Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52002SC0103

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin ympäristöä koskevan tiedon julkisesta saatavuudesta

    /* SEK/2002/0103 lopull. - COD 2000/0169 */

    52002SC0103

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin ympäristöä koskevan tiedon julkisesta saatavuudesta /* SEK/2002/0103 lopull. - COD 2000/0169 */


    KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin ympäristöä koskevan tiedon julkisesta saatavuudesta

    2000/0169 (COD)

    KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin ympäristöä koskevan tiedon julkisesta saatavuudesta

    1- TAUSTA

    Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle (asiakirja KOM(2000) 402 lopullinen - 2000/169 (COD): // 29. kesäkuuta 2000.

    Talous- ja sosiaalikomitean lausunto // 29. marraskuuta 2000.

    Euroopan parlamentin lausunto ensimmäisessä käsittelyssä // 14. maaliskuuta 2001.

    Muutettu ehdotus // 6. kesäkuuta 2001.

    Yhteinen kanta vahvistettiin // 28. tammikuuta 2002.

    2- KOMISSION EHDOTUKSEN TAVOITE

    Ehdotetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä ympäristöä koskevan tiedon julkisesta saatavuudesta korvataan 7. kesäkuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/313/ETY ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta.

    Ehdotuksella on seuraavat kolme tavoitetta:

    1. Korjata direktiivin 90/313/ETY käytännön soveltamisessa havaitut puutteet.

    2. Valmistella sitä, että Euroopan yhteisö voi ratifioida vuonna 1998 allekirjoitetun tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen (Århusin yleissopimuksen). Tämän edellytyksenä on, että yhteisön lainsäädäntö on yhdenmukainen yleissopimuksen asianomaisten määräysten kanssa.

    3. Mukauttaa direktiivi 90/313/ETY tieto- ja viestintäteknologian kehitykseen ja ottaa siinä sitä kautta huomioon tiedon luomisessa, keruussa, tallennuksessa ja välityksessä tapahtuneet muutokset.

    Ehdotuksen keskeiset osatekijät ovat seuraavat:

    - Taataan oikeus saada ympäristöä koskevaa tietoa ja varmistetaan, että ympäristöä koskevaa tietoa annetaan yleisön saataville ja levitetään erityisesti uuden tieto- ja viestintäteknologian avulla.

    - Määritellään ympäristöä koskeva tieto laajemmin ja viranomaiset yksityiskohtaisemmin.

    - Asetetaan lyhyempi kuukauden määräaika, jonka kuluessa viranomaisten on toimitettava pyydetty tieto pyynnön esittäjälle.

    - Määritellään tarkemmin poikkeustapaukset, joissa tietopyyntö voidaan evätä. Tietoa voidaan kieltäytyä antamasta ainoastaan, mikäli tietojen antaminen vaikuttaisi haitallisesti etuihin, joita poikkeuksella suojellaan. Tietojen julkistamiseen liittyvää yleistä etua on verrattava pyynnön hylkäämisellä suojeltavaan etuun. Pyydetyt tiedot on toimitettava, jos tietojen julkistamisesta saatava yleinen etu on suurempi kuin etu, jota pyynnön hylkääminen palvelisi.

    - Annetaan yksityiskohtaiset säännökset maksuista, joita viranomaiset voivat periä pyydettyjen tietojen toimittamisesta. Tietojen toimittamisen ehtona ei saa olla maksun suorittaminen ennakkoon.

    - Säädetään kahdesta muutoksenhakumenettelystä (muutosta voidaan hakea joko hallintoviranomaiselta tai tuomioistuimelta), joita pyynnön esittäjä voi käyttää tilanteessa, jossa hän on tyytymätön viranomaisen toimiin tai laiminlyöntiin.

    - Annetaan yksityiskohtaiset säännökset viranomaisten ns. aktiivisesta tiedottamisesta eli niiden oma-aloitteisesta tiedonlevittämisestä erityisesti käytettävissä olevan tieto- ja viestintätekniikan avulla.

    - Direktiiviä on määrä tarkistaa viisi vuotta sen jälkeen, kun se on täytynyt saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tarkistuksessa on määrä ottaa huomioon jäsenvaltioiden raportit direktiivin käytännön soveltamisessa saaduista kokemuksista.

    3- YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

    3.1 Yleisiä huomautuksia

    Euroopan parlamentti hyväksyi 14. maaliskuuta 2001 kaikki tarkistukset, joita oli esitetty.

    Komissio hyväksyi yleisesti ne tarkistukset, joiden tarkoituksena oli yhdenmukaistaa ehdotus Århusin yleissopimuksen kanssa. Muut tarkistukset, joissa selkiytettiin hyödyllisellä tavalla ehdotuksen säännöksiä, hyväksyttiin periaatteessa tai osittain.

    Komissio ei kuitenkaan hyväksynyt niitä tarkistuksia, jotka erosivat merkittävästi Århusin yleissopimuksen määräyksistä tai jotka eivät kuulu ehdotuksen soveltamisalaan.

    3.2 Yksityiskohtaisia huomautuksia

    3.2.1 Parlamentin tarkistukset, jotka komissio on hyväksynyt ja jotka on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan tai osittain

    Komissio hyväksyi osittain tarkistuksen 1, ja myös neuvosto hyväksyi sen. Tämän seurauksena johdanto-osan ensimmäistä kappaletta on muutettu tarkistuksen perusajatusten ottamiseksi huomioon.

    Komissio ja neuvosto hyväksyivät myös tarkistuksen 3.

    Tarkistuksessa 15 käsitellään 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa olevaa viranomaisten määritelmää. Komissio hyväksyi tarkistuksen osittain yhdenmukaistaakseen ehdotusta Århusin yleissopimuksessa olevan määritelmän kanssa. Tämä määritelmän osa sisältyy nyt yhteisen kannan 2 artiklan 2 kohdan b alakohtaan.

    Sekä tarkistus 17 että osa tarkistusta 20 koskevat sitä, miten viranomaisten on vastattava liian yleisessä muodossa esitettyyn pyyntöön. Tarkistusten taustalla oli ajatus, että tällaisissa tapauksissa viranomaisten olisi pyydettävä hakijoilta täsmennystä ja avustettava näitä pyyntöjen muotoilemisessa. Komissio hyväksyi periaatteessa molemmat tarkistukset, ja alkuperäisen ehdotuksen 4 artiklan 3 kohtaa on muutettu tarkistusten ottamiseksi huomioon. Näin ollen mikäli pyyntö on esitetty liian yleisessä muodossa, viranomaisten on pyydettävä siihen täsmennystä ja avustettava hakijaa täsmennyksen tekemisessä esim. antamalla saataville tietoja 3 artiklan 5 kohdan c alakohdassa mainittujen julkisten rekistereiden käytöstä.

    Komissio hyväksyi osittain ja periaatteessa tarkistuksen 19, joka koskee käytännön järjestelyjä ja erityisesti vaatimusta, jonka mukaan viranomaisten on saatettava tiedot yleisön saataville. Tarkistuksen perusteella lisättiin 3 artiklan 5 kohtaan uusi d alakohta, jossa vaaditaan, että viranhaltijoiden on avustettava niitä henkilöitä, jotka hakevat tietoa.

    Komissio hyväksyi periaatteessa tarkistuksesta 21 sen osan, joka koskee 4 artiklan 2 kohdan g alakohtaa, sillä edellytyksellä, että käytetään Århusin yleissopimuksen sanamuotoa. Neuvosto hyväksyi tämän.

    Sama koskee tarkistuksen 21 osaa, joka koskee alkuperäisen ehdotuksen 4 artiklan 2 kohdan loppua. Euroopan parlamentin tarkoituksena oli painottaa tekstissä erityisesti, että perusteita kieltäytymiseen tietojen paljastamiseksi tulisi tulkita rajoittavasti. Komissio hyväksyi tarkistuksen tämän osan, jolla tekstiä pyrittiin entisestään yhdenmukaistamaan Århusin yleissopimuksen kanssa. Myös neuvosto hyväksyi tämän.

    Yhdessä tarkistuksen 25 osassa pyrittiin yhdenmukaistamaan alkuperäisen ehdotuksen 6 artiklan 1 ja 2 kohta Århusin yleissopimuksen vastaavien määräysten kanssa lisäämällä vaatimus, jonka mukaan näissä kappaleissa käsiteltävien lakisääteisten elinten tulisi olla "riippumattomia" ja "puolueettomia". Neuvosto oli tästä samaa mieltä.

