52002PC0290

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

(Komission esittämä)

SISÄLLYSLUETTELO

PERUSTELUT

1. EKR-varainhoitoasetus: EKR:n toiminnan välttämätön edellytys

2. Uuden EKR:n poliittinen tausta: sisäinen hallinnonuudistus ja varainhoitoasetuksen uudelleenlaatiminen

3. Yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimiseen liittyvät keskeiset näkökohdat

4. EKR:n varainhoidon erityispiirteet

4.1. EKR:n ja yleisen talousarvion yhtäläisyydet

4.2. EKR:n ja yleisen talousarvion eroavuudet

4.3. EKR:n hallinnointi

5. Uudelleenlaatimisen soveltaminen EKR-varainhoitoasetukseen

5.1. Budjettiperiaatteet

5.2. Taloushallinnon henkilöstö ja menettelyt, sisäisen tarkastajan toimi

5.3. Menoihin sitoutuminen ja hallinnointimenetelmät

5.4. Julkiset hankinnat ja avustukset

5.5. Kirjanpito, tilintarkastustuomioistuin ja vastuuvapaus

6. Päätelmät

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

ENSIMMÄINEN OSA KESKEISIMMÄT SÄÄNNÖKSET

I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 LUKU KOHDE

2 LUKU LASKENTAYKSIKÖN PERIAATE

3 LUKU ERITTELYPERIAATE

4 LUKU MOITTEETTOMAN VARAINHOIDON PERIAATE

5 LUKU SEURATTAVUUSPERIAATE

II OSASTO EKR:N VAROJEN MUODOSTUMINEN JA RAKENNE

1 LUKU EKR:N VAROJEN MUODOSTUMINEN

2 LUKU EKR:ON MAKSETTAVAT RAHOITUSOSUUDET

III OSASTO EKR:N VAROJEN HOITO

1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 LUKU TOTEUTTAMISTAVAT

3 LUKU TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖ

1 jakso: Tehtävien eriyttämisen periaate

2 jakso: Tulojen ja menojen hyväksyjä

3 jakso: Tilinpitäjä

4 jakso: Maksuasiamies

4 LUKU TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖN VASTUUALUEET

1 jakso: Yleiset säännöt

2 jakso: Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

3 jakso: Tilinpitäjiin sovellettavat säännöt

5 LUKU TULOTAPAHTUMAT

1 jakso: EKR:n varojen käyttöön asettaminen

2 jakso: Saamisennuste

3 jakso: Saamisten vahvistaminen

4 jakso: Perintäperiaate

5 jakso: Perinnän hyväksyminen

6 jakso: Perintä

6 LUKU MENOTAPAHTUMAT

1 jakso: Yleiset säännökset

2 jakso: Menoihin sitoutuminen: periaatteet ja määritelmät

3 jakso: Menoihin sitoutuminen keskitetyssä hallinnossa

4 jakso: Menoihin sitoutuminen hajautetussa hallinnossa

5 jakso: Menojen vahvistaminen

6 jakso: Menojen hyväksyminen

7 jakso: Menojen maksaminen

8 jakso: Menotapahtumia koskevat määräajat

7 LUKU TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

8 LUKU SISÄINEN TARKASTAJA

IV OSASTO JULKISET HANKINNAT

1 LUKU SOVELTAMISALA

2 LUKU HANKINNOISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYT JA PERIAATTEET

3 LUKU HANKINTOJA KOSKEVIIN TARJOUSKILPAILUIHIN OSALLISTUMINEN

4 LUKU JULKISTAMINEN

V OSASTO JULKISOIKEUDELLISEN LAITOKSEN VALVONNASSA TOTEUTET- TAVAT TOIMET

VI OSASTO AVUSTUKSET

1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 LUKU AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET

3 LUKU MYÖNTÄMISMENETTELY

4 LUKU MAKSAMINEN

5 LUKU TOTEUTTAMINEN

VII OSASTO KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖS

1 LUKU TILINPÄÄTÖS

2 LUKU EKR:N VAROJEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

3 LUKU KIRJANPITO

VIII OSASTO ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

1 LUKU ULKOINEN TARKASTUS

2 LUKU VASTUUVAPAUS

TOINEN OSA EIP:N HALLINNOIMIA EKR:N VAROJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

KOLMAS OSA SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

1 LUKU EDELLISISTÄ EKR:ISTA JÄÄNEIDEN VAROJEN SIIRTÄMINEN

2 LUKU AIKAISEMPIEN EKR:JEN JA SIIRRETTYJEN VAROJEN KÄYTTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

3 LUKU SIIRTYMÄAIKA

II OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET

LIITE

PERUSTELUT

1. EKR-varainhoitoasetus: EKR:n toiminnan välttämätön edellytys

Jokaisesta Euroopan kehitysrahaston (jäljempänä "EKR") ohjelmakaudesta tehdään jäsenvaltioiden välillä sisäinen sopimus, joka on ratifioitava erikseen.

Sisäisessä sopimuksessa jäsenvaltiot sopivat varoista, joilla ne täyttävät sitoumuksensa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioita kohtaan. Lisäksi sopimuksessa vahvistetaan varat merentakaisille maille ja alueille assosiaatiopäätösten perusteella.

Jäsenvaltiot perustivat yhdeksännen EKR:n syyskuun 18 päivänä 2000 tehdyllä sisäisellä sopimuksella [1], jonka tarkoituksena on varmistaa seuraavien asiakirjojen mukaisen rahoituksen toteuttaminen:

[1] EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.

- AKT-valtioiden kanssa Cotonoussa Beninissä vuonna 2000 tehty kumppanuussopimus, [2]

[2] EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

- neuvoston marraskuussa 2001 tekemä päätös merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta. [3]

[3] EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1 ja EYVL L 324, 7.12.2001, s. 1.

Sisäisen sopimuksen 31 artiklan mukaisesti sopimuksen täytäntöönpanoa koskevista määräyksistä annetaan ennen AKT-EY-sopimuksen voimaantuloa varainhoitoasetus, jonka neuvosto antaa määräenemmistöllä komission ehdotuksen perusteella.

Asetus on myös hyväksyttävä hyvissä ajoin, jotta AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden hyväksi toteutettavat toimet voidaan käynnistää.

2. Uuden EKR:n poliittinen tausta: sisäinen hallinnonuudistus ja varainhoitoasetuksen uudelleenlaatiminen

Ehdotus uudeksi EKR-varainhoitoasetukseksi on laadittu samaan aikaan, kun komissiossa on käynnissä sisäinen hallinnonuudistus, jonka keskeisenä tavoitteena on taloushallinnon tarkistaminen ja nykyaikaistaminen. Uudistusprosessin lähtökohtana on komission heinäkuussa 2000 hyväksymä ehdotus Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisesta. Ehdotuksen käsittely yhteisön lainsäädäntöelimissä on nyt loppusuoralla [4]. Eurooppa-neuvosto on toivonut, että uudelleenlaadittu asetus annettaisiin ennen vuoden 2002 loppua.

[4] Parlamentin kanssa käytävää neuvottelumenettelyä varten neuvosto antoi 22 päivänä toukokuuta 2002 yhteisen näkemyksen (ks. asiakirja 8730/02 FIN 169).

Koska yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa on säännöksiä taloushallinnosta ja tilintarkastuksesta, uudelleenlaatimishanke liittyy saumattomasti hallinnonuudistusprosessiin. Tärkeimpien uudistusten toteuttaminen on mahdollista vain, jos varainhoitoasetukseen tehdään olennaisia muutoksia.

Uudistuksessa on useita piirteitä, joiden toteuttaminen edellyttää myös EKR-varainhoitoasetuksen muuttamista. Yhdeksättä EKR:a koskevaan varainhoito- asetukseen voidaan sisällyttää myös yleiseen talousarvioon sovellettavaan varainhoitoasetukseen tehtävät muutokset kehitysrahastoa koskevan säädöskehyksen (Cotonoun sopimus, sisäinen sopimus) sallimissa rajoissa.

3. Yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimiseen liittyvät keskeiset näkökohdat

Heinäkuussa 2000 hyväksytty alustava uudelleenlaatimisehdotus [5] ja joulu- kuussa 2001 hyväksytty muutettu ehdotus [6] perustuvat seuraaviin keskeisiin näkökohtiin:

[5] KOM(2000) 461 lopullinen, 17.10.2001.

[6] KOM(2001) 691 lopullinen/2, 10.1.2002 - tässä tarkoitetaan muutettua ehdotusta.

Varainhoitoasetuksen uudelleenlaatiminen täydentää ratkaisevalla tavalla komission sisäistä hallinnonuudistusta. Ehdotuksessa määritellään oikeudellinen kehys uudistuksen keskeisille osille, joihin kuuluvat tulojen ja menojen hyväksyjän vastuun lisääminen sisäisen tarkastuksen valvonnassa ja luopuminen keskitetyistä ennakkotarkastuksista (joihin kuuluu mm. varainhoidon valvojan ennakkohyväksyntä). [7]

[7] Parlamentin kanssa käytävää neuvottelumenettelyä varten neuvosto antoi 22 päivänä toukokuuta 2002 yhteisen näkemyksen (ks. asiakirja 8730/02 FIN 169).

Uudelleenlaatimisessa on kuitenkin kysymys muustakin kuin komission sisäiseen hallinnonuudistukseen liittyvistä tavoitteista. Se kattaa kaikki nykyisessä varainhoitoasetuksessa käsiteltävät aiheet. Kyseinen asetushan on perussäädös, jossa säädetään kaikista Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamisvaiheista sen laatimisesta täytäntöönpanoon sekä kirjanpidosta ulkoiseen tarkastukseen ja vastuuvapauden myöntämiseen. Uudelleenlaatimisen avulla pyritään nykyaikaistamaan komission hallintomenetelmiä niin, että talousarvion toteuttaminen tehostuu ja moitteettoman varainhoidon periaatetta noudatetaan entistä paremmin.

4. EKR:n varainhoidon erityispiirteet

Ennen komission ehdotusta varainhoitoasetuksen soveltamisesta EKR:on on syytä tarkastella EU:n sekä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden rahoitusyhteistyön keskeisiä piirteitä.

Tällä yhteistyöllä on pitkät perinteet, jotka juontuvat 1960- ja 70-luvuilla tehdyistä Yaounden sopimuksista. Rahoitusyhteistyölle onkin kehittynyt varsin omintakeinen, jopa ainutlaatuinen järjestelmä. Tähän on vaikuttanut se, että EKR on kehittynyt omien varojen järjestelmän ja yhteisöjen yleisen talousarvion ulkopuolella.

4.1. EKR:n ja yleisen talousarvion yhtäläisyydet

EKR:n ja yleisen talousarvion hallinnoinnissa on useita ilmeisiä yhtäläisyyksiä. Taloushallinnon henkilöstön (tulojen ja menojen hyväksyjä, tilinpitäjä, varainhoidon valvoja) tehtävät ovat samat sekä menojen että saamisten osalta, sillä kahdeksannen EKR:n varainhoitoasetus [8] perustui nyt voimassa olevaan varainhoitoasetukseen. Merkittävä yhtäläisyys on se, että EKR:n puitteissa toteutettaviin komission toimiin ja yleiseen talousarvioon sovelletaan samoja sääntöjä tilintarkastustuomioistuimen valvonnasta ja vastuuvapauden myöntämisestä (Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden neuvoston suosituksesta).

[8] EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

4.2. EKR:n ja yleisen talousarvion eroavuudet

EKR:n varoja ei kuitenkaan oteta yleiseen talousarvioon eikä sen rahoituksen toteuttamiseen sovelleta yleisen talousarvion laatimista tai täytäntöönpanoa koskevia menettelyjä. Komissio antaa neuvostolle joka vuosi viitteellisen ennakkoarvion seuraavan vuoden maksusitoumuksista ja maksuista. Maksusitoumusten tai maksujen toteutuksen jääminen arvioitua vähäisemmäksi ei aiheuta oikeusvaikutuksia määrärahojen käytön kannalta.

Näin ollen talousarviota koskevat rajoitukset, jotka johtuvat vuotuisperiaatteen ja varainhoitovuoden käsitteen soveltamisesta, eivät koske EKR:a.

4.3. EKR:n hallinnointi

EKR-järjestelmän toteuttamistapa edustaa yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen terminologiaa lainaten erittäin pitkälle vietyä "hajautettua hallinnointia" [9]. Toimeenpanovaltuudet on jo siirretty AKT-valtioille Cotonoun sopimuksen nojalla. Asianomaiset valtiot päättävät varojen käytöstä ohjelmiin ja yksittäisiin hankkeisiin suurelta osin itse. Komission pääasialliseksi tehtäväksi jää edunsaajamaiden kanssa tehtyihin rahoitussopimuksiin liittyvien päätösten tekeminen. Rahoitussopimusten hallinnoinnista vastaavat pääasiassa edunsaajamaat, vaikka komission lähetystöjen päälliköt ja päätoimipaikan yksiköt avustavat sopimusten hallinnoinnissa ja toimittavat ennakkotarkastuksia.

[9] Ks. muutetun ehdotuksen (KOM(2001) 691) 53 ja 165 artikla.

Hallinnon pitkälle viety hajauttaminen kuuluukin AKT-valtioiden ja jäsenvaltioiden välisen assosiaatio- ja kumppanuussuhteen tavoitteisiin. Lisäksi on perustettu pysyviä yhteisiä toimielimiä, joilla on oikeus joissakin tapauksissa antaa molempia osapuolia sitovia sääntöjä.

EKR:lle on kehitetty yhä mutkikkaampia mekanismeja ja menettelyjä, joiden tuloksena jopa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä määrätään Lomén sopimuksissa ja nykyisessä kumppanuussopimuksessa. Erikseen määrätään myös siitä, että yhteisön lähetystöjen päälliköt osallistuvat tiiviisti taloushallintoon. Heidän tehtävänsä ulottuvat hankkeiden valmisteluun osallistumisesta hankintasopimusten ja AKT-valtion kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän ehdottamien muiden rahoitusjärjestelyjen hyväksymiseen. Lisäksi on annettu erillisiä säännöksiä AKT-EY-yhteistyöhön liittyvien hankintasopimusten tekemisestä ja täyttämisestä [10].

[10] AKT-EY-ministerineuvoston päätös 3/90, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1990, yleisistä määräyksistä ja yleisistä sopimusehdoista, EYVL L 382, 31.12.1990, s. 1.

EKR:n puitteissa tehdäänkin tiiviimpää rahoitusyhteistyötä kuin minkään muun ulkosuhteiden alaan kuuluvan komission hallinnoiman rahoitusohjelman yhteydessä.

5. Uudelleenlaatimisen soveltaminen EKR-varainhoitoasetukseen

EKR:n varainhoitoa uudistetaan samalla tavalla kuin yleisestä talousarviosta rahoitettavia ohjelmia, siltä osin kuin EKR:a koskevat erityissäännökset sen sallivat. Komission ehdotuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan soveltamaan yleiseen talousarvioon 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen sovellettavia sääntöjä seuraavassa esitetyllä tavalla.

5.1. Budjettiperiaatteet

Koska EKR:sta ei anneta yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun talousarvion mukaista säädöstä, sen varoihin ei voida soveltaa yhtenäisyys-, vuotuis-, tasapaino- ja yleiskatteisuusperiaatteita. Sen sijaan erittelyperiaate (3 artikla) ja seurattavuusperiaate (5 artikla) otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa, ja moitteettoman varainhoidon periaatteen (4 artikla) määritelmää muutetaan talousarvioon sovellettavan uudelleenlaaditun varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Ehdotuksessa korostetaan kuitenkin eräitä vuotuisperiaatteeseen liittyviä näkökohtia. Nykyisen säännöstön mukaan komissio toimittaa seuraavan vuoden menoja koskevat ennusteensa neuvostolle. Ehdotuksen mukaan ennusteet on julkaistava EYVL:ssä (5 artikla), ja niihin on sisällytettävä sekä maksusitoumukset että maksut (8 artikla - tähän asti on vaadittu vain maksuennusteet). Maksumääräysten yhteydessä on tästä lähtien mainittava varainhoitovuosi, jolle maksu kirjataan (62 artikla).

5.2. Taloushallinnon henkilöstö ja menettelyt, sisäisen tarkastajan toimi

Taloushallinnon henkilöstöön (tulojen ja menojen hyväksyjä, tilinpitäjä: ks. 10-11 ja 18-37 artikla) sovellettavat säännökset, samoin kuin menojen vahvistamiseen, hyväksymiseen ja maksamiseen sovellettavat säännökset (56-69 artikla), ovat täysin samat kuin yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa. Saamisten vahvistamista ja perintää koskevia säännöksiä (42-48 artikla) on lähennetty yleiseen talousarvioon sovellettaviin säännöksiin. Sisäiselle tarkastajalle osoitetaan EKR:n yhteydessä samat tehtävät kuin yleisen talousarvion yhteydessä (70-72 artikla).

Aikaisempien EKR:jen yhteydessä tehtyihin maksusitoumuksiin sovelletaan edelleen sitoumuksen tekemisen aikaan voimassa ollutta varainhoitoasetusta. Keskitetyistä ennakkotarkastuksista kuitenkin luovutaan uuden asetuksen mukaisesti (132 artikla). Sisäinen hallinnonuudistus ulotetaan siten koskemaan kokonaisuudessaan myös EKR:a, jolloin kaikkiin komission hallinnoimiin menoihin voidaan soveltaa yhtenäistä menettelyä komission sisällä ja noudattaa kuitenkin AKT-EY-sopimuksessa tunnustettuja tulojen ja menojen hyväksyjän erityistehtäviä.

5.3. Menoihin sitoutuminen ja hallinnointimenetelmät

Hallinnoinnin eri lajeista käytetään EKR:n yhteydessä samoja määritelmiä (13-17 artikla) kuin uudelleenlaaditussa yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa. Tärkein näistä on AKT-valtioiden harjoittama hajautettu hallinnointi (14 artikla). Lisäksi komissio harjoittaa keskitettyä hallinnointia (15 artikla), johon sovelletaan samoja ulkoistamista koskevia sääntöjä kuin talousarvion yhteydessä. Menojen sitomista koskevissa säännöksissä (49-55 artikla) erotetaan seuraavat hallinnoinnin lajit:

- komission keskitetty hallinnointi, johon sovelletaan aivan samoja säännöksiä kuin talousarvion yhteydessä (49-54 artikla); myös täytäntöönpanoa koskevat määräajat ovat samat (54 artikla);

- hajautettu hallinnointi, jonka yhteydessä AKT-kumppanivaltioiden kanssa tehtäviin rahoitussopimuksiin sovelletaan samaa perussääntöä (kun komissio tekee rahoitussitoumuksen vuonna n, rahoitussopimus on tehtävä vuoden n+1 aikana). Tämän jälkeen oikeudelliset sitoumukset, joilla rahoitussopimus pannaan täytäntöön, on tehtävä rahoitussitoumuksen tekemistä seuraavien kolmen vuoden kuluessa.

Kuten yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisen mukanaantuomien uudistusten, myös uusien säännösten täytäntöönpano vaikuttaa komission sisäiseen organisaatioon ja henkilöresursseihin. Komissio tekee kaikkensa huolehtiakseen siitä, että uutta hallinnointijärjestelmää toteutetaan tehokkaasti. Tämä puolestaan edellyttää uusien tehtävien osoittamista komission päätoimipaikan yksiköille ja lähetystöille. Komissio varaa itselleen oikeuden tehdä tarvittaessa ehdotuksia (jotka voivat koskea myös sisäisen sopimuksen määräyksiä) varmistaakseen, että sen käytössä olevat varat riittävät EKR:n käyttöön liittyviin hallintomenoihin.

Kyseisten ehdotusten on myös osaltaan autettava saavuttamaan muita tavoitteita, joita komissio on asettanut 16 päivänä toukokuuta 2000 antamassaan tiedonannossa ulkomaanavun hallinnoinnin uudistamisesta (SEC(2000) 814). Ehdotuksilla on pyrittävä erityisesti saamaan AKT-valtioiden lähetystöt onnistuneesti mukaan hajauttamisprosessiin.

5.4. Julkiset hankinnat ja avustukset

EKR:sta rahoitettavista julkisista hankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista säätää EKR-varainhoitoasetuksessa. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin hankinnoista määrätään yksityiskohtaisesti jo Cotonoun sopimuksessa (liite IV, 20-31 artikla). Toiseksi Cotonoun sopimuksessa määrätään, että hankintamenettelyistä tehdään erillinen AKT-EY-ministerineuvoston päätös. (liite IV, 28 artikla). Samassa artiklassa täsmennetään vielä, että AKT-sääntöjen on oltava yhteisön hankintasääntöjen mukaisia. Komissio on jo antanut ehdotuksen AKT-hankintasäännöistä (KOM(2002) 183 lopullinen, 12.4.2002). Sen mukaan AKT-valtioiden kanssa käytäviin neuvotteluihin käytettäisiin yhteisön ulkopuolisten maiden julkisia hankintoja käsittelevää ohjekirjaa vuodelta 1999. AKT-EY-päätösehdotuksen 3 artiklan mukaisesti AKT-sääntöjä voidaan tarkistaa siten, että varmistetaan niiden yhtenäisyys yleiseen talousarvioon sovellettavan uuden varainhoitoasetuksen kanssa sen tullessa voimaan tammikuussa 2003.

Sen vuoksi komissio antaa tässä ehdotuksessa EKR:n varainhoitoasetukseksi vain välttämättömät määritelmät (73-79 artikla) ja viittaa muilta osin AKT-EY-ministerineuvostossa hyväksyttäviin sääntöihin (75 artikla).

Avustuksiin sovelletaan komission keskitetyn hallinnoinnin yhteydessä täsmälleen samoja sääntöjä kuin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin avustuksiin (82-94 artikla). Silloin kun AKT-valtiot myöntävät avustukset hajautetusti itse, komissio pyrkii edistämään vastaavien säännösten soveltamista (95 artikla).

Tähän ehdotukseen sisältyy vuotta 2000 koskevan vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tehdyn sitoumuksen mukaisesti säännöt julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa toteutettavista hankinnoista (marchés en régie). Koska nämä hankinnat toteutetaan AKT-valtion ministeriön tai viraston suorassa valvonnassa (80-81 artikla), niihin ei voida soveltaa julkisiin hankintoihin sovellettavia tavanmukaisia sääntöjä. Tämän toteutustavan erityisongelmana on se, että AKT-valtiot käyttävät monesti apuna teknisen avun toimistoja, mikä sallitaan Cotonoun sopimuksessa (liite IV, 35 artiklan 1 kohta). Ehdotuksen 81 artiklan mukaan komission on kuitenkin varmistettava, että AKT-valtion ja teknisen avun toimiston väliseen sopimukseen sisällytetään sopimuksen täyttämistä koskevat vähimmäistakeet. Koska komissio ei saa omaan lukuunsa toimiessaan käyttää teknisen avun toimistoja, niiden käyttö on kielletty myös silloin, kun komissio toimii AKT-valtion lukuun (80 artiklan 3 kohta).

5.5. Kirjanpito, tilintarkastustuomioistuin ja vastuuvapaus

Kirjanpito- (96-111 artikla), tarkastus- ja vastuuvapaussäännökset (112-120 artikla) perustuvat samoihin sääntöihin ja määräaikoihin kuin uudelleenlaaditussa yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tutustua asiakirjoihin ja saada tietoja säädetään 115 artiklassa ja lisäksi yleiseen talousarvioon sovellettavaan varainhoitoasetukseen perustuvassa 52 artiklan 4 kohdassa, jonka mukaan jokaisessa rahoitussopimuksessa on määrättävä erikseen tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tehdä tarkastuskäyntejä kaikkien EKR:n varoista rahoitustukea saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden luo. Tämän valtuuden tunnustaminen on edellytyksenä rahoituksen myöntämiselle (115 artiklan 6 kohta).

Asetusehdotuksessa käsitellään myös Euroopan investointipankin toiminnan yhteydessä sovellettavia sääntöjä. Komissio toimittaa EKR:n kirjanpitotiedot neuvostolle sisäisen sopimuksen mukaisesti (32 artikla). Euroopan investointipankki puolestaan hallinnoi sopimuksen mukaisesti EKR:n investointivaroja ja korkotukia (121-128 artikla).

Varainhoitoasetuksen mukaista EIP:n ja komission tehtävänjakoa selvennetään 9 artiklassa. Ehdotuksen 112 artiklassa mainitaan mahdollisuudesta päivittää komission, tilintarkastustuomioistuimen ja EIP:n välinen kolmikantasopimus.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia (39-41 artikla), kirjanpitoa, ulkoista tarkastusta ja vastuuvapautta koskevat säännökset on laadittu edellä selostetun uuden tehtäväjaon mukaisiksi.

6. Päätelmät

Komissio toivoo, että EKR:n taloushallintoa voidaan selkeyttää ja tehostaa pitkällä aikavälillä uudistamalla sitä samalla tavoin kuin yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta. Tätä varten komissio pitää edelleen lopullisena tavoitteenaan EKR:n sisällyttämistä yleiseen talousarvioon.

Edellä esitetyistä syistä komissio ehdottaa, että vahvistettaisiin seuraava EKR:on sovellettava varainhoitoasetus.

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen, [11]

[11] EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY [12], jäljempänä 'päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta',

[12] EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1 ja EYVL L 324, 7.12.2001, s. 1.

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille, ja erityisesti sen 31 artiklan [13],

[13] EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

ottaa huomioon komission ehdotuksen [14],

[14] EYVL C

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon [15],

[15] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan investointipankin lausunnon [16],

[16] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Olisi laadittava yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden osuuksien maksamisesta yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon, jäljempänä 'EKR', joka on perustettu neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisellä sopimuksella Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä 'sisäinen sopimus'.

(2) Olisi säädettävä edellytyksistä, joilla tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa EKR:n osalta.

(3) Olisi ratkaistava kysymys aikaisemmista EKR:ista käyttämättä jääneiden erien hoitamisesta ja erityisesti niiden siirtojärjestelyistä yhdeksänteen EKR:on, niiden kohdentamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetussa kumppanuussopimuksessa jäljempänä 'AKT-EY-sopimus', tai merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyssä sopimuksessa määrättyihin eri yhteistyövälineisiin ja niiden täytäntöönpanoa koskevat säännöt.

(4) On tarpeen varmistaa tämän asetuksen ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanemiseksi komission toteuttamien toimenpiteiden yhdenmukaisuus.

(5) Olisi varmistettava AKT-EY-sopimuksen puitteissa rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden moitteeton, nopea ja tehokas toimeenpano sekä että hallintomenettelyt on ovat avoimia ja helposti sovellettavia, ja ne mahdollistavat tehtävien ja vastuualueiden hajauttamisen suoritusportaaseen.

(6) Sopimuksen liitteen IV 28, 29 ja 30 artiklan täytäntöönpanosta [.. päivänä ...kuuta ....] tehdyllä AKT-ETY-ministerineuvoston päätöksellä [17] annetaan EKR:sta rahoitettavia rakennusurakoita, tavarahankintoja ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavat yleiset määräykset, yleiset toimitusehdot sekä sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevat säännöt.

[17] EYVL

(7) Olisi säädettävä yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan komission nimeämä EKR:n johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, joka vastaa muun muassa rahastosta rahoitettavien menojen valvonnasta ja antaa tiiviissä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa toimenpiteiden moitteettoman toteuttamisen varmistamiseksi tarvittavat määräykset.

(8) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta [.. päivänä ...kuuta ....] annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o ../.. [18] olisi otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon komission sisäisen hallinnon uudistuksen keskeinen osa laadittaessa EKR:n varainhoitoasetusta etenkin siltä varalta, että EKR:n varat sisällytetään yhteisöjen yleiseen talousarvioon. Komissio voi esittää neuvostolle muutoksia tähän asetukseen mainitun asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella,

[18] EYVL

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA KESKEISIMMÄT SÄÄNNÖKSET

I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 LUKU

KOHDE

1 artikla

1. Tässä asetuksessa esitetään säännöt, jotka koskevat yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä 'EKR', varojen muodostumista ja käyttöä.

2. Jollei toisin ilmoiteta tässä asetuksessa viittauksia AKT-valtioihin pidetään myös viittauksina niiden elimiin ja edustajiin, sellaisina kuin ne määritellään AKT-EY -sopimuksen liitteen IV 13 ja 14 artiklassa, jotka voivat asianmukaisesti valtuuttaa edustajan käyttämään heidän vastuutaan mainitun sopimuksen puitteissa.

2 LUKU LASKENTAYKSIKÖN PERIAATE

2 artikla

EKR:n varat muodostetaan ja käytetään ja rahaston tilinpäätös esitetään euroina.

Kuitenkin 27 artiklassa tarkoitetun kassan hallinnoimiseksi tilinpitäjällä on valtuus suorittaa maksutapahtumia euroina, kansallisina valuuttoina tai muina valuuttoina.

3 LUKU ERITTELYPERIAATE

3 artikla

EKR:n varat eritellään tärkeimpien yhteistyövälineiden mukaisesti pitkän aikavälin kehityksen tukeen, alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukeen sekä investointivaroihin.

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille, jäljempänä 'AKT-valtiot', maksettavat varat eritellään AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevassa rahoituspöytäkirjassa. Varat eritellään myös sisäisen sopimuksen määräysten perusteella ottamalla huomioon 2 artiklan 2 kohdassa määrätty varaus sekä mainitun sisäisen sopimuksen 4 artiklan mukaisesti täytäntöönpanoon liittyviin kuluihin varatut varat.

Merentakaisille maille ja alueille maksettavat varat eritellään merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen liitteessä II A. Erittelyssä otetaan myös huomioon kyseisen liitteen 3 artiklan 3 kohdassa määrätty varaus sekä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiset teknisen avun tutkimukset tai toimet.

4 LUKU MOITTEETTOMAN VARAINHOIDON PERIAATE

4 artikla

1. EKR:n varat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2. Taloudellisuuden periaate edellyttää, että keinot toimintojen toteuttamiseen ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset sekä kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

3. On määriteltävä tavoitteet, joiden toteutumista voidaan seurata erilaisten mittareiden avulla, sekä seurattava tavoitteiden toteutumista. Tätä varten toimet on arvioitava ennakolta jo ennen EKR:n varojen käyttämistä sen varmistamiseksi, että odotetut tulokset oikeuttavat keinojen käytön.

4. Ohjelmat ja toimenpiteet tarkastetaan määräajoin, erityisesti 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien suorittamispyyntöjen arviointia ja niiden aiheellisuuden tarkastamista varten.

5 LUKU SEURATTAVUUSPERIAATE

5 artikla

1. EKR:n varojen hallinnoinnissa ja käytössä ja rahaston tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan seurattavuusperiaatetta.

2. Sisäisen sopimuksen 10 artiklan mukaisesti maksusitoumuksia ja maksuja koskevat vuosiennusteet ja tämän asetuksen 96 artiklassa tarkoitettu EKR:n tilinpäätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

II OSASTO EKR:N VAROJEN MUODOSTUMINEN JA RAKENNE

1 LUKU EKR:N VAROJEN MUODOSTUMINEN

6 artikla

1. EKR muodostuu seuraavista varoista:

a) sisäisen sopimuksen 1 artiklassa vahvistetuista rahoitusvaroista;

b) varoista, joiden on todettu sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti EKR:n vanhat mahdollisesti käyttämättä olevat varat ja jotka määritellään tämän asetuksen kolmannen osan I osastossa.

2. Edellä 1 kohdassa mainittujen varojen korkotulot, jotka on talletettu AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklassa tarkoitettujen maksuasiamiesten huostaan Eurooppaan, maksetaan yhdelle tai useammalle komission nimissä avatulle pankkitilille ja käytetään sisäisen sopimuksen 9 artiklan ja tämän asetuksen mukaisesti.

3. AKT-EY-sopimuksen ja sisäisen sopimuksen mukainen avustusosuuksien jakautuminen esitetään ohjeellisena tämän asetuksen liitteessä.

7 artikla

Sisäisen sopimuksen 4 artiklassa vahvistetun määrän tarkoituksena on rahoittaa AKT-EY-sopimuksen täytäntöönpanosta komissiolle aiheutuvat menot. Se käytetään sisäisen sopimuksen 9 artiklassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Nämä varat käytetään erityisesti komission ja sen lähetystöjen hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen EKR:sta rahoitettujen toimien sujuvan valmistelun ja täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2 LUKU EKR:ON MAKSETTAVAT RAHOITUSOSUUDET

8 artikla

1. Komissio hyväksyy ja ilmoittaa neuvostolle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta arvion seuraavalle varainhoitovuodelle ennakoiduista maksuista sekä rahoitusosuuksien suorittamispyyntöjen erääntymisaikataulut ottaen huomioon Euroopan investointipankin, jäljempänä 'EIP', komissiolle 121 artiklan mukaisesti ilmoittaman arvion hallinnoimistaan toimista, mukaan lukien korkotuet.

Komissio perustelee pyydetyn määrän komission valmiuksiin hallinnoida ehdotetun suuruisia varoja. EIP esittää pyydetyn määrän perusteeksi omat toiminnalliset tarpeensa. Neuvosto tekee päätöksen pyydettyjen määrien aiheellisuudesta ja jokaisesta rahoitusosuuksien suorittamispyynnöstä sisäisen sopimuksen 10 artiklassa ja tämän asetuksen 39 artiklassa esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Yhdeksänteen EKR:on 6 artiklan mukaisesti aikaisemmista ylijäämistä siirrettyjen varojen jäsenvaltiokohtaiset osuudet lasketaan suhteessa jokaisen jäsenvaltion kyseiseen EKR:on maksamiin rahoitusosuuksiin.

3. Komission rahoitusosuuksia koskevat vuosiennusteet sisältävät:

a) sen ennakkoarvion ja EIP:n ennakkoarviot seuraavan varainhoitovuoden maksusitoumuksista;

b) sen arvion ja EIP:n arviot maksusitoumuksista ja -suorituksista rahoitusosuuksien suorittamispyyntövuotta seuraavilta kultakin neljältä vuodelta; neuvosto hyväksyy ja tarkistaa aikataulun vuosittain.

4. Jos rahoitusosuudet eivät riitä kattamaan EKR:n todellisia tarpeita kyseisen varainhoitovuoden aikana, mahdollisiin lisämaksuihin sovelletaan sisäisen sopimuksen 10 artiklan 4 kohtaa.

5. Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien maksaminen suoritetaan 39 artiklan mukaisesti.

III OSASTO EKR:N VAROJEN HOITO

1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

9 artikla

1. Komissio hoitaa AKT-EY-sopimuksen 57 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä määritellyt yhteisön vastuut. Tätä varten se huolehtii korkotukia lukuun ottamatta EKR:n varoista myönnetyillä avustuksilla toteutettavien toimien rahoitusjärjestelyistä ja suorittaa maksut tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

Komissio toimii tätä asetusta soveltaessaan omalla vastuullaan ja rahoitusvarojen rajoissa.

2. EIP hallinnoi yhteisön lukuun investointivaroja sekä korkotukia ja toteuttaa siihen liittyvät toimet toisessa osassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Tässä yhteydessä EIP toimii yhteisön puolesta ja sen vastuulla.

EIP huolehtii sellaisten toimien rahoitusjärjestelyistä, joihin on myönnetty lainaa sen omista varoista ja joihin on mahdollisesti liitetty korkotuki EKR:n rahoitusvaroista.

3. Ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä sovelletaan yksinomaan niihin EKR:n varoin toteutettaviin rahoitusjärjestelyihin, joita hoitaa komissio. Näitä säännöksiä ei voida tulkita niin, että niistä syntyisi komissiolle velvollisuuksia huolehtia EIP:n hallinnoimin EKR:n varoin toteutettavista rahoitusjärjestelyistä.

10 artikla

Komissio voi siirtää yksiköilleen EKR:n varojen hoitoon liittyviä valtuuksia tässä asetuksessa määritettyjen edellytysten mukaisesti ja valtuutusasiakirjassa vahvistamissaan rajoissa. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

11 artikla

Jäljempänä 3 luvussa määritelty taloushallinnon toimija ei saa ryhtyä EKR:n varoja hoitaessaan toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita hänen omien etujensa ja yhteisön etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen toimijan on pidättäydyttävä toimista ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

12 artikla

1. Sisäisen sopimuksen 24 artiklan 1-3 kohdassa tarkoitettuja rahoitusehdotuksia koskevia menettelyjä noudattaen ja menettelyjä nopeuttaakseen komissio tekee ehdotuksia AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen toimien kokonaisrahoituksen hyväksymisestä. Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen komissio voi tehdä rahoituspäätöksiä yleisen luvan perusteella.

2. Rahoitusehdotuksissa on täsmennettävä tavoitteet ja tarvittaessa yhteisön osuuden tarkoitettu vaikutus, toimien toteutuskelpoisuus, aikaisemmat kokemukset ja arviot sekä yhteensovittaminen muiden avunantajien kanssa.

2 LUKU TOTEUTTAMISTAVAT

13 artikla

Komissio hoitaa EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen hajautetusti AKT-valtioiden kanssa AKT-EY-sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja soveltaen erityisesti kyseisen sopimuksen 57 artiklassa ja liitteessä IV olevassa ja 34, 35 ja 36 artiklassa määrättyä tehtävänjakoa.

Komissio hoitaa EKR:n varoista järjestettävää rahoitusta hajautetusti merentakaisten maiden ja alueiden kanssa merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä säädetyin edellytyksin.

Joissakin AKT-EY-sopimuksessa, sisäisessä sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä määrätyissä erityistapauksissa komissio voi hoitaa EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen keskitetysti.

Joissakin AKT-EY-sopimuksessa, sisäisessä sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä määrätyissä erityistapauksissa komissio voi hoitaa EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen myös yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

EKR:n varat voidaan yhdistää muista lähteistä saataviin varoihin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

14 artikla

1. Hajautetussa hallinnoinnissa komissio hoitaa EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Komissio ja edunsaajina olevat AKT-valtiot tai merentakaiset maat ja alueet:

a) tarkastavat säännöllisesti, että EKR:n varoista rahoitettavat toimet on toteutettu oikein;

b) toteuttavat toimenpiteet estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja ryhtyvät tarvittaessa oikeustoimiin periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut varat.

3. Varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, komissio toteuttaa kyseisellä lainsäädännöllä sille myönnettyjen toimivaltuuksiensa rajoissa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä tai tekee rahoituskorjauksia, jotta se voi hoitaa tehtävät, jotka sille on osoitettu AKT-EY-sopimuksessa, erityisesti kyseisen sopimuksen liitteessä IV olevan 34 artiklan 1 kohdan nojalla EKR:n varoista rahoitettujen menojen valvomisesta, sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja erityisesti mainitun päätöksen 20 ja 32 artiklan nojalla.

AKT-valtioiden merentakaisten maiden ja alueiden tapaa toteuttaa EKR:n varoista rahoitettuja toimia valvoo komissio, ja valvonta suoritetaan joko ennakkohyväksyntänä tai jälkitarkastuksina taikka näiden yhdistelmänä AKT-EY-sopimuksen sekä merentakaisten maiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti.

4. Sen mukaan, miten paljon hallintoa on hajautettu AKT-EY-sopimuksessa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä, komissio pyrkii edistämään sitä, että hoitaessaan AKT-EY-sopimuksella ja merentakaisten maiden assosiaatiosta tehdyllä päätöksellä niille osoitettuja tehtäviä edunsaajina olevat AKT-valtiot ja merentakaiset maat ja alueet noudattavat 4 artiklassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta ja erityisesti alkavat asteittain soveltaa seuraavia perusteita:

a) tulojen ja menojen hyväksymisen ja maksamisen tehtävät on erotettu toisistaan;

b) hallinnointitoimille on järjestetty tehokas sisäinen valvontajärjestelmä;

c) EKR:n varojen käytön osoittamista varten on erilliset tilitysmenettelyt;

d) hallinnointitoimille on järjestetty riippumaton julkinen tai yksityinen ulkoinen tarkastusjärjestelmä;

e) käytössä on avoimet, syrjimättömät ja kaikki eturistiriidat poissulkevat hankintamenettelyt;

f) 80 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen julkisoikeudellisten laitosten suorassa valvonnassa toteutettuja toimia varten on annettu tarkoituksenmukaiset säännökset maksutilien hallinnoinnista ja valvonnasta ja maksujen hoitajien ja tilinpitäjien tehtäväalueiden määrityksestä.

Sovittuaan asiasta edunsaajina olevien AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa komissio sisällyttää 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin asianmukaiset määräykset ensimmäisen kohdan soveltamista varten.

15 artikla

1. Kun komissio hoitaa EKR:n varoja keskitetysti, rahoitustoimet toteutetaan joko suoraan sen yksiköissä tai siten, että toimeenpanovalta siirretään tämän artiklan 2-7 kohdan sekä 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

2. Komissio ei saa siirtää kolmansille AKT-EY-sopimukseen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehtyyn päätökseen perustuvia toimeenpanovaltuuksiaan, jos niihin sisältyy poliittisia valintoja edellyttävää laajaa harkintavaltaa.

Ensimmäisen alakohdan säännöstä sovelletaan erityisesti 52 artiklan 2 kohdassa säädettyihin rahoituspäätöksiin.

3. Komissio voi 2 kohdassa säädetyin rajoituksin siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten rahoituksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä:

a) 16 artiklassa tarkoitetuille toimeenpanovirastoille;

b) kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai yksityisoikeudellisille yksiköille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä ja jotka esittävät riittävät rahoitustakuut niille tämän kohdan puitteissa vahvistettujen järjestelyjen mukaisesti siirrettyjen tehtävien toteuttamisesta.

Komissio voi siirtää ensimmäisen alakohdan b alakohdan tapauksessa jäsenvaltioille tai rahoituksen toteuttamisesta vastaaville jäsenvaltioiden vastaaville jäsenvaltioiden elimille yhteisön avustusten hallinnoinnista, kun kyse on jäsenvaltioiden tai asianomaisten yhteisöjen osarahoittamista ohjelmista tai hankkeista, jotka vastaavat sisäisen sopimuksen III luvussa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 20 artiklassa tarkoitettuja maakohtaisten yhteistyöstrategioiden ensisijaisia tavoitteita. Komissio voi maksaa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa määrätyistä EKR:n varoista korvauksia hallinnollisiin kuluihin.

Toteuttamistehtävät voidaan antaa ensimmäisen alakohdan b alakohdan tapauksessa kyseisten elimien hoidettaviksi ainoastaan, jos etukäteisanalyysi osoittaa, että toteuttamistehtävien siirto on paras tapa vastata moitteettoman varainhoidon tarpeisiin, ja jos siirrossa noudatetaan syrjimättömyyden periaatetta ja yhteisön rahoitusosuus tuodaan selvästi esiin. Toteutustehtävien siirrosta ei saa aiheutua eturistiriitoja. Jos etukäteisanalyysi osoittaa, että toteuttamistehtävien siirto on paras tapa vastata moitteettoman varainhoidon tarpeisiin, komissio pyytää ennen tehtävien siirtämistä lausunnon sisäisen sopimuksen 21 artiklassa määrätyltä EKR:n komitealta. EKR:n komitea voi myös ilmoittaa kantansa suunniteltujen valintaperusteiden soveltamisesta.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja vakuuksia sovelletaan erityisesti perittäessä varoja takaisin asianomaisilta elimiltä tai yksiköiltä.

4. Kun toteuttamistehtäviä siirretään ulkopuolisille 3 kohdassa tarkoitettujen välillisten toteuttamistapojen mukaisesti, siirrettävät tehtävät on määriteltävä tarkasti ja niitä on valvottava. Toteuttamistehtävistä vastaavat elimet:

a) tarkastavat säännöllisesti, että rahoitettavat toimet on toteutettu oikein;

b) toteuttavat toimenpiteitä estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja ryhtyvät tarvittaessa oikeustoimiin periäkseen takaisin menetetyt, aiheettomasti maksetut tai väärinkäytetyt varat.

5. Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä, joilla toteuttamistehtäviä siirretään, on oltava kaikki asianmukaiset säännökset toteutettavien toimien seurattavuuden varmistamiseksi sekä ainakin seuraavat järjestelyt:

a) riippumaton ulkoinen tarkastus;

b) hallinnointitoimien tehokas sisäinen valvontajärjestelmä;

c) kirjanpito näistä toimista sekä sellaiset tilinpäätösmenettelyt, joiden avulla voidaan varmistua EKR:n varojen käytön moitteettomuudesta ja joita soveltamalla tilit ilmentävät varojen todellista käyttöastetta;

d) IV osaston säännösten mukaiset hankintamenettelyt ja V osaston mukaiset avustusten myöntämismenettelyt.

Komissio voi tunnustaa 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten elimien valvonta- ja laskentajärjestelmät ja hankintamenettelyt omien sääntöjensä mukaisiksi ottaen tällöin huomioon kansainvälisesti hyväksytyt standardit.

6. Komissio huolehtii siitä, että 3 kohdassa tarkoitetuille elimille siirrettyjen tehtävien suorittamista valvotaan, arvioidaan ja tarkastetaan säännöllisesti. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on asianomaisten elimien suhteen samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden suhteen. Asianomaiset elimet antavat määräykset, jotka ovat tarpeen OLAFin sisäisten tutkimusten helpottamiseksi. Kaikissa tällaisten elimien asiakirjoissa, jotka liittyvät EKR:n varoista järjestettävän rahoituksen toteuttamiseen, ja varsinkin kaikissa päätöksissä ja sopimuksissa on määrättävä erikseen 52 artiklan 4 kohdassa säädettyjen tarkastusten kaltaisista tarkastuksista.

7. Komissio ei saa siirtää EKR:sta peräisin olevien varojen käyttöön liittyviä tehtäviä, mukaan lukien maksu- ja perintätehtäviä kolmansille yksityisoikeudellisille yksiköille tai elimille, paitsi 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuille elimille tai yksiköille.

Muille ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai elimille kuin 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille elimille tai yksiköille voidaan siirtää sopimuksella ainoastaan teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

16 artikla

Toimeenpanovirastot ovat yhteisön oikeuden mukaisia komission päätöksellä perustettuja oikeushenkilöitä, joille voidaan siirtää kokonaan tai osittain EKR:n varojen hoito komission puolesta ja komission vastuulla tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti.

17 artikla

Kun hallinnointi toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, järjestöt soveltavat kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, valvonnassa ja julkisissa hankinnoissa standardeja, jotka antavat samat takeet kuin kansainvälisesti tunnustetut standardit. Komissio valvoo kansainvälisten järjestöjen tapaa toteuttaa EKR:n varoista rahoitettavia toimia. Valvonta voidaan suorittaa joko ennakkohyväksyntänä tai jälkitarkastuksina taikka näiden yhdistelmänä.

3 LUKU TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖ

1 jakso: Tehtävien eriyttämisen periaate

18 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

2. Jollei toisin ilmoiteta, viittauksilla tulojen ja menojen hyväksyjään tai toimivaltaiseen tulojen ja menojen hyväksyjään tarkoitetaan komission tulojen ja menojen hyväksyjiä, sellaisina kuin ne määritellään 2 jaksossa. Viittauksilla tilinpitäjään tarkoitetaan 3 jaksossa määriteltyä komission tilinpitäjää.

2 jakso: Tulojen ja menojen hyväksyjä

19 artikla

1. Edellä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien rahoitusjärjestelyjä toteutettaessa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa komissio.

2. Komissio määrittää sen henkilöstötason, joka saadaan valtuuttaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviin, ja vahvistaa tehtävien laajuuden sekä valtuutettujen mahdollisuuden siirtää valtuutusta.

3. AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 34 artiklan mukaisesti komissio nimeää yhden valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän EKR:n johtavaksi tulojen ja menojen hyväksyjäksi. Komissio määrittää myös hänen tehtävänsä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanossa. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää täytäntöönpanovaltuutensa edelleenvaltuutetuille tulojen ja menojen hyväksyjille.

4. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä voidaan siirtää ja siirrettyjä tehtäviä siirtää edelleen ainoastaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen tai muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä 'henkilöstösäännöt', alaisina oleville henkilöille.

5. Tässä osastossa vahvistettuja toimivaltasääntöjä sovelletaan myös valtuutettuihin tai edelleenvaltuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin. Valtuutetut ja edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät saavat toimia vain valtuutus- tai edelleenvaltuutusasiakirjassaan määrätyissä rajoissa. Jokaisessa toimivallan siirtämistä koskevassa päätöksessä ilmoitetaan valtuutuksen rajat ja tarvittaessa kesto. Toimivaltaisen valtuutetun ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän avustajana hänen tehtävissään voi toimia yksi tai useampi henkilö, jonka tehtävänä on suorittaa ensiksi mainitun vastuulla tiettyjä talousarvion toteuttamiseksi ja tilinpäätöksen laatimiseksi tarvittavia toimia.

6. Edellä 2, 3 ja 5 kohdan nojalla tehdyt valtuuttamista koskevat päätökset annetaan tiedoksi valtuutuksen saaneille, tilinpitäjälle, sisäiselle tarkastajalle sekä tilintarkastustuomioistuimelle.

20 artikla

EKR:n varoja hallinnoivan tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on käsitellä tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista.

21 artikla

1. Menojen toteuttamiseksi johtava tulojen ja menojen hyväksyjä ja edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät tekevät maksusitoumuksia, vahvistavat menoja, hyväksyvät niitä maksettavaksi ja valmistelevat EKR:n varojen käyttöä.

2. Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten lähettäminen. Tulojen perintään voi kuulua myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

22 artikla

1. Muissa kuin keskitetyn hallinnointivastuun tapauksissa kansallinen tai alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä, sellaisena kuin se on määritelty AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 35 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä, toteuttaa ohjelmien tai hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvät toimet AKT-valtioissa läheisessä yhteistyössä lähetystön päällikön kanssa mainitussa liitteessä IV olevan 35 ja 36 artiklan mukaisesti.

2. Lähetystön päällikkö on edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä, jonka on hänelle siirrettyjä tehtäviä hoitaessaan noudatettava tätä asetusta. Hänelle annetaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 36 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä määriteltyjen tehtävien edellyttämät ohjeet ja valtuudet.

23 artikla

1 Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet AKT-EY-sopimuksen liitteen IV sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 18 ja 33 artiklan ja liitteiden II A-II D soveltamiseksi.

2. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa toimenpiteet, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että kansalliset tai alueelliset tulojen ja menojen hyväksyjät huolehtivat näille AKT-EY-sopimuksen ja erityisesti sen liitteen IV sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen tai sen täytäntöönpanotoimenpiteiden nojalla osoitetuista tehtävistä. Hän tekee läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa tarvittavat varojen sitomista ja rahoitusjärjestelyjä koskevat päätökset, joilla varmistetaan, että toimenpiteet on toteutettu taloudelliselta ja tekniseltä kannalta moitteettomasti.

