia vapaassa muodossa tai sakkaroosina olevaa fruktoosia sokeri/isoglukoosiekvivalenttina ilmaistuna;

5. ’kiintiösokerilla’, ’kiintiöisoglukoosilla’ tai ’kiintiöinuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna asianomaisen yrityksen kiintiön rajoissa;

6. ’teollisuudelle tarkoitetulla sokerilla’, ’teollisuudelle tarkoitetulla isoglukoosilla’ tai teollisuudelle tarkoitetulla inuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna, joka ylittää 5 kohdassa tarkoitetun vastaavan määrän ja joka on tarkoitettu teollisuuden käyttöön jonkin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen valmistamiseksi;

7. ’ylijäämäsokerilla’, ’ylijäämäisoglukoosilla’ tai ’ylijäämäinuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna ja joka ylittää 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun vastaavan määrän;

8. ’kiintiösokerijuurikkaalla’ tarkoitetaan kiintiösokeriksi jalostettavia sokerijuurikkaita;

9. ’toimitussopimuksella’ tarkoitetaan myyjän ja yrityksen tekemää sopimusta ja sitoumusta toimittaa sokerijuurikasta sokerin valmistukseen;

10. ’toimialakohtaisella sopimuksella’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

a) yritysten kansallisen järjestöryhmittymän ja myyjien kansallisen järjestöryhmittymän yhteisön tasolla ennen toimitussopimusten tekemistä tekemä sopimus;

b) yritysten tai asianomaisen jäsenvaltion hyväksymän yritysten järjestön ja asianomaisen jäsenvaltion hyväksymän myyjien järjestön ennen toimitussopimusten tekemistä tekemä sopimus;

c) jollei a tai b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ole, yhtiö- tai osuuskuntaoikeuteen liittyvät määräykset siinä määrin kuin ne koskevat yhtiön osakkeenomistajien tai jäsenten tai sokeria valmistavan osuuskunnan sokerijuurikkaiden toimittamista;

d) jollei a tai b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ole, ennen toimitussopimusten tekemistä toteutuneet järjestelyt, jos järjestelyn hyväksyvät myyjät toimittavat vähintään 60 prosenttia kaikista yrityksen ostamista sokerijuurikkaista, jotka on tarkoitettu sokerinvalmistukseen yhdessä tai useammassa tehtaassa;

11. ’AKT-maista/Intiasta peräisin olevalla sokerilla’ tarkoitetaan CN-koodiin 1701 kuuluvaa sokeria, joka on peräisin liitteessä VI luetelluista maista ja joka tuodaan yhteisöön:

- AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevan pöytäkirjan nro 3 mukaisesti, tai

- Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen mukaisesti;

12. ’päätoimisella puhdistamolla’ tarkoitetaan tuotantoyksikköä, jonka ainoa toiminta on raakasokerin tai ennen sokerin jähmettämistä tuotettujen siirappien puhdistaminen, mukaan luettuna tuotantoyksiköt, jotka puhdistivat ruokosokeria vuonna 2004.

II OSASTOSISÄMARKKINAT

1 LUKUHINNAT

3 artikla Viitehinnat

1. Valkoisen sokerin viitehinta on:

a) 631,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

b) 476,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

c) 449,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

d) 385,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

2. Raakasokerin viitehinta on:

a) 496,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

b) 394,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

c) 372,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

d) 319,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja viitehintoja sovelletaan pakkaamattomaan sokeriin, vapaasti tehtaalla, lastattuna ostajan valitsemaan kuljetusvälineeseen. Niitä sovelletaan vakiolaatuiseen valkoiseen sokeriin ja raakasokeriin, joiden ominaisuudet vahvistetaan liitteessä I.

4 artikla Hintaselvitykset

Komissio ottaa käyttöön sokerimarkkinoilla esiintyviä hintoja koskevan tietojärjestelmän, johon kuuluu järjestelmä sokerimarkkinoiden edustavien hintojen julkaisemiseksi.

Järjestelmän perustana ovat valkoista sokeria tuottavien yritysten tai muiden sokerikauppaan osallistuvien toimijoiden toimittamat tiedot.

5 artikla Sokerijuurikkaan vähimmäishinta

1. Sokerijuurikkaan vähimmäishinta on:

a) 32,86 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

b) 25,05 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008.

Sokerijuurikkaan vähimmäishintaa voi kuitenkin alentaa toimialakohtaisella sopimuksella enintään 10 prosenttia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vähimmäishintaa sovelletaan liitteessä I kuvattuun vakiolaatuiseen sokerijuurikkaaseen.

3. Kiintiösokerin valmistukseen tarkoitettuja, sokerin valmistukseen soveltuvia kiintiösokerijuurikkaita ostavien sokeriyritysten on maksettava vähintään vähimmäishinta, jota mukautetaan nostamalla tai laskemalla hintaa, jos juurikkaat poikkeavat vakiolaadusta.

4. Kun kyseessä ovat sokerijuurikasmäärät, jotka vastaavat teollisuudelle tarkoitetun sokerin tai ylijäämäsokerin määriä, joihin sovelletaan 15 artiklassa säädettyä ylijäämämaksua, asianomaisen sokeriyrityksen on mukautettava ostohintaa siten, että se on vähintään yhtä suuri kuin kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta.

6 artikla Toimialakohtaiset sopimukset

1. Toimialakohtaisten sopimusten ja toimitussopimusten on oltava 3 kohdan ja liitteessä II vahvistettujen ostoehtojen mukaisia erityisesti sokerijuurikkaan osto-, toimitus-, haltuunotto- ja maksuehtojen osalta.

2. Sokerijuurikkaan ja -ruo'on ostoehtoihin sovelletaan näiden raaka-aineiden yhteisön viljelijöiden ja yhteisön sokeriyritysten välisiä toimialakohtaisia sopimuksia.

3. Toimitussopimuksessa on tehtävä ero sen mukaan, tulevatko sokerijuurikkaasta valmistettavat sokerimäärät olemaan:

- kiintiösokeria, vai

- kiintiön ulkopuolista sokeria.

4. Jokaisen sokeriyrityksen on toimitettava jäsenvaltiolle, jossa se tuottaa sokeria, seuraavat tiedot:

a) edellä 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut sokerijuurikasmäärät, joista on tehty toimitussopimukset ennen kylvöä, sekä sopimuksen perustana oleva sokeripitoisuus;

b) vastaava arvioitu saanto.

Jäsenvaltiot voivat pyytää lisätietoja.

5. Jos sokeriyritys ei ole tehnyt ennen kylvöä toimitussopimusta, jonka mukaan yrityksen kiintiösokeria vastaavan sokerijuurikasmäärän osalta maksetaan kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta, sen on maksettava vähintään kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta kaikista sokerijuurikkaista, jotka se jalostaa sokeriksi.

6. Toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan poiketa 3 ja 4 kohdan säännöksistä asianomaisen jäsenvaltion luvalla.

7. Jos toimialakohtaisia sopimuksia ei ole, kyseisen jäsenvaltion on toteutettava kyseisten osapuolten etujen suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen mukaisesti.

2 LUKUKIINTIÖTUOTANTO

7 artikla Kiintiön myöntäminen

1. Liitteessä III vahvistetaan sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuotantokiintiöt kansallisella tai alueellisella tasolla.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä kiintiö kullekin alueelleen sijoittautuneelle sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavalle yritykselle, joka on hyväksytty 17 artiklan mukaisesti.

Kunkin yrityksen kiintiö on yhtä suuri kuin sille markkinointivuodeksi 2005/2006 asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaisesti myönnetyt A- ja B-kiintiöt yhteensä.

3. Jos kiintiö myönnetään sokeriyritykselle, jolla on useampi kuin yksi tuotantoyksikkö, jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteet, jotka ne katsovat tarpeellisiksi sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelijöiden etujen huomioon ottamiseksi.

8 artikla Sokerin lisäkiintiö

1. Sokeriyritys, joka tuotti markkinointivuonna 200 4/2005 asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 tarkoitettua C-sokeria, voi viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2006 hakea jäsenvaltiolta, johon se on sijoittautunut, lisäkiintiötä, jonka enimmäismäärä on vahvistettu liitteessä IV. Lisäkiintiöt on myönnettävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein.

2. Jos lisäkiintiöhakemukset ylittävät käytettävissä olevan kansallisen määrän, asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava myönnettäviin määriin suhteellista vähennyskerrointa.

3. Yrityksille 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnetyistä lisäkiintiöistä on perittävä kertamaksu. Kertamaksu on markkinointivuonna 2006/2007 sovellettavan rakenneuudistustuen suuruinen. Se peritään myönnettyä lisäkiintiötonnia kohden.

4. Jäsenvaltion on perittävä 3 kohdan mukainen kertamaksu kokonaisuudessaan alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä, joille on myönnetty lisäkiintiö.

Asianomaisten sokeriyritysten on maksettava kertamaksu jäsenvaltion vahvistamaan määräpäivään mennessä. Määräpäivä ei voi olla myöhäisempi kuin 28 päivä helmikuuta 2007.

5. Jos sokeriyritys ei ole maksanut kertamaksua ennen 28 päivää helmikuuta 2007, lisäkiintiöitä ei katsota myönnetyiksi kyseiselle sokeriyritykselle.

9 artikla Isoglukoosin lisäkiintiö

Liitteessä III vahvistettuun isoglukoosikiintiöön lisätään 100 000 tonnin isoglukoosikiintiö markkinointivuonna 2006/2007. Markkinointivuosina 2007/2008 ja 2008/2009 edellisen markkinointivuoden kiintiöön lisätään isoglukoosin li säkiintiö, jonka suuruus on 100 000 tonnia.

Jäsenvaltion on myönnettävä lisäkiintiöt yrityksille suhteessa isoglukoosikiintiöön, joka niille on myönnetty 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

10 artikla Kiintiöiden hallinnointi

1. Liitteessä III vahvistettuja kiintiöitä mukautetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen markkinointivuonna 2006/2007 viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2006 ja markkinointivuosina 2007/2008, 2008/2009, 2009/2010 ja 2010/2011 viimeistään edellisen markkinointivuoden helmikuun loppuun mennessä. Mukautuksissa on otettava huomioon tämän asetuksen 8 artiklan, tämän artikl an 2 kohdan, tämän asetuksen 14 ja 19 artiklan sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 (rakenneuudistusasetus) 3 artiklan soveltamisen tulokset.

2. Jotta vältettäisiin markkinoiden epätasapaino markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen, komissio päättää neuvoston asetuksessa (EY) N:o .../2005 (rakenneuudistusasetus) säädetyn rakenneuudistusjärjestelmän tulokset huomioon ottaen viimeistään vuoden 2010 helmikuun lopussa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisestä prosenttiosuudesta, joka on tarpeen nykyisten sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöiden vähentämiseksi jäsenvaltiota tai aluetta kohden.

