52003PC0276

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön toimintaohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Johdanto

Unionin kansalaisuus otetaan käyttöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa, ja sen lisäksi aktiivisen kansalaisuuden edistämistarvetta on painotettu useissa tuoreissa kannanotoissa:

* Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antaman julistuksen nro 23 mukaan on tärkeää, "että unionin ja sen toimielinten demokraattista legitiimiyttä ja avoimuutta parannetaan ja seurataan jatkuvasti, jotta toimielimet tuotaisiin lähemmäksi jäsenvaltioiden kansalaisia".

* Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio julistavat Euroopan unionin perusoikeuskirjan johdanto-osassa, että unioni edistää osaltaan yhteisten arvojen vaalimista ja kehittämistä kunnioittaen Euroopan kansojen kulttuurien ja perinteiden monimuotoisuutta.

* Eurooppa-neuvoston 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 antamiin päätelmiin liitetyssä Laekenin julistuksessa todetaan, että Euroopan unionin on vastattava perushaasteisiin, joista yksi on seuraava: "Miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda kansalaisia ja varsinkin nuoria lähemmäksi?".

* Hallintotapaa koskevassa komission valkoisessa kirjassa korostetaan kansalaisten osallistumista politiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä kansalaisyhteiskunnan ja siihen kuuluvien organisaatioiden osallistumista.

Lisäksi yhteisön ja jäsenvaltioiden tavoitteina ovat erityisesti työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen, riittävä sosiaalinen suojelu, inhimillisten voimavarojen kehittäminen korkean ja kestävän työllisyystason saavuttamiseksi sekä syrjäytymisen torjuminen.

Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue. Se on määrä olla avoin myös niille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua Euroopan unionissa.

Taustaa

Unionin aktiivista kansalaisuutta edistävää toimintaa on jo useiden vuosien ajan tuettu talousarvion osaan A kuuluvista budjettikohdista:

* alamomentista A-3016 rahoitetaan Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistyksen toimintakustannuksia,

* alamomentista A-3020 rahoitetaan Notre Europe -säätiön toimintakustannuksia,

* alamomentista A-3021 rahoitetaan Euroopan yhdentymisen aatetta edistävien järjestöjen ja mietintäryhmien toimintakustannuksia,

* alamomentista A-3024 rahoitetaan Euroopan edun mukaisten yhdistysten ja liittojen toteuttamia toimia,

* alamomentista A-3026 rahoitetaan eurooppalaisten mietintäryhmien toimintakustannuksia,

* alamomentista A-3030 rahoitetaan Pakolaisten eurooppalaisen neuvoston toimintakustannuksia,

* alamomentista A-3036 rahoitetaan Jean Monnet -talon ja Robert Schuman -talon toimintakustannuksia,

* momentista A-321 tuetaan Euroopan unionin kaupunkien ystävyyskaupunkisuhteita.

Kolme talousarvion osaan B sisältyvää budjettikohtaa ovat vuonna 2003 niin ikään mahdollistaneet yhteisön tukitoimia unionin kansalaisuuden edistämiseksi:

* momentista B3-305 rahoitetaan kansalaisyhteiskunnan hyväksi toteutettavia toimia kansalaisjärjestöille ja ammattijärjestöille myönnettyjen avustusten kautta,

* alamomentista B3-4105 ja momentista B5-803 rahoitetaan sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumin toimintakustannuksia.

Suurin osa näistä tukitoimista on tähän mennessä toteutettu ilman oikeusperustaa.

Tavoitteet

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [1] sekä päätös siirtyä komission talousarviossa toimintoperusteiseen budjettirakenteeseen edellyttävät perussäädösten antamista kaikista tukitoimista, jotka aiemmin rahoitettiin komissiota koskevan talousarvion osaston (pääluokan III) osaan A (hallinto) merkityistä määrärahoista.

[1] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

Tämän päätöksen tarkoituksena on siis luoda perussäädös avustusten myöntämiselle unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen viideksi vuodeksi (vuosina 2004-2008).

Uuden varainhoitoasetuksen hyväksymisen yhteydessä antamassaan lausumassa komissio ilmoitti julkisesti halukkuudestaan laatia perussäädökset aiemmin talousarvion osasta A rahoitetuille avustuksille. Lausumassa "Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille, että komissio aikoo antaa ehdotuksen puiteasetukseksi, jossa voidaan säätää 108 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille elimille myönnettävien toiminta-avustusten yleisistä valinta- ja myöntämisperusteista."

Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklaan, jonka mukaan neuvosto antaa säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Vaikutukset talousarvioon

Koska ehdotuksella vastataan lähinnä tekniseen tarpeeseen luoda oikeusperusta niille tukitoimille, joilla ei sitä tällä hetkellä ole, kaavaillut määrät perustuvat pitkälti Euroopan unionin talousarvioon varainhoitovuonna 2003 merkittyihin määrärahoihin.

Ehdotettu kokonaismäärä on 113,092 miljoonaa euroa.

Artiklojen tarkastelu

Ehdotetun päätöksen 1 artiklassa esitellään ohjelman tavoite eli unionin aktiivisen kansalaisuuden alalla toimivien organisaatioiden tukeminen ja tämän alan toimien edistäminen.

Ehdotetun päätöksen 2 artiklassa esitellään ohjelmaan osallistumismahdollisuutta koskevat ehdot. Siinä myös viitataan liitteeseen, jossa esitellään yksityiskohtaisesti ohjelman kolme ohjelmalohkoa:

* ehdotetussa päätöksessä yksilöidyille organisaatioille myönnettävät toiminta-avustukset,

* yleistä eurooppalaista etua ajaville tai aktiivista kansalaisuutta edistävään Euroopan unionin politiikkaan kuuluvaan tavoitteeseen pyrkiville muille organisaatioille myönnettävät toiminta-avustukset,

* muihin edellä mainittuihin toimiin myönnettävät avustukset (tuki muun muassa kansalaisjärjestöjen, Euroopan edun mukaisten yhdistysten ja liittojen tai työmarkkinakeskusjärjestöjen toteuttamiin toimiin sekä kuntien, paikallis- ja alueyhteisöjen, paikallis- ja alueviranomaisten sekä näiden muodostamien organisaatioiden käynnistämiin ystävyyskaupunkisuhteita edistäviin toimiin).

