52003DC0130

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE - Kohti yhteisen kalastuspolitiikan yhtenäistä ja tehokasta toteutusta

Yksi YKP:n tulevaisuutta käsitelleessä vihreässä kirjassa (KOM(2001)135 lopullinen, 20.3.2001) käsitellyistä vaihtoehdoista koski mahdollisuutta perustaa yhteinen tarkastusorganisaatio kansallisen ja EU:n tarkastuspolitiikan ja -toiminnan yhteensovittamiseksi sekä valvontakeinojen ja -resurssien yhdistämiseksi.

YKP:n uudistusta käsitelleessä komission tiedonannossa ("toimintasuunnitelma") (KOM(2002)181 lopullinen, 28.5.2002) esitetään uuden valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevan sääntelykehyksen lisäksi seuraavia aloitteita:

* Täytäntöönpanon osalta tehtävän yhteistyön toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimet, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio panevat yhdessä täytäntöön; ja

* lisäksi jäsenvaltioiden vuonna 2003 tekemän toteutettavuustutkimuksen jälkeen komission ehdotus yhteisön tason yhteisen tarkastusorganisaation perustamisesta.

Tässä tiedonannossa käsitellään näitä aloitteita.

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE - Kohti yhteisen kalastuspolitiikan yhtenäistä ja tehokasta toteutusta

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto

2. Yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamisen parantaminen

3. Osa I - Yhteistyötä ja täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma

3.1. Soveltamisala ja tavoitteet

3.2. Yhteisön tarkastus- ja valvontastrategia

3.2.1. Olemassa olevien tarkastus- ja valvontaresurssien tehokkaampi käyttö

3.2.2. Erityiset seurantaohjelmat

3.2.3. Seuranta ja arviointi

3.3. Operatiivisen yhteistyön parantaminen

3.3.1. Tiedonsaantioikeus ja uuden teknologian käyttö

3.3.2. Kalastustoimintaa koskevien tietojen toimittaminen

3.3.3. Operatiiviset menettelyt ja luottamuksellisuus

3.3.4. Luotettavat viestintävälineet tarkastusyksiköiden välillä

3.3.5. Sääntöjenvastaisuuksien ja rikkomisten seuranta

3.4. Tarkastus- ja valvontatoimien yhdenmukaisuuden lisääminen

3.4.1. Tasapuolisuus ja syrjimättömyys

3.4.2. Yhteistyö ja turvallisuus

3.5. Palaute ja tarkastelu

4. Osa II - Yhteisen tarkastusorganisaation perustaminen

4.1. Johdanto

4.2. Soveltamisala ja tavoitteet

4.2.1. Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto

4.2.2. Yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustehtävät

4.2.3. Yhteistoiminta jäsenvaltioiden kanssa

4.2.4. Yhteistoiminta komission kanssa

4.3. Valvonnasta ja täytäntöönpanosta aiheutuvat menot

4.4. Toteutettavuustutkimus yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

4.4.1. Kalastuksenvalvontaviraston muita mahdollisia tehtäviä

4.4.2. Erityiskysymyksiä

5. PÄÄTELMÄT

1. JOHDANTO

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus hyväksyttiin elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2371/2002 [1]. Asetuksen V luvussa säädetään yhteisön valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmän uudesta oikeudellisesta kehyksestä. Järjestelmä on laadittu sen varmistamiseksi, että kalakantojen käyttöoikeutta ja niiden hyödyntämistä säännellään kalastusketjun kaikissa vaiheissa ja että YKP:n sääntöjen - rakenne- ja markkinapolitiikka mukaan luettuina - noudattamista valvotaan. Jäsenvaltioiden ja komission vastuita samoin kuin kalastustoiminnan ja siihen liittyvien muiden toimintojen harjoittamisedellytyksiä selkiytetään. Lisäksi järjestelmässä otetaan käyttöön valvonta- ja täytäntöönpanovälineet ja luodaan edellytykset jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle ja koordinaatiolle. Nämä säännökset muodostavat yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan yhtenäistä ja tehokasta toteutusta koskevan oikeusperustan.

[1] EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

Uuden sääntelykehyksen lisäksi tarvitaan yhteisön tasolla koordinoituja ponnistuksia YKP:n sääntöjen ja erityisesti kyseessä olevan kehyksen moitteettoman toteuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden ja komission onkin nyt varmistettava, että YKP:n sääntöjen soveltaminen ja täytäntöönpano tapahtuu tehokkaasti.

Siihen pääsemiseksi tiedonannossa ehdotetaan:

- lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmaa; sekä

- yhteisen tarkastusorganisaation perustamista, jotta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat koordinoida tehokkaasti tarkastus- ja valvontatoimia.

2. YHTEISEN KALASTUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEN PARANTAMINEN

YKP:n toteuttaminen edellyttää hyvää tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmää, riittäviä tarkastus- ja valvontaresursseja ja asianmukaista strategiaa, jonka nojalla näitä resursseja käytetään koordinoidusti.

Tavoitteet ovat:

- YKP:n tehokas toteuttaminen

- Yhdenmukaiset tarkastukset ja yhtäläinen täytäntöönpano yhteisön koko alueella.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen on välttämätöntä kalatalousalan tuen saamiseksi YKP:lle.

Uusi valvontaa ja täytäntöönpanoa koskeva sääntelykehys määrittelee kalastusalan valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevat vastuut komission ja jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltiot ovat pääsääntöisesti vastuussa YKP:n valvonnasta ja täytäntöönpanosta, kun taas komission vastuulla on seurata ja valvoa, että jäsenvaltiot soveltavat yhteisön lainsäädäntöä moitteettomasti.

Useimmat jäsenvaltiot ovat siirtäneet omien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten järjestelmiensä rajoissa vastuun YKP:n täytäntöönpanosta ja sitä koskevista tarkastuksista erilaisille kansallisen ja alueellisen tason viranomaisille (kuten kalastuksenvalvojille, rannikkovartijoille, laivastolle, tullille, poliisille jne.). Monilla näistä viranomaisista on velvollisuuksia muillakin aloilla kuin kalastusalalla. Näiden viranomaisten toteuttamien tarkastus- ja täytäntöönpanotoimien koordinointi on suuri haaste kansallisella tasolla ja vielä suurempi yhteisön tasolla.

Kansallisten viranomaisten toteuttamien tarkastus- ja valvontatoimien koordinointia on parannettava. Sen tulisi perustua asianmukaiseen yhteisön strategiaan. Sen vuoksi komissio ehdottaa, että:

- komissio ottaa yhteisön tasolla käyttöön yhtenäisen tarkastus- ja valvontastrategian;

- kansalliset tarkastus- ja valvontaresurssit yhdistetään edellä tarkoitetun yhteisön strategian mukaiseen yhteiseen käyttöön.

Kansallisten tarkastus- ja valvontaresurssien yhteisön strategian mukainen yhteiskäyttö edellyttää oman organisaation luomista. Tämän organisaation tehtävänä on varmistaa toiminnan koordinointi koko yhteisön edun mukaisesti. Se on välttämätöntä YKP:n tehokkaan ja yhtäläisen toteuttamisen turvaamiseksi.

Tämä lähestymistapa perustuu kaikkien YKP:n tarkastuksista ja täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöhön asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan mukaisesti. Se perustuu jäsenvaltioiden vuosien saatossa kehittämille aloitteille. Se antaa myös paremman vastineen rahoille. Kansallisia tarkastus- ja valvontaresursseja käytetään yhteisön yhtenäisen strategian mukaisesti ja niin järkiperäisesti ja tehokkaasti kuin mahdollista.

Toimintasuunnitelmaa tulisi ryhtyä toteuttamaan vuodesta 2003.

Toimintasuunnitelmalla käynnistettävää aloitetta viedään eteenpäin ja laajennetaan jatkuvasti yhteisen tarkastusorganisaation kehittämisen kautta. Yhteisen tarkastusorganisaation pystyttäminen vie enemmän aikaa, koska kaikki siihen liittyvät kysymykset on tutkittava huolellisesti. Niin kuin komissio totesi tiedonannossaan ("toimintasuunnitelma"), se aikoo tehdä toteutettavuustutkimuksen yhteisestä tarkastusorganisaatiosta yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio aikoo esittää yhteistä tarkastusorganisaatiota koskevan säädösesityksen neuvoston hyväksyttäväksi vuonna 2004.

3. OSA I - YHTEISTYÖTÄ JA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA

3.1. Soveltamisala ja tavoitteet

Yhteistyötä ja täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman tehtävänä on auttaa integroimaan kansalliset valvontastrategiat osaksi yhteisön valvontastrategiaa. Toimintasuunnitelmalla edistetään myös eurooppalaista valvonta- ja täytäntöönpano kulttuuria.

Toimintasuunnitelman toteuttamisen varmistamiseksi komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomiteassa ja kalastuksen valvontaa käsittelevässä asiantuntijaryhmässä, joka toimii komission neuvonantajana.

Toimet olisi toteutettava periaatteessa vuosien 2003-2005 kuluessa.

3.2. Yhteisön tarkastus- ja valvontastrategia

Ensimmäisen ryhmän toimien tavoitteena on kansallisten tarkastus- ja valvontaresurssien tehokkaampi käyttö, johon päästään:

a) käyttämällä tarjolla olevia resursseja ensisijaisesti valittujen kalastusten tai kalakantojen valvontaan;

b) ottamalla käyttöön erityisiä seurantaohjelmia ja asettamalla kullekin kalastukselle tai kalakannalle tarkastuksia koskevat yhteiset ensisijaiset tavoitteet ja viitearvot. Ohjelmiin sisältyy myös vaatimus, jonka mukaan tarkastus- ja valvontatoimien tulosten on oltava julkisia;

c) arvioimalla säännöllisesti erityisten seurantaohjelmien toteuttamisen tehokkuutta.

3.2.1. Olemassa olevien tarkastus- ja valvontaresurssien tehokkaampi käyttö

Yhteisön tarkastus- ja valvontastrategia perustuu olemassa oleviin kansallisiin tarkastus- ja valvontaresursseihin. Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, että kalastustoimien tarkastamiseen ja valvontaan osoitetaan riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit. Lisäresursseja ei voida osoittaa käden käänteessä. Talousarviomäärärahojen jakaminen on hyväksyttävä, uudet tarkastajat palkattava ja koulutettava ja valvonta-alukset pakkolunastettava tai rakennettava.

Yhteisön strategialla varmistetaan, että olemassa olevia resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Komission kertomus yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon valvonnasta [2] antaa yksityiskohtaisen kuvan kalastuksenvalvonnan tilanteesta.

[2] KOM(2001) 526 lopullinen, 28.9.2001.

Useimmissa kalastuksissa jäsenvaltioiden tarkastus- ja valvontaponnistuksia voidaan koordinoida paljon paremmin yhteisön tasolla. Tarkastuksia ja valvontaa sovelletaan kaikissa vaiheissa, kalastuksesta vähittäiskauppaan asti. Ei ole vaikea keksiä esimerkkejä siitä, miten YKP:n sääntöjä voidaan tehokkaammin toteuttaa paremman koordinoinnin avulla. Esimerkkejä löytyy niin Itämereltä, Pohjanmereltä, läntisiltä merialueilta, Välimereltä kuin kansainvälisiltäkin vesiltä.

Seuraavat esimerkit ovat tästä osoituksena:

* Yli puolet pohjoisen kummeliturskan saaliista saadaan Irlannin vesiltä. Tätä kalastusta tarkastavat ja valvovat Irlannin valvonta-alukset. Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Espanjan valvonta-alukset eivät nykyisellään voi valvoa näitä vesiä. Toisaalta yli 60 prosenttia pohjoisen kummeliturskan saaliista puretaan Espanjassa. Päävastuu kummeliturskan purettujen saaliiden valvonnasta lankeaa espanjalaisille tarkastajille.

* Suuri osa Pohjanmeren turskasaaliista saadaan Norjan vesialueilta ja itäiseltä Pohjanmereltä, mutta pääosa saaliista puretaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Päävastuu purettujen saaliiden tarkastuksista lankeaa Yhdistyneen kuningaskunnan tarkastajille.

* Monien jäsenvaltioiden alukset samoin kuin laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittaneiden alusten luettelossa mainitut alukset käyttävät esimerkiksi Las Palmasin satamaa. Nykyisellään vastuu Las Palmasissa purettujen saaliiden tarkastuksista lankeaa yksinomaan espanjalaisille tarkastajille.

* Itämerellä säilyttämistoimenpiteiden toteuttaminen olisi paljon tehokkaampaa, jos voitaisiin taata, että kaikissa purkusatamissa tehdään yhtä paljon tarkastuksia.

Kaikissa edellä olevissa esimerkeissä tarkastusten ja valvonnan teho merellä paranisi huomattavasti, jos koordinaatio olisi parempaa ja purettuja saaliita tarkastettaisiin useammin.

Olemassa olevien tarkastus- ja valvontaresurssien käyttö olisi tehokkaampaa, jos kalastusten tai kalakantojen valinta asetettaisiin etusijalle. Valituilla kalakannoilla aloitettu toiminta olisi laajennettava asteittain kaikkiin tarpeellisiksi katsottuihin kalastuksiin tai kalakantoihin. Valinta olisi tehtävä yhteisön tasolla.

Useista eri lähteistä, kuten yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon valvonnasta annetusta komission kertomuksesta ja ICESin suorittamasta kalakantojen tieteellisestä arvioinnista, saadut tiedot osoittavat, että tärkeisiin kalastuksiin sovellettavia säilytys- ja valvontatoimenpiteitä ei ole täysin toteutettu. Tämä koskee erityisesti turska- ja kummeliturskakantoja mutta myös pelagisia ja laajasti vaeltavia lajeja, erityisesti Välimerellä. Yhteisön on lisäksi tehtävä aktiivista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa erityisesti laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevan FAO:n toimintasuunnitelman osalta. Vastuu säilytystoimenpiteiden valvonnasta ja täytäntöönpanosta kuuluu lippuvaltioille, rannikkovaltioille ja satamavaltioille yhteisesti.

Yhteisön vesialueiden kaikkein uhanalaisimpien kantojen, kuten turska- ja kummeliturskakantojen säilyttämis- ja valvontatoimien tehokas toteuttaminen ja täytäntöönpano on kaikkein kiireellisin tehtävä. Sen on siis katettava kaikki ne kalastukset, jotka kohdistuvat näihin kalakantoihin (pohjakalalajien pyynti Itämerellä, Skagerrakissa, Kattegatissa, Pohjanmerellä ja läntisillä merialueilla). Myös muissa kalastuksissa havaitut valvontaongelmat vaarantavat eräiden kantojen säilymisen (pelagisten lajien pyynti Itämerellä, Skagerrakissa, Kattegatissa, Pohjanmerellä ja Atlantilla sekä laajasti vaeltavien lajien pyynti).

Sen vuoksi edellä mainittuihin kalakantoihin kohdistuva pyynti samoin kuin laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavista aluksista purettavat saaliit olisi valittava ensisijaisiksi kohteiksi, kun yhteisön tasolla koordinoidaan kansallisten tarkastusresurssien käyttöä.

Tavoite: Olemassa olevien tarkastus- ja valvontaresurssien käytön tärkeysjärjestykseen asettaminen valittujen kalastusten ja kalakantojen osalta

Toimi 1

Valitaan kysymykseen tulevat kalastukset tai kalakannat

* Pohjakalalajien kalastus alueilla 2 ja 3

* Laajasti vaeltavat lajit Välimerellä

* Turska, silakka ja kilohaili ICES-alueilla III b, c ja d

* Teollinen ja pelaginen kalastus alueilla 1, 2 ja 3

* Laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavien alusten yhteisön satamissa puretut saaliit

3.2.2. Erityiset seurantaohjelmat

On vahvistettava ja pantava täytäntöön erityinen seurantaohjelma, joka koskee valittuja kalastustoimia. Strategiat on laadittava kyseessä olevien kalastusten ja sovellettavien säilyttämis- ja valvontatoimenpiteiden mukaan. Ohjelma kattaa tarkastukset ja valvonnan merellä, purettujen saaliiden tarkastukset, purettujen määrien ensimmäinen myynti mukaan luettuna, sekä kuljetukset ja kaupan pitämisen.

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 [3], sellaisena kuin se on muutettuna [4], 34 c artiklan mukaisesti komissio voi päättää, mihin kahden tai useamman jäsenvaltion harjoittamiin kalastuksiin sovelletaan erityisiä seurantaohjelmia rajoitettuna aikana sekä mitkä ovat tällaisia ohjelmia koskevat edellytykset. Komissio vahvistaa ohjelmat komiteamenettelyä noudattaen. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi, erityisesti tarvittavan henkilöstön ja kaluston sekä ohjelmien toteuttamisaikojen ja alueiden osalta.

[3] EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

[4] EYVL L 358, 31.12.1998, s. 5.