24 artikla

Jos johtava tulojen ja menojen hyväksyjä saa tiedon ongelmista EKR:n varojen hallinnointimenettelyissä, hän ottaa kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa yhteyttä tarvittaviin tahoihin asian korjaamiseksi ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet; hän voi myös korvata väliaikaisesti kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän, jos tämä ei hoida tai ei kykene hoitamaan AKT-EY-sopimuksessa määrättyjä tehtäviään. Viimeksi mainitussa tapauksessa komissio voi saada sille aiheutuneesta ylimääräisestä hallinnollisesta työstä taloudellisen korvauksen, joka maksetaan asianomaiselle AKT-valtiolle myönnetyistä varoista.

Kaikki toimenpiteet, joihin johtava tulojen ja menojen hyväksyjä ryhtyy ensimmäisen kohdan nojalla, toteutetaan asianomaisen kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän puolesta ja tämän lukuun.

25 artikla

1. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä laatii komission vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit, organisaatiorakenteen sekä tehtävien toteuttamiseen soveltuvat hallinnointia ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt, mukaan lukien tarvittaessa tarkastaminen jälkikäteen. Ennen toimen hyväksymistä sen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat tarkastetaan; toimen aloittanut henkilö ei saa toimia tarkastajana. Toimen aloittaminen ja sen tarkastaminen etukäteen ja jälkikäteen on pidettävä erillään.

2. Taloustapahtumia valvovalla henkilöllä on oltava tehtäviensä edellyttämä ammatillinen pätevyys. Hänen on noudatettava komission vahvistamaa johtosääntöä.

3. Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilö katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja, jos tämä ei puutu asiaan, 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle elimelle. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa yhteisön etuja, hänen on ilmoitettava OLAFille tai henkilöstösäännöissä nimetyille elimille.

26 artikla

Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä laatii komissiolle vuosittain toimintakertomuksen tehtäviensä suorittamisesta. Kertomus sisältää tarkoituksenmukaiset taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot ja siitä ilmenee, vastaavatko hänen saavuttamansa tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tehtäviin liittyy, miten hänen käyttöönsä asetetut varat on käytetty ja miten sisäinen valvontajärjestelmä toimii. Komission sisäinen tarkastaja tutustuu vuosittain annettavaan toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin. Komissio toimittaa vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvedon edellisen vuoden toimintakertomuksista.

3 jakso: Tilinpitäjä

27 artikla

1. Tilinpitäjällä on seuraavat tehtävät:

a) maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b) tilinpäätösasiakirjojen ja rahoituksen toteutusta koskevien selvitysten laatiminen ja esittäminen 100 ja 101 artiklan mukaisesti;

c) kirjanpito:

i) 6 artiklassa tarkoitetut avustusosuudet lukuun ottamatta investointivaroja ja korkotukia;

ii) 52 artiklassa tarkoitetut sitoumukset;

iii) maksut, tulot ja saamiset;

d) kirjanpidossa noudatettavien sääntöjen ja menetelmien sekä tililuettelon määritteleminen VII osaston mukaisesti;

e) kirjanpitojärjestelmien määritteleminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja;

f) kassanhallinta.

2. Tilinpitäjä saa johtavalta tulojen ja menojen hyväksyjältä ja EIP:ltä kaikki näiden omalta osaltaan luotettaviksi vahvistamat tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea kuva EKR:n varoista järjestettävän rahoituksen toteuttamisesta.

3. Yksin tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa raha- tai muita varoja. Hän on vastuussa niiden säilyttämisestä.

28 artikla

Komissio nimeää tilinpitäjän. Tilinpitäjä voi tehtäviensä suorittamiseksi siirtää joitakin niistä henkilöstösääntöjen alaisille henkilöille, jotka toimivat hänen alaisuudessaan. Heille siirretyt tehtävät määritellään valtuutusasiakirjassa.

Ensimmäisen kohdan nojalla tehdyt valtuuttamista koskevat päätökset annetaan tiedoksi valtuutuksen saaneille, johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle, sisäiselle tarkastajalle sekä tilintarkastustuomioistuimelle.

4 jakso: Maksuasiamies

29 artikla

Tilinpitäjä avaa AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklan 1 ja 4 kohdassa tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksujen suorittamiseksi tilejä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden rahoituslaitoksissa AKT-valtioiden kansallisen valuutan määräisiä tai merentakaisten maiden ja alueiden paikallisen valuutan määräisiä maksuja varten sekä jäsenvaltioiden rahoituslaitoksissa euromääräisiä ja muiden valuuttojen määräisiä maksuja varten. Jollei AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, näille tileille talletetut varat kasvavat korkoa. Korot maksetaan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle tilille.

30 artikla

Komission ja AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklassa tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksuasiamiesten suhteet perustuvat sopimuksiin. Kun sopimukset on allekirjoitettu, jäljennökset niistä toimitetaan tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle.

31 artikla

1. Komissio siirtää 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti avatuilta erityistileiltä tarvittaessa varoja sen nimissä 29 artiklan mukaisesti avatuille tileille. Siirrot toteutetaan hankkeita ja ohjelmia koskevien käteisvarojen tarpeiden perusteella.

2. Komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan kohdentamaan 41 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilta erityistileiltä tehtävät nostot siten, että varojen jakautuminen kyseisillä tileillä säilyy eri jäsenvaltioiden EKR:on maksamien rahoitusosuuksien suhteen mukaisena.

32 artikla

Niiden komission virkamiesten ja toimihenkilöiden allekirjoitukset, joilla on valtuudet käyttää EKR:n tilejä, toimitetaan kyseisille pankeille tilejä avattaessa; niiden virkamiesten ja toimihenkilöiden allekirjoitukset, jotka valtuutetaan myöhemmin, toimitetaan silloin, kun heidät nimetään. Tätä menettelyä sovelletaan myös kansallisten ja alueellisten tulojen ja menojen hyväksyjien sekä näiden valtuuttamien henkilöiden allekirjoitusten toimittamiseen AKT-valtioissa tai merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla maksuasiamiehille avattujen tilien käyttöä varten, sekä tarvittaessa jäsenvaltioissa avattujen tilien käyttöä varten.

4 LUKU TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖN VASTUUALUEET

1 jakso: Yleiset säännöt

33 artikla

1. Rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää peruuttaa väliaikaisesti tai lopullisesti johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän ja edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutuksen tai edelleenvaltuutuksen.

2. Rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista komissio voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjät väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta.

34 artikla

1. Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka 33 artiklassa tarkoitetulle henkilöstölle saattaa langeta asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja Euroopan yhteisöjen tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien säännösten perusteella.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjään tai tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35, 36 ja 37 artiklan soveltamista. Yhteisön etua haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta saatetaan OLAFin tai henkilöstösäännöissä nimetyn elimen käsiteltäväksi.

2 jakso: Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

35 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, joissa määrätään, että virkamiestä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain yhteisöjen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä, erityisesti kun hän toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen noudattamatta kuitenkaan tätä varainhoitoasetusta ja sen soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. Samoin menetellään myös, kun tulojen ja menojen hyväksyjä tekee vakavan virheen eikä laadi saatavaa koskevaa asiakirjaa tai ei laadi perintämääräyksiä taikka antaa ne perusteluitta viivästyneinä, tai perusteetta laiminlyö sellaisen maksumääräyksen antamisen, josta komissio voi joutua vastuuseen kolmansiin nähden, tai viivästyttää tällaisen maksumääräyksen antamista.

36 artikla

1. Jos johtava tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa johtavalle tai edelleenvaltuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen tekemistä varten kirjallisesti perustellun toimeksiannon, tämä vapautuu vastuustaan.

2. Yksikkönsä sisällä edelleenvaltuutuksen antanut johtava tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointijärjestelmien ja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

3. Komissio perustaa asetuksen (EY, Euratom) N:o [../..], jäljempänä 'yleinen varainhoitoasetus', mukaisesti erityiselimen, jolla on toimivalta selvittää taloudellisia väärinkäytöksiä ja niiden vaikutuksia EKR:n puitteissa. Komission hallinnoimiin EKR:n varoihin liittyvät asiat annetaan tämän elimen käsiteltäviksi edellytyksin, joista säädetään yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä.

Komissio päättää kyseisen elimen lausunnon perusteella, aloittaako se kurinpitomenettelyn tai saattaako se asianomaiset korvausvelvollisiksi. Jos elin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, jossa se esittää asiaa koskevia suosituksia.

3 jakso: Tilinpitäjiin sovellettavat säännöt

37 artikla

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen mukaisesti ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Hänet voidaan erityisesti saattaa vastuuseen, jos:

a) hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa;

b) pankki- tai postisiirtotilejä on aiheettomasti muutettu;

c) perinnät tai maksut eivät ole perintä- tai maksumääräyksien mukaisia;

d) tulojen kantaminen on laiminlyöty.

5 LUKU TULOTAPAHTUMAT

1 jakso: EKR:n varojen käyttöön asettaminen

38 artikla

EKR:n tulot muodostuvat sisäisen sopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden maksuista, 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti talletetuista varoista saaduista tuloista ja muista tuloista, jotka neuvosto hyväksyy ja jotka on käytettävä samoihin tarkoituksiin kuin 6 artiklan 2 kohdassa ja 7 artiklassa määritellyt varat.

39 artikla

1. Neuvosto vahvistaa jäsenvaltioiden vuosittaiset rahoitusosuudet määräenemmistöllä sisäisen sopimuksen 21 artiklan mukaisesti ja ne suoritetaan neljässä erässä, jotka erääntyvät

a) 20 päivänä tammikuuta;

b) 1 päivänä huhtikuuta;

c) 1 päivänä heinäkuuta;

d) 1 päivänä marraskuuta.

Komissio tekee ehdotuksensa neuvostolle viimeistään 15 arkipäivää ennen erääntymispäiviä.

Varainhoitovuoden lisämaksuosuudet, joista neuvosto tekee päätöksen sisäisen sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti, erääntyvät ja ne suoritetaan, jollei neuvosto päätä toisin, mahdollisimman lyhyessä määräajassa, joka vahvistetaan näiden maksujen suorittamispyyntöä koskevassa päätöksessä ja joka voi olla enintään kolme kuukautta.

2. Jokaisessa rahoitusosuuksien suorittamispyynnössä on mainittava 9 artiklan mukaisesti:

a) EKR:n toimenpiteiden rahoittamiseksi tarvittavat rahoitusosuudet, joita komissio hallinnoi;

b) EKR:n toimenpiteiden sekä korkotukien rahoittamiseksi tarvittavat rahoitusosuudet, joita EIP hallinnoi.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien suoritukset vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osalta niin, että ne vastaavat kyseisen jäsenvaltion rahoitusosuutta EKR:sta, sellaisena kuin se on määriteltynä sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa ja ilmaistuna tämän asetuksen liitteessä.

40 artikla

Tätä osaa ja kolmatta osaa sovelletaan yksinomaan tuloihin, jotka komissio on perinyt 41 artiklan nojalla.

41 artikla

1. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ilmaistaan euroina.

2. Jokaisen jäsenvaltion on suoritettava rahoitusosuutensa euroina.

3. Jokaisen jäsenvaltion on suoritettava komissiolle 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuutensa erityistilille, jonka nimi on "Euroopan yhteisöjen komissio - Euroopan kehitysrahasto" ja joka on avattu kyseisen jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa. Rahoitusosuuksista saadut varat pidetään tällä erityistilillä, kunnes niitä tarvitaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklassa tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksujen suorittamiseen.

Jokaisen jäsenvaltion on suoritettava EIP:lle 39 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu rahoitusosuutensa 122 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti EIP:hen kunkin jäsenvaltion nimiin avatulle tilille.

Komissio tarjoaa tarvittaessa teknistä apua 39 artiklassa tarkoitettujen neuvoston päätösten täytäntöönpanossa.

4. Jos tässä artiklassa tarkoitettuja maksettavia rahoitusosuuden eriä ei ole maksettu erääntymispäivänä, kyseiseltä jäsenvaltiolta peritään maksamattomalta määrältä korko, joka on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa erääntymiskuukauden ensimmäisenä arkipäivänä julkaistava korko, jota Euroopan keskuspankki soveltaa euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihinsa. Korkoa korotetaan 0,25 prosenttia viivästyskuukautta kohti. Korotettua korkoa sovelletaan koko viivästyksen ajalta.

Komissiolle 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti maksettavien määrien osalta kertyneet viivästyskorot maksetaan jollekin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tileistä.

EIP:lle 39 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti maksettavien määrien osalta kertyneet viivästyskorot maksetaan EIP:lle.

5. AKT-EY -sopimuksen liitteessä I olevan rahoituspöytäkirjan päättyessä komissio pyytää tarvittaessa jäsenvaltioita suorittamaan maksettavaksi jääneet 39 artiklan mukaiset rahoitusosuutensa tässä asetuksessa vahvistetuin edellytyksin.

2 jakso: Saamisennuste

42 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii saamisennusteen jokaisesta toimenpiteestä tai tilanteesta, josta aiheutuu EKR:lle saamisia tai joka muuttaa EKR:n saamisia ja josta kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa komissiolle tai josta komissio saa itse tiedon. Saamisennusteet toimitetaan tilinpitäjälle kirjattavaksi. Niissä mainitaan tulon laji ja kohta, johon tulo kirjataan, sekä mahdollisuuksien mukaan arvio sen määrästä ja velallisen nimi. Saamisennusteita laatiessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa, että

a) tulo on kirjattu oikeaan kohtaan ja

b) saamisennuste on säännönmukainen ja EKR:n hallintoon sovellettavien säännösten mukainen sekä kyseisten säännösten täytäntöönpanoa koskevien säädösten ja 4 artiklassa tarkoitettujen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen.

3 jakso: Saamisten vahvistaminen

43 artikla

Saamisten vahvistaminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) varmistaa, että velallisella on velkaa;

b) määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän; ja

c) tarkastaa, että velka on riidaton.

4 jakso: Perintäperiaate

44 artikla

1. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

2. Komissio määrittelee edellytykset, joilla yhteisölle on maksettava viivästyskorkoa.

5 jakso: Perinnän hyväksyminen

45 artikla

1. Perintätoimen hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä hänen vahvistamansa saaminen.

2. Rajoittamatta AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden vastuualueita komissio voi määrätä saamisen maksuvelvollisuuden myös muille kuin valtioille perustamissopimuksen 256 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä.

46 artikla

Jokainen EKR:n rahoituksen toteuttamiseen liittyvä rahastolle kuuluva selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt saaminen on vahvistettava tilinpitäjälle annetulla perintämääräyksellä ja velalliselle osoitetulla veloitusilmoituksella; nämä laatii toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä. Perintämääräykseen on liitettävä asiakirjat, jotka osoittavat oikeuden saamiseen. Perintämääräystä laatiessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa, että:

a) tulo on kirjattu oikeaan kohtaan ja

b) määräys on säännönmukainen ja asiaan sovellettavien säännösten mukainen,

c) tositteet ovat asianmukaisia;

d) velallisen nimi on oikein;

e) eräpäivä on merkitty,

f) 4 artiklassa tarkoitettuja moitteettoman varainhoidon periaatteita on noudatettu ja

g) perittävä määrä ja valuutta on merkitty oikein.

Perintämääräysten kirjaamisesta huolehtii tilinpitäjä.

6 jakso: Perintä

47 artikla

1. Tilinpitäjä on vastuussa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Hän huolehtii siitä, että tulot maksetaan EKR:lle perintämääräyksissä määrättyinä eräpäivinä ja että asiaa koskevat yhteisöjen oikeudet turvataan.

2. Jos maksua ei ole suoritettu perintämääräyksessä asetettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä asianomaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, soveltuvin osin myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintäteitse.

3. Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet saamiset EKR:lta tai yhteisöiltä.

4. Jos asianomaisen AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen virastot, yksiköt tai liikelaitokset eivät peri V osastossa tarkoitettujen julkisoikeudellisten laitosten suorassa valvonnassa toteutettaviin toimiin kuuluvia EKR:n saamisia määräajassa, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen erääntyneiden määrien perimiseksi ja johtava tulojen ja menojen hyväksyjä keskeyttää tarvittaessa tämän hankintamenettelyn käyttämisen kyseisen valtion tai merentakaisen maan taikka alueen hyväksi.

48 artikla

1. Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteen mukainen ja että komission tätä tarkoitusta varten ennalta määräämiä menettelyjä ja perusteita on noudatettu. Luopumispäätöksen, joka on perusteltava, tekee johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, joka voi siirtää päätöstä koskevan toimivallan ainoastaan komission määrittelemin edellytyksin.

2. Yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjä noudatetaan soveltuvin tätä artiklaa sovellettaessa.

6 LUKU MENOTAPAHTUMAT

1 jakso: Yleiset säännökset

49 artikla

1. Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

2. Tässä luvussa määritellään menoihin sitoutumista koskevat komission päätökset ja menettelyt.

2 jakso: Menoihin sitoutuminen: periaatteet ja määritelmät

50 artikla

Menoon sitoutumista edeltää rahoituspäätös, jonka tekee komissio tai ne viranomaiset, jolle se on siirtänyt päätöstä koskevan toimivallan.

51 artikla

1. Komission rahoitussitoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan myöhemmin oikeudellisen sitoumuksen mukaisesti.

Komission oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä luo kolmatta koskevan velvoitteen, josta voi aiheutua meno EKR:lle.

Rahoitussitoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen tekee sama tulojen ja menojen hyväksyjä. Tästä säännöstä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa:

a) kun on kyse 4 kohdan mukaisista komission hallintomenoista, joiden rahoitussitoumukset on jaettu 3 kohdan mukaisesti;

b) kun kokonaissitoumukset koskevat 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja rahoitussopimuksia.

2. Komission rahoituksesta tehdään yksittäissitoumus, jos menon edunsaaja ja määrä on määritelty.

Komission rahoituksesta tehdään kokonaissitoumus, jos ainakin yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä.

3. Komission hallintomenoja koskevat rahoitussitoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin. Vuotuisiin eriin jakamisesta mainitaan erikseen asianomaisissa oikeudellisissa sitoumuksissa.

4. Edellä 1 kohdan kolmannen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia menoja ovat:

a) muuta henkilöstöä kuin henkilöstösäännön alaista henkilöstöä koskevat menot;

b) koulutusmenot;

c) virkamatkakulut;

d) edustuskulut;

e) kokouskulut;

f) freelancetulkkeihin ja/tai -kääntäjiin liittyvät kulut;

g) virkamiesvaihtoon liittyvät kulut;

h) irtaimistojen ja kiinteistöjen toistuvaisvuokrien määrä;

i) erilaiset vakuutukset;

j) siivoukseen ja ylläpitoon liittyvät kulut;

k) tietoliikennepalvelujen käyttöön liittyvät kulut;

l) vesi-, kaasu- ja sähkömenot;

m) kausijulkaisujen menot.

52 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä rahoitussitoumus ennen kuin hän voi tehdä komission oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin nähden.

2. Komission rahoitussitoumuksia aiheutuu rahoituspäätöksistä, jotka komissio on tehnyt AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisesti ja joilla komissio valtuutetaan myöntämään rahoitustukea EKR:sta.

3. Komission oikeudellisia sitoumuksia ovat:

a) rahoitussopimus, jonka komissio tekee yhteisön nimissä edunsaajana olevan AKT-valtion tai AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden taikka näiden nimeäminen elimien kanssa;

b) avustussopimus, jonka komissio tekee toimien toteuttamistehtävistä vastaavien kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten elimien taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa.

4. Jokaisessa rahoitus- tai avustussopimuksessa on määrättävä erikseen komission, mukaan lukien OLAF, ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien EKR:n varoista rahoitusta saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.

53 artikla

Rahoitussitoumusta tehdessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii, että:

a) kirjaus on tehty oikein;

b) määrärahat ovat käytettävissä;

c) meno on asiaan sovellettavien säännösten mukainen, erityisesti AKT-EY-sopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen, sisäisen sopimuksen, tämän asetuksen sekä kaikkien näiden säännösten soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

d) moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

3 jakso: menoihin sitoutuminen keskitetyssä hallinnossa

54 artikla

1. Kun komissio hallinnoi EKR:n varoja keskitetysti tai yhteistyössä muiden osapuolten kanssa, menoihin sitoudutaan tämän jakson säännösten mukaisesti.

2. Komissio tekee vuoden n yksittäisiin rahoitussitoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset viimeistään vuoden n 31 päivänä joulukuuta, jollei 51 artiklan 3 kohdasta muuta johdu.

Vuonna n tehdyt rahoitusta koskevat komission kokonaissitoumukset kattavat säännönmukaisesti niihin liittyvien komission tekemien yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut vuoden n+1 joulukuun 31 päivään saakka, jollei 51 artiklan 3 kohdasta muuta johdu.

Jos kuitenkin on kyse 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kokonaissitoumusten täytäntöönpanosta, komissio tekee niihin liittyvät yksittäiset sopimukset viimeistään kolme vuotta sen jälkeen kun rahoitussitoumus on tehty. Tarkastusta ja arviointia koskevat yksittäiset sopimukset voidaan tehdä myöhemmin.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat rahoitussitoumukset.

3. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn komission yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän EKR:n kirjanpitoon vähentämällä sen kokonaissitoumuksesta.

4. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin oikeudellisiin sitoumuksiin ja niitä vastaaviin rahoitussitoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, paitsi kun on kyse 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista hallintomenoista.

Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua määräajan päättymisestä, puretaan ja niitä vastaavat määrärahat peruutetaan.

Jos oikeudellinen sitoumus ei tämän jälkeen ole aiheuttanut yhtään maksua kolmen vuoden aikana, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa sitä vastaavan rahoitussitoumuksen ja määrärahat peruutetaan.

5. Hanke saatetaan päätökseen ja 1-4 kohdan mukaisesti sidotut varat puretaan, kun hanketta koskevat komission oikeudelliset sitoumukset kolmansiin nähden ovat lakanneet ja niihin liittyvät maksut ja perinnät on viety kirjanpitoon.

4 jakso: menoihin sitoutuminen hajautetussa hallinnossa

55 artikla

1. Kun EKR:n varoja hallinnoidaan hajautetusti, komissio sitoutuu menoihin tämän jakson säännösten mukaisesti.

2. Vuonna n tehtyihin komission rahoitussitoumuksiin liittyvät rahoitussopimukset edunsaajina olevien AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden tai alueiden kanssa tehdään viimeistään n+1 vuoden joulukuun 31 päivänä.

Jos rahoitussopimuksia ei tehdä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, niitä koskevat määrärahat puretaan.

3. Tämän hyväksynnän perusteella syntyy maksuvelvoite, joka komission on täytettävä EKR:n varoista lähetystön päällikkö toimiessaan edelleenvaltuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä:

a) hyväksyy sopimukset ja tämän asetuksen 80 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut työsuunnitelmat AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 36 artiklan 2 kohdan i alakohdan tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteisiin sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti,

b) hyväksyy avustussopimukset.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tekee kustakin hyväksynnästä asianomaisen hankintasopimuksen, työsuunnitelman tai avustuksen suuruisen kirjauksen kirjanpitojärjestelmään. Tätä kirjausta kutsutaan 'määrärahaksi, jonka toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty'.

Komissio rinnastaa määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, kirjaukset asianomaisia rahoituspäätöksiä koskeviin kokonaissitoumuksiin.

4. Komissio huolehtii 4 artiklassa tarkoitetun moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja toimivaltansa rajoissa siitä, että:

a) yksittäiset oikeudelliset sitoumukset, joilla 2 kohdassa tarkoitetut rahoitussopimukset pannaan täytäntöön, tehdään viimeistään kolme vuotta sen jälkeen kun komissio on tehnyt vastaavan rahoitussitoumuksen;

b) jos 2 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen täytäntöönpanemiseksi tehtyjä yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia koskevista määrärahoista, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, ei ole tämän jälkeen suoritettu yhtään maksua kolmen vuoden aikana, ne puretaan.

Yksittäisillä oikeudellisilla sitoumuksilla tarkoitetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja hankintasopimuksia, avustussopimuksia ja työsuunnitelmia, joita AKT-valtio tai merentakainen maa tai alue taikka niiden viranomaiset tai komissio tekevät niiden nimissä ja niiden lukuun.

Komissio sisällyttää yhteisymmärryksessä edunsaajina olevien AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamiseksi tarvittavat määräykset 2 kohdassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin.

5. Hanke saatetaan päätökseen ja 1- 4 kohdan mukaisesti sidotut varat puretaan, kun hanketta koskevat oikeudelliset sitoumukset, jotka AKT-valtio tai merentakainen maa tai alue taikka niiden viranomaiset tai komissio ovat tehneet kolmansiin nähden niiden nimissä ja niiden lukuun, ovat lakanneet ja niihin liittyvät maksut ja perinnät on viety kirjanpitoon.

5 jakso: Menojen vahvistaminen

56 artikla

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;

b) määrittää tai tarkastaa saamisen aiheellisuuden ja sen määrän;

c) tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi.

57 artikla

1. Meno voidaan vahvistaa vain jos on olemassa pätevät tositteet, joista ilmenee, että velkojalla on oikeus saamiseen ja että palvelut tai tavarahankinnat on toimitettu tai urakat suoritettu, tai jotka osoittavat muuten, että maksu on aiheellinen. Maksumääräyksen tositteiden ja niiden sisältämien tietojen on oltava sellaisia, että ne mahdollistavat 56, 59 ja 61 artiklassa säädetyt tarkastukset.

2. Ennen menojen vahvistuspäätöstä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa henkilökohtaisesti tositteet tai varmistaa omalla vastuullaan, että tarkastus on tehty.

3. Menojen vahvistuspäätös osoitetaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamalla hyväksymismerkinnällä.

58 artikla

Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa perusteet "hyväksytään maksettavaksi" merkinnän allekirjoittamiselle soveltaen yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen vastaavia säännöksiä.

59 artikla

Muussa kuin atk-järjestelmässä merkintä "hyväksytään maksettavaksi" leimalla, joka sisältää toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoituksen. Atk-järjestelmässä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tekee merkinnän "hyväksytään maksettavaksi" omalla salasanallaan.

6 jakso: Menojen hyväksyminen

60 artikla

Menoja hyväksyessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle maksumääräyksellä ohjeet maksaa vahvistamansa meno.

61 artikla

Maksumääräystä laatiessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa, että:

a) maksumääräyksen laadintaedellytykset täyttyvät eli sitä ennen on tehty hyväksymismerkinnällä osoitettu vahvistuspäätös;

b) maksumääräys vastaa rahoitussitoumusta, josta se veloitetaan;

c) meno on kirjattu oikeaan kohtaan;

d) määrärahat ovat käytettävissä ja

e) saajan nimi on oikein.

62 artikla

Maksumääräyksessä on mainittava:

a) varainhoitovuosi, jolle meno kirjataan;

b) väline ja avustusosuus, jolle meno kirjataan 3 artiklan mukaisesti;

c) oikeudellinen sitoumus, jonka perusteella oikeus maksun saamiseen on syntynyt;

d) rahoitussitoumus, josta maksu veloitetaan;

e) samasta rahoitussitoumuksesta katetut muut maksumääräykset;

f) maksettava määrä numeroin sekä maksuvaluutta;

g) saajan nimi ja osoite;

h) hyvitettävän pankkitilin numero;

i) menon käyttötarkoitus;

j) maksutapa.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päivää ja allekirjoittaa maksumääräyksen ja toimittaa sen tilinpitäjälle.

63 artikla

Tositteiden säilytyksestä vastaa toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä.

7 jakso: Menojen maksaminen

64 artikla

1. Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on toteutettu perussäädöksen säännösten tai sopimusmääräysten mukaisesti, yhdellä seuraavista tavoista:

a) maksetaan koko erääntynyt määrä;

b) maksetaan:

i) ennakkomaksu, joka voidaan jakaa useaan maksuerään,

ii) yksi tai useampi välimaksu,

iii) loput erääntyneestä määrästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan kirjanpidossa maksujen suorittamisajankohtana.

3. Ennakkomaksut vähennetään kokonaan tai osittain 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista välimaksuista.

4. Kaikki ennakkomaksut ja välimaksut vähennetään 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetusta loppumaksusta.

65 artikla

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

66 artikla

Maksut suoritetaan käyttäen tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitettuja pankkitilejä. Komissio päättää kyseisten tilien avaamista, hoitoa ja käyttöä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Säännöissä on mainittava, että tilisiirtomääräyksiin tarvitaan allekirjoitus kahdelta asianmukaisesti valtuutetulta henkilöltä, joista toisen on oltava tilinpitäjä. Lisäksi niissä määritellään ne menot, jotka on ehdottomasti maksettava sekillä tai tilisiirtona.

67 artikla

1. Jos lähetystön päällikkö hoitaa 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä, edelleenvaltuutettu tilinpitäjä voi suorittaa asiaa koskevat maksut tarvittaessa paikalla.

Tilinpitäjä voi suorittaa maksut kansallisena valuuttana valtuutetun maksajan tilille AKT-valtiossa tai merentakaisessa maassa tai merentakaisella alueella ja tarvittaessa muina valuuttoina yhdelle tai useammalle maksuasiamiehen tilille yhteisössä.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että maksut, jotka edelleenvaltuutettu tilinpitäjä suorittaa lähetystössä, tarkastetaan joko ennen niiden suorittamista tai niiden suorittamisen jälkeen ja niiden kirjauksen yhteydessä.

8 jakso: Menotapahtumia koskevat määräajat

68 artikla

Menojen vahvistamis-, hyväksymis- ja maksamismenettelyt on saatettava päätökseen viimeistään 90 päivän kuluttua maksun erääntymispäivästä. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy maksun ja antaa asiasta tiedon lähetystön päällikölle viimeistään 45 päivää ennen maksun erääntymistä.

Komissio huolehtii niistä maksusuoritusten viivästymistä koskevista vaateista, joista se vastaa AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan mukaisesti, tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tilin tai tarkoitettujen tilien varoilla.

7 LUKU TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

69 artikla

1. Kun tuloja ja menoja hallinnoidaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

2. Kaikista taloustapahtumien käsittelyssä käytettävistä tietojenkäsittelyjärjestelmistä ja niiden osajärjestelmistä on annettava täydellinen kuvaus.

Kuvauksessa määritellään, mitä kukin tietue sisältää, ja esitetään tarkasti, miten yksittäiset tapahtumat järjestelmässä käsitellään. Kuvauksessa esitetään myös yksityiskohtaisesti, miten järjestelmässä taataan, että jokaista tapahtumaa voidaan seurata kirjausketjun loppuun saakka.

3. Tietojenkäsittelyjärjestelmien ja niiden osajärjestelmien tiedot tallennetaan säännöllisesti ja säilytetään turvallisessa paikassa.

8 LUKU SISÄINEN TARKASTAJA

70 artikla

EKR:n sisäisenä tarkastajan toimii komission sisäinen tarkastaja. Tarkastaja hoitaa tehtäviään asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti. Hän vastaa komissiolle siitä, että komission 9 artiklan mukaisesti hallinnoimien EKR:n varojen käyttöjärjestelmien ja -menettelyjen moitteeton toiminta tarkastetaan. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

71 artikla

1. Sisäinen tarkastaja neuvoo komissiota riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen varojen taloudellista käyttöä. Häntä voidaan pyytää neuvomaan samoista asioista myös AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden viranomaisia.

Hänen tehtävänään on erityisesti:

a) arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta politiikkojen, ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta; ja

b) arvioida EKR:n varojen käyttöön sovellettavien sisäisen valvonnan järjestelmien asianmukaisuutta ja laatua.

2. Sisäinen tarkastaja saa käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi ja tarvittaessa paikan päällä myös jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa.

3. Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan komissiolle. Tämä varmistaa puolestaan, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan. Lisäksi sisäinen tarkastaja toimittaa komissiolle sisäistä tarkastusta koskevan vuosikertomuksen, jossa ilmoitetaan tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut jatkotoimet.

4. Komissio toimittaa vuosittain vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kertomuksen, jossa esitetään yhteenveto tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista.

72 artikla

Sisäiseen tarkastajaan sovellettavat erityissäännöt määritetään yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä erityisesti, jotka takaavat hänen riippumattomuutensa tehtävissään sekä edellytyksiä, joilla hänet voidaan saattaa vastuuseen.

IV OSASTO JULKISET HANKINNAT

1 LUKU SOVELTAMISALA

73 artikla

1. Julkiset hankinnat ovat vastikkeellisia kirjallisia sopimuksia, jotka 74 artiklassa tarkoitetut hankintaviranomaiset tekevät ja jotka koskevat irtaimen omaisuuden, työsuoritusten taikka palveluiden hankkimista EKR:n varoista osittain tai kokonaan rahoitettavaa maksua vastaan.

Tällaisia sopimuksia ovat:

a) tavarahankintasopimukset

b) urakkasopimukset

c) palveluhankintasopimukset.

2. Tässä osastossa ei käsitellä avustuksia.

74 artikla

1. Tässä osastossa tarkoitetaan hankintaviranomaisilla:

a) edunsaajana olevia AKT-valtioita tai näiden valtuuttamia elimiä tai edustajia;

b) komissiota sen omaan lukuunsa tekemien hankintojen osalta;

c) komissiota, kun se toimii yhden tai useamman edunsaajana olevan AKT-valtion nimissä ja lukuun;

d) kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaista elintä taikka luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on allekirjoittanut yhden tai useamman AKT-valtion taikka komission kanssa rahoitus- tai avustussopimuksen ohjelman tai hankkeen toteuttamisesta.

2. Hankintamenettelyistä on määrättävä 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa rahoitussopimuksissa.

2 LUKU HANKINNOISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYT JA PERIAATTEET

75 artikla

1. Toimiin, joita EKR rahoittaa AKT-valtioiden hyväksi, sovelletaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 28 artiklassa määriteltyjä hankinta- menettelyjä.

Toimiin, joita EKR rahoittaa merentakaisten maiden ja alueiden hyväksi, sovelletaan merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpano- toimenpiteissä määriteltyjä hankintamenettelyjä.

2. Kun komissio toimii hankintaviranomaisena humanitaarisen avun ja hätäavun toteuttamiseksi AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen puitteissa, on noudatettava asiaa koskevia yhteisön hankintasääntöjä.

3 LUKU OSALLISTUMINEN HANKINTOJA KOSKEVIIN TARJOUSKILPAILUIHIN

76 artikla

1. EKR:n rahoittamiin tarjouskilpailuihin ja hankintoihin voivat osallistua AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 20 artiklassa määrätyin edellytyksin kaikki halukkaat tasapuolisin ehdoin.

2. AKT-valtioiden tai jäsenvaltioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kansalaisten lisäksi myös muiden maiden kansalaisille voidaan myöntää oikeus osallistua tarjouskilpailuihin AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 22 artiklassa määrätyin edellytyksin.

77 artikla

Komissio varmistaa AKT-EY-sopimuksessa sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa ja sopimuksen liitteessä IV olevassa 21 artiklassa määrätyin edellytyksin, että EKR:n rahoittamia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin osallistutaan mahdollisimman laajasti ja tasapuolisin ehdoin, ja valvoo, että niissä noudatetaan avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

4 LUKU JULKAISEMINEN

78 artikla

Komissio toteuttaa AKT-EY-sopimuksessa sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa ja sopimuksen liitteessä IV olevissa 21 ja 34 artiklassa määrätyin edellytyksin tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansainvälisistä tarjouskilpailuista julkaistaan ilmoitus Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja Internetissä.

79 artikla

1. Komissio toteuttaa AKT-EY-sopimuksessa sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa asianmukaiset toimet, jotta asianomaiset talouden toimijat saavat tietoja tehokkaasti, erityisesti julkaisemalla määräajoin tietoja EKR:n varoista rahoitettavista ohjelmista ja hankkeista.

2. Komissio huolehtii erityisesti siitä, että suunniteltujen hankintojen kohteesta, sisällöstä ja arvosta julkaistaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla seuraavat asiakirjat:

a) hankesuunnitelmat;

b) yhteenveto rahoitusehdotuksista, jotka komissio on hyväksynyt EKR:n komiteaa kuultuaan.

3. Komissio huolehtii AKT-EY-sopimuksessa sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa siitä, että tarjouskilpailujen tulokset julkaistaan mahdollisimman nopeasti.

V OSASTO JULKISOIKEUDELLISEN LAITOKSEN VALVONNASSA TOTEUTETTAVAT TOIMET

80 artikla

1. Tässä osastossa säädetään AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 24 artiklassa tarkoitetuista julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa toteutettavista toimista. Osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään rahoitusyhteistyöhön.

2. Julkisoikeudellisten laitosten suorassa valvonnassa toteutettavilla toimilla tarkoitetaan hankkeita ja ohjelmia, joiden toteuttamista asianomaisen AKT-valtion tai asianomaisten AKT-valtioiden julkisoikeudelliset laitokset valvovat itse.

Yhteisö osallistuu toteuttamisesta vastaavien yksiköiden kustannuksiin antamalla niiden käyttöön laitteita ja materiaaleja sekä varoja, jotta se voi hankkia tarvitsemaansa lisähenkilöstöä, kuten asiantuntijoita asianomaisista tai muista AKT-valtioista. Yhteisön osallistuminen kattaa ainoastaan täydentävät toimenpiteet ja toimien toteuttamisesta aiheutuvat väliaikaiset menot, jotka liittyvät yksinomaan kyseisen hankkeen tarpeisiin.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti toteutettavan hankkeen taloushallinnossa on käytettävä maksutilejä, joita hallinnoi kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän nimittämä maksujen hoitaja ja kirjanpitäjä. Nimityksille on saatava lähetystön päällikön etukäteishyväksyntä.

3. Julkisoikeudellisten laitosten välillisessä valvonnassa toteutettavilla toimilla tarkoitetaan hankkeita ja ohjelmia, joiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä 74 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut hankintaviranomaiset antavat sellaisten julkisten tai osaksi julkisessa omistuksessa olevien laitosten taikka yksityisten yritysten tehtäväksi, joilla on oma, asianomaisista AKT-valtioista erillinen oikeushenkilöllisyys. Tässä tapauksessa asianomainen elin hoitaa hankkeen tai ohjelman hallinnoinnin ja toteuttamisen kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän puolesta. Toimeksiantoon voi kuulua valtuutus tehdä ja hallinnoida sopimuksia ja johtaa rakennustöitä asianomaisen valtion tai asianomaisten valtioiden nimissä ja lukuun.

4. Julkisoikeudellisten laitosten valvonnassa toteutettavista toimista laaditaan kustannusarvioon perustuva suunnitelma toteutettavista toimista, jäljempänä 'työsuunnitelma'. Työsuunnitelma on sopimusasiakirja, jossa esitetään julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa erikseen määrätyn ajan kuluessa ja tarvittaessa julkisena hankintana ja erityisavustuksin toteutettavan hankkeen henkilöstö- ja materiaaliresurssien tarve, talousarvio sekä toteuttamiseen liittyvät tekniset ja hallinnolliset yksityiskohdat. Julkisoikeudellisen laitoksen suorassa valvonnassa toteutettavan toimen työsuunnitelman laativat 2 kohdassa tarkoitetut maksujen hoitaja ja kirjanpitäjä. Välillisessä valvonnassa toteutettavan toimen työsuunnitelman laatii 3 kohdassa tarkoitettu elin. Ennen toimen toteuttamista työsuunnitelmalle on saatava kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän sekä lähetystön päällikön hyväksyntä.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja työsuunnitelmia toteutettaessa on noudatettava IV ja VI osaston säännöksiä julkisten hankintojen ja avustusten myöntämisen yhteydessä noudatettavista menettelyistä. Erityisesti tarjouskilpailujen ratkaisuehdotuksiin on saatava lähetystön päällikön hyväksyntä AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 36 artiklan mukaisesti. Sama vaatimus koskee myös avustusten myöntämistä koskevia ehdotuksia.

6. Jos hanke tai ohjelma on tarkoitus toteuttaa julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa, tästä on määrättävä 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa rahoitussopimuksessa.

81 artikla

Edellä 74 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen hankintaviranomainen tekee kolmannen elimen kanssa palvelusopimuksen julkisoikeudellisten laitosten välillisessä valvonnassa toteutettavista toimista. Komissio huolehtii, että sopimuksessa

a) on asianmukaiset määräykset, joiden mukaisesti johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, lähetystön päällikkö ja OLAF, kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä, tilintarkastustuomioistuin ja asianomaisten AKT-valtioiden kansalliset tarkastusvirastot voivat valvoa EKR:n varojen käyttöä;

b) määritellään selkeästi ja rajataan tarkkaan valtuudet ja annetaan selkeä määritelmä siitä, mitkä valtuudet siirretään asianomaiselle elimelle ja mitkä jäävät kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle;

c) esitetään menettelyt, joita on noudatettava hoidettaessa näin siirrettyjä valtuuksia, jotka koskevat esimerkiksi rahoitettavien hankkeiden valintaa, hankintojen tekemistä tai rakennustöiden johtamista;

d) määrätään mahdollisuudesta toimittaa jälkitarkastus ja määrätä taloudellisia seuraamuksia, kun c alakohdassa määriteltyjä menettelyjä ei ole noudatettu myönnettäessä rahoitusta ja annettaessa hankintoja kolmannelle elimelle;

e) erotetaan toisistaan tulojen ja menojen hyväksymisen ja maksamisen tehtävät;

f) määrätään tehokkaasta sisäisestä hallinnointitoimien valvontajärjestelmästä;

g) määrätään, että hallinnointitoimista ja tilinpäätösmenettelyistä on pidettävä erikseen kirjaa EKR:n varojen käytön perustelemiseksi.

VI OSASTO AVUSTUKSET

1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

82 artikla

1. Avustus on välitöntä vastikkeetonta rahoitusta, jonka komissio myöntää EKR:n varojen keskitetyssä hallinnoinnissa:

a) joko toimintaan, jolla edistetään AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisen tavoitteen taikka näiden mukaisesti hyväksytyn ohjelman tai hankkeen tavoitteen toteutumista

b) tai tällaista tavoitetta toteuttavan elimen toimintaan.

Avustuksista on laadittava kirjallinen sopimus.

2. Tässä osastossa tarkoitettuja avustuksia eivät ole:

a) 52 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitussopimukset;

b) IV osastossa tarkoitetut julkiset hankinnat ja V osastossa tarkoitetut julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa toteutetut toimet;

c) lainat, takaukset, osakkuudet ja osuudet, korkotuet sekä kaikki muut EIP:n hallinnoimat rahoitustukitoimet;

d) suora tai välillinen talousarviotuki, velkahelpotustuki ja vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävä tuki;

e) maksut, joita on suoritettu 15 ja 16 artiklassa tarkoitetuille komission valtuuttamille elimille tai 17 artiklassa tarkoitetun hallinnointiyhteistyön puitteissa.

2 LUKU AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET

83 artikla

1. Avustusta myönnettäessä on sovellettava avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita. Päällekkäisiä tai taannehtivia avustuksia ei saa myöntää, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä.

2. Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajalle.

84 artikla

1. Rahoitustukea edellyttäville keskitetysti hallinnoitaville toimille, hätäapua ja humanitaarisia avustustoimia lukuun ottamatta, on esitettävä kunkin varainhoitovuoden alussa vuotuinen työohjelma.

Työohjelma toteutetaan julkaisemalla ehdotuspyyntöjä paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei tämä ole epätarkoituksenmukaista avustuksen saajan aseman vuoksi.

2. Varainhoitovuoden aikana myönnetyistä avustuksista on julkaistava vuosittain luettelo noudattaen luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

85 artikla

1. Samalle saajalle voidaan myöntää samaa toimintaa varten ainoastaan yksi avustus EKR:n varoista.

2. Saaja voi saada EKR:n varoista saman varainhoitovuotensa aikana vain yhden toiminta-avustuksen.

86 artikla

1. Avustusta ei myönnetä jo aloitettuun toimintaan, ellei hakija voi näyttää toteen, että toiminta oli aloitettava ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Rahoitettavat menot eivät tässä tapauksessa kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tai jos on kyse menoista, joita tarvitaan hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamiseen AKT-EY-sopimuksessa määrättyjen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Päättyneeseen toimintaan ei myönnetä avustusta takautuvasti.

2. Toiminta-avustusta koskeva sopimus on allekirjoitettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan budjettivuoden alkamisesta. Rahoitettavat menot eivät saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää eikä ennen avustuksen saajan budjettivuoden alkamispäivää.

87 artikla

Toimi voidaan rahoittaa kokonaan EKR:n varoista ainoastaan, jos se on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi.

3 LUKU MYÖNTÄMISMENETTELY

88 artikla

1. Avustusta voidaan myöntää toimintaan, jolla edistetään AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisen tavoitteen taikka näiden mukaisesti hyväksytyn ohjelman tai hankkeen tavoitteen toteutumista. Avustushakemus on tehtävä kirjallisena ja sen esittäjän on oltava oikeushenkilö. Tästä poiketen avustus voidaan myöntää myös luonnolliselle henkilölle avustettavan toiminnan luonteen tai hakijan tavoitteiden perusteella mainitussa sopimuksessa tai päätöksessä määrätyin edellytyksin.

2. Avustusta ei myönnetä hakijalle, joka on avustuksen myöntämismenettelyn aikana suljettu hankintamenettelyn ulkopuolelle tämän osan IV osastossa esitettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

Hakijan on osoitettava, että edellä 1 kohdassa esitetty tilanne ei koske sitä.

3. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi määrätä 2 kohdan mukaisesti poissuljetuille hakijoille tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia.

89 artikla

1. Valintaperusteiden avulla arvioidaan hakijan valmiuksia toteuttaa ehdottamansa toiminta tai toimintasuunnitelma.

2. Avustusten myöntämisperusteiden avulla ehdotuksia arvioidaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden ja painopisteiden kannalta.

90 artikla

1. Ehdotukset arvioi tätä varten perustettava arviointikomitea etukäteen ilmoitettujen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti; se määrittää, mille ehdotuksille voidaan periaatteessa myöntää rahoitusta.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa tämän jälkeen 1 kohdassa säädetyn arvioinnin perusteella luettelon avustuksen saajista ja avustusten määristä.

3. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa hakijalle kirjallisesti hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos avustushakemus hylätään, tulojen ja menojen hyväksyjän on ilmoitettava syyt hakemuksen hylkäämiseen viittaamalla ennen kaikkea etukäteen ilmoitettuihin valinta- ja myöntämisperusteisiin.

4 LUKU MAKSAMINEN

91 artikla

Maksuaikataulu määräytyy rahoitukseen liittyvien riskien, toiminnan keston ja edistymisen tai saajalle aiheutuneiden kulujen perusteella.

92 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi.

93 artikla

1. Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun komissio on hyväksynyt loppuselvityksen ja kustannusselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä komissiota tekemästä myöhemmin tarkastuksia.

2. Jos avustuksen saaja ei noudata lakiin tai sopimukseen perustuvia velvoitteitaan, avustuksen maksaminen keskeytetään, sitä supistetaan tai se voidaan evätä kokonaan sen jälkeen, kun saajalle on annettu mahdollisuus esittää omat huomautuksensa.

5 LUKU TOTEUTTAMINEN

94 artikla

1. Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää avustuksen saajalta julkisia hankintoja, 82 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa avustussopimuksissa on säädettävä, että noudatetaan kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sovellettavien yhteisön hankintasääntöjen mukaisia menettelyjä.

2. Jokaisessa avustussopimuksessa määrätään erikseen komission ja OLAFin sekä tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien EKR:n varoista rahoitustukea saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.

95 artikla

Komissio pyrkii 14 artiklassa tarkoitetun hajautetun hallinnoinnin puitteissa edistämään AKT-valtioissa ja merentakaisissa maissa ja alueilla tämän osaston säännöksiä vastaavien säännösten soveltamista.

VII OSASTO TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO

1 LUKU TILINPÄÄTÖS

96 artikla

1. Komissio laatii vuosittain viimeistään 31 päivänä heinäkuuta EKR:n tilinpäätöksen, jossa kuvataan päättyneen varainhoitovuoden taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta. EKR:n tilinpäätökseen sisältyvät:

a) 100 artiklassa tarkoitetut tilinpäätösasiakirjat;

b) 101 artiklassa tarkoitetut selvitykset rahoituksen toteutumisesta;

c) tilinpäätösasiakirjat ja tiedot, jotka EIP on toimittanut 125 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. EKR:n tilinpäätöksen liitteenä on oltava kuluneen varainhoitovuoden varainhallintoa koskeva selvitys, jossa esitetään yksityiskohtaisesti,

a) miten varainhoitovuoden tavoitteet on saavutettu moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen;

b) taloudellinen asema ja tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi varainhoitovuoden aikana toteutettuihin toimiin.

97 artikla

Tilinpäätöksen on oltava asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen ja sen on annettava oikea kuva:

a) tilinpäätösasiakirjojen osalta varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista, sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka eivät näy taseessa, ja rahavirrasta;

b) rahoituksen toteutumisselvitysten osalta EKR:n rahoituksen toteuttamisesta tuloina ja menoina.

98 artikla

Jäljempänä 100 artiklassa tarkoitettujen tilinpäätösasiakirjojen laadinnassa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita, joita ovat:

a) toimintojen jatkuvuus

b) varovaisuus

c) kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus

d) tietojen vertailtavuus

e) olennaisuus

f) bruttoperiaate

g) sisältöpainotteisuus

h) suoriteperusteinen kirjanpito.

99 artikla

1. Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti 100 artiklassa tarkoitetuissa tilinpäätösasiakirjoissa otetaan huomioon varainhoitovuoden kulut ja tuotot niiden maksupäivästä riippumatta.

2. Vastaavan ja vastattavan arvo määritetään 111 artiklassa säädetyissä kirjanpitomenetelmissä vahvistettuja arvostussääntöjä noudattaen.

100 artikla

1. Tilinpitäjä laatii tilinpäätöksen miljoonina euroina. Se sisältää:

a) taseen, josta ilmenee varallisuus ja taloudellinen asema sekä EKR:n taloudellinen tulos kuluneen varainhoitovuoden 31 päivältä joulukuuta; se esitetään yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetussa neuvoston direktiivissä vahvistettua rakennetta noudattaen EKR:n toimintojen erityispiirteet huomioon ottaen;

b) rahavirtalaskelman, josta ilmenevät varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa, sekä selvityksen kuluneen vuoden varoista ja varainkäytöstä;

c) EKR:n saamisia koskeva taulukko, josta ilmenee:

i) varainhoitovuoden alussa perimättä olevat saamiset;

ii) varainhoitovuoden kuluessa vahvistetut saamiset;

iii) varainhoitovuoden kuluessa perityt saamiset;

iv) vahvistettujen saamisten peruutukset;

v) saamiset, joita ei ole vielä varainhoitovuoden lopussa peritty.

2. Tilinpäätöksen liitteessä täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa esitettyjä tietoja ja siihen sisältyvät tilinpäätöksen laatimista ja esittämistä varten sovellettuja kirjanpitoperiaatteita koskevat huomautukset.

101 artikla

1. Tilinpitäjä laatii rahoituksen toteutumisselvitykset miljoonina euroina. Niihin kuuluu rahoituksen toteutumalaskelma, johon kootaan kaikki varainhoitovuoden taloustapahtumat tuloina ja menoina. Rahoituksen toteutumalaskelman liitteessä täydennetään ja tulkitaan laskelmassa esitettyjä tietoja.

2. Rahoituksen toteutumisselvitykseen sisältyy seuraavia taulukoita, jotka esitetään miljoonina euroina ja jotka johtava tulojen ja menojen hyväksyjä laatii yhdessä tilinpitäjän kanssa:

a) taulukko, jossa kuvataan esitettyjen avustusosuuksien kehitys kuluneelta varainhoitovuodelta, on liitteessä;

b) taulukko, jossa esitetään avustusosuuden mukaan jaoteltuna maksusitoumusten, määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, sekä maksusuoritusten kokonaismäärä varainhoitovuonna sekä niiden yhteenlasketut määrät EKR:n avaamisesta lukien;

c) taulukoita, joista ilmenee avustusosuuksittain, maittain, alueittain tai pienalueittain maksusitoumusten, määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, ja maksusuoritusten kokonaismäärä varainhoitovuoden aikana sekä niiden yhteenlasketut määrät EKR:n avaamisesta lukien.

102 artikla

Komissio toimittaa alustavan tilinpäätöksen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä. Komissio toimittaa 30 päivään huhtikuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle 96 artiklassa tarkoitetun selvityksen varainhoitovuoden varainhallinnosta.

103 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä, siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joiden käyttöä hallinnoi komissio 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jotta komissio voi tehdä tarpeellisiksi katsomansa korjaukset lopullisen tilinpäätöksen laatimista varten.

2. Komissio hyväksyy lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään heinäkuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

3. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ennen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden lokakuun 31 päivää yhdessä tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuslausuman kanssa, siltä osin kuin on kyse siitä osasta EKR:n varoja, joiden käyttöä hallinnoi komissio 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2 LUKU EKR:N VAROJEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

104 artikla

1. Komissio ja EIP seuraavat kumpikin omalta osaltaan EKR:n avun käyttöä AKT-valtioissa, merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla tai muilla tukea saavilla alueilla sekä EKR:n rahoittamien hankkeiden täytäntöönpanoa ottaen erityisesti huomioon AKT-EY-sopimuksen 55 ja 56 artiklassa sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen vastaavissa säännöksissä tarkoitetut tavoitteet.

2. EIP tiedottaa komissiolle määräajoin hoitamistaan EKR:n varoista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanosta investointivarojen toimintaohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

3. Komissio ja EIP toimittavat EKR:n komitealle liitteessä tarkoitettujen kansallisten ja alueellisten avustusosuuksien mukaan jaoteltuja tietoja EKR:n varojen käytännön täytäntöönpanosta. Kyseiset tiedot käsittävät myös investointivaroista rahoitettuja hankkeita ja ohjelmia koskevia tietoja. Komissio toimittaa tiedot tilintarkastus- tuomioistuimelle sisäisen sopimuksen 32 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3 LUKU KIRJANPITO

105 artikla

1. Kirjanpito on järjestelmä, johon tilinpäätöstiedot järjestetään ja jonka avulla voidaan koota, luokitella ja kirjata numerotietoja.

2. Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja rahoituskirjanpidosta. Molempia hoidetaan varainhoitovuosittain ja euromääräisinä.

3. Liikekirjanpitoa ja rahoituskirjanpitoa koskevat tiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä tämän osaston 1 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimiseksi.

4. Edellä 2 ja 3 kohdasta huolimatta johtava tulojen ja menojen hyväksyjä voi suorittaa kustannuslaskentaa.

106 artikla

Tilinpitäjä huolehtii jäsenvaltioiden suorittamien maksujen ja muiden tulojen seurannasta ja kirjanpidosta.

107 artikla

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimenpiteet, jotka vaikuttavat EKR:n taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varallisuuteen ja joiden saldo muodostaa EKR:n taseen.

108 artikla

1. Eri tilitapahtumat ja saldot viedään kirjanpitoon.

2. Kirjausten, myös niiden korjausten, on perustuttava tositteisiin, joilla kirjanpitotapahtuma voidaan todentaa.

3. Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä jäljittämään kaikki kirjaukset.

109 artikla

Tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen asianmukaiset, oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassastamaksuja tai kassaanmaksuja.

110 artikla

1. Rahoituskirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteutumista.

Siihen on merkittävä kaikki:

a) määrärahat;

b) sitoumukset;

c) määrärahat, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty;

d) kyseisen varainhoitovuoden maksut sekä vahvistetut ja perityt saamiset kokonaismääräisinä niitä toisistaan vähentämättä.

2. Jos maksusitoumukset, maksut ja saamiset on ilmaistu kansallisena valuuttana, kansallisen valuutan määräiset rahamäärät on voitava tarvittaessa viedä kirjanpitojärjestelmään euromääräisen kirjauksen lisäksi.

3. Edellä 52 artiklassa määritellyt sitoumukset viedään kirjanpitoon euromääräisinä komission tekemien rahoituspäätösten arvon mukaisesti.

Edellä 55 artiklan 3 kohdassa määritellyt määrärahat, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, viedään kirjanpitoon euromääräisenä edunsaajana olevan AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen taikka komission hankkeen toteuttamisen yhteydessä tekemien hankintasopimusten, avustussopimusten ja työsuunnitelmien vasta-arvon mukaisesti. Tässä vasta-arvossa otetaan tarvittaessa huomioon:

a) varaus korvattavien kulujen maksamiseksi tositteiden perusteella;

b) varaus hintojen muutoksia ja EKR:sta rahoitetuissa sopimuksissa määriteltyjä ennakoimattomia menoja varten;

c) rahoitusvaraus kurssivaihteluita varten.

4. AKT-EY-sopimuksen neljännessä osassa ja liitteessä IV tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä tarkoitettuihin hankkeisiin tai ohjelmiin liittyvien maksusuoritusten lopullisessa kirjauksessa käytetään muuntokurssina sen päivän kurssia, jona tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitettuja komission tilejä on veloitettu.

5. Kaikki kirjanpidon tositteet, jotka koskevat sitoumuksen toteuttamista, säilytetään viiden vuoden ajan 119 artiklassa tarkoitetusta päivästä, jona EKR:n varoista järjestetyn rahoituksen täytäntöönpanosta on päätetty myöntää vastuuvapaus sen varainhoitovuoden osalta, jonka kirjanpitoon sitoumus kuuluu. Tositteet, jotka koskevat vielä keskeneräisiä toimenpiteitä, säilytetään tätä määräaikaa kauemmin, toimenpiteiden päättymistä seuraavan vuoden loppuun saakka.

111 artikla

1. Tilinpitäjä vahvistaa kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja menetelmät. Hän kuultuaan johtavaa tulojen ja menojen hyväksyjää vahvistaa EKR:n toimiin sovellettavat tililuettelot käyttäen ohjeenaan kansainvälisesti hyväksyttyjä julkisen sektorin kirjanpitosääntöjä, joista hän voi poiketa EKR:n toimintojen erityispiirteiden niin vaatiessa.

2. Kirjaukset tehdään tililuettelon mukaisesti. Tililuettelon nimikkeistössä tehdään selkeä ero liikekirjanpidon ja rahoituskirjanpidon välillä. Tililuettelo toimitetaan tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle.

VIII OSASTO ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

112 artikla

EKR:n varoilla rahoitetut toimet, joita EIP hallinnoi 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tarkastetaan ja niitä koskeva vastuuvapaus myönnetään sen perussäännön mukaisesti, jota EIP soveltaa kaikkiin toimenpiteisiinsä. Tilintarkastustuomioistuimen, EIP:n ja komission kesken sovittuja nykyisiä järjestelyjä sovelletaan edelleen ja ne saatetaan tarvittaessa ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon investointivarojen sekä korkotukien erityispiirteet.

Kun EKR:n varoilla rahoitetaan toimia, joita komissio hallinnoi 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tilintarkastustuomioistuin harjoittaa toimivaltaansa tämän osaston säännösten mukaisesti.

1 LUKU ULKOINEN TARKASTUS

113 artikla

Komission on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki päätökset ja säädökset, jotka se on antanut tämän asetuksen soveltamiseksi.

114 artikla

Tehtävänsä suorittamiseksi tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa komissiolle ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville viranomaisille niiden henkilöiden nimet, joilla on toimivalta toimittaa tarkastus komissiossa tai kyseisten viranomaisten luona, sekä kyseisten henkilöiden tehtävät.

115 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden AKT-EY-sopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen, tämän asetuksen ja kaikkien näiden soveltamiseksi annettujen säädösten kannalta.

2. Tehtäväänsä suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin voi 6 kohdassa määritetyin edellytyksin perehtyä kaikkiin niihin yksiköiden ja elinten taloushallintoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin, jotka koskevat EKR:n varoista kokonaan tai osittain rahoitettuja toimia. Sillä on toimivalta kuulla jokaista henkilöä, joka on vastuussa meno- tai tulotapahtumasta, ja käyttää kaikkia edellä tarkoitetuissa yksiköissä ja elimissä soveliaita tarkastusmenetelmiä.

Tilintarkastustuomioistuin voi omasta pyynnöstään olla läsnä tarkastustoimenpiteissä, jotka komissio suorittaa rahoituksen toteuttamisen yhteydessä tai jotka suoritetaan tässä yhteydessä komission lukuun, saadakseen kaikki tiedot, jotka ovat välttämättömiä tehtävänsä suorittamiseksi.

3. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii siitä, että kaikki talletetut ja kassassa olevat arvopaperit ja varat tarkastetaan talletusten vastaanottajien allekirjoittamia kuitteja taikka kassaa ja arvopapereita koskevia virallisia asiakirjoja vastaan. Se voi toimittaa tällaisia tarkastuksia itse.

4. Komissio valtuuttaa tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä rahoituslaitokset, joissa on talletettuna EKR:n varoja, varaamaan tilintarkastustuomioistuimelle tilaisuuden varmistaa, että ulkopuolelta saadut tiedot täsmäävät kirjanpidon kanssa.

5. Komissio avustaa tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antaa sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarvitsevansa tehtäviään suorittaessaan. Sen on annettava tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki hankintasopimusten tekemistä ja niiden toteuttamista koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitotositteet ja muut kirjanpitoa koskevat asiakirjat sekä niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, omaisuusluettelot ja hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarpeellisiksi tarkastaakseen rahoituksen toteuttamista koskevat kertomukset asiakirjojen perusteella tai paikan päällä sekä samaa tarkoitusta varten kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tai joita säilytetään magneettisessa muodossa.

Henkilöstön, jonka toimintaa tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, on:

a) avattava kassansa ja esitettävä rahavarat, muut varat ja kaikenlainen aineellinen omaisuus sekä kaikki hallussaan olevat tilikirjat, luettelot ja muut niitä koskevat asiakirjat; ja

b) esitettävä 1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen täydelliseksi toimittamiseksi tarvittava kirjeenvaihto ja kaikki muut tarpeelliset asiakirjat.

Ainoastaan tilintarkastustuomioistuin saa pyytää toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa sellaiset EKR:n tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, jotka ovat asiasta vastaavien komission yksiköiden hallussa.

6. Tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden tarkastus koskee myös komission ulkopuolisten elinten avustuksina VI osaston perusteella saamien EKR:n varojen käyttöä. EKR:n varoista myönnetty rahoitus edellyttää komission ulkopuolisilta saajilta tai - jos ne eivät tähän suostu - toimeksisaajilta ja alihankkijoilta kirjallista suostumusta siihen, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, miten myönnettyä rahoitusta on käytetty.

7. Integroitujen tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö ei saa heikentää tilintarkastustuomioistuimen oikeuksia tutustua tositteisiin.

116 artikla

1. Kunkin varainhoitovuoden päättymisen jälkeen tilintarkastustuomioistuin laatii 2-6 kohdassa säädetyn vuosikertomuksen, josta säädetään seuraavissa säännöksissä:

2. Tilintarkastustuomioistuimen on ilmoitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina. Komissio toimittaa vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

3. Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta.

4. Tilintarkastustuomioistuin voi lisätä siihen yhteenvedon tai yleisluontoisia huomautuksia.

5. Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, jotta komission vastaukset sen huomautuksiin julkaistaan välittömästi asianomaisten huomautusten jälkeen.

6. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa viimeistään 31 päivänä lokakuuta vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja komissiolle vuosikertomuksensa yhdessä komission vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

117 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuimen on toimitettava komissiolle kaikki huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä erityiskertomuksessa. Näitä huomautuksia on käsiteltävä luottamuksellisina.

Komissio toimittaa kahden ja puolen kuukauden kuluessa tilintarkastus- tuomioistuimelle vastauksensa kyseisiin huomautuksiin.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa seuraavan kuukauden kuluessa kyseisen erityiskertomuksen lopullisen tekstin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut erityiskertomukset ja niiden mukana olevat komission vastaukset toimitetaan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Nämä päättävät kumpikin osaltaan jatkotoimenpiteistä mahdollisesti yhdessä komission kanssa.

Jos tilintarkastustuomioistuin päättää julkaista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä erityiskertomuksiaan, niihin liitetään komission vastaukset.

3. Tilintarkastustuomioistuin voi muiden toimielinten pyynnöstä antaa lausuntoja EKR:on liittyvistä kysymyksistä.

118 artikla

Samanaikaisesti 116 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen kanssa tilintarkastustuomioistuin toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

2 LUKU VASTUUVAPAUS

119 artikla

1. Kun komissio hallinnoi EKR:n varoja 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n+2 huhtikuun 30 päivää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta komissiolle vastuuvapauden EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteuttamisesta varainhoitovuonna n. Jos kyseistä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa komissiolle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä. Jos Euroopan parlamentti lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä, komissio pyrkii viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista.

2. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee 96 artiklassa tarkoitettuja EKR:n tilejä, lukuun ottamatta sitä osaa tileistä, joista EIP pitää kirjaa 125 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Päätökseen sisältyy arvio komission vastuusta päättyneen ajanjakson taloushallinnon täytäntöönpanossa.

3. Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen 96 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat komission vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

4. Komissio ja pyrkii kaikin tavoin toimimaan Euroopan parlamentin päätökseen vastuuvapauden myöntämisestä liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen selvitysten mukaisesti.

6. Komissio antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä kertomuksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja selvitysten perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka se on antanut EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Tämä kertomus toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle.

7. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

120 artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tarkastaa kyseiseltä varainhoitovuodelta niiden EKR:n varojen käyttö, joita komissio hallinnoi 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Luottamuksellisia tietoja luovutetaan ja käsitellään yksilön perusoikeuksia, liikesalaisuutta sekä oikeudellisia ja kurinpitomenettelyjä koskevia säännöksiä ja yhteisön etuja noudattaen.

TOINEN OSA

EIP:N HALLINNOIMIA EKR:N VAROJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

121 artikla

EIP toimittaa sisäisen sopimuksen mukaisesti komissiolle vuosittain syyskuun 1 päivään mennessä ennakkoarvion investointivaroilla rahoitettavien toimien maksusitoumuksista ja maksuista, joita tarvitaan 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komission tiedonannon laatimisessa, mukaan lukien korkotuet.

EIP päivittää arvioitaan vuosineöjänneksittäin. Se toimittaa komissiolle jokaisen vuosineljänneksen alussa ja viimeistään 35 arkipäivää ennen 39 artiklassa esitettyjä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien erääntymispäiviä ennakkoarvionsa kaikista EKR:on vaadittavista rahamääristä, jotka ovat tarpeen sen vastuulla olevien toimenpiteiden rahoittamiseksi.

122 artikla

1. Jäsenvaltiot maksavat 39 artiklassa tarkoitetut ja neuvoston vahvistamat rahoitusosuudet EIP:hen jokaista jäsenvaltiota varten avatulle erityistilille.

2. Jollei neuvosto EIP:lle sisäisen sopimuksen 8 artiklan mukaisesti maksettavasta palkkiosta toisin päätä, tuotot, joita EIP:lle kertyy 1 kohdassa tarkoitettujen erityistilien positiivisesta saldosta, kirjataan komission nimiin avatulle tilille ja käytetään sisäisen sopimuksen 9 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin.

3. Jäsenvaltioilla on kaikki EKR:n varoilla rahoitetuista EIP:n toimenpiteistä johtuvat oikeudet, erityisesti oikeudet velkojana tai omistajana.

4. EIP hallinnoi 1 kohdassa tarkoitettuja rahavirtoja 128 artiklassa säädetyissä rahaston hoitosopimuksessa olevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5. Investointivaroja hallinnoidaan AKT-EY-sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sisäisessä sopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaisesti.

123 artikla

EIP:lle korvataan kaikki kustannukset, joita sille aiheutuu investointivaroihin kuuluvien toimien hallinnoinnista. Neuvosto tekee päätöksen EIP:lle maksettavan palkkion määrästä ja korvausmenettelyistä sisäisen sopimuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän päätöksen soveltamissäännöt sisällytetään tämän asetuksen 128 artiklassa säädettyyn sopimukseen.

124 artikla

EIP toimittaa komissiolle säännöllisesti tietoja investointivarojen puitteissa toteutetuista toimista, mukaan lukien korkotuet, EIP:lle rahoitusosuuden suorittamispyyntöjen perusteella maksettujen varojen käytöstä ja erityisesti maksusitoumusten neljännesvuosittaisista kokonaismääristä sekä sopimuksista ja maksuista 128 artiklassa säädetyn sopimuksen perusteella.

125 artikla

1. EIP pitää kirjanpitoa EKR:n rahoittamista investointivaroista, mukaan lukien korkotuet. EIP ja komissio laativat yhteisellä sopimuksella asiaan sovellettavat tilinpäätössäännöt ja -menetelmät ja antavat ne tiedoksi jäsenvaltioille.

2. EIP toimittaa vuosittain neuvostolle ja komissiolle kertomuksen hallinnoimillaan EKR:n varoilla rahoitettujen toimenpiteiden toteutuksesta, sekä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen ja menetelmien mukaan laaditut tilinpäätökset ja 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Kyseisten asiakirjojen luonnokset on toimitettava viimeistään seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 28 päivänä ja lopulliset toisinnot viimeistään seuraavan varainhoitovuoden kesäkuun 30 päivänä, jotta komissio voi käyttää niitä laatiessaan sisäisen sopimuksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän asetuksen 96 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen. EIP toimittaa komissiolle kertomuksen hallinnoimiensa varojen hoidosta viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

126 artikla

EIP:n hallinnoimista EKR:n varoista rahoitettuihin hankintoihin sovelletaan EIP:n omia sääntöjä.

127 artikla

EIP voi siirtää jäsenvaltioille tai rahoituksen toteuttamisesta vastaaville jäsenvaltioiden elimille vastuun yhteisön avustusten hallinnoinnista, kun kyse on jäsenvaltioiden tai asianomaisten elimien osarahoittamista ohjelmista tai hankkeista, jotka vastaavat sisäisen sopimuksen III luvussa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 20 artiklassa esitettyjä maakohtaisten yhteistyöstrategioiden ensisijaisia tavoitteita.

128 artikla

Tämän osan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tehdään hallinnointisopimus yhteisön puolesta toimivan komission ja EIP:n välillä.

KOLMAS OSA SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

1 LUKU AIKAISEMMISTA EKR:ISTA JÄÄNEIDEN VAROJEN SIIRTÄMINEN

129 artikla

1. Tässä osastossa säädetään niiden kuudetta [19], seitsemättä [20] ja kahdeksatta [21] EKR:a, jäljempänä 'aikaisemmat EKR:t', koskevien sisäisten sopimusten perusteella muodostettujen varojen, jotka ovat jääneet käyttämättä, siirtämisestä yhdeksänteen EKR:on.

[19] EYVL L 86, 31.3.1986, s. 221.

[20] EYVL L 229, 17.8.1991, s. 288.

[21] EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

2. Aikaisemmista EKR:ista jääneillä varoilla rahoitetaan hankkeita, ohjelmia ja muita toimintamuotoja, joilla edistetään AKT-EY-sopimuksen ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen tavoitteita kyseisen sopimuksen ja päätöksen mukaisesti ja tässä osastossa tarkoitetuin edellytyksin.

Tätä varten kaikki aikaisemmista EKR:ista jääneet varat, jotka on vahvistettu AKT-valtioiden osalta AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevan rahoituspöytäkirjan voimaantuloajankohtana ja merentakaisten maiden ja alueiden osalta sisäisen sopimuksen voimaantuloajankohtana, sekä parhaillaan toteutettavista kyseisistä rahastoista rahoitettavista hankkeista myöhemmin vapautuvat varat siirretään yhdeksänteen EKR:on.

130 artikla

1. Yhdeksänteen EKR:on siirretyt varat, jotka oli osoitettu jonkin AKT-valtion tai AKT-alueen maa- tai alueohjelmaan ennen AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevan rahoituspöytäkirjan voimaantuloa, osoitetaan edelleen asianomaiselle valtiolle tai alueelle.

2. Varat, jotka oli osoitettu merentakaisille maille ja alueille ennen niiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen voimaantuloa, osoitetaan edelleen niille. Yhdeksänteen EKR:on näin siirretyt varat, jotka aikaisemmin oli osoitettu merentakaisen maan taikka alueen maa- tai alueohjelmaan, osoitetaan edelleen asianomaiselle merentakaiselle maalle tai alueelle taikka assosiaatiopäätöksen täytäntöönpanon puitteissa toteutettavaan alueelliseen yhteistyöhön.

3. Aikaisempien EKR:jen varojen tuottamista korkotuloista kertynyt ylijäämä siirretään yhdeksänteen EKR:on ja osoitetaan samoihin tarkoituksiin kuin sisäisen sopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa määrätyt tulot. Samoin menetellään aikaisempien EKR:jen sekalaisten tulojen osalta; niitä muodostuu muun muassa viivästyskoroista, joita on peritty silloin kun jäsenvaltioiden maksuosuudet rahastoon on maksettu myöhässä, ja EIP:n hallinnoimista EKR:n varoista yhteisölle kertyvistä koroista.

131 artikla

1. AKT-valtioiden osalta käyttämättä jääneet varat, joita ei ole osoitettu millekään AKT-maalle tai -alueelle AKT-EY-sopimuksen voimaantuloon saakka sovellettavien siirtymäajan toimenpiteiden perusteella, osoitetaan yhdeksänteen EKR:on 132 artiklassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan erityisesti kaikkiin käyttämättä jääneisiin

a) aikaisempien EKR:jen varoihin, joita ei ole aikaisemmin osoitettu millekään AKT-valtiolle tai -alueelle, sekä varoihin, joita on jäänyt käyttämättä hätäavun, pakolaisavun ja rakennesopeutustuen määrärahoista;

b) välineiden Stabex ja Sysmin varoihin.

2. Merentakaisten maiden ja alueiden osalta käyttämättä jääneet varat, joita ei ole osoitettu mihinkään maa- tai alueohjelmaan sisäisen sopimuksen voimaantulopäivään mennessä, osoitetaan yhdeksännen EKR:n sitomattomiin määriin.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan erityisesti neuvoston päätöksen 91/482/ETY [22] 118 ja 142 artiklassa tarkoitetuista kokonaismääristä jäljelle jääneisiin varoihin, jotka koskevat välineitä Stabex ja Sysmin. Käyttämättä jääneistä Sysminin varoista voidaan kuitenkin tehdä rahoituspäätöksiä sisäisen sopimuksen voimaantuloon saakka, jos rahoitushakemus on tehty ennen päätöksen 91/482/ETY voimassaolon päättymistä.

[22] EYVL L 263, 19.9.1991, s. 1.

132 artikla

Komissio antaa säännöt, joita sovelletaan tähän osastoon silloin kun on kyse jäljelle jääneiden varojen sekä yhdeksänteen EKR:on siirrettävien myöhemmin vapautuvien varojen lopullisesta käsittelystä yhdeksännen EKR:n puitteissa.

Nämä säännöt annetaan AKT-EY-sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä, sisäisessä sopimuksessa ja tässä asetuksessa esitettyjen sääntöjen mukaisesti sen jälkeen, kun on kuultu EIP:a sen hallinnoimien varojen osalta.

2 LUKU AIKAISEMPIEN EKR:JEN JA SIIRRETTYJEN VAROJEN KÄYTTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

133 artikla

1. Aikaisemmista EKR:ista jäljelle jääneitä varoja, jotka on siirretty yhdeksänteen EKR:on, hallinnoidaan edellytyksin, joista säädetään tässä osastossa ja AKT-EY-sopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen tai sisäisen sopimuksen asiaa koskevissa määräyksissä.

2. Aikaisempiin EKR:ihin kuuluvat AKT-valtioita koskevat sitoumukset, jotka on tehty ennen AKT-EY-sopimuksen voimaantuloa, täytetään edelleen kyseisiin EKR:ihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti, paitsi varainhoidon valvojan tehtävien ja tilinpäätöksen osalta, joihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. AKT-EY-sopimuksen voimaantulosta alkaen yhdeksänteen EKR:on siirretyt jäljelle jääneet varat käytetään AKT-EY-sopimuksessa, sisäisessä sopimuksessa ja tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

Jos aikaisempien EKR:jen varoja on siirretty 130 artiklassa tarkoitettuihin maa- tai alueohjelmiin:

a) maa- tai aluekohtaisesti yli 10 miljoonan euron määriä hallinnoidaan alkuperäisen EKR:n säännösten mukaisesti, kun on kyse oikeudesta osallistua tarjouskilpailuihin tai hankintoihin;

b) enintään 10 miljoonan euron suuruisiin siirrettyihin varoihin sovelletaan yhdeksännen EKR:n sääntöjä oikeudesta osallistua tarjouskilpailuihin.

3. Aikaisempiin EKR:on kuuluvat merentakaisia maita ja alueita koskevat sitoumukset, jotka on tehty ennen sisäisen sopimuksen ja tämän asetuksen voimaantuloa, täytetään edelleen kyseisiin EKR:ihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti, paitsi varainhoidon valvojan tehtävien ja tilinpäätöksen osalta, joihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. Aikaisempien EKR:n varoja käytetään edelleen päätöksessä 91/482/ETY annettujen säännösten mukaisesti ja jota päätöstä sovelletaan tässä tarkoituksessa sisäisen sopimuksen voimaantuloon saakka.

4. Aikaisempia EKR:ja koskevat päätökset toimista, joiden rahoitusjärjestelyistä EIP huolehtii, pannaan edelleen täytäntöön kyseisiin EKR:ihin sovellettavien säännösten mukaisesti.

134 artikla

Varmistaakseen, että aikaisempien EKR:jen puitteissa tehdyt sitoumukset täytetään noudattaen moitteettoman varainhoidon periaatetta, komissio soveltaa menettelyjä, joissa edellytetään erityisesti, että rahoitussopimusta voidaan jatkaa ainoastaan kerran tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Sitä ei voida missään tapauksessa jatkaa enempää kuin kolmella vuodella määräpäivästä, joka on asetuksen tullessa voimaan asetettu sopimuksen mukaisesti rahoitettavan ohjelman tai hankkeen loppuun saattamiselle.

3 LUKU SIIRTYMÄAIKA

135 artikla

1. Edellä 102, 103, 116 ja 125 artiklassa tarkoitettuja määräaikoja sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuotena 2005.

Aikaisempien varainhoitovuosien määräajat ovat seuraavat:

a) 30 päivä huhtikuuta ja 31 päivä toukokuuta 102 artiklan osalta,

b) 15 päivä heinäkuuta 103 artiklan 1 kohdan osalta,

c) 15 päivä lokakuuta 103 artiklan 2 kohdan osalta,

d) 30 päivä marraskuuta 103 artiklan 3 kohdan osalta,

e) 15 päivä heinäkuuta ja 31 päivä lokakuuta 116 artiklan 2 kohdan osalta,

f) 30 päivä marraskuuta 116 artiklan 6 kohdan osalta,

g) 31 päivä maaliskuuta, 15 päivä syyskuuta ja 30 päivä huhtikuuta 125 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan osalta.

2. Ensimmäisen osan VII osaston säännöksiä aletaan soveltaa teknisten mahdollisuuksien mukaan asteittain, jotta säännökset voisivat tulla kokonaisuudessaan voimaan varainhoitovuonna 2005.

II OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET

136 artikla

1. Jäsenvaltioiden on arvioitava sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta sisäisen sopimuksen 2 ja 34 artiklan mukaisesti ennen yhdeksännen EKR:n voimassaolon päättymistä. Ne arvioivat myös, mikä on komission tarve sisäisen sopimuksen 4 ja 9 artiklassa tarkoitettuun täytäntöönpanoon liittyvien kulujen rahoittamiseksi. Rahoitusyhteistyön tukemiseen ja sisäisen sopimuksen 9 artiklan mukaisten täytäntöönpanoon liittyvien kulujen rahoittamiseen käytettävien uusien varojen tarve määritetään kyseisen arvioinnin perusteella. Ne ottavat asianmukaisesti huomioon sitomatta ja maksamatta olevat EKR:n varat.

Komissio ottaa tämän toteutumisarvioinnin täysin huomioon saattaessaan sisäisen sopimuksen 16 artiklan mukaisesti varojen jaon ajan tasalle ja päättää siitä, miten varat on jaettava uudelleen, sen takaamiseksi, että ne käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

2. Jäsenvaltioiden on ennen EKR:n voimassaolon päättymistä asetettava päivämäärä, jonka jälkeen EKR:n varoista ei enää saa tehdä sitoumuksia.

137 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan samana ajanjaksona kuin sisäistä sopimusta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

TIETOJA YHDEKSÄNNESTÄ EKR:STA MYÖNNETTÄVÄSTÄ RAHOITUKSESTA

1. Sisäisen sopimuksen 1 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot rahoittavat EKR:n rahoitusvarat, 13 800 miljoonaa euroa, seuraavien rahoitusosuuksien mukaisesti:

Jäsenvaltio // Rahoitusosuus, milj. euroa

Belgia // 540,96

Tanska // 295,32

Saksa // 3 223,68

Kreikka // 172,50

Espanja // 805,92

Ranska // 3 353,40

Irlanti // 85,56

Italia // 1 730,52

Luxemburg // 40,02

Alankomaat // 720,36

Itävalta // 365,70

Portugali // 133,86

Suomi // 204,24

Ruotsi // 376,74

Yhdistynyt kuningaskunta // 1 751,22

// 13 800,00

Rahoitusvarat jakautuvat seuraavasti:

i) 13 500 miljoonaa euroa osoitetaan AKT-valtioille;

ii) 175 miljoonaa euroa osoitetaan merentakaisille maille ja alueille;

iii) 125 miljoonaa euroa varataan komissiolle yhdeksänteen EKR:on liittyviä kuluja varten.

2.1. Sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaisrahoituksesta enintään 13 500 miljoonaa euroa varataan AKT-valtioille seuraavasti:

a) enintään 10 000 miljoonaa euroa avustuksina seuraavasti:

i) 9 836 miljoonaa euroa pitkän aikavälin kehityksen tukemiseen; varojen käyttö suunnitellaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 1-5 artiklan mukaisesti. Avustusvaroja voidaan käyttää AKT-EY-sopimuksen 72 artiklan 3 kohdan mukaisen humanitaarisen avun ja lyhyen aikavälin hätäavun rahoittamiseen. 195 miljoonaa euroa tästä osuudesta on tarkoitettu rahoittamaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevan 3 artiklan c kohdassa ja liitteessä II olevassa 2 ja 4 artiklassa määrättyjä korkotukia;

ii) 90 miljoonaa euroa yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) toiminnan rahoittamiseen AKT-EY-sopimuksen liitteen III määräysten mukaisesti;

iii) 70 miljoonaa euroa maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen (CTA) toiminnan rahoittamiseen AKT-EY-sopimuksen liitteen III määräysten mukaisesti; ja

iv) 4 miljoonaa euroa AKT-EY-sopimuksen 17 artiklassa perustettuun AKT:n ja EY:n yhteiseen edustajakokoukseen liittyviin menoihin;

b) enintään 1 300 miljoonaa euroa AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukemiseen AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 6-14 artiklan mukaisesti;

c) enintään 2 200 miljoonaa euroa myönnetään investointivaroista rahoitusehtoja koskevassa AKT-EY-sopimuksen liitteessä II esitetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen sopimuksen liitteessä II olevassa 2 ja 4 artiklassa määrättyjen korkotukien rahoittamista tämän jakson a alakohdan i alakohdassa mainituista varoista.

2.2. Edellä 2.1 jaksossa mainitusta 13 500 miljoonan euron summasta voidaan 1 000 miljoonaa euroa vapauttaa vasta neuvoston vuonna 2004 suorittaman arvioinnin perusteella ja komission ehdotuksesta. Jos kyseiset varat vapautetaan, ne on jaettava tarkoituksenmukaisesti 2.1 jakson a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen avustusosuuksien kesken.

3. Yhteisön merentakaisille maille ja alueille myöntämän taloudellisen avun enimmäismääräksi sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesta kokonaisrahoituksesta vahvistetaan 175 miljoonaa euroa, josta 155 miljoonaa euroa myönnetään avustuksina ja tästä osuudesta miljoona euroa merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen liitteessä II A olevan 3 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetun korkotuen rahoittamiseen, ja 20 miljoonaa euroa investointivarojen puitteissa. Avun täytäntöönpanoa koskevat säännöt määritellään merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta yhteisöön perustamissopimuksen 187 artiklan mukaisesti tehdyssä päätöksessä.

4. Komissiolle AKT-EY-sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvien menojen rahoittamiseen on varattu 125 miljoonaa euroa. Tämä summa käytetään sisäisen sopimuksen 9 artiklassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja siihen lisätään sopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut varat.

5.1. Edellä 1 jakson toisessa kohdassa esitettyyn summaan lisätään enintään 1 720 miljoonaa euroa EIP:n omista varoistaan myöntäminä lainoina. Nämä varat myönnetään AKT-EY-sopimuksen liitteessä II ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä määriteltyihin tarkoituksiin EIP:n perussäännön ehtojen sekä mainitussa liitteessä ja päätöksessä vahvistettuihin investointien rahoitusedellytyksiin sovellettavien säännösten mukaisesti.

5.2. Näistä lainoista on tarkoitettu:

a) enintään 1 700 miljoonaa euroa AKT-valtioissa toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin;

b) enintään 20 miljoonaa euroa merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin.