52003PC0855

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön liittymisestä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Ehdotettavassa neuvoston päätöksessä hyväksytään Euroopan unionin liittyminen laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen.

Yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa tehokkaalla hallinnoinnilla laajasti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) ja vuonna 1995 tehdyn YK:n kalakantoja koskevan sopimuksen (UNFSA) mukaisesti. Tätä varten yleissopimuksessa perustetaan Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC), jonka jäseninä ovat kaikki yleissopimuksen sopimuspuolet.

Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin laajasti vaeltaviin kalakantoihin (jotka luetellaan UNCLOSin liitteessä I) ja muihin kalastuskomission mahdollisesti määrittelemiin yleissopimusalueella esiintyviin kalalajeihin makrillihaukia lukuun ottamatta.

WCPFC:n toimivalta-alue kattaa 60 prosenttia maailman tonnikalavaroista. Tällä hetkellä WCPFC-menettelyssä on käsiteltävänä neljä kalakantaa: keltaevätonnikala, isosilmätonnikala, boniitti ja valkotonnikala (eteläntonnikala kuuluu toisen, erillisen alueellisen kalastusjärjestön, eteläntonnikalan suojelukomission (CCSBT), toimivaltaan).

Yhteisön tonnikalalaivastot ovat toimineet alueella useiden vuosien ajan yksityisten sopimusten nojalla, jotka on laadittu täysin Länsi-Tyynenmeren kurenuottakalastuksen hallinnointia koskevan Palaun sopimuksen ('Palaun sopimus') ehtojen mukaisesti. Yhteisön läsnäololle alueella saatiin kuitenkin viralliset institutionaaliset puitteet, kun Kiribatin kanssa tehtiin kahdenvälinen sopimus [1] vuonna 2003. Alustavia keskusteluja on käyty myös muiden rantavaltioiden, kuten Salomonsaarten ja Cookinsaarten, kanssa samankaltaisten sopimusten tekemiseksi. Näissä kalastuksissa on sen vuoksi todella kyse yhteisön edusta, ja yhteisön on tehtävä yhteistyötä muiden asianomaisten valtioiden ja yhteisöjen kanssa monenvälisellä tasolla näiden kalavarojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi UNCLOSin ja UNFSAn määräysten mukaisesti.

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o 874/2003, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisen Kiribatin kalastusalueella harjoitettavaa kalastusta koskevan sopimuksen tekemisestä, EYVL L 126, 22.5.2003, s. 1.

Laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevasta yleissopimuksesta järjestetyn monenvälisen korkean tason konferenssin (MHLC) puitteissa käydyt neuvottelut kestivät yli neljä vuotta. Näihin neuvotteluihin osallistuneet alueella kalastavat Länsi- ja Keski-Tyynenmeren rantavaltiot ovat: Australia, Kanada, Kiina, Cookinsaaret, Mikronesian liittovaltio, Fidzisaaret, Ranska, Indonesia, Japani, Kiribatin tasavalta, Marshallinsaarten tasavalta, Naurun tasavalta, Uusi-Seelanti, Niue, Palaun tasavalta, Papua-Uuden-Guinean itsenäinen valtio, Filippiinien tasavalta, Korean tasavalta, Samoan itsenäinen valtio, Salomonsaaret, Tongan kuningaskunta, Tuvalu, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta Pitcairn-, Henderson-, Ducie- ja Oenosaarten puolesta, Amerikan yhdysvallat ja Vanuatun tasavalta.

Kun neuvottelut saatiin päätökseen yleissopimus avattiin allekirjoituksia varten Honolulussa 5. syyskuuta 2000. Yleissopimuksen tallettaja on Uuden-Seelannin hallitus.

Vaikka yhteisö olikin jätetty MHLC-neuvotteluiden ulkopuolelle, se ei ole säästänyt ponnistuksiaan edistääkseen WCPFC:n avoimuutta. Ponnistukset tuottivat tulosta ja johtivat yhteisön kutsumiseen osallistua täysivaltaisena valmistelevan konferenssin ("PrepCon") työskentelyyn. Valmisteleva konferenssi on tähän mennessä pitänyt viisi kokousta luodakseen kalastuskomissiolle toimintarakenteen ja laatiakseen asiaa koskevat tekstit, jotka käsittelevät muun muassa menettelytapasääntöjä, varainhoitoasetuksia, talousarvion rakennetta, jäsenten osallistumista koskevaa mallia ja kalakantojen hoitoa koskevien tieteellisten lausuntojen hankintamenettelyä, sekä laatiakseen seuranta- ja valvontajärjestelmää koskevat alustavat tekstit.

Lokakuun 1. päivään 2003 mennessä 19 valtiota oli allekirjoittanut yleissopimuksen ja 10 valtiota oli ratifioinut sen. Yleissopimus tulee sen 36 artiklan mukaisesti voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun leveyspiirin 20° pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevan kolmen valtion ja leveyspiirin 20° pohjoista leveyttä eteläpuolella sijaitsevan seitsemän valtion ratifiointia, hyväksymistä tai liittymistä koskevat asiakirjat on talletettu. Jos kuitenkaan kolmen vuoden kuluttua (syyskuussa 2003) kolme leveyspiirin 20° pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevaa valtiota ei ole ratifioinut yleissopimusta, se tulee siitä huolimatta voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun kolmastoista ratifiointia, hyväksymistä tai liittymistä koskeva asiakirja on talletettu. Tällä hetkellä tarvitaan vielä kolme ratifiointiasiakirjaa, jotta yleissopimus tulisi voimaan. Rarotongassa Cookinsaarilla 29.9.-3.10.2003 pidetyssä viidennessä valmistelevassa konferenssissa ilmoitettiin, että puuttuvat kolme ratifiointiasiakirjaa talletetaan lähiaikoina. Näin ollen osallistujat sopivat alustavasta aikataulusta, jonka mukaan WCPFC:n ensimmäinen virallinen istunto ajoittuisi lokakuulle 2004.

Tätä taustaa vasten yhteisölle on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että se on valmis osallistumaan WCPFC:n ensimmäiseen viralliseen kokoukseen alueellisen kalastusjärjestön täysjäsenenä. Sen vuoksi yhteisön olisi hyväksyttävä liittymisensä yleissopimukseen, jotta sen ratifiointiasiakirja voidaan tallettaa siihen mennessä kun WCPFC:n ensimmäinen kokous pidetään.

Yleissopimus mahdollistaa WCPFC:n perustamisen ja määrittää sen toiminnot, rakenteen ja päätöksen teko säännöt. Yleissääntö päätöksen teolle on määrä enemmistö, mutta yleissopimuksen 20. artikla edellyttää että jotkin asia sisältöä koskevat päätökset voidaan ratkaista äänestyksellä, jossa ääni enemmistö ratkaisee. Näiden tekijöiden valossa Komission mielipide on että yleissopimus sisältää edellytyksen erityisen päätöksen teko rakenteen luomisesta organisoimalla yhteistyö toimintatavat kuten artiklan 300 (2) EC toinen alasarake edellyttää.

Edellä mainittujen asioiden valossa Komissio ehdottaa että Neuvosto hyväsyy liitteenä olevan ehdotuksen.

2003/0332 (AVC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön liittymisestä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [2],

[2] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [3],

[3] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhteisöllä on toimivalta toteuttaa kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä sekä tehdä sopimuksia muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(2) Yhteisö on sopimuspuolena Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, joka velvoittaa kaikki kansainvälisen yhteisön jäsenet toimimaan yhteistyössä meren biologisten luonnonvarojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.

(3) Yhteisö on allekirjoittanut sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta [4] ("vuonna 1995 tehty YK:n kalakantoja koskeva sopimus").

[4] EYVL L 189, 3.7.1998, s. 16.

(4) Laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskeva yleissopimus oli avoinna allekirjoituksia varten 5 päivänä syyskuuta 2000 Honolulussa pidetyssä monenvälisen korkean tason konferenssin seitsemännessä kokouksessa.

(5) Yleissopimus on avoinna yhteisön liittymiselle sen 35 artiklan määräysten mukaisesti.

(6) Yleissopimuksella pyritään varmistamaan tehokkaalla hallinnoinnilla laajasti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja vuonna 1995 tehdyn YK:n kalakantoja koskevan sopimuksen mukaisesti.

(7) Yhteisön kalastajat harjoittavat kalastusta yleissopimusalueella. On siis yhteisön edun mukaista tulla tällä yleissopimuksella perustettavan alueellisen kalastusjärjestön täysivaltaiseksi jäseneksi yhteisölle kansainvälisen merioikeuden perusteella kuuluvia velvollisuuksia noudattaen. Sen vuoksi yhteisön on liityttävä yleissopimukseen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön liittyminen laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen.

Yleissopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja tallettaa liittymisasiakirjan Uuden-Seelannin hallituksen huostaan yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen teksti.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): Eräiden yhteisön politiikkojen ulkoiset osat

Toiminnan ala(t): Yhteisön osallistuminen alueellisten kalastusjärjestöjen toimintaan

Toimenpiteen nimi: yhteisön liittyminen laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

110302 (ex B78001): Kansainvälinen kalastus: osallistuminen kansainvälisiin järjestöihin

2. NUMEROTIEDOT

2.1 Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): kestoa ei ole määritelty

2.2 Toimenpiteen soveltamisaika: vuodesta 2005 alkaen

2.3 Monivuotinen kokonaismenoarvio: vuosittaiset menot riippuvat siitä, miten yhteisö määrittelee rahoitusosuutensa järjestön talousarvioon (ks. kohta 5.2)

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (ks. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4 Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

X Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

|| Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen uutta ohjelmasuunnitelmaa.

|| Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5 Vaikutukset tuloihin

X Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

TAI

|| Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

(Huom.: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset on liitettävä tähän rahoitusselvitykseen erikseen.)

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

(Kaikki asianomaiset budjettikohdat ilmoitetaan ja taulukkoon lisätään tarvittaessa rivejä, jos toimenpide kohdistuu useampaan budjettikohtaan.)

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Perustamissopimuksen 37 artikla yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa.

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Yhteisön osallistuminen

5.1.1 Toiminnan tavoitteet

Yhteisöllä on yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti yksinomainen toimivalta tämän politiikan ulkoisissa osissa. Sen on siis täytettävä kansainvälisestä merioikeudesta johtuvat velvollisuutensa aavan meren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan yhteistyön alalla. Tämä edellyttää osallistumista täysivaltaisena jäsenenä alueellisiin kalastusjärjestöihin, jotka toimivat vyöhykkeillä, joilla yhteisöllä on kalastusintressejä. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on siis varmistaa yhteisön osallistuminen Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissioon (WCPFC), joka on perustettu laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevalla yleissopimuksella.

5.1.2 Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Yhteisöllä on kalastusintressejä Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä. Yhteisön kalastajat kalastavat yleissopimuksen vyöhykkeellä lajeja, joihin sopimusta sovelletaan. Yhteisöllä on kahdenväliset kalastussuhteet Kiribatin kanssa, ja se on myös pyrkinyt luomaan kahdenvälisiä suhteita alueen muidenkin rantavaltioiden kuten Salomonsaarten, Cookinsaarten ja Marshallinsaarten kanssa. Se on ollut aktiivisesti mukana prosessissa, joka johti WCPFC:n perustamiseen ja valmistelevaan konferenssiin ("PrepCon"), johon yhteisö on voinut osallistua täysivaltaisena. Valmistelevassa konferenssissa osapuolet ovat voineet laatia yhteistyössä perustekstejä ja suunnitella menettelyitä, joiden avulla WCPFC on täysin toimintakykyinen alkaen sen ensimmäisestä virallisesta istunnosta, jonka on määrä toteutua lokakuussa 2004.

5.2 Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Osallistuminen WCPFC:hen sopimuspuolena edellyttää rahoitusosuuden maksamista järjestön talousarvioon.

Järjestön talousarvion suuruus riippuu valmistelevassa konferenssissa meneillään olevan työskentelyn tuloksista. Valmistelevassa konferenssissa on edistytty huomattavasti talousarvion rakenteen ja jäsenten osallistumista koskevan mallin osalta. Tämä työ on kuitenkin saatava loppuun valmistelevan konferenssin viimeisten kahden kokouksen kuluessa; ne on suunniteltu pidettäviksi huhtikuussa ja lokakuussa (välittömästi WCPFC:n ensimmäisen kokouksen jälkeen). Tässä vaiheessa on siis mahdotonta ennakoida talousarvion suuruutta. Sen tulisi kattaa vähintään järjestön rakenteiden eli sihteeristön, komission ja sen apuelimien (tieteellinen komitea sekä tekninen ja soveltamiskomitea) perustamiseen ja myöhempään toimintaan tarvittavat varat, erityisesti näihin rakenteisiin nimetyn henkilöstön kulut mukaan luettuina.

Yleissopimuksen ehtojen mukaisesti (17 artikla) kalastuskomission varoihin sisältyvät: arvioidut jäsenmaksut, vapaaehtoiset maksut, varat kehitysmaiden erityisvaatimusten hoitamiseen sekä muut kalastuskomission mahdollisesti saamat varat. Arvioidut jäsenmaksut säännellään yleissopimuksen 18 artiklassa käyttäen kaavaa, johon sisältyy yhtäläinen perusmaksu, kansantuloon perustuva maksu, joka heijastelee kyseisen jäsenen kehitysastetta ja maksukykyä, sekä vaihteleva, mm. saaliisiin perustuva maksu.

Yleissopimuksen 19 artiklassa määrätään, että WCPF-komission nimeämän riippumattoman tilintarkastajan on tarkastettava WCPFC:n kirjanpito ja tilit vuosittain.

5.3 Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

WCPF-yleissopimuksen täytäntöönpano kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan ja komissio huolehtii siitä henkilöstönsä avulla.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

WCPFC:n talousarvion hyväksymisestä johtuva pakollinen vuosittainen rahoitusosuus.

6.1 Kokonaisrahoitusvaikutus B osaan (koko ohjelmakautena)

6.1.1 Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroa kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.1.2. Tekninen ja hallinnollinen apu, tukimenot ja tietotekniikkakustannukset (maksusitoumusmäärärahat)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. B osassa suunniteltujen toimenpiteiden kustannuslaskelma (koko ohjelmakautena)

Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroa kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3 Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

1 Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

I Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3) // euroa

II Toimen kesto // Määrittelemätön

III Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // euroa

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1 Seurantajärjestelmä

Kun talousarvio vuosittain hyväksytään, komissio voi tarkastella, tarkistaa ja kommentoida WCPFC:n sihteeristön esittämää talousarvioesitystä. Sopimuspuolet myös tarkastelevat vuosittain talousarvion täytäntöönpanoa. Sopimuspuolet hyväksyvät talousarvion yksimielisesti.

8.2 Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa määrätään, että järjestön taloudellista toimintaa hallinnoidaan WCPF-komission hyväksymillä varainhoitoasetuksilla.

Talousarvion hyväksynnän ja edellisen varainhoitovuoden tilien tarkastuksen yhteydessä tehdyn järjestön vuosittaisen tilintarkastuksen lisäksi sopimuspuolilla on oikeus kiinnittää koska tahansa WCPF-komission huomio järjestön talousarvion täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen mahdollisiin rikkomisiin.

9. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Yleissopimuksen 19 artiklassa määrätään, että riippumattomat tilintarkastajat tarkastavat vuosittain järjestön taloudelliset toimet.

Lisäksi Euroopan komissio neuvottelee kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan yhteisön osarahoittamien toimien ja hankkeiden täytäntöönpanoa koskevia tarkastuslausekkeita. Nämä lausekkeet antavat komissiolle mahdollisuuden tarkastaa osarahoittamiensa toimien.

LAAJASTI VAELTAVIEN KALAKANTOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA HOITOA LÄNSI- JA KESKI-TYYNELLÄMERELLÄ KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka

ovat päättäneet varmistaa Länsi- ja Keski-Tyynenmeren laajasti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin säilyttämisen ja erityisesti ihmisravinnoksi tarkoitetun kestävän käytön nykyiselle ja tuleville sukupolville,

palauttavat mieleen 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen asiaa koskevat määräykset sekä hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen,

tunnustavat, että vuoden 1982 yleissopimuksen ja täytäntöönpanosopimuksen mukaisesti alueen rantavaltioiden ja alueella kalastavien valtioiden on tehtävä yhteistyötä kalavarojen säilyttämisen varmistamiseksi ja laajasti vaeltavien kalakantojen optimaalista käyttöä koskevan tavoitteen edistämiseksi niiden koko esiintymisalueella,

ottavat huomioon, että tehokkaiden säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden edellytyksenä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen ja parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin tietoihin tukeutuminen,

ovat tietoisia tarpeesta välttää haitallisia vaikutuksia meriympäristöön, säilyttää biologinen monimuotoisuus, säilyttää meriekosysteemien koskemattomuus ja minimoida kalastustoiminnan pitkäaikaisten tai peruuttamattomien vaikutusten vaara,

tunnustavat alueen pienten kehittyvien saarivaltioiden, alueiden ja hallintoalueiden ekologisen ja maantieteellisen haavoittuvuuden, niiden taloudellisen ja sosiaalisen riippuvuuden laajasti vaeltavista kalakannoista ja niiden erityistuen tarpeen, taloudellinen, tieteellinen ja tekninen tuki mukaan luettuina, jotta ne voisivat osallistua tehokkaalla tavalla laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseen, hoitamiseen ja kestävään käyttöön,

tunnustavat myös, että pienillä kehittyvillä saarivaltioilla on ainutlaatuiset tarpeet, jotka vaativat erityistä huomiota ja harkintaa taloudellista, tieteellistä ja teknistä tukea annettaessa,

myöntävät, että yhteensopivia, tehokkaita ja sitovia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä voidaan toteuttaa vain rantavaltioiden ja alueella kalastavien valtioiden välisellä yhteistyöllä,

ovat vakuuttuneita siitä, että Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kaikkien laajasti vaeltavien kalakantojen tehokas säilyttäminen ja hoitaminen onnistuu parhaiten perustamalla alueellinen komissio,

ovat sopineet seuraavaa:

I OSA

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan ilmaisulla:

a) 'vuoden 1982 yleissopimus' 10 päivänä joulukuuta tehtyä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta;

b) 'täytäntöönpanosopimus' sopimusta hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta;

c) 'komissio' tämän yleissopimuksen mukaisesti perustettua Länsi- ja Keski-Tyynenmeren laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoitamisesta vastaavaa suojelukomissiota;

d) 'kalastus':

i) kalojen etsimistä, pyydystämistä, ottamista tai keräämistä;

ii) kalojen etsimisen, pyydystämisen, ottamisen tai keräämisen yrittämistä;

iii) muun sellaisen toiminnan harjoittamista, jonka voidaan kohtuudella olettaa johtavan kalojen paikallistamiseen, pyydystämiseen, ottamiseen tai keräämiseen mihin tahansa tarkoitukseen;

iv) kalojen kokoamislaitteiden tai niihin liittyvien elektronisten laitteiden, kuten radiomajakoiden asettamista, etsimistä tai takaisin keräämistä,

v) mitä tahansa merellä tapahtuvaa toimintaa, jolla suoraan tuetaan tai valmistellaan jotakin i-iv alakohdassa kuvattua toimintaa, jälleenlaivaus mukaan luettuna;

vi) jonkin muun aluksen, kulkuneuvon, ilma-aluksen tai ilmatyynyaluksen käyttämistä johonkin i-v alakohdassa kuvattuun toimintaan lukuun ottamatta hätätapauksia, joissa on kyse miehistön terveydestä ja turvallisuudesta tai aluksen turvallisuudesta.

e) 'kalastusalus' mitä tahansa alusta, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käytettäväksi kalastukseen, mukaan luettuina tukialukset, rahtialukset ja mitkä tahansa muut alukset, jotka osallistuvat suoraan tällaisiin kalastustoimiin;

f) 'laajasti vaeltavat kalakannat' kaikkia vuoden 1982 yleissopimuksen liitteessä I lueteltujen yleissopimusalueella esiintyvien kalalajien sekä muiden komission määrittelemien sellaisten kalalajien kantoja;

g) 'alueellinen taloudellinen yhdentymisjärjestö' alueellista taloudellista yhdentymisjärjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivallan tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan luettuna toimivallan tehdä näissä asioissa jäsenvaltioitaan sitovia päätöksiä;

h) 'jälleenlaivaus' kaiken kalastusaluksella olevan kalamäärän tai sen osan purkamista toiseen kalastusalukseen joko merellä tai satamassa.

2 artikla

Tavoite

Tämän yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa tehokkaalla hallinnoinnilla laajasti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä vuoden 1982 yleissopimuksen ja täytäntöönpanosopimuksen mukaisesti.

3 artikla

Soveltamisalue

1. Jollei 4 artiklassa toisin määrätä, komission toimivalta-alue (jäljempänä 'yleissopimusalue') käsittää kaikki Tyynenmeren vedet, jotka rajoittuvat etelässä ja idässä seuraavaan viivaan:

Australian etelärannikolta suoraan etelään pitkin pituuspiiriä 141° itäistä pituutta pisteeseen, jossa se leikkaa leveyspiirin 55° eteläistä leveyttä; siitä suoraan itään pitkin leveyspiiriä 55° eteläistä leveyttä pisteeseen, jossa se leikkaa pituuspiirin 150° itäistä pituutta; siitä suoraan etelään pitkin pituuspiiriä 150° itäistä pituutta pisteeseen, jossa se leikkaa leveyspiirin 60° eteläistä leveyttä; siitä suoraan itään pitkin leveyspiiriä 60° eteläistä leveyttä pisteeseen, jossa se leikkaa pituuspiirin 130° läntistä pituutta; siitä suoraan pohjoiseen pitkin pituuspiiriä 130° läntistä pituutta pisteeseen, jossa se leikkaa leveyspiirin 4° eteläistä leveyttä; siitä suoraan länteen pitkin leveyspiiriä 4° eteläistä leveyttä pisteeseen, jossa se leikkaa pituuspiirin 150° läntistä pituutta; siitä suoraan pohjoiseen pitkin pituuspiiriä 150° läntistä pituutta.

2. Tällä yleissopimuksella ei tunnusteta komission minkään jäsenen vaateita tai kannanottoja, joita se on esittänyt aluevesien tai kalastusvyöhykkeiden oikeusaseman tai laajuuden osalta.

3. Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin laajasti vaeltaviin kalakantoihin yleissopimusalueella makrillihaukia lukuun ottamatta. Tämän yleissopimuksen mukaisia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä sovelletaan kantojen koko esiintymisalueella tai komission määrittelemillä yleissopimusalueen erityisalueilla.

4 artikla

Tämän yleissopimuksen ja vuoden 1982 yleissopimuksen välinen suhde

Tämän yleissopimuksen määräykset eivät millään tavoin rajoita vuoden 1982 yleissopimuksen ja täytäntöönpanosopimuksen mukaisia valtioiden oikeuksia, lainkäyttövaltaa ja velvollisuuksia. Tätä yleissopimusta tulkitaan ja sovelletaan vuoden 1982 yleissopimuksen ja täytäntöönpanosopimuksen yhteydessä ja yhdenmukaisesti niiden kanssa.

II OSA

LAAJASTI VAELTAVIEN KALAKANTOJEN SÄILYTTÄMINEN JA HOITO

5 artikla

Säilyttämistä ja hoitoa koskevat periaatteet

Säilyttääkseen ja hoitaakseen laajasti vaeltavia kalakantoja kokonaisuudessaan yleissopimusalueella komission jäsenten on täyttäessään velvollisuuttaan tehdä yhteistyötä vuoden 1982 yleissopimuksen, täytäntöönpanosopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaisesti:

a) toteutettava toimenpiteitä, joilla turvataan laajasti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin kestävyys ja niiden täysimääräinen hyödyntäminen yleissopimusalueella;

b) varmistettava, että tällaiset toimenpiteet perustuvat parhaalle saatavissa olevalle tieteelliselle tiedolle ja että ne on suunniteltu pitämään kalakannat sellaisella tasolla tai palauttamaan ne sellaiselle tasolle, jolla voidaan varmistaa suurin mahdollinen ylläpidettävissä oleva tuotto, jonka ympäristölliset ja taloudelliset seikat, muun muassa yleissopimusalueen kehitysmaiden ja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden erityistarpeet, suovat. Tässä yhteydessä on otettava huomioon kalastustavat, kantojen keskinäinen riippuvuus sekä yleiset suositukset kansainvälisiksi, joko alueiden sisäisiksi, alueellisiksi tai yleismaailmallisiksi vähimmäisvaatimuksiksi;

c) sovellettava varovaisuusperiaatetta tämän yleissopimuksen ja kaikkien asiaa koskevien kansainvälisellä tasolla sovittujen normien ja menettelytapasuositusten mukaisesti;

d) arvioitava kalastuksen, ihmisen muun toiminnan ja ympäristötekijöiden vaikutukset kohteena oleviin kantoihin, muihin kuin kohdelajeihin ja lajeihin, jotka kuuluvat samaan ekosysteemiin tai ovat riippuvaisia kohteena olevista kannoista tai liittyvät niihin;

e) toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään mahdollisimman paljon jätteitä, saaliiden poisheittämistä, kadonneiden tai hylättyjen pyydysten saaliita, kalastusalusten aiheuttamaa saastumista, muiden kuin kohdelajien, sekä kalojen että muiden lajien (jäljempänä 'muut kuin kohdelajit'), pyyntiä sekä vaikutuksia kohdelajeihin liittyviin tai niistä riippuvaisiin lajeihin, erityisesti uhanalaisiin lajeihin, sekä edistettävä valikoivien, ympäristölle turvallisten ja kustannustehokkaiden pyydysten ja kalastustekniikoiden kehittämistä ja käyttöä;

f) suojeltava meriympäristön biologista monimuotoisuutta;

g) toteutettava toimenpiteitä liikakalastuksen ehkäisemiseksi ja liiallisen kalastuskapasiteetin poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että pyyntiponnistustaso ei ylitä kalavarojen kestävän hyödyntämisen tasoa;

h) otettava huomioon pienimuotoista kalastusta harjoittavien ja kotitarvekalastajien edut;

i) kerättävä ja jaettava hyvissä ajoin kalastustoiminnasta täydellistä ja täsmällistä tietoa, joka koskee muun muassa alusten sijaintia, kohdelajien ja muiden lajien saaliita ja pyyntiponnistusta, sekä tietoja kansallisista ja kansainvälisistä tutkimusohjelmista; ja

j) pantava täytäntöön säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä tehokkaan seurannan, valvonnan ja tarkkailun avulla.

6 artikla

Varovaisuusperiaatteen soveltaminen

1. Varovaisuusperiaatetta soveltaessaan komission jäsenten on:

a) sovellettava täytäntöönpanosopimuksen liitteessä II esitettyjä suuntaviivoja, jotka ovat erottamaton osa tätä yleissopimusta, ja määriteltävä parhaan mahdollisen saatavilla olevan tieteellisen tiedon perusteella kalakantakohtaiset vertailupisteet sekä vertailupisteiden ylittyessä toteutettavat toimet;

b) otettava huomioon muun muassa kantojen kokoon ja tuottavuuteen, vertailupisteisiin, kantojen tilaan suhteessa näihin vertailupisteisiin sekä kalastuskuolevuuden tasoon ja jakaantumiseen liittyvä epävarmuus sekä kalastustoiminnan vaikutukset muihin kuin kohdelajeihin sekä kohdelajeihin liittyviin tai niistä riippuvaisiin lajeihin samoin kuin nykyiset ja ennakoitavissa olevat valtameriä, ympäristöä ja sosioekonomisia tekijöitä koskevat olosuhteet; ja

c) kehitettävä tietojen keruuta ja tutkimusohjelmia kalastuksen vaikutusten arvioimiseksi muihin kuin kohdelajeihin sekä kohdelajeihin liittyviin tai niistä riippuvaisiin lajeihin ja niiden ympäristöön ja toteutettava tällaisten lajien säilyttämiseen sekä erityisen huolen kohteena olevien elinympäristöjen suojelemiseen tarvittavia suunnitelmia.

2. Komission jäsenten on oltava erityisen varovaisia silloin, kun saatu tieto on epävarmaa, epäluotettavaa tai puutteellista. Riittävien tieteellisten tietojen puute ei ole pätevä syy siirtää tai jättää toteuttamatta säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

3. Kun vertailupisteitä lähestytään, komission jäsenten on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niitä ei ylitetä. Jos ne ylitetään, komission jäsenten on viipymättä suoritettava 1 kohdan a alakohdassa määritellyt toimet kalakantojen palauttamiseksi ennalleen.

4. Kun kohdelajien, muiden lajien tai kohdelajeihin liittyvien tai niistä riippuvaisien lajien asema on merkitykseltään tärkeä, komission jäsenten on lisättävä tällaisten kantojen ja lajien seurantaa niiden tilanteen sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden tarkistamiseksi. Niiden on tarkistettava nämä toimenpiteet säännöllisesti uusien tietojen perusteella.

5. Uusien kalastusten tai koekalastusten osalta komission jäsenten on hyväksyttävä mahdollisimman pian varovaisuuteen perustuvia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, joihin sisältyy muun muassa saaliiden ja pyyntiponnistuksen rajoittaminen. Nämä toimenpiteet on pidettävä voimassa siihen saakka, kun on olemassa tarpeeksi tietoa kalastuksen vaikutusten arvioimiseksi kalakantojen pitkän aikavälin kestävyyteen, jolloin arvioinnille perustuvat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet on pantava täytäntöön. Viimeksi mainittujen toimenpiteiden on tarvittaessa mahdollistettava kalastusten asteittainen kehittäminen.

6. Jos jollain luonnonilmiöllä on merkittävä kielteinen vaikutus laajasti vaeltavien kalakantojen tilanteeseen, komission jäsenten on kiireellisesti toteutettava säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä varmistaakseen, ettei kalastustoiminta pahenna näitä kielteisiä vaikutuksia. Komission jäsenten on myös toteutettava tällaisia toimenpiteitä kiireellisesti silloin, kun kalastustoiminta uhkaa vakavasti tällaisten kantojen kestävyyttä. Kiireellisesti toteutetut toimenpiteet ovat väliaikaisia, ja niiden on perustuttava parhaisiin mahdollisiin saatavilla oleviin tieteellisiin tietoihin.

7 artikla

Periaatteiden täytäntöönpano kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla

1. Rantavaltioiden on sovellettava 5 artiklassa esitettyjä periaatteita ja säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä lainkäyttövaltaansa kuuluvilla yleissopimusalueen alueilla käyttäessään täysivaltaisia oikeuksiaan laajasti vaeltavien kalakantojen tutkimiseksi, hyödyntämiseksi, säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.

2. Komission jäsenten on harkittava tarkkaan yleissopimusalueen kehittyvien rantavaltioiden ja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden mahdollisuuksia soveltaa 5 ja 6 artiklan määräyksiä niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla sekä niiden tarvitsemaa tämän sopimuksen mukaista tukea.

8 artikla

Säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden yhteensopivuus

1. Aavalle merelle ja kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluville alueille laadittujen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden on oltava yhteensopivia laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisen ja hoidon varmistamiseksi kokonaisuudessaan. Tätä varten komission jäsenten on toimittava yhteistyössä näitä kalakantoja koskevien yhteensopivien toimenpiteiden löytämiseksi.

2. Toteuttaessaan laajasti vaeltavia kalakantoja koskevia yhteensopivia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä yleissopimusalueella komission jäsenten on:

a) otettava huomioon kalakantojen biologinen yhtenäisyys ja muut biologiset ominaispiirteet sekä kalakantojen levinneisyyden, kalastuksen ja kyseisen alueen maantieteellisten erityispiirteiden väliset suhteet, myös kalakantojen esiintymisen ja kalastuksen laajuus kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella;

b) otettava huomioon:

i) rantavaltioiden vuoden 1982 yleissopimuksen 61 artiklan mukaisesti samojen kalakantojen osalta hyväksymät ja soveltamat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella ja varmistettava, että tällaisten kalakantojen osalta toteutettavat koko yleissopimusaluetta koskevat toimenpiteet eivät heikennä mainittujen toimenpiteiden tehokkuutta;

ii) asianomaisten rantavaltioiden ja aavalla merellä kalastavien valtioiden samojen kalakantojen osalta aiemmin sopimat toimenpiteet, jotka on laadittu aavalle merelle, joka muodostaa osan yleissopimusalueesta, ja joita sovelletaan vuoden 1982 yleissopimuksen ja täytäntöönpanosopimuksen mukaisesti;

c) otettava huomioon alueen sisäisessä tai alueellisessa kalastuksenhoitojärjestössä tai -järjestelyssä samojen kalakantojen osalta aiemmin sovitut toimenpiteet, jotka on laadittu ja joita sovelletaan vuoden 1982 yleissopimuksen ja täytäntöönpanosopimuksen mukaisesti;

d) otettava huomioon rantavaltioiden ja aavalla merellä kalastavien valtioiden riippuvuus kyseisistä kalakannoista; ja

e) varmistettava, ettei tällaisilla toimenpiteillä ole haitallisia vaikutuksia meren elollisiin luonnonvaroihin kokonaisuudessaan.

3. Rantavaltion on varmistettava, etteivät sen laajasti vaeltavien kalakantojen osalta sen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla hyväksymät ja soveltamat toimenpiteet heikennä komission tämän sopimuksen nojalla samoihin kantoihin toteuttamien toimenpiteiden tehokkuutta.

4. Kun on kyse yleissopimusalueella sijaitsevista aavan meren alueista, jotka ovat kokonaan komission jäsenten talousvyöhykkeiden ympäröimiä, komission on tätä artiklaa soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tällaisille aavan meren alueille vahvistettujen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden yhteensopivuus rantavaltioiden vuoden 1982 yleissopimuksen 61 artiklan mukaisesti samojen kalakantojen osalta kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluville alueille hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden kanssa varmistetaan.

III OSA

LÄNSI- JA KESKI-TYYNENMEREN LAAJASTI VAELTAVIEN KALAKANTOJEN SUOJELUKOMISSIO

1 JAKSO YLEISET MÄÄRÄYKSET

9 artikla

Komission perustaminen

1. Perustetaan Länsi- ja Keski-Tyynenmeren laajasti vaeltavien kalakantojen suojelukomissio, joka toimii tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

2. Täytäntöönpanosopimuksessa tarkoitettu kalastusta harjoittava yhteisö, joka on suostunut sitoutumaan tällä yleissopimuksella luotuun järjestelmään liitteen I määräysten mukaisesti, voi osallistua komission työskentelyyn ja sen päätöksentekoon tämän artiklan ja liitteen I määräysten mukaisesti.

3. Komissio pitää vuosikokouksen. Komissio pitää muita sellaisia kokouksia, jotka saattavat olla tarpeen sen tämän yleissopimuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

4. Komissio valitsee sopimuspuolten joukosta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden on oltava eri kansallisuutta. Heidän toimikautensa on kaksi vuotta, ja heidät voidaan valita uudelleen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pysyvät tehtävässään, kunnes heidän seuraajansa on valittu.

5. Komission ja sen apuelinten kokousten tiheyteen, kestoon ja kokousaikatauluun sovelletaan kustannustehokkuuden periaatetta. Komissio voi tarvittaessa turvautua sopimusjärjestelyihin asiaa koskevien laitosten kanssa asiantuntijapalveluiden saamiseksi, jotta komissio voisi toimia tehokkaasti ja kantaa tehokkaalla tavalla tämän yleissopimuksen mukaisen vastuunsa.

6. Komissio on kansainvälinen oikeushenkilö, ja sillä on tarvittava oikeudellinen toimivalta tehtäviensä suorittamiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Komission ja sen virkamiesten sopimuspuolen alueella nauttimat etuoikeudet ja vapaudet määritellään komission ja kyseisen sopimuspuolen välisellä sopimuksella.

7. Sopimuspuolet määräävät komission päätoimipaikan sijainnin ja nimittävät sen toiminnanjohtajan.

8. Komissio hyväksyy ja tarvittaessa muuttaa yksimielisesti kokoustensa ja apuelintensä kokousten kulkua ja sen toiminnan tehokasta harjoittamista koskevan työjärjestyksen.

10 artikla

Komission tehtävät

1. Rajoittamatta rantavaltioiden täysivaltaisia oikeuksia tutkia, hyödyntää, säilyttää ja hoitaa laajasti vaeltavia kalakantoja niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla komission tehtävät ovat:

a) määrätä suurin sallittu saalis tai pyyntiponnistuksen kokonaistaso yleissopimusalueella komission päättämille laajasti vaeltaville kalakannoille ja hyväksyä muita sellaisia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä sekä suosituksia, jotka saattavat olla tarpeen näiden kantojen pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi;

b) edistää komission jäsenten välistä yhteistyötä ja koordinointia varmistaakseen, että laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla ja samoja kantoja aavalla merellä koskevat toimenpiteet ovat yhteensopivia;

c) toteuttaa tarvittaessa säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä muille kuin kohdelajeille sekä lajeille jotka liittyvät kohteena oleviin kalakantoihin tai ovat niistä riippuvaisia, tällaisten lajien populaatioiden pitämiseksi sellaisen tason yläpuolella tai palauttamiseksi sellaisen tason yläpuolelle, jolla niiden lisääntyminen saattaisi olla vakavasti uhattuna;

d) hyväksyä laajasti vaeltavien kalakantojen kalastusta yleissopimusalueella koskevien tietojen keruuta, tarkistamista sekä hyvissä ajoin tapahtuvaa vaihtoa ja ilmoittamista koskevia vaatimuksia tämän yleissopimuksen erottamattomana osana olevan täytäntöönpanosopimuksen liitteen I mukaisesti;

e) koota ja levittää tarkkoja ja täydellisiä tilastotietoja sen varmistamiseksi, että parhaat mahdolliset tieteelliset tiedot ovat käytettävissä, huolehtien samalla tarvittaessa tietojen luottamuksellisuudesta;

f) hankkia ja arvioida tieteellisiä lausuntoja, tarkastella kalakantojen tilannetta, edistää asiaa koskevaa tieteellistä tutkimusta ja levittää sen tuloksia;

g) laatia tarvittaessa perusteet laajasti vaeltavien kalakantojen suurimman sallitun kokonaissaaliin tai pyyntiponnistuksen kokonaistason jakamiselle yleissopimusalueella;

h) hyväksyä kalastustoiminnan vastuuntuntoista harjoittamista koskevat yleisesti suositellut kansainväliset vähimmäisvaatimukset ja soveltaa niitä;

i) luoda asianmukaisia yhteistyömenettelyitä tehokasta seurantaa, valvontaa, tarkkailua ja täytäntöönpanoa varten, alusten satelliittiseurantajärjestelmä mukaan luettuna;

j) koota ja arvioida taloudellisia ja muita kalastukseen liittyviä tietoja, jotka ovat komission työskentelyn kannalta merkityksellisiä;

k) sopia keinoista, joilla komission uusien jäsenten kalastukseen liittyvät intressit voidaan ottaa huomioon;

l) hyväksyä työjärjestyksensä ja varainhoitoasetuksensa sekä muut sellaiset sisäiset hallinnolliset määräyksensä, jotka saattavat olla sen tehtävien hoidossa tarpeen;

m) käsitellä ja hyväksyä komission talousarvioehdotus;

n) edistää riitojen rauhanomaista ratkaisemista; ja

o) käsitellä kaikki komission toimivaltaan kuuluvat kysymykset ja asiat ja hyväksyä tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja suositukset.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa soveltaessaan komissio voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka koskevat muun muassa seuraavia seikkoja:

a) eri lajien tai kantojen sallitut pyyntimäärät;

b) pyyntiponnistuksen taso;

c) kalastuskapasiteetin rajoitukset, joihin sisältyvät myös kalastusalusten lukumäärää, tyyppiä ja kokoa koskevat toimenpiteet;

d) sallitut kalastusalueet ja -ajat;

e) pyydettävien lajien sallittu koko;

f) sallittu kalastusvälineistö ja -teknologia; ja

g) erityisalueet ja niiden osat.

3. Laatiessaan perusteita laajasti vaeltavien kalakantojen suurimman sallitun kokonaissaaliin tai pyyntiponnistuksen kokonaistason jakamiselle komissio ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat:

a) kantojen tilanne ja kyseisen kalastuksen pyyntiponnistustaso;

b) kyseiseen kalastukseen osallistuvien intressit, nykyiset ja aiemmat kalastusmallit ja kalastusmenetelmät sekä se, missä määrin saalis menee kotimaiseen kulutukseen;

c) aiemmat saaliit alueella;

d) yleissopimusalueen pienten kehittyvien saarivaltioiden, alueiden ja hallintoalueiden tarpeet, koska niiden talous, elintarvikehuolto ja toimeentulo ovat aivan erityisesti riippuvaisia meren elävien luonnonvarojen hyödyntämisestä;

e) osallistujien panos kantojen säilyttämiseen ja hoitoon, mihin sisältyy myös niiden toimittamat tiedot ja tietojen täsmällisyys sekä niiden osallistuminen yleissopimusalueella tehtävään tieteelliseen tutkimukseen;

f) osallistujien tunnollisuus säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisessa;

g) rannikolla sijaitsevien ja pääasiallisesti kyseisten kantojen kalastuksesta riippuvaisten yhdyskuntien tarpeet;

h) sellaisen valtion erityistilanne, joka on toisten valtioiden talousvyöhykkeiden ympäröimä ja jonka oma talousalue on rajallinen;

i) sellaisen pienen kehittyvän saarivaltion maantieteellinen sijainti, joka muodostuu ryhmästä hajallaan olevia saariryhmiä, joilla on oma taloudellinen ja kulttuurinen identiteetti mutta joita aavan meren alueet erottavat;

j) sellaisten rantavaltioiden ja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden, alueiden ja hallintoalueiden kalastusintressit ja -pyrkimykset, joiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla kannat myös esiintyvät.

4. Komissio voi tehdä päätöksiä, jotka liittyvät suurimman sallitun kokonaissaaliin tai pyyntiponnistuksen kokonaistason jakamiseen. Tällaiset päätökset, myös tiettyjen alustyyppien kieltämistä koskevat päätökset, on tehtävä yksimielisesti.

5. Komissio ottaa huomioon tieteellisen komitean sekä teknisen ja valvontakomitean kertomukset ja suositukset niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

6. Komissio ilmoittaa viipymättä kaikille jäsenille päättämistään toimenpiteistä ja suosituksista ja tiedottaa asianmukaisella tavalla toteuttamistaan säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä.

11 artikla

Komission apuelimet

1. Perustetaan komissiolle apuelimiksi tieteellinen komitea sekä tekninen ja valvontakomitea, joiden tehtävänä on toimittaa komissiolle lausuntoja ja suosituksia niiden toimivaltaan kuuluvilta alueilta.

2. Jokaisella komission jäsenellä on oikeus nimittää kumpaankin komiteaan yksi edustaja, jolla saa olla mukanaan muita asiantuntijoita ja neuvonantajia. Edustajilla on oltava asianmukainen pätevyys tai kokemus komitean toimivaltaan kuuluvalla alueella.

3. Kumpikin komitea kokoontuu niin usein kuin sen tehtävien tehokkaan hoitamisen kannalta on tarpeen, ja joka tapauksessa ennen komission vuosikokousta, sekä esittää vuosikokoukselle kertomuksen neuvotteluidensa tuloksista.

4. Kumpikin komitea pyrkii kaikin tavoin antamaan kertomuksensa yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei kaikista pyrkimyksistä huolimatta päästä, kertomuksessa on esitettävä sekä enemmistön että vähemmistön näkemykset, ja se voi sisältää jäsenten edustajien erilaiset näkemykset koko kertomuksen tai minkä tahansa sen kohdan osalta.

5. Kumpikin komitea voi tehtäviään hoitaessaan tarvittaessa konsultoida mitä tahansa muuta kalastuksenhoidollista, teknistä tai tieteellistä organisaatiota, joka on kyseisessä asiassa toimivaltainen, ja hankkia kulloinkin tarvittavaa asiantuntija-apua.

6. Komissio voi perustaa muita tehtäviensä hoitamisen kannalta tarpeellisiksi katsomiaan apuelimiä sekä työryhmiä, joiden tehtävänä on tutkia joihinkin erityisiin lajeihin tai kantoihin liittyviä teknisiä kysymyksiä ja raportoida niistä komissiolle.

7. Komissio perustaa komitean, jonka tehtävänä on antaa suosituksia komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanosta leveyspiirin 20° pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevalla alueella ja tällaisten toimenpiteiden laatimisesta enimmäkseen tällä alueella esiintyvien kantojen osalta. Kyseisellä alueella sijaitsevien ja sillä kalastavien jäsenten on kuuluttava komiteaan. Jokainen komission jäsen, joka ei ole komiteassa edustettuna, voi lähettää edustajansa osallistumaan komitean kokouksiin tarkkailijana. Komitean jäsenet vastaavat kaikista komitean työhön liittyvistä lisäkustannuksista. Komitea antaa suosituksensa komissiolle yksimielisesti. Toteuttaessaan jollakin alueella joitakin kantoja ja lajeja koskevia toimenpiteitä komission päätösten on perustuttava komitean suosituksille. Tällaisten suositusten on oltava yhdenmukaisia kyseessä olevia kantoja tai lajeja koskevien komission yleisten poliittisten ratkaisujen ja toimenpiteiden sekä tämän yleissopimuksen kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien periaatteiden ja toimenpiteiden kanssa. Jos komissio asiakysymysten päätöksentekoa koskevan työjärjestyksensä sääntöjen mukaisesti ei hyväksy komitean jotakin asiaa koskevaa suositusta, se palauttaa asia komiteaan uudelleen käsittelyä varten. Komitea käsittelee asian uudelleen komission esittämien näkemysten pohjalta.

2 JAKSO TIETEELLISET TIEDOT JA LAUSUNNOT

12 artikla

Tieteellisen komitean tehtävät

1. Tieteellinen komitea perustetaan sen varmistamiseksi, että komissio saa asioiden käsittelyä varten parhaat käytettävissä olevat tieteelliset tiedot.

2. Komitean tehtävänä on:

a) suositella komissiolle tutkimussuunnitelmaa, joka sisältää tieteellisten asiantuntijoiden tai tarpeen mukaan muiden organisaatioiden taikka henkilöiden käsiteltäviksi tarkoitetut erityiskysymykset ja -aiheet, sekä osoittaa ne kysymykset joista tietoa tarvitaan, sekä koordinoida toiminta, jolla nämä tarpeet tyydytetään;

b) tutkia tieteellisten asiantuntijoiden komissiolle laatimat arvioinnit, analyysit sekä muut selvitykset ja suositukset ennen kuin komissio ottaa niihin kantaa sekä tarjota tarvittaessa niitä koskevia lisätietoja, lausuntoja ja huomautuksia;

c) kannustaa ja edistää tieteellistä yhteistyötä, vuoden 1982 yleissopimuksen 246 artikla huomioon ottaen, parempien tietojen saamiseksi yleissopimusalueen laajasti vaeltavista kalakannoista, muista kuin kohdelajeista ja lajeista, jotka kuuluvat samaan ekosysteemiin tai ovat riippuvaisia kohteena olevista kannoista tai liittyvät niihin;

d) tarkastella yleissopimusalueen kohdelajikantoja tai muita kuin kohdelajeja tai kohdelajeihin liittyviä taikka niistä riippuvaisia lajeja koskevia tutkimus- ja analyysituloksia;

e) ilmoittaa komissiolle sopimusalueen kohdelajikantojen tai muiden kuin kohdelajien tai kohdelajeihin liittyvien taikka niistä riippuvaisien lajien tilaa koskevista havainnoistaan ja päätelmistään;

f) yhteistyössä teknisen ja valvontakomitean kanssa suositella komissiolle alueellisen tarkkailijaohjelman painopisteitä ja tavoitteita ja arvioida tämän ohjelman tuloksia;

g) laatia raportteja ja suosituksia komissiolle toimeksiannosta tai omasta aloitteesta asioista, jotka koskevat yleissopimusalueen kohdelajikantojen tai muiden kuin kohdelajien tai kohdelajeihin liittyvien taikka niistä riippuvaisien lajien säilyttämistä, hoitoa ja tutkimusta; ja

h) suorittaa komission siltä pyytämät tai sille osoittamat muut tehtävät.

3. Komitea suorittaa tehtävänsä komission vahvistamien suuntaviivojen ja ohjeiden mukaisesti.

4. Tyynenmeren maiden yhteisön valtamerikalastusohjelman ja Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission tai niiden seuraajajärjestöjen edustajat kutsutaan osallistumaan komitean työskentelyyn. Komitea voi myös kutsua kokouksiinsa muita järjestöjä tai henkilöitä, jotka edustavat tieteellistä asiantuntemusta komission työhön liittyvissä asioissa.

13 artikla

Tieteelliset palvelut

1. Komissio, joka ottaa huomioon tieteellisen komitean suositukset, voi käyttää tieteellisten asiantuntijoiden palveluja hankkiakseen tämän yleissopimuksen alaan kuuluvia kalavaroja ja niihin liittyviä asioita koskevia tietoja ja lausuntoja, jotka voivat olla näiden kalavarojen säilyttämisen ja hoidon kannalta merkityksellisiä. Komissio voi toteuttaa hallinnollisia ja rahoitusjärjestelyjä tätä tarkoittavien tieteellisten palvelujen käyttämiseksi. Tässä suhteessa ja täyttääkseen tehtävänsä mahdollisimman tehokkaalla ja kustannuksia säästävällä tavalla komission on käytettävä mahdollisimman laajasti olemassa olevien alueellisten järjestöjen palveluita ja konsultoitava tarvittaessa muita kalastuksenhoitoa tai kalastuksen teknisiä taikka tieteellisiä kysymyksiä käsitteleviä järjestöjä, joilla on asiantuntemusta komission työhön liittyvissä kysymyksissä.

2. Komission ohjeiden mukaisesti tieteelliset asiantuntijat:

a) harjoittavat komission työtä tukevaa tieteellistä tutkimusta ja tekevät sitä koskevia selvityksiä;

b) kehittävät ja suosittelevat komissiolle ja tieteelliselle komitealle komission kannalta tärkeimpiä lajeja koskevia kantakohtaisia vertailupisteitä;

c) arvioivat kantojen tilaa suhteessa komission vahvistamiin vertailupisteisiin;

d) toimittavat komissiolle ja tieteelliselle komitealle tieteellisen työnsä tuloksia koskevia raportteja sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden laatimista tukevia ja muita asiaan liittyviä lausuntoja ja suosituksia; ja

e) suorittavat heiltä pyydettävät muut tehtävät.

3. Työssään tieteelliset asiantuntijat:

a) keräävät, kokoavat ja levittävät kalastusta koskevia tietoja komission vahvistamien sovittujen periaatteiden ja menettelyiden mukaisesti ja noudattaen tietojen luottamuksellisuutta, julkistamista ja julkaisemista koskevaa komission politiikkaa;

b) suorittavat arviointeja yleissopimusalueen laajasti vaeltavista kalakannoista, muista kuin kohdelajeista ja lajeista, jotka kuuluvat samaan ekosysteemiin tai ovat riippuvaisia kohteena olevista kannoista tai liittyvät niihin;

c) arvioivat kalastuksen, ihmisen muun toiminnan ja ympäristötekijöiden vaikutukset kohteena oleviin kalakantoihin ja lajeihin, jotka kuuluvat samaan ekosysteemiin tai ovat riippuvaisia kohteena olevista kannoista tai liittyvät niihin;

d) arvioivat kalastusmenetelmien ja -tasojen ehdotettujen muutosten sekä ehdotettujen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mahdolliset vaikutukset; ja

e) tutkivat muita komission heille osoittamia tieteellisiä kysymyksiä.

4. Komissio voi suorituttaa tieteellisten asiantuntijoiden sille toimittamia tieteellisiä tietoja ja lausuntoja koskevia säännöllisiä vertaisarviointeja.

5. Tieteellisten asiantuntijoiden raportit ja suositukset toimitetaan tieteelliselle komitealle ja komissiolle.

3 JAKSO TEKNINEN JA VALVONTAKOMITEA

14 artikla

Teknisen ja valvontakomitean tehtävät

1. Teknisen ja valvontakomitean tehtävänä on:

a) toimittaa komissiolle tietoja sekä teknisiä lausuntoja ja suosituksia, jotka koskevat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja noudattamista;

b) seurata ja valvoa komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamista ja antaa komissiolle tarvittavia suosituksia; ja

c) valvoa komission hyväksymien seuranta-, tarkastus-, valvonta- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamista ja antaa komissiolle tarvittavia suosituksia.

2. Tehtäviään suorittaessaan komitea:

a) tarjoaa komission aavalle merelle hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden sekä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä sovellettavien lisätoimenpiteiden soveltamisessa käytettäviä keinoja koskevan tiedonvaihtokanavan;

b) ottaa kaikilta komission jäseniltä vastaan raportteja toimenpiteistä, joita nämä ovat toteuttaneet tämän yleissopimuksen määräysten ja sen nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden rikkomisten valvomiseksi, tutkimiseksi ja rankaisemiseksi;

c) yhteistyössä tieteellisen komitean kanssa suosittelee komissiolle alueellisen tarkkailijaohjelman painopisteitä ja tavoitteita, sen jälkeen kun ohjelma on laadittu, ja arvioi ohjelman tuloksia;

d) tarkastelee ja tutkii muita komission sille osoittamia asioita, kuten suunnittelee ja tarkastelee kalastusta koskevien tietojen tarkistamisessa ja vahvistamisessa tarvittavia toimenpiteitä;

e) antaa komissiolle suosituksia teknisistä asioista, kuten kalastusalusten ja pyydysten merkinnöistä;

f) yhteistyössä tieteellisen komitean kanssa antaa komissiolle suosituksia kalastuksessa käytettävistä pyydyksistä ja tekniikoista;

g) ilmoittaa komissiolle säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamista koskevista havainnoistaan ja päätelmistään; ja

h) antaa komissiolle suosituksia seurantaa, valvontaa, tarkkailua ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa.

3. Komitea voi komission suostumuksella perustaa tarpeellisiksi katsomiaan alatoimielimiä tehtäviensä suorittamista varten.

4. Komitea suorittaa tehtävänsä komission vahvistamien suuntaviivojen ja ohjeiden mukaisesti.

4 JAKSO SIHTEERISTÖ

15 artikla

Sihteeristö

1. Komissio voi perustaa pysyvän sihteeristön, jonka muodostavat toiminnanjohtaja ja muu komission tarpeelliseksi katsoma henkilöstö.

2. Toiminnanjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi ja hänet voidaan nimittää uudelleen toiseksi neljän vuoden toimikaudeksi.

3. Toiminnanjohtaja on komission ylin hallinnollinen virkamies ja toimii siinä ominaisuudessa kaikissa komission ja sen apuelinten kokouksissa ja hoitaa komission toiminnanjohtajalle uskomia muita hallinnollisia tehtäviä.

4. Sihteeristön tehtäviin sisältyvät:

a) komission virallisten tiedonantojen vastaanottaminen ja edelleen toimittaminen;

b) tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisten tietojen kokoamisen ja levittämisen helpottaminen;

c) hallinnollisten ja muiden raporttien valmistelu komissiolle, tieteelliselle komitealle sekä tekniselle ja valvontakomitealle;

d) seurantaa, valvontaa, tarkkailua ja tieteellisten lausuntojen hankintaa koskevien sovittujen järjestelyjen hoitaminen;

e) komission ja sen apuelinten päätösten julkaiseminen ja toimien edistäminen; ja

f) kassaa ja henkilöstöä koskevat sekä muut hallinnolliset tehtävät.

5. Tällä yleissopimuksella perustettavan sihteeristön on komission jäsenten kustannusten minimoimiseksi oltava tehokas ja kustannuksia säästävä. Sihteeristön suunnittelussa ja toiminnassa on tarpeen mukaan otettava huomioon olemassa olevien alueellisten laitosten kapasiteetti suorittaa tiettyjä teknisiä sihteeritehtäviä.

16 artikla

Komission henkilöstö

1. Komission henkilöstö muodostuu sen tehtävien täyttämisen kannalta tarvittavasta pätevästä tieteellisestä, teknisestä ja muusta henkilökunnasta. Henkilöstön nimittää toiminnanjohtaja.

2. Keskeinen peruste henkilöstöä palvelukseen otettaessa on varmistaa, että henkilöstö täyttää korkeimmat tehokkuutta, pätevyyttä ja nuhteettomuutta koskevat vaatimukset. Tästä perusteesta tinkimättä on asianmukaisesti otettava huomioon, että henkilöstöä otetaan palvelukseen tasapuolisesti komission jäsenten keskuudesta, jotta sihteeristö olisi mahdollisimman laaja-alainen.

5 JAKSO KOMISSION RAHOITUSJÄRJESTELYT

17 artikla

Komission varat

1. Komission varoihin kuuluvat:

a) jäljempänä olevan 18 artiklan 2 kohdan mukaiset lasketut rahoitusosuudet;

b) vapaaehtoiset rahoitusosuudet;

c) jäljempänä olevan 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu rahasto; ja

d) komission mahdollisesti saamat muut varat.

2. Komissio antaa ja tarvittaessa muuttaa yksimielisesti sen hallintoa ja tehtävien hoitoa säätelevät varainhoitoasetukset.

18 artikla

Komission talousarvio

1. Toiminnanjohtaja laatii talousarvioehdotuksen ja esittää sen komissiolle. Talousarvioehdotuksessa on ilmoitettava, mitkä komission hallinnollisista menoista rahoitetaan 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista lasketuista rahoitusosuuksista ja mitkä 17 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisesti saaduista varoista. Komissio hyväksyy talousarvion yksimielisesti. Jos komissio ei kykene tekemään talousarviota koskevaa päätöstä, komission hallinnolliseen talousarvioon maksettavien osuuksien taso määritetään edeltävän vuoden talousarvion mukaisesti komission seuraavan vuoden hallinnollisten menojen maksamiseksi, kunnes uusi talousarvio voidaan hyväksyä yksimielisesti.

2. Talousarvioon maksettavan osuuden määrä määritetään komission yksimielisesti hyväksymän ja tarvittaessa muuttaman järjestelmän mukaisesti. Järjestelmää hyväksyttäessä on otettava asianmukaisesti huomioon, että jokaiselle jäsenelle lasketaan yhtäläinen perusmaksu, kansantuloon perustuva maksu, joka heijastelee kyseisen jäsenen kehitysastetta ja maksukykyä, sekä vaihteleva maksu. Vaihteleva maksu perustuu muun muassa talousvyöhykkeiltä sekä yleissopimusalueen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilta alueilta saatuun komission määrittelemien lajien kokonaissaaliiseen kuitenkin siten, että sovelletaan alennuskerrointa saaliiseen, joka on saatu sellaisen komission jäsenen talousvyöhykkeeltä, joka on kehitysmaa tai -alue, ja aluksilla, jotka purjehtivat kyseisen jäsenen lipun alla. Komission hyväksymä järjestelmä vahvistetaan komission varainhoitoasetuksissa.

3. Jos jäsenen komissiolle suorittamien rahoitusosuuksien maksaminen on myöhässä, se ei saa osallistua komission päätöksentekoon, jos sen myöhässä olevien maksujen määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin sen kahdelta edelliseltä täydeltä vuodelta suoritettavien rahoitusosuuksien määrä. Maksamattomille rahoitusosuuksille on maksettava komission varainhoitoasetuksissaan määräämän tason mukainen korko. Komissio voi kuitenkin luopua koronmaksusta ja antaa jäsenen äänestää, jos voidaan osoittaa, että maksamattomuus johtuu jäsenestä riippumattomista tekijöistä.

19 artikla

Vuotuinen tilintarkastus

Komission nimeämän riippumattoman tilintarkastajan on tarkastettava vuosittain komission kirjanpito ja tilit, vuosittainen tilinpäätös mukaan luettuna.

6 JAKSO PÄÄTÖKSENTEKO

20 artikla

Päätöksenteko

1. Yleensä komissio tekee päätökset yksimielisesti. Tässä artiklassa 'yksimielisesti' tarkoittaa, että päätöstä tehtäessä ei ole esitetty virallisia vastalauseita.

2. Jollei tässä yleissopimuksessa nimenomaisesti määrätä, että päätös on tehtävä yksimielisesti, ja kun kaikki keinot yksimielisen päätöksen aikaan saamiseksi on käytetty, menettelytapakysymyksiä koskevat päätökset tehdään läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien yksinkertaisella enemmistöllä. Asiakysymyksiä koskevat päätökset tehdään läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien kolmen neljäsosan määräenemmistöllä edellyttäen, että tällaiseen enemmistöön sisältyy Eteläisen Tyynenmeren alueellisen foorumin kalastusjärjestön (South Pacific Forum Fisheries Agency) läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten kolmen neljäsosan määräenemmistö ja muiden kuin Eteläisen Tyynenmeren alueellisen foorumin kalastusjärjestön jäsenten läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien kolmen neljäsosan määräenemmistö sekä edellyttäen lisäksi, että kummassakaan tapauksessa ehdotusta ei missään tilanteessa hylätä yhdellä tai kahdella äänellä. Kysymystä siitä, onko jokin kysymys asiakysymys, käsitellään asiakysymyksenä, ellei komissio yksimielisesti tai asiakysymysten ratkaisemisessa vaaditulla määräenemmistöllä toisin päätä.

3. Jos puheenjohtaja toteaa, että kaikki keinot yksimielisen päätöksen aikaan saamiseksi on käytetty, hän vahvistaa ajankohdan päätöksen tekemiseksi äänestyksellä kyseisen kokouksen aikana. Jonkun edustajan sitä pyytäessä komissio voi läsnä olevien ja äänestävien edustajien yksinkertaisella enemmistöllä lykätä päätöksen tekoa johonkin muuhun komission päättämään ajankohtaan saman kokouksen aikana. Tuolloin komission on äänestettävä lykätystä kysymyksestä. Tätä sääntöä voidaan soveltaa ainoastaan yhden kerran kuhunkin kysymykseen.

4. Kun tässä yleissopimuksessa nimenomaisesti määrätään, että jotakin ehdotusta koskeva päätös on tehtävä yksimielisesti, ja puheenjohtaja toteaa, että ehdotusta vastustetaan, komissio voi nimittää sovittelijan, jonka tehtävänä on sovitella erimielisyyksiä, jotta asiassa saavutettaisiin yksimielisyys.

5. Jollei 6 ja 7 kohdasta muuta johdu, komission tekemästä päätöksestä tulee sitova 60 päivää sen jälkeen, kun se on tehty.

6. Jäsen, joka on äänestänyt päätöstä vastaan tai ollut poissa kokouksesta, jossa päätös on tehty, voi 30 päivän kuluessa siitä, kun komissio on tehnyt päätöksen, hakea päätöksen uudelleenarviointia tämän yleissopimuksen liitteessä II vahvistettua menettelyä noudattaen perustetulta arviointilautakunnalta sillä perusteella, että:

a) päätös ei ole sopusoinnussa tämän yleissopimuksen, täytäntöönpanosopimuksen tai vuoden 1982 yleissopimuksen määräysten kanssa; tai

b) päätös syrjii perusteettomasti muodoltaan tai sisällöltään kyseistä jäsentä.

7. Komission jäseniltä ei voida vaatia kyseisen päätöksen täytäntöönpanoa ennen kuin arviointilautakunta on antanut päätelmänsä ja suosituksensa ja komissio toteuttanut tarvittavat toimenpiteet.

8. Jos arviointilautakunta toteaa, ettei komission päätöstä ole tarpeen muuttaa eikä peruuttaa, päätöksestä tulee sitova 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona toiminnanjohtaja on antanut tiedoksi arviointilautakunnan päätelmät ja suositukset.

9. Jos arviointilautakunta suosittelee komissiolle, että se muuttaisi päätöstä tai peruuttaisi sen, komission on seuraavassa vuosikokouksessaan muutettava sitä vastaamaan arviointilautakunnan päätelmiä ja suosituksia tai se voi peruuttaa päätöksen edellyttäen, että komission erityiskokous kutsutaan koolle jäsenten enemmistön kirjallisesti niin vaatiessa 60 päivän kuluessa arviointilautakunnan päätelmien ja suositusten tiedoksi antamisesta.

7 JAKSO AVOIMUUS JA YHTEISTYÖ MUIDEN JÄRJESTÖJEN KANSSA

21 artikla

Avoimuus

Komissio edistää avoimuutta päätöksentekomenettelyissään ja muissa toimissaan. Tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskeviin asioihin liittyvien hallitustenvälisten järjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajille on annettava tilaisuus osallistua komission ja sen apuelinten kokouksiin tarkkailijoina tai muulla asianmukaisella tavalla. Komission menettelytapasäännöissä määrätään tällaisesta osallistumisesta. Menettelytavat eivät saa olla tältä osin tarpeettoman rajoittavia. Tällaisten hallitustenvälisten järjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen on saatava asiaankuuluvat tiedot ajoissa käyttöönsä komission vahvistamia sääntöjä ja menettelyitä noudattaen.

22 artikla

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

1. Komissio toimii tarvittaessa yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sekä Yhdistyneiden Kansakuntien muiden erityisjärjestöjen ja -elinten ja kanssa molempien etuja koskevissa asioissa.

2. Komissio toteuttaa kuulemista ja yhteistyötä koskevia asianmukaisia järjestelyitä muiden asiaan liittyvien hallitustenvälisten järjestöjen ja erityisesti niiden järjestöjen kanssa, joilla on samankaltaisia tavoitteita ja jotka voivat auttaa saavuttamaan tämän yleissopimuksen tavoitteet, kuten Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissio, eteläntonnikalan suojelukomissio, Intian valtameren tonnikalatoimikunta ja Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio.

3. Kun yleissopimusalue menee päällekkäin jonkin toisen kalastuksenhoitojärjestön sääntelemän alueen kanssa, komissio tekee yhteistyötä tämän toisen järjestön kanssa välttääkseen toimenpiteiden päällekkäisyyden kyseisellä alueella niiden lajien osalta, joita molemmat järjestöt sääntelevät.

4. Komissio tekee yhteistyötä Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission kanssa varmistaakseen, että tämän yleissopimuksen 2 artiklassa asetettu tavoite saavutetaan. Tässä tarkoituksessa komissio aloittaa neuvottelut Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission kanssa päästäkseen sopimukseen kummankin järjestön yleissopimusalueilla esiintyviä kalakantoja koskevista yhdenmukaisista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä, joihin sisältyvät myös seurantaan, valvontaan ja tarkkailuun liittyvät toimenpiteet.

5. Komissio voi tehdä yhteistyösopimuksia tässä artiklassa mainittujen järjestöjen ja tarpeen mukaan myös muiden järjestöjen, kuten Tyynenmeren maiden yhteisön ja Eteläisen Tyynenmeren alueellisen foorumin kalastusjärjestön, kanssa saadakseen käyttöönsä parhaat saatavissa olevat tieteelliset ja muut kalastukseen liittyvät tiedot tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja järjestöjen työtä koskevien päällekkäisyyksien välttämiseksi.

6. Järjestö, jonka kanssa komissio on sopinut järjestelyistä tai tehnyt sopimuksen 1, 2 tai 5 kohdan mukaisesti, voi nimetä edustajansa osallistumaan komission kokouksiin tarkkailijoina komission menettelytapasääntöjen mukaisesti. On luotava menettelyt, joilla tällaiset järjestöt voivat tarvittaessa tuoda julki näkemyksensä.

IV OSA

KOMISSION JÄSENTEN VELVOLLISUUDET

23 artikla

Komission jäsenten velvollisuudet

1. Jokaisen komission jäsenen on viipymättä pantava täytäntöön tämän yleissopimuksen määräykset ja kaikki tämän yleissopimuksen nojalla eri aikoina sovitut säilyttämis-, hoito- ja muut toimenpiteet ja tehtävä yhteistyötä tämän yleissopimuksen tavoitteiden edistämiseksi.

2. Jokaisen komission jäsenen on:

a) toimitettava vuosittain komissiolle tilastolliset, biologiset ja muut tiedot täytäntöönpanosopimuksen liitteen I mukaisesti sekä lisäksi kaikki komission pyytämät muut tiedot;

b) annettava komissiolle sen kulloinkin vaatimalla tavalla ja sen vaatimin väliajoin tietoja kalastustoiminnastaan yleissopimusalueella, muun muassa kalastusalueista ja kalastusaluksista, helpottaakseen luotettavien saalis- ja pyyntiponnistustilastojen kokoamista; ja

c) annettava komissiolle sen kulloinkin vaatimin väliajoin tietoja toimenpiteistä, joita se on toteuttanut pannakseen täytäntöön komission hyväksymiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

3. Komission jäsenten on ilmoitettava komissiolle toteuttamistaan laajasti vaeltavia kalakantoja koskevista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä yleissopimusalueella sijaitsevilla niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla. Komission on toimitettava säännöllisesti tällaiset tiedot kaikille jäsenilleen.

4. Jokaisen komission jäsenen on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, joita se on toteuttanut yleissopimusalueella kalastavien lippunsa alla purjehtivien kalastusalusten kalastustoiminnan sääntelemiseksi. Komission on toimitettava säännöllisesti tällaiset tiedot kaikille jäsenilleen.

5. Jokaisen komission jäsenen on toteutettava mahdollisimman laajasti toimenpiteitä varmistaakseen, että sen yleissopimusalueella kalastavat kansalaiset ja sen kansalaisten omistamat ja valvomat kalastusalukset noudattavat tämän yleissopimuksen määräyksiä. Sitä varten komission jäsenet voivat tehdä sopimuksia niiden valtioiden kanssa, joiden lipun alla tällaiset alukset purjehtivat helpottaakseen täytäntöönpanon valvontaa. Jokaisen komission jäsenen on jonkun muun jäsenen sitä pyytäessä ja asiaa koskevat tiedot saatuaan tutkittava mahdollisimman perusteellisesti kaikki tämän yleissopimuksen määräysten tai komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden rikkomiset, joihin sen kansalaisten tai sen kansalaisten omistamien taikka valvomien kalastusalusten väitetään syyllistyneen. Tutkimusten etenemistä koskeva raportti, johon sisältyy yksityiskohtaiset tiedot väitettyä rikkomista koskevista toteutetuista tai toteutettaviksi ehdotetuista toimista, on toimitettava pyynnön tehneelle jäsenelle ja komissiolle niin pian kuin se on mahdollista ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa tällaisesta pyynnöstä, ja tutkimuksia koskeva loppuraportti on toimitettava tutkimusten päätyttyä.

V OSA

LIPPUVALTION VELVOLLISUUDET

24 artikla

Lippuvaltion velvollisuudet

1. Jokaisen komission jäsenen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että:

a) sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset noudattavat tämän yleissopimuksen määräyksiä ja sen nojalla hyväksyttyjä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä ja etteivät tällaiset alukset ryhdy mihinkään sellaiseen toimintaan, joka heikentäisi tällaisten toimenpiteiden tehokkuutta; ja

b) sen lipun alla purjehtivat alukset eivät harjoita luvatonta kalastusta minkään sopimuspuolen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla.

2. Yksikään komission jäsen ei saa sallia yhtäkään lippunsa alla purjehtimaan oikeutettua kalastusalusta käytettävän laajasti vaeltavien kalakantojen kalastamiseen yleissopimusalueella kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella, ellei kyseisen jäsenvaltion asianomainen viranomainen tai asianomaiset viranomaiset ole antaneet alukselle siihen lupaa. Komission jäsen saa antaa luvan lippunsa alla purjehtivan aluksen käyttämiseen kalastamiseen yleissopimusalueella kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella ainoastaan, jos se kykenee huolehtimaan tehokkaasti tällaisia aluksia koskevista vuoden 1982 yleissopimuksen, täytäntöönpanosopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaisista vastuistaan.

3. Komission jäsenen myöntämän jokaisen luvan edellytyksenä on oltava, että kalastusalus, jolle lupa on myönnetty:

a) harjoittaa kalastusta muiden valtioiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla vain, jos kalastusaluksella on tällaisen valtion vaatima lisenssi tai lupa; ja

b) toimii aavalla merellä yleissopimusalueella liitteessä III vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, jotka vahvistetaan myös yleisiksi, kaikkia tämän yleissopimuksen nojalla toimivia aluksia koskeviksi velvollisuuksiksi.

4. Jokaisen komission jäsenen on tämän yleissopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi pidettävä rekisteriä lippunsa olla purjehtimaan oikeutetuista kalastusaluksista, joita on lupa käyttää kalastamiseen yleissopimusalueella sen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella, ja sen on huolehdittava, että kaikki tällaiset kalastusalukset sisältyvät mainittuun rekisteriin.

5. Jokaisen komission jäsenen on toimitettava vuosittain komissiolle komission sopimien menettelyiden mukaisesti tämän yleissopimuksen liitteessä IV vahvistetut jokaista 4 kohdassa pidettäväksi määrättyyn rekisteriin sisältyvää alusta koskevat tiedot ja ilmoitettava viipymättä komissiolle kaikista näiden tietojen muutoksista.

6. Jokaisen komission jäsenen on viipymättä ilmoitettava komissiolle:

a) kaikki rekisteriin tehdyt lisäykset;

b) kaikki rekisteriin tehdyt poistot, jotka johtuvat:

i) kalastusaluksen omistajan tai käyttäjän vapaaehtoisesta kalastusluvasta luopumisesta tai uudistamatta jättämisestä;

ii) kalastusalukselle 2 kohdan mukaisesti myönnetyn kalastusluvan peruuttamisesta;

iii) siitä, että kyseinen kalastusalus ei enää ole oikeutettu purjehtimaan sen lipun alla;

iv) kyseisen kalastusaluksen romuttamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai menettämisestä; ja

v) jostakin muusta syystä,

ja täsmennettävä, mikä edellä luetelluista syistä on kyseessä.

7. Komission on pidettävä 4 kohdassa tarkoitetuista aluksista omaa rekisteriä sille 5 ja 6 kohdan nojalla toimitettujen tietojen perusteella. Komission on toimitettava säännöllisesti tällaiseen rekisteriin sisältyvät tiedot kaikille komission jäsenille ja pyynnöstä yksittäin mille tahansa jäsenelle.

8. Jokaisen komission jäsenen on vaadittava aavalla merellä yleissopimusalueella laajasti vaeltavia kalakantoja kalastavilta aluksiltaan, että ne käyttävät lähes reaaliaikaisia satelliittipaikannuslähettimiä sellaisilla alueilla ollessaan. Näitä lähettimiä koskevat normit ja tekniset tiedot sekä niiden käyttöä koskevat menettelyt vahvistaa komissio, joka käyttää alusten satelliittiseurantajärjestelmää kaikkiin aavalla merellä yleissopimusalueella laajasti vaeltavia kalakantoja kalastaviin aluksiin. Näitä normeja, teknisiä tietoja ja menettelyitä vahvistaessaan komissio ottaa huomioon kehitysmaiden kalastusalusten perinteiset ominaisuudet. Komissiolle on toimitettava suoraan, ja lippuvaltion niin vaatiessa samanaikaisesti kuin lippuvaltiolle, tai komission nimeämän jonkin muun järjestön kautta alusten satelliittiseurantajärjestelmän tiedot komission vahvistamien menettelyiden mukaisesti. Komission vahvistamiin menettelyihin on sisällyttävä asianmukaiset toimenpiteet alusten satelliittiseurantajärjestelmästä saatujen tietojen luottamuksellisuuden suojelemiseksi. Jokainen komission jäsen voi pyytää, että sen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvat vedet sisällytetään alusten satelliittivalvontajärjestelmään kuuluvaan alueeseen.

9. Jokaisen komission jäsenen on vaadittava, että sen yleissopimusalueella jonkin toisen jäsenen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella kalastavat kalastusalukset käyttävät lähes reaaliaikaisia satelliittipaikannuslähettimiä rantavaltion määräämiä normeja, teknisiä tietoja ja menettelyitä noudattaen.

10. Komission jäsenten on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen kansallisten vesialueiden ja aavan meren alusten seurantajärjestelmien yhteensopivuus.

VI OSA

MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

25 artikla

Määräysten noudattaminen ja täytäntöönpano

1. Jokaisen komission jäsenen on pantava täytäntöön tämän yleissopimuksen määräykset ja komission päättämät säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet.

2. Jokaisen komission jäsenen on jonkun muun jäsenen sitä pyytäessä ja asiaa koskevat tiedot saatuaan tutkittava perusteellisesti kaikki tämän yleissopimuksen määräysten tai komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden rikkomiset, joihin sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten väitetään syyllistyneen. Tutkimusten etenemistä koskeva raportti, johon sisältyy yksityiskohtaiset tiedot väitettyä rikkomista koskevista toteutetuista tai toteutettaviksi ehdotetuista toimista, on toimitettava pyynnön tehneelle jäsenelle ja komissiolle niin pian kuin se on mahdollista ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa tällaisesta pyynnöstä, ja tutkimuksia koskeva loppuraportti on toimitettava tutkimusten päätyttyä.

3. Jokaisen komission jäsenen on luovutettava asia viipymättä viranomaisilleen vireillepanoa varten sen lakien mukaisesti ja tarvittaessa pidettävä kyseinen kalastusalus pidätettynä, jos se katsoo, että sen lipun alla purjehtivan aluksen väitetystä rikkomisesta on riittävästi todisteita.

4. Jokaisen komission jäsenen on varmistettava, että silloin kun sen lakien mukaisesti on osoitettu, että sen lipun alla purjehtiva kalastusalus on syyllistynyt tämän yleissopimuksen määräysten tai komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vakavaan rikkomiseen, kyseinen alus lopettaa kalastustoimintansa eikä ryhdy harjoittamaan kalastusta yleissopimusalueella ennen kuin kaikki lippuvaltion määräämät rikkomista koskevat suorittamattomat seuraamukset on sovitettu. Silloin kun kyseinen alus on harjoittanut luvatonta kalastusta jonkin tämän yleissopimuksen sopimuspuolena olevan rantavaltion kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla, lippuvaltion on sen lakien mukaisesti varmistettava, että alus viipymättä sovittaa kaikki tällaisen rantavaltion mahdollisesti sille kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti määräämät seuraamukset, tai määrättävä itse sille aiheelliset seuraamukset 7 kohdan mukaisesti. Tässä artiklassa 'vakava rikkominen' käsittää kaikki täytäntöönpanosopimuksen 21 artiklan 11 kohdan a-h alakohdassa määritellyt sekä muut komission mahdollisesti määrittelemät rikkomiset.

5. Jokaisen komission jäsenen on kansallisen lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa otettava käyttöön järjestelyjä, jotka mahdollistavat väitettyihin rikkomisiin liittyvien todisteiden luovuttamisen muiden jäsenten syyttäjäviranomaisille.

6. Jos on perusteltuja syitä uskoa, että aavalla merellä oleva kalastusalus on syyllistynyt luvattomaan kalastukseen jonkin komission jäsenenä olevan rantavaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella, aluksen lippuvaltion on kyseisen rantavaltion pyynnöstä tutkittava asia välittömästi ja täydellisesti. Lippuvaltion on toimittava yhteistyössä kyseisen komission jäsenen kanssa sopivien täytäntöönpanoa koskevien toimien suorittamiseksi tällaisissa tapauksissa, ja se voi valtuuttaa tällaisen jäsenen asianomaiset viranomaiset nousemaan alukselle ja tutkimaan sen aavalla merellä. Tämä kohta ei rajoita vuoden 1982 yleissopimuksen 111 artiklan soveltamista.

7. Kaikki tutkinnat ja oikeudelliset menettelyt on suoritettava nopeasti. Rikkomisiin sovellettavien seuraamusten on oltava riittävän ankaria, jotta ne toimisivat tehokkaasti määräysten noudattamisen varmistamisessa ja rikkomisten ehkäisemisessä kaikkialla, ja niiden on vietävä rikkojalta laittomasta toiminnasta saatu hyöty. Kalastusalusten päällikköihin ja muuhun päällystöön sovellettaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä määräyksiä, jotka mahdollistavat muun muassa tällaisten alusten päällikkönä ja päällystön jäsenenä toimimista koskevan luvan epäämisen ja pysyvän tai tilapäisen peruuttamisen.

8. Jokaisen jäsenen on toimitettava komissiolle vuosittain ilmoitus määräysten noudattamista koskevista toimenpiteistä, muun muassa niistä seuraamuksista, joita se on rikkomisista määrännyt tämän artiklan mukaisesti.

9. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita:

a) minkään komission jäsenen sen kansallisen lainsäädännön mukaisia kalastusta koskevia oikeuksia, mukaan luettuna oikeus määrätä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti aiheellisia seuraamuksia alukselle, joka syyllistyy rikkomisiin sen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla; ja

b) minkään komission jäsenen oikeuksia, jotka liittyvät jonkin kahden- tai monenvälisen kalastussopimuksen noudattamista ja täytäntöönpanoa koskeviin määräyksiin, jotka eivät ole yhteensopimattomia tämän yleissopimuksen, täytäntöönpanosopimuksen tai vuoden 1982 yleissopimuksen määräysten kanssa.

10. Jokaisen komission jäsenen, jolla on aiheellista syytä epäillä jonkin muun valtion lipun alla purjehtivan kalastusaluksen harjoittavan toimintaa, joka heikentää yleissopimusalueelle hyväksyttyjen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta, on saatettava asia kyseisen lippuvaltion ja tarvittaessa komission tietoisuuteen. Sen on toimitettava kansallisen lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa lippuvaltiolle kaikki asiaa koskevat todisteet, ja se voi toimittaa niistä tiivistelmän komissiolle. Komissio ei saa levittää tällaisia tietoja ennen kuin lippuvaltiolla on ollut mahdollisuus kohtuullisen ajan kuluessa antaa sille esitettyjä väitteitä ja todisteita koskeva vastineensa tai esittää vastalauseensa.

11. Komission jäsenet voivat toteuttaa täytäntöönpanosopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaisia toimia, komission tätä varten vahvistamat menettelyt mukaan luettuina, estääkseen kalastusaluksia, jotka harjoittavat komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta heikentävää toimintaa tai muutoin rikkovat niitä, kalastamasta yleissopimusalueella, kunnes lippuvaltio on toteuttanut aiheelliset toimenpiteet.

12. Komissio suunnittelee tarvittaessa menettelyitä, joiden avulla voidaan toteuttaa mitä tahansa komission sääntelemää lajia koskevia, komission jäsenten kansainvälisten velvoitteiden kanssa yhteensopivia syrjimättömiä kauppatoimenpiteitä mitä tahansa sellaista valtiota tai yhteisöä vastaan, jonka kalastusalukset kalastavat tavalla, joka heikentää komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta.

26 artikla

Alukselle nousu ja alusten tarkastaminen

1. Säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi komissio vahvistaa kalastusaluksille nousua ja niiden tarkastamista aavalla merellä sopimusalueella koskevat menettelyt. Kaikissa kalastusaluksille nousemiseen ja niiden tarkastamiseen aavalla merellä sopimusalueella käytettävissä aluksissa on oltava selvät merkinnät, jotka osoittavat, että ne ovat viranomaiskäytössä ja että niitä on lupa käyttää aavalla merellä aluksille nousuun ja alusten tarkastamiseen tämän yleissopimuksen mukaisesti.

2. Jos komissio ei kahden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta kykene sopimaan tällaisista menettelyistä tai jostakin muusta järjestelmästä, jonka avulla komission jäsenet voivat tehokkaasti täyttää täytäntöönpanosopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaiset velvollisuutensa varmistaa komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen, sovelletaan täytäntöönpanosopimuksen 21 ja 22 artiklaa, ellei 3 kohdasta muuta johdu, aivan kuin ne olisivat osa tätä yleissopimusta, ja kalastusaluksille nousu ja niiden tarkastaminen yleissopimusalueella samoin kuin mikä tahansa niistä seuraava täytäntöönpanotoimi toteutetaan mainituissa artikloissa vahvistettuja menettelyitä noudattaen ja sellaisten käytännön menettelyiden mukaisesti, jotka komissio mahdollisesti katsoo tarpeellisiksi täytäntöönpanosopimuksen 21 ja 22 artiklan täytäntöön panemiseksi.

3. Jokaisen komission jäsenen on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivat alukset sallivat asianmukaisesti valtuutettujen tarkastajien alukselle nousun tällaisten menettelyiden mukaisesti. Asianmukaisesti valtuutettujen tarkastajien on noudatettava alukselle nousua ja sen tarkastamista koskevia menettelyitä.

27 artikla

Satamavaltion toteuttamat toimenpiteet

1. Satamavaltiolla on oikeus ja velvollisuus toteuttaa toimenpiteitä kansainvälisen oikeuden mukaisesti edistääkseen alueiden sisäisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta. Satamavaltio ei tällaisia toimenpiteitä toteuttaessaan saa syrjiä muodollisesti tai tosiasiallisesti minkään valtion aluksia.

2. Kun jonkin komission jäsenen kalastusalus saapuu vapaaehtoisesti toisen jäsenen satamaan tai sen merellä olevaan terminaaliin, satamavaltio voi muun muassa tarkastaa tällaisella kalastusaluksella olevat asiakirjat, pyydykset ja saaliit.

3. Komission jäsenet voivat hyväksyä määräyksiä, jotka valtuuttavat asianomaiset kansalliset viranomaiset kieltämään saaliiden purkamisen ja jälleenlaivaamisen silloin kun on osoitettu, että saalis on pyydetty tavalla, joka heikentää komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta.

4. Tämän artiklan määräykset eivät millään tavoin vaikuta sopimuspuolten kansainvälisen oikeuden mukaiseen täysivaltaisuuteen niiden alueella sijaitsevien satamien osalta.

VII OSA

ALUEELLINEN TARKKAILIJAOHJELMA JA JÄLLEENLAIVAUSTEN SÄÄNTELY

28 artikla

Alueellinen tarkkailijaohjelma

1. Komissio kehittää alueellisen tarkkailijaohjelman yleissopimusalueen kalastusta koskevien tarkistettujen saalistietojen, tieteellisten tietojen ja muiden lisätietojen keräämistä sekä komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanon seurantaa varten.

2. Tarkkailijaohjelmaa koordinoi komission sihteeristö, ja se on järjestettävä joustavalla tavalla, joka ottaa huomioon kalastuksen luonteen ja muut asiaan kuuluvat tekijät. Komissio voi teettää alueellisen tarkkailijaohjelman alihankintana.

3. Alueellisessa tarkkailijaohjelmassa käytetään komission sihteeristön valtuuttamia riippumattomia ja puolueettomia tarkkailijoita. Ohjelma olisi koordinoitava mahdollisimman laajasti muiden alueellisten, alueiden sisäisten tai kansallisten tarkkailijaohjelmien kanssa.

4. Jokaisen komission jäsenen on varmistettava, että sen lipun alla yleissopimusalueella purjehtivat kalastusalukset, lukuun ottamatta kyseisen lippuvaltion kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä yksinomaisesti toimivia aluksia, ovat valmiita hyväksymään alueelliseen tarkkailijaohjelmaan kuuluvan tarkkailijan, jos komissio sitä pyytää.

5. Edellä olevan 4 kohdan määräyksiä sovelletaan yksinomaan aavalla merellä yleissopimusalueella kalastaviin aluksiin, sekä aavalla merellä että yhden tai useamman rantavaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä kalastaviin aluksiin ja yhden tai useamman rantavaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä kalastaviin aluksiin. Kun alus harjoittaa kalastusta saman kalastusmatkan aikana sekä lippuvaltionsa kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla että niihin liittyvällä aavalla merellä, alueelliseen tarkkailijaohjelmaan kuuluva tarkkailija ei saa ryhtyä mihinkään 6 kohdan e alakohdassa määritellyistä toimista silloin kun alus on sen lippuvaltion kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, ellei aluksen lippuvaltion kanssa toisin sovita.

6. Alueellista tarkkailijaohjelmaa on toteutettava seuraavien suuntaviivojen ja tämän yleissopimuksen liitteessä III olevassa 3 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti:

a) ohjelman on oltava riittävän kattava sen varmistamiseksi, että komissio saa asianmukaiset tiedot yleissopimusalueen saalismääristä ja niihin liittyvistä asioista, kalastusten luonne huomioon ottaen;

b) jokaisella komission jäsenellä on oikeus siihen, että sen kansalaisia on ohjelmassa mukana tarkkailijoina;

c) tarkkailijat on koulutettava ja hyväksyttävä komission hyväksymien yhtenäisten menettelyiden mukaisesti;

d) tarkkailijat eivät saa aiheettomasti puuttua alusten laillisiin toimiin, ja heidän on tehtäviään suorittaessaan otettava asianmukaisella tavalla huomioon alukseen toimintaan liittyvät vaatimukset sekä oltava sitä varten säännöllisesti yhteydessä aluksen päällikköön;

e) tarkkailijoiden tehtäviin kuuluvat saalistietojen ja muiden tieteellisten tietojen kerääminen, komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanon seuranta ja havainnoistaan raportoiminen komission kehittämien menettelyiden mukaisesti;

f) ohjelman on oltava tehokas ja kustannuksia säästävä, vältettävä päällekkäisyyksiä alueellisten, alueiden sisäisten ja kansallisten tarkkailijaohjelmien kanssa ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan minimoimaan yleissopimusalueella kalastavien alusten toiminnalle aiheutuvat keskeytykset;

g) tarkkailijan sijoittamisesta alukselle on ilmoitettava riittävän ajoissa.

7. Komissio laatii alueellisen tarkkailijaohjelman toimintaa koskevia lisämenettelyitä ja -ohjeita muun muassa:

a) yhdistämättömien tietojen ja muiden luottamuksellisiksi arvioimiensa tietojen suojaamiseksi;

b) tarkkailijoiden keräämien tietojen välittämiseksi komission jäsenille;

c) tarkkailijoiden ottamiseksi alukselle niin, että ohjeissa selvästi määritellään aluksen päällikön ja miehistön oikeudet ja velvollisuudet tarkkailijan ollessa aluksella samoin kuin tarkkailijain oikeudet ja velvollisuudet heidän suorittaessaan tehtäviään.

8. Komissio päättää, miten tarkkailijaohjelman kustannukset katetaan.

29 artikla

Jälleenlaivaus

1. Tukeakseen pyrkimystä saalisraporttien täsmällisyyteen komission jäsenten on kannustettava kalastusaluksiaan mahdollisimman laajasti tekemään jälleenlaivaukset satamissa. Jäsen voi nimetä yhden tai useamman satamistaan tässä yleissopimuksessa tarkoitetuksi jälleenlaivaussatamaksi, ja komissio toimittaa säännöllisesti kaikille jäsenille luettelon tällaisista nimetyistä satamista.

2. Jälleenlaivauksen satamassa tai jonkin komission jäsenen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä olevalla alueella on tapahduttava sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3. Komissio laatii menettelyt, joiden avulla sekä satamissa että merellä yleissopimusalueella jälleenlaivattuja määriä ja lajeja koskevat tiedot saadaan koottua ja tarkistettua, sekä menettelyt, joiden avulla voidaan määritellä, milloin tämän yleissopimuksen kattama jälleenlaivaus on suoritettu loppuun.

4. Jälleenlaivauksen merellä yleissopimusalueella kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien vesien ulkopuolella on tapahduttava tämän yleissopimuksen liitteessä III olevassa 4 artiklassa vahvistettujen edellytysten ja komission tämän artiklan 3 kohdan nojalla vahvistamien menettelyiden mukaisesti. Näissä menettelyissä on otettava huomioon kyseessä olevan kalastuksen ominaispiirteet.

5. Sen estämättä, mitä edellä olevassa 4 kohdassa määrätään ja jollei komission meneillään olevien toimien huomioon ottamiseksi vahvistamista erityisistä poikkeuksista muuta johdu, yleissopimusalueella toimivien kurenuotta-alusten jälleenlaivaukset ovat kiellettyjä.

VIII OSA

KEHITYSMAIDEN VAATIMUKSET

30 artikla

Kehitysmaiden erityisvaatimusten tunnustaminen

1. Komissio tunnustaa täydellisesti tämän yleissopimuksen sopimuspuolina olevien kehitysmaiden ja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden, alueiden ja hallintoalueiden erityisvaatimukset yleissopimusalueen laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisen ja hoidon sekä näiden kalakantojen kalastuksen kehittämisen osalta.

2. Toteuttaessaan velvollisuuttaan toimia yhteistyössä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden laadinnassa komissio ottaa huomioon kehitysmaiden ja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden, alueiden ja hallintoalueiden erityisvaatimukset, erityisesti:

a) niiden sopimuspuolina olevien kehitysmaiden ja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden haavoittuvuuden, jotka ovat riippuvaisia meren elollisten luonnonvarojen hyödyntämisestä, niiden väestöjen tai väestön osien ravitsemuksellisten tarpeiden tyydyttäminen mukaan luettuna;

b) tarpeen välttää haitallisia vaikutuksia kalastuksiin ja varmistaa kotitarvekalastajien, pienimuotoista kalastusta harjoittavien ja yksittäisten kalastajien ja kalastusalan työntekijöiden sekä sopimuspuolina olevien kehitysmaiden ja erityisesti sopimuspuolina olevien pienten kehittyvien saarivaltioiden alkuperäiskansojen mahdollisuus kalastaa; ja

c) tarpeen huolehtia, etteivät nämä toimenpiteet johda säilyttämistoimista aiheutuvien velvoitteiden siirtämiseen suoraan tai välillisesti sopimuspuolina olevien kehitysmaiden, alueiden ja hallintoalueiden kannettavaksi suhteettomassa määrin.

3. Komissio perustaa rahaston helpottaakseen sopimuspuolina olevien kehitysmaiden ja erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden sekä tarpeen mukaan alueiden ja hallintoalueiden tehokasta osallistumista komission työhön, sen ja sen apuelinten kokoukset mukaan luettuina. Komission varainhoitoasetukset sisältävät rahaston hallintoa koskevat suuntaviivat ja tukikelpoisuusperusteet.

4. Tässä artiklassa esitetyssä tarkoituksessa tehtävä yhteistyö kehitysmaiden sekä alueiden ja hallintoalueiden kanssa voi käsittää taloudellisen tuen antamisen, tuen henkilöresurssien kehittämiseen, teknisen avun ja teknologian siirron, yhteisyritysjärjestelyjen ja neuvontapalveluiden muodossa annettu tuki mukaan luettuna. Tällainen tuki ohjataan muun muassa seuraaviin tarkoituksiin:

a) laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisen ja hoidon parantamiseen kalastusta koskevien ja siihen liittyvien tietojen keruun, ilmoittamisen, tarkastamisen, vaihdon ja analysoinnin avulla;

b) kalakantojen arviointiin ja tieteelliseen tutkimukseen; ja

c) seurantaan, valvontaan, tarkkailuun, määräysten noudattamiseen ja täytäntöönpanoon, joihin sisältyy koulutus ja kapasiteetin lisääminen paikallisella tasolla, kansallisten ja alueellisten tarkkailijaohjelmien kehittäminen ja rahoittaminen sekä teknologian ja laitteiden saatavuus.

IX OSA

RIITOJEN RAUHANOMAINEN RATKAISEMINEN

31 artikla

Riitojenratkaisumenettelyt

Täytäntöönpanosopimuksen VIII osassa vahvistettuja riitojenratkaisua koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin kaikkien komission jäsenten välisiin riitoihin riippumatta siitä, ovatko nämä myös täytäntöönpanosopimuksen sopimuspuolia.

X OSA

MUUT KUIN TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN SOPIMUSPUOLET

32 artikla

Muut kuin tämän yleissopimuksen sopimuspuolet

1. Jokaisen komission jäsenen on toteutettava tämän yleissopimuksen, täytäntöönpanosopimuksen ja kansainvälisen oikeuden kanssa yhteensopivia toimenpiteitä ehkäistäkseen muiden kuin tämän yleissopimuksen sopimuspuolten lipun alla purjehtivien alusten toimia, jotka heikentävät komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta.

2. Komission jäsenten on vaihdettava tietoja yleissopimusalueella kalastusta harjoittavien muiden kuin tämän yleissopimuksen sopimuspuolten lipun alla purjehtivien kalastusalusten toimista.

3. Komission on saatettava jokaisen valtion, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, tietoisuuteen kaikki sen kansalaisten tai sen lipun alla purjehtivien alusten harjoittama toiminta, joka komission mielestä heikentää tämän yleissopimuksen tavoitteiden täyttymistä.

4. Komission jäsenten on joko erikseen tai yhdessä pyydettävä muita kuin tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, joiden alukset kalastavat yleissopimusalueella, tekemään täysipainoisesti yhteistyötä komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, jotta varmistettaisiin näiden toimenpiteiden soveltaminen kaikkeen kalastustoimintaan yleissopimusalueella. Tällaiset yhteistyötä tekevät muut kuin tämän yleissopimuksen sopimuspuolet nauttivat kalastukseen osallistumisen eduista sen mukaan, miten ne sitoutuvat noudattamaan ja miten ne ovat aiemmin noudattaneet kyseisiä kalakantoja koskevia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

5. Muut kuin tämän yleissopimuksen sopimuspuolet voidaan niiden pyynnöstä ja komission jäsenten suostumuksella ja tarkkailija-aseman myöntämistä koskevien menettelysääntöjen mukaisesti kutsua osallistumaan komission kokouksiin tarkkailijoina.

XI OSA

TOIMIMINEN VILPITTÖMÄSSÄ MIELESSÄ JA OIKEUKSIEN VÄÄRINKÄYTTÖ

33 artikla

Toimiminen vilpittömässä mielessä ja oikeuksien väärinkäyttö

Tämän yleissopimuksen määräyksiä on noudatettava vilpittömässä mielessä, eikä siinä tunnustettuja oikeuksia saa käyttää väärin.

XII OSA

LOPPUMÄÄRÄYKSET

34 artikla

Allekirjoittaminen, ratifioiminen ja hyväksyminen

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Amerikan yhdysvalloille, Australialle, Cookinsaarille, Fidzille, Filippiinien tasavallalle, Indonesialle, Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle Pitcairn-, Henderson-, Ducie- ja Oenosaarten puolesta, Japanille, Kanadalle, Kiinalle, Kiribatin tasavallalle, Korean tasavallalle, Marshallinsaarten tasavallalle, Mikronesian liittovaltiolle, Naurun tasavallalle, Niuelle, Palaun tasavallalle, Papua-Uuden-Guinean itsenäiselle valtiolle, Ranskalle, Salomonsaarille, Samoan itsenäiselle valtiolle, Tongan kuningaskunnalle, Tuvalulle, Uudelle-Seelannille ja Vanuatun tasavallalle ja pysyy avoinna allekirjoittamista varten kahdentoista kuukauden ajan 5 päivästä syyskuuta 2000.

2. Tämä yleissopimus edellyttää allekirjoittajien ratifioimista tai hyväksymistä.

3. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

4. Kukin sopimuspuoli on tällä yleissopimuksella perustetun komission jäsen.

35 artikla

Liittyminen

1. Tämä yleissopimus pysyy avoinna 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtioiden ja vuoden 1982 yleissopimuksen 305 artiklan 1 kohdan c, d tai e alakohdassa tarkoitetun minkä tahansa yleissopimusalueella sijaitsevan yhteisön liittymistä varten

2. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan sopimuspuolet voivat yksimielisesti kutsua muita valtioita ja alueellisia taloudellisia yhdentymisjärjestöjä, joiden kansalaiset ja kalastusalukset haluavat harjoittaa laajasti vaeltavien kalakantojen kalastusta yleissopimusalueella, liittymään tähän yleissopimukseen.

3. Liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

36 artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun ratifiointia, hyväksymistä tai liittymistä koskevien asiakirjojen tallettajina on:

a) kolme leveyspiirin 20° pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevaa valtiota; ja

b) seitsemän leveyspiirin 20° pohjoista leveyttä eteläpuolella sijaitsevaa valtiota.

2. Jos yleissopimusta ei kolmen vuoden kuluttua sen hyväksymisestä ole ratifioinut kolme 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua valtiota, se tulee voimaan joko kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun kolmastoista ratifiointia, hyväksymistä tai liittymistä koskeva asiakirja on talletettu, tai 1 kohdan mukaisesti riippuen siitä, kumpi edellytys täyttyy ensin.

3. Jokaisen valtion, vuoden 1982 yleissopimuksen 305 artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetun yleissopimusalueella sijaitsevan yhteisön tai alueellisen taloudellisen yhdentymisjärjestön osalta, joka ratifioi, virallisesti vahvistaa tai hyväksyy tämän yleissopimuksen taikka liittyy siihen tämän yleissopimuksen voimaan tultua, tämä yleissopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä ratifiointia, virallista vahvistusta, hyväksymistä tai liittymistä koskevan asiakirjan tallettamisesta.

37 artikla

Varaumat ja poikkeukset

Tähän sopimukseen ei voida tehdä mitään varaumia tai poikkeuksia.

38 artikla

Selitykset ja ilmoitukset

Edellä oleva 37 artikla ei estä sitä, että valtio, vuoden 1982 yleissopimuksen 305 artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettu yleissopimusalueella sijaitseva yhteisö tai alueellinen taloudellinen yhdentymisjärjestö tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tai siihen liittyessään antaa eri muotoisia tai nimisiä ilmoituksia tai lausumia, joilla se pyrkii muun muassa yhtenäistämään lainsäädäntöään tämän yleissopimuksen määräysten kanssa edellyttäen, että näillä ilmoituksilla tai lausumilla ei suljeta pois tai muuteta tämän yleissopimuksen määräysten kyseiseen valtioon, yhteisöön tai alueelliseen taloudelliseen yhdentymisjärjestöön kohdistuvia oikeusvaikutuksia.

39 artikla

Suhde muihin sopimuksiin

Tämä yleissopimus ei muuta niitä sopimuspuolten eikä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kalastusta harjoittavien yhteisöjen oikeuksia eikä velvollisuuksia, jotka perustuvat muihin tämän yleissopimuksen kanssa sopusoinnussa oleviin sopimuksiin ja jotka eivät vaikuta muiden sopimuspuolten tämän yleissopimuksen nojalla nauttimiin oikeuksiin tai niille tässä yleissopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämiseen.

40 artikla

Muuttaminen

1. Jokainen komission jäsen voi ehdottaa komission harkittavaksi muutoksia tähän yleissopimukseen. Ehdotukset on tehtävä kirjallisesti ja ne on osoitettava toiminnanjohtajalle vähintään 60 päivää ennen sitä komission kokousta, jossa ne on määrä käsitellä. Toiminnanjohtajan on viipymättä toimitettava ehdotukset kaikille komission jäsenille.

2. Tähän yleissopimukseen ehdotettuja muutoksia tarkastellaan komission vuosikokouksessa, ellei jäsenten enemmistö pyydä erityiskokousta muutosehdotuksen käsittelemistä varten. Erityiskokous voidaan kutsua koolle ilmoittamalla siitä vähintään 60 päivää etukäteen. Tämän yleissopimuksen muutokset on hyväksyttävä yksimielisesti. Toiminnanjohtajan on viipymättä toimitettava komission hyväksymän muutoksen teksti kaikille komission jäsenille.

3. Tämän yleissopimuksen muutokset tulevat voimaan ne ratifioineiden tai niihin liittyneiden sopimuspuolten osalta kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun sopimuspuolten enemmistö on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa. Jokaisen sellaisen sopimuspuolen osalta, joka ratifioi muutoksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun vaadittu määrä ratifioimis- tai liittymiskirjoja on talletettu, muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun sopimuspuoli on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

41 artikla

Liitteet

1. Liitteet ovat erottamaton osa tätä yleissopimusta, ja ellei nimenomaan toisin määrätä, viittaus tähän yleissopimukseen tai johonkin sen osaan sisältää viittauksen myös siihen liittyviin liitteisiin.

2. Tämän yleissopimuksen liitteitä voidaan ajoittain tarkistaa, ja jokainen komission jäsen voi ehdottaa tarkistuksia liitteisiin. Sen estämättä, mitä 40 artiklassa määrätään, jos jokin tarkistus liitteeseen hyväksytään komission kokouksessa yksimielisesti, se sisällytetään tähän yleissopimukseen, ja se tulee voimaan sen hyväksymispäivänä tai muuna tarkistuksessa mainittuna päivämääränä.

42 artikla

Irtisanoutuminen

1. Sopimuspuoli voi tallettajalle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella irtisanoutua tästä yleissopimuksesta ja ilmoittaa perustelunsa. Perustelujen puuttuminen ei vaikuta irtisanoutumisen pätevyyteen. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu, ellei ilmoituksessa mainita myöhempää ajankohtaa.

2. Irtisanoutuminen ei vaikuta sopimuspuolen tähän yleissopimukseen perustuviin taloudellisiin velvoitteisiin, jotka ovat syntyneet ennen irtisanoutumisen voimaantuloa.

3. Sopimuspuolen irtisanoutuminen tästä yleissopimuksesta ei vaikuta mitenkään tällaisen jäsenen velvollisuuteen täyttää sellaisia tähän yleissopimukseen sisältyviä velvoitteita, jotka sitoisivat sitä kansainvälisen oikeuden mukaisesti tästä yleissopimuksesta riippumatta.

43 artikla

Alueiden osallistuminen

1. Seuraavat alueet voivat osallistua komission ja sen apuelinten työhön niiden kansainvälisistä asioista vastaavan sopimuspuolen asianmukaisella suostumuksella:

Amerikan Samoa

Ranskan Polynesia

Guam

Uusi-Kaledonia

Pohjois-Mariaanit

Tokelau

Wallis ja Futuna.

2. Sopimuspuolet määräävät osallistumisen luonteen ja laajuuden erillisissä komission menettelysäännöissä ottaen huomioon kansainvälisen oikeuden, toimivallan jakautumisen tämän yleissopimuksen kattamissa asioissa ja tällaisen alueen kehittymisen kyvyssä käyttää tämän yleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan ja huolehtia siihen sisältyvistä vastuistaan.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, kaikilla kyseisillä osallistujilla on oikeus ottaa täysipainoisesti osaa komission työhön ja oikeus olla läsnä ja käyttää puheoikeutta komission ja sen apuelinten kokouksissa. Komission on tehtäviään suorittaessaan ja päätöksiä tehdessään otettava huomioon kaikkien osallistujien edut.

44 artikla

Tallettaja

Uuden-Seelannin hallitus toimii tämän yleissopimuksen ja siihen tehtävien muutosten ja tarkistusten tallettajana. Tallettaja rekisteröi tämän yleissopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin virastossa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

TÄMÄN VAKUUDEKSI asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

TEHTY Honolulussa viidentenä päivänä syyskuuta vuonna kaksi tuhatta yhtenä alkuperäiskappaleena.

LIITE I. KALASTUSTA HARJOITTAVAT YHTEISÖT

1. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan jokainen kalastusta harjoittava yhteisö, jonka alukset kalastavat laajasti vaeltavia kaloja yleissopimusalueella, voi tallettajalle toimittamallaan kirjallisella asiakirjalla ilmoittaa sitoutuvansa noudattamaan tällä yleissopimuksella vahvistettua järjestelmää. Tällainen sitoumus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua asiakirjan toimittamisesta. Tällainen kalastusta harjoittava yhteisö voi irtisanoa sitoumuksensa tallettajalle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu, ellei ilmoituksessa mainita myöhempää ajankohtaa.

2. Tällainen kalastusyhteisö osallistuu komission työskentelyyn ja sen päätöksentekoon, ja sen on noudatettava tämän yleissopimuksen mukaisia velvoitteita. Tätä yleissopimusta sovellettaessa komission tai komission jäsenten yleissopimukseen tekemät viittaukset koskevat tällaisia kalastusta harjoittavia yhteisöjä samalla tavoin kuin sopimuspuoliakin.

3. Jos tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riitaa, jossa kalastusta harjoittava yhteisö on osallisena, ei voida ratkaista riidan osapuolten välisellä sopimuksella, riita on jommankumman riidan osapuolen pyynnöstä saatettava välitystuomioistuimen lopulliseen ja sitovaan käsittelyyn pysyvän välitystuomioistuimen asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

4. Tämän liitteen kalastusta harjoittavien yhteisöjen osallistumista koskevia määräyksiä käytetään ainoastaan tässä yleissopimuksessa määrättyihin tarkoituksiin.

LIITE II. ARVIOINTILAUTAKUNTA

1. Komission päätöksen uudelleenarviointia koskeva hakemus on toimitettava 20 artiklan 6 kohdan mukaisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä kirjallisena toiminnanjohtajalle. Hakemukseen on liitettävä selvitys perusteista, joilla uudelleenarviointia haetaan. Toiminnanjohtaja toimittaa hakemuksen ja siihen liittyvän selvityksen jäljennökset kaikille komission jäsenille.

2. Arviointilautakunta muodostetaan seuraavasti:

a) Arviointilautakunta muodostuu kolmesta jäsenestä, jotka nimetään tämän liitteen mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön vuoden 1982 yleissopimuksen liitteessä VIII olevan 2 artiklan mukaisesti laatimasta ja ylläpitämästä kalastusalan asiantuntijaluettelosta tai toiminnanjohtajan ylläpitämästä vastaavasta luettelosta;

b) Uudelleenarviointihakemuksen jättänyt komission jäsen (jäljempänä 'hakija') nimeää yhden jäsenen, joka voi olla hakijamaan kansalainen. Jäsen on mainittava nimeltä 1 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa;

c) Jos useampi kuin yksi jäsen hakee saman päätöksen uudelleenarviointia, nämä jäsenet nimeävät 20 päivän kuluessa ensimmäisen hakemuksen vastaanottamisesta yhteisellä sopimuksella yhden arviointilautakunnan jäsenen riippumatta siitä, millä perusteella kukin hakijoista uudelleenarviointia hakee. Jos kyseiset jäsenet eivät pääse sopimukseen nimettävästä henkilöstä, nimeäminen tehdään f alakohdan mukaisesti jonkin tällaisen jäsenen pyynnöstä;

d) Komission puheenjohtaja nimeää yhden jäsenen 20 päivän kuluessa tässä liitteessä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen vastaanottamisesta;

e) Kolmas jäsen nimetään uudelleenarviointia hakeneen komission jäsenen tai hakeneiden jäsenten ja komission puheenjohtajan yhteisellä sopimuksella. Arviointilautakunnan puheenjohtaja nimetään samalla tavoin näiden kolmen lautakunnan jäsenen joukosta. Jos 20 päivän kuluessa tässä liitteessä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen vastaanottamisesta uudelleenarviointia hakenut jäsen tai hakeneet jäsenet ja komission puheenjohtaja eivät ole päässeet sopimukseen arviointilautakunnan yhden tai useamman jäsenen tai lautakunnan puheenjohtajan nimeämisestä, vielä tekemättä oleva nimeäminen tai nimeämiset tehdään f alakohdan mukaisesti jonkin osapuolen pyynnöstä. Pyynnöt on esitettävä 10 päivän kuluessa edellä mainitun 20 päivän määräajan umpeutumisesta;

f) Elleivät osapuolet sovi, että niiden valitsema henkilö tai kolmas valtio tekee c, d ja e alakohdan mukaiset nimeämiset, ne tekee Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen puheenjohtaja;

g) Vapautuneiden paikkojen täyttämisessä on noudatettava alkuperäistä nimeämismenettelyä.

3. Arviointilautakunta määrää kuulemistilaisuuden paikan ja ajan 30 päivän kuluessa lautakunnan muodostamisesta.

4. Arviointilautakunta määrää itse omista menettelyistään edellyttäen, että kuuleminen tapahtuu ripeästi ja että hakijalla tai hakijoilla on täysi mahdollisuus tulla kuulluiksi ja esittää asiansa.

5. Toiminnanjohtaja toimii komission puolesta ja toimittaa arviointilautakunnalle riittävästi tietoja, joiden avulla lautakunta voi saada käsityksen niistä perusteista, joiden nojalla päätös on tehty.

6. Jokainen komission jäsen voi toimittaa arviointilautakunnalle uudelleenarvioitavana olevaa asiaa koskevan muistion, ja arviointilautakunnan on annettava tällaiselle jäsenelle täysi mahdollisuus tulla kuulluksi.

7. Ellei arviointilautakunta asian erityisluonteen vuoksi toisin päätä, arviointilautakunnan menot, sen jäsenten palkkiot mukaan luettuina, katetaan seuraavasti:

a) 70 prosenttia maksaa hakija tai, jos hakijoita on useita, hakijat yhdessä yhtä suurella osuudella kukin; ja

b) 30 prosenttia maksetaan komission vuosittaisista varoista.

8. Arviointilautakunta tekee päätöksensä jäsentensä ääntenenemmistöllä.

9. Jos hakija tai useiden hakijoiden ollessa kyseessä jokin hakijoista ei saavu arviointilautakunnan kuultavaksi, lautakunta voi jatkaa asian käsittelyä ja antaa päätelmänsä ja suosituksensa. Jonkin hakijan poissaolo ei muodosta estettä uudelleenarviointimenettelylle.

10. Arviointilautakunnan päätelmät ja suositukset voivat koskea vain kyseessä olevaa asiaa, ja niistä tulee ilmetä perustelut. Niissä on mainittava läsnä olleiden jäsenten nimet ja päätelmien päivämäärä. Jokainen lautakunnan jäsen voi esittää erillisen tai eriävän mielipiteensä. Arviointilautakunnan päätös ei kuitenkaan korvaa komission päätöstä. Lautakunnan on annettava päätelmänsä ja suosituksensa perusteluineen tiedoksi hakijalle tai hakijoille ja toiminnanjohtajalle 30 päivän kuluessa kuulemisen päätökseen saattamisesta. Toiminnanjohtajan on toimitettava jäljennös arviointilautakunnan päätelmistä ja suosituksista sekä niiden perusteluista kaikille komission jäsenille.

LIITE III. KALASTUSTA KOSKEVAT EHDOT

1 artikla

Yleistä

Jokaisen kalastusaluksen, jolla on lupa kalastaa yleissopimusalueella, käyttäjän on noudatettava seuraavia ehtoja aina aluksen ollessa yleissopimusalueella. Näitä ehtoja sovelletaan niiden ehtojen lisäksi, joita mahdollisesti sovelletaan alukseen jonkin komission jäsenen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä tällaisen jäsenen myöntämän luvan perusteella tai jonkin kahden- tai monenvälisen kalastussopimuksen nojalla. Tässä liitteessä 'käyttäjällä' tarkoitetaan ketä tahansa henkilöä, joka on vastuussa kalastusaluksesta tai ohjaa taikka valvoo sitä, aluksen omistaja, päällikkö ja rahtaaja mukaan luettuna.

2 artikla

Kansallisen lainsäädännön noudattaminen

Aluksen käyttäjän on noudatettava jokaisen tämän yleissopimuksen sopimuspuolena olevan rantavaltion sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä tullessaan sen lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle, ja hän on vastuussa siitä, että alus ja sen miehistö noudattaa kyseistä lainsäädäntöä ja että alusta käytetään tämän lainsäädännön mukaisesti.

3 artikla

Käyttäjän tarkkailijoita koskevat velvollisuudet

1. Käyttäjän ja miehistön jäsenten on avustettava jokaista alueelliseen tarkkailijaohjelmaan kuuluvaksi tarkkailijaksi tunnistettua henkilöä ja huolehdittava, että tämä voi:

a) nousta alukselle sovitussa paikassa sovittuun aikaan;

b) saada käyttöönsä kaikki aluksella olevat välineet ja laitteet, jotka tarkkailija katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan luettuna vapaa pääsy komentosillalle, aluksella olevien kalansaaliiden luo sekä tiloihin, joita voidaan käyttää kalojen säilyttämiseen, jalostamiseen, punnitsemiseen ja varastointiin, sekä oikeus tutkia vapaasti aluksen lokikirjaa ja muita asiakirjoja ja ottaa niistä jäljennöksiä, kohtuullinen oikeus tutkia navigointilaitteita, merikarttoja ja radioita sekä kohtuullinen oikeus tutkia muita kalastukseen liittyviä tietoja;

c) ottaa näytteitä;

d) poistua alukselta sovitussa paikassa sovittuun aikaan; ja

e) suorittaa kaikki tehtävänsä turvallisesti.

2. Käyttäjä tai miehistön jäsenet eivät saa pahoinpidellä, estää, vastustaa, viivästyttää tai uhkailla tehtäviään suorittavia tarkkailijoita tai puuttua näiden työhön taikka kieltää näiltä pääsyä alukselle.

3. Käyttäjän on tarjottava aluksella olevalle tarkkailijalle ruoka, yösija ja lääkintäpalvelut, jotka täyttävät kohtuulliset vaatimukset ja ovat tavallisesti aluksen päällystön käytettävissä olevia vastaavia, ilman että siitä koituisi kustannuksia tarkkailijalle tai tarkkailijan hallitukselle.

4 artikla

Jälleenlaivausten sääntely

1. Käyttäjän on noudatettava kaikkia komission jälleenlaivattujen määrien ja lajien tarkistamiseksi vahvistamia menettelyitä ja kaikkia komission vahvistamia lisämenettelyitä ja toimenpiteitä, jotka koskevat jälleenlaivausta yleissopimusalueella.

2. Käyttäjän on avustettava jokaista komission tai sen komission jäsenen, jonka satamassa tai alueella jälleenlaivaus tapahtuu, valtuuttamaa henkilöä ja huolehdittava, että tämä voi saada käyttöönsä kaikki aluksella olevat välineet ja laitteet, jotka tällainen valtuutettu henkilö katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan luettuna vapaa pääsy komentosillalle, aluksella olevien kalansaaliiden luo sekä tiloihin, joita voidaan käyttää kalojen säilyttämiseen, jalostamiseen, punnitsemiseen ja varastointiin, sekä oikeus tutkia vapaasti aluksen lokikirjaa ja muita asiakirjoja ja ottaa niistä jäljennöksiä. Käyttäjän on myös annettava jokaisen tällaisen valtuutetun henkilön ottaa näytteitä ja kerätä muita toiminnan täydellisen seuraamisen edellyttämiä tietoja sekä avustettava häntä siinä. Käyttäjä tai miehistön jäsenet eivät saa pahoinpidellä, estää, vastustaa, viivästyttää tai uhkailla tällaista tehtäviään suorittavaa valtuutettua henkilöä tai puuttua tämän työhön taikka kieltää tältä pääsyä alukselle. On pyrittävä kaikin keinoin huolehtimaan siitä, että jälleenlaivausten tarkastamisesta aiheutuva kalastustoimien keskeytyminen olisi mahdollisimman vähäinen.

5 artikla

Raportointi

Käyttäjän on kirjattava ja ilmoitettava aluksen sijainti, kohdelajien ja muiden kuin kohdelajien saalis, pyyntiponnistus ja muut aiheelliset kalastustiedot täytäntöönpanosopimuksen liitteessä I vahvistettujen tällaisten tietojen keruuta koskevien vaatimusten mukaisesti.

6 artikla

Täytäntöönpanon valvonta

1. Aluksella on oltava aina mukana aluksen lippuvaltion myöntämä lupa ja tarvittaessa tämän yleissopimuksen sopimuspuolena olevan rantavaltion myöntämä lisenssi tai näiden asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös taikka faksina tai teleksinä saatu vahvistus, jotka on esitettävä pyydettäessä minkä tahansa komission jäsenen valtuutetulle valvontaviranomaiselle.

2. Aluksen päällikön ja miehistön jäsenten on viipymättä noudatettava kaikkia jonkin komission jäsenen valtuutetun ja tunnistetun viranomaisen antamia ohjeita ja määräyksiä, myös määräystä pysähtyä ja siirtyä suojaiseen paikkaan, ja helpotettava turvallista alukselle nousua ja aluksen, sen lisenssin, pyydysten, varusteiden, asiakirjojen, laitteiden, kalojen ja kalatuotteiden tarkastamista. Alukselle nouseminen ja aluksen tarkastaminen on tehtävä mahdollisuuksien mukaan siten, ettei siitä aiheudu haittaa aluksen lailliselle toiminnalle. Käyttäjän ja miehistön jäsenten on avustettava valtuutettua viranomaista kaikissa tämän toimissa, eivätkä he saa pahoinpidellä, estää, vastustaa, viivästyttää tai uhkailla tällaista tehtäviään suorittavaa valtuutettua viranomaista tai puuttua tämän työhön taikka kieltää tältä pääsyä alukselle.

3. Aluksessa on oltava FAO:n kalastusalusten merkintää ja tunnistamista koskevien vaatimusten tai komission hyväksymien muiden vaatimusten mukaiset tunnistusmerkinnät. Aluksen ollessa yleissopimusalueella näiden merkintöjen on aina oltava kaikilta osiltaan selkeitä ja hyvin erottuvia, eikä niitä saa peittää.

4. Käyttäjän on varmistettava kansainvälisen hätä- ja kutsutaajuuden 2 182 kHz (HF) tai kansainvälisen turva- ja kutsutaajuuden 156,8 MHz (kanava 16 VHF-FM) jatkuva seuranta helpottaakseen viestintää komission jäsenten kalastuksenhoidosta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten kanssa.

5. Käyttäjän on varmistettava, että aluksella on kansainvälisen viestikirjan tuore ja ajantasainen kappale ja että se on koska tahansa käytettävissä.

6. Aina kun alus purjehtii jonkin komission jäsenen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen kautta, jota koskevaa kalastuslisenssiä sillä ei ole, ja aina kun alus purjehtii aavalla merellä yleissopimusalueella, eikä sillä ole lippuvaltionsa antamaa lupaa kalastaa aavalla merellä, kaikkien aluksella olevien kalastusvälineiden on oltava varastoituina tai siten varmistettuina, etteivät ne ole helposti otettavissa kalastuskäyttöön.

LIITE IV. TIEDONANTOVAATIMUKSET

Jokaisesta tämän yleissopimuksen 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti ylläpidettäväksi määrättyyn rekisteriin merkitystä aluksesta on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

1. aluksen nimi, rekisterinumero, aiempi nimi (jos tiedossa) ja rekisteröintisatama;

2. omistajan tai omistajien nimi ja osoite;

3. päällikön nimi ja kansallisuus;

4. aiempi lippuvaltio (jos on);

5. kansainvälinen radiokutsutunnus;

6. aluksen viestintätyypit ja -numerot (Inmarsat-A-, -B- ja -C-numerot ja satelliittipuhelimen numero);

7. värivalokuva aluksesta;

8. rakennuspaikka ja -aika;

9. alustyyppi;

10. miehistön tavanomainen vahvuus;

11. kalastusmenetelmän tai -menetelmien tyyppi;

12. pituus;

13. mallikorkeus

14. leveys;

15. bruttovetoisuus;

16. pääkoneen tai pääkoneiden teho;

17. lippuvaltion myöntämän kalastusluvan luonne;

18. kantavuus, pakastustyyppi, pakastuskapasiteetti ja kalojen säilytystilojen vetoisuus.