    Komissio hyväksyi osan tarkistuksesta 26, joka liittyy ympäristötiedon levittämistä käsittelevään 7 artiklaan. Erityisesti komissio piti hyvänä lisäystä, jonka mukaan viranomaisten levittämiin tietoihin on kuuluttava ainakin kyseisessä kohdassa luetellut tiedot - näin tehdään selväksi, että kyseinen luettelo ei ole kattava vaan kyseessä ovat vähimmäisvaatimukset ja että jäsenvaltiot voivat asettaa tätä tiukempia vaatimuksia direktiiviä soveltaessaan. Myös neuvosto hyväksyi tämän.

    Komissio hyväksyi periaatteessa tarkistuksesta 28 sen osan, jonka mukaan komission on laadittava opastava asiakirja, jossa osoitetaan selkeästi, miten 7 artiklassa tarkoitetut kansalliset kertomukset olisi laadittava. Neuvosto hyväksyi tämän.

    3.2.2. Parlamentin tarkistukset, jotka komissio on hyväksynyt mutta joita ei ole sisällytetty yhteiseen kantaan

    Tarkistuksella 15 pyrittiin lisäämään uusi "viranomaisen hallussa olevan tiedon" määritelmä. Komissio hyväksyi tarkistuksen, mutta neuvosto ei hyväksynyt lisäystä.

    Alkuperäisen ehdotuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan viranomaiset voisivat evätä ympäristöä koskevan tiedon pyynnön, mikäli pyyntö koskee keskeneräistä aineistoa tai viranomaisten sisäistä viestintää. Tällöin olisi aina otettava huomioon yleinen etu, jota julkistaminen palvelisi. Osassa tarkistusta 20 pyrittiin siihen, että tällaista poikkeusta harkittaessa olisi verrattava yleistä etua, jota julkistaminen palvelisi, etuun, jota epääminen palvelisi. Tämä vastaisi 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin poikkeuksiin sovellettavaa menettelyä. Komissio hyväksyi ajatuksen, mutta neuvosto ei voinut hyväksyä sitä.

    Komissio hyväksyi myös tarkistuksen 21 sen osan, joka koskee alkuperäisen ehdotuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohtaa ja jolla pyrittiin yhdenmukaistamaan teksti aiempaa paremmin Århusin yleissopimuksen kanssa. Tarkistuksen mukaista muutosta ei tehty.

    Komissio hyväksyi periaatteessa tarkistuksen 23 sen osan, jonka perusteella viranomaisten on ilmoitettava aineistoa valmisteleva henkilö tai aineiston arvioitu valmistumisaika niissä tapauksissa, joissa pyyntö on evätty sillä perusteella, että se koskee keskeneräistä aineistoa. Komissio katsoo, että tämä olisi tehtävä "mahdollisuuksien mukaan". Neuvosto ei hyväksynyt tätä.

    Komissio hyväksyi myös osittain ja periaatteessa tarkistuksen 11, joka liittyy maksuja koskevaan johdanto-osan kappaleeseen 21, ja tarkistuksen 24, joka liittyy kyseistä kappaletta vastaavaan 5 artiklaan. Euroopan parlamentti pyrki selventämään, että maksut, joita viranomaiset saavat periä tietojen antamisesta, eivät saisi ylittää materiaalin jäljentämisestä aiheutuvia todellisia kustannuksia eikä niihin saisi sisällyttää henkilöstön kyseisten tietojen etsintään ja kokoamiseen käyttämästä ajasta aiheutuneita kuluja. Neuvosto ei ollut tästä samaa mieltä.

    Komissio hyväksyi sen, että 7 artiklan luetteloon niistä tiedoista, jotka viranomaisten vähintään on annettava ja levitettävä, olisi kuuluttava myös ympäristösopimukset, kuten Euroopan parlamentti vaati tarkistuksessa 26. Neuvosto ei hyväksynyt tätä.

    Tarkistuksessa 28 Euroopan parlamentti esittää, että jäsenvaltioiden olisi laadittava komissiolle kertomus direktiivin soveltamisesta saadusta kokemuksesta viimeistään joulukuussa 2005. Tarkistuksessa 13 Euroopan parlamentti esittää, että direktiiviä olisi arvioitava neljän vuoden välein jäsenvaltioiden asiaa käsittelevien kertomusten antamisen jälkeen. Komissio suostui muuttamaan alkuperäistä ehdotustaan niin, että jäsenvaltioiden olisi laadittava kertomus direktiivin soveltamisesta saadusta kokemuksesta neljän vuoden - ei viiden vuoden - kuluttua direktiivin täytäntöönpanosta. Neuvosto ei hyväksynyt tätä. Yhteisen kannan 8 artiklan tämänhetkisen sanamuodon mukaan jäsenvaltioiden on laadittava kertomus direktiivin soveltamisesta saadusta kokemuksesta 7 vuoden kuluttua täytäntöönpanosta. Kansalliset kertomukset on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä mainitusta päivämäärästä.

    Tarkistuksella 29 pyrittiin asettamaan 12 kuukauden määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio ehdotti 18 kuukauden määräaikaa, jotta voitaisiin ottaa huomioon se, että direktiivin 90/313/ETY kaikki säännökset on muutettu. Neuvosto ei hyväksynyt tätä, vaan halusi pidemmän määräajan. Tällä hetkellä 9 artiklan sanamuoto edellyttää, että jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

    3.2.3 Neuvoston ehdotukseen tekemät muutokset

    Alkuperäisen ehdotuksen johdanto-osa

    Johdanto-osan 5 kappaleessa englanninkielisessä toisinnossa ilmaisu "aligned" on muutettu ilmaisuksi "consistent". (Tämä ei vaikuta suomenkieliseen toisintoon.) Lisäksi ilmaisu "yhteisö voi ratifioida sen" on muutettu ilmaisuksi "yhteisö voi liittyä siihen".

    Johdanto-osan 9 kappaletta on muutettu, jotta se olisi yhdenmukainen artiklojen vastaavan säännöksen uuden sanamuodon kanssa.

    Johdanto-osan 10 ja 13 kappaleeseen on tehty pieniä muutoksia, jotka yksinkertaistavat tekstiä.

    Johdanto-osa 14 kappaletta on muutettu, jotta se vastaisi 3 artiklaan tehtyjä muutoksia.

    Johdanto-osan 15 ja 16 kappaleet on yhdistetty ja niitä on muokattu hieman, jotta ne vastaisivat paremmin alkuperäisen ehdotuksen 3 artiklan sanamuotoa.

    Johdanto-osan 18 kappaletta on muutettu siten, että se vastaisi paremmin vastaavan artiklan sanamuotoa sekä osittain myös tarkistusta 9.

    Johdanto-osan 19 kappale on poistettu, jotta noudatettaisiin 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan uutta sanamuotoa.

    Johdanto-osan 21 kappaletta on muutettu, jotta se vastaisi samaa asiaa käsittelevään 5 artiklaan tehtyjä muutoksia.

    Johdanto-osan 23 kappaletta muutettiin, jotta otettaisiin huomioon samaa asiaa käsittelevään 7 artiklaan tehdyt muutokset.

    Johdanto-osan 24 kappaletta muutettiin hieman, jotta voitaisiin ottaa huomioon Euroopan parlamentin tarkistus 24, jonka mukaan direktiivin soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella laadittavat kansalliset kertomukset liitetään arviointimenettelyyn.

    Johdanto-osaan on lisätty uusi kappale, jossa nimenomaisesti todetaan, että direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka mahdollistavat tässä direktiivissä säädettyä laajemman tietojen saatavuuden. Oikeudellisesti katsoen tämän säännöksen lisääminen on turhaa, koska tästä määrätään jo Euroopan yhteisön 176 artiklassa.

    Yhteisen kannan johdanto-osan kappaleet on numeroitu uudestaan edellä mainittujen kappaleiden poistojen johdosta.

    1 artikla: Tavoite

    Yksi yhteisen kannan 1 artiklaan sisältyvistä tavoitteista on nyt "edistää ympäristötiedon mahdollisimman laajaa järjestelmällistä saatavuutta ja levittämistä kansalaisille". Tämä ilmaisu on heikompi kuin alkuperäisen ehdotuksen, jonka mukaan tavoitteena olisi oltava "varmistaa ympäristöä koskevien tietojen järjestelmällinen toimittaminen ja levittäminen yleisölle erityisesti käytettävissä olevien tietoverkkojen ja/tai sähköisten välineiden avulla".

    2 artikla: Määritelmät

    Neuvosto on lisännyt 2 artiklan 1 kohdassa olevaan ympäristötiedon määritelmään viittauksen "kosteikkoihin sekä ranta- ja merialueisiin". Komissio ei ollut hyväksynyt tätä osaa Euroopan parlamentin tarkistuksesta 15, koska se halusi varmistaa, että määritelmä vastaa Århusin yleissopimukseen sisältyvää ympäristötiedon määritelmää, joka ei sisällä kyseistä viittausta.

    Neuvosto yhdisti "ympäristötiedon" määritelmää koskevassa 2 artiklan 1 kohdassa c alakohdan b alakohdan kanssa, koska se katsoi, että "päästöt tai muu levittäminen ympäristöön" voitaisiin sisällyttää "erilaisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat ympäristön osa-alueisiin". Komissio hyväksyi tämän.

    Lisäksi 2 artiklan 1 kohdan b alakohdasta on poistettu ilmaisu "ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen", koska katsottiin, että tätä käsitellään riittävästi ehdotuksen 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa (yhteisen kannan 2 artiklan 1 kohdan e alakohta) Komissio hyväksyi tämän muutoksen.

    Ehdotuksen 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ollut viranomaisten määritelmä on siirretty 2 artiklan 2 kohdan c alakohtaan ja muotoiltu uudestaan, jotta se olisi yhdenmukainen Århusin yleissopimuksen vastaavan määritelmän kanssa.

    Ehdotuksen 2 artiklan 2 kohdassa olevan viranomaisten määritelmän viimeistä lausetta on muutettu siten, että se on yhdenmukainen Århusin yleissopimuksen tarkan sanamuodon kanssa.

    Ehdotuksen 2 artiklan 3 kohdassa olevaa "viranomaisen puolesta hallussa pidetyn tiedon" määritelmää on yksinkertaistettu. Komission ehdotukseen sisältyvän määritelmän perusperiaate on kuitenkin säilytetty.

    Neuvosto on lisännyt uuden "kansalaisten" määritelmän 2 artiklan 5 kohtaan. Tämä määritelmä vastaa Århusin yleissopimuksessa olevaa määritelmää, ja komissio hyväksyi lisäyksen.

    3 artikla: Ympäristötiedon saatavuus pyydettäessä

    Komission ehdotuksen 3 artiklan 3 kohdassa edellytettiin, että jos pyynnön esittäjä ilmoittaa pyytävänsä tietoja erityiseen tarkoitukseen, viranomaisen on toteutettava kohtuudella edellytettävät toimet antaakseen tiedot saataville ajassa, joka mahdollistaa sen, että pyynnön esittäjä voi toteuttaa kyseisen tarkoituksen. Tämä kohta on poistettu poistettiin, koska on katsottu, että se loisi eriarvoisen järjestelmän pyydettyjen tietojen toimittamiselle. Ne pyynnön esittäjät, jotka ilmoittaisivat pyytävänsä tietoja erityiseen tarkoitukseen, saisivat suosiollisempaa kohtelua kuin ne pyynnön esittäjät, jotka eivät ole ilmoittaneet pyyntönsä syytä. Lisäksi katsottiin, että tämä säännös voisi olla ristiriidassa 3 artiklan 1 kohdan kanssa, jonka mukaan pyynnön esittäjän ei tarvitse perustella pyyntöänsä. Lisäksi yleisenä sääntönä voidaan 3 artiklan 2 kohdan perusteella pitää, että ympäristötieto on saatettava pyynnön esittäjän saataville mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa.

    Edellä mainitusta huolimatta ja tämän säännöksen perusajatuksen mukaisesti 3 artiklan 2 kohtaan on lisätty ilmaisu "ottaen huomioon pyynnön esittäjän mahdollisesti esittämä aikataulu". Komissio suostui tähän.

    Yhteisen kannan 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan perusteella viranomaisten on asetettava ympäristötieto saataville tietyssä muodossa tai formaatissa, paitsi jos tieto "on jo yleisön saatavilla erityisesti 7 artiklan mukaisessa toisessa muodossa tai formaatissa, jossa se on helposti käytettävissä". Komissio voi hyväksyä viittauksen ympäristötiedon aktiivista levittämistä koskevaan 7 artiklaan. Komissio suhtautuu kuitenkin varauksellisemmin ilmaisun "pyynnön esittäjä" poistamiseen a kohdasta. Viranomaisten uuden tieto- ja viestintätekniikan avulla levittämät tiedot voivat todellakin olla helposti sellaisten pyynnön esittäjien käytettävissä, joilla on mahdollisuus käyttää tämäntyyppistä teknologiaa. Kaikilla pyynnön esittäjillä ei ehkä kuitenkaan ole tätä mahdollisuutta.

    4 artikla: Poikkeukset

    Ympäristötietoa koskevia pyyntöjä voidaan joskus osoittaa viranomaisille, joilla ei ole hallussaan pyydettyä tietoa. Yhteisen kannan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan uuden sanamuodon mukaan tällaisissa tapauksissa viranomainen, jolle pyyntö on osoitettu, voi siirtää pyynnön viranomaiselle, jonka hallussa tieto on, ja ilmoittaa tästä pyynnön esittäjälle tai ilmoittaa pyynnön esittäjälle sen viranomaisen, jonka puoleen se uskoo olevan mahdollista kääntyä kyseisen tiedon saamiseksi. Komission ehdotuksen mukaan viranomaisella, jolle pyyntö on erheellisesti esitetty, olisi velvollisuus siirtää pyyntö sille viranomaiselle, jonka hallussa tieto on, mikäli tämä on tiedossa, ja pyynnön esittäjälle olisi ilmoitettava tästä. Tämänhetkinen sanamuoto on heikompi kuin alkuperäinen ehdotus, mutta vastaa kuitenkin Århusin yleissopimuksen vastaavia määräyksiä.

    Alkuperäisen ehdotuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan viranomaisilla olisi oikeus evätä ympäristötiedon pyyntö, mikäli pyyntö koskee keskeneräistä aineistoa tai viranomaisten sisäistä viestintää. Tällöin olisi kussakin tapauksessa otettava huomioon yleinen etu, jota julkistaminen palvelisi. Tämä lause on korvattu ilmaisulla "jolloin on otettava huomioon, missä määrin julkistaminen palvelisi kansalaisten etua". Tämä vastaa Århusin yleissopimuksen määräystä. Alkuperäisessä ehdotuksessa tarkoituksena oli kuitenkin tehdä selväksi, että joka kerta kun tämäntyyppinen pyyntö tehdään, kyseisen viranomaisen on ennen lopullisen päätöksen tekemistä otettava huomioon yleinen etu, jota julkistaminen palvelisi.

    Alkuperäisen ehdotuksen 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan viranomaiset voisivat evätä ympäristöä koskevien tietojen pyynnön, jos asiakirjojen julkistaminen vaikuttaa haitallisesti kaupallisiin tai teollisiin salassa pidettäviin tietoihin, kun laki edellyttää tällaista salassapitoa oikeutetun taloudellisen edun suojelemiseksi. Tekstiin lisättiin "mukaan lukien tilasto- ja verosalaisuutta koskeva yleinen etu" huolimatta siitä, että Århusin yleissopimuksen vastaava määräys ei sisällä kyseistä tekstiä.

    Alkuperäisen ehdotuksen mukaan viranomaiset eivät voisi evätä tämän poikkeuksen perusteella pyyntöä, mikäli se liittyy tietoihin sellaisista päästöistä tai muusta levittämisestä ympäristöön, jotka ovat yhteisön lainsäädännön alaisia. Tämä 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan osa on nyt yhdenmukaistettu Århusin yleissopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, joka on alkuperäistä ehdotusta heikompi. Säännös kuuluu nyt seuraavasti: "Näissä puitteissa julkistetaan sellaiset päästöjä koskevat tiedot, jotka ovat merkityksellisiä ympäristön suojelun kannalta."

    Henkilötietojen suojaa koskevaa 4 artiklan 2 kohdan f alakohtaa muutettiin sen yhdenmukaistamiseksi Århusin yleissopimuksen vastaavan määräyksen sanamuodon kanssa. Euroopan parlamentin tarkistus 21 on näin otettu huomioon.

    Yhteisessä kannassa 4 artiklan 2 kohdan viimeistä virkettä on muutettu sen yhdenmukaistamiseksi Århusin yleissopimuksen sanamuodon kanssa, ja se kuuluu nyt seuraavasti: "Edellä mainittuja epäämisperusteita on tulkittava suppeasti, ottaen kussakin yksittäistapauksessa huomioon julkistamiseen liittyvä yleinen etu sekä se, liittyykö pyydetty tieto ympäristöpäästöihin." Alkuperäisessä ehdotuksessa pyrittiin tekemään selväksi, että tietojen julkistamiseen liittyvää yleistä etua on kussakin tapauksessa verrattava pyynnön hylkäämisellä suojeltavaan etuun. Oikeus saada pyydetyt tiedot olisi myönnettävä, jos yleinen etu on suurempi kuin pyynnön hylkäämisestä saatava etu.

    Myös 4 artiklan 4 kohtaa on muutettu sen yhdenmukaistamiseksi Århusin yleissopimuksen kanssa. Yleissopimuksessa ei edellytetä, että tietopyynnöt on tehtävä kirjallisesti. Tästä huolimatta alkuperäisessä ehdotuksessa edellytettiin, että tietopyyntöjen epäämisestä ilmoitetaan pyynnön esittäjälle kirjallisesti. Tämänhetkisen sanamuodon mukaan tietopyyntöjen epäämisestä on ilmoitettava pyynnön esittäjälle kirjallisesti tai sähköisesti ainoastaan, jos pyyntö esitettiin kirjallisesti tai jos pyynnön esittäjä sitä pyytää.

    5 artikla: Maksut

    Alkuperäisen ehdotuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan tietojen toimittamisen ehtona ei saisi olla maksun suorittaminen ennakkoon. Tämänhetkisen sanamuodon mukaan tämä on mahdollista. Viranomaisten on kuitenkin julkistettava ja toimitettava pyynnön esittäjien saataville luettelo mahdollisesti perittävistä maksuista, ja siinä on ilmoitettava maksun perimisen tai perimättä jättämisen edellytykset ja se, milloin tietojen toimittamisen edellytyksenä on kyseisen maksun suorittaminen etukäteen. Tämä säännös on alkuperäistä ehdotusta heikompi, mutta toisaalta uusi sanamuoto noudattaa Århusin yleissopimusta.

    Alkuperäisen ehdotuksen 5 artiklan 3 mukaan julkisesti saatavilla olevien luettelojen ja rekisterien käytön paikan päällä on oltava maksutonta. Myös tämänhetkisen sanamuodon mukaan julkisesti saatavilla olevien rekisterien ja luettelojen käytön on oltava maksutonta.

    6: Oikeussuojan saatavuus

    Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että pyynnön esittäjät voivat panna asian vireille hallinnollisessa elimessä tai tuomioistuimessa, jos tietopyyntöä ei ole käsitelty asianmukaisesti tai se on jätetty huomiotta. Tämän lisäksi 6 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää, että tietojen paljastamisesta syytetyillä kolmansilla osapuolilla on mahdollisuus oikeudelliseen menettelyyn. Århusin yleissopimus ei estä sopimuspuolia säätämästä tällaisista menettelyistä ja joissakin jäsenvaltioissa ne ovat jo käytössä. Komissio on tämän vuoksi hyväksynyt lisäyksen.

    Yhteisessä kannassa selvennetään, että ainoastaan 6 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyt lopulliset päätökset sitovat tietoja hallussaan pitäviä viranomaisia. Jotta teksti voitaisiin yhdenmukaistaa paremmin Århusin yleissopimuksen kanssa, kohtaan on lisätty uusi virke: "Perusteet on esitettävä kirjallisesti ainakin silloin, kun tietojen saanti evätään tämän artiklan nojalla."

    7 artikla: Ympäristötiedon levittäminen

    Yhteisessä kannassa 7 artiklan 1 kohdassa on selvennetty, millaiset ympäristötiedot on järjestettävä siten, että niitä voidaan aktiivisesti ja järjestelmällisesti levittää kansalaisille. Viranomaisten on levitettävä ainoastaan ympäristötietoa, joka on niiden "toiminnan kannalta olennaista" eikä "ympäristöä koskevaa tietoa" yleensä, kuten alkuperäisessä ehdotuksessa edellytettiin. Näin ollen ilman laadusta vastaavien viranomaisten olisi levitettävä ilman laatua koskevia tietoja eikä esimerkiksi vesivaroja koskevia tietoja, mikäli ne eivät kuulu heidän vastuualueeseensa. Tämä on yhdenmukaista Århusin yleissopimuksen kanssa.

    Yhteisen kannan mukaan edellä mainitut tiedot on levitettävä "erityisesti tietoverkkojen ja/tai sähköisten välineiden avulla, jos sellaisia on käytettävissä" eikä "erityisesti käytettävissä olevien tietoverkkojen ja/tai sähköisten välineiden avulla", kuten alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin.

    Tietoverkkojen ja/tai sähköisten välineiden avulla annettavan tiedon ei tarvitse sisältää ennen tämän direktiivin voimaantuloa kerättyjä tietoja, elleivät ne ole jo saatavilla sähköisessä muodossa. Tällä säännöksellä pyritään välttämään se, että vanhemmat tiedot, joita ei niiden tuottamisen aikana tallennettu sähköiseen muotoon, olisi levitettävä sähköisesti.

    Annettavat ja levitettävät tiedot on "ajantasaistettava tarvittaessa". Tämä vaatimus on lisätty Århusin yleissopimuksen huomioon ottamiseksi. Samalla varmistetaan jäsenvaltioille tietty joustavuus tämän säännöksen täytäntöönpanossa.

    Alkuperäisen ehdotuksen 7 artiklan 1 kohdan viimeinen kappale, jonka mukaan viranomaisten on toteutettava kohtuullisia toimia säilyttääkseen ympäristöä koskevaa ja erityisesti a-e alakohdassa lueteltua tietoa sellaisessa muodossa, että tiedot voidaan helposti jäljentää ja hakea tietoverkkojen tai muiden sähköisten välineiden avulla, on poistettu. Tämänhetkinen muoto on alkuperäistä ehdotusta heikompi.

    Artiklaan on lisätty 6 kohta. Siinä selvennetään, että 7 artiklan vaatimukset voidaan täyttää luomalla linkkejä sellaisille Internet-sivuille, joilta tieto on löydettävissä.

    4- PÄÄTELMÄT

    Komissio katsoo, että yhteinen kanta ei muuta alkuperäisen ehdotuksen peruslähestymistapaa ja tavoitteita vaan pikemminkin selventää joitakin sen osia. Joiltakin osin ehdotusta on kuitenkin heikennetty ja määräaikoja direktiivin täytäntöönpanemiselle ja arviointimenettelyille on pidennetty. Vaikka vaatimuksia on lievennetty alkuperäiseen ehdotukseen nähden, teksti on nyt yhdenmukainen Århusin yleissopimuksen kanssa.

    Tämän vuoksi komissio voi yleisesti ottaen tukea yhteistä kantaa, mutta se suhtautuu joustavasti toiseen käsittelyyn.

    5. JULISTUKSET

    Komission sekä neuvoston ja komission yhdessä tekemät julistukset ovat tämän tiedonannon liitteinä.

    LIITE

    7 artikla

    "Komissio katsoo, että 7 artiklan mukainen aktiivinen tiedottaminen ei vapauta jäsenvaltioita toimittamasta komissiolle yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanemista koskevia kertomuksia kyseisen lainsäädännön mukaisesti.

    Neuvosto ja komissio ilmoittavat, että yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanemisesta komissiolle toimitettavia kertomuksia voidaan käyttää 7 artiklan 2 kohdan mukaisten ympäristön tilaa koskevien selvitysten sopivissa osissa."

    Århusin yleissopimuksen täytöntöönpano yhteisössä

    "Komission on tarkoituksena on esittää kesäkuuhun 2002 mennessä kertomus toimenpiteistä, joita tarvitaan, jotta Euroopan yhteisö voi hyväksyä lopullisesti Århusin yleissopimuksen."

    Top