52005DC0111

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 6.4.2005

KOM(2005) 111 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Yhteisön ohjelmat Tulli 2013 ja Fiscalis 2013

{SEC(2005) 423}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Taustaa 4

1.1. Tulli 4

1.2. Välillinen verotus 4

1.2.1. ALV 4

1.2.2. Valmisteverot 5

1.3. Välitön verotus 5

1.4. Rahoitusnäkymät 5

2. Nykyiset ohjelmat 5

2.1. Euroopan laajuisten tietoverkkojen selkäranka 6

2.2. Tullialan Euroopan laajuiset tietoverkot 6

2.3. Veroalan Euroopan laajuiset tietoverkot 6

2.4. Yhteiset toimet 7

3. Jatko-ohjelmien toimintapoliittiset haasteet 7

3.1. Tulli 7

3.2. Verotus 8

4. Täytäntöönpanoon liittyvät jatko-ohjelmien haasteet 9

4.1. Euroopan laajuiset tietoverkot 9

4.2. Euroopan laajuisten tietoverkkojen strateginen tärkeys 9

4.3. Yhteiset toimet 9

4.4. Yhteiset koulutuksen apuvälineet 10

4.5. Ehdokasmaat, Länsi-Balkanin maat, Euroopan naapuruuspolitiikka ja yhteisön ulkopuoliset maat 10

5. Talousarvio 10

6. Päätelmät 12

1. TAUSTAA

Näkyvin sisämarkkinoiden perustamisesta vuonna 1993 aiheutunut muutos oli rajatarkastusten poistaminen EU:n jäsenvaltioiden väliltä, mikä mahdollisti tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden. Yhteisön sisäisen tavarakaupan arvo on lähes kaksinkertaistunut sisärajojen poistamisen jälkeen ja on nykyisin noin 1 500 miljardia euroa vuodessa.

Tulli- ja verohallinnoilla on yhteisössä keskeinen tehtävä sisämarkkinoiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä, ulkorajoilla tehtävien tarkastusten suorittamisessa ja yhteisön taloudellisten ja muiden etujen suojaamisessa. Tulli- ja vero-ohjelmat ovat oleellisen tärkeitä tässä työssä, sillä ilman niitä Euroopan tavarakauppa häiriintyisi merkittävästi, sen kilpailukyky heikkenisi ja sen kansalaisten turvallisuus vaarantuisi. Uudet haasteet ja meneillään olevat muutokset edellyttävät väistämättä parannuksia ja kehitystyötä erityisesti tietotekniikan alalla. Tässä tiedonannossa esitetään johdonmukainen strategia, jolla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin EU:n tulevien tulli- ja vero-ohjelmien avulla.

Tämä tiedonanto yhteisön ohjelmista Tulli 2013 ja Fiscalis 2013, joita on tarkoitus soveltaa kaudella 2007–2013, edeltää uusia Tulli 2013- ja Fiscalis 2013 -ohjelmia koskevaa ehdotusta, jonka komissio aikoo esittää saatuaan välivaiheen arviointien tulokset.

1.1. Tulli

Tullin edellytetään nykyisin sekä varmistavan ulkomaakaupan kitkattoman sujumisen että huolehtivan kansainvälisen toimitusketjun tehokkaista tarkastuksista. Tavoitteena on

- varmistaa EU:n kansalaisten turvallisuus,

- helpottaa laillista kauppaa ja suojella samalla yhteisöä hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta,

- parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä soveltamalla nykyaikaisia toimintatapoja, joiden tukena on helppokäyttöinen sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva tulliympäristö,

- suojella EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja,

- valvoa ulkorajoja[1] Euroopan unionin ja sen naapureiden yhteisen edun mukaisesti,

- tehdä kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyötä petosten torjumiseksi ja laillisen kaupan edistämiseksi.

1.2. Välillinen verotus

1.2.1. ALV

Tarkastusten poistaminen yhteisön sisärajoilta johti siihen, että verohallintojen on nyt vaihdettava tietoja sen varmistamiseksi, että verovelvolliset suorittavat arvonlisäveron asianmukaisesti. Sisämarkkinoiden periaatteet ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate ovat johtaneet verohallintojen aiempaa suurempaan keskinäiseen riippuvuuteen. Tämän keskinäisriippuvuuden syntyyn on vaikuttanut kaksi tekijää. Ensinnäkin verohallinnot ovat toisistaan riippuvaisia niiden sähköisten tietojen saannissa, jotka toimitetaan ALV-tietojen vaihtojärjestelmää (VIES-järjestelmää) käyttäen ja joita ne tarvitsevat voidakseen varmistaa, että jäsenvaltioiden väliseen tavarakauppaan liittyvät arvonlisäverot suoritetaan asianmukaisesti. Toiseksi verohallintojen on tehtävä tiivistä yhteistyötä voidakseen paikantaa nopeasti epärehelliset toimijat ja saattaa heidät vastuuseen teoistaan niin, että kilpailun vääristyminen yhtenäismarkkinoilla voidaan estää.

1.2.2. Valmisteverot

Valmisteverojärjestelmän hallintoa on vaikeuttanut EU:n valmisteverolainsäädäntöön kirjattu kohdemaaperiaate, jonka vuoksi on jouduttu luomaan hallintojärjestelmiä, joiden avulla voidaan fyysisesti valvoa valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen.