3. Jäsenvaltioiden on mukautettava kunkin yrityksen kiintiötä vastaavasti.

11 artikla Kansallisen kiintiön uudelleenjakaminen

1. Jäsenvaltiot voivat siirtää kiintiöitä yritysten välillä liitteessä V säädettyjä sääntöjä noudattaen ja ottaen huomioon kunkin osapuolen ja erityisesti sokerijuurikkaan tai sokeriruo'on viljelijöiden edut.

Jäsenvaltio voi kuitenkin alentaa alueelleen sijoittautuneen, sokeria tai isoglukoosia tuottavan yrityksen kiintiötä enintään 10 prosenttia myönnetystä kiintiöstä.

2. Asianomaisen jäsenvaltion on myönnettävä 1 kohdan mukaisesti peruutetut määrät yhdelle tai useammalle alueelleen sijoittautuneelle yritykselle riippumatta siitä, onko niillä kiintiö.

3 LUKUKIINTIÖN ULKOPUOLINEN TUOTANTO

12 artikla Soveltamisala

Sokeri, isoglukoosi tai inuliinisiirappi, jota tuotetaan jonakin markkinointivuonna 7 artiklassa tarkoitetun kiintiön ulkopuolella, on:

a) käytettävä 13 artiklassa tarkoitettujen tiettyjen tuotteiden tuotantoon;

b) siirrettävä seuraavan markkinointivuoden kiintiötuotantoon 14 artiklan mukaisesti; tai

c) käytettävä syrjäisimpien alueiden erityistä hankintajärjestelmää varten asetuksen (EY) N:o .../2005 II osaston mukaisesti.

Muihin määriin sovelletaan 15 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua.

13 artikla Teollisuudelle tarkoitettu sokeri

1. Teollisuudelle tarkoitettu sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi on varattava jonkin 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen valmistukseen silloin kun:

a) siitä on tehty ennen markkinointivuoden loppua toimitussopimus sellaisen tuottajan ja käyttäjän välillä, joille molemmille on myönnetty hyväksyntä 17 artiklan mukaisesti;

b) se on toimitettu käyttäjälle viimeistään seuraavan markkinointivuoden 30 päivänä marraskuuta.

2. Komissio laatii 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luettelon tuotteista, joiden tuotannossa käytetään teollisuudelle tarkoitettua sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia.

Luettelo käsittää muun muassa seuraavat tuotteet:

a) alkoholi, rommi, elävä hiiva ja ”Rinse appelstroop”;

b) teollisuustuotteet, jotka eivät sisällä sokeria mutta joiden valmistuksessa käytetään sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia siten, että sen määrä on suurempi kuin 50 prosenttia lopputuotteen painosta;

c) kemian- ja lääketeollisuuden tuotteet, joiden sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappipitoisuus on suurempi kuin 50 prosenttia lopputuotteen painosta.

3. Edellä 1 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa luetelluille tuotteille voidaan myöntää tuotantotukea, jos tämän artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen ei ole saatavilla ylijäämäsokeria, -isoglukoosia tai -inuliinisiirappia maailmanmarkkinahintaan.

Tuotantotukea voidaan myöntää ainoastaan sokerille, isoglukoosille ja inuliinisiirapille, jota käytetään sellaisten tämän artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuotannossa, joita ei viedä kolmansiin maihin.

Tuotantotuki vahvistetaan ottaen huomioon erityisesti tuontisokerin käytöstä alalle aiheutuvat kustannukset silloin kun alan on hankittava sokeria maailmanmarkkinoilta, sekä yhteisön markkinoilla saatavilla olevan ylijäämäsokerin hinta tai viitehinta, jos ylijäämäsokeria ei ole.

14 artiklaYlijäämäsokerin siirtäminen

1. Jokainen yritys voi siirtää sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappikiintiönsä ulkopuolisen tuotannon kokonaan tai osittain siten, että se luetaan seuraavan markkinointivuoden tuotantoon. Kyseinen päätös on peruuttamaton, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekevien yritysten:

a) on ilmoitettava siirrettävän tuotetun sokerin, isoglukoosin tai inuliinisiirapin määrät asianomaiselle jäsenvaltiolle viimeistään kuluvan markkinointivuoden 31 päivänä tammikuuta;

b) sitouduttava varastoimaan siirrettävät määrät omalla kustannuksellaan kuluvan markkinointivuoden loppuun sakka.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivämäärä 31 päivä tammikuuta korvataan kuitenkin:

a) Espanjaan sijoittautuneiden yritysten osalta 15 päivällä huhtikuuta, kun on kyse juurikassokerin tuotannosta, ja 20 päivällä kesäkuuta, kun on kyse ruokosokerin tuotannosta;

b) Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden yritysten osalta 15 päivällä helmikuuta;

c) Ranskan Guadeloupen ja Martiniquen departementteihin sijoittautuneiden yritysten osalta 30 päivällä huhtikuuta.

3. Jos yrityksen lopullinen tuotanto on jonakin markkinointivuonna pienempi kuin 1 kohdan mukaisen päätöksen tekohetkellä tehty arvio, siirrettyä määrää voidaan muuttaa taannehtivasti viimeistään seuraavan markkinointivuoden 31 päivänä lokakuuta.

4. Siirrettyjä määriä pidetään ensimmäisinä määrinä, jotka tuotetaan seuraavan markkinointivuoden kiintiössä.

15 artikla Ylijäämämaksu

1. Ylijäämämaksu peritään seuraavien tuotteiden määristä:

a) minä tahansa markkinointivuonna tuotettu ylijäämäsokeri, -isoglukoosi ja -inuliinisiirappi lukuun ottamatta seuraavan markkinointivuoden tuotantokiintiöön siirrettyjä 14 artiklan mukaisesti varastoituja määriä tai 12 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja määriä;

b) teollisuudelle tarkoitettu sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi, josta ei ole vahvistettavaan määräpäivään mennessä toimitettu todisteita, joiden mukaan se on valmistettu joksikin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tuotteista;

c) sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi, joka on poistettu markkinoilta 19 artiklan mukaisesti ja jonka osalta 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia ei ole noudatettu.

2. Ylijäämämaksu vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niin korkealle tasolle, että estetään 1 kohdassa tarkoitettujen määrien kasaantuminen.

3. Jäsenvaltion on perittävä 1 kohdassa tarkoitettu ylijäämämaksu alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotantomäärien mukaan, jotka niille on vahvistettu asianomaisen markkinointivuoden osalta.

4 LUKUMARKKINOIDEN HALLINTO

16 artikla Tuotantomaksu

1. Sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottaville yrityksille myönnetyistä sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöistä peritään markkinointivuodesta 2007/2008 alkaen tuotantomaksu.

2. Tuotantomaksu on 12 euroa tonnilta kiintiösokeria ja -inuliinisiirappia. Isoglukoosin tuotantomaksu on 50 prosenttia sokeriin sovellettavasta tuotantomaksusta.

3. Jäsenvaltion on perittävä 1 kohdan mukainen tuotantomaksu kokonaisuudessaan alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä suhteessa niiden asianomaisen markkinointivuoden kiintiöön.

Yritysten on suoritettava tuotantomaksut viimeistään asianomaisen markkinointivuoden helmikuun lopussa.

4. Yhteisön sokeri- ja inuliinisiirappiyritykset voivat vaatia, että sokerijuurikkaan tai sokeriruo’on viljelijät tai juurisikurin toimittajat vastaavat 50 prosentista asianomaisesta tuotantomaksusta.

17 artikla Hyväksytyt toimijat

1. Jäsenvaltion on pyynnöstä myönnettävä hyväksyntä sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavalle yritykselle tai kyseisiä t uotteita joksikin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyväksi tuotteeksi jalostavalle toimijalle, jos kyseinen toimija täyttää seuraavat edellytykset:

a) toimija todistaa, että sillä on ammattimainen tuotantokapasiteetti;

b) toimija toimittaa tarvittavat tiedot ja suostuu tässä asetuksessa säädettyihin tarkastuksiin;

c) toimijan hyväksyntää ei ole keskeytetty eikä peruutettu.

2. Hyväksytyn yrityksen on toimitettava seuraavat tiedot sille jäsenvaltiolle, jonka alueella sokerijuurikas tai -ruoko korjataan tai jossa puhdistaminen tapahtuu:

a) sokerijuurikkaan tai -ruo’on määrät, joista on tehty toimitussopimus, sekä arvioitu sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja sokerin vastaava saanto hehtaaria kohden;

b) tiedot, jotka koskevat sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja raakasokerin suunniteltuja ja tosiasiallisia toimituksia, sokerintuotantoa ja sokerivarastoja;

c) myydyn valkoisen sokerin määrät sekä vastaavat hinnat ja ehdot.

18 artikla Yksityinen varastointi

Jos edustavana ajanjaksona todettu yhteisön keskihinta on alhaisempi kuin viitehinta ja markkinoiden tilanne huomioon ottaen todennäköisesti pysyy mainitulla tasolla, yrityksille, joille on myönnetty sokerikiintiö, voidaan myöntää valkoisen sokerin yksityisen varastoinnin tukea.

19 artikla Sokerin poistaminen markkinoilta

1. Jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino säilyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla, markkinoilta voidaan poistaa seuraavan markkinointivuoden alkuun asti tietty, kaikille jäsenvaltioille sama prosenttiosuus kiintiösokeria, -isoglukoosia ja -inuliinisiirappia ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat yhteisön sitoumukset.

Tällöin asianomaisena markkinointivuonna sama prosenttiosuus vähennetään tämän asetuksen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta puhdistettavaksi tarkoitetun tuontiraakasokerin perinteisestä hankintatarpeesta.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu markkinoiltapoistamisprosentti vahvistetaan viimeistään asianomaisen markkinointivuoden 31 päivänä lokakuuta kyseisen markkinointivuoden odotettavissa olevien markkinasuuntausten perusteella.

3. Kunkin yrityksen, jolle on myönnetty kiintiö, on varastoitava markkinoiltapoistamisjaksona omalla kustannuksellaan sokerimäärät, jotka johtuvat 1 kohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden soveltamisesta yrityksen tuotantokiintiöön.

Minä tahansa markkinointivuonna markkinoilta poistettuja sokerimääriä pidetään ensimmäisinä määrinä, jotka tuotetaan seuraavan markkinointivuoden kiintiössä. Odotettavissa olevat markkinasuuntaukset huomioon ottaen voidaan kuitenkin 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää, että kuluvana ja/tai seuraavana markkinointivuonna markkinoilta poistettua sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia pidetään kokonaan tai osittain:

- ylijäämäsokerina, -isoglukoosina tai -inuliinisiirappina, jota voidaan käyttää teollisuudelle tarkoitettuna sokerina, isoglukoosina tai inuliinisiirappina; tai

- täydentävänä tuotantokiintiönä.

4. Jos yhteisön sokeritarjonta on riittämätön, voidaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää, että tietty määrä markkinoilta poistettua sokeria, glukoosia tai inuliinisiirappia voidaan myydä yhteisön markkinoilla ennen markkinoiltapoistamisjakson päättymistä.

20 artikla Varastointi eri järjestelmissä

Sokeria, joka varastoidaan markkinointivuoden aikana jossakin 14, 18 tai 19 artiklassa tarkoitetussa järjestelmässä, ei voida varastoida minkään muiden mainittujen säännösten mukaisesti.

III OSASTOKOLMANSIEN MAIDEN KANSSA KÄYTÄVÄ KAUPPA

1 LUKUTUONTIA JA VIENTIÄ KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

21 artikla Yhdistetty nimikkeistö

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luokitteluun sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön yleisiä tulkintasääntöjä ja sen soveltamista koskevia erityissääntöjä. Tämän asetuksen soveltamiseen perustuva tariffinimikkeistö sisällytetään yhteiseen tullitariffiin.

22 artikla Yleiset periaatteet

Jollei tässä asetuksessa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä, kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa kielletään:

a) vaikutukseltaan tulleja vastaavien maksujen kantaminen;

b) määrällisten rajoitusten tai vaikutuksiltaan vastaavien toimenpiteiden soveltaminen.

23 artikla Tuonti- ja vientitodistukset

1 Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuja tuotteita yhteisöön tuotaessa tai yhteisöstä vietäessä on esitettävä tuonti- tai vientitodistus. Jos jonkin sokerintuonnin hallinnoinnissa ei edellytetä todistusta, voidaan kuitenkin säätää poikkeuksista.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä todistus kaikille hakijoille riippumatta näiden sijoittautumispaikasta yhteisössä ja tämän rajoittamatta tämän asetuksen 28 ja 32 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 2501/2001 9 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi toteutettavien toimenpiteiden soveltamista sekä perustamissopimuksen 133 tai 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten soveltamista.

3. Tuonti- ja vientitodistukset ovat voimassa koko yhteisössä.

Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuus, jolla taataan, että tuotteet tuodaan tai viedään todistuksen voimassaoloaikana. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus pidätetään kokonaan tai osittain, jos tuonti tai vienti ei toteudu tässä määräajassa tai se toteutuu vain osittain.

4. Todistusten voimassaoloajat vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

24 artikla Sisäisen jalostuksen menettely

Siinä määrin kuin sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden sisäisen jalostuksen menettely voidaan kieltää kokonaan tai osittain 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

25 artikla Suojatoimenpiteet

1. Jos tuonnin tai viennin seurauksena yhden tai useamman 1 artiklan 1 kohdassa luetellun tuotteen markkinat yhteisössä häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä vakavasti siten, että perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu, kaupassa voidaan toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä yhteisön kansainvälisiä sitoumuksia noudattaen, kunnes häiriö tai häiriön uhka on väistynyt.

2. Jos ilmenee 1 kohdassa tarkoitettu tilanne, komissio päättää tarvittavista toimenpiteistä jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Jäsenvaltiolle annetaan tiedoksi kyseiset toimenpiteet, joita sovelletaan viipymättä.

3. Kukin jäsenvaltio voi saattaa komission 2 kohdan mukaisesti toteuttaman toimenpiteen neuvoston käsiteltäväksi kolmen päivän kuluessa sen tiedoksisaamisesta. Neuvosto kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa tai kumota kyseisen toimenpiteen kuukauden kuluessa päivästä, jona se saatettiin neuvoston käsiteltäväksi.

4. Tämän artiklan mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä, joita sovelletaan WTO:n jäseniin, sovelletaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 3285/94 perusteella.

2 LUKUTUONTIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

26 artikla Tuontitullit

1. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin tuontitulleja.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio voi keskeyttää tuontitullien soveltamisen kokonaan tai osittain tiettyjen määrien osalta sen varmistamiseksi, että yhteisön markkinoilla on kolmansista maista tapahtuvan tuonnin avulla riittävä saatavuus, kun kyseessä ovat seuraavat tuotteet:

- puhdistettavaksi tarkoitettu CN-koodiin 1701 11 10 ja 1701 12 10 kuuluva raakasokeri;

- CN-koodiin 1703 kuuluvat melassit.

3. Jos 13 artiklan 3 kohdassa säädetyllä tuotantomaksulla ei pystytä varmistamaan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistamiseksi tarvittavaa saatavuutta, komissio voi keskeyttää tuontitullien soveltamisen kokonaan tai osittain tiettyjen määrien osalta, kun kyseessä ovat CN-koodiin 1701 kuuluva valkoinen sokeri ja CN-koodeihin 1702 30 10, 1702 40 10, 1702 60 10 ja 1702 90 30 kuuluva isoglukoosi.

27 artikla Tuonnin hallinnointi

1. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tiettyjen tuotteiden tuonnista yhteisön markkinoille mahdollisesti johtuvien epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai torjumiseksi yhden tai useamman tällaisen yhteisessä tullitariffissa säädetyn tullin alaisen tuotteen tuonnille määrätään lis ätuontitulli, jos 40 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla määritettävät edellytykset täyttyvät, paitsi jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos vaikutukset ovat epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

2. Jos tuontihinta alittaa tason, jonka yhteisö on ilmoittanut Maailman kauppajärjestölle (”käynnistyshinta”), voidaan vahvistaa lisätuontitulli.

Lisätuontitullia asetettaessa huomioon otettavat tuontihinnat määritetään kyseisen lähetyksen cif-tuontihintojen perusteella.

Cif-tuontihinnat tarkistetaan kyseisen tuotteen edustavan maailmanmarkkinahinnan tai yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevan edustavan hinnan perusteella.

3. Jos tuonnin määrä minä tahansa vuonna, jona 1 kohdassa tarkoitettuja epäsuotuisia vaikutuksia ilmenee tai todennäköisesti ilmenee, ylittää markkinoille pääsyn mahdollisuuksiin perustuvan tason, joka määritellään prosenttiosuutena edellisten kolmen vuoden vastaavasta kotimaisesta kulutuksesta (”käynnistysmäärä”), voidaan myös vahvistaa lisätuontitulli.

28 artikla Tariffikiintiöt

1. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa luetelluille tuotteille perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt otetaan käyttöön ja niitä hallinnoidaan tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Tariffikiintiöitä hallinnoidaan soveltamalla jotain seuraavista menetelmistä, niiden yhdistelmää tai jotain muuta asianmukaista menetelmää välttäen kaikenlaista toimijoihin kohdistuvaa syrjintää:

a) hakemusten saapumisjärjestykseen perustuva menetelmä (ensin tullutta palvellaan ensin -periaate);

b) jätetyissä hakemuksissa haettujen määrien mukaiseen jakoon perustuva menetelmä (samanaikaisen tarkastelun menetelmä);

c) perinteisiin kaupan järjestelyihin perustuva menetelmä (perinteiset/uudet toimijat -menetelmä).

3. Käytettävässä hallinnointimenetelmässä on tarvittaessa otettava riittävästi huomioon yhteisön markkinoiden hankintatarpeet ja tarve turvata näiden markkinoiden tasapaino.

29 artikla Perinteinen hankintatarve puhdistusta varten

1. Sen estämättä, mitä 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin perinteiseksi hankintatarpeeksi yhteisössä vahvistetaan markkinointivuotta kohden 1 796 351 tonnia valkoisena sokerina ilmaistuna.

2. Puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistuksia saa myöntää vain päätoimisille puhdistamoille sillä edellytyksellä, että asianomaiset määrät ovat pienemmät kuin 1 kohdassa tarkoitettu perinteinen hankintatarve. Kyseisistä todistuksista on myönnettävä 75 prosenttia AKT-maista/Intiasta peräisin olevalle sokerille ennen kuin niitä voidaan myöntää muulle sokerille. Todistuksia voidaan siirtää ainoastaan päätoimisten puhdistamojen kesken, ja niiden voimassaolo lakkaa sen markkinointivuoden lopussa, jolle ne on myönnetty.

Tätä kohtaa sovelletaan markkinointivuosiin 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 ja kunkin seuraavan markkinointivuoden ensimmäisiin kolmeen kuukauteen.

3. Tuontitullien soveltaminen liitteessä VI tarkoitetuista maista peräisin olevaan puhdistettavaksi tarkoitettuun, CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvaan ruokosokeriin keskeytetään sellaisen täydentävän määrän osalta, joka tarvitaan markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 päätoimisten puhdistamojen tarkoituksenmukaisten hankintojen varmistamiseksi.

Täydentävä määrä vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja se perustuu 1 kohdassa tarkoitetun perinteisen hankintatarpeen ja raakasokerin hankintaennusteiden väliseen suhteeseen asianomaisena markkinointivuonna. Kyseistä suhdetta voidaan markkinointivuoden aikana tarkistaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, ja se voi perustua kulutukseen tarkoitetun raakasokerin historiallisiin kiinteisiin arvioihin.

30 artikla Takuuhinta

1. AKT-maista/Intiasta peräisin olevalle sokerille vahvistettuja takuuhintoja sovelletaan vakiolaatuisen raakasokerin ja valkoisen sokerin tuonnissa:

a) vähiten kehittyneistä maista asetuksen (EY) N:o 2501/2001 9 artiklassa tarkoitetuissa järjestelmissä;

b) tämän asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista maista silloin kun kyseessä ovat 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät.

2. Takuuhintaista sokeria koskevissa tuontitodistushakemuksissa on oltava mukana vientimaan viranomaisten myöntämä vientitodistus, jossa todistetaan sokerin olevan asianomaisissa sopimuksissa vahvistettujen sääntöjen mukaista.

31 artikla Sokeripöytäkirjan mukaiset sitoumukset

Toimenpiteitä voidaan toteuttaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen varmistamiseksi, että AKT-maista/Intiasta peräisin oleva sokeri tuodaan yhteisöön AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevassa pöytäkirjassa nro 3 ja Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisessä ruokosokeria koskevassa sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin. Kyseiset toimenpiteet voivat tarvittaessa poiketa tämän asetuksen 29 artiklasta.

3 LUKUVIENTIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

32 artiklaVientitukien soveltamisala

1. Siinä määrin kuin on tarpeen 1 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa lueteltujen tuotteiden viennin mahdollistamiseksi sellaisenaan tai liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina sokerin maailmanmarkkinanoteerausten tai -hintojen pohjalta ja perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten rajoissa, näiden noteerausten tai hintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.