Ehdotetun päätöksen 3 artiklassa säädetään ohjelman maantieteellisestä kattavuudesta, joka ulotetaan jäsenvaltioihin ja mahdollisesti tiettyjen toimien osalta ehdokasmaihin ja EFTA-/ETA-maihin.

Ehdotetun päätöksen 4 artiklassa viitataan liitteeseen, jossa esitetään ohjelman tuensaajien valintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Muille kuin päätöksessä nimetyille yleistä eurooppalaista etua ajaville tai aktiivista kansalaisuutta edistävään Euroopan unionin politiikkaan kuuluvaan tavoitteeseen pyrkiville organisaatioille myönnettävät toiminta-avustukset sekä avustukset yksittäistoimiin myönnetään vuotuisten ehdotuspyyntöjen perusteella. Ensiksi mainittujen avustuksien osalta kaavaillaan myös yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat budjettivallan käyttäjän mahdollisuutta yksilöidä edunsaajat nimeltä mainiten.

Ehdotetun päätöksen 5 artiklassa viitataan liitteeseen, jossa esitetään avustusten myöntämisehdot.

Ehdotetun päätöksen 6 artiklassa säädetään ohjelman voimassaolosta vuosina 2004-2008.

Ehdotetun päätöksen 7 artiklassa esitetään ohjelman ja sen uusinnan väli- ja loppuarviointimenettelyt.

2003/0116(CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön toimintaohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [2],

[2] EUVL C [...], [...], s [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [3]

[3] EUVL C [...], [...], s [...].

sekä katsoo seuraavaa:

1) Perustamissopimuksessa otetaan käyttöön unionin kansalaisuus, joka täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta ja jota edistetään toissijaisuusperiaatetta noudattaen.

2) Yhteisön ja jäsenvaltioiden tavoitteina ovat erityisesti työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen, riittävä sosiaalinen suojelu, inhimillisten voimavarojen kehittäminen korkean ja kestävän työllisyystason saavuttamiseksi sekä syrjäytymisen torjuminen.

3) Yhteisön oikeuden tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen on uusi painopiste, joka on välttämätön sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan kannalta. Kansalaiset, kuluttajat ja yritykset eivät kykene puolustamaan kaikkia yhteisön oikeusjärjestyksen mukaisesti saamiaan oikeuksia kansallisissa tuomioistuimissa, elleivät tuomarit saa riittävästi tietoa ja koulutusta tältä osin. Eurooppa-oikeuden ja oikeuskäytännön soveltamista koskeva yhteinen politiikka on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue.

4) Euroopan parlamentti piti 15 päivänä huhtikuuta 1988 antamassaan päätöslauselmassa [4] soveliaana ryhtymistä huomattaviin ponnistuksiin kansalaisten ja eri jäsenvaltioiden välisten suhteiden tiivistämiseksi ja totesi, että yhteisön toimielinten erityistuki yhteisömaiden kuntien ja kaupunkien välisten ystävyyssuhteiden kehittämiseen on perusteltua ja toivottavaa.

[4] EYVL C 122, 9.5.1988, s. 38.

5) Myös Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tässä yhteydessä, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen olisi perustuttava avoimuuden ja demokraattisen valvonnan periaatteisiin ja että tällaisen alueen periaatteista olisi käytävä avointa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa kansalaisten hyväksynnän ja tuen vahvistamiseksi.

6) Nizzassa joulukuussa 2000 hyväksytty sosiaalinen toimintaohjelma tukeutuu uuteen hallintotapaan, jossa kaikille sidosryhmille ja toimijoille (kansalaisyhteiskunta mukaan luettuna) annetaan selkeä ja aktiivinen tehtävä, jotta ne voivat osallistua uuteen toimintaohjelmaan liittyvien politiikan alojen hoitoon, ja siinä edellytetään, että hallituksesta riippumattomat järjestöt ovat tiiviisti mukana osallisuutta ja kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan politiikan kehittämisessä.

7) Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antaman julistuksen nro 23 mukaan on tärkeää, "että unionin ja sen toimielinten demokraattista legitiimiyttä ja avoimuutta parannetaan ja seurataan jatkuvasti, jotta toimielimet tuotaisiin lähemmäksi jäsenvaltioiden kansalaisia".

8) Eurooppa-neuvoston 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 antamiin päätelmiin liitetyssä Laekenin julistuksessa todetaan, että yksi Euroopan unionin perushaasteista on Eurooppa-hankkeen ja unionin toimielinten tuominen kansalaisia lähemmäksi.

9) Euroopan unioni vahvisti Lissabonissa maaliskuussa 2000 tavoitteekseen tulla vuoteen 2010 mennessä maailman dynaamisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Euroopan kansalaisten on tulevina vuosina otettava kantaa merkittäviin kysymyksiin, jotka aiheutuvat tieteellisistä havainnoista ja teknisestä edistymisestä, joilla voi olla välittömiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia kansalaisten ja tulevien sukupolvien elämään.

10) Varainhoitovuodeksi 2003 ja sitä edeltäviksi varainhoitovuosiksi laadittujen Euroopan yhteisöjen yleisten talousarvioiden budjettikohdat A-321, A-3020, A-3021, A-3024, A-3026, A-3036 ja B3-305 ovat osoittaneet tehokkuutensa Euroopan yhdentymisestä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja kuntien kanssa käytävän keskustelun edistämisessä.

11) Notre Europe -säätiö toimii eurooppalaista yhteiskuntaa sekä poliittista, yhteiskunta- ja tiedemaailmaa edustavien henkilöiden pohdintaryhmänä ja on tiiviimpää Euroopan unionia edistävien pohdintojen ja ajatusten kohtauspaikka; se ajaa siis yleistä eurooppalaista etua.

12) Jean Monnet -talo ja Robert Schuman -talo ovat kansalaisten kohtaamispaikkoja, joiden tarkoituksena on tuoda Euroopan yhdentymisen ensimmäiset toimet ja uranuurtajat esiin sitä taustaa vasten, jossa nämä kaksi Euroopan perustajahahmoa elivät ja toimivat, sekä antaa tietoa tämän päivän ja huomisen Euroopasta. Nämä elimet ajavat siis yleistä eurooppalaista etua.

