52003PC0854

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 337/75 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) on yksi Euroopan unionin erillisvirastoista. Neuvoston asetuksella (ETY) N:o 337/75 [1] vuonna 1975 perustettu keskus, jonka hallintoneuvosto perustuu kolmikantaisuuteen [2] ja jolla on erillinen hallintoneuvosto ja puheenjohtajisto, [3] tarjoaa palveluja Euroopan komissiolle, Euroopan unionin jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolille sekä assosioituneille maille eli Norjalle ja Islannille. Myös ehdokasmaat osallistuvat eräisiin toimintoihin. Toimiessaan Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen keskuksena Cedefop antaa poliittisille vaikuttajille, tutkijoille ja käytännön toimijoille tietoa, jonka avulla voidaan selkeämmin hahmottaa ammatillisen koulutuksen kehityssuunnat ja siten tehdä perusteltuja päätöksiä tulevasta toiminnasta. Cedefop auttaa Euroopan komissiota kannustamalla ammatillisen koulutuksen edistämistä ja kehittämistä yhteisön tasolla.

[1] EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1655/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 41).

[2] Hallintoneuvoston kolmikantaisuus tarkoittaa, että sen kokoonpanoon kuuluu hallitusten, työnantajien ammatillisten järjestöjen ja työntekijöiden ammattiyhdistysten edustajia. Komissio on hallintoneuvoston neljäs osapuoli.

[3] Neuvosto hyväksyi 24.11.1976 asiakirjassaan 1333/76 (SOC 276) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen työjärjestyksen, jonka mukaisesti perustettiin hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kolmesta varapuheenjohtajasta muodostuva puheenjohtajisto.

Cedefop ammatillista koulutusta koskevan yhteisön politiikan välineenä

Ammatillisen koulutuksen profiilia nostettiin 1990-luvun puolivälissä tuntuvasti, mitä pidettiin ratkaisevana keinona vastata talouden ja yhteiskunnan nopeutuvaan muutokseen sekä edistää työllisyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kilpailukykyä. Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät antoivat koulutukselle lisäpontta. Oppimisyhteiskunnan kehittäminen on nyt tunnustettu keinoksi saavuttaa strateginen tavoite eli kilpailukykyinen ja dynaaminen tietoon perustuva talous, jossa yhdistyvät työllisyys, talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

Yhteisön tasolla tapahtuvan ammatillisen koulutuksen kehittämisen merkityksen tunnustavat kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä työmarkkinaosapuolten eurooppalaiset organisaatiot, jotka ovat sitoutuneet tiiviimpään yhteistyöhön oppimisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Tämä yhteistyö on dynaaminen prosessi, jota on tuettava tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihdolla keskinäisen koulutusjärjestelmien tuntemuksen parantamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi ongelmiin, joita kaikki jäsenvaltiot kohtaavat koulutusjärjestelmiensä eroista riippumatta. Cedefop tarjoaa tätä tukea.

Cedefopilla on merkittävät mahdollisuudet helpottaa tällaista vaihtoa hyödyntämällä jäsenvaltioissa kerättyjä tietoja ja tehtyjä tutkimuksia varsinkin perustamalla verkostoja ja foorumeita, tuomalla esille innovaatioita ja edistämällä koulutuspolitiikan ja -käytäntöjen laatua. Tätä tukee luonteeltaan kolmikantainen hallintoneuvosto, jossa hallitusten ja työmarkkinaosapuolten edustajat ja komissio kantavat yhdessä suuren vastuun ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä virallisin että epävirallisin järjestelyin.

Komissio katsoo, että Cedefopin tähänastiset saavutukset osoittavat sen kyvyn myötävaikuttaa arvokkaalla tavalla ammatillista koulutusta koskevan yhteisön politiikan kehittämiseen. Cedefopin edistymistä on komission mielestä tukenut hyvin muun muassa jäsennelty ja järjestelmällinen yhteistyö komission ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

2. TAUSTAA

2.1 Ulkoinen arviointi

Marraskuussa 2000 komissio käynnisti Cedefopin ulkoisen arvioinnin. [4] Arvioinnin pääasiallisena kohteena oli viraston sisäinen tehokkuus ja ulkoinen vaikuttavuus verrattuna sille asetuksessa säädettyihin tavoitteisiin ja tehtäviin, hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston toiminnan arviointi mukaan luettuna ja EU:n laajentumisen vaikutukset huomioon ottaen.

[4] Cedefopin ulkoisesta arvioinnista laadittu raportti on saatavana kokonaisuudessaan www-osoitteessa

Komissio suhtautui myönteisesti Cedefopin ulkoisesta arvioinnista laadittuun raporttiin, jossa esitettiin laaja-alainen näkemys viraston toiminnan tuloksista edellisen ulkoisen arvioinnin (1995) [5] jälkeen. Kaiken kaikkiaan arviointiraportissa annetaan myönteinen kuva viraston toiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta Thessalonikiin siirron jälkeen sekä sen yhteistyöstä muiden organisaatioiden kanssa. Komissio yhtyi arviointiraporttia koskevassa vastauksessaan tähän näkemykseen, mutta katsoi, että varsinkin viraston johtamista ja hallintoneuvoston toimintaa on tarpeen parantaa.

[5] Komission vastaus Cedefopin ulkoiseen arviointiin ja hallintoneuvoston vahvistama toimintasuunnitelma ovat saatavana www-osoitteessa

Edellisen ulkoisen arvioinnin (1995) jälkeen hallintoneuvosto vahvisti Cedefopille keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet noudattaen suositusta, jonka mukaan viraston olisi keskitettävä toimintansa rajattuun aihealueiden joukkoon. Tätä ei edellytetä nykyisessä Cedefopin perusasetuksessa, kun taas kaikkien toisen sukupolven erillisvirastojen toiminnan strateginen suuntautuminen määritellään niiden oikeusperustoissa. Tuoreimmassa arvioinnissa pääteltiin, että nämä keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet ovat olleet hyödyksi Cedefopin toiminnan keskittämisessä, sen työtapojen uudelleenmäärittelyssä ja sen toiminnan ohjaamisessa osana suurempaa kokonaisuutta. Nämä ensisijaiset tavoitteet, jotka liittyvät läheisesti ammatillista koulutusta koskeviin yhteisön ensisijaisiin tavoitteisiin, ovat parantaneet palveluja ja mahdollistaneet Cedefopin laadukkaiden tuotteiden kehittämisen. Komissio tuki tätä analyysia vastauksessaan ja hallintoneuvosto samaten arvioinnin jälkeen antamassaan toimintasuunnitelmassa.

2.2 Cedefopin hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston tehtävät ja toiminta

Arvioijat katsoivat, että hallintoneuvoston luonteen (ja koon) vuoksi ei voida käydä riittävästi strategista keskustelua, koska hallinnollisiin kysymyksiin käytetään liikaa aikaa. Arvioijat päättelivät, että tällä on vaikutuksia hallintoneuvoston tehokkaaseen toimintaan päätöksentekoelimenä ja että tämä ei salli kaikkien jäsenten aktiivista osallistumista hallintoneuvoston kokousten aikana. Tämän vuoksi hallintoneuvoston kolmikantarakenteen tuoma lisäarvo on osittain menetetty.

Lisäksi arvioijat ehdottivat, että hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston asema toisiinsa nähden olisi määriteltävä virallisesti, koska tällä hetkellä päätöksentekoprosessien avoimuus on puutteellinen. Olisi määriteltävä puheenjohtajiston toiminnan tavoitteet täsmällisesti ja varmistettava toimiva tiedonkulku puheenjohtajistolta hallintoneuvostolle.

Komissio yhtyi arvioijien näkemykseen, jonka mukaan hallintoneuvoston kolmikantaisuus on yksi sen keskeisistä vahvuuksista, ja katsoi, että hallintoneuvoston on lyhyellä aikavälillä tarkasteltava uudelleen tehtäviään ja toimintatapojaan, jotta se voisi käyttää nykyistä enemmän aikaa strategisten päätösten tekoon. Tämän vuoksi hallintoneuvoston olisi tarkasteltava ehdotuksia, joiden mukaan osa sen hallinnollisista valtuuksista ja tehtävistä siirrettäisiin puheenjohtajistolle. Puheenjohtajiston viralliset valtuudet olisi määriteltävä myös asetuksessa, koska tällä hetkellä puheenjohtajisto mainitaan ainoastaan työjärjestyksessä [6].

[6] Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen työjärjestyksestä tehty neuvoston päätös 1333/76 (SOC 276), 24.11.1976.

Lisäksi komissio ehdotti ulkoiseen arviointiin antamassaan vastauksessa, että hallintoneuvosto itsekin seuraisi ulkoista arviointia sekä tarkastelisi sen pohjalta tehtyjä päätelmiä ja raportoisi niistä arvioinnin jälkeen laaditussa toimintasuunnitelmassa, joka koskee laajentumisen vaikutuksia hallintoneuvoston toimintaan ja jossa otetaan huomioon muun muassa sen koko, kokoonpano, toimintatavat ja kustannustehokkuus. Kyseisen toimintasuunnitelman mukaan Cedefopin hallintoneuvoston on muun muassa raportoitava yhdessä kahden kolmikantaisuuteen perustuvan viraston (Eurofound ja EU-OSHA) kanssa komissiolle laajentumisen seurauksia koskevista näkemyksistään; kyseessä on jäljempänä tarkoitettu yhteinen lausunto.

2.3 Cedefopin, Eurofoundin ja EU-OSHA:n [7] kolmikantaisten hallintoneuvostojen yhteinen lausunto

[7] Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus - Cedefop (Thessaloniki), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö - Eurofound (Dublin) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto - EU-OSHA (Bilbao).

Kolmella yhteisön erillisvirastolla (Cedefop, Eurofound ja EU-OSHA) on kolmikantaisuuteen perustuvat hallintoneuvostot, koska niiden toiminnan tavoitteet ovat sosiaalipoliittisten kysymysten kannalta merkityksellisiä. Näiden hallintoneuvostojen kokoonpano ilmaistaan selkeästi virastojen perustamisasetuksissa, joiden säännökset ovat samansisältöisiä [8]. Kutakin kolmesta perusasetuksesta on muutettu edellisten laajentumisten yhteydessä kunkin uuden jäsenvaltion huomioon ottamiseksi (hallintoneuvostoon on lisätty kolme uutta jäsentä). Näin ollen kuhunkin kolmesta hallintoneuvostosta kuuluu nyt 48 jäsentä.

[8] Poikkeuksena ovat Dublinin ja Bilbaon asetusten säännökset, jotka koskevat myös varajäsenten nimeämistä.

Vaikka niin sanottujen ensimmäisen sukupolven virastojen (Cedefop, Eurofound) ja toisen sukupolven viraston (EU-OSHA) hallintoneuvostojen tehtävien välillä on viime aikoihin asti ollutkin joitakin eroja, on syytä todeta, että kolmikantaisuuden vuoksi kaikki hallintoneuvostot toimivat hyvin samankaltaisella tavalla. Itse asiassa näiden kolmen viraston äskettäisissä ulkoisissa arvioinneissa tehtiin samankaltaisia päätelmiä niiden puutteista, joskin kolmikantarakennetta sinänsä pidettiin erittäin hyvänä. Kussakin arviossa ehdotetaan hallintoneuvostojen strategisen roolin ja puheenjohtajistojen toimeenpanevan roolin vahvistamista, kun taas johtajan edellytetään olevan selonteko- ja vastuuvelvollinen jokapäiväisestä johtamisesta.

Koska ulkoisissa arvioinneissa tehdyt päätelmät olivat edellä kuvatulla tavalla keskenään vertailukelpoisia, tammikuussa 2003 virastot toimittivat Cedefopin hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa noudattaen hallintoneuvostojensa yhteisen lausunnon hallinnollisten rakenteidensa toiminnasta ja hallintotavasta. Tässä lausunnossa hallintoneuvostot korostivat, että niiden tulevien hallintosääntöjen olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin: lähtökohtana kolmikantainen hallintotapa; näiden elinten toimintaan osallistuvien työmarkkinaosapuolten (työntekijöiden ja työnantajien) rooli, jonka luomat erityiset olosuhteet edellyttävät niiden toimivan yhteisten sääntöjen mukaisesti ja erillään muista yhteisön virastoista; ja lisäksi se, että kunkin maan kansallisen kolmikantaedustuksen säilyttäminen on välttämätöntä kaikkien toimijoiden mukaan saamiseksi, kun otetaan huomioon sosiaalisille kysymyksille ominainen etujen ja toimintamallien moninaisuus.

Näiden periaatteiden noudattamiseksi yhteisessä lausunnossa ehdotetaan, että hallintoneuvostojen olisi edelleen toimittava päätöksentekoeliminä ja vastattava viraston keskeisistä toimintalinjoista (strategia, talousarvio, toimintasuunnitelma). Toisaalta siinä ehdotetaan, että puheenjohtajistoista tehtäisiin täytäntöönpanoelimiä, joilla olisi selkeästi määritellyt tehtävät. Niiden koon olisi vastedeskin oltava rajoitettu toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi mutta riittävän suuri kolmikantaisuuteen perustuvien hallintoneuvostojen sisäisten näkemyserojen esille tuomiseksi.

Hallintoneuvostot katsovat myös, että tehokkuuden kannalta kunkin ryhmän (hallitukset, työntekijät ja työnantajat) toiminnan yhteensovittaminen on merkittävä tekijä, minkä vuoksi ne ehdottavatkin kunkin ryhmän koordinaattorin tehtävien määrittelemistä virallisesti.

2.4 Euroopan parlamentin lausunto

Komissio toteaa, että Euroopan parlamentti toi hiljattain toteutettujen vastuuvapausmenettelyjensä yhteydessä esiin kysymyksiä, jotka koskevat varainhoitoasetuksen 185 artiklan soveltamisalaan kuuluvia elimiä, myös Cedefopia. Samassa yhteydessä Euroopan parlamentti korosti virastojen hallintoneuvostojen järkeistämisen tarvetta ja kehotti komissiota antamaan tätä koskevia ehdotuksia. [9] Cedefopia koskevia kysymyksiä käsiteltiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetussa komission kertomuksessa vuoden 2001 vastuuvapausmenettelyn seurannasta (KOM(2003) 651 lopullinen). Komissio on tarkastellut huolellisesti Euroopan parlamentin kehotusta järkeistää Cedefopin toimintaa. Vaikka komissio haluaa säilyttää Cedefopin hallintoneuvoston kansallisen ja kolmikantaisen luonteen, joka on tämän erillisviraston (samoin kuin Eurofoundin ja EU-OSHA:n) tärkeimpiä ominaisuuksia, se ehdottaa hallintoneuvoston työmenetelmien järkeistämistä niin, että keskitytään sen strategiseen asemaan ja vähennetään kokousten määrää yhteen vuodessa. Tämän pitäisi taata se, että EU:n laajentumisella ei ole kielteisiä vaikutuksia viraston työn laatuun ja vaikuttavuuteen eikä sen sidosryhmien sitoutumiseen EU:n politiikkaan, sekä se, että vältetään haitalliset taloudelliset vaikutukset.

[9] A5-0079/2003, 28 kohta: [Euroopan parlamentti] "katsoo laajentumien tarjoavan hyvän tilaisuuden harkita perusteellisesti uudelleen jo nyt yleensä hyvin kankeasti toimivien hallintoneuvostojen kokoonpanoa ja työtapoja; kehottaa komissiota antamaan viimeistään 31. heinäkuuta 2003 asiaa koskevia ehdotuksia erillisvirastojen perustamissäädösten muuttamiseksi".

3. Komission ehdotusten perustelut

Ulkoisten arvioijien havaintojen, viime vuosien toimintatapojen ja edellä mainitun kolmen hallintoneuvoston yhteisen lausunnon perusteella komissio ehdottaa Cedefopin perusasetukseen muutoksia, joiden tarkoituksena on lisätä vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Samanlaisia muutoksia ehdotetaan Eurofoundin ja EU-OSHA:n osalta.

Ehdotettujen muutosten mukaisesti asetukseen sisällytettäisiin säännökset, jotka koskevat pääasiassa yhteistyötä Euroopan koulutussäätiön kanssa, hallintoneuvoston vahvistettavaksi tulevia Cedefopin keskipitkän aikavälin ensisijaisia tavoitteita sekä hallintoneuvoston hallintotapaa ja toimintaa. Jälkimmäisen osalta komissio ehdottaa hallintoneuvoston kansallisen kolmikantaedustuksen säilyttämistä, jota se pitää onnistumisen kannalta keskeisenä osatekijänä. Se ehdottaa, että määriteltäisiin virallisesti kolmen ryhmän eli hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden edustajien osallistuminen sekä kunkin ryhmän sisäisen koordinaattorin tehtävä.

Komissio ehdottaa, että hallintoneuvosto kokoontuisi periaatteessa kerran vuodessa ja tekisi kaikki strategiset päätökset, jotka koskevat esimerkiksi keskipitkän aikavälin ensisijaisia tavoitteita, vuotuista toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Tämä muutos hallinnollisista strategisiin tehtäviin näkyy myös hallintoneuvoston nimessä, joka muuttuu johtokunnaksi.

Lisäksi komission ehdotuksessa tunnustetaan virallisesti nykyinen puheenjohtajisto sekä määritellään virallisesti hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston asema toisiinsa nähden. Puheenjohtajistossa olisi kahdeksan jäsentä eli hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, kolme koordinaattoria sekä yksi komission lisäedustaja. Sillä olisi valtuudet valvoa Cedefopin toimintaa, seurata keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden ja vuotuisen toimintasuunnitelman valmistelua ja toteuttamista, valmistella hallintoneuvoston kokouksia ja päätöksiä ja hallintoneuvoston valtuuttamana tehdä tiettyjä päätöksiä sen puolesta. Puheenjohtajiston ehdotettu koko ja kokoonpano varmistaisivat tehokkuuden, ja samalla siinä kuvastuisivat puheenjohtajistossa edustettujen ryhmien etunäkökohdat. Puheenjohtajisto ei äänestäisi, vaan sillä olisi yksimielisyyteen perustuva päätöksentekojärjestelmä.

Lisäksi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan mukaisesti lisätään säännöksiä, joilla edistetään naisten ja miesten tasa-arvoista edustusta keskuksen hallintoneuvostossa.

4. Toissijaisuus ja suhteellisuus

Keskuksen tehtävien tarkoituksena on antaa poliittisille päättäjille, tutkijoille ja alan toimijoille tietoa, joka edistää selkeämpää alan kehityssuuntien hahmottamista sekä yhteistä lähestymistapaa ammattikoulutusta koskeviin kysymyksiin yhteisön tasolla. Keskus tarjoaa tietoa ja analyyseja tukemaan ammatillista koulutusta koskevan EU:n politiikan täytäntöönpanoa. Tässä mielessä keskus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

5. Oikeusperusta

Nykyisen asetuksen oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 235 artikla (nyk. 308 artikla), ja näin ollen komissio katsoo, että 308 artikla on tähän asetukseen ehdotettujen muutosten oikeusperusta.

6. Ehdotettujen muutosten selitykset

Seuraavissa selityksissä esitellään artiklat, joihin komissio ehdottaa muutoksia. Lisäksi johdanto-osan kappaleita on tarvittaessa muutettu varsinaiseen asetustekstiin ehdotettujen muutosten mukaisesti.

3 artiklan 2 kohta

Artiklaan on lisätty erityinen viittaus tarpeeseen tehdä asianmukaista yhteistyötä Euroopan koulutussäätiön kanssa. Tämä noudattaa nykyistä käytäntöä ja on Euroopan koulutussäätiöstä annetun asetuksen vastaavan säännöksen mukainen. Kumpikin elin toimii ammattikoulutuksen alalla, vaikka kummallakin on oma tarkoituksensa, tehtävänsä ja maantieteellinen kattavuutensa [10].

[10] Cedefop edistää yhteisön ammattikoulutuspolitiikkaa tekemällä kansainvälistä yhteistyötä EU:n sisällä, kun taas Euroopan koulutussäätiö tukee komissiota ammattikoulutuksen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä työmarkkinoiden uudistamisessa kolmansissa maissa osana yhteisön ulkopolitiikkaa.

Viime vuosina komissio on kehottanut näitä kahta virastoa ottamaan käyttöön useita välineitä, joilla tehostetaan yhteistyötä ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin synergiavaikutuksia ja täydentävyyttä. Tällaisia välineitä ovat näiden kahden viraston yhteistyökehys vuodelta 2001, yhteinen liiteosuus kummankin vuotuisessa toimintasuunnitelmassa, puolivuosittaiset yhteiset kertomukset, yhteinen työryhmä sekä kesäkuussa 2003 kullekin vuonna 2004 liittyvälle maalle laadittu strategia, jonka mukaan ne eroavat Euroopan koulutussäätiöstä ja liittyvät Cedefopiin.

Komissio ottaa huomioon asiaa koskevat Euroopan parlamentin huomautukset ja katsoo, että tähän yhteistyöhön on tärkeää selkeästi viitata myös Cedefopia koskevassa asetuksessa.

4 artikla

Tämän artiklan muutokset, jotka koskevat hallintoneuvoston kokoonpanoa ja toimintaa, perustuvat ulkoiseen arviointiin, viime vuosien käytäntöön sekä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvostojen yhteiseen lausuntoon.

4 artiklan 1 kohta

Tässä esitetään keskuksen hallintorakenne ja tunnustetaan virallisesti puheenjohtajiston asema.

4 artiklan 2 kohta

Tämä hallintoneuvoston kokoonpanoa koskevan artiklan sisältö ei muutu, ja näin ollen kullakin jäsenvaltiolla säilyy kansallinen ja kolmikantainen edustus, mutta ehdotettu sanamuoto on sellainen, että asetusta ei tarvitse muuttaa unionin jokaisen tulevan laajentumisen yhteydessä.

Komissio katsoo, että hallintoneuvoston jäsenten nykyinen nimittämismenettely (neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 4 artiklan 1 kohta) on tyydyttävä eikä sitä ole tarpeen muuttaa.

Asetuksen 4 artiklan 2 kohta sen sijaan sisältää hallintoneuvoston kokoonpanoon liittyvän tasa-arvonäkökohdan, joka perustuu perustamissopimuksen 3 artiklaan ja jossa korostetaan tarvetta miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen keskuksen hallintoneuvostossa. Niin ikään on lisätty alakohta, joka koskee tarvetta julkaista tiedoksi hallintoneuvoston jäsenten luettelo Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Viimeksi mainittu säännös kuvastaa keskuksen nykyistä käytäntöä ja on avoimuutta ja tietojen saatavuutta koskevan Euroopan unionin politiikan mukainen.

4 artiklan 3 kohta

Komissio katsoo, että hallintoneuvoston jäsenten nykyinen toimikausi (neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 4 artiklan 2 kohta) on tyydyttävä eikä sitä ole tarpeen muuttaa.

4 artiklan 4 kohta

Tässä on selkeästi ilmaistu, että puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat edustavat kutakin hallintoneuvoston ryhmää sekä komissiota. Näin tehdään selväksi, että yksi puheenjohtajista edustaa komissiota, kuten keskuksen työjärjestyksessä todetaan. Lisäksi puheenjohtajien toimikaudeksi esitetään yksi vuosi, joka voidaan uusia. Tämä on jatkuvuuden kannalta perusteltua, koska hallintoneuvosto kokoontuu vain kerran vuodessa.

4 artiklan 5 kohta

Tätä kohtaa koskevien komission muutosten pääasiallisena tavoitteena on määritellä virallisesti kolmen ryhmän (hallitukset, työnantajat ja työntekijät) sekä Euroopan tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten järjestöjen koordinaattorien osallistuminen hallintoneuvoston toimintaan. Viimeksi mainituilla on tärkeä koordinointirooli valmisteltaessa päätöksiä

Nykyistä hallintoneuvoston toimintaa säännellään kahdella oikeudellisesti velvoittavalla välineellä eli neuvoston asetuksella (ETY) N:o 337/75 ja neuvoston 24 päivänä marraskuuta 1976 hyväksymällä työjärjestyksellä.

Vuosien mittaan hallintoneuvoston toiminnalle on muotoutunut kehys, jolle ei ole olemassa virallista perustaa. Perusasetuksessa ei säädetä eikä työjärjestyksessä määrätä, että hallintoneuvoston toiminta on organisoitu ryhmittäin ja että puheenjohtajisto valmistelee hallintoneuvoston kokoukset. Näistä on kuitenkin käytännössä tullut hallintoneuvoston nykyisen toimintatavan keskeisiä piirteitä.

Käytännössä on olemassa kolme erillistä ryhmää: hallitusten, työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen edustajat. Ennen hallintoneuvoston kokouksia nämä kolme ryhmää käyvät toisistaan erillään sisäisiä keskusteluja, joiden tuloksista niiden edustajat kertovat hallintoneuvoston kokouksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kunkin hallintoneuvoston jäsenen henkilökohtaista oikeutta käyttää puheenvuoro.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että yhteisön tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten järjestöjen edustajat, jotka osallistuvat myös hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta, osallistuvat aktiivisesti hallintoneuvoston toimintaan erityisesti sovittamalla yhteen ryhmissä vallitsevia näkemyksiä. Yhteisön kolmen erillisviraston yhteisen, hallintoneuvostojen tulevaa hallintotapaa koskevan lausunnon mukaisesti ehdotetaan, että myös hallitusten ryhmä nimeäisi koordinaattorin, koska se parantaisi ryhmien välistä tasapainoa ja tehostaisi hallintoneuvoston toimintaa.

Koska tämä organisaatiorakenne on osoittautunut hyödylliseksi ja sidosryhmät tukevat sitä, komission mielestä on aiheellista vahvistaa se virallisesti periaatteellisella tasolla ja jättää toimintaa koskevien yksityiskohtien määrittely uuden työjärjestyksen laatijoille.

4 artiklan 6 kohta

Tässä kohdassa määritellään hallintoneuvoston kokousten järjestelyjä koskevat puitteet. Siinä vähennetään kokousten määrä kahdesta yhteen vuodessa. Tämä on perusteltavissa hallintoneuvoston uuden, entistä strategisemman roolin ja sen suuren jäsenmäärän vuoksi.

4 artiklan 7 kohta

Asetuksen (ETY) N:o 337/1975 4 artiklan 5 kohdassa säädetyt äänestyssäännöt pidetään tässä ehdotuksessa ennallaan.

4 artiklan 8 kohta

Nykyisen työjärjestyksen mukaan puheenjohtajisto koostuu puheenjohtajasta ja kolmesta varapuheenjohtajasta. Sen tehtävänä on tehdä hallinnollisia päätöksiä, jotka ovat kiireellisiä tai Cedefopin hallinnon kannalta välttämättömiä hallintoneuvoston kokousten välisenä aikana ja jotka hallintoneuvoston on vahvistettava seuraavassa kokouksessaan.

Käytännössä puheenjohtajisto ei nykyisin pidä kokouksia ainoastaan tehdäkseen kiireellisiä päätöksiä vaan myös valmistellakseen hallintoneuvoston kokouksia, mikä käsittää myös hallintoneuvoston käsiteltäväksi tulevien päätösten valmistelun. Tämän ansiosta hallintoneuvoston kokoukset ovat tehokkaampia. Puheenjohtajiston kokousten aikana ryhmien edustajat (puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat) kertovat jäsentensä kannat esityslistan asioihin, minkä jälkeen päätetään, mihin asioihin hallintoneuvoston keskusteluissa keskitytään ja millä edellytyksillä muissa asioissa voidaan päästä yksimielisyyteen.

Viime vuosina hallintoneuvosto on myös päättänyt antaa laajennetulle puheenjohtajistolle valtuudet valmistella tärkeitä päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi keskipitkän aikavälin ensisijaisia tavoitteita, ulkoisen arvioinnin seurantaan perustuvaa toimintasuunnitelmaa ja näiden täytäntöönpanon valvontaa.

Lisäksi puheenjohtajisto valmistelee tai tekee Cedefopin varainhoidon kannalta merkitykselliset kiireelliset päätökset (esimerkiksi budjettikohtien välisistä siirroista), joihin usein tarvitaan erityistä asiantuntemusta.

Komissio ottaa huomioon sidosryhmien yhteisessä lausunnossa esitetyt näkemykset ja ehdottaa, että puheenjohtajistoa olisi laajennettava mutta sen koko olisi kuitenkin pidettävä rajoitettuna. Kahdeksanjäseninen puheenjohtajisto (hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, ryhmien kolme koordinaattoria ja yksi komission lisäedustaja) riittäisi eri ryhmien näkemysten esille tuomiseen ja edistäisi tehokasta päätöksentekoa.

4 artiklan 9 kohta

Artiklan 9 kohdassa selvennetään, millaisia velvollisuuksia hallintoneuvosto voi siirtää puheenjohtajistolle, jättämällä selkeästi pois jotkut asetuksessa säädetyt hallintoneuvoston tehtävät (keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden, vuotuisen toimintasuunnitelman, talousarvion ja johtajan nimittämisen hyväksyminen). Kyseiset tehtävät eivät saa olla päällekkäisiä johtajan tehtävien kanssa.

4 artiklan 10 kohta

Artiklan 10 kohdassa täsmennetään, että hallintoneuvosto päättää puheenjohtajiston vuotuisesta kokousaikataulusta, mutta lisäkokouksia voitaisiin kutsua koolle puheenjohtajiston jäsenten pyynnöstä.

4 artiklan 11 kohta

Artiklan 11 kohdassa vahvistetaan virallisesti puheenjohtajiston nykyinen päätöksentekojärjestelmä ja ehdotetaan, että päätökset tehtäisiin yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, puheenjohtajisto voi antaa asian hallintoneuvoston päätettäväksi. Tämän avulla varmistetaan hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston välillä tarvittava avoimuus sekä se, että puheenjohtajiston menettelyt ovat hallintoneuvoston strategisten suuntaviivojen mukaisia.

7 artiklan 1 ja 2 kohta

Ehdotuksen 7 artiklan 1 ja 2 kodan muutoksella virallistetaan se, että hallintoneuvostoa koskevat johtajan tehtävät kattavat tarvittaessa myös puheenjohtajiston.

8 artiklan 1 kohta

Komissio ehdottaa, että hallintoneuvosto antaa myös strategisia ohjeita virastolle ja vahvistaa sen vuoksi keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet. Tämä on ollut käytäntö 1990-luvun puolivälistä lähtien vuonna 1995 tehdyn ulkoisen arvioinnin jälkeen.

Lisäksi ehdotetaan, että kaikki viittaukset 'hallintoneuvostoon' muutetaan muotoon 'johtokunta', joka kuvaa paremmin sen strategista tehtävää.

7. TALOUSARVIOTA KOSKEVAT TIEDOT

Ehdotetut muutokset eivät vaikuta viraston kokonaistalousarvioon, koska uusia toimintoja ei aloiteta.

2003/0334 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 337/75 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [11],

[11] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [12],

[12] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [13],

[13] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon [14],

[14] EYVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10 päivänä helmikuuta 1975 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 337/75 [15] sisältyy keskuksen organisaatiota ja varsinkin sen hallintoneuvostoa koskevia säännöksiä. Kyseisiä säännöksiä on muutettu useaan kertaan, kun uusia jäsenvaltioita on liittynyt unioniin, ja hallintoneuvostoon on ollut lisättävä uusia jäseniä.

[15] EYVL L 39, 13.02.1975, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1655/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 41).

(2) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen, jäljempänä 'keskus', ulkoinen arviointi suoritettiin vuonna 2001. Euroopan komission vastauksessa ja hallintoneuvoston tämän vastauksen pohjalta laatimassa toimintasuunnitelmassa korostetaan tarvetta mukauttaa asetuksen (ETY) N:o 337/75 säännöksiä keskuksen ja sen hallintorakenteiden tehokkuuden ja toimivuuden säilyttämiseksi.

(3) Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota tarkastelemaan uudelleen virastojen hallintoneuvostojen kokoonpanoa ja työtapoja ja antamaan asiaa koskevia ehdotuksia. [16]

[16] A5-0079/2003, 28 kohta.

(4) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston, keskuksen ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvostot ovat toimittaneet komissiolle yhteisen lausunnon hallintoneuvostojen tulevasta hallintotavasta ja toiminnasta.

(5) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston, keskuksen ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kolmikantaisuuteen perustuva hallinnointi, jossa hallitukset, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt ovat edustettuina, on toiminnan lähtökohta ja onnistumisen kannalta erityisen tärkeä.

(6) Työmarkkinaosapuolten osallistuminen näiden kolmen yhteisön elimen hallintotapaan luo erityiset olosuhteet, jotka edellyttävät niiden toimivan yhteisten sääntöjen mukaisesti.

(7) Hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden muodostaman kolmen ryhmän esiintyminen hallintoneuvostossa sekä koordinaattorin nimeäminen sekä työnantajien että työntekijöiden ryhmälle on osoittautunut olennaisen tärkeäksi. Kyseinen järjestelmä olisi siksi vahvistettava virallisesti sekä laajennettava koskemaan hallitusten ryhmää.

(8) Kunkin jäsenvaltion kolmikantaedustuksen säilyttäminen varmistaa kaikkien tärkeimpien sidosryhmien osallistumisen sekä sen, että ammatillista koulutusta koskeville kysymyksille ominainen järjestelmien ja toimintamallien moninaisuus otetaan huomioon.

(9) On tarpeen ennakoida keskukseen kohdistuvia unionin tulevan laajentumisen käytännön seurauksia. Hallintoneuvoston kokoonpanoa ja toimintaa on mukautettava uusien jäsenvaltioiden liittymisen huomioon ottamiseksi.

(10) Puheenjohtajistoa, josta on määrätty hallintoneuvoston työjärjestyksessä, on tarpeen vahvistaa keskuksen toiminnan jatkuvuuden ja päätöksenteon tehokkuuden varmistamiseksi. Puheenjohtajiston kokoonpanon olisi edelleen vastattava hallintoneuvoston kolmikantarakennetta.

(11) Komission tavoitteena on perustamissopimuksen 3 artiklan mukaisesti poistaa epätasa-arvo ja edistää naisten ja miesten tasa-arvoa kaikissa toimissa. Siksi on aiheellista antaa säännökset, joilla edistetään miesten ja naisten tasapuolista edustusta hallintoneuvoston kokoonpanossa.

(12) Neuvoston asetus (ETY) N:o 337/75 olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(13) EY:n perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän asetuksen antamiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (ETY) N:o 337/75 seuraavasti:

1) Korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Tehtäväänsä toteuttaessaan keskus luo asianmukaiset yhteydet erityisesti yksityisiin ja julkisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin erikoiselimiin, julkishallintoon ja oppilaitoksiin, samoin kuin työnantaja- ja työntekijäjärjestöihin. Keskus varmistaa, että se tekee asianmukaista yhteistyötä erityisesti Euroopan koulutussäätiön kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen omia tavoitteita."

2) Korvataan 4 artikla seuraavasti:

"4 artikla

1. Keskukseen kuuluu:

a) johtokunta;

b) puheenjohtajisto;

c) johtaja.

2. Johtokuntaan kuuluu:

a) yksi kunkin jäsenvaltion hallitusta edustava jäsen;

b) yksi kunkin jäsenvaltion työnantajajärjestöjä edustava jäsen;

c) yksi kunkin jäsenvaltion työntekijäjärjestöjä edustava jäsen;

d) kolme komissiota edustavaa jäsentä.

Neuvosto nimittää 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut jäsenet.

Kun jäsenvaltiot, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt laativat neuvostolle ehdokasluettelonsa, niiden on pyrittävä varmistamaan miesten ja naisten tasapuolinen edustus johtokunnassa.

Komissio nimittää omat edustajansa.

Neuvosto julkaisee tiedoksi johtokunnan jäsenten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai jäsen eroaa tai erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

4. Johtokunta valitsee 5 kohdassa tarkoitetun kolmen ryhmän sekä komission edustajien keskuudesta yhdeksi vuodeksi puheenjohtajansa ja kolme varapuheenjohtajaa, jotka voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

5. Hallitusten, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajien on kunkin muodostettava johtokunnan sisällä toimiva ryhmä. Kunkin ryhmän on nimettävä koordinaattori. Työntekijöiden ja työnantajien ryhmien koordinaattorit edustavat järjestöjään Euroopan tasolla ja osallistuvat johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

6. Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle kerran vuodessa. Puheenjohtaja kutsuu koolle lisäkokouksia, kun vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää.

7. Johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä äänten ehdottomalla enemmistöllä.

8. Johtokunta asettaa puheenjohtajiston. Puheenjohtajisto muodostuu johtokunnan puheenjohtajasta ja kolmesta varapuheenjohtajasta sekä kunkin 5 kohdassa tarkoitetun ryhmän koordinaattorista ja yhdestä komission yksiköiden lisäedustajasta.

9. Puheenjohtajisto valvoo johtokunnan antamin valtuuksin johtokunnan päätösten täytäntöönpanoa ja suorittaa keskuksen johtamisen edellyttämät toimet johtokunnan kokousten välillä lukuun ottamatta 6 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ja sanotun rajoittamatta 7 ja 8 artiklassa vahvistettuja puheenjohtajan tehtäviä.

10. Johtokunta päättää puheenjohtajiston vuotuisesta kokousaikataulusta. Puheenjohtaja kutsuu koolle puheenjohtajiston lisäkokouksia sen jäsenten pyynnöstä.

11. Puheenjohtajiston päätökset tehdään yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, puheenjohtajisto antaa asian johtokunnan päätettäväksi.

3) Korvataan 7 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"1. Johtaja vastaa keskuksen hallinnosta ja panee täytäntöön johtokunnan ja puheenjohtajiston päätökset. Hän on keskuksen laillinen edustaja.

2. Hän valmistelee ja järjestää johtokunnan ja puheenjohtajiston työskentelyä sekä huolehtii niiden kokousten sihteeristöpalvelusta."

4) Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Johtokunta päättää keskipitkän aikavälin ensisijaisista tavoitteista ja vuotuisesta toimintasuunnitelmasta johtajan ehdotuksen perusteella ja yhteisymmärryksessä komission yksiköiden kanssa. Toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon yhteisön toimielinten etusijalle asettamat tarpeet."

5) Artikloissa esiintyvä termi 'hallintoneuvosto' korvataan termillä 'johtokunta'.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja