52004DC0757

Bryssel, 19.11.2004

KOM(2004) 757 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Eurooppalaisen tietoyhteiskunnan haasteet vuoden 2005 jälkeen

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. TVT:n merkitys Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa 3

3. Tietoyhteiskuntapolitiikkaa tarvitaan tulevaisuudessakin 4

4. Tietoyhteiskuntapoliittiset kysymykset vuoden 2005 jälkeen 6

5. Päätelmät 10

1. JOHDANTO

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat strategiasta, jonka tavoitteena on valmistaa EU:ta kohtaamaan uuden vuosisadan haasteet. Strategiaa alettiin kutsua "Lissabonin strategiaksi". Lissabonissa asetetut tavoitteet olivat kunnianhimoisia: kasvun lisääminen, uusien ja parempien työpaikkojen luominen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen. Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT:llä) todettiin olevan keskeinen merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa. "Kaikille yhteisen tietoyhteiskunnan" tärkeä rooli on vahvistettu myös kevään 2004 Eurooppa-neuvostossa[1] sekä hiljattain annetussa Kokin raportissa[2].

Tältä pohjalta Euroopan komissio käynnisti e Europe-aloitteen antaakseen poliittisen sysäyksen tietoyhteiskunnan kehittämiseen. e Europe-aloite on yleisesti katsoen ollut menestys. Siinä on käsitelty oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan, ja siten se on katalysoinut tietoyhteiskunnasta käytyä poliittista keskustelua sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Nykyinen e Europe-toimintasuunnitelma jatkuu vuoden 2005 loppuun saakka, ja hiljattain tehty väliarviointi on vahvistanut, että sen päätavoitteet ovat siihen saakka päteviä.

Tässä yhteydessä on tullut aiheelliseksi arvioida saavutuksia, pohtia edessä olevia haasteita ja yksilöidä poliittisia keinoja, joilla niihin voidaan vastata. Tämän tiedonannon tavoitteena on käynnistää laaja poliittinen keskustelu vuoden 2005 jälkeisestä EU:n tietoyhteiskuntastrategiasta.[3] Tiedonanto antaa viitteitä siitä, mitkä ovat tärkeimmät alat, joilla EU-tason TVT-politiikalla voi olla merkittäviä vaikutuksia.

2. TVT:N MERKITYS LISSABONIN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA

Tieto- ja viestintätekniikka on keskeinen osa Lissabonin strategiaa. TVT:n merkitys perustuu talouden yleisen suorituskyvyn lisäämiseen ja TVT:n koko yhteiskunnalle tarjoamiin etuihin. Sen merkitys voidaan tiivistää seuraavasti:

- Ensiksikin TVT-laitteet ja -palvelut ovat jo sinänsä merkittävä ala . Tämän alan osuus EU:n bruttokansantuotteesta on kasvanut 1990-luvun alun jälkeen 4 prosentista noin 8 prosenttiin, ja sen osuus EU:n työllisyydestä oli 6 prosenttia vuonna 2000.[4] Se kuuluu myös kaikkein innovatiivisimpiin aloihin, ja sen osuus koko EU:n tutkimus- ja kehitysmenoista (T&K-menoista) on 18 prosenttia[5]. Lisäksi se on yksi tuottavimmista aloista; vuosina 1996–2000 sen tuottavuus kasvoi keskimäärin 9 prosenttia vuodessa[6].

- Toiseksi, TVT edistää merkittävästi tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä . Vuosina 1995–2000 neljäkymmentä prosenttia tuottavuuden kasvusta EU:ssa perustui TVT:hen.[7] TVT:stä saadut taloudelliset hyödyt johtuvat suoraan TVT-tuotteiden ja -palvelujen markkinoiden kasvusta ja innovaatiotoiminnasta sekä TVT:n käytöstä yritysten suorituskyvyn parantamiseen. Lisäksi TVT:stä on tulossa kiinteä osa kaikkia teollisuus- ja palvelumarkkinoita, koska TVT-komponentteja sisältyy tavaroihin (kuten kuluttajille tarkoitettuihin laitteisiin, autoihin ja lääkinnällisiin laitteisiin) ja TVT:tä käytetään myös palveluissa (kuten pakettilähetysten seurannassa tai elektronisissa pankkipalveluissa). Empiiriset tiedot viittaavat siihen, että Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen tuottavuuskuilu johtuu suureksi osaksi siitä, että Eurooppa investoi Yhdysvaltoja vähemmän TVT:hen.

- Lopuksi TVT edistää kansalaisten osallisuutta ja elämänlaatua . Se antaa mahdollisuuden tarjota yhä useampia ja parempia palveluja yhä suuremmalle joukolle ihmisiä. Uusien tietoteknisten välineiden avulla voidaan lisätä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä parantaa viranomaisten ja kansalaisten välisiä suhteita. TVT on myös tehokas apuväline eurooppalaisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja edistämisessä, koska se mahdollistaa sisällön laajan saatavuuden.

Monet EU-maat ovat ottaneet TVT-innovaatioita käyttöön ja hyödyntäneet niitä ansiokkaasti.[8] Euroopan on kuitenkin yleisesti katsoen hyödynnettävä huomattavasti paremmin TVT:n tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyisessä tilanteessa, jossa Eurooppa ei ole edistynyt riittävästi Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa, näitä mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimittaisesti.[9]

3. TIETOYHTEISKUNTAPOLITIIKKAA TARVITAAN TULEVAISUUDESSAKIN

Jotta TVT:n tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää, sen hyväksi on toteutettava erityisiä poliittisia toimia vielä monien vuosien ajan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on vasta alkuvaiheessaan. Sen käytön laajentaminen riippuu siitä, onnistummeko ratkaisemaan sen käyttöön liittyvät monet ongelmat. Yleisesti katsoen TVT kiihdyttää tekniikan kehitystä sekä talouden nykyaikaistumista ja rakennemuutoksia.

- TVT kehittäminen ja soveltaminen ovat johtaneet moniin saavutuksiin, mutta edessä on vielä paljon mahdollisuuksia. Esimerkkinä voidaan mainita, että heinäkuussa 2004 noin 80 prosentilla EU:n 15 jäsenvaltion väestöstä oli saatavillaan laajakaistayhteys mutta sellaisen tilaajia oli keskimäärin vain 7,7 prosenttia.[10] Tämä sekä kolmannen sukupolven matkaviestintäpalvelujen viimeaikainen kasvu osoittavat, että lähivuosina on olemassa merkittävät kasvumahdollisuudet. Tulossa voi olla myös uusia käänteentekeviä tekniikoita.[11] Sen vuoksi on tarpeen mukauttaa nykyistä politiikkaa, kuten sääntely- tai taajuuspolitiikka, uuteen kehitykseen.

- Merkittävää kehitystä tapahtuu maailmanlaajuisesti. Maailman TVT-markkinat laajenevat nopeasti. Niillä vallitsee yhä suurempi kilpailu uusien toimijoiden tullessa markkinoille. Kiinan, Intian ja Brasilian TVT-menot ovat kasvaneet nopeasti vuosina 1992–2001 keskimäärin 20–35 prosenttia vuodessa.[12] EU:n on seurattava tiiviisti näissä maissa tapahtuvaa kehitystä ja analysoitava sen seurauksia. Sen on myös tärkeä osallistua verkkojen globaalia rakennetta ja hallintaa koskeviin päätöksiin.

- Vankka panostus tutkimukseen ja kehitykseen vaikuttaa olennaisesti TVT-alan yleiseen vahvuuteen ja TVT:n käyttöönottoon koko taloudessa. Jäsenvaltiot ja Euroopan unioni edistävät ja tukevat eurooppalaisten yritysten tutkimustoimintaa luomalla sitä varten suotuisat tieteelliset, taloudelliset ja yritystoimintaedellytykset. Tutkimuspuiteohjelmalla on ollut tässä suhteessa suuri merkitys Euroopan tasolla. T&K-toiminnan tarve kasvaa kuitenkin jatkuvasti TVT:n alalla, ja tutkimustoimintaa olisi täydennettävä toimilla, joilla edistetään TVT:n synnyttämiä innovaatioita, kuten innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn puitteita koskevassa ehdotuksessa esitetään[13]. Vastaavasti on tarpeen selvittää tarkemmin, mitä sosioekonomisia vaikutuksia TVT:n käytöllä on eri aloilla, sekä vahvistaa eri sidosryhmien ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja parantaa kansallisten ja alueellisten aloitteiden koordinointia.

- TVT-toiminnan ja erityisesti sähköisen viestinnän sääntelyllä on edelleen keskeinen merkitys luotaessa olosuhteita, jotka suosivat investointien ja innovoinnin lisäämistä, uusia palveluja ja hintojen alentamista. EU:n uusi sähköistä viestintää koskeva sääntelyjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2003. Olisi huolehdittava siitä, että koko järjestelmä pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että se pysyy ajan tasalla olosuhteissa, joissa tekniikka kehittyy nopeasti.

- Monet muutkin sääntelykysymykset vaikuttavat merkittävästi TVT:n kehitykseen. Niihin kuuluvat tekijänoikeussuoja, mobiili- ja mikromaksuja koskevat säännöt, yksityisyyden suoja ja lainvalvontaviranomaisten vaatimukset. Tarvitaan koordinoivaa toimintaa, jotta voidaan löytää ja toteuttaa ratkaisuja niihin perusteltuihin huolenaiheisiin, joihin on puututtava erilaisissa liiketoiminta- ja sääntely-ympäristöissä. Samalla on kuitenkin mahdollistettava TVT:n täysimittainen hyödyntäminen.

- Lisäksi on tarpeen kytkeä yhteen EU:n erilaiset tietoyhteiskunta-aloitteet. Verkottunutta taloutta ei voida hyödyntää täysimittaisesti poistamatta eri alojen välisiä rajoja ja varmistamatta, että TVT:tä käytetään yleisesti koko yhteiskunnassa. Esimerkiksi sähköisen liiketoiminnan harjoittamista edistää merkittävästi se, että yrityksillä ja viranomaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet kommunikoida ja toteuttaa keskinäisiä transaktioita verkon välityksellä.

- Koska nykyinen riippuvuus avoimista verkoista ja tietotekniikkajärjestelmistä kasvaa, näiden järjestelmien heikkoudet ja haavoittuvuudet aiheuttavat vakavia uhkia. Turvallisuusuhkien torjuminen ja tietoverkkorikollisuuden ehkäiseminen edellyttävät tiivistä kansainvälistä yhteistyötä kaikilla markkina-aloilla. Internetin turvallisuus on tulevaisuudessakin ensisijainen tavoite, joka vaatii toimia, joilla tuetaan Internetin vakautta ja häiriönsietoa, kuten riskeihin varautumista ja riskinhallintanormien noudattamista, sekä parannetaan sen käyttöä ja hallintaa.

- Viranomaiset ovat itse merkittäviä tieto- ja viestintätekniikan tarjoajia ja käyttäjiä. Ne vaikuttavat TVT:n käyttöönottoon tukemalla omalla hankintapolitiikallaan kaikkein edistyneimpiä tuotteita ja palveluja ja lisäämällä verkkopalvelujensa tarjontaa (esimerkiksi sähköinen hallinto sekä terveys- ja koulutusalan sähköiset palvelut). Niiden on kehitettävä kokonaisvaltainen lähestymistapa, jotta ne voisivat hyödyntää TVT:n tarjoamia mahdollisuuksia, edistää siten julkisen sektorin tehokkuutta ja räätälöidä sähköiset palvelut yritysten ja kansalaisten tarpeiden mukaisiksi.

- TVT:n hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla on tullut aikaa myöten yhä monimutkaisemmaksi. Nopeasti muuttuvat standardit ja ohjelmistot sekä niiden yhteentoimivuus vaativat jatkuvaa erityishuomiota. Jotta pienet yritykset voisivat hyödyntää tehokkaasti TVT-alan saavutuksia, niillä on oltava mahdollisuudet käyttää päteviä, kohtuuhintaisia ja kohdennettuja tukipalveluja, jotka on räätälöity vastaamaan niiden erityistarpeita sekä niiden sisäisten että asiakkaille suuntautuneiden TVT-ratkaisujen osalta.

Näistä syistä kaikkien maiden tulisi harjoittaa yhdenmukaista TVT-politiikkaa. Juuri tätä poliittista viestiä Euroopan unioni on levittänyt ja levittää edelleen tietoyhteiskuntahuippukokoukseen (WSIS) liittyvän työn yhteydessä.

4. TIETOYHTEISKUNTAPOLIITTISET KYSYMYKSET VUODEN 2005 JÄLKEEN

TVT:n leviäminen yhä laajemmalle edistää muutoksia, jotka eivät liity pelkästään tekniikkaan. TVT:n käyttö synnyttää kansalaisten, yritysten ja valtion välillä uusia viestintä- ja vuorovaikutustapoja, mikä johtaa uusiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin rakenteisiin ja uusin hallintotapoihin.

Komissio on EU:n tietoyhteiskuntapolitiikasta saatujen viimeaikaisten kokemusten perusteella yksilöinyt useita kysymyksiä, jotka olisi sen mielestä otettava huomioon kehitettäessä vuoden 2005 jälkeistä johdonmukaista ja kaukonäköistä eurooppalaista tietoyhteiskuntapolitiikkaa.[14]

4.1 Sisältö ja palvelut

Hyvin monet käyttäjät voivat nykyään käyttää infrastruktuuria ja palveluja, jotka antavat mahdollisuuden toimittaa monentyyppistä digitaalista sisältöä. Näin ollen on olemassa huomattavat markkinamahdollisuudet kehittää houkuttelevaa sisältöä ja palveluja sekä käyttäjien että koko talouden hyväksi. Tällä alalla on kuitenkin edistytty hitaasti.

Audiovisuaalinen ja multimediasisältö ovat liikkeellepanevana voimana uusien tekniikoiden ja erityisesti laajakaistatekniikan menestymisessä. Sen vuoksi on tärkeää, että Euroopan unioni toimii ennakoivasti tukemalla sisällöntuottajia ja edistämällä innovatiivisten palvelujen syntymistä. Uusien palvelujen ja sisällön kehittämistä hidastavat nykyään monet esteet: Osa niistä liittyy sääntelyyn, kuten epävarmuus siitä, miten rahoituspalveluja koskevia sääntöjä sovelletaan mobiilimaksamiseen, tai sellaisten järjestelmien kehittämiseen ja hyväksyttävyyteen, jotka antavat mahdollisuuden käyttää sisältöä tekijänoikeuksia kunnioittaen. Toiset esteet liittyvät markkinoihin, kuten uusien järjestelmien perustamisen vaikeus tai yhteentoimivuusongelmat, puutteet käyttäjäystävällisyydessä ja saavutettavuudessa sekä tilanteet, joissa uudet palvelut kilpailevat vanhojen kanssa. Esteet voivat liittyä myös määräävään markkina-asemaan. Uusien palvelujen ja sisällön markkinoiden kasvu riippuu kyvystä löytää toimivia ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, jotka koskevat sekä julkista että yksityistä sektoria.

4.2 Osallisuutta edistävä tietoyhteiskunta ja kansalaisuus

Osallisuutta edistävää tietoyhteiskuntaa koskevan politiikan (" e Inclusion") tavoitteena on varmistaa, että TVT-palveluja on kaikkien saatavilla ja että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää niitä kohtuuhintaan. Tämän politiikan merkitys kasvaa TVT:n levitessä kaikkialle yhteiskuntaan. Kansalaisuudessa on kyse kaikkien osallistumisesta yhteiskuntaan, mutta sen edessä on uusia haasteita, kun TVT:n käyttö yleistyy arkielämässä. Uusiin ja monimutkaisiin tekniikoihin liittyy se riski, että jotkin yhteiskunnan osat eivät pysty käsittelemään niitä. Osallisuutta edistävä tietoyhteiskunta on kysymys, jota on käsiteltävä niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla.

Digitaalisessa lukutaidossa on kyse sen varmistamisesta, että kaikilla kansalaisilla on riittävät taidot käyttää TVT:tä täysitehoisesti. Osallisuutta edistävää tietoyhteiskuntaa koskevan politiikan tulisi taata digitaalinen lukutaito kaikille yhteiskunnan jäsenille. Politiikalla olisi varmistettava, että tekniikat ovat helppokäyttöisiä ja tarjoavat sellaista sisältöä ja palveluja, joilla estetään uusien digitaalisten kuilujen syntyminen. EU:ssa tulevina vuosina tapahtuvat yhteiskunnalliset muutokset tekevät tästä kysymyksestä vielä haasteellisemman. Ennusteet viittaavat siihen, että joissakin jäsenvaltioissa lähes 40 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita vuonna 2020.[15]

Edellä mainittu politiikka on ehdottoman välttämätöntä, mutta sitä on vaikea toteuttaa. Se edellyttää huomattavaa tutkimuspanosta, jota yksityinen sektori ei todennäköisesti voi antaa yksinään. Julkinen sektori voi vauhdittaa merkittävästi näiden ongelmien ratkaisua. Euroopan unioni edistää ja tukee tämän alan tutkimustoimintaa puiteohjelman avulla. Kulttuurin moninaisuuden lisääntyminen (myös aluetasolla) tekee digitaalisesta kuilusta erityisen kiireellisen ongelman.

4.3 Julkiset palvelut

TVT:n käytöllä julkisten palvelujen alalla pyritään parantamaan palvelujen laatua, vahvistamaan demokratiaa ja lisäämään avoimuutta. Nykyään on olemassa vahva poliittinen tahto uudistaa julkista sektoria sen toiminnan tehostamiseksi. Taustalla on tarve puuttua suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen ja maahanmuuttoon, ja pitää samalla julkiset menot kurissa erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen alalla sekä kohottaa yleisesti palvelujen laatutasoa.

Julkisten palvelujen alalla on useita poliittisia haasteita. Ensiksikin TVT:hen investointi ei riitä. Kuten jäljempänä mainitaan, investointien lisäksi on tehtävä uudelleenorganisointeja, joita on usein vaikea toteuttaa. Toiseksi esiintyy ongelmia, jotka liittyvät muun muassa monien palvelujen puutteelliseen yhteentoimivuuteen, eri maiden hallintolainsäädännön ja -käytäntöjen moninaisuuteen, identiteetin hallintaan ja käytettävissä olevien verkkojen toisinaan puutteelliseen luotettavuuteen ja turvallisuuteen. Tämän alan parannukset ovat erityisen tärkeitä pk-yrityksille, koska ne joutuvat kantamaan kohtuuttomia hallinnollisia rasitteita. Yrityksillä, ja erityisesti pienillä yrityksillä, on oltava mahdollisuus hoitaa mahdollisimman monia menettelyjä verkon välityksellä. Jotta tämä olisi mahdollista, asiakirjoja on voitava toimittaa hyväksytyillä sähköisillä allekirjoituksilla varustettuina. Lopuksi mainittakoon, että rajatylittävät julkiset palvelut ovat edelleen yhtenä ensisijaisena huomion kohteena[16]. Erityisesti yritysten rekisteröinti ja kansalaisten liikkuvuutta varten perustetut täyden palvelun yhteyspisteet ovat esimerkkejä keskeisistä yleiseurooppalaisista palveluista, joita voitaisiin kehittää.

4.4 Osaaminen ja työ

TVT:n käytön vaikutusten analysointi osoittaa, että parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä keskenään prosessien uudelleenorganisointi ja investoiminen tieto- ja viestintäteknisiin taitoihin. Tämä edellyttää tieto- ja viestintäteknisen osan vahvistamista kaikissa oppimis- ja koulutusprosesseissa, jotta voitaisiin osoittaa, miten TVT vaikuttaa työprosesseihin ja miten käytäntöjä on muutettava, jotta käyttäjä voisi hyödyntää kaikkia mahdollisuuksia. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tieto- ja viestintätekniset taidot ovat kaikkien kansalaisten hankittavissa. Tämä on ehkä kaikkein suurin poliittinen haaste.

Vaikka TVT vaatii osaamista se myös helpottaa tietojen ja taitojen hankkimista ja ajantasaistamista. TVT:n ansiosta oppiminen on edullisempaa ja vähemmän sidoksissa tiettyihin paikkoihin ja ajankohtiin, ja koulutustarjontaa voidaan helpommin mukauttaa erityistarpeisiin.

Euroopan työllisyysongelma tulee esille keskusteltaessa Yhdysvaltojen ja Euroopan välisestä tuottavuuskuilusta. Keskeistä on, että TVT:tä käytetään työpaikoilla siten, että se lisää tehokkuutta, parantaa työn laatua ja tarjoaa parempia työpaikkoja. Lissabonin toimintasuunnitelman yhtenä kohtana on lisätä osallistumista työelämään. TVT voi auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa muun muassa helpottamalla osa-aikatyötä ja etätyötä ja mahdollisesti myös eläkkeelle jäämisen siirtämistä.

Euroopan unionin on vastattava maailmanlaajuisen kilpailun aiheuttamiin paineisiin selvittämällä, mitä strategisia vaikutuksia on globaalilla hankinnalla, ja keskittymällä siihen, miten se voisi asennoitua oikein tulevaisuuden maailmassa. Tähän kuuluvat kukoistava tutkimus- ja kehitystoiminta sekä sellaisen pätevän työvoiman hyvä saatavuus, joka hallitsee uusimman tieto- ja viestintätekniikan. Politiikassa on otettava huomioon kaikki nämä näkökohdat. Lisäksi on harjoitettava tutkimustoimintaa, jonka avulla voidaan kehittää tarvittavia palveluja ja sovelluksia, sekä toteutettava sopivia teknisiä ratkaisuja.

4.5 TVT keskeisenä teollisuudenalana

Tieto- ja viestintätekniikan ala on sinänsä merkittävä talouden ala, joka käsittää tietotekniikan, sähköisen viestinnän ja audiovisuaalialan markkinat. EU on jo kauan ollut tietoinen siitä, että TVT on keskeinen ala, jonka kehitystä on edistettävä. Viime aikoina muiden markkinoiden ilmiömäinen kasvu erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa on vetänyt tuotantoa sekä tutkimus- ja standardointitoimintaa näille alueille.

Näin ollen on olemassa suuri tarve tehdä Euroopasta houkuttelevampi investointikohde ja alue, jolla luodaan laadukkaita työpaikkoja. EU:n teollisuuspolitiikan keskeisenä pyrkimyksenä on luoda mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen toimintaympäristö, joka edistää kilpailua.[17] Komissio aikoo vuonna 2005 analysoida alan kilpailukykyä ja ehdottaa sopivia poliittisia toimia. TVT:tä koskevalla tutkimustoiminnalla on myös keskeinen merkitys. T&K-toiminta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten TVT edistää tuottavuuden kasvua. Komissio on jo esittänyt suuntaviivat Euroopan unionin tulevasta politiikasta, jolla tuetaan tällaista tutkimustoimintaa.[18]

4.6 Yhteentoimivuus

Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien sovellusten yleistyessä on yhä tarpeellisempaa tehdä niistä yhteentoimivia; esimerkkinä voidaan mainita kiinteiden ja langattomien verkkojen sekä televiestintä- ja audiovisuaalisten palvelujen keskinäinen lähentyminen. Yhteentoimivuus on monitahoinen asia: verkko-operaattoreille se merkitsee mahdollisuutta liittää oma verkko muihin verkkoihin; sisällön- tai palveluntarjoajille se merkitsee mahdollisuutta toimittaa palveluja mitä tahansa sopivaa alustaa käyttäen ja kuluttajille se merkitsee mahdollisuutta ostaa yksittäinen laite, käyttää sillä erilaisia palveluja ja hakea sillä sisältöä eri lähteistä.

Yhteentoimivuutta ja standardeja kehittävät yleensä markkinatoimijat, jotka myös tekevät niitä koskevat päätökset. Työ, jota eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN, CENELEC ja ETSI ovat tehneet e Europe 2002- ja e Europe 2005 -toimintasuunnitelmien puitteissa, jatkuu uusien painopisteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on seurattava tiiviisti tämän alan kehitystä. Joissakin olosuhteissa ne voivat katsoa tarpeelliseksi tukea eri sidosryhmiä niiden etsiessä yhteisiä ratkaisuja. Joillakin poliittisesti erityisen tärkeillä aloilla voi olla tarpeen vaatia avointen standardien käyttöä.

4.7 Luottamus ja luotettavuus

Internetin käyttö alkaa saada jalansijaa kansalaisten arkielämässä. Internetin käytön yleistyminen edellyttää kuitenkin, että se osoittautuu luottamuksemme arvoiseksi. Tietoturva, yksityisyyden suoja, omaisuuden suoja ja alan yleinen ohjaus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, tuntevatko kansalaiset luottamusta tietoyhteiskuntaa kohtaan. Tällä on erityistä merkitystä, kun on kyse kansalaisia huolestuttavista asioista, kuten yksityisyyden loukkauksista, epäterveistä tai laittomista kaupankäyntitavoista ja ei-toivotusta viestinnästä, sekä laittomasta ja haitallisesta sisällöstä ja alaikäisten suojelusta. Luottamusta Internetiin yritetään rakentaa monin tavoin esimerkiksi tekemällä Internetistä lasten kannalta turvallisempi, kehittämällä riskinhallintamenetelmiä ja tietoturvariskien havainnointijärjestelmiä ja toteuttamalla roskapostin vastaisia toimia. Tärkeänä näkökohtana on myös järjestelmien ja verkkojen luotettavuus. Nykyelämän infrastruktuurit muun muassa pankki-, talous-, terveydenhuolto-, energia-, liikenne- ja muilla aloilla rakentuvat suuressa määrin TVT:n varaan ja ovat riippuvaisia toisistaan. Sen vuoksi toimintahäiriöillä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Yksityisyyden suojasta ja tietosuojasta on kehittymässä yhä suurempi ongelma, kun käytettävissä on tehokkaita välineitä, joiden avulla on suhteellisen helppo saada kattavia tietoja yksityishenkilöistä ja käyttää tekijänoikeudella suojattuja teoksia.

4.8 TVT:n käyttö yrityksissä

Yritysten kyky käyttää tehokkaasti TVT:tä on tunnustetusti yksi niistä tekijöistä, joilla voidaan parantaa Euroopan kilpailukykyä. Haasteena on kuitenkin ottaa tehokkaasti käyttöön uusia liiketoimintaprosesseja ja omaksua uusia liiketoimintamalleja TVT:n tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi erityisesti miljoonien eurooppalaisten pk-yritysten keskuudessa. Euroopassa investoidaan vähemmän ja hitaammin TVT:hen kuin Yhdysvalloissa, mikä on selvä makrotason indikaattori siitä, että Eurooppa ei investoi yhtä paljon tuottavuutta lisäävään TVT:hen kuin Yhdysvallat. Euroopan suoritustasoon vaikuttaa myös pk-yritysten suuri osuus, sillä ne ovat usein jääneet suuremmista yrityksistä jälkeen sekä TVT-infrastruktuurin käyttöönotossa että TVT:n tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä.

5. PÄÄTELMÄT

Tässä tiedonannossa esitetään perusteluja sille, miksi TVT:n käyttöä olisi lisättävä ja miksi politiikassa olisi tulevaisuudessakin kiinnitettävä huomiota TVT:tä koskeviin kysymyksiin. Lisäksi siinä käsitellään keskeisiä poliittisia haasteita, joita EU:lla on edessään Lissabonin toimintasuunnitelman jäljellä olevina viitenä vuotena. Meidän on jatkettava sitä merkittävää työtä, joka on jo tehty EU:n tietoyhteiskuntapolitiikan puitteissa. On tarpeen osoittaa selvästi TVT:n ja yleisemmin koko tietoyhteiskunnan merkittävät myönteiset vaikutukset, jotta voitaisiin poistaa uusiin tekniikoihin liittyvät pelot ja huoli digitaalisen kuilun laajenemisesta. Talouden kannalta on keskeistä huolehtia TVT:n käytön yleistymisestä sekä selvittää, miten TVT:hen voidaan investoida turvallisemmin ja tehokkaammin ja miten saatuja kokemuksia voidaan käyttää, jotta TVT:tä voitaisiin hyödyntää laajemmin.

Tämän tiedonannon tarkoituksena on käynnistää prosessi, jossa pohditaan tietoyhteiskuntaa koskevaa uutta visiota, jonka toteuttaminen olisi aloitettava vuoden 2006 alussa. Ensi vuonna komissio kuulee tästä asiasta sidosryhmiä, mukaan lukien Euroopan Parlamenttia, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja Alueiden komiteaa sekä e Europen neuvoa-antavaa ryhmää, ja esittää uuden poliittisen toimintasuunnitelman.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti uuden tietoyhteiskuntapolitiikan kehittämiseen tuleviksi vuosiksi ja kommentoimaan tässä asiakirjassa käsiteltyjä kysymyksiä.

[1] Komission raportti kevään Eurooppa-neuvostolle – Lissabonin strategian edistyminen – uudistuksia laajentuneen unionin tueksi , KOM(2004) 29.

[2] Facing the Challenge. The Lisbon strategy for growth and employment , Wim Kokin johtaman korkean tason työryhmän raportti, marraskuu 2004.

[3] Huomioon otetaan myös puheenjohtajavaltiona toimivan Alankomaiden hiljattain Amsterdamissa 29. ja 30. syyskuuta 2004 järjestämä konferenssi (www.ICTstrategy-eu2004.nl) sekä e Europen neuvoa-antavan ryhmän panos.

[4] Ks. OECD Measuring the Information Economy 2002 ; OECD Information Technology Outlook 2004 .

[5] Comparaison de la recherche dans les TIC dans les grands pays industriels , IDATE (loppuraportti, 8.4.2002).

[6] Komission laskelmia, jotka perustuvat GGDC:n (Groningen Growth and Development Centre) keräämiin tietoihin ja jotka on esitetty talouden ja rahoituksen pääosaston talousjulkaisussa European Economy – European Commission Economic Paper Number 208 , heinäkuu 2004.

[7] EU:n vuoden 2003 talouskatsaus , KOM(2003) 729.

[8] Ainakin kolme Euroopan maata on jatkuvasti viiden maan kärkiryhmässä, kun eri maita asetetaan paremmuusjärjestykseen muun muassa sellaisten tekijöiden perusteella kuin TVT-valmiudet, tietoteknologiaindeksit tai TVT:n saatavuus. Ks. esimerkiksi WEF Global IT report; ITU digital access index .

[9] Komission raportti kevään Eurooppa-neuvostolle – Lissabonin strategian edistyminen – Uudistuksia laajentuneen unionin tueksi , KOM(2004) 29.

[10] Lähde: Euroopan sähköisen viestinnän komitea.

[11] Puheenjohtajavaltiona toimivan Alankomaiden hiljattain teettämässä tutkimuksessa Rethinking the ICT-agenda (Price Waterhouse Coopers, elokuu 2004) mainitaan radiotaajuinen RFID-tunnistustekniikka (radio-frequency based identification) yhtenä mahdollisena esimerkkinä käänteentekevästä tekniikasta.

[12] Ks. OECD Information Technology Outlook 2004 .

[13] Ks. Rahoitusnäkymät 2007–2013 , KOM(2004) 487.

[14] eEurope 2005 -toimintasuunnitelman väliarviointi , KOM(2004) 108, ja eEurope 2005 -toimintasuunnitelma: Päivitys , KOM(2004) 380.

[15] Ks. eHealth in the context of a European ageing society. A prospective study , IPTS/ESTO, loppuraportti, huhtikuu 2004.

[16] Esimerkiksi e Ten- ja IDABC-ohjelmien kaltaisissa Euroopan laajuisissa ohjelmissa.

[17] Tästä syystä komissio tutkii parhaillaan kansallisella ja alueellisella tasolla harjoitettavaa TVT-politiikkaa ja aikoo käynnistää piakkoin sidosryhmien välisen korkean tason keskustelun jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa. Ks. myös Rakennemuutosten myötäily: laajentuneen Euroopan teollisuuspolitiikka , KOM(2004) 274 lopullinen.

[18] Ks. Tiede ja teknologia Euroopan tulevaisuuden avaintekijöinä – suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle , KOM(2004) 353.