Ohjelmat perustuvat useiden jäsenvaltioiden rajat ylittävästä yhteistyöstä monen vuoden aikana saamiin kokemuksiin. Kansalliset viranomaiset ovat kokeilleet tai kokeilevat paraikaa useita yhteistyömuotoja tavoitteenaan tiivistää kriittisten kalastusten valvonta- ja täytäntöönpanotoimia.

Kaikki näihin valvonta- ja täytäntöönpanotoimenpiteisiin osallistuvat viranomaiset tekivät aktiivista yhteistyötä, kun suurella alueella Pohjanmerta kiellettiin väliaikaisesti turskan kalastus vuonna 2001.

Yhteistyöhön kuului tarkastusresurssien käyttö naapurivaltioiden vesillä (Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat ja Norja suorittivat ilmavalvontaa eteläisen Pohjanmeren itäosissa sekä Saksan ja Tanskan vesillä, ja saksalainen valvonta-alus, jolla oli hollantilaisia tarkastajia, valvoi Alankomaiden vesien pohjoisosaa). Tarkastajien vaihtaminen valvonta-aluksilla oli tilannekohtainen ratkaisu, joka takasi sen, että kyseisen rannikkojäsenvaltion tarkastaja saattoi laatia tarkastuskertomukset. Tällainen yhteistyö auttoi parantamaan YKP:n sääntöjen täytäntöönpanoa. Niinpä Pohjanmeren turskankalastuskiellon täytäntöönpano oli täydellinen. Todettujen harvojen rikkomisten seuranta ja tehokas valvonta osoittautuivat käytännössä erinomaisiksi pelotteiksi.

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti edellä kuvatun kaltaiset järjestelyt voidaan virallistaa, kun komissio on antanut täytäntöönpanosäännökset. Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännökset mahdollisimman pian sen jälkeen kun jäsenvaltioiden asiantuntijat ovat asian tutkineet. Erityiset seurantaohjelmat perustuvat näihin säännöksiin.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten erityisten seurantaohjelmien täytäntöönpano voi olla tehokasta vain, jos jokainen viranomainen huolehtii sitoumuksistaan, jotka ovat osa yhteisön yhtenäistä valvontastrategiaa. Siksi on tarpeen määritellä tarkastus- ja valvontatoimille jokaista vaihetta koskevat yhteiset ensisijaiset tavoitteet kalastuksesta kaupan pitämiseen samoin kuin tarkastus- ja valvontatoimien määrä viitearvojen muodossa.

Komissio esimerkiksi vahvistaa läheisessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa alusten puretuista saaliista tarkastettavan prosenttiosuuden. Tällaiset tarkastuksia koskevat viitearvot olisi asetettava ketjun kaikissa vaiheissa. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava tehtäväkseen noudattaa näitä viitearvoja.

Tarkastuksia ja valvontaa sekä viitearvoja koskevat yhteiset tavoitteet on laadittava kyseessä olevan kalastuksen tai kalakannan sekä sovellettavien säilyttämis- ja valvontatoimenpiteiden mukaan. Ne määritellään yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteet perustuvat alusten ominaisuuksiin ja niiden käyttämiin kalastusmenetelmiin sekä siihen, miten hyvin alukset noudattavat säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä.

Tavoite: Tarkastus- ja valvontatoimien tehokkuuden lisääminen

Toimi 2

Komissio antaa asetuksia, joissa säädetään kyseessä olevien kalastusten tai kalakantojen erityisistä seurantaohjelmista, ja vahvistaa

* tarkastuksia ja valvontaa koskevat yhteiset ensisijaiset tavoitteet

* kalastustoiminnan tarkastuksia ja valvontaa koskevat viitearvot

* tarkastukset, jotka tarkastajien on tehtävä.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet erityisten seurantaohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi, erityisesti tarvittavan henkilöstön ja kaluston osalta.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset noudattavat tarkastusten yhteisiä ensisijaisia tavoitteita ja yhteisiä viitearvoja.

3.2.3. Seuranta ja arviointi

Tarkastusten ja valvonnan on oltava avoimia ja todennettavissa olevia. Tarkastajan on kirjattava jokaisen tarkastuksen tulokset tarkastuskertomukseen. Havainnot kalastusaluksista on kirjattava valvontakertomukseen. Näin tarkastajat voivat pitää kirjaa tarkastus- ja valvontatoimista.

Kansalliset viranomaiset seuraavat ja arvioivat kalastustoimien kehitystä sekä tarkastus- ja valvontatoimia yhteisten ensisijaisten tavoitteiden ja viitearvojen pohjalta. Tulokset ovat muiden jäsenvaltioiden ja komission käytettävissä.

Komissio arvioi erityisten seurantaohjelmien täytäntöönpanon tulokset. Komissio tekee myös ennalta ilmoittamatta jäsenvaltioihin tarkastusmatkoja, joilla ei ole mukana kansallisia tarkastajia. Näiden matkojen avulla komissio voi puolueettomasti todeta, miten hyvin YKP:n sääntöjä noudatetaan.

Tavoite: Tarkastus- ja valvontatoimien avoimuuden lisääminen

Toimi 3

Komissio tarkastaa säännöllisesti tarkastus- ja valvontatoimien tehokkuuden yhteistyössä kansallisten valvonta-asiantuntijoiden kanssa.

3.3. Operatiivisen yhteistyön parantaminen

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan säännökset antavat hyvän perustan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja koordinaation tehostamiselle. Komissio aikoo organisoida kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön järjestelmälliseltä pohjalta. Siihen pääsemiseksi komissio asettaa etusijalle edellä mainittujen uusien säännösten soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen laatimisen ja antamisen.

Näissä yksityiskohtaisissa säännöissä säädetään muun muassa tiedonantomenettelyistä ja koordinaatiorutiineista silloin, kun kansallisia tarkastus- ja valvontaresursseja käytetään toisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä. Rannikkojäsenvaltiolla on ensisijainen vastuu kaikista tarkastus- ja valvontatoimista vesialueillaan. Sen vuoksi on välttämätöntä vahvistaa selkeät ja avoimet säännöt asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jotta operatiivista yhteistyötä voidaan säännellä yhteisön tasolla.

Valvonnasta ja täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten välisestä operatiivisesta yhteistyöstä saadut kokemukset ovat nostaneet esiin joukon käytännön ongelmia. Ongelmat liittyvät tiedonsaantioikeuteen, eri jäsenvaltioiden valvontaa suorittavien alusten ja ilma-alusten operatiiviseen yhteistyöhön sekä sääntöjenvastaisuuksien ja rikkomisten seurantaan. Komissio pyrkii tarvittaessa helpottamaan asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten välistä operatiivista yhteistyötä.

Uudenaikaisen teknologian lisääntynyt käyttö on menestyksen kannalta ratkaiseva tekijä. Esimerkiksi satelliittipohjaiset paikannus-, ajoitus- ja navigointisovellukset, kuten maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä GNSS (Global Navigation Satellite System), ovat yhteisen kalastuspolitiikan päätavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä välineitä. Ne tarjoavat paremmat ominaisuudet paikannukseen, valvontaan, navigointiin sekä etsintä- ja pelastustehtäviin. Erityisesti on mainittava satelliittinavigointiohjelma Galileo , joka on ensimmäinen EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön yhdessä kehittämä ohjelma. Sen tavoitteena on kehittää huipputeknologiaa, jonka avulla vastaanottimella varustettu käyttäjä voi vastaanottaa signaaleja useista satelliiteista ja siten määritellä tarkan ajan ja sijaintinsa missä päin maapalloa tahansa. Yhteisön tarkastus- ja valvontayksiköt voivat käyttää nykyaikaisia navigointi- ja viestintäjärjestelmiä täysimittaisesti hyväkseen oman strategiansa mukaisesti, koska suurimmalla osalla kalastusaluksia on niiden koosta riippumatta jo omassa navigointikäytössään tällaiset laitteet.

Käytännön ongelmat seuraavilla alueilla on kuitenkin ratkaistava.

3.3.1. Tiedonsaantioikeus ja uuden teknologian käyttö

Tarkastus- ja valvontatoimet on järkiperäistettävä käyttämällä uutta teknologiaa. Yhteisten meren elollisten luonnonvarojen kalastaminen edellyttää, että kalastusalusten päälliköt ja ensimmäisen myyntivaiheen ostajat kirjaavat näitä toimia koskevat tiedot ja toimittavat ne edelleen.

Kalastustoimia ja tarkastuksia koskeva tiedonsaantioikeus on tarkastus- ja valvontatoimien suunnittelun ja toteuttamisen kannalta olennaista. Kansallisella tasolla tarkastajilla on kansallisten lakien ja menettelyiden mukainen tiedonsaantioikeus.

Tarkastajien tiedonsaantioikeutta parannetaan yhteisön tasolla seuraavilla toimilla. Tarkastajille on annettava tai heillä on oltava oikeus saada kaikki heidän jollakin tietyllä alueella suorittamiensa tarkastus- ja valvontatoimien kannalta merkitykselliset tiedot. Kun tarkastajat toimivat jonkin toisen jäsenvaltion vesialueella asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämän jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että tarkastajat saavat tai että heillä on oikeus saada tarvittavat tiedot. Tietojen on oltava saatavilla kahdella tasolla:

* kansallisissa tietokannoissa olevat tiedot,

* operatiivinen tiedonvälitys useiden jäsenvaltioiden ilma-alusten ja valvonta-alusten välillä.

Valvontajärjestelmän (seurantajärjestelmän) ulottamista kaikkiin kalastusaluksiin voidaan kehittää käyttämällä alusten kaukohavaintojärjestelmää.

Lähitulevaisuudessa satelliittitutkakuva täydentää varustusta antamalla todellisen kuvan liikenteestä jollakin alueella, kun VMS-järjestelmä näyttää ainoastaan VMS-järjestelmän piirissä olevat tai VMS:ää käyttävät alukset. Uudet tarkastuskäyttöön saatavat sovellukset voivat näin ollen poistaa tämän ongelman.

3.3.2. Kalastustoimintaa koskevien tietojen toimittaminen

Tietojen käsittelyä samoin kuin niiden viranomaisille toimittamista on järkiperäistettävä. Sähköisten tiedontallennus- ja -välitysjärjestelmien käyttö voi helpottaa niin kalastusalusten päälliköiden, ostajien kuin viranomaistenkin tehtäviä.

Sähköiset kalastuspäiväkirjat ovat keskeisen tärkeitä välineitä tietojen tietokantaan syöttämisen ja niiden edelleen toimittamisen kannalta. Kalastusalukset toimivat useiden jäsenvaltioiden vesillä sekä kansainvälisillä ja kolmansien maiden vesillä. Eri osapuolten tarkastajilla tulisi sen vuoksi olla oikeus saada alusten kalastuspäiväkirjaan sisältyviä tietoja. Tarkastajilla on oltava oikeus saada kalastuspäiväkirjan tiedot täytäntöönpanotarkoituksia varten (rikkomisia koskevien todisteiden säilyminen ja turvallisuus). Nykyisin kaupallisesti saatavissa olevat sähköiset kalastuspäiväkirjat eivät takaa rikkomisia koskevien todisteiden säilymistä ja turvallisuutta.

Lisäksi sähköisten kalastuspäiväkirjojen sisältämät tiedot on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille, rannikkovaltioille, satamavaltioille ja lippuvaltioille. Näiden viranomaisten on voitava käsitellä raportteja elektronisesti. Sen vuoksi tarvitaan raporttien ja tietojen standardointia.

Edellä esitetyistä syistä johtuen tarvitaan tietyn vähimmäistason mukaista sähköisten kalastuspäiväkirjojen yhdenmukaistamista. Sähköisten kalastuspäiväkirjojen on täytettävä vähimmäisvaatimukset, jotta ne voitaisiin hyväksyä valvontavälineiksi. Kansallisista valvonta-asiantuntijoista sekä komission ja Norjan edustajista koostuva työryhmä on jo asetettu tutkimaan näitä kysymyksiä.

Sähköisten ilmoitusvälineiden ja sähköisten kalastuspäiväkirjojen testaamiseksi on tärkeää toteuttaa kansainvälisen tason pilottihankkeita. Erityisen tärkeää on ottaa mukaan kansainvälisillä ja kolmansien maiden vesialueilla esimerkiksi kahdenvälisten kalastussopimusten nojalla toimivat alukset. Nykyisellään näitä kalastuksia koskevien tietojen käsittely ei ole järkiperäistettyä.

Tavoite: Järkiperäistetty tietojen kirjaaminen ja viranomaisille toimittaminen

Toimi 4

Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä komission ja kolmansien maiden kanssa antaakseen säädöksiä, joissa edellytetään pilottihankkeiden toteuttamista sähköisten ilmoitusvälineiden ja kalastuspäiväkirjojen kehittämiseksi ja testaamiseksi.

3.3.3. Operatiiviset menettelyt ja luottamuksellisuus

Tarkastajat saattavat velvollisuuksiaan hoitaessaan tarvita joitakin tietoja nopeasti. Jos tietojensaanti ei ole mahdollista sähköisesti, kansallisten viranomaisten olisi nimettävä koordinaattoreita, jotka toimittavat tällaiset tiedot nopeasti.

Tavoite: Tarkastus- ja valvontatoimien tehokkuuden lisääminen parantamalla tarvittavien tietojen saatavuutta

Toimi 5

Jäsenvaltiot nimeävät koordinaattoreita, joiden tehtävänä on toimittaa tarvittavat tiedot muiden jäsenvaltioiden tarkastajille

Kaikki kansallisissa tietokannoissa olevat tiedot eivät ole luottamuksellisia. Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 37 artiklassa määritellään kalastuksenvalvonta-alan tietoja koskevat luottamuksellisuusvaatimukset. Yksittäisten alusten kalastustoimintaa tai tarkastuksia ja valvontaa koskevien tietojen luottamuksellisuuden takaamiseksi on tarpeen vahvistaa operatiiviset menettelyt, joita käyttäen tällaiset tiedot toimitetaan muiden jäsenvaltioiden tarkastajille.

VMS-järjestelmä on luonut sähköisen verkon kalastusalusten seurantakeskusten välille. Kokemus on osoittanut verkon olevan luotettava ja turvallinen. Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) kokemus on osoittanut, että verkon avulla voidaan välittää myös standardoituja ja etukäteen määritettyjä raportteja, jotka sisältävät sekä kalastustoimintaa että tarkastuksia ja valvontaa koskevia tietoja.

Jokaisen viranomaisen, jolla on oikeus saada tietoja kalastustoiminnasta tai tarkastuksista ja valvonnasta, olisi käytettävä menettelyitä, jotka takaavat luottamuksellisuuden. NEAFC:n hyväksymät menettelyt voisivat muodostaa lähtökohdan. Virkamiehen, joka toimittaa luottamuksellisia tietoja muiden jäsenvaltioiden tarkastajille, on annettava samat luottamuksellisuustakeet kuin näitä tietoja kansallisille tarkastajille antaessaan.

Tavoite: Yksittäisiä aluksia ja yksittäisiä toimijoita koskevien tietojen luottamuksellisuuden takaaminen

Toimi 6

Komissio tarkastaa kansallisten viranomaisten kanssa yhteistyössä yksittäisten tietojen saatavuutta koskevat kansalliset menettelyt ja vaatimukset sekä ottaa tarvittaessa käyttöön yhdenmukaistetut vähimmäisvaatimukset ja antaa tarvittaessa lainsäädäntöä.

3.3.4. Luotettavat viestintävälineet tarkastusyksiköiden välillä

Eri jäsenvaltioista olevien useiden valvonta-alusten ja ilma-alusten välinen viestintä muodostaa myös haasteen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten operatiiviselle yhteistyölle. Yksi kansallisten viranomaisten yleisesti käyttämistä malleista perustuu sotilaskäytössä oleviin menettelyihin (NATO). Siviilikäytössä ei kuitenkaan ole käytettävissä samoja laitteistoja, ja jotkut nykyaikaiset siviilikäytössä olevat viestintävälineet saattavat osoittautua kalliiksi.

Lisää työtä tarvitaan niin kahdenvälisellä kuin kansainväliselläkin tasolla tarkastusten ja valvonnan suorittamiseen liittyvän viestintä- ja toimintarutiinien optimoimiseksi. Tavanomainen kalastustoimintaa koskeva tietojenvaihto voi perustua VMS-tekniikkaan edellyttäen, että kaikki tarkastusalukset voivat ottaa yhteyden asianomaisen jäsenvaltion kalastusalusten seurantakeskukseen.

Kaikkia vaihdettavia tietoja ei kuitenkaan voi standardoida. Sen vuoksi myös spontaanin sääntöjenvastaisuuksia tai epäilyttäviä toimia koskevan tietojenvaihdon olisi oltava mahdollista turvallisella ja luottamuksellisuuden takaavalla tavalla. Siksi olisikin kehitettävä standardoituja viestintärutiineja.

Tavoite: Operatiivisten viestintärutiinien yhdenmukaistaminen tarkastusyksiköiden välillä

Toimi 7

Komissio tarkastaa kansallisten viranomaisten kanssa yhteistyössä operatiiviset viestintämenettelyt ja ottaa tarvittaessa käyttöön yhdenmukaiset viestintärutiinit.

3.3.5. Sääntöjenvastaisuuksien ja rikkomisten seuranta

Varmistaakseen rikkomisten seurantaa koskevien kansainvälisten sääntöjen ja yhteisön säännösten täytäntöönpanon käytännössä sekä yhteisön vesillä että kansainvälisillä vesillä tarkastajien on saatava rikkomisiin syyllistyneiden alusten ominaisuuksia ja rekisteröintiä koskevat tarkat tiedot sekä kyseessä olevan aluksen lippuvaltion viranomaisten yhteystiedot.

FAO:n laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti kaikkien valtioiden on toimitettava laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevat tiedot kaikille muille näitä tietoja pyytäville valtioille. Lippuvaltioiden, rannikkovaltioiden ja satamavaltioiden on muodostettava kaikkien toimivaltaisten viranomaisten verkostoja yhteistyön tehostamiseksi ja rikkomisten tehokkaan seurannan takaamiseksi.

Tavoite: Muiden jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden alusten tekemiä rikkomisia koskevan seurannan tehokkuuden parantaminen

Toimi 8

Komissio laatii ja toimittaa muille osapuolille luettelon kansallisista koordinaattoreista, jotka pystyvät vastaamaan nopeasti asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivan aluksen ominaisuuksia koskevaan tiedusteluun. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että koordinaattori voi toimia kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten puolesta.

3.4. Tarkastus- ja valvontatoimien yhdenmukaisuuden lisääminen

Kalastusala ei nykyisellään katso tarkastusten ja valvonnan olevan yhdenmukaista yhteisön tasolla. YKP:n sääntöjen noudattamista koskevat kalastustoimien tarkastukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen.

Seuraavilla toimilla on tarkoitus lisätä tarkastusten ja valvonnan yhdenmukaisuutta yhteisön tasolla.

Kalastuksen seurantaa, valvontaa ja tarkkailua käsitelleessä kokouksessa [5] ja yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuutta käsitelleessä kokouksessa [6] kalatalousala teki ehdotuksia yhdenmukaisuuden lisäämiseksi.

[5] Kansainvälinen kalastuksen seurantaa, valvontaa ja tarkkailua käsitellyt kokous Brysselissä 24.-27. lokakuuta 2000.

[6] Bryssel, 5.-7. kesäkuuta 2001.

3.4.1. Tasapuolisuus ja syrjimättömyys

Tarkastajien on tehtävä YKP:n sääntöjen noudattamista koskevat kalastustoimien tarkastukset tasapuolisella ja ammattimaisella tavalla. Tarkastusten on perustuttava syyttömyysolettamaan. Niin tarkastaja kuin aluksen päällikkö ja miehistökin ovat vastuussa tarkastuksen asianmukaisesta suorittamisesta. Viimeksi mainittujen on tehtävä yhteistyötä tarkastajien kanssa. Tarkastajien olisi puolestaan puututtava aluksen toimintoihin niin vähän kuin se suinkin on mahdollista.

Tarkastusten ja valvonnan on noudatettava samoja korkeita vaatimuksia riippumatta siitä, missä kalastustoimintaa harjoitetaan, minkä maan lipun alla alus purjehtii tai mikä on toimista vastaavien toimijoiden kansallisuus. Tarkastuksille asetettujen yhteisten ensisijaisten tavoitteiden hyväksyminen auttaa tarkastajia valitsemaan alukset tai purettavat saaliit tarkastettaviksi objektiivisin perustein.

Toimivaltaisten viranomaisten vaihtamisella eri jäsenvaltioiden välillä päästään myös tarkastusten ja valvonnan suurempaan yhdenmukaisuuteen. Tarkastajat oppivat muissa jäsenvaltioissa sovellettavista menetelmistä ja käytänteistä.

Tarkastusten ja valvonnan luonteeseen kuuluu, että ristiriitoja ja epäsopua esiintyy tarkastajien ja tarkastettavista toimista vastaavien toimijoiden välillä. Jotkut toimijat saattavat ajatella, että heitä ei ole kohdeltu tasapuolisesti. On usein vaikeampaa esittää vastalause toisessa jäsenvaltiossa. Sen vuoksi jokaisen on voitava olla varma siitä, että hän voi ilmoittaa komissiolle kaikista sääntöjenvastaisuuksista tai sääntöjen noudattamatta jättämisistä. Komissio tutkii tällaiset ilmoitukset ja toimii tarvittaessa.

Tavoite: Tarkastus- ja valvontatoimien yhdenmukaisuuden lisääminen

Toimi 9

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla helpotetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä järjestelmällistä tarkastajien vaihtoa, erityisesti rajat ylittävien kalastustoimien osalta; näihin toimenpiteisiin kuuluu myös kansallisten tarkastajien kielikoulutus.

Komissio tutkii vuosittain yhdessä kalatalousalan edustajien kanssa kolmansien osapuolien sille toimittamat sääntöjenvastaisuuksia ja sääntöjen noudattamatta jättämisiä koskevat ilmoitukset.

3.4.2. Yhteistyö ja turvallisuus

Tarkastuksia koskevat menettelysäännöt, joissa selvitetään tarkastajien velvollisuudet ja menettelyt, joita alusten päälliköiden ja tarkastajien on noudatettava, ovat omiaan lisäämään yhdenmukaisuutta yhteisön tasolla. Nämä menettelysäännöt antavat perusohjeet tarkastajille ja alusten päälliköille siitä, miten tarkastukset olisi yhteisön tasolla tehtävä.

Aluksen päällikön ja miehistön yhteistyövaatimuksiin sisältyvät myös turvalliset tikkaat alukselle nousemiseksi, avun antaminen tarkastajille ja turvallinen pääsy kalaruumiin ja aluksen muihin aiheellisiin osiin. Nämä asiat koskevat niin tarkastajia, aluksen päälliköitä kuin miehistöäkin.

Säännöillä selvennetään sitä, missä laajuudessa päällikön ja miehistön on tehtävä yhteistyötä tarkastajien kanssa, ja samalla se toimii myös ohjeena tarkastajalle siitä, miten tehdä tarkastus siten, että puuttuminen aluksen kalastustoimintaan jää mahdollisimman vähäiseksi.

Tavoite: Tasapuoliset, ammattimaiset ja turvalliset kalastustoimia koskevat tarkastus- ja valvontatoimenpiteet koko yhteisössä tarkastajien, alusten päälliköiden ja miehistöjen edun mukaisesti

Toimi 10

Komissio laatii tarkastuksia koskevan menettelysääntöluonnoksen, jota käsitellään kansallisten tarkastajien ja kalatalousalan edustajien kanssa vuoden 2003 puoliväliin mennessä.

3.5. Palaute ja tarkastelu

On tärkeätä saada luotettavaa tietoa YKP:n täytäntöönpanon tehokkuudesta. Komissio arvioi YKP:n täytäntöönpanon tulokset ja esittelee vuonna 2003 kautta 2000-2002 koskevan valvontakertomuksen.

Komissio myös ilmoittaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 27 artiklan mukaisesti omista toimistaan ja erityisesti tarkastajiensa tekemästä työstä.

Joidenkin kalastusten tai joidenkin kalakantojen hyödyntämisen valvonnassa esiintyneitä heikkouksia koskevat komission tarkastajien havainnot toimitetaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kommentoitaviksi. Ratkaisuna voi olla valvonnan tiukentaminen lyhyellä aikavälillä, yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien viranomaisten kanssa.

Komissiolla on vain 25 tarkastajaa. Heidän työtään on sen vuoksi priorisoitava. Komissio tutkii ensisijaiset tavoitteet yhdessä kansallisten valvonta-asiantuntijoiden kanssa, jotta YKP:n sääntöjen soveltamista jäsenvaltioissa koskeva valvonta ja edellä esitetyt toimet 1-3 voitaisiin koordinoida paremmin.

Komissio tekee tässä tiivistä yhteistyötä asianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Komissio pitää kansallisia viranomaisia ajan tasalla ja kertoo muun muassa omien tarkastajiensa tekemistä tarkastuksista.

Tavoite: Yhteistyön lisääminen komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä

Toimi 11

Komissio antaa kansallisille valvonta-asiantuntijoille säännöllisesti palautetta tarkastuksia koskevista tiedoista.

4. OSA II - YHTEISEN TARKASTUSORGANISAATION PERUSTAMINEN

4.1. Johdanto

Kaikkien asiaan liittyvien viranomaisten toteuttamien tarkastus- ja valvontatoimien koordinointi on suuri haaste kansallisella tasolla ja vielä suurempi yhteisön tasolla. Koordinointia ei voida pitkällä aikavälillä taata pelkästään vapaaehtoisjärjestelyillä ja tilannekohtaisilla ratkaisuilla. Koordinoinnin on sekä kansallisella että yhteisön tasolla perustuttava asianmukaisesti rakennettuun organisaatioon.

Merellä ja satamissa tehtävien tarkastusten tehokkuus kasvaa suuresti, jos tarkastajilla on aina ajoissa käytettävissään kaikki tärkeät tiedot kyseessä olevista kalastustoimista. Kaikkien tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten toiminnan koordinointi on järkevämpää ja tehokkaampaa toteuttaa yhteisön tasolla.

Tarkastuksia ja täytäntöönpanoa koskeva koordinointi jäsenvaltioiden ja komission välillä on parhaiten hoidettavissa pysyvän yhteisen tarkastusorganisaation kautta.

Tarkastusorganisaation olisi perustuttava niihin aloitteisiin, joita toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat vuosien mittaan tehneet vapaaehtoisesti omia toimintojaan koordinoidakseen. Näiden vapaaehtoisjärjestelyiden tueksi on luotava pysyvä ja rakenteeltaan yhdenmukainen yhteisön tason organisaatio. Yhteisön on luotava organisaatio, jonka tehtävänä on huolehtia kansallisten tarkastus- ja valvontaresurssien koordinoidusta käytöstä.

Valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevista jäsenvaltioiden velvollisuuksista säädetään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 23, 24 ja 25 artiklassa ja komission velvollisuuksista saman asetuksen 26 artiklassa. Yhteisen tarkastusorganisaation perustaminen ei rajoita näitä jäsenvaltioiden eikä komission velvollisuuksia.

Yhteinen tarkastusorganisaatio perustuu erityisesti mainitun asetuksen 28 artiklaan, jossa säädetään jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin perusedellytyksistä.

4.2. Soveltamisala ja tavoitteet

Kansallisia tarkastus- ja valvontaresursseja on käytettävä aidon eurooppalaisen strategian sekä yhteisten tavoitteiden ja viitearvojen mukaisesti. Yhteisön tason valvonta- ja täytäntöönpano-organisaatioon on sisällytettävä takeet lähestymistavan kestävyydestä.

Tavoite saavutetaan yhdenmukaisia tarkastuksia ja yhtäläistä valvontaa toteuttamalla. Monikansallisilla tarkastusryhmillä on tässä tärkeä tehtävä. Yhteisen tarkastusorganisaation alaisuudessa tehtyjen tarkastusten ja suoritetun valvonnan monikansallinen luonne on olennainen tekijä, joka takaa kalatalousalan luottamuksen YKP:n sääntöjen valvontaa ja täytäntöönpanoa kohtaan.

YKP:n sääntöjen täytäntöönpanon valvonta sisältää muun muassa kalastuslisenssien ja alusten ominaisuuksien valvonnan sekä yhteisön alueella ja vesillä, kansainvälisillä vesillä ja kolmansien maiden vesillä harjoitettavan kalastuksen valvonnan.

Yhteisö toimii yhteisen tarkastusorganisaation osana aktiivisesti yhteistyössä ulkopuolisten osapuolien kanssa yhteisön edun mukaisesti. Säilyttämistoimenpiteiden tehokas toteuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä kaikkien yhteisön kalastusalusten hyödyntämien kalakantojen osalta.

Tehokas valvonta ei voi perustua yksinomaan merellä toteutettaviin tarkastus- ja valvontatoimenpiteisiin. On erittäin tärkeätä tarkastaa myös puretut saaliit (ensimmäinen myyntivaihe mukaan luettuna), koska merellä ei useinkaan ole mahdollista tarkastaa kaikkia aluksella pidettäviä määriä lajeittain. Ainoastaan merellä tehtäviin tarkastuksiin sisältyisi liian suuri epävarmuus erityisesti saalisrajoitusten noudattamisen osalta. Yhteisen tarkastusorganisaation tehtävänä olisi siksi myös purettujen saaliiden tarkastusten koordinoiminen ja myös monikansallisten tarkastusryhmien osalta.

YKP:n sääntöjen valvonta ja täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön valvontaa koskevan oikeudellisen kehyksen ja nimenneet toimivaltaiset viranomaiset omien oikeus- ja hallintojärjestelmiensä mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat myös antaneet kalastustarkastajille oikeudelliset valtuudet valvonnan suorittamiseen ja seuraamusmenettelyiden aloittamiseen.

Tämä perustoimenpiteistä muodostuva kehys antaa yleensä kansallisille viranomaisille mahdollisuuden panna yhteisön lainsäädäntö täytäntöön. Jäsenvaltioiden väliset erot alaa koskevan lainsäädännön käytännön soveltamisessa ovat kuitenkin pysyneet melko suurina, ja kalatalousalalla koetaan, että kalastajia kohdellaan tästä syystä eri tavoin yhteisön eri osissa.

4.2.1. Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto

Komissio ehdottaa, että yhteisen tarkastusorganisaation perustamisessa edetään seuraavasti:

- komissio hyväksyy yhteisön tarkastus- ja valvontastrategiat erityisesti asetuksen (ETY) N:o 2847/93 34 c artiklan mukaisesti,

- jäsenvaltiot kokoavat yhteen kansalliset tarkastus- ja valvontaresurssit,

- Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto vastaa yhteen koottujen resurssien käytöstä.

Kalastuksenvalvontavirasto takaa, että yhteen koottuja tarkastus- ja valvontaresursseja käytetään yhteisön tarkastus- ja valvontastrategioiden mukaisesti.

Kalastuksenvalvontavirastolla on vastuu tehtävistään sekä taloudellinen vastuu yhteisön sille osoittamista määrärahoista. Operatiivisten velvollisuuksiensa (kansallisten tarkastus- ja valvontaresurssien käyttö) osalta kalastuksenvalvontaviraston organisaatiorakenteessa on otettava huomioon, että sen on huolehdittava yhteistyöstä viraston ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä. Muista kysymyksistä, kuten viraston toiminnan valvonnasta ja sen varainhoidon valvonnasta, on säädettävä sen perustamissäädöksellä.

Kalastuksenvalvontaviraston organisaatiorakennetta koskevia relevantteja kysymyksiä käsitellään ehdotuksessa, jonka komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuoden 2003 loppuun mennessä.

4.2.2. Yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustehtävät

Yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustaminen ei muuta YKP:n sääntöjen valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevaa jäsenvaltioiden vastuuta.

Viraston perustehtävä on kansallisten tarkastusresurssien ja tarvittaessa palkattujen lisäresurssien käytön koordinoiminen kalastustoimien yhteisten tarkastusten ja yhteisen valvonnan tarpeiden ja YKP:n sääntöjen mukaisesti. Sen on vastattava kansallisten resurssien käytöstä yhteisön tarkastusstrategioiden ja niissä asetettujen ensisijaisten tavoitteiden ja viitearvojen mukaisesti.

Viraston tehtävänä on:

- jäsenvaltioiden yhteen kokoamien kansallisten tarkastus- ja valvontaresurssien käytön suunnittelu,

- näiden tarkastus- ja valvontaresurssien käytön organisoiminen.

Käytön organisoiminen sisältää ohjeet tiettynä aikana valvottavista ja tarkastettavista maantieteellisistä alueista, kalakannoista, kalastuksista ja laivastoista (organisoiminen ei tarkoita yksittäisten kalastusalusten tarkastettavaksi valitsemista). Tarkastus- ja valvontaresurssien käytön suunnittelu sisältää monikansallisten tarkastusryhmien muodostamisen merellä ja maalla tehtäviä tarkastuksia varten. Kalastuksenvalvontaviraston ja jokaisen toimivaltaisen kansallisen viranomaisen välillä olisi tehtävä vuosittain tarkastus- ja valvontaresurssien yhteen kokoamista koskeva sopimus. Näissä sopimuksissa määrättäisiin yhteiseen käyttöön osoitettujen resurssien käytettävissä olosta ja niiden käytön edellytyksistä.

Jokainen rannikkojäsenvaltio ja tarkastuksia tekevä jäsenvaltio on täysin vastuussa YKP:n sääntöjen soveltamisesta. Kalastuksenvalvontavirasto vastaa siitä, että kansallisten viranomaisten tarkastus- ja valvontatoimet toteutetaan täysin koordinoidusti. Käytännössä kalastuksenvalvontaviraston ja kansallisten viranomaisten välille on kehitettävä tehokas yhteistyösuhde.

Kalastuksenvalvontaviraston on johdettava tarkastus- ja valvontaresurssien käyttöä läheisessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa kaikissa tilanteissa, joissa se on yhteisön edun mukaista. Sen on huolehdittava toiminnan koordinoinnista koko yhteisön edun mukaisesti.

4.2.3. Yhteistoiminta jäsenvaltioiden kanssa

YKP:n sääntöjen valvonta ja täytäntöönpano on edelleen kunkin jäsenvaltion vastuulla.

Yhteisen tarkastusorganisaation puitteissa jäsenvaltiot vastaavat seuraavista asioista:

* tarkastus- ja valvontaresurssien osoittamisesta yhteisen tarkastusorganisaation käyttöön;

* sen varmistamisesta, että yhteisen tarkastusorganisaation käyttöön osoitetut resurssit ovat määriteltyjen vaatimusten mukaisia seuraavilta osin:

- valvonta-alusten ja ilma-alusten huolto ja varustus,

- tarkastajien ja miehistöjen koulutus yhteisen tarkastusorganisaation menettelyiden mukaisesti.

* Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisen tarkastusorganisaation käyttöön osoitetut resurssit vastaavat niiden suunnittelulle ja käytölle asetettuja edellytyksiä.

* Niiden on myös kannettava vastuu tarkastus- ja valvontaresursseistaan sekä tarkastajiensa suorittamista tarkastuksista ja valvonnasta.

Yksittäiset kansalliset tarkastajat vastaavat kalastusalusten havainnoinnista ja kalastustoimien tarkastuksista, joilla tarkastetaan YKP:n sääntöjen noudattaminen, sekä tulosten kirjaamisesta valvonta- tai tarkastuskertomukseen. He ovat myös vastuussa YKP:n sääntöjen rikkomisia osoittavien todisteiden säilymisestä ja turvallisuudesta.

Rannikkojäsenvaltio, ja yhteisön vesien ulkopuolella lippujäsenvaltio, on vastuussa rikkomisten seurannasta YKP:n asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Kaikista rikkomisista on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

4.2.4. Yhteistoiminta komission kanssa

Lainsäädäntövelvollisuutensa ja yhteisön edustajana kansainvälisissä neuvotteluissa toimimisen lisäksi komissiolla on velvollisuus arvioida ja valvoa sitä, miten jäsenvaltiot panevat täytäntöön YKP:n sääntöjä, sekä helpottaa jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ja yhteistyötä.

Komissio edistää jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ja yhteistyötä myös muun muassa vahvistamalla yhteisön tarkastus- ja valvontastrategiat sekä niihin sisältyvät tarkastusten ensisijaiset tavoitteet ja viitearvot. Jotakin tiettyä kalastusta tai kalakantaa koskevassa yhteisön tarkastus- ja valvontaohjelmassa, jonka komissio on hyväksynyt hallintokomiteamenettelyä noudattaen, ei ainoastaan aseteta yhteisiä tarkastus- ja valvontatavoitteita ja viitearvoja vaan myös vahvistetaan ohjelman edellyttämien tarkastus- ja valvontaresurssien taso.

Yhteisön tasolla on vahvistettava asianmukaiset takeet siitä, että käytettävissä on riittävät tarkastus- ja valvontaresurssit. Sitä varten komissio tekee hallintokomiteamenettelyä noudattaen päätöksiä siitä tarkastus- ja valvontaresurssien määrästä, joka kunkin jäsenvaltion on osoitettava yhteisen tarkastusorganisaation käyttöön.

Yhteisön kalastuksenvalvontaviraston on toimittava komission pyynnöstä teknisenä neuvonantajana tarkastusstrategioita laadittaessa. Sen on myös osallistuttava valvonta- ja täytäntöönpanokertomusten laadintaan.

Kalastuksenvalvontaviraston on raportoitava komissiolle kaikista valvonnassa ja täytäntöönpanossa todetuista ongelmista. Näin komissio voi tarttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

Kalastuksenvalvontaviraston on annettava komissiolle vuosittain kertomus sen vastuulla olevien tehtävien hoitamisesta ja yhteisön sille myöntämien määrärahojen käytöstä. Vuosikertomus on esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio on jo vuosikausia osallistunut tarkastus- ja valvontatoimiin kansainvälisillä vesillä. Komission YKP:n sääntöjen valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevaan vastuuseen ei kuulu operatiivinen rooli kalastustoimien tarkastuksissa ja valvonnassa. Yhteisen tarkastusorganisaation luominen auttaa komissiota vetäytymään näistä tehtävistä.

4.3. Valvonnasta ja täytäntöönpanosta aiheutuvat menot

Erityisesti merellä tehtävistä kalastustoimien tarkastuksista ja valvonnasta aiheutuu huomattavia julkisia menoja. Menot riippuvat kalastustoiminnan määrästä sekä valvottavan alueen ja vesialueen maantieteellisistä ominaisuuksista.

Yhteisen tarkastusorganisaation odotetaan saavuttavan tarkastus- ja täytäntöönpanotoiminnassa paremman kustannus-hyötysuhteen. Vertailuanalyysi voi kuitenkin osoittaa tarkastus- ja valvontaresursseja puuttuvan, mistä aiheutuu lisämenoja. Lopullisia päätelmiä voidaan tehdä vasta, kun kaikki tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon edellyttämät vaatimukset on analysoitu.

Komissio tutkii kysymyksen tarkoin ennen kuin se tekee yhteistä tarkastusorganisaatiota koskevia lainsäädäntöehdotuksia.

4.4. Toteutettavuustutkimus yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

Yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamista olisi tutkittava yksityiskohtaisesti. Koska kalastuksenvalvontavirasto auttaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia noudattamaan aidosti yhteistä strategiaa kansallisten tarkastus- ja valvontaresurssien käytössä, toteutettavuutta olisi tutkittava yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kansallisten resurssien kustannustehokkaammasta käytöstä saatavia etuja olisi tarkasteltava suhteessa viraston perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Toteutettavuustutkimuksen on perustuttava selkeään malliin. Kaikki kalastuksenvalvontaviraston mahdolliset tehtävät olisi määriteltävä.

4.4.1. Kalastuksenvalvontaviraston muita mahdollisia tehtäviä

Perustehtäviensä (tarkastus- ja valvontaresurssien suunnittelun ja käytön järjestämisen) lisäksi kalastuksenvalvontavirasto voisi hoitaa seuraavia tehtäviä:

a) yhteisön vesillä:

- tarkastus- ja valvontatoimia sekä kalastustoimia koskevien tietojen kerääminen ja arvioiminen,

- tarkastus- ja valvontakertomusten laatiminen,

- tarkastus- ja valvontatoimia sekä kalastustoimia koskevien tietojen vastaanottaminen ja lähettäminen;

b) huolehtia yhteisön velvollisuuksien täyttämisestä tarkastusten ja valvonnan alalla alueellisten kalastusjärjestöjen tai kahdenvälisten kalastussopimusten puitteissa ja YKP:n sääntöjen mukaisesti. Tähän sisältyvät seuraavat tehtävät:

- yhteen koottujen kansallisten tarkastusresurssien käyttö,

- tarkastus- ja valvontatoimia koskevien tietojen kerääminen ja yhdistäminen,

- tarkastus- ja valvontatoimia sekä kalastustoimia koskevien tietojen vastaanottaminen ja edelleen välittäminen,

- operatiivinen koordinaatio ja yhteistyö muiden asianomaisten valvontaviranomaisten kanssa,

- tarkastus- ja valvontakertomusten laatiminen;

c) komission pyynnöstä annettava tekninen apu:

- YKP:n sääntöjen noudattamiseksi tarvittavien tarkastus- ja valvontaresurssien arviointi,

- tarkastusten ja valvonnan ensisijaisten tavoitteiden ja viitearvojen arviointi ja vahvistaminen,

- tarkastusmenetelmien ja yhtenäisten tarkastusmenettelyiden ja -käytänteiden kehittäminen,

- valvontamenoihin myönnetyn rahoitusosuuden hallinnointi;

d) tarkastajien koulutuksen järjestämiseen osallistuminen.

4.4.2. Erityiskysymyksiä

Toteutettavuustutkimuksessa olisi tarkasteltava erityisesti kalastuksenvalvonta viraston toimintaan tarvittavia varoja ja henkilöstöä.

Kalastuksenvalvontaviraston toiminta edellyttää säännöllisiä koordinaatiokokouksia toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Kaikkien viranomaisten, jotka osallistuvat tiettyjen kalastusten tai kalakantojen valvonta- ja täytäntöönpanotoimiin, olisi kokoonnuttava säännöllisesti käsittelemään tarkastus- ja valvontatoimia ja mukauttamaan strategiaansa silloin kun se on tarpeen.

Kalastuksenvalvontavirastolla olisi oltava rajoittamaton oikeus tutustua kalastustoimia, tarkastuksia ja valvontaa koskeviin toimivaltaisten kansallisten viranomaisten keräämiin tietoihin. Sen vuoksi sillä olisi oltava tehokkaat atk-laitteet ja viestintävälineet. Kalastuksenvalvontavirastossa olisi oltava ympärivuorokautinen päivystys, jotta se pystyisi vastaamaan kaikkiin tarkastajien tai kolmansien osapuolien esittämiin kysymyksiin.

Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voisivat siirtää sopimusperusteisesti joitakin tehtävistään kalastuksenvalvontavirastolle. Toteutettavuustutkimuksessa olisi tutkittava tällaiset kansallisella tasolla saavutettavat synergiaedut.

Erityisesti olisi tarkasteltava seuraavia kysymyksiä:

- Yhteisön vedet

Yhteisön vesillä tapahtuvien kalastustoimien tarkastusten ja valvonnan osalta olisi tarkasteltava seuraavia seikkoja:

- yhteen koottujen tarkastus- ja valvontaresurssien operatiivisen koordinaation järjestämisestä ja erityisesti kalastuksenvalvontaviraston ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisestä organisatorisesta yhteistyöstä aiheutuva työmäärä,

- kalastuksenvalvontaviraston kalastustoimia koskevien tietojen tarve, jotta se voisi koordinoida yhteen koottujen resurssien käyttöä,

- kalastustoimien tarkastuksia ja valvontaa koskevien tietojen keruusta, yhdistämisestä ja arvioimisesta aiheutuva työmäärä,

- yhteisön valvontastrategian edellyttämä tarkastus- ja valvontaresurssien taso, kun otetaan huomioon kalastuksen luonne ja sovellettavat säilyttämis- ja valvontatoimenpiteet.

- Kalastus kansainvälisillä vesillä

Kansainvälisillä vesillä tapahtuvien kalastustoimien tarkastusten ja valvonnan osalta olisi tarkasteltava ensisijaisesti seuraavia seikkoja:

- kansallisiin tarkastusresursseihin perustuvien ratkaisujen kustannus-hyötysuhde sopimusperusteisiin resursseihin verrattuna,

- tarvittavien resurssien taso, kun otetaan huomioon kalastuksen luonne ja sovellettavat säilyttämis- ja valvontatoimenpiteet,

- kansainvälisillä vesillä tapahtuvan kalastuksen tarkastus- ja valvontaresurssien käytön koordinoinnin ja seurannan asettamat vaatimukset,

- kansainvälisillä vesillä tapahtuvan kalastuksen tarkastus- ja valvontatoimista aiheutuva hallinnollinen työmäärä,

- kansainvälisillä vesillä tapahtuvan kalastuksen tarkastus- ja valvontatoimiin liittyvän tietoliikenteen määrä

5. PÄÄTELMÄT

Nyt kun yhteisen kalastuspolitiikan uudistus on hyväksytty, jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että YKP:n sääntöjen soveltaminen ja täytäntöönpano tapahtuu tehokkaasti.

Tässä tiedonannossa esitellään yhteisön strategia, jolla yhteistä kalastuspolitiikkaa voidaan toteuttaa yhtenäisellä ja tehokkaalla tavalla niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 V luvussa säädettyjen velvollisuuksiensa mukaisesti jäsenvaltioiden oletetaan antavan tukensa toimintasuunnitelmassa luetelluille toimille.

Edellä 4 kohdassa kuvatun yhteisen tarkastusorganisaation perustaminen edellyttää neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala: KALASTUS

Toiminnan ala(t):

1107 - Kalastus: säilyttäminen, valvonta ja täytäntöönpano

Toimenpiteen nimi:

YHTEISEN TARKASTUSORGANISAATION TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

Luku B2-90, momentti B2-902

110703 - Kalastustoimintaa koskeva tarkastaminen ja valvonta yhteisön merialueilla ja yhteisön ulkopuolella

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B-osa): 1 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika:

2003

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen(vrt. kohta 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

[X] Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

[...] Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisten otsakkeiden ohjelmasuunnitelman muuttamista,

[...] ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5. Vaikutukset tuloihin [7]

[7] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

[X] Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

TAI

[...] Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

(Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset on liitettävä tähän rahoitusselvitykseen erillisellä lehdellä.)

euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

(Kaikki asianomaiset budjettikohdat ilmoitetaan ja taulukkoon lisätään tarvittaessa rivejä, jos toimenpide kohdistuu useampaan budjettikohtaan.)

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artikla (EYVL L 358, 31.12.2002).

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve [8]

[8] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

Yhteisen tarkastusorganisaation ja siihen sisältyvän kalastuksenvalvontaviraston perustaminen olisi tutkittava yksityiskohtaisesti. Koska kalastuksenvalvontavirasto auttaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia käyttämään kansallisia tarkastus- ja valvontaresursseja aidosti yhteisen strategian mukaisesti, toteutettavuutta olisi tutkittava yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kansallisten resurssien kustannustehokkaammasta käytöstä saatavia etuja olisi tarkasteltava suhteessa viraston perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Toteutettavuustutkimuksen on perustuttava selkeään malliin. Kaikki kalastuksenvalvontaviraston mahdolliset tehtävät olisi määriteltävä.

5.1.2. Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Yhteisen tarkastusorganisaation perustamismahdollisuus perustuu vihreään kirjaan yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta (KOM (2001) 135 lopullinen, 20.3.2001) ja komission tiedonantoon yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta ("toimintasuunnitelma") (KOM (2002) 181 lopullinen, 28.5.2002).

5.1.3. Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

/

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

- yhteisen tarkastusorganisaation kohderyhmän muodostavat jäsenvaltiot ja kalastajat,

- yhteisen tarkastusorganisaation perustamisen erityistavoitteena on säilyttämistoimenpiteiden parempi toteuttaminen, joka saavutetaan kaikkia yhteisön kalastusalusten hyödyntämiä kalakantoja koskevalla kansainvälisellä yhteistyöllä,

- konkreettiset toimenpiteet toimen toteuttamiseksi määritellään toteutettavuustutkimuksen avulla,

- lopputuloksena on yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamista koskevien kansallisten tarkastus- ja valvontaresurssien koordinoiminen ja yhteen kokoamisen järjestäminen.

Toteutettavuustutkimuksessa olisi tutkittava erityisesti kalastuksenvalvontaviraston toimintaan yhteisön vesillä kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tarvittavien varojen ja henkilöstön määrää, yhteisön velvollisuuksiin kuuluvia tehtäviä tarkastusten ja valvonnan alalla alueellisten kalastusjärjestöjen tai kahdenvälisten kalastussopimusten puitteissa, komission pyynnöstä annettavaa teknistä apua ja tarkastajien koulutuksen järjestämiseen osallistumista.

5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Toteutettavuustutkimuksen jälkeen komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhteisestä tarkastusorganisaatiosta.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B-osa (koko ohjelmakaudeksi)

(Alla olevassa taulukossa ilmoitettujen kokonaismäärien laskutapa on esitettävä taulukossa 6.2 esitetyn jaottelun avulla.)

6.1.1. Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B-osa (koko ohjelmakaudeksi) [9]

[9] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

(Jos toimia on useita, on ilmoitettava kuhunkin eri toimeen kuuluvia konkreettisia toimenpiteitä kohti tarkat tiedot suoritteiden laajuuden ja kustannusten arviointia varten.)

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

1 Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

>TAULUKON PAIKKA>

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

Toteutettavuustutkimus on osa yhteisen tarkastusorganisaation perustamista koskevaa ennakkoarviointia. Vaikutusten arviointi esitetään yhdessä neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen kanssa.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET