52002DC0483

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE kalastuslaivastojen monivuotisten ohjausohjelmien välivaiheen tuloksista 30. päivänä kesäkuuta 2002

Sisällysluettelo

TIIVISTELMÄ

Johdanto

Välitavoitteiden määrittely

Vetoisuuden mittaaminen uudelleen

Alusrekisteri

Kokonaistulokset

Tulokset jäsenvaltioittain

Belgia

Saksa

Tanska

Espanja

Suomi

Ranska

Yhdistynyt kuningaskunta

Kreikka

Irlanti

Italia

Alankomaat

Portugali

Ruotsi

PÄÄTELMÄT

TIIVISTELMÄ

Tämän kertomuksen tavoitteena [1] on kertoa neljännen monivuotisen ohjausohjelman (MOO IV) soveltamisalaan kuuluvien jäsenvaltioiden eri laivastonosien tilanteesta 30. päivänä kesäkuuta 2002 verrattuna näitä laivastonosia varten kyseiselle päivämäärälle asetettuihin välitavoitteisiin.

[1] Päätöksen 2002/652/EY (EYVL L 215, 10.8.2002, s. 23) 6 a ja 6 b artiklan mukaisesti. Päätöksellä pidennetään neljännen monivuotisen ohjausohjelman voimassaoloa vuodella 31. päivään joulukuuta 2002.

Nämä tiedot mahdollistavat laivastoille myönnettävien valtiontukien toteutumisen asianmukaisella ja avoimella tavalla. Itse asiassa 1. päivästä heinäkuuta 2002 lähtien kalastusalusten rakentamiselle ei voida enää myöntää tukea niissä MOO IV:n laivastonosissa, jotka eivät ole noudattaneet kyseisen päivämäärän mukaisia tavoitteitaan.

Tässä kertomuksessa komissio selventää, kuinka välitavoitteet on laskettu laivastonosittain 30. päivälle kesäkuuta 2002, ja vertaa tämän jälkeen lukuja näiden samojen laivastonosien kyseisen päivämäärän todelliseen tilanteeseen, joka käy ilmi yhteisön alusrekisteristä. Laskutoimitukset on tehty ainoastaan kapasiteettina (bt ja kW) ilmaistujen tavoitteiden osalta, sillä pyyntiponnistusmääränä (bt x päivää ja kW x päivää) ilmaistut tavoitteet on esitettävä vuosikohtaisesti kalastustoimien kausiluonteisuuden vuoksi.

Tulokset ovat seuraavanlaisia:

* Kaikki maat olivat saavuttaneet 30. päivänä kesäkuuta 2002 keskimääräisen kilowatteina ilmaistun yleistavoitteensa [2].

[2] MOO IV:n toteutumisen arvioiminen bruttotonneina olisi epäluotettavaa, koska laivaston uudelleenmittaus, jonka pitäisi päättyä vuonna 2003, ei ole vielä valmis. Tämän vuoksi on voitu käyttää ainoastaan kilowatteja.

* Kuitenkin vain Tanska, Espanja, Portugali, Irlanti ja Suomi ovat saavuttaneet kilowatteina tavoitteensa kaikkien laivastonosiensa kohdalla.

Tämän vuoksi Belgian, Saksan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Kreikan, Italian, Alankomaiden ja Ruotsin on täytynyt keskeyttää 1. päivästä heinäkuuta 2002 alkaen yhden tai useamman laivastonosansa kohdalla laivaston rakentamiseen tai uudenaikaistamiseen tarkoitettujen tukien myöntäminen.

Johdanto

Monivuotisilla ohjausohjelmilla (MOOt) vahvistetaan kaikkien yhteisön jäsenvaltioiden tavoitteet kalastuslaivaston koon pienentämiseksi, jotta pyyntiponnistus saataisiin vastaamaan käytettävissä olevia kalavaroja. Joulukuussa 1997 [3] hyväksytyssä neljännessä monivuotisessa ohjausohjelmassa vahvistettiin tavoitteet kaudelle 1997-2001. Tätä kautta on jatkettu neuvoston päätöksellä [4] vuoden 2002 loppuun.

[3] Komission päätökset 98/119/EY-98/131/EY (EYVL L 39, 12.2.1998, s.1-84)

[4] EYVL L 31, 1.2.2002, s.77

Välitavoitteiden määrittely

Monivuotista ohjausohjelmaa 31. päivään joulukuuta 2002 pidentävän komission päätöksen 2002/652/EY [5] 6 a artiklan mukaan: "Yhteisön kalastusalusrekisterissä 30 päivänä kesäkuuta 2002 olevien tietojen perusteella komissio laatii asiakirjan, jossa esitetään kunkin jäsenvaltion kunkin laivastonosan bruttotonneina ja kilowatteina ilmaistu kapasiteettien ja välitavoitteiden välinen ero mainittuna päivänä laskettuna laivastonosittain viidennen ja kuudennen vuoden ohjelmien tavoitteiden aritmeettisena keskiarvona." Seuraavasta kaaviosta käyvät ilmi kaikkien laivastonosien samoin kuin yleistavoitteen osalta tehdyt laskutoimitukset:

[5] EYVL L 215, 10.8.2002, s.23

>VIITTAUS KAAVIOON>

Komission päätöksen 2002/652/EY 6 b artiklan mukaisesti on verrattu pelkästään laivastojen kapasiteettina mitattua tilannetta ja tavoitteita.

Kapasiteetin ja pyyntiponnistuksen mittaamiseksi MOO:a varten aluksen kapasiteetti määritellään sen vetoisuutena bruttotonneina (bt) ja sen konetehona kilowatteina (kW).

Vetoisuuden mittaaminen uudelleen

MOO III:n (1992-1996) vetoisuustavoitteet ilmaistiin bruttorekisteritonneina (brt), vaikka useimmissa jäsenvaltioissa käytettiin sekaisin eri vetoisuusyksiköitä. Jotkut alukset oli mitattu bruttorekisteritonneina (brt), jotkut bruttotonneina (bt) ja jotkut kansallisesti määriteltyinä vetoisuusyksikköinä.

Neuvoston asetus (EY) N:o 3259/94 [6] ja komission päätös N:o 95/84/EY [7] hyväksyttiin vetoisuuden mittaamisen yhtenäistämiseksi. Niissä edellytetään, että kaikkien kalastusalusten vetoisuus mitataan bruttotonneina. Niissä myös yksinkertaistetaan kokonaispituudeltaan alle 15-metristen alusten bruttovetoisuuden määrittely ja annetaan laskennalliset kaavat 15-24-metristen alusten bruttovetoisuuden arvioimiseksi, kunnes ne mitataan kokonaan uudestaan.

[6] EYVL L 339, 29.12.1994, s.11

[7] EYVL L 67, 25.3.1995, s.33

Jäsenvaltioiden kanssa sovittiin, että vetoisuustavoitteiden muuttaminen bruttotonneiksi tapahtuisi MOO IV:n käyttöönoton yhteydessä. Eräät jäsenvaltiot eivät olleet kuitenkaan juuri edenneet laivastonsa uudelleenmittauksessa MOO IV:n käyttöönoton aikoihin, joten vaikka tavoitteet ovat nimellisesti bruttotonneja, niissä on sekaisin bruttotonneja, bruttorekisteritonneja ja kansallisia yksiköitä.

Jäsenvaltioilla on aikaa mitata laivastonsa uudelleen bruttotonneina vuoden 2003 loppuun mennessä. Sitä mukaa kuin uudelleenmittaus etenee, bruttotonniarviot korvataan alusrekisterissä todellisilla arvoilla. Tämä muuttaa väistämättä todellisen tilanteen ja vetoisuudelle vahvistettujen tavoitteiden vertailtavuutta. Tiukasti ottaen vetoisuustavoitteet olisi laskettava uudestaan aina kun yksikin alus mitataan uudelleen. Käytännön syistä johtuen tavoitteet tarkistetaan kuitenkin vain määräajoin. Siihen asti laivaston tilannetta ja vetoisuustavoitteita koskeviin vertailuihin sisältyy epävarmuustekijä.

Tässä kertomuksessa Belgian ja Suomen osalta uudelleenmittauksen vaikutukset on jo otettu lopullisesti huomioon kaikkien laivastonosien kohdalla.

Alusrekisteri

Monivuotisia ohjausohjelmia seurataan käyttämällä yhteisön kalastusalusrekisteriin tehtäviä ilmoituksia. Rekisterissä on EU:n laivastoon kuuluvien noin 100 000 kaupallisen merikalastusaluksen fyysiset tiedot ja tiedot siitä, mihin MOO:n laivastonosaan kukin alus kuuluu. Sen tarkoituksena on antaa viitetietoja laivastosta yhteisen kalastuspolitiikan kaikkien näkökohtien osalta.

Edellisissä MOO:n tuloksia koskevissa kertomuksissa todettiin toisinaan suuria poikkeavuuksia kalastusalusrekisterin sisältämien ja jäsenvaltioiden kertomuksissaan vuosittain toimittamien tietojen välillä. Yksi näiden poikkeavuuksien syistä oli, että jäsenvaltioiden ilmoitukset tutkittiin virheiden varalta ennen tietojen kirjaamista tietokantaan. Hylätty tai epäilyttävä ilmoitus palautettiin jäsenvaltioon korjausta tai tarkistamista varten. Tarkoituksena oli varmistaa rekisterin luotettavuus, mutta käytännössä se johti usein eroihin kansallisen rekisterin ja yhteisön rekisterin tiedoissa.

Menettelyitä on nyt muutettu. Jäsenvaltioilla on nyt suora yhteys yhteisön alusrekisterissä oleviin omiin tietoihinsa FRONT-internetsovelluksen kautta (Fleet Register on the Net - Alusrekisteri verkossa). Tämä tarkoittaa sitä, että kansalliset viranomaiset voivat tehdä välittömästi muutoksia yhteisön rekisterin tietoihin, jos ne ovat erilaisia kuin kansallisessa tietokannassa. Tämän vuoksi tässä kertomuksessa käytetyt vetoisuusluvut perustuvat yhteisön alusrekisterin tietoihin. Joitakin ristiriitaisuuksia alusrekisterin tiedoissa voi kuitenkin yhä olla. Merkittävin näistä on se, että joillakin aluksilla ei ole voimassa olevaa MOO-laivastonosakoodia. Jäljempänä oleviin taulukkoihin nämä alukset on sisällytetty luokittelemattomina. Komission yksiköt tekevät yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa asian korjaamiseksi.

Kokonaistulokset

Taulukossa Todellisen tilanteen ja välitavoitteiden vertailu 30.6.2002 jäsenvaltioittain esitetään vetoisuuden ja konetehon prosentuaalinen kehitys 1. päivän tammikuuta 1997 ja 30. päivän kesäkuuta 2002 välisenä aikana.

Vetoisuusyksikön jäljessä oleva asteriski (bt*) tarkoittaa, että sitä seuraavat yhteistulokset on laskettu yhdistämällä bruttotonneina ja bruttorekisteritonneina olevia arvoja. Yhteistuloksen saamiseksi on ensin käytetty bruttotonniarvoa riippumatta siitä, onko se mitattu arvo vaiko arvio. Bruttorekisteritonnia on käytetty, jos bruttotonniarvoa ei ole ollut saatavissa.

Kapasiteettitavoitteiden noudattaminen

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön kalastusalusrekisterin perusteella yhteenveto koko yhteisön laivaston kehityksestä MOO IV:n alusta lähtien. Tummennetuilla riveillä esitetään ne jäsenvaltiot, jotka eivät 30. päivänä kesäkuuta 2002 olleet saavuttaneet vahvistettuja tavoitteita.

Tammikuun 1. päivästä 1997 laivaston koneteho on alentunut noin 7,6 %. Vetoisuutena muutos on ilmeisesti 3,5 %, mutta luku on epävarma, koska laivaston uudelleenmittausta ei ole saatu päätökseen.

Todellisen tilanteen ja välitavoitteiden vertailu 30.6.2002 jäsenvaltioittain

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. Tämä ei koske Belgiaa ja Suomea, joiden osalta uudelleenmittaus on otettu lopullisesti huomioon.

Tummennetut maat eivät ole saavuttaneet tavoitteitaan.

(*) Ranskan 1. päivän tammikuuta 1997 tilanteessa ei ole otettu huomioon merentakaisissa departementeissa olevia aluksia (noin 17 000 bt ja 100 000 kW), koska niitä koskevia tuon ajankohdan täsmällisiä tietoja ei ole saatavissa.

Laivastonosat, joiden kohdalla välitavoitteet oli saavutettu 30.6.2002

>TAULUKON PAIKKA>

Tulokset jäsenvaltioittain

Seuraavista taulukoista käyvät ilmi MOO IV:n välivaiheen tulokset 30. päivänä kesäkuuta 2002 kaikkien jäsenvaltioiden osalta.

Niissä esitetään kapasiteettitavoitteet 30. päivänä kesäkuuta 2002 verrattuna yhteisön kalastusalusrekisterin kyseisen päivämäärän tilanteeseen.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut ja kursivoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu.

Bruttotonneina ilmaistut vetoisuustavoitteet ovat laivastonosien 4A1 ja 4A2 osalta lopulliset. Niitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut ja kursivoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

Laivastonosien 4C4, 4C6 ja 4C7 osalta bruttotonneina ilmaistut vetoisuustavoitteet ovat lopulliset. Niitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

Bruttotonneina ilmaistu vetoisuustavoite on laivastonosan 4B4 osalta lopullinen. Sitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

Bruttotonneina ilmaistu vetoisuustavoite on laivastonosan 4E7 osalta lopullinen. Sitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Laivastonosien 4L1, 4L2, 4L3 ja 4L4 osalta bruttotonneina ilmaistut vetoisuustavoitteet ovat lopulliset. Niitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut ja kursivoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

Laivastonosien 4F5 ja 4F6 osalta bruttotonneina ilmaistut vetoisuustavoitteet ovat lopulliset. Niitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut ja kursivoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

Laivastonosan 4N8 osalta bruttotonneina ilmaistu vetoisuustavoite on lopullinen. Sitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut ja kursivoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

Bruttotonneina ilmaistu vetoisuustavoite on laivastonosan 4D4 osalta lopullinen. Sitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut ja kursivoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut ja kursivoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut ja kursivoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

Laivastonosien 4J2, 4J3 ja 4J4 osalta bruttotonneina ilmaistut vetoisuustavoitteet ovat lopulliset. Niitä ei mukauteta myöhemmin laivaston uudelleenmittauksen ottamiseksi huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

>TAULUKON PAIKKA>

Koska vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittauksen huomioon ottamiseksi, todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä.

PÄÄTELMÄT

Tammikuun 1. päivän 1997 ja kesäkuun 30. päivän 2002 välisenä aikana yhteisön laivasto pieneni 71 141 bt ja 599 634 kW, mikä alentaa kapasiteettia noin 2,5 prosenttia vetoisuutena laskettuna ja 5,9 prosenttia konetehona laskettuna. Vetoisuuden ilmoittaminen on epätarkkaa meneillään olevan laivaston uudelleenmittauksen vuoksi. Yhteisön laivasto oli 30. kesäkuuta 2002 jo ylittänyt tavoitteensa ja oli vetoisuutena laskettuna 19 prosenttia ja konetehona laskettuna 13 prosenttia lopullisten MOO IV -tavoitteiden yläpuolella.

Sellaisia jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä saavuttaneet joidenkin laivastonosiensa tavoitteita, on useita.

Tämän raportin tavoitteena on kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarpeen vaatiessa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi sekä keskeyttämään valtiontukien myöntäminen niille laivastonosille, jotka eivät noudata tavoitteita, asetuksen (EY) N:o 2792/99 [8] 9 ja 10 artiklan sekä komission päätöksen 2002/652/EY [9], jolla neljättä monivuotista ohjausohjelmaa pidennetään vuodella 31. päivään joulukuuta 2002 saakka, 6 b artiklan mukaisesti.

[8] EYVL L 337, 30.12.1999, s.14

[9] EYVL L 215, 10.8.2002, s.23