52004SC0829

Suositus: 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO Tsekin lähentymisohjelmasta vuosiksi 2004-2007

(Komission esittämä)

PERUSTELUT

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 [1] säädetään, että kaikkien osallistumattomien jäsenvaltioiden eli jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet yhteistä rahaa käyttöön, on toimitettava neuvostolle ja komissiolle säännöllisin väliajoin lähentymisohjelma perustamissopimuksen 99 artiklan mukaista monenvälistä valvontaa varten.

[1] EYVL L 209, 2.8.1997. Kaikki asiakirjat, joihin tässä lausunnossa viitataan, on julkaistu seuraavassa verkkosivustossa: http://europa.eu.int/comm/economy_finance/ about/activities/sgp/main_en.htm.

Neuvoston on tutkittava kyseisen asetuksen 9 artiklan mukaisesti kukin lähentymisohjelma komission ja perustamissopimuksen 114 artiklassa määrätyn komitean (talous- ja rahoituskomitea) arvioiden perusteella. Tutkittuaan ohjelman neuvoston on annettava siitä lausunto komission suosituksesta ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan. Asetuksessa säädetään, että jäsenvaltioiden on vuosittain toimitettava tarkistetut lähentymisohjelmansa, jotka neuvosto saattaa tarvittaessa myös tutkia samojen menettelyiden mukaisesti.

EU:hun 1. toukokuuta 2004 liittyneille kymmenelle maalle on myönnetty poikkeus, jonka nojalla ne eivät vielä ota yhteistä rahaa käyttöön. Ne ovat sitoutuneet toimittamaan lähentymisohjelmansa 15. toukokuuta 2004 mennessä ja ensimmäisen tarkistetun ohjelman vuoden 2004 lopulla.

Tsekki toimitti 13. toukokuuta 2004 lähentymisohjelmansa, joka kattaa vuodet 2004-2007. Komission yksiköt ovat laatineet ohjelmasta teknisen arvion, joka perustuu kevään 2004 talousennusteisiin sekä käytännesääntöihin [2] ja periaatteisiin, jotka määritetään finanssipolitiikan koordinoinnin tehostamisesta 27. marraskuuta 2002 annetussa komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille [3]. Arvioinnin perusteella voidaan todeta seuraavaa:

[2] Talous- ja rahoituskomitean tarkistettu lausunto vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällöstä ja muodosta. Hyväksytty Ecofin-neuvostossa 10. heinäkuuta 2001.

[3] KOM(2002) 668 lopullinen, 27.11.2002.

Tsekki toimitti 13. toukokuuta 2004 ensimmäisen lähentymisohjelmansa, joka kattaa vuodet 2004-2007. Lähentymisohjelmassa esitetään aikomus liittyä euroalueeseen vuosien 2009-2010 tienoilla edellyttäen, että Maastrichtin kriteerit täyttyvät ja riittävä todellisen lähentymisen taso on saavutettu. Viranomaiset aikovat rajoittaa ERM II:een osallistumisen kahteen vuoteen.

Tsekin ohjelma noudattaa vain osin vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevia käytännesääntöjä [4]. EKT95-tilastointinormeja ei ole täysin noudatettu ja julkisen talouden toiminnallisten alayksiköiden ja alasektoreiden tuloja ja menoja koskevien EKT95-tietojen laatua on edelleen parannettava.

[4] Lähentymisohjelmassa ei ole käytetty tuoreimpia nimellistä BKT:tä koskevia tietoja, jotka sisältyvät julkista taloutta koskevaan ilmoitukseen maaliskuulta 2004. Tämä kertoo koordinoinnin puutteesta Tsekin valtiovarainministeriön ja tilastolaitoksen välillä. Uusilla BKT-tiedoilla päivitetyt taulukot lähetettiin 2. kesäkuuta 2004, ja ohjelman arviointi perustuu päivitettyihin tietoihin.

Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen kasvoi 12,9 prosenttiin vuonna 2003 (5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos kertaluonteinen valtion takausten sisällyttäminen lukuihin jätetään huomiotta). Näin ollen se ylitti perustamissopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Komissio aloitti Tsekin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn 12. toukokuuta 2004 hyväksymällä perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen. Talous- ja rahoituskomitea antoi lausuntonsa tästä kertomuksesta 24. toukokuuta. Neuvoston odotetaan [5. heinäkuuta] 2004 päättävän komission antamien suositusten perusteella, että Tsekin julkisen talouden alijäämä on liiallinen, ja antavan Tsekille suosituksia alijäämän poistamiseksi.

Ohjelmassa esitetyn makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu nousee 2,8 prosenttiin vuonna 2004 ja kiihtyy sen jälkeen hieman, niin että se vuonna 2007 on 3,5 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin Tsekin viranomaisten arvioima potentiaalinen tuotannon kasvu. Luvut ovat pienemmät kuin komission kevään 2004 talousennusteessa vuosiksi 2004-2005 ja valtiovarainministeriön asettaman, riippumattomista ennusteiden laatijoista koostuvan työryhmän vuosiksi 2004-2007 tekemässä ennusteessa. Ohjelman taustalla olevaa makrotalouden skenaariota voidaan näin ollen pitää varovaisena. Kasvun ennustetaan johtuvan pääasiassa investoinneista ja yksityisestä kulutuksesta. Ohjelmassa esitetään myös kaksi vaihtoehtoista skenaariota, joissa kolmen ulkoisen avainmuuttujan - ulkomaisen kysynnän, valuuttakurssin ja öljyn hinnan - oletetaan kehittyvän eri tavalla. Julkista taloutta koskevien ennusteiden viiteskenaariona käytetään perusskenaariota, koska se perustuu varovaisiin kasvuoletuksiin.

Inflaatio oli yli 10 prosenttia tammikuussa 1998, jolloin inflaatiotavoitteet otettiin käyttöön. Tältä tasolta se laski lähes nollaan vuoden 2002 puoliväliin mennessä. Hinnat laskivat lähes koko vuoden 2003 ja alkoivat jälleen nousta vuonna 2004. Viimeaikaisten alv-muutosten ja säänneltyjen hintojen nousun odotetaan kiihdyttävän YKHI-inflaatiota, jonka odotetaan nousevan 2,8 prosenttiin, kun vuotta tarkastellaan kokonaisuutena. Tammikuusta 1999 vuoden 2002 puoliväliin koruna vahvistui euroon nähden. Vuoden 2002 puolivälistä vuoden 2004 alkuun kehitys oli tilapäisesti päinvastainen. Inflaation alenemisen myötä rahamarkkinakorot ja joukkovelkakirjojen tuotto laskivat merkittävästi vuodesta 1998 vuoteen 2003. Pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen tuotto laski vuosina 2002 ja 2003 jopa tilapäisesti EU:n tason alapuolelle. Tsekin rahapolitiikassa yhdistyvät inflaatiotavoitteiden asettaminen ja hallittu valuutan kelluttaminen. Tsekin keskuspankki on ilmoittanut, että ilmoitettu inflaatiotavoite muuttuu 1. tammikuuta 2006 alkaen. Tavoitteena ei ole enää asteittain pienenevä vaihteluväli vaan 3 prosenttia ± 1 prosenttiyksikkö.

Lähentymisohjelmassa on tavoitteena vähentää julkisen talouden alijäämää vähitellen niin, että se vuonna 2007 olisi 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2003 oli 5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (ilman mittavaa kertaluonteista toimenpidettä). Lisäksi ohjelmassa mainitaan, että ehdotetut alijäämän supistamiskeinot merkitsevät, että liiallinen alijäämä on poistettu kokonaan vuoteen 2008 mennessä. Julkinen talous suunnitellaan vakautettavan leikkaamalla menosuhdetta (noin 3,5 prosenttiyksikköä) niin, että sen vaikutus on tulosuhteen alenemisen (noin 0,8 prosenttiyksikköä) vaikutusta suurempi. Suurin osuus alijäämän pienentämisessä tulee olemaan valtiolla. Joidenkin toimenpiteiden käytännön toteutus vuonna 2004 on edellyttänyt lainsäädäntötoimia. Parlamentti on säätänyt tarvittavat lait, kuten lain arvonlisäveron ja valmisteveron muuttamisesta ja lait eläke- ja terveydenhuoltomenojen säästöistä, vuoden 2003 jälkipuoliskolla ja huhtikuussa 2004. Toimenpiteitä sovellettiin vuoden 2004 talousarviossa. Hallitus valmistelee muita, erityisesti kasvua piristäviä toimenpiteitä, jotka on määrä ottaa käyttöön tammikuusta 2005 alkaen. Mitään konkreettisia päätöksiä ei ole tehty muista suunnitelluista toimenpiteistä, joita ovat erityisesti veronkierron estämiseen ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen.

Julkisen talouden sopeuttaminen esitetyissä makrotalouden puitteissa vaikuttaa uskottavalta. Julkista taloutta koskevien ennusteiden riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Varovaisen makrotalouden skenaarion mukaan tulot voivat olla odotettua suuremmat ja menot budjetoitua pienemmät. Toisaalta taas lukuisten yhtäaikaisten veromuutosten vaikutuksesta talouden toimijoiden käyttäytymiseen vuonna 2004 ei ole vielä varmuutta. Lisäksi on vielä sovittava merkittävistä säästötoimenpiteistä, jotka koskevat erityisesti julkista kulutusta. Sopeuttamiskeinot eivät ole kovin kunnianhimoisia ilman sosiaalimenojen perusteellista uudistamista, kun otetaan huomioon ennustettu elpyminen.

Meno- ja tulouudistusten ohessa valtion talousarvion suunnittelulle luodaan uudet institutionaaliset puitteet. Uudet säännöt on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2004, ja hallituksen suunnitelmien mukaan jo vuoden 2005 talousarvio laaditaan näiden uusien sääntöjen mukaisesti. Merkittävä institutionaalinen uutuus ovat talousarviotavoitteet, jotka perustuvat valtion keskipitkän aikavälin menokehyksiin. Kunkin vuoden n talousarvion yhteydessä parlamentti asettaa nimelliset menokatot vuosiksi n+1 ja n+2. Menokattojen myöhempi tarkistaminen on sallittua ainoastaan tilanteissa, jotka mainitaan erikseen valtion talousarvioon sovellettavia sääntöjä koskevassa laissa (ylärajaa voidaan nostaa esim. EU:n yhteisrahoittamalla summalla).

Ohjelmassa ennustetaan velan kasvavan suhteessa BKT:hen vuoden 2003 37,6 prosentista 41,7 prosenttiin vuonna 2007. Velkasuhteen kasvun merkittävin tekijä on perusalijäämä, mutta sen vaikutuksen odotetaan julkisen talouden vakauttamisen seurauksena vähenevän vuoden 2004 4,1 prosentista 1,7 prosenttiin vuonna 2007. Velkasuhteen odotetaan kasvavan 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen 2005. Luku on 2,8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin komission ennusteissa, joissa perusalijäämät on arvioitu suuremmiksi ja virta-varanto-korjauserän vaikutus vähäisemmäksi, mikä johtuu siitä, että komission näkemys tulevista yksityistämistuloista ei ole yhtä optimistinen.

Lähentymisohjelmassa tarkistetaan hallituksen rakenneuudistusohjelmaa, jossa keskitytään parantamaan liiketoiminta- ja investointiympäristöä ja lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta ja työllisyyttä. Siinä esitetään myös toimenpiteitä, jotka pitkälti vastaavat talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annettuja suosituksia.

On suuri vaara, että Tsekin julkinen talous joutuu epätasapainoon väestön ikääntymisestä johtuvien menojen vuoksi. Epäsuotuisa väestönkehitys johtaa erityisesti eläke- ja terveydenhuoltomenojen voimakkaaseen kasvuun. Ohjelmassa esitetyt poliittiset toimenpiteet näiden riskien hallitsemiseksi ovat lähinnä eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien parametrien muutoksia, jotka saattavat olla riittämättömiä turvaamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden. Kun julkinen velka lisääntyy nopeasti, perusylijäämän saavuttaminen ja sen säilyttäminen on keskeistä pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Lisäksi julkisen talouden strategiaa, joka perustuu asteittaiseen vakauttamiseen ohjelmakaudella, on täydennettävä toimenpitein, jotka kohdistuvat suoraan väestön ikääntymisestä johtuvien menojen kasvuun ja joihin myös eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien kattava uudistaminen kuuluu.

Taulukko: Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

>TAULUKON PAIKKA>

Tämän arvion perusteella komissio on hyväksynyt oheisen suosituksen neuvoston lausunnoksi Tsekin lähentymisohjelmasta ja esittää sen edelleen neuvostolle.

Suositus: 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO Tsekin lähentymisohjelmasta vuosiksi 2004-2007

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 [5] ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

[5] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Kaikki asiakirjat, joihin tässä lausunnossa viitataan, on julkaistu seuraavalla verkkosivustolla:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/ about/activities/sgp/main_en.htm.

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

Neuvosto tarkasteli [5 päivänä heinäkuuta] 2004 Tsekin lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004-2007. Ohjelmassa noudatetaan vain osittain vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevissa tarkistetuissa käytännesäännöissä asetettuja tietovaatimuksia. Julkisen talouden toiminnallisten alayksiköiden ja alasektoreiden tuloja ja menoja koskevien EKT95-tietojen laatua on edelleen parannettava.

Ohjelman perustana olevalla julkisen talouden strategialla pyritään asteittain supistamaan julkisen talouden alijäämää niin, että se vuonna 2007 olisi 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2003 oli 12,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (5,9 prosenttia, jos kertaluonteinen valtion takausten sisällyttäminen lukuihin jätetään huomiotta). Lisäksi ohjelmassa mainitaan, että ehdotetut alijäämän supistamiskeinot merkitsevät, että liiallinen alijäämä on poistettu kokonaan vuoteen 2008 mennessä. Tavoite on määrä saavuttaa pääosin vuosina 2003 ja 2004 hyväksytyin julkisen talouden vakauttamistoimenpitein. Ohjelman mukaan julkisen talouden menosuhteen leikkaaminen on vaikutukseltaan suurempi kuin julkisen talouden tulojen väheneminen suhteessa BKT:hen. Tulopuolella ohjelma merkitsee siirtymistä välittömästä verotuksesta välilliseen. Menopuolella ohjelmassa ennustetaan tulonsiirtojen ja avustusten sekä julkisen kulutuksen vähenevän. Ohjelmassa ennustetaan julkisten investointimenojen kasvattavan hieman osuuttaan BKT:stä.

Ohjelman taustalla oleva makrotalouden skenaario perustuu varovaisiin kasvuoletuksiin eli 2,8 prosentin kasvuun vuonna 2004 ja sen jälkeen kiihtyvään kasvuun, joka nousee 3,5 prosenttiin vuonna 2007. Tämä skenaario on viiteskenaariona arvioitaessa julkisen talouden ennusteita. Inflaatioennuste lienee realistinen.

Ohjelmassa ennustetaan alijäämän pienenevän 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007 ja vähenevän edelleen tämän jälkeenkin. Välitavoitteet ovat 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, 4,7 prosenttia vuonna 2005 ja 3,8 prosenttia vuonna 2006. Julkista taloutta koskevien ennusteiden riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Varovaisen makrotalouden skenaarion mukaan tulot voivat olla odotettua suuremmat ja menot budjetoitua pienemmät. Toisaalta lukuisten yhtäaikaisten veromuutosten vaikutuksesta talouden toimijoiden käyttäytymiseen vuonna 2004 ei ole vielä varmuutta. Lisäksi on vielä sovittava merkittävistä säästötoimenpiteistä, jotka koskevat erityisesti julkista kulutusta. Ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys näyttää riittävän alijäämän pienentämiseen 3 prosentin raja-arvoon vuoteen 2008 mennessä.

Velkasuhde kasvaa ohjelmakaudella 4,1 prosenttiyksikköä, ja vuonna 2007 se on 41,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhde saattaa kehittyä ennustettua epäsuotuisammin virta-varanto-korjauserään vaikuttavan kehityksen ja erityisesti vähäisempien tulevien yksityistämistulojen vuoksi.

On suuri vaara, että Tsekin julkinen talous joutuu epätasapainoon väestön ikääntymisestä johtuvien menojen vuoksi. Edistyminen riittävän perusylijäämän varmistamisessa on tärkeää, jotta julkinen talous säilyy kestävällä pohjalla. Lisäksi julkisen talouden strategiaa, joka perustuu asteittaiseen vakauttamiseen ohjelmakaudella, on täydennettävä toimenpitein, jotka kohdistuvat suoraan väestön ikääntymisestä johtuvien menojen kasvuun ja joihin myös eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien kattava uudistaminen kuuluu.

* * *

Neuvosto päätti komission suosituksesta [5 päivänä heinäkuuta] 2004 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Tsekin julkisen talouden alijäämä on liiallinen, ja antoi Tsekille 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen tämän tilanteen lopettamiseksi sekä antoi toimintaohjeita.

Tsekin lähentymisohjelman keskeiset ennusteet

>TAULUKON PAIKKA>