13) Kansalaiskeskustelulla on olennaisen tärkeä tehtävä kansalaisyhteiskunnan eri tahojen välisen yhteistyön edistämisessä sosiaalialalla, ja sitä on vuoteen 2001 saakka tuettu budjettikohdasta B3-4101. Vaikka sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumin toimintaa rahoitettiin vuosina 2001 ja 2002 budjettikohdasta B3-4105, joka koskee valmistelevia toimia syrjäytymisen torjumiseksi, ja vuonna 2003 yhteisesti budjettikohdista B3-4105 ja B5-803, toiminta on huomattavasti kyseisiä ohjelmia laajempaa ja edistää osaltaan Nizzassa hyväksytyssä sosiaalisessa toimintaohjelmassa suositeltua uutta hallintotapaa.

14) Pakolaisten eurooppalainen neuvosto, joka saa tukea varainhoitovuodeksi 2003 ja sitä edeltäviksi varainhoitovuosiksi laadittujen Euroopan yhteisöjen yleisten talousarvioiden budjettikohdasta A-3030, edustaa pakolaisjärjestöjä Euroopan unionissa edistäen periaatteita ja politiikkaa, jotka liittyvät turvapaikka-asioita ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeviin perustamissopimuksen tavoitteisiin.

15) Varainhoitovuodeksi 2003 ja sitä edeltäviksi varainhoitovuosiksi laadittujen Euroopan yhteisöjen yleisten talousarvioiden budjettikohdan A-3016 tarkoituksena on tukea Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistystä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää näkemysten ja kokemusten vaihtoa aiheista, jotka koskevat oikeuskäytäntöä, organisaatiota ja yhdistyksen jäsenten toimintaa tuomiovaltaan ja/tai neuvonantoon liittyvissä tehtävissään. Yhdistyksen toiminta on olennaisen tärkeää yhteisön oikeutta koskevien hallinto-oikeuksien päätösten koordinoimisessa ja niistä tiedottamisessa kansalaisille sekä tiedonvaihdon edistämisessä tavoista, joilla yhteisön oikeus saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön kansallisella tasolla.

16) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [5], jäljempänä 'varainhoitoasetus, säädetään, että nykyisille tukitoimille on luotava perussäädös.

[5] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

17) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat varainhoitoasetuksen hyväksymisen yhteydessä [6] sitoutuneet saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan kyseinen perussäädös tulee voimaan varainhoitovuonna 2004.

[6] Varainhoitoasetuksen hyväksymisen yhteydessä 13 päivänä kesäkuuta 2002 annettu julistus ja erityisesti sen viittaus kyseisen asetuksen 108 artiklaan.

18) Ohjelman maantieteellinen kattavuus on syytä ulottaa jäsenvaltioihin ja mahdollisesti tiettyjen toimien osalta ehdokasmaihin sekä EFTA-/ETA-maihin.

19) Jäsenvaltioiden varoista mahdollisesti myönnettävien yhteisön ulkopuolisten rahoitusosuuksien osalta on noudatettava perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa.

20) Tähän päätökseen perustuvaa tukea on myönnettävä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita ehdottomasti noudattaen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla - 1Ohjelman tarkoitust

1. Tällä päätöksellä perustetaan yhteisön toimintaohjelma unionin aktiivisen kansalaisuuden alalla toimivien organisaatioiden ja tämän alan toimien tukemiseksi.

Ohjelman tarkoituksena on

a) edistää Euroopan unionin arvoja ja tavoitteita

b) lähentää Euroopan unionin kansalaisia ja toimielimiä toisiinsa

c) saada kansalaiset tiiviisti mukaan Euroopan unionin yhdentymistä koskeviin pohdintoihin ja keskusteluihin

d) lujittaa suhteita ja lisätä vaihtoa ohjelmaan osallistuvien maiden kansalaisten välillä erityisesti ystävyyskaupunkisuhteita kehittämällä

e) edistää aktiivisen ja osallistuvan kansalaisuuden edistämiseen sitoutuneiden organisaatioiden aloitteita.

2. Tästä ohjelmasta tuetuilla toimilla pyritään tukemaan ohjelman tavoitteita edistävien organisaatioiden toimintaa liitteessä yksilöityjen perusteiden mukaisesti.

3. Tämän ohjelman toteuttaminen alkaa 1 päivänä tammikuuta 2004 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008.

2 artikla - 2Oikeus osallistua ohjelmaanO

Voidakseen saada yhteisön avustuksen tiettyyn toimintaan organisaatioiden on täytettävä liitteen säännökset.

Toiminnassa on noudatettava periaatteita, jotka ovat aktiivisen kansalaisuuden alalla toteutettavan yhteisön politiikan perustana.

Voidakseen saada toiminta-avustuksen aktiivisen kansalaisuuden alalla yleistä eurooppalaista etua ajavan tai Euroopan unionin politiikan mukaiseen tavoitteeseen tällä alalla pyrkivän organisaation pysyvään toimintaohjelmaan, organisaation on noudatettava liitteen säännöksiä ja sillä on oltava rakenne, joka mahdollistaa sen toiminnan ulottamisen koko Euroopan unionin alueelle.

3 artikla - [ETA-/EFTA-maiden sekä Euroopan unionin ehdokasmaiden osallistuminen]

Ohjelman toimiin voivat osallistua ETA-/EFTA-maat ja Euroopan unionin ehdokasmaat Euroopan yhteisön ja näiden maiden välisiä suhteita säänteleviin asiakirjoihin sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

4 artikla - 4Tuensaajien valintaT

1. Kun yleistä eurooppalaista etua aktiivisen kansalaisuuden alalla edistävän tai Euroopan unionin politiikan mukaiseen tavoitteeseen tällä alalla pyrkivän 1,050organisaation pysyvään toimintaohjelmaan myönnetään toiminta-avustus, on otettava huomioon liitteessä yksilöidyt yleiset perusteet.

2. Kun ohjelmassa mainittuun toimeen myönnetään avustus, on otettava huomioon liitteessä yksilöidyt yleiset perusteet. Tuettavat toimet valitaan ehdotuspyynnön perusteella.

5 artikla - 5Avustuksen myöntäminenA

Ohjelman eri lohkojen yhteydessä myönnettyjen avustusten on oltava vastaavassa liitteen osassa annettujen määräysten mukaiset.

6 artikla - Varainhoitoa koskevat säännöksetV

Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

7 artikla - 7Seuranta ja arviointiS

1. Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin ohjelman tavoitteiden toteutumisesta ja tekee tarvittaessa ohjelman jatkamista tai lopettamista koskevia täsmennyksiä.

Raportin perustana on etenkin ulkoinen arviointi, jonka on oltava käytettävissä viimeistään vuoden 2006 lopussa ja jossa tarkastellaan ainakin seuraavia seikkoja: ohjelman asianmukaisuus ja johdonmukaisuus, sen täytäntöönpanon tehokkuus (toimien valmistelu, valinta ja toteutus), eri toimilla yhdessä ja erikseen saavutetut tulokset (1 artiklassa ja liitteessä määriteltyihin tavoitteisiin nähden).

2. Neuvosto päättää perustamissopimuksen mukaisesti ohjelman jatkamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009. Ennen tämänsuuntaisten ehdotusten tekemistä komissio päivityttää ohjelman ulkopuolisen arvioinnin ja ottaa arvioinnin tulokset huomioon ehdotuksissaan.

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Raportti perustuu lähinnä ulkopuolisen arvioinnin tuloksiin, ja siinä selvitetään tuensaajien saamia tuloksia erityisesti täytäntöönpanon tehokkuuden ja vaikutuksen sekä eri toimilla yhdessä ja erikseen saavutettujen tulosten kannalta 1 artiklassa ja liitteessä määriteltyihin tavoitteisiin nähden.

8 artikla - 8VoimaantuloV

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[...]

LIITE

1. TUETTAVAT TOIMET

Päätöksen 1 artiklassa määriteltynä yleistavoitteena on vahvistaa ja tehostaa toimintaa unionin aktiivisen kansalaisuuden alalla edistämällä toimia ja alalla toimivien organisaatioiden toimintaa.

Tuki myönnetään kahdentyyppisinä avustuksina seuraavasti:

- toiminta-avustuksina, joilla osarahoitetaan kustannuksia, jotka liittyvät yleistä eurooppalaista etua aktiivisen kansalaisuuden alalla ajavan tai Euroopan unionin politiikan mukaiseen tavoitteeseen tällä alalla pyrkivän organisaation pysyvään toimintaohjelmaan (ohjelmalohkot 1 ja 2),

- avustuksina, joilla osarahoitetaan yksittäistoimia tällä alalla (ohjelmalohko 3).

Kansalaisyhteiskunta ja muut rakenteet - esimerkiksi kunnat ja kuntaorganisaatiot, jotka toimivat aktiivisen kansalaisuuden alalla Euroopan tasolla - voivat toteuttaa erityisesti seuraavia yhteisön toimintaa mahdollisesti lujittavia ja tehostavia toimia:

- Euroopan tasoiset monikansalliset yhteistyötoimet

- kansalaistapaamiset ja -keskustelut, joissa käsitellään Euroopan kannalta tärkeitä aiheita kuten Euroopan unionin arvoja, tavoitteita, toimivaltuuksia, politiikkaa ja toimielimiä

- epäviralliset pohdinta- ja koulutushankkeet

- kansalaisten osallistumista ja aloitteellisuutta edistävät hankkeet

- vaihdot kansalaisten ja heidän organisaatioidensa välillä

- yhteisön toimintaa koskevan tiedon levittäminen

- tuettavien toimien valmistelu-, tuki- ja arviointitoimet.

Sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumin toteuttamat toimet ovat lähinnä seuraavat:

- osallistuminen jäsenten yhteistä etua - erityisesti sosiaalisia oikeuksia, EU:n politiikkaa ja sosiaalialan ohjelmia - koskevien EU:n toimintalinjojen kehittämiseen

- jäsenille tiedottaminen heitä koskevien yhteisön toimintalinjojen kehityksestä, jäsenten ja EU:n toimielinten välisen vuoropuhelu- ja kuulemisprosessin helpottaminen ja näistä toimista tiedottaminen jäsenten välityksellä kansallisella tasolla

- yhteyksien edistäminen yhteistä etua koskevien asioiden parissa työskenteleviin muihin ryhmittymiin (työmarkkinaosapuoliin, muihin eurooppalaisiin kansalaisjärjestöjen ryhmittymiin, kansalaisjärjestöihin ehdokasmaissa jne.)

- unionissa ja ehdokasmaissa toimivien sosiaalialan kansalaisjärjestöjen vahvistaminen erityisesti foorumin jäsenten välisen kokemusten, käytänteiden ja tietojen vaihdon avulla.

Pakolaisten eurooppalaisen neuvoston toteuttamat toimet ovat lähinnä seuraavat:

- pakolaisten, turvapaikan hakijoiden ja siirtymään joutuneiden henkilöiden edustaminen suhteessa Euroopan unioniin

- neuvoston jäsenjärjestöjen kannanottojen koordinointi Euroopan unioniin nähden

- pakolaisia, turvapaikan hakijoita ja siirtymään joutuneita henkilöitä koskevan tiedon välittäminen EU:n toimielimille

- tiedonvälitys EU:lta kansallisille pakolaisneuvostoille ja kansalaisjärjestöille

- osallistuminen tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihtoon

- paneelikeskustelut ja pohdinnat, joissa käsitellään pakolaisia, turvapaikan hakijoita ja siirtymään joutuneita henkilöitä Euroopassa ja EU:n toimia näiden henkilöiden hyväksi

- yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Euroopassa neuvoston jäsenjärjestöjen verkoston kautta

- pakolaisten, turvapaikan hakijoiden ja siirtymään joutuneiden henkilöiden osallistumisen ja aloitteellisuuden edistäminen.

Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistyksen tavoitteena on koordinoida yhteisön oikeutta koskevia hallinto-oikeuksien päätöksiä, tiedottaa niistä kansalaisille sekä edistää tietojen vaihtoa tavoista, joilla yhteisön oikeus saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön kansallisella tasolla.

Ohjelma kattaa myös komission toimet, jotka liittyvät aktiivisen kansalaisuuden ja Euroopan yhdentymisen alalla toimivien pohdintaryhmien perustamiseen, niiden toiminnan edistämiseen ja hallinnointiin sekä niihin liittyvien tapahtumien järjestämiseen.