2. Voidaan säätää vientituen myöntämisestä sellaisille 1 artiklan 1 kohdan d, e ja g alakohdassa luetelluille tuotteille, jotka viedään sellaisenaan tai liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina.

Tällöin tuen määrää laskettaessa jokaista 100 kilogrammaa kuiva-ainetta kohti otetaan erityisesti huomioon:

a) CN-koodiin 1702 30 91 kuuluvien tuotteiden vientiin sovellettava tuki;

b) edellä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen tuotteiden vientiin sovellettava tuki;

c) suunnitellun viennin taloudelliset näkökohdat.

3. Liitteessä I määritellyn vakiolaatuisen raakasokerin vientituki saa olla enintään 92 prosenttia valkoiselle sokerille myönnetystä vientituesta. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta kandisokerille vahvistettaviin vientitukiin.

4. Vientituki tuotteille, jotka viedään liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina, ei voi olla suurempi kuin sellaisenaan vietävien samojen tuotteiden vientituki.

33 artikla Vientituen vahvistaminen

1. Määrät, jotka voidaan viedä vientituella, myönnetään noudattamalla menetelmää, joka:

a) sopii parhaiten tuotteen luonteeseen ja kyseiseen markkinatilanteeseen ja jolla hyödynnetään käytettävissä olevia voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon yhteisön viennin tehokkuus ja rakenne aiheuttamatta kuitenkaan syrjintää toimijoiden ja etenkin suurten ja pienten toimijoiden välillä;

b) on toimijoille hallinnollisesti kevein, kun hallinnolliset vaatimukset otetaan huomioon.

2. Vientituki on samansuuruinen kaikkialla yhteisössä. Se voi vaihdella määräpaikan mukaan, jos maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset niin edellyttävät.

Vientituet vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Vientituet voidaan vahvistaa:

a) säännöllisin määräajoin;

b) sellaisia tuotteita koskevilla tarjouskilpailuilla, joiden osalta on aiemmin säädetty kyseisestä menettelystä.

Komissio voi tarvittaessa jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa säännöllisin määräajoin vahvistettavaa vientitukea muuna ajankohtana.

3. Sellaisenaan vietävien 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta vientitukea myönnetään vain asianomaisen pyynnöstä tämän esittäessä vientitodistuksen.

Sellaisenaan vietävien 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin sovelletaan vientitodistuksen hakemispäivänä sovellettavaa vientitukea ja eriytetyn tuen osalta vientitukea, jota kyseisenä päivänä sovelletaan:

a) todistuksessa ilmoitettuun määräpaikkaan;

tai

b) tapauksen mukaan todelliseen määräpaikkaan, jos se ei ole sama kuin todistuksessa mainittu määräpaikka; tällöin sovellettava määrä ei saa olla suurempi kuin vientitodistuksessa mainittuun määräpaikkaan sovellettava määrä.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan säännökset voidaan ulottaa koskemaan liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina vietäviä tuotteita neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93[13] 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan kyseistä menettelyä noudattaen.

34 artikla Vientirajoitukset

Perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvien määrällisten sitoumusten noudattaminen taataan viiteajanjaksoille myönnettyjen, kyseisiin tuotteisiin sovellettavien vientitodistusten perusteella.

35 artikla Viennin rajoitukset

1. Jos yhden tai useamman 1 artiklan 1 kohdassa luetellun tuotteen maailmanmarkkinanoteeraukset tai -hinnat saavuttavat tason, joka häiritsee tai on vaarassa häiritä tuotteiden saatavuutta yhteisön markkinoilla, ja jos tilanne näyttää jatkuvan samanlaisena ja huononevan, voidaan erityisen vakavissa hätätilanteissa toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä.

2. Tämän artiklan mukaisesti vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita noudattaen.

IV OSASTOYLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

1 LUKUYLEISET SÄÄNNÖKSET

36 artikla Valtiontuki

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelletaan 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan.

37 artikla Häiriölauseke

Jos yhteisön markkinoilla todetaan hintojen merkittävää nousua tai laskua ja

- kaikki tämän asetuksen muiden artiklojen nojalla käytettävissä olevat toimenpiteet on toteutettu, ja

- tilanne jatkuu todennäköisesti sellaisena, että markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä,

voidaan toteuttaa tarvittavia lisätoimenpiteitä.

38 artikla Tiedonannot

Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tämän asetuksen soveltamisen ja 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevien kansainvälisten velvoitteiden noudattamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

39 artikla Sokerin hallintokomitea

1. Komissiota avustaa sokerin hallintokomitea, ’jäljempänä 'komitea’.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika on yksi kuukausi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

40 artikla Soveltamissäännöt

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Niihin sisältyvät erityisesti:

a) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 3–6 artiklan soveltamista, erityisesti ne säännöt, jotka koskevat hintojen korotuksia ja alennuksia, joita sovelletaan poikettaessa 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta viitehinnasta tai 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vähimmäishinnasta;

b) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 7–10 artiklan soveltamista;

c) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 13, 14 ja 15 artiklan soveltamista, ja erityisesti tuotantotukien myöntämisedellytykset ja määrät sekä tukikelpoiset tuotemäärät;

d) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 8, 15 ja 16 artiklassa tarkoitettujen määrien vahvistamista ja tiedoksiantamista;

e) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat asetuksen 26, 27 ja 28 soveltamista. Näihin sääntöihin voivat sisältyä erityisesti:

i) 26 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu tuontitullien soveltamisen keskeyttäminen, joka voitaisiin vahvistaa tarjouskilpailulla;

ii) niiden tuotteiden määrittäminen, joihin voidaan soveltaa lisätuontitulleja 27 artiklan mukaisesti;

iii) 28 artiklan 1 kohdan mukaiset vuotuiset tariffikiintiöt, jotka jaetaan tarvittaessa koko vuodelle, sekä uusi käytettävä hallinnollinen menetelmä, johon sisältyvät tapauksen mukaan:

- takeet tuotteen luonteesta, lähtöpaikasta ja alkuperästä,

- edellä ensimmäisessä luetelmakohdassa mainitut takeet todistavan asiakirjan hyväksyminen;

- tuontitodistusten myöntämisedellytykset ja voimassaoloaika;

f) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 38 artiklan soveltamista;

g) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat III osastossa olevan 3 luvun säännösten soveltamista. Näihin sääntöihin voivat sisältyä erityisesti:

i) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sellaisten vietävien määrien uudelleenjakamista, joita ei ole myönnetty eikä käytetty;

ii) 35 artiklassa tarkoitetut asianmukaiset toimenpiteet.

2. Lisäksi voidaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistaa:

a) perusteet, joita sokeriyrityksiin sovelletaan myönnettäessä sokerijuurikkaan myyjille juurikasmäärät, joista on tehtävä ennen kylvöä toimitussopimukset 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

b) liitteen I ja II muutokset;

c) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 16–19 artiklan soveltamista, ja erityisesti;

i) lisätiedot, jotka hyväksyttyjen toimijoiden on toimitettava;

ii) seuraamukset sekä toimijan hyväksynnän keskeyttämistä ja peruuttamista koskevat perusteet;

iii) 18 artiklassa säädetyn yksityisen varastoinnin tuen myöntäminen ja kyseisen tuen määrä;

iv) 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu markkinoilta poistetun kiintiösokerin prosenttiosuus;

v) edellytykset, jotka liittyvät vähimmäishinnan maksamiseen silloin kun markkinoilta poistettu sokeri myydään yhteisön markkinoilla 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

d) 23 artiklan 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamista koskevat säännöt;

e) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 29 ja 30 artiklan soveltamista kansainvälisten sopimusten noudattamiseksi:

i) 2 artiklan 11 kohdassa säädetyn määritelmän muutokset;

ii) liitteen VI muutokset.

f) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 37 artiklan soveltamista.

[41 artikla Asetuksen (EY) N:o .../2005 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o .../2005 24 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Yhteisö osallistuu II ja III osastossa säädettyjen toimenpiteiden rahoitukseen seuraavilla vuotuisilla enimmäismäärillä:

(miljoonaa euroa) | Varainhoitovuosi 2007 | Varainhoitovuosi 2008 ja sitä seuraavat |

Merentakaiset departementit | 126,6 | 143,9 |

Azorit ja Madeira | 77,9 | 78,2 |

Kanariansaaret | 127,3 | 127,3"][14] |

42 artikla Erityistoimenpiteet

Toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja erityisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi kiireellisissä tapauksissa, päätetään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Nämä toimenpiteet voivat poiketa tämän asetuksen säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja sellaisen ajan kuin on ehdottomasti tarpeen.

43 artikla Rahoitusta koskevat säännökset

Asetusta (EY) N:o 1258/1999 ja sen täytäntöönpanemiseksi annettuja säännöksiä sovelletaan menoihin, jotka aiheutuvat jäsenvaltioille tästä asetuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä.

2 LUKUSIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

44 artikla Siirtymätoimenpiteet

Siirtymätoimenpiteitä voidaan vahvistaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jotta siirtyminen asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa vahvistettuihin sääntöihin olisi helpompaa.

45 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1260/2001.

46 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan markkinointivuodesta 2006/2007. Asetuksen II osastoa sovelletaan markkinointivuoden 2014/2015 loppuun.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I VAKIOLAADUT

I kohta Sokerijuurikkaan vakiolaatu

Vakiolaatuisilla juurikkailla on oltava seuraavat ominaispiirteet:

a) virheetön, kunnollinen ja myyntikelpoinen laatu;

b) vastaanotettaessa 16 prosentin sokeripitoisuus.

II kohta Valkoisen sokerin vakiolaatu

1. Vakiolaatuisella valkoisella sokerilla on oltava seuraavat ominaispiirteet:

a) virheetön, kunnollinen ja myyntikelpoinen laatu; kuiva, tasainen kiderakenne, vapaasti juokseva;

b) polarisaatio vähintään 99,7°;

c) kosteuspitoisuus enintään 0,06 prosenttia;

d) inverttisokeripitoisuus enintään 0,04 prosenttia;

e) jäljempänä olevan 2 kohdan mukaisesti vahvistettu kokonaispistemäärä enintään 22 ja enintään:

- 15 tuhkapitoisuuden osalta,

- 9 värityypiltä, määritettynä Brunswick Institute of Agricultural Technologyn menetelmän, jäljempänä ’Brunswickin menetelmä’ mukaisesti,

- 6 liuoksen värisävyltä, määritettynä International Commission for Uniform Methods of Sugar Analyses -menetelmän, jäljempänä ’Icumsa-menetelmä’, mukaisesti.

2. Yksi piste vastaa:

a) 0,0018 prosentin tuhkapitoisuutta, määritettynä Icumsa-menetelmän mukaisesti siten, että tiivistymisaste on 28 Brix-asteikolla;

b) 0,5 värityyppiyksikköä, määritettynä Brunswick-menetelmän mukaisesti,

c) 7,5 liuoksen väripitoisuuden yksikköä, määritettynä Icumsa-menetelmän mukaisesti.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ominaisuuksien määrittämiseksi käytetyt menetelmät ovat samat kuin interventiotoimenpiteiden yhteydessä samojen ominaisuuksien määrittämisessä käytetyt.

III kohta Raakasokerin vakiolaatu

1. Vakiolaatuinen raakasokeri on saannoltaan 92 prosenttia olevaa valkoista sokeria.

2. Juurikasraakasokerin saanto lasketaan vähentämällä tämän sokerin polarisaatioasteesta:

a) sen tuhkapitoisuuden prosenttiosuus kerrottuna neljällä,

b) sen inverttisokeripitoisuuden prosenttiosuus kerrottuna kahdella,

c) luku 1.

3. Ruokoraakasokerin saanto lasketaan vähentämällä tämän sokerin kahdella kerrotusta polarisaatioasteesta luku 100.

LIITE II SOKERIJUURIKKAIDEN OSTOEDELLYTYKSET

I kohta

Tässä liitteessä ’sopimuspuolella’ tarkoitetaan:

a) sokeriyritystä, jäljempänä ’valmistaja’;

b) sokerijuurikkaan myyjää, jäljempänä ’myyjä’.

II kohta

1. Toimitussopimus on tehtävä kirjallisena ja määritellystä sokerijuurikasmäärästä.

2. Toimitussopimuksessa on tarkennettava, voidaanko sokerijuurikkaita toimittaa lisää ja millä ehdoilla.

III kohta

1. Toimitussopimukseen on merkittävä asetuksen 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja tapauksen mukaan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen sokerijuurikasmäärien ostohinnat. Kun kyseessä ovat 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut määrät, ostohinnat eivät saa olla 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sokerijuurikkaan vähimmäishintaa alhaisemmat.

2. Toimitussopimuksessa on ilmoitettava sokerijuurikkaiden määritetty sokeripitoisuus. Siinä on oltava eri sokeripitoisuudet ilmoittava muuntoasteikko ja kertoimet, joilla toimitetut sokerijuurikasmäärät muunnetaan toimitussopimuksessa annettua sokeripitoisuutta vastaaviksi määriksi.

Asteikko on laadittava eri sokeripitoisuuksia vastaavien saantojen perusteella.

3. Jos myyjä on tehnyt valmistajan kanssa asetuksen 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen sokerijuurikkaiden toimitussopimuksen, kaikkia myyjän tämän kohdan 2 alakohtaa noudattaen muunnettuja toimituksia pidetään mainitun 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisina toimituksina toimitussopimuksessa mainittuun sokerijuurikasmäärään saakka.

4. Jos valmistaja tuottaa kiintiötään pienemmän määrän sokeria sokerijuurikkaista, joista se on tehnyt ennen kylvöä toimitussopimukset asetuksen 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, sen on jaettava kiintiönsä täyttymiseen saakka sokerijuurikasmäärä, joka vastaa mahdollista lisätuotantoa, niiden myyjien kesken, joiden kanssa se on tehnyt ennen kylvöä toimitussopimuksen mainitun 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

IV kohta

1. Toimitussopimuksessa on vahvistettava sokerijuurikastoimitusten tavallista kestoa ja ajallista porrastamista koskevat määräykset.

2. Edellä 1 alakohdassa tarkoitettujen määräysten on oltava edellisenä markkinointivuonna sovellettuja määräyksiä ottaen huomioon todellisen tuotannon taso. Määräyksistä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

V kohta

1. Toimitussopimuksessa on määrättävä sokerijuurikkaiden keräilypaikoista.

2. Jos myyjä ja valmistaja ovat jo tehneet toimitussopimuksen edelliseksi markkinointivuodeksi, on käytettävä niitä keräilypaikkoja, joista on sovittu kyseisen markkinointivuoden toimituksia varten. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

3. Toimitussopimuksessa on määrättävä, että valmistaja vastaa lastaus- ja kuljetuskustannuksista keräilypaikoista lähtien, jollei ennen edellistä markkinointivuotta voimassa olevista paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä vastaavista erityissopimuksista muuta johdu.

4. Kuitenkin silloin, kun juurikkaat toimitetaan Tanskassa, Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapaasti sokeritehtaalle, toimitussopimuksessa on määrättävä valmistaja osallistumaan lastaus- ja kuljetuskustannuksiin ja vahvistettava vastaava prosenttiosuus tai määrä.

VI kohta

1. Toimitussopimuksessa on määrättävä sokerijuurikkaiden vastaanottopaikoista.

2. Myyjän, jonka kanssa valmistaja on jo tehnyt toimitussopimuksen aiemmaksi markkinointivuodeksi, on käytettävä niitä vastaanottopaikkoja, jotka on sovittu myyjän ja valmistajan kesken kyseisen markkinointivuoden toimituksia varten. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

VII kohta

1. Toimitussopimuksessa on määrättävä, että sokeripitoisuus todetaan polarimetrisellä menetelmällä. Sokerijuurikasnäyte on otettava vastaanoton yhteydessä.

2. Toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan määrätä näytteenotosta jossain muussa vaiheessa.

Tällaisessa tapauksessa toimitussopimuksessa on määrättävä korjauksesta sokeripitoisuuden mahdollisen vähenemisen korvaamiseksi vastaanoton ja näytteenoton välillä.

VIII kohta

Toimitussopimuksessa on määrättävä, että kokonaispaino, taara ja sokeripitoisuus määritetään jollain seuraavista tavoista:

a) valmistaja ja sokerijuurikkaan viljelijöiden ammatillinen järjestö määrittävät ne yhdessä, jos toimialakohtaisessa sopimuksessa näin määrätään;

b) valmistaja määrittää ne juurikkaan viljelijöiden ammatillisen järjestön valvonnassa;

c) valmistaja määrittää ne kyseisen jäsenvaltion hyväksymän asiantuntijan valvonnassa, jos myyjä vastaa kustannuksista.

IX kohta

1. Toimitussopimuksessa on määrättävä, että valmistaja toteuttaa koko toimitetun juurikasmäärän osalta yhden tai useamman seuraavista velvoitteista:

a) toimitetun sokerijuurikkaan tonnimäärästä peräisin olevan tuoreen massan palauttaminen kuluitta myyjälle, vapaasti tehtaalla;

b) tämän massan osan palauttaminen kuluitta myyjälle, puristettuna tai kuivattuna ja melassina, vapaasti tehtaalla;

c) massan palauttaminen myyjälle puristettuna tai kuivattuna, vapaasti tehtaalla; tässä tapauksessa valmistaja voi vaatia myyjältä puristus- tai kuivauskulujen korvaamista;

d) kyseisen massan myyntimahdollisuudet huomioon ottavan korvauksen maksaminen myyjälle.

Jos osa toimitettavasta juurikasmäärästä on käsiteltävä eri tavalla, toimitussopimuksessa on määrättävä useammasta kuin yhdestä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta velvoitteesta.

2. Toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan määrätä muusta kuin 1 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetusta massan toimitusvaiheesta.

X kohta

1. Toimitussopimuksessa on vahvistettava määräajat mahdollisten ennakkomaksujen ja sokerijuurikkaan ostohinnan loppuosan maksamiseksi.

2. Edellä 1 alakohdassa tarkoitetut määräajat ovat edellisenä markkinointivuonna voimassaolleet määräajat. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

XI kohta

Jos toimitussopimuksessa tarkennetaan tässä liitteessä käsiteltyjä seikkoja koskevia sääntöjä tai vahvistetaan muita seikkoja koskevia sääntöjä, sen määräykset ja vaikutukset eivät saa olla ristiriidassa tämän liitteen kanssa.

XII kohta

1. Edellä olevan I kohdan 3 alakohdan b alakohdassa mainitussa toimialakohtaisessa sopimuksessa on oltava välityslauseke.

2. Kun yhteisön, alueellisen tai paikallisen tason toimialakohtaisessa sopimuksessa tarkennetaan tässä asetuksessa käsiteltyjä seikkoja koskevia sääntöjä tai vahvistetaan muita seikkoja koskevia sääntöjä, sen määräykset ja vaikutukset eivät saa olla ristiriidassa tämän liitteen kanssa.

3. Edellä 2 alakohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa voidaan määrätä erityisesti seuraavista:

a) säännöt, jotka koskevat niiden sokerijuurikasmäärien jakamista myyjien kesken, jotka valmistaja on ennen kylvöä päättänyt ostaa sokerinvalmistukseen kiintiön rajoissa;

b) säännöt, jotka koskevat III kohdan 4 alakohdassa tarkoitettua jakamista;

c) edellä olevan III kohdan 2 alakohdassa tarkoitettu muuntoasteikko;

d) säännöt, jotka koskevat tuotettavien sokerijuurikaslajikkeiden siementen valintaa ja hankintaa;

e) toimitettavien sokerijuurikkaiden vähimmäissokeripitoisuus;

f) vaatimus, jonka mukaan myyjien edustajien ja valmistajan on neuvoteltava ennen sokerijuurikastoimitusten aloituspäivän vahvistamista;

g) aikaisista tai myöhäisistä toimituksista myyjille maksettavat palkkiot;

h) tiedot, jotka koskevat:

i) edellä IX kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua massan osaa,

ii) edellä IX kohdan 1 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja kuluja,

iii) edellä IX kohdan 1 alakohdan d alakohdassa tarkoitettua korvausta;

i) myyjän toteuttama massan poisvieminen;

j) säännöt, jotka koskevat viitehinnan ja sokerin tosiasiallisen myyntihinnan mahdollisen erotuksen jakamista valmistajan ja myyjien kesken, rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan soveltamista.

XIII kohta

Jollei toimialakohtaisin sopimuksin ole saavutettu yhteisymmärrystä niiden sokerijuurikasmäärien jakamisesta myyjien kesken, jotka valmistaja tarjoutuu ostamaan ennen kylvöä sokerin valmistamiseksi kiintiön rajoissa, kyseinen jäsenvaltio voi antaa jakamista koskevia sääntöjä.

Näissä säännöissä voidaan lisäksi myöntää osuuskunnille myyville perinteisille sokerijuurikasmyyjille sellaisia toimitusoikeuksia, joita mahdollinen mainittuun osuuskuntaan kuuluminen ei anna.

LIITE III KANSALLISET JA ALUEELLISET KIINTIÖT

Jäsenvaltio tai alue (1) | SOKERI (2) | ISOGLUKOOSI (3) | INULIINISIIRAPPI (4) |

Belgia | 819 812 | 71 592 | 215 247 |

Tšekki | 454 862 | – | – |

Tanska | 420 746 | – | – |

Saksa | 3 416 896 | 35 389 | – |

Kreikka | 317 502 | 12 893 | – |

Espanja | 996 961 | 82 579 | – |

Ranska (emämaa) | 3 288 747 | 19 846 | 24 521 |

Ranskan merentakaiset departementit (DOM:t) | 480 245 | – | – |

Irlanti | 199 260 | – | – |

Italia | 1 557 443 | 20 302 | – |

Latvia | 66 505 | – | – |

Liettua | 103 010 | – |

Unkari | 401 684 | 137 627 | – |

Alankomaat | 864 560 | 9 099 | 80 950 |

Itävalta | 387 326 | – | – |

Puola | 1 671 926 | 26 781 | – |

Portugali (mannermaa) | 69 718 | 9 917 | – |

Azorien itsehallintoalue | 9 953 | – | – |

Slovakia | 207 432 | 42 547 | – |

Slovenia | 52 973 | – | – |

Suomi | 146 087 | 11 872 | – |

Ruotsi | 368 262 | – | – |

Yhdistynyt kuningaskunta | 1 138 627 | 27 237 | – |

YHTEENSÄ | 17 440 537 | 507 680 | 320 718 |

LIITE IV SOKERIN LISÄKIINTIÖT

Jäsenvaltio | Lisäkiintiö |

Belgia | 62 489 |

Tšekki | 20 070 |

Tanska | 31 720 |

Saksa | 238 560 |

Ranska (emämaa) | 351 695 |

Liettua | 8 985 |

Alankomaat | 66 875 |

Itävalta | 18 486 |

Puola | 100 551 |

Ruotsi | 17 722 |

Yhdistynyt kuningaskunta | 82 847 |

YHTEENSÄ | 1 000 000 |

LIITE V SOKERI- TAI ISOGLUKOOSIKIINTIÖIDEN SIIRTOA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

I kohta

Tässä liitteessä:

a) ’yritysten sulautumisella’ tarkoitetaan kahden tai useamman yrityksen yhdentymistä yhdeksi ainoaksi yritykseksi;

b) ’yrityksen luovuttamisella’ tarkoitetaan kiintiöllisen yrityksen omaisuuden siirtämistä yhdelle tai useammalle yritykselle, tai tämän yrityksen tai näiden yritysten kiintiöllisen yrityksen omaisuuden hoidettavakseen ottamista;

c) ’tehtaan luovuttamisella’ tarkoitetaan sellaista teknistä yksikköä, jossa on kaikki kyseisen tuotteen valmistukseen tarvittavat laitteistot, koskevan omistusoikeuden siirtämistä yhdelle tai useammalle yritykselle siten, että tämä tai nämä ottavat hoidettavakseen koko omistusoikeuden siirtävän yrityksen tuotannon tai osan siitä;

d) ’tehtaan vuokraamisella’ tarkoitetaan sellaista teknistä yksikköä, jossa on kaikki sokerin valmistukseen tarvittavat laitteistot, koskevan vuokrasopimuksen tekemistä tuotannon harjoittamista varten vähintään kolmen perättäisen markkinointivuoden ajaksi siten, että sopimuspuolet sitoutuvat olemaan purkamatta sopimusta ennen kolmannen markkinointivuoden päättymistä sellaisen yrityksen kanssa, joka on sijoittautunut samaan jäsenvaltioon kuin missä kyseinen tehdas sijaitsee, jos vuokrasuhteen voimaantulon jälkeen sitä yritystä, joka vuokraa mainitun tehtaan, voidaan pitää koko tuotantonsa osalta yhtenä ainoana sokeria tuottavana yrityksenä.

II kohta

1. Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista sokerintuotantoyritysten sulautuessa tai niitä luovutettaessa sekä sokeritehtaita luovutettaessa kiintiötä on muutettava seuraavasti:

a) Jos sokerintuotantoyritykset sulautuvat, jäsenvaltion on myönnettävä sulautumisessa syntyneelle yritykselle ennen sulautumista kyseisille sokerintuotantoyrityksille myönnettyjen kiintiöiden yhteismäärää vastaava kiintiö.

b) Sokerintuotantoyritystä luovutettaessa jäsenvaltion on myönnettävä sokerin tuotannon osalta luovutuksen vastaanottavalle yritykselle luovutettavan yrityksen kiintiö, tai jos luovutuksen vastaanottavia yrityksiä on useita, niille on myönnettävä kiintiöitä suhteessa niiden hoidettavakseen ottamiin sokerin tuotannon määriin.

c) Jos sokeritehdas luovutetaan, jäsenvaltion on vähennettävä tuotantolaitoksen omistusoikeuden luovuttavan yrityksen kiintiötä ja lisättävä kyseisen tuotantolaitoksen saavan sokerintuotantoyrityksen tai saavien sokerintuotantoyritysten kiintiötä vähennetyllä määrällä suhteessa sen tai niiden saamaan tuotantomäärään.

2. Jos osa jonkun 1 kohdassa tarkoitettujen toimien vaikutuksista suoraan kärsivistä juurikkaan- tai sokeriruo'on viljelijöistä nimenomaan julkituo halukkuutensa toimittaa juurikkaansa tai sokeriruokonsa sellaiselle sokerintuotantoyritykselle, joka ei ole ollut näissä toimissa osallisena, jäsenvaltio voi toteuttaa myöntämisen sen perusteella, millaisen määrän tuotannosta se yritys, jolle tuottajat aikovat juurikkaansa tai sokeriruokonsa toimittaa, ottaa hoidettavakseen.

3. Lakkautettaessa toimintaa muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin

a) sokerintuotantoyrityksen osalta;

b) sokerintuotantoyrityksen yhden tai useamman tehtaan osalta,

jäsenvaltio voi myöntää kiintiöt, joita lakkautus koskee, yhdelle tai useammalle sokerintuotantoyritykselle.

Edellisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa jäsenvaltio voi silloin, kun osa kyseisistä tuottajista nimenomaisesti ilmaisee halunsa toimittaa sokerijuurikkaansa tai sokeriruokonsa tietylle sokerintuotantoyritykselle, myöntää kyseistä sokerijuurikas- tai sokeriruokomäärää vastaavan osuuden kiintiöistä sille yritykselle, jolle tuottajat aikovat sokerijuurikkaansa ja sokeriruokonsa toimittaa.

4. Asetuksen 6 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua poikkeusta hyödynnettäessä asianomainen jäsenvaltio voi vaatia niitä sokerijuurikkaanviljelijöitä ja sokeriyrityksiä, joihin mainittua poikkeusta sovelletaan, sisällyttämään toimialakohtaisiin sopimuksiinsa erityismääräyksiä, joiden mukaan jäsenvaltio voi soveltaa tämän kohdan 2 ja 3 alakohdan määräyksiä.

5. Sokerintuotantoyritykselle kuuluvaa tehdasta vuokrattaessa jäsenvaltio voi pienentää tämän tehtaan vuokralle antavan yrityksen kiintiötä ja myöntää kiintiöstä lohkaistun osan sille yritykselle, joka vuokraa tehtaan tuottaakseen siinä sokeria.

Jos vuokrasuhde katkaistaan I kohdan d alakohdassa tarkoitettujen kolmen markkinointivuoden aikana, jäsenvaltion on peruutettava tämän alakohdan ensimmäisen alakohdan nojalla toteutettu kiintiöiden mukauttaminen taannehtivasti voimaantulopäivästä. Jos vuokrasuhde kuitenkin katkeaa ylivoimaisen esteen vuoksi, jäsenvaltion ei tarvitse peruuttaa mukauttamista.

6. Jos sokerintuotantoyritys ei enää kykene varmistamaan sille yhteisön kyseisiä sokerijuurikkaan- tai sokeriruo'ontuottajia koskevan oikeudellisen sääntelyn perusteella kuuluvien velvoitteiden täyttämistä ja kun kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän todenneet, jäsenvaltio voi myöntää osan kyseisistä kiintiöistä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi yhdelle tai useammalle sokerintuotantoyritykselle suhteessa niiden hoidettavakseen ottamiin tuotannon määriin.

7. Jos sokerintuotantoyritys saa jäsenvaltiolta hinta- ja myyntitakuita sokerijuurikkaan etyylialkoholiksi jalostamiseksi, jäsenvaltio voi yhteisestä sopimuksesta tämän yrityksen ja kyseisten juurikkaanviljelijöiden kanssa myöntää kiintiöt tai osan niistä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi yhdelle tai useammalle muulle yritykselle sokerin tuotantoa varten.

III kohta

Isoglukoosintuotantoyritysten sulautuessa tai niitä luovutettaessa taikka isoglukoositehdasta luovutettaessa jäsenvaltio voi myöntää asianomaiset kiintiöt isoglukoosin tuottamiseksi yhdelle tai useammalle yritykselle riippumatta siitä, onko näillä ennestään tuotantokiintiötä.

IV kohta

Edellä II ja III kohdan nojalla toteutettavat toimenpiteet voidaan sallia ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) jokaisen asianomaisen osapuolen etu otetaan huomioon;

b) ne ovat kyseisen jäsenvaltion mielestä omiaan parantamaan juurikkaantuotantoalan, sokeriruo'ontuotantoalan tai sokerinvalmistusalan rakenteita;

c) ne koskevat samalle alueelle, jolle liitteessä III vahvistetaan kiintiö, sijoittautuneita yrityksiä.

V kohta

Jos sulautuminen tai luovutus tapahtuu 1 päivän lokakuuta ja seuraavan markkinointivuoden 30 päivän huhtikuuta välisenä aikana, II ja III kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tulevat voimaan kuluvana markkinointivuonna.

Jos sulautuminen tai luovutus tapahtuu 1 päivän toukokuuta ja saman markkinointivuoden 30 päivän syyskuuta välisenä aikana, II ja III kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tulevat voimaan seuraavana markkinointivuonna.

VI kohta

Soveltaessaan asetuksen 10 artiklan 3 kohtaa jäsenvaltion on myönnettävä mukautetut kiintiöt helmikuun loppuun mennessä, jotta niitä voidaan soveltaa seuraavana markkinointivuonna.

VII kohta

Edellä olevaa II ja III kohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mukautetut kiintiöt viidentoista päivän kuluessa V kohdassa tarkoitettujen määräaikojen päättymisestä.

LIITE VI ASETUKSEN 2 ARTIKLAN 11 KOHDASSA TARKOITETUT MAAT

Barbados

Belize

Norsunluurannikko

Kongo

Fidži

Guyana

Intia

Jamaika

Kenia

Madagaskar

Malawi

Mauritius

Mosambik

Saint Kitts ja Nevis – Anguilla

Suriname

Swazimaa

Tansania

Trinidad ja Tobago

Uganda

Sambia

Zimbabwe

LIITE VII JALOSTETUT TUOTTEET

CN-koodi | Kuvaus |

Ex 0403 | Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä: |

0403 10 | - jogurtti |

0403 10 51–0403 10 99 | maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä |

0403 90 | - muu |

0403 90 71– 0403 90 99 | - - maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä |

Ex 0710 | - Jäädytetyt kasvikset (muut kuin höyryssä tai vedessä keitetyt): |

0710 40 00 | - sokerimaissi |

Ex 0711 | - Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina: |

0711 90 | - muut kasvikset; kasvissekoitukset: |

- - kasvikset: |

0711 90 30 | - sokerimaissi |

1702 50 00 | kemiallisesti puhdas fruktoosi |

Ex 1704 | Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa), lukuun ottamatta alanimikkeen 1704 90 10 lakritsiuutetta |

1806 | Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet |

Ex 1901 | Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401-0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna |

1901 10 00 | - pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa |

1901 20 00 | - seokset ja taikinat, nimikkeen 1903 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

1901 90 | - muut: |

- - muut: |

1901 90 99 | - - - muut |

Ex 1902 | Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muilla aineilla) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu: |

1902 20 | - täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut: |

- - muut |

1902 20 91 | - - - kypsennetyt |

1902 20 99 | - - - muut |

1902 30 | - muut makaronivalmisteet |

1902 40 | - couscous: |

1902 40 90 | - - muut |

CN-koodi | Kuvaus |

1904 | Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat: |

Ex 1905 | Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet: |

1905 10 00 | - näkkileipä |

1905 20 | - maustekakut |

1905 31 | - - makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits): |

1905 32 | - - vohvelit ja vohvelikeksit: |

1905 40 | - korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet |

1905 90 | - muut: |

- - muut: |

1905 90 45 | - - - keksit ja pikkuleivät (biscuits) |

1905 90 55 | - - - puristetut tai paisutetut tuotteet, maustetut tai suolatut |

1905 90 60 | - - - - lisättyä makeutusainetta sisältävät |

1905 90 90 | - - - - muut |

Ex 2001 | Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat: |

2001 90 | - muut |

2001 90 30 | - - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

2001 90 40 | - - jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä |

Ex 2004 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

2004 10 | - perunat: |

- - Muut |

2004 10 91 | - - - hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

2004 90 | - - muut kasvikset sekä kasvissekoitukset: |

2004 90 10 | - - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

Ex 2005 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet |

2005 20 | - perunat: |

2005 20 10 | - - hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

2005 80 00 | - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

Ex 2101 | Kahvi- , tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen ja mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

- kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai näihin uutteisiin, esansseihin tai kahviin perustuvat valmisteet |

- - näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin perustuvat valmisteet tai kahviin perustuvat valmisteet: |

2101 12 98 | - - - muut: |

CN-koodi | Kuvaus |

- tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin ja tiivisteisiin taikka teehen tai mateen perustuvat valmisteet: |

- - valmisteet |

2101 20 98 | - - - muut |

- - paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

- - paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet: |

2101 30 19 | - - - muut |

- - paahdetun juurisikurin ja muiden paahdettujen kahvinkorvikkeiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

2101 30 99 | - - - muut |

2105 00 | Jäätelö, mehujää ja muiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet myös kaakaota sisältävät: |

Ex 2106 | Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet: |

2106 90 | - muut: |

2106 90 10 | - - juustofondue |

- - muut: |

2106 90 92 | - - - - - joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä |

2106 90 98 | - - - - - muut |

2202 | Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- tai kasvismehut |

2205 | Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla: |

Ex 2208 | Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat: |

2208 20 | - väkevät alkoholijuomat, rypäleviinistä tai viininvalmistuksen puristejäännöksestä tislaamalla valmistetut: |

2208 50 91–2208 50 99 | genever |

2208 70 | liköörit: |

2208 90 41–2208 90 78 | - - muut väkevät alkoholijuomat ja muut alkoholipitoiset juomat: |

2905 43 00 | mannitoli |

2905 44 | D-glusitoli (sorbitoli) |

Ex 3302 | Hyvänhajuisten aineiden seokset ja yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen: |

3302 10 | - - jollaisia käytetään elintarvike- tai juomateollisuudessa: |

- - jollaisia käytetään juomateollisuudessa: |

- - - valmisteet, joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet : |

- - - - - muut, todellinen alkoholipitoisuus enintään 0,5 tilavuusprosenttia: |

3302 10 29 | Muut |

Ex 38 ryhmä | Erinäiset kemialliset tuotteet: |

3824 60 | Sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva |

2005/0119 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o ...../2005[15] (sokeriuudistus) säädetään sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn perusteellisesta uudistuksesta. Kyseisellä asetuksella käyttöön otettuihin toimenpiteisiin sisältyy yhteisössä tuotetun sokerin tukihinnan kahdessa vaiheessa toteutettava tuntuva alentaminen.

(2) Sokerialan markkinatuen supistamisen vuoksi olisi otettava käyttöön tulotukitoimenpiteitä sokerin viljelijöille. Nämä toimenpiteet olisi toteutettava sokerijuurikkaan ja juurisikurin viljelijöille myönnettävänä tukea, jonka tasoa olisi korotettava samanaikaisesti markkinatuen asteittaisen alentamisen kanssa.

(3) Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat suoran tuottajatuen irrottaminen tuotannosta sekä tilatukijärjestelmän käyttöönotto pyrkimyksenä siirtyä hintojen ja tuotannon tukemiseen perustuvasta järjestelmästä maataloustuottajan tulotukeen. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003[16] otetaan käyttöön nämä toimenpiteet useille maataloustuotteille.

(4) Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sokerijuurikkaan tuki olisi irrotettava tuotannosta ja sisällytettävä tilatukijärjestelmään.

(5) Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjä suoran tuen järjestelmiä koskevia sääntöjä olisi tämän vuoksi mukautettava.

(6) Uusien jäsenvaltioiden sokerijuurikkaan ja juurisikurin viljelijät ovat liittymisestä alkaen saaneet sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 1260/2001[17] mukaista hintatukea. Tämän vuoksi 143 a artiklassa säädettyä tukien lisäystä koskevaa aikataulua ei pitäisi soveltaa tilatukijärjestelmään sisältyvään sokeritukeen eikä sokerin ja juurisikurin osuuksiin.

(7) Tuottajakohtaisen tulotuen taso olisi laskettava niiden hehtaarien keskimääräisen määrän perusteella, joilla on viljelty A- tai B-kiintiön sokerin taikka inuliinisiirapin tuottamiseksi käytettyä sokerijuurikasta tai juurisikuria, joista on tehty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti sokeri- tai inuliinisiirappiyrityksen kanssa toimitussopimukset asianomaisen jäsenvaltion vahvistamaksi edustavaksi kaudeksi, jonka on oltava vähintään yhden markkinointivuoden pituinen.

(8) Tukijärjestelmän asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi sekä varainhoidon valvontaan liittyvistä syistä olisi edellytettävä, että tulotuen kokonaismäärä pysyy viitevuoden perusteella vahvistettujen jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen rajoissa.

(9) Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat valinneet tai aikovat valita tilatukijärjestelmän soveltamisen vasta 1 päivästä tammikuuta 2007, olisi saatava myöntää inuliinisiirapin tuotantoon vuonna 2006 käytetyn sokerijuurikkaan ja juurisikurin viljelijöille tulotukea, joka perustuu toimitetun sokerijuurikkaan tai juurisikurin viljelyyn käytettyyn hehtaarialaan. Laskettaessa sokerijuurikkaan ja juurisikurin osuutta tilatukijärjestelmässä jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus määritellä huomioon otettavat edustavat markkinointivuodet.

(10) Sen varalta, että nykyisestä järjestelmästä tilatukijärjestelmään siirtymisessä ilmenee ongelmia, on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 nykyistä 155 artiklaa, jotta komissiolla olisi valtuudet vahvistaa tarvittavat siirtymäkauden säännöt.

(11) Jotta 110 p artiklassa säädetty sokerin tuki voitaisiin määritellä suoraksi tueksi, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liite I olisi muutettava vastaavasti.

(12) Sokerin tukena myönnetyn tulotuen määrän huomioon ottamiseksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteissä II, VIII ja VIII a vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä olisi muutettava vastaavasti.

(13) Asetus (EY) N:o 1782/2003 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti:

1. Lisätään 37 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Inuliinisiirapin tuotantoon tarkoitetun sokerijuurikkaan ja juurisikurin osalta viitemäärä lasketaan ja sitä mukautetaan liitteessä VIII olevan K kohdan mukaisesti.”

2. Korvataan 43 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

“a) liitteessä VII lueteltujen perunatärkkelyksen, kuivarehun, siementen, oliivitarhojen, tupakan, sokerijuurikkaan ja juurisikurin tukien osalta hehtaarimäärä, jonka tuotannosta on myönnetty tukea, tai inuliinisiirapin tuotantoon tarkoitetun sokerijuurikkaan ja juurisikurin osalta tuen määrä viitekaudella liitteessä VII olevan B, D, F, H, I ja K kohdan mukaisesti laskettuina;”

3. Lisätään III osaston 5 luvun 1 jaksoon artikla seuraavasti:

"63 a artikla Sokerijuurikkaan ja juurisikurin tuet

Kun sokerijuurikkaan ja juurisikurin tukiosuus sisällytetään tilatukijärjestelmään, jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa 63 artiklan 3 kohdassa säädettyä poikkeusta 1 päivästä maaliskuuta 2006.”

4. Korvataan 71 c artikla seuraavasti:

”71 c artikla Enimmäismäärät

Uusien jäsenvaltioiden kansalliset enimmäismäärät luetellaan liitteessä VIII a. Enimmäismäärät on sokerin ja juurisikurin osuutta lukuun ottamatta laskettu ottaen huomioon 143 a artiklassa säädetty tukien lisäystä koskeva aikataulu, eikä niitä sen vuoksi ole tarpeen alentaa.”

5. Lisätään IV osastoon luku seuraavasti:

”10 e LUKUSOKERIN TUKI

110 p artikla Sokerin tuki

1. Sovellettaessa 71 artiklaa inuliinisiirapin tuottamiseen tarkoitetun sokerijuurikkaan ja juurisikurin viljelijöille voidaan vuonna 2006 myöntää sokerin tukea. Tuki myönnetään niiden hehtaarien keskimääräisen määrän perusteella, joilla on viljelty A- tai B-kiintiön sokerin taikka inuliinisiirapin tuottamiseksi käytettyä sokerijuurikasta tai juurisikuria, joista viljelijä on tehnyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti toimitussopimukset asianomaisen jäsenvaltion puolueettomin ja syrjimättömin perustein vahvistamaksi edustavaksi kaudeksi, jonka on oltava vähintään yhden markkinointivuoden pituinen markkinointivuodesta 2000/2001 alkaen.

2. Sokerin tuen määrän laskemiseksi tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sokerijuurikkaan tai juurisikurin keskimääräinen hehtaarimäärä kerrotaan liitteessä VII olevassa K kohdassa vuodeksi 2006 vahvistetulla määrällä tonnia kohden, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 71 artiklan 2 kohdan soveltamista.

3. Jäljempänä olevaa 143 a ja 143 c artiklaa ei sovelleta sokerin tukeen."

______________________

(*) EYVL 178, 30.6.2001, s. 1.”

6. Lisätään 145 artiklaan d) a alakohta seuraavasti:

"d) a yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sokerijuurikkaan ja juurisikurin tuen sisällyttämistä tilatukijärjestelmään; "

7. Korvataan 155 artikla seuraavasti:

”155 artikla Muut siirtymäkauden säännöt

Lisätoimenpiteitä, joita tarvitaan helpottamaan siirtymistä 152 ja 153 artiklassa tarkoitetuilla asetuksilla sekä asetuksella (EY) N:o 1260/2001 vahvistetuista järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin, erityisesti kun ne liittyvät asetuksen (EY) N:o 1259/1999 4 ja 5 artiklan ja liitteen sekä asetuksen (EY) N:o 1251/1999 6 artiklan soveltamiseen, sekä asetuksen (EY) N:o 1035/72 säädetyistä parannussuunnitelmista tämän asetuksen 83–87 artiklassa tarkoitettuihin parannussuunnitelmiin, voidaan hyväksyä tämän asetuksen 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Edellä 152 ja 153 artiklassa tarkoitettuja asetuksia ja artikloja sovelletaan edelleen vahvistettaessa liitteessä VII tarkoitettuja viitemääriä.”

8. Muutetaan liitteet tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteet seuraavasti:

1. Lisätään liitteeseen I humalaa koskevan rivin jälkeen rivi seuraavasti:

“Inuliinisiirapin tuotantoon tarkoitettu sokerijuurikas ja juurisikuri | Tämän asetuksen IV osaston 10 e luku (*****) | Tuotantotuki” |

2. Korvataan liite II seuraavasti:

”LIITE II12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kansalliset enimmäismäärät

(milj. euroa) |

4. Lisätään liitteeseen VII seuraava teksti:

"K. Sokerijuurikas ja juurisikuri

Jäsenvaltioiden on laskettava viljelijöiden viitemäärään sisällytettävä määrä kertomalla niiden hehtaarien keskimääräinen määrä, joilla on viljelty A- tai B-kiintiön sokerin taikka inuliinisiirapin tuottamiseksi käytettyä sokerijuurikasta tai juurisikuria, joista viljelijä on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti toimitussopimukset asianomaisen jäsenvaltion puolueettomin ja syrjimättömin perustein vahvistamaksi edustavaksi kaudeksi, jonka on oltava vähintään yhden markkinointivuoden pituinen markkinointivuodesta 2000/2001 alkaen, seuraavalla vastaavalla määrällä:

Jäsenvaltio | 2006 (euroa/hehtaari) Sokerin tuki | 2007 ja sitä seuraavat vuodet (euroa/hehtaari) Sokerin tuki |

BE | 415,5 | 716,0 |

DK | 323,7 | 577,8 |

DE | 334,6 | 600,7 |

EL | 404,6 | 662,8 |

ES | 477,0 | 761,5 |

FR (manner) | 396,4 | 708,4 |

IE | 351,8 | 576,3 |

IT | 321,6 | 547,6 |

NL | 360,2 | 634,4 |

AT | 420,7 | 730,9 |

PT (manner) | 562,7 | 921,7 |

FI | 255,3 | 418,1 |

SE | 371,6 | 608,6 |

UK | 422,3 | 691,7 |

CZ | 422,0 | 670,4 |

HU | 403,7 | 633,5 |

LV | 299,2 | 469,2 |

LT | 231,6 | 363,0 |

PL | 290,9 | 467,7 |

SK | 352,6 | 575,8 |

SI | 382,1 | 625,8 |

Jos viljelijöiden viitemäärään sisällytettävä ensimmäisen kohdan mukaisesti laskettu kokonaismäärä ylittää jäljempänä olevassa taulukossa tuhansina euroina ilmoitetun enimmäismäärän, viljelijäkohtaista tukea vähennetään vastaavasti.

(tuhatta euroa) |

Jäsenvaltio | 2006 | 2007 ja sitä seuraavat vuodet |

Belgia | 48 588 | 83 729 |

Tšekki | 27 849 | 44 245 |

Tanska | 19 312 | 34 478 |

Saksa | 154 780 | 277 946 |

Kreikka | 17 939 | 29 384 |

Espanja | 60 267 | 96 203 |

Ranska | 151 144 | 270 081 |

Unkari | 25 433 | 39 912 |

Irlanti | 11 258 | 18 441 |

Italia | 79 854 | 135 994 |

Latvia | 4 219 | 6 616 |

Liettua | 6 547 | 10 260 |

Alankomaat | 42 027 | 74 013 |

Itävalta | 18 929 | 32 891 |

Puola | 99 125 | 159 392 |

Portugali | 3 939 | 6 452 |

Slovakia | 11 812 | 19 289 |

Slovenia | 2 993 | 4 902 |

Suomi | 8 254 | 13 520 |

Ruotsi | 20 807 | 34 082 |

Yhdistynyt kuningaskunta | 64 333 | 105 376 |

”. |

5. Korvataan liite VIII seuraavasti:

"LIITE VIII

41 artiklassa tarkoitetut kansalliset enimmäismäärät

(tuhatta euroa) |

Jäsenvaltio | 2005 | 2006 | 2007, 2008 ja 2009 | 2010 ja sitä seuraavat vuodet |

Belgia | 411 053 | 579 161 | 613 782 | 613 782 |

Tanska | 943 369 | 1 015 477 | 1 030 478 | 1 030 478 |

Saksa | 5 148 003 | 5 646 981 | 5 769 946 | 5 769 946 |

Kreikka | 838 289 | 1 719 228 | 1 752 673 | 1 752 673 |

Espanja | 3 266 092 | 4 125 330 | 4 359 266 | 4 359 266 |

Ranska | 7 199 000 | 7 382 144 | 8 361 081 | 8 361 081 |

Irlanti | 1 260 142 | 1 333 563 | 1 340 521 | 1 340 521 |

Italia | 2 539 000 | 3 544 371 | 3 599 994 | 3 599 994 |

Luxemburg | 33 414 | 36 602 | 37 051 | 37 051 |

Alankomaat | 386 586 | 428 613 | 853 599 | 853 599 |

Itävalta | 613 000 | 632 929 | 744 891 | 744 891 |

Portugali | 452 000 | 496 939 | 565 452 | 565 452 |

Suomi | 467 000 | 475 254 | 565 520 | 565 520 |

Ruotsi | 637 388 | 670 915 | 763 082 | 763 082 |

Yhdistynyt kuningaskunta | 3 697 528 | 3 934 753 | 3 975 849 | 3 975 849 |

”.

6. Korvataan liite VIII a seuraavasti:

"Liite VIII a71 c artiklassa tarkoitetut kansalliset enimmäismäärät

(tuhatta euroa) |

1. | BUDGET HEADING: (nomenclature 2006) 110-112-115-116 05 02 05 05 03 01 05 03 02 | APPROPRIATIONS (PDB 2006): M Eur 556 M Eur 1 498 M Eur 16 375 M Eur 18 118 |

2. | TITLE: Council regulation on the common organisation of the markets in the sugar sector Council regulation amending Regulation (EC) No 1782/2003 establishing common rules for direct support schemes under the common agricultural policy and establishing certain support schemes for farmers Council regulation establishing a temporary scheme for the restructuring of the sugar industry in the European Community and amending Regulation (EC) No 1258/1999 on the financing of the common agricultural policy |

3. | LEGAL BASIS: Articles 36 and 37 of the Treaty |

4. | AIMS: Following the CAP reform of 2003, this proposal aims at : - improving the competitiveness of the sugar sector; - promoting the sustainability and market orientation of the sugar sector; - ensuring the restructuring of the sector in good conditions for the economic operators while respecting environmental criteria. |

5. | FINANCIAL IMPLICATIONS | FINANCIAL YEAR 2007 (EUR million) | FINANCIAL YEAR 2008 (EUR million) | FINANCIAL YEAR 2009 (EUR million) |

5.0 | EXPENDITURE CHARGED TO THE EU BUDGET | -195 | 52 | 22 |

5.1 | REVENUE OWN RESOURCES OF THE EU (see annex 1) | 232 | -324 | -334 |

2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

5.0.1 | EXPENDITURE CHARGED TO THE EU BUDGET | 22 | 11 | 22 | 22 |

5.1.1 | REVENUE OWN RESOURCES OF THE EU | -344 | -344 | -344 | -344 |

5.2 | METHOD OF CALCULATION: See annex 2 |

6.0 | CAN THE PROJECT BE FINANCED FROM APPROPRIATIONS ENTERED IN THE RELEVANT CHAPTER OF THE CURRENT BUDGET? | YES NO |

6.1 | CAN THE PROJECT BE FINANCED BY TRANSFER BETWEEN CHAPTERS OF THE CURRENT BUDGET? | YES NO |

6.2 | WILL A SUPPLEMENTARY BUDGET BE NECESSARY? | YES NO |

6.3 | WILL APPROPRIATIONS NEED TO BE ENTERED IN FUTURE BUDGETS? | YES NO |

OBSERVATIONS: This proposal does not have any impact on staff and administrative expenditure managing this sector. |

[pic]

[pic]

[pic]

[1] KOM(2003) 554.

[2] SEK(2003) 1022.

[3] KOM(2004) 499.

[4] Lopullinen päätöslauselma P6 - TA(2005)0079, hyväksytty täysistunnossa 10. maaliskuuta 2005.

[5] Lausunto 1646/2004 - NAT 258, hyväksytty 15. joulukuuta 2004.

[6] Riitojenratkaisuelimen EY:n sokerin vientituista 28. huhtikuuta 2005 laatima raportti AB-2005-2.

[7] SEK(2005) 61, 17.1.2005.

[8] Neuvoston asetus (EY) N:o 374/2005 (EUVL L 59, 5.3.2005, s. 1).

[9] EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

[10] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[11] EUVL L …, …, s. …

[12] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

[13] EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18.

[14] [Kunnes yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annettavaa neuvoston asetusta (EY) N:o …./2005 koskeva ehdotus hyväksytään.]

[15] EUVL L …, …, s. …

[16] EUVL 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 118/2005 (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 15).

[17] EYVL 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

[18] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

[19] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

( [Kunnes yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annettavaa neuvoston asetusta (EY) N:o …./2005 koskeva ehdotus hyväksytään.]