52003SC0805

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EMOTR:n tukiosaston menojen kehityksestä - Varojärjestelmä nro 5/2003 ja nro 6/2003

SISÄLLYSLUETTELO

1. KUUKAUSITTAISTEN MENOJEN KOKONAISKEHITYS

2. MÄÄRÄRAHOJEN ALUSTAVA KÄYTTÖ

3. SELVITYSOSA

4. PÄÄTELMÄT

1. Kuukausittaisten menojen kokonaiskehitys

Seuraavissa taulukoissa esitetään kuukausittaisten menojen kokonaiskehitys verrattuna menoprofiiliin. Tilanne vastaa jäsenvaltioissa 16. lokakuuta 2002-30. huhtikuuta 2003 toteutettuja menoja.

1.1. Alaotsake 1a: YMP

>TAULUKON PAIKKA>

1.2. Alaotsake 1b: Maaseudun kehittäminen

>TAULUKON PAIKKA>

2. Määrärahojen alustava käyttö

Seuraavissa taulukoissa esitetään määrärahojen alustava käyttö varainhoitovuoden 2003 viidennen ja kuudennen kuukauden aikana.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3. SELVITYSOSA

3.1. Määrärahojen täytäntöönpano kesäkuussa 2003

Talousarvion määrärahojen täytäntöönpano rahoitusnäkymien otsakkeessa 1 huhtikuussa 2003 (jäsenvaltioiden menot 16. lokakuuta 2002-30. huhtikuuta 2003) on 32 578,6 miljoonaa euroa eli 72,8 prosenttia määrärahoista. Menot ovat

- 721,9 miljoonaa euroa indikaattorin alapuolella alaotsakkeessa 1a (perinteiset EMOTR:n tukiosaston menot ja eläinlääkintämenot) ja

- 262,5 miljoonaa euroa indikaattorin yläpuolella alaotsakkeessa 1b (maaseudun kehittäminen).

3.2. Valuuttoihin vaikuttavat tekijät

Dollarin pariteetti euroon nähden

Edellä mainituissa menoissa on otettu huomioon dollarin kurssikehitys euroon nähden. Useimpien maataloustuotteiden vientitukien (erityisesti viljat ja sokeri) sekä eräiden yhteisön sisäisten tukien (esim. puuvillatuki) menot riippuvat dollarin kurssikehityksestä.

Talousarvion kurinalaisuudesta 26. syyskuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2040/2000 mukaisesti vuoden 2003 maatalousbudjetin oikaisukirjelmää laadittaessa perustana oli vuoden 2002 heinä-syyskuun keskimääräinen dollarin pariteetti eli 1 EUR = 0,98 $. Dollarin keskikurssi 1. elokuuta 2002-30. huhtikuuta 2003 oli 1 EUR = 1,03 $ eli hieman vuoden 2003 talousarvion laatimisessa käytettyä kurssia korkeammalla.

3.3. Markkinoihin vaikuttavat tekijät

Alaotsake 1a

Alaotsakkeen 1 a täytäntöönpanovauhti on indikaattorin alapuolella talousarvion kaikissa otsakkeissa. Talousarviomäärärahojen yleinen alikäyttö ei kuitenkaan koske peltokasveihin, oliiviöljyyn, maitoon ja elintarvikeapuohjelmiin liittyviä lukuja, joissa ilmeni ylikäyttöä.

Tämän vuoksi seuraavat selvitykset ovat tarpeen joidenkin talousarvion lukujen osalta:

Luku B1-10: Peltokasvit // Ero: + 103 milj. euroa (+ 0,6 %)

// (menot: 16 465 milj. euroa)

(indikaattori: 16 362 milj. euroa)

Komission arvioiden mukaan osa tämän luvun ylikäytöstä johtuu peltokasvien suorien tukien maksatuksen nopeutumisesta. Jäsenvaltioiden arvioidaankin maksaneen keskimäärin 99,7 prosenttia suorista tuista. Näiden järjestelmien indikaattorin keskitasoksi laskettiin 97,4 prosenttia 30. huhtikuuta 2003 ulottuvan jakson talousarviomäärärahoista. Lisäksi komissio uskoo, että viljojen vientitukien määrärahatarpeet kasvavat vehnän, jauhojen, ohran ja maltaan vientitukimäärien kasvun myötä. Niin ikään viljatukien menot voivat olla korkeammat julkisten viljavarastojen suurempien ostojen ja pienemmän myynnin vuoksi. Komissio arvioi tässä vaiheessa, että tämän luvun määrärahojen ylikäyttö voi jatkua varainhoitovuoden loppuun asti.

Luku B1-11: Sokeri // Ero : -52 milj. euroa (-3,5 %)

// (menot: 843 milj. euroa)

(indikaattori: 895 milj. euroa)

Alikäyttö johtuu sokerin vientimäärien pienenemisestä verrattuna määriin, jotka arvioiden mukaan olisi pitänyt viedä tähän mennessä. Komissio arvioi tämän alikäytön jatkuvan varainhoitovuoden loppuun.

Luku B1-12: Oliiviöljy // Ero: + 20 milj. euroa (+ 0,9 %)

// (menot: 2 016 milj. euroa)

(indikaattori: 1 996 milj. euroa)

Ylikäyttö johtuu siitä, että jäsenvaltioiden ilmoittamista menoista noin 54,0 miljoonaa euroa koskee lisäksi edellisten markkinointivuosien tuotantotukimaksuja, joita ei ollut ennakoitu talousarviota laadittaessa.

Luku B1-15: Hedelmät ja vihannekset // Ero : -99milj. euroa (-6,1 %)

// (menot: 744 milj. euroa)

(indikaattori: 843 milj. euroa)

Alikäyttö johtuu pääasiassa siitä, että tuoreiden hedelmien ja vihannesten alan suotuisten markkinanäkymien vuoksi markkinoilta poistettiin vähemmän tuotteita ja banaanituet oli vahvistettu budjettia laadittaessa käytettyjä määriä ja tasoja alhaisemmiksi. Tämän vuoksi jäsenvaltiot ilmoittivat vähemmän menoja. Komissio arvioi, että näiden tukijärjestelmien määrärahatarpeet pienenevät varainhoitovuoden loppuun mennessä.

Luku B1-16: Viini // Ero : -20 milj. euroa (-1,5 %)

// (menot: 648 milj. euroa)

(indikaattori: 668 milj. euroa)

Tämän luvun määrärahoissa ilmenee 30. huhtikuuta 2003 asti lievää alikäyttöä indikaattoriin verrattuna. Komissio arvioi, että tämän luvun määrärahojen alikäyttö jatkuu varainhoitovuoden loppuun asti. Alikäyttö johtuu pääasiassa siitä, että tämänhetkisen markkinatilanteen vuoksi tänä vuonna ei tarvitse turvautua erityiseen tislaustoimenpiteeseen, johon talousarviossa oli varattu 8,0 miljoonaa hehtolitraa vastaavat määrärahat. Alkoholijuomateollisuuden puolestaan odotetaan tislaavan noin 8,7 miljoonaa hehtolitraa verrattuna talousarviomäärärahoihin, jotka kattavat 12,5 miljoonan hehtolitran tislausmäärän.

Luku B1-20: Maito // Ero: + 49 milj. euroa (+ 1,9 %)

// (menot: 1 491 milj. euroa)

(indikaattori: 1 442 milj. euroa)

Kansainvälisen markkinatilanteen vuoksi voin ja rasvattoman maitojauheen vientitukia oli tarpeen korottaa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Tarve johtui vastaavien määrärahojen ylikäytöstä 30. huhtikuuta 2003 ulottuvaan indikaattoriin verrattuna.

Luku B1-21: Naudanliha // Ero : -479 milj. euroa (-5,7 %)

// (menot: 4 729 milj. euroa)

(indikaattori: 5 208 milj. euroa)

Havaittu alikäyttö 30. huhtikuuta 2003 asti johtuu osittain alhaisemmista vientitukimaksuista naudanlihan vientimäärien pienenemisen vuoksi. Komissio arvioi määrien pienenemisen jatkuvan vuoden loppuun, joten vastaavien määrärahojen alikäyttökin jatkuu.

Alikäyttö johtuu myös osittain palkkioiden maksatuksen hidastumisesta verrattuna indikaattoriin samana ajanjaksona. Teurastuspalkkiota lukuun ottamatta useimpien palkkiojärjestelyjen täytäntöönpano on indikaattoria hitaampaa. Komissio ei pysty kuitenkaan vielä tässä vaiheessa vahvistamaan kyseisiin palkkiojärjestelyihin liittyvien talousarviomäärärahojen lopullista täytäntöönpanotasoa.

Luku B1-22: Lampaan- ja vuohenliha // Ero : -41 milj. euroa (-0,3 %)

// (menot: 1 764 milj. euroa)

(indikaattori: 1 805 milj. euroa)

Tässä luvussa 30. huhtikuuta 2003 asti esiintynyt lievä alikäyttö indikaattoriin nähden johtui siitä, että monet maksetut palkkiot olivat hieman pienempiä kuin talousarviota laadittaessa käytetyt luvut ja kansallisista määrärahoista maksetut osuudet eivät vastanneet eräiden jäsenvaltioiden osalta asetuksessa ennakoituja summia.

Luku B1-23: Sianliha // Ero : -42 milj. euroa (-20,6 %)

// (menot: 72 milj. euroa)

(indikaattori: 114 milj. euroa)

Komissio arvioi, että tämän luvun määrärahoissa esiintyy alikäyttöä vuoden loppuun. Alikäyttö johtuu pääasiassa sianlihan pienemmistä vientimääristä ja vuoden 2003 talousarvioon verrattuna pienemmistä vientituista.

Alaotsake 1b

Luku B1-40: Maaseudun kehittäminen // Ero: + 262 milj. euroa (+ 5,6 %)

// (menot: 1 435 milj. euroa)

(indikaattori: 1 173 milj. euroa)

Maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanovauhdissa on havaittavissa yleistä nopeutumista, sillä se on nyt noin 31 prosenttia talousarviomäärärahoista, kun taas vastaava indikaattori laskettiin 25 prosentin täytäntöönpanovauhdin mukaan 30. huhtikuuta 2003 saakka. Huomattavaa nopeutumista on havaittavissa pääasiassa maatalouden ympäristötoimenpiteiden täytäntöönpanossa. On todettava, että kokemusten mukaan jäsenvaltiot käyttävät yleensä lähes puolet vuotuisista määrärahoistaan varainhoitovuoden kahden viimeisen viikon aikana. Tästä syystä tässä vaiheessa on vaikea arvioida maaseudun kehittämiseen kohdennettujen talousarviomäärärahojen lopullista täytäntöönpanoa.

4. PÄÄTELMÄT

Määrärahojen täytäntöönpano 30. huhtikuuta 2003

Talousarviomäärärahojen täytäntöönpano kesäkuussa 2003 (jäsenvaltioiden menot 16. lokakuuta 2002-30. huhtikuuta 2003) osoittaa yleistä alikäyttöä alaotsakkeessa 1a tiettyjen talousarvion lukujen ylikäytöstä huolimatta. Näin ollen alikäytön odotetaan tällä hetkellä käytettävissä olevien markkinoita koskevien tietojen perusteella jatkuvan varainhoitovuoden loppuun asti joidenkin talousarvion lukujen kohdalla (sokeri, hedelmät ja vihannekset, viini, naudanliha ja sianliha). Alaotsakkeen 1b kohdalla jäsenvaltioiden olisi varottava ylittämästä ohjelmakaudelle 2000-2006 hyväksyttyjen maaseudun kehittämisohjelmien vuoden 2003 määrärahoja.