2. TUETTAVIEN TOIMIEN TOTEUTUS

2.1 Ohjelman puitteissa yhteisö voi antaa rahoitustukea organisaatioille, joiden toiminta kuuluu johonkin seuraavista ohjelmalohkoista:

2.1.1 Lohko 1: Yleistä eurooppalaista etua unionin aktiivisen kansalaisuuden alalla ajavien seuraavien organisaatioiden pysyvä toimintaohjelma:

- Notre Europe -säätiö

- Jean Monnet -talo

- Robert Schuman -talo

- Sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumi

- Pakolaisten eurooppalainen neuvosto

- Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistys.

2.1.2 Lohko 2: Yleistä eurooppalaista etua unionin aktiivisen kansalaisuuden alalla ajavien tai Euroopan unionin tämän alan politiikkaan kuuluvaan tavoitteeseen pyrkivien muiden organisaatioiden pysyvä toimintaohjelma.

Tällöin tulevat kysymykseen

- voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on tukea näissä organisaatioissa toimivia kansalaisia

- ohjelmaan osallistuvissa valtioissa toimivien ja tämän alan tavoitteisiin liittyviä periaatteita ja toimintalinjoja edistävien voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden eurooppalainen verkosto

- unionin aktiivista kansalaisuutta edistävään Euroopan unionin politiikkaan kuuluvaan tavoitteeseen pyrkivä organisaatio.

Organisaatiolle voidaan myöntää vuotuinen toiminta-avustus pysyvän toimintaohjelman toteuttamiseen.

2.1.3 Lohko 3:

a) Kansalaisjärjestöjen, Euroopan edun mukaisten yhdistysten ja liittojen tai työmarkkinakeskusjärjestöjen toteuttamat toimet aktiivisen kansalaisuuden alalla. Poiketen siitä, mitä 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 114 artiklassa säädetään, työmarkkinaosapuolten eurooppalaiseen vuoropuheluun osallistuvat työmarkkinakeskusjärjestöt ovat tukikelpoisia tässä ohjelmalohkossa, vaikka ne eivät olisikaan oikeushenkilöitä.

b) Kuntien, paikallis- ja alueyhteisöjen, paikallis- ja alueviranomaisten sekä näiden muodostamien organisaatioiden käynnistämät ystävyyskaupunkisuhteita edistävät toimet.

2.2 Ohjelman määrärahojen jakamisen yhteydessä otetaan huomioon tukihakemusten laatu ja määrä sekä noudatetaan seuraavia yleislinjoja:

- Lohkon 3 kohdan a perusteella myönnettävien määrärahojen osuuden on oltava vähintään 20 prosenttia tälle ohjelmalle osoitetusta vuotuisesta talousarviosta.

- Lohkon 3 kohdan b perusteella myönnettävien määrärahojen osuuden on oltava vähintään 40 prosenttia tälle ohjelmalle osoitetusta vuotuisesta talousarviosta.

3. TUENSAAJIEN VALINTA

3.1 Komissio käynnistää ehdotuspyyntöjä avustusten myöntämiseksi ohjelmalohkon 2 yhteydessä. Komissio voi kuitenkin myöntää avustukset julkaisematta ehdotuspyyntöjä, jos tuensaaja selvästi nimetään budjettikohdassa. Komissio voi menetellä samoin myös, kun tuensaajat ja kullekin myönnetyt avustukset yksilöidään talousarviossa ja budjettivallan käyttäjä on ennalta osoittanut budjettikohtaan kuuluvan kokonaismäärän tähän tarkoitukseen. Molemmissa tapauksissa noudatetaan varainhoitoasetuksessa, sen täytäntöönpanosäännöissä tai perussäädöksessä asetettuja ehtoja.

Ehdotuspyynnön julkaisemisen yhteydessä voidaan ilmoittaa painopisteitä, jotka liittyvät ohjelman yleistavoitteeseen kuuluviin aiheisiin ja toimityyppeihin, sekä toimien mahdollisesta monivuotisuudesta.

3.2 Lohkon 3 yhteydessä avustuksen saajat valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella. Työmarkkinaosapuolten eurooppalaiseen vuoropuheluun osallistuville työmarkkinakeskusjärjestöille myönnettävän tuen osalta voidaan järjestää rajoitettu ehdotuspyyntö.

4. TUKIHAKEMUSTEN ARVIOINTIPERUSTEET

Tukihakemukset arvioidaan seuraavien seikkojen perusteella:

- vastaavuus ohjelman tavoitteisiin nähden

- ehdotettujen toimien laatu

- toimilta odotettu kansalaisiin kohdistuva kerrannaisvaikutus

- toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus

- kansalaisten osallistuminen asianomaisten organisaatioiden rakenteisiin

- ehdotetun toimen kustannushyötysuhde.

5. RAHOITUS JA TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

5.1 Lohkossa 1 tukikelpoisia ovat kyseisten organisaatioiden toimintakustannukset ja niiden toimien toteuttamisen kannalta välttämättömät kustannukset.

5.2 Organisaatioille myönnettävät avustukset eivät saa kattaa kaikkia tukikelpoisia menoja, joita organisaatioille aiheutuu kyseisen kalenterivuoden aikana: yhteisön rahoitusosuuden lisäksi tuensaajien on saatava vähintään 10 prosenttia varoja talousarvioidensa rahoittamiseksi muista kuin yhteisön lähteistä. Tämä osarahoitus voidaan antaa osittain luontoissuorituksina edellyttäen, että luontoissuorituksen rahamääräistä arvoa ei arvioida todellisia kustannuksia korkeammaksi ja tämä voidaan todentaa kirjanpitotosittein tai että kustannus on tasoltaan yleisesti hyväksytty kyseisillä markkinoilla.

5.3 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisille organisaatioille myönnettävissä toiminta-avustuksissa poiketaan vähennysperiaatteesta, koska ne edistävät yleistä eurooppalaista etua.

5.4 Lohkon 2 yhteydessä huomioidaan toiminta-avustuksen määrittämisessä pelkästään valitun organisaation tavanomaisen toiminnan sujumiseksi välttämättömät toimintakustannukset kuten henkilöstökustannukset, yleiskustannukset (vuokrat, kiinteistöjen käyttökustannukset, välineet ja laitteet, toimistotarvikkeet, televiestintäkustannukset, postimaksut jne.), sisäisistä kokouksista aiheutuvat kustannukset, julkaisukustannukset ja tiedotuskustannukset sekä organisaation toimintaan välittömästi liittyvät kustannukset.

5.5 Liitteessä esitetyn lohkon 2 puitteissa myönnettävät toiminta-avustukset eivät saa kattaa kaikkia tukikelpoisia menoja, joita organisaatiolle aiheutuu kyseisen kalenterivuoden aikana. Tämän lohkon yhteydessä organisaatioiden on saatava vähintään 20 prosenttia varoja talousarvioidensa rahoittamiseksi muista kuin yhteisön lähteistä. Tämä osarahoitus voidaan antaa osittain luontoissuorituksina edellyttäen, että luontoissuorituksen rahamääräistä arvoa ei arvioida todellisia kustannuksia korkeammaksi ja tämä voidaan todentaa kirjanpitotosittein tai että kustannus on tasoltaan yleisesti hyväksytty kyseisillä markkinoilla.

5.6 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnetyn toiminta-avustuksen määrää alennetaan asteittain, kun sitä myönnetään uudestaan. Vähentäminen aloitetaan kolmannesta vuodesta, ja se on 2,5 prosenttia vuodessa. Tämä varmistetaan alentamalla yhteisön tuen prosenttiosuutta, joka vastaa kyseisen varainhoitovuoden yhteisrahoitusosuutta, edellisen vuoden yhteisrahoitusosuuteen verrattuna 2,5 prosenttiyksikköä, rajoittamatta kuitenkaan edellä mainittua yhteisrahoitussääntöä.

5.7 Lohkon 3 yhteydessä avustukset voidaan myöntää soveltamalla järjestelykustannuksiin ja matkakustannuksiin yksikkökustannustaulukoita.

6. OHJELMAN HALLINNOINTI

Komissio voi kustannus-hyötyanalyysin perusteella päättää antaa ohjelman hallinnoinnin kokonaan tai osittain toimeenpanoviraston tehtäväksi yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 55 artiklan mukaisesti. Se voi myös käyttää asiantuntijoita sekä kattaa kustannukset teknisestä ja hallinnollisesta avusta, johon ei liity erillisin palvelusopimuksin ulkoistettuja julkishallinnon tehtäviä. Lisäksi komissio voi rahoittaa tutkimuksia ja järjestää asiantuntijoiden kokouksia, joiden tarkoituksena on helpottaa ohjelman toteuttamista, sekä toteuttaa ohjelman tavoitteen täyttämiseen suoraan liittyviä tiedotus-, julkaisu- ja levittämistoimia.

7. VALVONTA JA TARKASTUKSET

7.1 Toiminta-avustuksen saajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki maksettujen kustannusten tositteet siltä vuodelta, jolle avustusta on myönnetty, ja etenkin tarkastetut tilinpäätökset viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Avustuksen saajan on varmistettava, että yhteistyökumppaneiden tai jäsenjärjestöjen hallussa olevat tositteet saatetaan komission saataville.

7.2 Komissio voi tarkastaa joko omien toimihenkilöidensä välityksellä tai nimeämänsä jonkun muun hyväksytyn ulkopuolisen tahon välityksellä, miten avustus on käytetty. Tarkastuksia voidaan toimittaa koko sopimuksen voimassaolon ajan ja viisi vuotta loppumaksun suorittamisen jälkeen. Komissio saattaa tarkastustulosten perusteella tehdä päätöksiä varojen takaisinperinnästä.

7.3 Komission henkilöstölle sekä sen valtuuttamille ulkopuolisille henkilöille on järjestettävä asianmukainen pääsy avustuksen saajan tiloihin, ja on huolehdittava siitä, että he saavat käyttöönsä kaikki, myös sähköiset, tiedot, joita he tarvitsevat tarkastustensa toimittamiseksi.

7.4 Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valvonta- ja tarkastustehtävissään samat oikeudet kuin komissiolla, kuten pääsy avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

7.5 Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksia ja muita väärinkäytöksiä vastaan komissio voi suorittaa paikan päällä valvontaa ja tarkastuksia tämän ohjelman puitteissa neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 [7] mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), ja niihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 [8].

[7] EYVL L 292, 15.11.1996, S. 2.

[8] EYVL L 136, 31.5.1999, S. 1.

RAHOITUSSELVITYS

Politiikan alat: 1. koulutus ja kulttuuri, 2. työllisyys ja sosiaaliasiat, 3. oikeus ja sisäasiat

Toiminnan alat: 1. vuoropuhelu kansalaisten kanssa, 2. osallisuutta edistävän yhteiskunnan tukeminen, 3. maahanmuutto, turvapaikka-asiat ja viisumit

Toimenpiteen nimi:

yhteisön toimintaohjelma unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi

1. BUDJETTIKOHDAT JA OTSIKOT

15.06.01.02 (ent. A-3020) - Notre Europe -säätiö

15.06.01.03 (ent. A-3021) - Euroopan yhdentymisen aatetta edistävät järjestöt ja mietintäryhmät

15.06.01.04 (ent. A-3024) - Euroopan edun mukaiset yhdistykset ja liitot

15.06.01.05 (ent. A-3026) - Eurooppalaiset mietintäryhmät

15.06.01.06 (ent. A-3036) - Jean Monnet -talo ja Robert Schuman -talo

15.06.01.07 (ent. A-321) - Euroopan unionin kaupunkien ystävyyskaupunkisuhteet

15.01.04.18 - Euroopan unionin kaupunkien ystävyyskaupunkisuhteet - hallintomenot

Kaikki edellä mainitut budjettikohdat liittyvät vuoropuheluun kansalaisten kanssa ja viittaavat vuoteen 2006 ulottuvien rahoitusnäkymien otsakkeeseen 5.

18.06.03 (ent. A-3016) - Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistys

18.03.01 (ent. A-3030) - Pakolaisten eurooppalainen neuvosto

Oikeus- ja sisäasioihin liittyvä budjettikohta, joka viittaa vuoteen 2006 ulottuvien rahoitusnäkymien otsakkeeseen 5.

15.06.01.01 (osittain ent. B3-305) - Kansalaisyhteiskunnan hyväksi toteutettavat toimet; budjettikohta liittyy vuoropuheluun kansalaisten kanssa ja viittaa vuoteen 2006 ulottuvien rahoitusnäkymien otsakkeeseen 3.

15.01.04.12 (osittain ent. B3-305A) - Kansalaisyhteiskunnan hyväksi toteutettavat toimet ja vierailut komissioon - hallintomenot; budjettikohta liittyy vuoropuheluun kansalaisten kanssa ja viittaa vuoteen 2006 ulottuvien rahoitusnäkymien otsakkeeseen 3.

04.04.09 (osittain ent. B3-4105 ja ent. B5-803) - Tuki valtiosta riippumattomien sosiaalialan järjestöjen eurooppalaisen foorumin juokseviin kustannuksiin; budjettikohta liittyy osallisuutta edistävän yhteiskunnan tukemiseen ja viittaa vuoteen 2006 ulottuvien rahoitusnäkymien otsakkeeseen 3.

2. NUMEROTIEDOT

2.1 Toimenpiteen kokonaismäärärahat (osa B): 113,092 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina

2.2 Toimenpiteen soveltamisaika:

2004-2008

2.3 Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2)

Rahoitusnäkymien otsake 5 [9]

[9] Määrärahoja arvioitaessa oletetaan, että perustetaan toimeenpanovirasto, ja niistä vähennetään määrärahat, jotka toimintaan on tällä hetkellä varattu komission hallintomenojen puitteissa.

>TAULUKON PAIKKA>

Rahoitusnäkymien otsake 3

>TAULUKON PAIKKA>

Rahoitusnäkymien otsake 5

>TAULUKON PAIKKA>

Rahoitusnäkymien otsake 3

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden toimintamenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen

(vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4 Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

|X| Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

| | Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista,

| | ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5 Vaikutukset tuloihin

|X| Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

| | Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

Huom. Toiminta on uusi nyt esitetyssä muodossa. Se on kuitenkin jatkoa useita vuosia eri muodossa toteutetuille yhteisön tukitoimille, ja sillä pyritään ennen kaikkea luomaan oikeusperusta kyseisille tukitoimille. Kyseessä ovat entiset budjettikohdat A-3016, A-3020, A-3021, A-3024, A-3026, A-3030, A-3036, A-321, B3-305, B3-4105 ja B5-803 (kolme viimeksi mainittua osittain).

4. OIKEUSPERUSTA

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi, jonka komissio on hyväksynyt [pvm].

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1 Toiminnan tavoitteet

Unionin kansalaisuus otetaan käyttöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa, ja sen lisäksi aktiivisen kansalaisuuden edistämistarvetta on painotettu useissa tuoreissa kannanotoissa erityisesti nuorisoalalla: Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antaman julistuksen nro 23 mukaan on tärkeää, "että unionin ja sen toimielinten demokraattista legitiimiyttä ja avoimuutta parannetaan ja seurataan jatkuvasti, jotta toimielimet tuotaisiin lähemmäksi jäsenvaltioiden kansalaisia"; Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio julistavat Euroopan unionin perusoikeuskirjan johdanto-osassa, että unioni edistää osaltaan yhteisten arvojen vaalimista ja kehittämistä kunnioittaen Euroopan kansojen kulttuurien ja perinteiden monimuotoisuutta; Eurooppa-neuvoston 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 antamiin päätelmiin liitetyssä Laekenin julistuksessa todetaan, että Euroopan unionin on vastattava perushaasteisiin, joista yksi on seuraava: "Miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda kansalaisia ja varsinkin nuoria lähemmäksi?"; hallintotapaa koskevassa komission valkoisessa kirjassa korostetaan kansalaisten osallistumista politiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä kansalaisyhteiskunnan ja siihen kuuluvien organisaatioiden osallistumista.

Lisäksi yhteisön ja jäsenvaltioiden tavoitteina ovat erityisesti työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen, riittävä sosiaalinen suojelu, inhimillisten voimavarojen kehittäminen korkean ja kestävän työllisyystason saavuttamiseksi sekä syrjäytymisen torjuminen.

Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue. Sen on määrä olla avoin myös niille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua Euroopan unionissa.

Itse asiassa unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämistä tuetaan jo yhteisön talousarvion osan A budjettikohdista, erityisesti ystävyyskaupunkisuhteiden rahoitukseen varatusta kohdasta. Nämä tukitoimet on toteutettu ilman oikeusperustaa komission hallintomenoihin kuuluvista budjettikohdista. Toimintoperusteisen budjettirakenteen periaatteiden mukaisesti laaditun talousarvionimikkeistön käyttöönotto vuodesta 2004 alkaen edellyttää, että tukitoimet sidotaan asianmukaiseen oikeusperustaan, kuten Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet uuden varainhoitoasetuksen hyväksymisen yhteydessä.

Viime vuosina yhteisön talousarviosta on voitu niin ikään ilman oikeusperustaa myöntää tukea kansalaisyhteiskunnan hyväksi toteutettaviin toimiin (kansalais- ja ammattijärjestöjen kautta) sekä sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumin toimintaan, ja tämä tuki on syytä liittää samaan ryhmään muiden toimien kanssa, joiden oikeusperustaa tämä ehdotus koskee.

Käsillä olevalla, ensi vaiheessa teknisin tekijöin perustellulla ehdotuksella pyritään siis luomaan vankka oikeudellinen pohja tähän saakka ilman oikeusperustaa myönnetyille avustuksille.

5.1.2 Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Tämä ehdotus vastaa lähinnä tekniseen tarpeeseen luoda vankka oikeudellinen perusta toiminta-avustuksille, joita maksetaan alalla perinteisesti talousarvion osasta A, ja siten jatkaa kolmen toimielimen yhteistä lausumaa, jonka ne antoivat uuden varainhoitoasetuksen hyväksymisen yhteydessä.

5.2 Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Ehdotuksella pyritään vahvistamaan kahdenlaisia tukitoimia: avustuksia, joilla rahoitetaan osa unionin aktiivisen kansalaisuuden alalla toimivien tiettyjen organisaatioiden toimintakustannuksista, sekä avustuksia, joilla tuetaan unionin tavoitteiden saavuttamista edistäviä yksittäistoimia unionin aktiivisen kansalaisuuden alalla.

Toiminta-avustukset on tarkoitettu useille organisaatioille, jotka toimivat kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun alalla (Notre Europe -säätiö, Jean Monnet -talo ja Robert Schuman -talo), sosiaalialalla (sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumi) tai oikeus- ja sisäasioiden alalla (Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistys ja Pakolaisten eurooppalainen neuvosto). Toiminta-avustuksia voidaan myöntää myös muille unionin aktiivista kansalaisuutta edistäville organisaatioille (esimerkiksi pohdintaryhmille ja Euroopan edun mukaisille järjestöille).

Yksittäistoimintoihin myönnettävän tuen tarkoituksena on edistää unionin aktiivista kansalaisuutta seuraavien kahdentyyppisten toimien välityksellä: kansalaisjärjestöjen, Euroopan edun mukaisten yhdistysten ja liittojen tai työmarkkinakeskusjärjestöjen aktiivisen kansalaisuuden alalla toteuttamat toimet sekä kuntien, yhteisöjen sekä paikallisten ja alueellisten elimien, paikallis- ja alueviranomaisten sekä näiden järjestöjen käynnistämät ystävyyskaupunkisuhteita edistävät toimet.

5.3 Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Parhaillaan ollaan suorittamassa toteutettavuustutkimusta, joka koskee komissiota koulutus- ja kulttuurialalla avustavan toimeenpanoviraston perustamista. Jos komissio päättää kustannus-hyötyanalyysin perusteella perustaa toimeenpanoviraston, sen tehtäväksi voitaisiin antaa osa ohjelman hallinnoinnista yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 55 artiklan mukaisesti.

Tätä mahdollisuutta tarkastellaan politiikan alan yleisellä tasolla. Samalla tasolla arvioidaan tällaisen lähestymistavan vaikutukset voimavaroihin, jotka komission on osoitettava ohjelman hallinnointiin. Tässä vaiheessa lähtöoletuksena on, että ohjelmasta osarahoitetaan suunnitellun toimeenpanoviraston toimintakustannuksia (ohjelman budjettikohtaan liittyvästä hallintomenojen alamomentista).

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1 Kokonaisvaikutus osaan B (koko ohjelmakaudeksi)

6.1.1 Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2 Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, osa B (koko ohjelmakaudeksi)

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

Ehdotetussa summassa on otettu huomioon talousarviorajoitukset erityisesti otsakkeen 5 osalta, josta toiminta pääosin rahoitetaan.

Yleissääntönä tässä yhteydessä on oletettu, että ohjelmaa koskevassa päätöksessä tarkoitettujen organisaatioiden avustuksia nostetaan vuosittain 2 prosenttia (lohko 1).

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahajaottelussa myönnetystä osuudesta.

7.1 Vaikutus henkilöstöön

Kyseessä on nykyinen henkilöstö.

>TAULUKON PAIKKA>

7.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja ottamatta huomioon toimeenpanoviraston osuutta; jos toimeenpanoviraston avustus lasketaan mukaan vuodesta 2005, ohjelman hallinnointiin liittyviä komission ulkoisia resursseja on vähennettävä vastaavasti (tämä on otettu huomioon jäljempänä esitetyissä kokonaismäärissä).

7.3 Muut ohjelmasta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat ohjelmasta aiheutuvia 12 kuukauden kokonaismenoja ottamatta huomioon toimeenpanoviraston osuutta; jos toimeenpanoviraston avustus lasketaan mukaan vuodesta 2005, ohjelman hallinnointiin liittyviä komission ulkoisia resursseja on vähennettävä vastaavasti (tämä on otettu huomioon jäljempänä esitetyissä kokonaismäärissä).

(1) Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

>TAULUKON PAIKKA>

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1 Seurantajärjestelmä

Päätöksen 7 artiklassa esitetään ohjelman arviointimenettelyt (väliarviointi, joka tehdään ennen mahdollista päätöstä ohjelman uudistamisesta, sekä loppuarviointi).

8.2 Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin ohjelman tavoitteiden toteutumisesta ja tekee tarvittaessa ohjelman jatkamista tai lopettamista koskevia täsmennyksiä. Raportin perustana on etenkin ulkoinen arviointi, jonka on oltava käytettävissä viimeistään vuoden 2006 lopussa ja jossa tarkastellaan ainakin seuraavia seikkoja: ohjelman asianmukaisuus ja johdonmukaisuus, sen täytäntöönpanon tehokkuus (toimien valmistelu, valinta ja toteutus), eri toimilla yhdessä ja erikseen saavutetut tulokset (1 artiklassa ja liitteessä määriteltyihin tavoitteisiin nähden).

Neuvosto päättää perustamissopimuksen mukaisesti ohjelman jatkamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009. Ennen tämänsuuntaisten ehdotusten tekemistä komissio päivityttää ohjelman ulkopuolisen arvioinnin ja ottaa arvioinnin tulokset huomioon ehdotuksissaan.

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Raportti perustuu lähinnä ulkopuolisen arvioinnin tuloksiin, ja siinä selvitetään tuensaajien saamia tuloksia erityisesti täytäntöönpanon tehokkuuden ja vaikutuksen sekä eri toimilla yhdessä ja erikseen saavutettujen tulosten kannalta 1 artiklassa ja liitteessä määriteltyihin tavoitteisiin nähden.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Kaikissa komission ja tuensaajien välisissä sopimuksissa ja oikeudellisissa sitoumuksissa annetaan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tehdä paikalla yhteisön tukea koskevia tarkastuksia ja vaatia tositteita kaikista sopimuksen tai oikeudellisen sitoumuksen yhteydessä aiheutuneista menoista viiden vuoden kuluessa sopimuskauden päättymisestä. Tuensaajat ovat velvolliset laatimaan kertomuksia ja rahoitusselvityksiä, jotka arvioidaan sekä toteutettujen toimien että menojen tukikelpoisuuden kannalta ottaen huomioon yhteisön varainkäytön tavoitteet sekä sopimuksista johtuvat velvoitteet ja taloudellisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteet.

Rahoitussopimuksiin liitetään hallinnollisia ja rahoituksellisia tietoja, joiden tarkoituksena on erityisesti täsmentää näiden sopimusten perusteella tukikelpoiset menot. Tarvittaessa yhteisön varoilla katettavat, edunsaajan kirjanpitoon merkittävät kustannukset voidaan rajoittaa todellisiin, tunnistettaviin ja tarkistettaviin kustannuksiin myönnettyjen avustusten valvonnan ja tilintarkastuksen (sekä rahoituskohteiden valinnan) helpottamiseksi.