52004SC0817

Suositus: 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO Unkarin lähentymisohjelmasta (2004-2008)

(Komission esittämä)

PERUSTELUT

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 [1] säädetään, että euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden eli niiden jäsenvaltioiden, joissa yhtenäisvaluuttaa ei ole otettu käyttöön, on toimitettava vakausohjelmat neuvostolle ja komissiolle säännöllisin väliajoin perustamissopimuksen 99 artiklan mukaista monenvälistä valvontaa varten.

[1] EYVL L 209, 2.8.1997. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavalta Internet-sivustolta:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

Kyseisen asetuksen 9 artiklan mukaisesti neuvosto tutkii kutakin lähentymisohjelmaa komission ja perustamissopimuksen 114 artiklassa määrätyn komitean (talous- ja rahoituskomitea) arvioiden perusteella. Komission suosituksen perusteella ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan neuvoston on ohjelmaa tarkasteltuaan annettava siitä lausunto. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on vuosittain esitettävä tarkistetut ohjelmat, joita neuvosto voi myös tarkastella samoja menettelyjä noudattaen.

Kymmenelle EU:hun 1. toukokuuta 2004 liittyneelle maalle on myönnetty poikkeus, eikä yhtenäisvaluutta sen vuoksi ole vielä niissä käytössä. Nämä maat sitoutuivat esittämään lähentymisohjelmansa 15. toukokuuta 2004 mennessä ja ensimmäisen tarkistuksen vuoden 2004 loppupuolella.

Vuodet 2004-2008 kattava Unkarin lähentymisohjelma esitettiin 14. toukokuuta 2004. Komission yksiköt ovat suorittaneet ohjelman teknisen arvioinnin ottaen huomioon kevään 2004 talousennusteen ja käytännesäännöt [2] sekä periaatteet, jotka esitetään finanssipolitiikan koordinoinnin tehostamisesta komission 27. marraskuuta 2002 neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamassa tiedonannossa [3]. Arvioinnin tuloksena voidaan todeta seuraavaa:

[2] Talous- ja rahoituskomitean tarkistettu lausunto vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällöstä ja muodosta. Hyväksytty Ecofin-neuvostossa 10.7.2001.

[3] KOM(2002) 668 lopullinen, 27.11.2002.

Unkari toimitti 14. toukokuuta 2004 ensimmäisen lähentymisohjelmansa, jonka hallitus oli hyväksynyt 13. toukokuuta ja joka kattaa vuodet 2004-2008. Ohjelma noudattaa yleisesti ottaen vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevia käytännesääntöjä. Ohjelmassa viitataan vuodeksi 2010 suunniteltuun euron käyttöönottoon (mahdollisesti vuosi 2009, jos taloudellinen tilanne osoittautuu odotettua paremmaksi). Lähentymisperusteiden arvioidaan vastaavasti täyttyvän vuoteen 2008 mennessä.

Julkisen talouden alijäämä supistui 9,3 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2002 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2003, mutta ylittää edelleen selkeästi perustamissopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon. Komissio aloitti liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn Unkarin osalta 12. toukokuuta 2004 hyväksymällä perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen. Talous- ja sosiaalikomitea antoi ehdotuksesta lausuntonsa 25. toukokuuta 2004. Neuvoston odotetaan päätyvän komission antamien kahden suosituksen perusteella 5. heinäkuuta 2004 siihen tulokseen, että Unkarilla on liiallinen alijäämä, ja esittävän Unkarille suosituksia tilanteen lopettamiseksi.

Lähentymisohjelmassa esitetään makrotaloutta ja julkista taloutta koskeville ennusteille kaksi eri skenaariota eli perusskenaario ja optimistisempi skenaario. Julkisen talouden ennusteet pohjaavat perusskenaarioon. Kokonaistuotannon kasvuennuste on noin 3 ½-4 prosenttia vuosina 2004 ja 2005, minkä jälkeen kasvuvauhti kiihtyy noin ½ prosenttiyksikköä vuosittain vuoteen 2008 saakka. Viennin ja kiinteään omaisuuteen tehtävien investointien vahvan kasvun odotetaan piristävän talouden toimeliaisuutta. Tämä kompensoi yksityisen kulutuksen kasvun hidastumista, joka puolestaan johtuu reaalipalkkojen aiemman huomattavan kasvun merkittävästä hidastumisesta. Tämä heijastuu myös vaihtotaseen alijäämän asteittaiseen vaikkakin lievään supistumiseen. Lyhyesti kuvaillussa optimistisemmassa skenaariossa odotetaan viennin kasvuun perustuvia korkeampia kasvulukuja. Vertailuarvona käytetty komission kevään 2004 talousennuste vahvistaa sen, että perusskenaariota olisi pidettävä viiteskenaariona, joka heijastaa uskottavampia kasvuarvioita. Vaikka tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella tämä skenaario vaikuttaa kohtuulliselta lyhyellä aikavälillä, se vaikuttaa kuitenkin melko optimistiselta keskipitkällä aikavälillä. Vahvan kasvun sekä työllisyyden kohentamiseksi toteutettujen toimenpiteiden ansiosta työttömyyden odotetaan alenevan edelleen noin 5 ½ prosenttiin vuoteen 2008 mennessä ja työvoimaosuuden odotetaan kasvavan 64 prosenttiin vuonna 2008 (vuonna 2003 vastaavat luvut olivat alle 6 % ja 60 %).

Lähentymisohjelmassa arvioidaan inflaatiovauhdin hidastuvan vuotuisen keskimääräisen inflaatiovauhdin saavutettua 6 ½ prosentin huipun vuonna 2004 ja inflaation hidastuvan noin 3 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä. Inflaation jyrkkä hidastuminen vuonna 2005 johtuu välillisten verojen aiheuttamien hinnankorotusten laantumisesta, mutta inflaatio hidastunee koko jakson ajan (erityisesti julkisen sektorin) reaalipalkkojen kohtuullisen kasvun ja hillitsevän finanssipolitiikan ansiosta. Nämä ennusteet ovat laajasti ottaen komission arvioiden mukaisia. Lähentymisohjelma ei anna viitteitä kyseiselle ajanjaksolle suunnitelluista muutoksista raha- tai valuuttakurssijärjestelmiin (inflaatiotavoitteen saavuttamiskehys sekä +/-15 % vaihteluväli valuutan keskuskurssin ympärillä). Lisäksi ohjelmassa ei esitetä tavoitteeksi ERM II:n jäsenyyttä heti EU:hun liittymisen jälkeen, toisin kuin liittymistä valmistelevassa vuoden 2003 talousohjelmassa. Siinä pikemminkin tunnustetaan, että ERM II:een osallistuminen tarvitsee tuekseen uskottavia ja kestäviä julkisen talouden korjaustoimia.

Keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen strategia poikkeaa huomattavasti liittymistä valmistelevasta vuoden 2003 ohjelmasta. Vuoden 2003 ohjelmassa tavoitteena oli alijäämän saaminen alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuoteen 2005 mennessä, mutta lähentymisohjelmassa tämä tavoite on lykätty vuoteen 2008 saakka. Ohjelmassa kaavaillaan talouden vakautuksen olevan etupainotteista siten, että alijäämä supistuu 5,9 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2003 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2004, minkä jälkeen tapahtuu noin ½ prosenttiyksikön vuotuinen mukautus (4,1% suhteessa BKT:hen vuonna 2005, 3,6 % vuonna 2006, 3,1 % vuonna 2007 ja 2,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2008). Menoperusteista vakauttamisstrategiaa tukevat erityisesti julkishallinnon sekä koulutuksen ja terveydenhuollon rakenneuudistukset. Näiden uudistusten vaikutuksia tai toteuttamisen nykytilaa ei kuitenkaan tunneta tarpeeksi hyvin. Yleisen menosuhteen ennakoitu aleneminen yli 4 prosenttiyksiköllä vuosina 2003-2008 [4] mahdollistaisi sen, että julkisten investointien osuus BKT:stä nousee, kun myös EU antaa rahoitustukea. Samanaikaisesti julkisen talouden vakauttamisen tueksi suunnitellaan julkisen sektorin taloudellisen painoarvon alentamista. Tämä näkyisi myös kokonaisverotaakan keventymisenä 39 prosentista 37 prosenttiin vuosina 2004-2008.

[4] Menoista on vähennetty EU:n maksusiirtojen vaikutukset (maksusiirtojen odotetaan kasvavan noin 0,5 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2004 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008).

Vakauttamisvauhdin jatkuminen vuodesta 2005 lähtien vuosittain ½ prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen saattaa vaikuttaa melko vaatimattomalta, kun erityisesti otetaan huomioon koko ajanjakson vahvat kasvuennusteet, suhteellisen korkea alijäämä- ja velkasuhde sekä korkorasituksen odotettu pieneneminen. Vastapainona on kuitenkin tuotava esille ainakin kolme seikkaa. Ensinnäkin Unkarille on tärkeää palauttaa finanssipolitiikan uskottavuus asettamalla realistisia tavoitteita, jotka todellakin saavutetaan. Toiseksi strategiaa tukevat rakenneuudistukset - kunhan ne ensin kohdennetaan ja toteutetaan - lisäävät julkisen talouden vakauttamisen kestävyyttä ja kohentavat julkisen talouden laatua. Kolmanneksi julkista taloutta rasittavat eläkeuudistuksesta aiheutuvat kustannukset (kustannusten odotetaan nousevan 0,7 prosentista vuonna 2003 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2008 mennessä).

Huolestuttavaa on kuitenkin, että alijäämän ennakoidaan supistuvan alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vasta vuonna 2008 ja silloinkin vain vähän alle viitearvon. Makrotalouden tai julkistalouden epäsuotuisa kehitys vaarantaisi tämän tavoitteen saavuttamisen, millä olisi potentiaalisesti vakava vaikutus talouden yleiseen sopeuttamisstrategiaan. Sen vuoksi ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei ehkä riitä supistamaan alijäämää alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ohjelmakauden loppuun mennessä ja kaikki tilaisuudet olisikin hyödynnettävä julkisen talouden sopeuttamisen nopeuttamiseksi. Tältä osin on huolestuttavaa, että menokatto on ylittynyt kahtena viime vuonna ja ettei selkeästi täsmennetä, kuinka kunnianhimoiset menoja alentavat toimenpiteet aiotaan vuosina 2005-2008 toteuttaa. Lisäksi talouden koko sopeuttamisstrategia riippuu ratkaisevasti suunniteltujen kunnianhimoisten sopeuttamistoimien onnistuneesta toteutumisesta vuonna 2004. Jos finanssipoliittista tavoitetta ei saavuteta tänä vuonna, koko strategia saattaa vaarantua. Koska odottamattomia menoja saattaa aiheutua viime vuosien tapaan, hallituksen olisi tärkeä pysytellä lähentymisohjelmassaan ilmoittamissaan tavoitteissa ja toteutettava tarpeen mukaan oikea-aikaisia lisätoimenpiteitä varmistaakseen, että vuoden 2004 alijäämätavoite saavutetaan.

Kaiken kaikkiaan lähentymisohjelman vakauttamisstrategia vaikuttaa kohentavan julkisen talouden laatua. Julkisen talouden vakauttaminen katsotaan yleisesti kestävämmäksi, jos se perustuu menopuolen leikkauksiin ja on erityisesti rakenneuudistusten tukemaa. Korkean verotaakan, erityisesti työn verotuksen, alentaminen vaikuttaa myös aiheelliselta. Suotuisan kierteen käynnistämiseksi on kuitenkin olennaisen tärkeää noudattaa menotavoitteita. Sen vuoksi vaikuttaa järkevältä omaksua veroleikkauksiin varovainen kanta, joka riippuu suunniteltujen uudistusten toteutumisesta ja alijäämätavoitteiden saavuttamisesta. Jos talouskasvu ei lisäksi yllä ohjelman tavoitteisiin, tarvitaan todennäköisesti lisätoimenpiteitä vakauttamiskehityksen jatkumiseksi.

Julkinen velka saavuttaa huippunsa eli lähes 60 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, minkä jälkeen ohjelmassa ennustetaan julkisen velan pienenevän suunnitteilla olevan julkisen talouden sopeuttamisen sekä alenevan korkorasituksen ja negatiivisten virta-varanto-korjauserien ansiosta. Tämä vaikuttaa mahdolliselta edellyttäen, että vakauttaminen sujuu suunnitelmien mukaisesti ja olettaen, että valuuttakurssi ei heikkene huomattavasti ja korkorasitus alenee ohjelmassa ennustetulla tavalla. Vakauttamistarve korostuu senkin vuoksi, että on varmistettava julkisen sektorin lainanottotarpeen joustava täyttäminen ja velanhoitokustannusten pysyminen hyvin kurissa.

Kun erityisesti otetaan huomioon julkisen velan suhteellisen suuri määrä, Unkaria uhkaa julkisen talouden epätasapaino maan joutuessa selviytymään väestön ikääntymisen aiheuttamista kuluista. Vuoden 1998 eläkeuudistus ja progressiivisen kolmikantaisen eläkejärjestelmän käyttöönotto - mukaan luettuina jakoperusteisen pilarin parametrimuutokset eli eläkeiän korotus ja eläkkeiden indeksointi - ovat huomattavasti lieventäneet riskejä julkisen talouden pitkäaikaisesta epätasapainosta mutta eivät ole poistanut niitä kokonaan. Riittävän perusylijäämän varmistaminen keskipitkällä aikavälillä sekä toimenpiteiden toteuttaminen väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi edelleen erityisesti terveydenhuollon osalta on olennaisen tärkeää julkisen talouden saamiseksi kestävälle pohjalle.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

>TAULUKON PAIKKA>

Tämän arvion perusteella komissio antaa oheisen suosituksen neuvoston lausunnoksi Unkarin lähentymisohjelmasta ja toimittaa sen neuvostolle.

Suositus: 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO Unkarin lähentymisohjelmasta (2004-2008)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 [5] ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

[5] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavalta Internet-sivustolta:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON:

Neuvosto tarkasteli [5 päivänä heinäkuuta 2004] Unkarin lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004-2008. Ohjelma noudattaa pääosin vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevia käytännesääntöjä.

Ohjelman perustana oleva finanssipoliittinen strategia tähtää julkisen hallinnon alijäämän supistamiseen alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuoteen 2008 mennessä ja samanaikaisesti julkisen sektorin taloudellisen painoarvon alentamiseen. Ohjelmassa kaavaillaan julkisen talouden vakautuksen olevan etupainotteista siten, että alijäämä supistuu 5,9 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2003 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2004, minkä jälkeen tapahtuu noin ½ prosenttiyksikön vuotuinen mukautus (4,1% suhteessa BKT:hen vuonna 2005, 3,6 % vuonna 2006, 3,1 % vuonna 2007 ja 2,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2008). Menoperusteista talouden vakauttamista tukevat lähinnä julkishallinnon sekä koulutuksen ja terveydenhuollon rakenneuudistukset. Uudistukset on kuitenkin vielä kohdennettava ja toteutettava. Menosuhteen supistuessa yleisesti julkisten investointien osuus BKT:stä voisi nousta, kun myös EU antaa rahoitustukea. Samanaikaisesti suunnitellaan kokonaisverotaakan keventämistä 39 prosentista suhteessa BKT:hen 37 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Ohjelmassa esitetään makrotaloutta ja julkista taloutta koskeville ennusteille kaksi eri skenaariota eli perusskenaario ja optimistisempi skenaario. Perusskenaariota olisi pidettävä viiteskenaariona arvioitaessa julkista taloutta koskevia ennusteita, sillä se heijastaa uskottavammin kokonaistuotannon kasvuennustetta, joka on noin 3 ½-4 prosenttia vuosina 2004 ja 2005. Tämän jälkeen kasvuvauhdin ennakoidaan melko optimistisesti kasvavan noin ½ prosenttiyksikköä vuosittain vuoteen 2008 saakka. Inflaatiovauhdin nopea hidastuminen vuoden 2004 jälkeen, kun välillisten verojen aiheuttamat hinnankorotukset laantuvat, vaikuttaa laajalti ottaen realistiselta edellyttäen, että reaalipalkkojen nousu hidastuu huomattavasti tuottavuuden tasolle.

Ohjelmassa ennakoidaan julkisen talouden alijäämän supistuvan alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vasta vuonna 2008. Ohjelmassa kaavailtu alijäämän supistuminen vaikuttaa realistiselta. Julkisen talouden rahoitusaseman tekee riskialttiiksi se, että kasvu saattaa osoittautua ennakoitua hitaammaksi, menokatot ovat ylittyneet aiemmin ja tiedot puuttuvat suunnitelluista menoja alentavista toimenpiteistä ohjelman loppuvuosina. Sopeuttamisstrategian uskottavuuden vuoksi sopeuttamisen on ehdottomasti oltava etupainotteista ensimmäisen ohjelmavuoden aikana. Jos tämä ei toteudu, koko sopeuttamisura voi vaarantua. Sen vuoksi ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei ehkä riitä supistamaan alijäämää alle 3 prosentin kynnyksen suhteessa BKT:hen ohjelmakauden loppuun mennessä ja kaikki tilaisuudet olisikin hyödynnettävä julkisen talouden sopeutustoimien nopeuttamiseksi. Samanaikaisesti ennakoitu rahoitusasema edellyttää huomattavaa julkisten investointien ohjelmaa, joka nostaisi julkiset investoinnit suhteessa BKT:hen 4,0 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2004 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008.

Julkinen velka kasvaa huippuunsa eli lähes 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2004, minkä jälkeen sen ennakoidaan laskevan 54 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2008 mennessä. Tämä olisi seurausta suunnitteilla olevasta julkisen talouden sopeuttamisesta mutta myös alenevasta korkorasituksesta ja negatiivisista virta-varanto-korjauseristä. Vaikka tämä vaikuttaa realistiselta, positiivinen kehitys saattaa vaarantua, jos korot eivät laskekaan odotetulla tavalla.

Unkaria uhkaa jonkinasteinen julkisen talouden epätasapaino maan joutuessa selviytymään väestön ikääntymisen aiheuttamista kuluista. Vuoden 1998 eläkeuudistus ja progressiivisen kolmikantaisen eläkejärjestelmän käyttöönotto - mukaan luettuina jakoperusteisen pilarin parametrimuutokset eli eläkeiän korotus ja eläkkeiden indeksointi - ovat lieventäneet riskejä julkisen talouden pitkäaikaisesta tasapainottomuudesta mutta eivät ole poistaneet niitä kokonaan. Riittävän perusylijäämän varmistaminen keskipitkällä aikavälillä sekä toimenpiteiden toteuttaminen väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi jatkossakin erityisesti terveydenhuollon osalta on olennaisen tärkeää julkisen talouden saamiseksi kestävälle pohjalle.

Unkaria uhkaa jonkinasteinen julkisen talouden epätasapaino maan joutuessa selviytymään väestön ikääntymisen aiheuttamista kuluista. Vuoden 1998 eläkeuudistus ja progressiivisen kolmikantaisen eläkejärjestelmän käyttöönotto - mukaan luettuina jakoperusteisen pilarin parametrimuutokset eli eläkeiän korotus ja eläkkeiden indeksointi - ovat lieventäneet riskejä julkisen talouden pitkäaikaisesta tasapainottomuudesta mutta eivät ole poistaneet niitä kokonaan. Riittävän perusylijäämän varmistaminen keskipitkällä aikavälillä sekä toimenpiteiden toteuttaminen väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi jatkossakin erityisesti terveydenhuollon osalta on olennaisen tärkeää julkisen talouden saamiseksi kestävälle pohjalle.

Neuvosto tuli [5 päivänä heinäkuuta 2004] komission esittämien suositusten perusteella siihen tulokseen, että Unkarilla on perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukainen liiallinen alijäämä, ja esitti Unkarille 104 artiklan 7 kohdan mukaiset suositukset tilanteen lopettamiseksi ja toimintaperiaatteelliset neuvonsa.

Unkarin lähentymisohjelmassa esitetyt keskeiset ennusteet

>TAULUKON PAIKKA>