1.3. Välitön verotus

Myös välittömät verot vaikuttavat yhteismarkkinoiden toimintaan. Veropolitiikoissa on tämän vuoksi selvästi huomioitava sellaiset EU:n tärkeät tavoitteet kuin yhtenäismarkkinoiden syventäminen ja tukeminen, kasvun ja työllisyyden edistäminen samalla, kun veropohjaa suojellaan haitalliselta verokilpailulta ja petoksilta, sekä laillisen liiketoiminnan helpottaminen.

1.4. Rahoitusnäkymät

Varmistaessaan sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan Fiscalis- ja Tulli-ohjelmat myötävaikuttavat vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymistä annetussa komission tiedonannossa[2] vahvistetun laajemman tavoitteen eli kestävän talouskasvun saavuttamiseen. Seuraavassa rahoitusnäkymistä annetussa komission tiedonannossa[3] mainitaan nimenomaan Fiscalis- ja Tulli-ohjelmat yhtenä tarvittavista käytännön toimista. Ohjelmat kuuluvat otsakkeeseen 1a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky.

2. Nykyiset ohjelmat [4]

Tulli 2007 -ohjelman[5] tavoitteena on taata sisämarkkinoiden tehokas toiminta tullialalla. Fiscalis 2003–2007 -ohjelman[6] tavoitteena puolestaan on parantaa verotusjärjestelmien toimintaa sisämarkkinoilla.

Molempien ohjelmien välivaiheen arvioinnista, joka aloitettiin vuoden 2005 alussa, sekä vaikutusten arvioinnista saadaan lisäaineistoa jatko-ohjelmien tueksi. Niissä annetut suositukset otetaan huomioon jatko-ohjelmia koskevissa ehdotuksissa, jotka on tarkoitus esittää hyväksyttäviksi vuoden 2006 alussa.

2.1. Euroopan laajuisten tietoverkkojen selkäranka

Sähköisen tietojenvaihdon selkäranka on tulli- ja verohallintojen käyttämä ja molemmista ohjelmista rahoitettu suojattu CCN/CSI-verkko (yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta) . Jäsenvaltioiden ja yhteisön hallussa olevat tiedot ovat käytettävissä CCN/CSI-verkon kautta erittäin turvallisesti Euroopan laajuisella tasolla. Verkon kautta lähetettiin vuonna 2004 noin 180 miljoonaa sanomaa.

Useimpia yhteisön tietokantoja (EBTI, TQS, ECICS[7]) ja osaa kansallisista tietokannoista voidaan käyttää Internetissä EUROPA-verkkosivustolla olevan portaalin eli DDS-tiedonjakelujärjestelmän ( Data Dissemination System ) kautta. Vuonna 2004 tietokantoihin tehtiin yli 34 miljoonaa hakua.

2.2. Tullialan Euroopan laajuiset tietoverkot

Uudella tietokoneavusteisella passitusjärjestelmällä (New Computerised Transit System eli NCTS) voidaan varmistaa tavaroita koskevan passitusilmoituksen toimittaminen samanaikaisesti tavaroiden fyysisen kuljetuksen kanssa tai ennen sitä. Se antaa tullille paremmat mahdollisuudet sekä hoitaa asianmukaisesti tavarakuljetusten tullitarkastukset että vähentää toimijoiden kustannuksia. Vuonna 2004 kirjattiin yli 5,5 miljoonaa kansainvälistä passitustapahtumaa. Yhteisön yhteiseen tariffijärjestelmään (Taric) sisältyvät tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä varmistamaan tullilainsäädännön asianmukainen ja yhtenäinen soveltaminen kaikkien jäsenvaltioiden ulkomaankaupassa. Vuonna 2004 tähän tietokantaan tehtiin noin 27 miljoonaa hakua.

Sähköisiä tullipalveluja koskevan aloitteen myötä on aloitettu paperittoman eli sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvan toimintaympäristön luominen tullia varten.

2.3. Veroalan Euroopan laajuiset tietoverkot

ALV-tietojen vaihtojärjestelmä (VIES-järjestelmä) yhdistää toisiinsa kansalliset ALV-tietokannat. Sen pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto verosta vapautetuista yhteisön sisäisistä tavaroiden luovutuksista, jolloin veroviranomaiset pystyvät valvomaan asianmukaisesti tavaraluovutusten verotusta yhtenäismarkkinoilla. Vuonna 2004 VIES-järjestelmässä välitettiin 80 miljoonaa sanomaa.

Komissiolla on lisäksi meneillään valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmää ( Excise Movement Control System eli EMCS)[8] koskeva hanke, jossa on tarkoitus perustaa tietojärjestelmä väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmässä siirrettävien tuotteiden liikkumisen seurantaa varten. Tällä välin on käyttöön otettu useita välivaiheen järjestelmiä, jotka mahdollistavat tietojen vaihdon valmisteveron alaisista tuotteista, niiden varastoista ja niillä kauppaa käyvistä elinkeinonharjoittajista . Näitä järjestelmiä päivitetään ja kehitetään jatkuvasti.

2.4. Yhteiset toimet

Virkamiehille suunnattujen toimien järjestämisestä on pitkäaikaista kokemusta, sillä nämä toimet ovat lähtöisin Tulli- ja Fiscalis-ohjelmia edeltävistä ohjelmista, jotka käynnistettiin vuonna 1991.

Nämä yhteiset toimet ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi hyvän hallintokäytännön kehittämisessä ja levittämisessä, luottamuksen lisäämisessä ja jäsenvaltioiden viranomaisten välisen yhteistyön edistämisessä ja kehittämisessä.

3. Jatko-ohjelmien TOIMINTAPOLIITTISET HAASTEET

3.1. Tulli

Yhteisön tullilainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen on välttämätöntä markkinoiden vääristymisen estämiseksi. Kaupan globaalistumisen myötä tullin on toiminnallaan tuettava tavoitetta Euroopan unionin kilpailukyvyn säilyttämisestä. Tullin on tämän vuoksi varmistettava kaupankäynnin sujuvuus, mutta samalla huolehdittava tarvittavista tarkastuksista niiden riskien varalta, joita ulkomaankaupasta voi aiheutua unionin turvallisuudelle, terveystilanteelle ja taloudellisille eduille.

Tullilla on ainutlaatuinen asema suhteessa toimitusketjun turvaamista koskevaan uuteen haasteeseen. Koska tulli valvoo kansainvälisten tavarakuljetusten kaikkia osatekijöitä, sillä on kokonaiskäsitys kaikista niihin osallistuvista toimijoista sekä EU:ssa ja sen ulkorajoilla että kolmansissa maissa. Unionin maaulkorajojen valvonta on suhteettoman suuressa määrin uusien jäsenvaltioiden vastuulla, mistä syystä olisi harkittava mahdollisuutta myöntää rahoitustukea tarkastusten yhdenmukaisuutta parantaville yhteisille toimille.

Tarkastusten tehokkuus voidaan varmistaa vain yhteisiä riskienhallintamenetelmiä käyttämällä. Riskienhallinta on sisällytettävä kaikkiin tullitoiminnan osa-alueisiin tietojärjestelmät mukaan luettuina ja sitä on lisäksi jatkuvasti seurattava ja kehitettävä. Jotta riskien hallinta ja määrittely olisi tehokasta, on varmistettava nopea tietojen vaihto toisaalta tullin tarkastuspisteiden välillä ja toisaalta muiden viranomaisten kanssa.

Kaupan merkittävien vääristymien ja yhteisön turvallisuutta uhkaavien vaarojen torjuminen edellyttää jatkossakin toimia, joilla varmistetaan, että tarkastukset hoidetaan tehokkaasti yhteisön tullialueen kaikissa osissa. Tämän vuoksi tarvitaan käytännön toimia, jotka kohdennetaan nimenomaan tarkastuksia koskevien normien vahvistamiseen ja seurantaan sekä sen varmistamiseen, että jäsenvaltioiden tullihallinnoilla on näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat välineet. Jotta voitaisiin torjua uusia turvallisuusuhkia ja taata tullitarkastusten tehokkuus, on panostettava uusien työmenetelmien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, yhteistyön tehostamiseen[9] ja yhteisten käytäntöjen järjestelmälliseen levittämiseen sekä varmistettava, että näiden tukena on tarvittavat mittaus-, seuranta- ja raportointimenetelmät. Tämän alan toimilla voidaan samalla osaltaan vastata eri sidosryhmien odotuksiin ja erityisesti vähentää taloudellisille toimijoille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että Tulli 2013 -ohjelmasta rahoitettavat tullialan toimet ja ulkorajoilla suoritettaviin henkilötarkastuksiin liittyvät toimet (myös ne, jotka kuuluvat rajavalvontaviraston vastuualueeseen) täydentävät toisiaan.

Tavaroiden väärentäminen ja laiton valmistaminen aiheuttaa valtavaa taloudellista vahinkoa ja koska pääasiallinen vastuu tällaisten tavaroiden takavarikoinnista on tullilla, on tärkeää huolehtia tehokkaista vastatoimista. Näihin kuuluu muun muassa alaa koskevien riski-indikaattoreiden parantaminen.

Näitä ensisijaisia aihealueita koskevien toimien edistämiseksi ja sähköisten palvelujen kehityksen huomioon ottamiseksi on välttämätöntä nykyaikaistaa ja samalla perusteellisesti yksinkertaistaa tullilainsäädäntöä. Lainsäädäntö yksinään ei kuitenkaan riitä vaan samalla on kiireesti kehitettävä uusia yhdennettyjä järjestelmiä tai uudistettava olemassa olevia. Tulli-ohjelma on ainoa keino saada sähköisiä tullipalveluja koskeva aloite[10] täysimääräisesti toteutettua. Tietoteknisestä näkökulmasta katsottuna se mahdollistaa tulli-ilmoitusten välittämisen eri jäsenvaltioissa sijaitsevien tullitoimipaikkojen välillä ja tietojen vaihtamisen nykyisten tietokantojen kanssa. Tämä parantaa tuotaviin ja vietäviin tavaroihin liittyvien riskien hallintaa ja helpottaa tulliselvitystä tilanteissa, joissa saapumis- tai poistumistoimipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin tuonti- tai vientitoimipaikka.

3.2. Verotus

Komissio uskoo, että veropolitiikalla on ennen kaikkea pyrittävä puuttumaan sisämarkkinoilla toimivien henkilöiden ja yritysten kohtaamiin ongelmiin keskittymällä veroesteiden poistamiseen kaikenlaiselta rajatylittävältä taloudelliselta toiminnalta . Lisäksi on käynyt selväksi, että myös muihin markkinoiden toimintaa haittaaviin kysymyksiin on puututtava. Näitä ovat erityisesti haitallinen verokilpailu ja veropetokset.

Kaikkia arvonlisä- ja valmisteverotuksen, välittömän verotuksen ja veronperinnän aloilla tapahtuvaa yhteistyötä koskevia oikeudellisia säännöksiä on hiljattain vahvistettu. Nämä säännökset ovat entisestään vahvistaneet sitä kehittynyttä ja tehokasta hallinnollisen yhteistyön järjestelmää, jota Fiscalis-ohjelmalla tuetaan. Uuden ohjelman olisi perustuttava nykyisten ohjelmien puitteissa tehtyyn työhön ja sen tavoitteeksi olisi otettava yhteisön lainsäädännön ymmärtämisen ja täytäntöönpanon parantaminen, yhteistyön tehostaminen, hallintomenettelyjen jatkokehittäminen viranomaisten ja veronmaksajien tarpeita vastaavasti, hyvän hallintokäytännön levittäminen ja petosten torjuminen.

Viranomaisten välisellä tietojenvaihdolla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti monien ongelmakysymysten ratkaisemiseen. Se mahdollistaa muun muassa säästötulojen tehokkaan verottamisen. Myös arvonlisä- ja valmisteverotuksen aloilla tietojenvaihtoa pidetään milteipä ennakkoedellytyksenä jatkokehitykselle. Esimerkkeinä tästä lähestymistavasta arvonlisäveroalalla ovat komission ehdotus[11] yhden luukun järjestelmästä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivia yrityksiä varten ja ehdotus palveluiden suorituspaikan muuttamisesta. Tulevaisuudessa on yhä todennäköisempää, että tietotekniikkaan perustuva ratkaisu on se keino, johon ensimmäisenä turvaudutaan.

Yhä kasvava tarve lisätä avoimuutta ja tehostaa tietojenvaihtoa ei rajoitu pelkästään jäsenvaltioihin tai EU:n lähinaapureihin . Koska Fiscalis-ohjelma edistää aktiivisesti hyviä käytäntöjä yritys- ja rahoitustoiminnan väärinkäytösten estämisestä ja torjumisesta annetussa komission tiedonannossa[12] hahmotellulla tavalla, se voisi osoittautua hyödylliseksi välineeksi nk. yhteistyöhaluisten veroparatiisien ja yleisemmin EU:n kumppanimaiden uudistusten tukemisessa. Äskettäisistä paljon huomiota herättäneistä petostapauksista saadut opetukset ovat saaneet komission vakuuttuneeksi siitä, että hallinnollisen yhteistyön laajentaminen on välttämätöntä, jos halutaan estää häikäilemättömiä yrityksiä manipuloimasta sääntöjä.

4. TÄYTÄNTÖÖNPANOON LIITTYVÄT JATKO-OHJELMIEN HAASTEET

4.1. Euroopan laajuiset tietoverkot

Viime vuosina Euroopan laajuisista tietoverkoista on tullut strategisesti tärkeitä Euroopan tulli- ja verohallintojen operatiivisille toimille. CNN/CSI-verkon ja vero- ja tullialan tietojärjestelmien valtava menestys on lisännyt näiden järjestelmien käyttöä siinä määrin, että niiden kapasiteettia on kaksinkertaistunut vuositasolla. Kymmenen uuden jäsenvaltion aikaansaama liikenne selittää vain osittain tämän lisäyksen, sillä kasvu johtuu pääasiassa siitä, että järjestelmiä käytetään entistä enemmän kaupan helpottamiseen, useimpien rajatylittävien liiketoimien valvontaan ja petosten torjuntaan. On odotettavissa, että näiden järjestelmien käyttö vero- ja tullihallinnoissa kasvaa entisestään tulevina vuosina.

Järjestelmien lisääntynyt käyttö edellyttää, että CNN-verkon toimintakyvyn parantamista jatketaan. Lisäksi turvajärjestelyjä on todennäköisesti tarkistettava ja tehostettava aivan lähitulevaisuudessa.

Merkittäviä vaikutuksia tulee olemaan myös näiden Euroopan laajuisten tietoverkkojen toimintojen ja hallinnoinnin asteittaisella keskittämisellä. Yhden ainoan järjestelmän käyttö nykyisten moninkertaisten kansallisten järjestelmien sijasta johtaisi paitsi tehokkuuden parantumiseen myös merkittäviin säästöihin jäsenvaltioissa.

4.2. Euroopan laajuisten tietoverkkojen strateginen tärkeys

Jos tullialan Euroopan laajuinen tietoverkko ei olisi käytettävissä, olisi turvauduttava vanhaan paperiasiakirjoihin perustuvaan järjestelmään. Tämä johtaisi tuntuviin viivytyksiin tavarakuljetuksissa , mitä taloudelliset toimijat eivät enää ole valmiita hyväksymään. Näiden järjestelmien käytön keskeytyminen tai niiden toimintahäiriöt vaikuttaisivat myös erittäin kielteisesti liiketoimintaan, sillä ne johtaisivat tullitariffien ja -säännösten virheelliseen soveltamiseen ja aiheuttaisivat liikenneruuhkia rajoilla, mistä olisi nopeasti vahingollisia seurauksia kaupankäynnille.

VIES-järjestelmän käytön keskeytyminen tai sen toimintahäiriöt vaarantaisivat puolestaan ALV-tarkastukset ja mahdollistaisivat suurimittaiset petokset kuten ns. karusellikaupan.

4.3. Yhteiset toimet

Lissabonin strategiassa korostetaan, että sisämarkkinoiden kehittämistyön painopiste on siirtymässä lainsäädännön antamisesta eri toimenpiteiden päivittäiseen käytännön toteutukseen jäsenvaltioissa. Yhteisillä toimilla on alusta lähtien pyritty vaikuttamaan tähän osa-alueeseen ja niistä on tullut keskeinen väline komission ja jäsenvaltioiden työssä ainutlaatuisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi jäsenvaltioiden välillä. Nyt on tarpeen varmistaa jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen, jotta niiden tietämys ja asiantuntemus monilla eri aloilla voitaisiin hyödyntää ja samalla tehostaa entisestään keskinäistä avunantoa ja laajentaa yhteistyö koskemaan päätoimipaikkojen ulkopuolella työskenteleviä virkailijoita.

Jotta yhteisössä käytettävissä olevat resurssit saataisiin tehokkaasti hyödynnettyä, on tarpeen tarkastella erilaisia tarjolla olevia mahdollisuuksia, joihin kuuluvat muun muassa laitteiden yhteiskäyttö jäsenvaltioissa, laitteiden käyttöönottoon ja käyttöön liittyvän taitotiedon vaihto ja rahoitustuki laitteiden hankintaan.

4.4. Yhteiset koulutuksen apuvälineet

Yhteinen koulutus on välttämätön osatekijä pyrittäessä varmistamaan jäsenvaltioiden toimien yhdenmukaisuus. Koulutuksessa käytettävien yhteisten apuvälineiden kehittämistä ja verkko-opiskelun hyödyntämistä on jatkettava samalla, kun toimien tulosten levittämistä tehostetaan. Tämän lisäksi on erityisesti tullialalla harkittava vielä mahdollisuutta järjestää tiettyjä keskeisiä kysymyksiä käsittelevää yhteistä koulutusta Euroopan tasolla.

4.5. Ehdokasmaat, Länsi-Balkanin maat, Euroopan naapuruuspolitiikka ja yhteisön ulkopuoliset maat

Sekä Tulli 2013 -ohjelmaan että Fiscalis 2013 -ohjelmaan sisältyy vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien otsakkeeseen 4 kuuluvasta liittymistä valmistelevasta välineestä rahoitettava yhteisön ulkopuolista toimintaa koskeva osio. Ulkosuhteista vastaavien pääosastojen kanssa sovitaan erityisjärjestelyistä, joiden mukaisesti kyseisin varoin toteutettavien toimien suunnittelu ja toteutus hoidetaan.

Turvallisuuden varmistamisesta voidaan todeta, että yhteisiin normeihin ja tarkastustulosten keskinäiseen tunnustamiseen perustuva kansainvälisen yhteistyö on ainoa keino vähentää tehokkaasti laillista kauppaa harjoittaviin toimijoihin kohdistuvia rasitteita. Tällainen yhteistyö kuuluu sen vuoksi uuden ohjelman ensisijaisiin tehtäväalueisiin .

Ohjelmista myönnetään tukea ehdokasmaille ja mahdollisesti myös Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluville kumppanimaille sekä muille kolmansille maille. Tullialalla on tärkeää panostaa hankkeisiin, joilla unionin naapurimaiden ja kauppakumppaneiden työmenetelmiä yhdenmukaistetaan yhteisön lainsäädännön asettamien vaatimusten kanssa ja joilla niiden hallinnollisia valmiuksia ja toimintakykyä vahvistetaan esimerkiksi kiellettyjen, vaarallisten tai laittomien tavaroiden tarkastusten osalta. Verotuksen alalla on tärkeää auttaa näitä maita vahvistamaan hallinnollisia valmiuksiaan, jotta ne pystyisivät osallistumaan erityisesti rajatylittävien veropetosten torjuntaa koskevaan yhteistyöhön. Ehdokasmaiden tulli- ja verohallintojen järjestelmien yhteenliitettävyys unionin tietojärjestelmiin on varmistettava ennen liittymispäivää. Järjestelmien yhteen liittämistä voidaan harkita myös muiden naapurimaiden tulli- ja verohallintojen osalta tapauskohtaisesti, jos siihen tulee tarvetta.

5. TALOUSARVIO

Ohjelmia varten ehdotettavat määrärahat kasvavat merkittävästi kyseisen kuusivuotiskauden aikana, Tulli-ohjelman tapauksessa 157,435 miljoonasta eurosta 323,8 miljoonaan euroon ja Fiscalis-ohjelman tapauksessa 67,25 miljoonasta eurosta 175,30 miljoonaan euroon. Tämä lisäys johtuu pääasiassa uusista tietotekniikkajärjestelmistä, joita on tarkoitus kehittää tulli- ja veroalalla lähitulevaisuudessa odotettavissa olevien yritystoimintaa ja lainsäädäntöä koskevien uusien aloitteiden tueksi.

Tullialan toimien osalta ennakoidaan, että nykyisten passitus- ja tariffijärjestelmien toimintaan ja kehittämiseen tarvitaan 77 miljoonaa euroa[13]. Tulli 2013 -ohjelman talousarvioon sisältyy kuudelle vuodelle jaettu 104,5 miljoonan euron määräraha, joka on tarkoitus käyttää parhaillaan valmisteltavana olevan sähköisiä tullipalveluja koskevan hankkeen toteuttamiseen. Tullipolitiikan turvallisuusnäkökohtiin liittyvien hankkeiden hallinnointijärjestelmiin tarvitaan arviolta 38,7 miljoonaa euroa.

Yhteisten toimien rahoittamiseen varataan Tulli 2013 -ohjelmassa 46 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 määrärahat ovat suuremmat kuin vuoden 2007 määrärahat, koska ulkorajavalvontaa koskevan politiikan odotetaan johtavan EU:n ulkopuolisten maiden ja erityisesti naapurimaiden kanssa toteutettavien toimien[14] voimakkaaseen lisääntymiseen. Ohjelmaan sisältyy lisäksi 11,4 miljoonaa euroa kuudelle vuodelle jaettuna aiemmin mainittuja tullipoliittisia tavoitteita tukevien yhteisten koulutuksen apuvälineiden kehittämiseen. Yhteiset koulutushankkeet ovat jatkoa nykyisen ohjelman puitteissa kehitetyille hankkeille.

Veroalan osalta voidaan todeta, että VIES-järjestelmän toimintaan ja kehittämiseen tarvitaan 30,3 miljoonaa euroa. Vuodesta 2009 lukien Fiscalis 2013 -ohjelmaan kuuluu myös valmisteveron alaisia tuotteita koskeva EMCS-järjestemä. Sitä varten tarvitaan arviolta 19,5 miljoonaa euroa kuuden vuoden aikana. Veroalan uusien toiminta-aloitteiden kuten VIES II -järjestelmän, elinkeinonharjoittajien tarpeisiin kehitetyn yhden luukun järjestelmän ja uusien tietojenvaihtohankkeiden tukemiseen varataan lisäksi 37 miljoonaa euroa. Veroalan yhteisiin toimiin budjetoidaan 39 miljoonaa euroa. Fiscalis-ohjelmasta tuetaan myös koulutuksen yhteisten apuvälineiden kehittämistä. Tämä on uusi aloite, jonka toteutuksen ennakoidaan alkavan uuden ohjelmakauden alussa uusien lainsäädäntöaloitteiden myötä. Tarkoitukseen budjetoidaan 3,3 miljoonaa euroa.

Molempien jatko-ohjelmien määrärahoista aiempaa suurempi osa osoitetaan CCN-verkon kehittämiseen: määrä on molemmissa ohjelmissa 46,2 miljoonaa euroa, kun se nykyisissä ohjelmissa on 18,5 miljoonaa euroa. Tällä merkittävällä määrärahojen lisäyksellä pyritään varautumaan nykykehityksen jatkumiseen eli siihen, että verkon kapasiteetin on kaksinkertaistuttava joka vuosi. Tästä asiaintilasta ovat osoituksena jatkuvat yhteenliittämistarpeet ja edellytetty käyttövalmiuden taso. Näistä ohjelmista rahoitettujen tietojärjestelmien edellytetään yhä kasvavassa määrin olevan käytettävissä jatkuvasti, 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivänä viikossa. Tällaisen käyttövalmiustason saavuttaminen vaatii määrärahojen voimakasta lisäämistä, sillä sitä varten on luotava tarvittavat varmistusjärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut.

Nykyisin Tulli-ohjelmasta rahoitetaan vain unionin ensimmäiseen pilariin kuuluvia toimia. Koska tullitoimintaa on mahdotonta rajata pelkästään tietyn pilarin toimiin, uudessa ohjelmassa olisi määrättävä mahdollisuudesta yhteisrahoitukseen ensimmäisen ja kolmannen pilarin ohjelmien kanssa.

6. PÄÄTELMÄT

Tulli 2007- ja Fiscalis 2007 -ohjelmilla parannetaan tulli- ja verohallintojen ja niiden virkailijoiden välistä yhteistyötä ja luodaan Euroopan laajuisia tietoverkkoja, joita tarvitaan tullitarkastuksia koskevien velvoitteiden täyttämiseksi sisämarkkinoilla sekä tavaroiden ja palvelujen verotuksen hoitamiseksi näillä markkinoilla jäsenvaltioiden ja yhteisön verolainsäädännön mukaisesti. Ohjelmilla on keskeinen asema sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja EU:n ulkorajojen valvonnan varmistamisessa, mistä syystä ne edistävät osaltaan komission vuosille 2005–2009 asettamien tavoitteiden saavuttamista ja Lissabonin strategian toteutumista. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että jatko-ohjelmat Fiscalis 2013 ja Tulli 2013 sisällytetään vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiin ja että EMCS-hanketta aletaan rahoittaa Fiscalis 2013 -ohjelmasta vuodesta 2009 alkaen[15].

Näiden ohjelmien jatkaminen on oleellisen tärkeää EU:n kaupan kilpailukyvyn, yhteisön tulojen kannon ja suojaamisen sekä EU:n kansalaisten turvallisuuden varmistamisen kannalta. Tulli-ilmoitusten valtavasta määrästä voidaan selviytyä ja laillisen kaupan helpottamista koskeviin vaatimuksiin ja eri sidosryhmien odotuksiin niiden etujen suojelusta vastata vain Tulli-ohjelman tukemilla toimilla. Tietotekniikkajärjestelmien yhteisöulottuvuus on äärimmäisen tärkeä: tarkastusten tehostaminen ja kaupan helpottaminen entisestään edellyttää sähköistä tietojenvaihtoa taloudellisten toimijoiden ja tullin välillä, riskejä koskevien tietojen nopeaa toimittamista tullitoimipaikoille ja sitä, että keskeisillä toimijoilla on käytettävissään ajantasaisia tullitietoja. Yhtenäismarkkinoiden edellytyksenä on yhtäläinen kohtelu kaikkialla yhteisössä; Tulli-ohjelma on keskeinen osatekijä pyrittäessä varmistamaan, että tulliviranomaiset soveltavat yhteisön lainsäädäntöä samalla tavoin. Ilman tätä ohjelmaa tullin olisi myös paljon vaikeampaa toteuttaa tehokkaita tarkastuksia siten, että yrityksille ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia sääntöjen noudattamisesta. Tulli-ohjelman lakkauttaminen vaarantaisi Euroopan kilpailukyvyn, turvallisuuden ja työllisyyden ja vaikuttaisi kielteisesti käsitykseen siitä, että EU on yksi kokonaisuus kansainvälisissä yhteyksissä.

Jos nykyinen Fiscalis-ohjelma keskeytyisi, tämä vaarantaisi yhtenäismarkkinoiden toiminnan, sillä ohjelmasta rahoitetaan ALV-alan VIES-järjestelmää ja useita keskeisiä valmisteverojärjestelmiä. VIES-järjestelmän avulla jäsenvaltiot saavat tiedot, joita ne tarvitsevat yhteisön sisäisten verollisten liiketoimien valvontaan EU:ssa, jossa ei ole sisärajoja. Samalla järjestelmä helpottaa kaupankäyntiä sisämarkkinoilla. Jos tämä sähköinen tietojenvaihto puuttuisi, jäsenvaltioiden olisi kehitettävä muunlaiset menetelmät ALV-tarkastuksia varten, mikä merkitsisi taka-askelta yrityksiin kohdistuvien rasitteiden vähentämisessä. Lisäksi on tärkeää edistää ja kehittää verohallintojen välistä hallinnollista yhteistyötä; Fiscalis-ohjelma on erinomainen väline tähän tarkoitukseen.

ANNEX 1

Budget of Customs 2007, Fiscalis 2007 and EMCS

The development and maintenance of the Trans-European Computerised Networks for the exchange of information consume the largest part of the budget. The remainder is spent on activities for improving cooperation between officials. After the May 2004 enlargement, the Customs programme budget was increased from €133 million to €165 million and the Fiscalis budget from €44 million to €67 million. EMCS has a total budget of €35 million.

Customs 2007 Programme Budget

2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | Total |

Internal Budget Line |

Joint Actions | 3.180.000 | 6.220.000 | 7.830.000 | 7.890.000 | 7.795.000 | 32.915.000 |

IT Actions | 16.965.000 | 22.230.000 | 27.230.000 | 26.680.000 | 27.160.000 | 120.265.000 |

Total | 24.200.000 | 28.450.000 | 35.060.000 | 34.570.000 | 39.495.000 | 157.235.000 |

External Budget Line |

Total | 1.500.000 | 1.550.000 | 1.700.000 | 1.755.000 | 1.810.000 | 8.315.000 |

Fiscalis 2003 – 2007 Programme Budget

2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | Total |

Joint Actions | 2.750.000 | 4.600.000 | 4.850.000 | 5.850.000 | 6.350.000 | 24.400.000 |

IT Actions | 6.600.000 | 8.350.000 | 9.750.000 | 9.150.000 | 9.000.000 | 42.850.000 |

Total | 9.350.000 | 12.950.000 | 14.600.000 | 15.000.000 | 15.350.000 | 67.250.000 |

EMCS Budget A small amount of the total EMCS budget is used for Joint Action type activities.

2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | Total |

Total Budget | 3.000.000 | 5.500.000 | 5.400.000 | 8.300.000 | 7.300.000 | 5.500.000 | 35.000.000 |

ANNEX 2

SIMPLIFIED LEGISLATIVE FINANCIAL STATEMENT

1. NAME OF THE PROPOSAL :

Communication (EC) of the Commission to the European Parliament and the Council on Community programme Customs 2013.

2. ABM / ABB FRAMEWORK

Policy Area(s) concerned and associated Activity/Activities:

1404 Customs Policy

3. BUDGET LINES

1. Budget lines (operational lines and related technical and administrative assistance lines (ex- B..A lines)) including headings :

2. 14040X Customs 2013 programme

3. 1401040X Customs 2013 programme – Expenditure on administrative management

4. The final budgetary structure will be decided at a later stage.

5. Duration of the action and of the financial impact:

6. The period of validity of the legal base runs from 01/01/2008 to 31/12/2013.

7. The payments will continue after 31/12/2013

8. Budgetary characteristics :

Budget line | Type of expenditure | New | EFTA contribution | Contributions from applicant countries | Heading in financial perspective |

14040X | Non-comp | Diff[16] | YES | NO | YES | 1a |

1401040 X | Non-comp | Diff[17] | YES | NO | YES | 1a |

9. 4. SUMMARY OF RESOURCES

10. Financial Resources

11. Summary of commitment appropriations (CA) and payment appropriations (PA)

EUR million (to 3 decimal places)

Total cost | Total cost | Total cost | Total cost | Total cost | Total cost | Total cost |

- Common Training Tools | 1.500 | 1.500 | 1.750 | 2.000 | 2.200 | 2.450 | 11.400 |

- Transit | 7.500 | 7.500 | 7.000 | 7.000 | 6.000 | 6.000 | 41.000 |

- Tariff | 6.000 | 6.000 | 6.000 | 6.000 | 6.000 | 6.000 | 36.000 |

- Security Aspects for Customs (electronic customs) | 5.000 | 6.000 | 6.500 | 7.200 | 7.200 | 6.800 | 38.700 |

- Electronic customs | 12.000 | 15.000 | 18.000 | 18.000 | 20.000 | 21.500 | 104.500 |

TOTAL COST | 46.500 | 51.000 | 54.650 | 55.900 | 57.200 | 58.550 | 323.800 |

23. ANNEX 3

SIMPLIFIED LEGISLATIVE FINANCIAL STATEMENT

24. NAME OF THE PROPOSAL :

Communication (EC) of the Commission to the European Parliament and the Council on the Community Programme Fiscalis 2013.

25. ABM / ABB FRAMEWORK

Policy Area(s) concerned and associated Activity/Activities:

1405 Taxation Policy

26. BUDGET LINES

27. Budget lines (operational lines and related technical and administrative assistance lines (ex- B..A lines)) including headings :

28. 14050X Fiscalis 2013 programme

29. 1401040X Fiscalis 2013 programme – Expenditure on administrative management

30. The final budgetary structure will be decided at a later stage.

31. Duration of the action and of the financial impact:

32. The period of validity of the legal base runs from 01/01/2008 to 31/12/2013.

33. The payments will continue after 31/12/2013

34. Budgetary characteristics ( add rows if necessary ) :

Budget line | Type of expenditure | New | EFTA contribution | Contributions from applicant countries | Heading in financial perspective |

14050X | Non-comp | Diff[24] | YES | NO | YES | 1a |

1401040 X | Non-comp | Diff[25] | YES | NO | YES | 1a |

36. SUMMARY OF RESOURCES

37. Financial Resources

38. Summary of commitment appropriations (CA) and payment appropriations (PA)

EUR million (to 3 decimal places)

50. | |Total cost | |Total cost | |Total cost | |Total cost | |Total cost | |Total cost | |Total cost | |OPERATIONAL OBJECTIVE No.1 [31]……… | | | | | | | | | | | | | | | | Action 1 – Joint Actions | | | | | | | | | | | | | | | | - Joint Actions | |6.500 | |6.500 | |6.500 | |6.500 | |6.500 | |6.500 | |39.000 | | - Common Training Tools | |400 | |450 | |600 | |600 | |600 | |650 | |3.300 | | Action 2 – IT Actions. | | | | | | | | | | | | | | | | - CCN CSI | |7.000 | |7.500 | |7.700 | |8.000 | |8.000 | |8.000 | |46.200 | |- Taxation Systems (VIES) | |5.000 | |5.000 | |5.000 | |5.000 | |5.000 | |5.300 | |30.300 | |- Excise Systems (EMCS) | | | |3.000 | |4.500 | |4.000 | |4.000 | |4.000 | |19.500 | |- New IT Developments | |4.000 | |5.000 | |6.000 | |7.000 | |7.000 | |8.000 | |37.000 | | TOTAL COST | |22.900 | |27.450 | |30.300 | |31.100 | |31.100 | |32.450 | |175.300 | |

[1] KOM(2003) 452 ja EUVL C 96, 21.4.2004, s. 5 – Yksinkertainen, sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva toimintaympäristö tullille ja kaupalle / Tullin rooli ulkorajojen yhdennetyssä valvonnassa.

[2] KOM(2004) 101, 10.2.2004 (EUVL C 98, 23.4.2004, s. 6.).

[3] KOM(2004) 487, 14.7.2004, s. 13 (EUVL C 24, 29.1.2005, s. 6).

[4] Ohjelmien talousarviota koskevia tietoja esitetään liitteessä 1.

[5] Neuvoston päätös N:o 253/2003/EY, tehty 11. helmikuuta 2003 (EUVL L 36, 12.2.2003, s. 1).

[6] Neuvoston päätös N:o 2235/2002/EY, tehty 3. joulukuuta 2002 (EYVL L 34, 17.12.2002, s. 1).

[7] EBTI – Euroopan sitovien tariffitietojen järjestelmä; TQS – tariffikiintiöiden seurantajärjestelmä; ECICS – Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelo.

[8] Neuvoston päätös N:o 1152/2003/EY, tehty 16. kesäkuuta 2003 (EUVL L 162, 1.7.2003, s. 5).

[9] Erityisesti Euroopan operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (rajavalvontaviraston) kanssa (25. marraskuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004).

[10] KOM(2003) 452, 24.7.2003 (EUVL C 96, 21.4.2004, s. 5.).

[11] KOM(2004) 728, 29.10.2004 (EUVL C 24, 29.1.2005, s. 9.).

[12] KOM(2004) 611, 27.9.2004.

[13] Passitusjärjestelmä 41 miljoonaa euroa ja tariffijärjestelmä 36 miljoonaa euroa.

[14] Jäsenvaltioiden osallistuminen näihin toimiin rahoitetaan yhteisiä toimia varten varatusta sisäisen toiminnan budjettikohdasta. Kolmansien maiden osallistuminen rahoitetaan ulkoisen toiminnan budjettikohdasta.

[15] Jatko-ohjelmat kestävät 1. päivästä tammikuuta 2008 31. päivään joulukuuta 2013.

[16] Differentiated appropriations.

[17] Differentiated appropriations.

[18] Expenditure that does not fall under Chapter xx 01 of the Title xx concerned.

[19] Expenditure within article xx 01 04 of Title xx.

[20] The administrative expenditure line anticipates the possible externalisation of activities under the programme. Budgetary figures will only be available after the completion in 2006 of a feasibility study on the topic.

[21] Expenditure within chapter xx 01 other than articles xx 01 04 or xx 01 05.

[22] If more than one method is indicated please provide additional details in the "Relevant comments" section of this point.

[23] As described under Section 5.3.

[24] Differentiated appropriations.

[25] Differentiated appropriations.

[26] Expenditure that does not fall under Chapter xx 01 of the Title xx concerned.

[27] Expenditure within article xx 01 04 of Title xx.

[28] The administrative expenditure line anticipates the possible externalisation of activities under the programme. Budgetary figures will only be available after the completion in 2006 of a feasibility study on the topic.

[29] Expenditure within chapter xx 01 other than articles xx 01 04 or xx 01 05.

[30] If more than one method is indicated please provide additional details in the "Relevant comments" section of this point.

[31] As described under Section 5.3.