52002DC0010

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavan toimintaohjelman jatkamisen aiheellisuus

1. Jatkuvan ja nykyaikaisen ohjelman tarve

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät Fiscalis-ohjelman [1] vuonna 1998 viisi vuotta kestäväksi sisämarkkinoiden välillisen verotuksen järjestelmiä vahvistavaksi yhteisön toimintaohjelmaksi. Fiscalis-ohjelmasta on tehty väliarviointi jäsenvaltioiden välivaiheen kertomusten perusteella. Kyseisen arvioinnin perusteella Fiscalis-päätöksen 12 artiklan mukaisesti komission on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonanto ohjelman jatkamisen aiheellisuudesta ja tarvittaessa liitettävä siihen asianmukainen ehdotus.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 888/98/EY sisämarkkinoiden välillisen verotuksen järjestelmiä vahvistavan yhteisön toimintaohjelman (Fiscalis-ohjelma) hyväksymisestä, EYVL L 126, 28.4.1998, s. 1.

Fiscalis-ohjelman väliarvioinnissa [2] on todettu, että ohjelman lyhyen aikavälin vaikutukset ovat rohkaisevia, ja sitä pidetään arvokkaana ja välttämättömänä välineenä EU:n finanssipolitiikan tukemisessa. Jäsenvaltiot ovat tukeneet ohjelmaa voimakkaasti.

[2] SEC(2001) 1328.

Koska arviointi perustuu tuloksiin, jotka koskevat kolmea ensimmäistä vuotta, jo nyt on mahdollista nähdä ja määrittää ohjelman lyhyen aikavälin vaikutuksia. Osallistujat ovat saaneet ohjelmasta runsaasti tietoja ja kokemuksia tietyistä kysymyksistä, se on mahdollistanut välillisen verotuksen järjestelmien valvonnan ja petosten torjunnan parantamisen ja ohjelman yhteydessä viranomaiset ovat voineet ottaa käyttöön uusia hallinnollisia käytäntöjä yhteistyössä muiden verohallintojen kanssa. Kertomuksesta kävi ilmi, että ohjelma, joka on myös useiden yhteisön atk-tukitoimien oikeudellinen perusta, mahdollisti käytössä olevien verovalvontajärjestelmien paremman käytön ja niiden levittämisen. Nämä ovat yhteisön sisäisen alv- ja valmisteverojärjestelmän tärkeimpiä valvontavälineitä. Ohjelma on edesauttanut myös uusien tietokoneistamishankkeiden toteuttamista valmisteveroalalla. Ohjelman avauduttua ehdokasmaille ne ovat voineet hyötyä seminaareista ja virkamiesvaihdoista. Ohjelman toimet ovat osoittautuneet kannattavaksi sijoitukseksi ja sitä olisi sen vuoksi jatkettava. Koska toimet ovat olleet menestyksekkäitä, useimmat niistä olisi säilytettävä kuten myös ohjelman yleisrakenne.

Ohjelman jatkaminen ei siten ole välttämätöntä ainoastaan yhteisön alv-valvonnan vuoksi, vaan myös uusien jäsenvaltioiden liittymisvalmisteluissa. Jos uudet jäsenvaltiot eivät saa tietää tarvittavista hallinnollisista yhteistyöjärjestelyistä ajoissa, niille tulee olemaan vaikeaa mukauttaa valvonta- ja hallintojärjestelmänsä selviytymään uusista rajattomilla sisämarkkinoilla toimimisen haasteista. Kyseisten maiden uusien hallintovalmiuksien kehittämisessä tärkeä tekijä on niiden veroviranomaisten mahdollisuus osallistua täysin tähän ohjelmaan. Tämä on myös laajentumista koskevien yhteisön yleistavoitteiden mukaista.

Kuitenkin samaan aikaan on olemassa tarve ottaa huomioon sekä veropolitiikan uudet kehityssuunnat että Euroopan yleinen kehitys. Esimerkiksi uudella teknologialla on merkittävä asema verojärjestelmien ja verohallintojen nykyaikaistamisessa, ja se avaa mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseen ja luo paremman yhteistyöympäristön jäsenvaltioiden välille. Uusi ohjelma tulee hyötymään tästä kehityksestä. Tämän vuoksi ehdotukseen sisältyy huomattavasti uudistettu ja nykyaikaistettu ohjelma (Fiscalis 2007), jonka tavoitteena on jatkaa yhteisön verotustoiminnan tukemista parhaalla mahdollisella tavalla.

Ehdotus sisältää seuraavat parannukset Fiscalis-päätökseen verrattuna:

- Ohjelman tavoitteet liittyvät suoraan veropolitiikan tavoitteisiin.

- Sitä laajennetaan koskemaan välitöntä verotusta.

- Ohjelma voi paremmin täyttää ehdokasmaiden erityistarpeet, koska siihen sisältyy erityistavoite maiden tarpeiden täyttämiseksi. Kyseisten tarpeiden täyttämistä koskevia uusia toimia voidaan lisätä.

- Yhdenmukaistettu lähestymistapa otetaan käyttöön verotiedotuksen ja tiedonvaihtojärjestelmien osalta, sillä ne kaikki sisältyvät ohjelmaan.

- Arviointisäännöt tehdään jäsennellymmiksi.

2. Ohjelman kokonaistavoitteet

Fiscalis-päätöksen sekä vastaavan tullialan ohjelman (Tulli 2002) päätavoitteena oli sisämarkkinoiden tehokas toiminta ja sen vuoksi se tehtiin perustamissopimuksen 100 a artiklan (nykyinen 95 artikla) mukaisesti. Tällä ehdotuksella on sama kokonaistavoite, mutta sitä on mukautettu täyttämään yhteisön uuden veropolitiikan tarpeet. Kokonaistavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden verotusjärjestelmiä lisäämällä osallistujamaiden, niiden hallintojen ja virkamiesten välistä yhteistyötä, sekä yksilöimällä ja parantamalla sellaisia aloja, kuten lainsäädäntö ja hallinnolliset käytännöt, jotka vaikeuttavat kyseistä yhteistyötä. Tämän vuoksi oikeusperustan olisi oltava perustamissopimuksen 95 artikla.

Erityisesti olisi huomattava, että veropetokset vääristävät sisämarkkinoiden toimivuutta. Se vahingoittaa laillista kaupankäyntiä, vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja heikentää luottamusta yhteisön verotusjärjestelmiin. Ohjelman yhtenä tavoitteena on tämän vuoksi yhteisön ja kansallisten taloudellisten etujen suojeleminen petoksia vastaan.

Päävastuu on jäsenvaltioilla, mutta ne eivät voi tehokkaasti estää petoksia ilman yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa. Tehokkaiden valvonta- ja petosten torjuntatoimenpiteiden puuttumisella on vakavia seurauksia sisämarkkinoiden toiminnalle. Fiscalis 2007 -ohjelman tavoitteena on sen vuoksi sisämarkkinoiden parempi toimivuus ja petosten torjuminen alueella, jossa rajat ovat hävinneet. Tämä voidaan saavuttaa parantamalla yhteisön ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiä laatia yhdessä toimivien verohallintojen verkko, joka muistuttaa yhtä ainoaa eurooppalaista verohallintoa.

3. Ohjelmalla on seuraavat yleistavoitteet:

Uudessa ohjelmassa on otettava huomioon Fiscalis-ohjelman käynnistymisen jälkeinen komission ja jäsenvaltioiden veropolitiikan kehitys. Arviointikertomuksessa korostetaan myös erityistä tarvetta liittää tavoitteet jäsenvaltioiden yhdessä komission kanssa laatimiin veropolitiikkoihin ja niistä johtuvaan toimintaan. Tämä vaatimus on tervetullut. Koska politiikan tavoitteita täytyy ehkä mukauttaa ajan myötä, komissio ehdottaa sellaisen järjestelmän perustamista, joka sallisi muutokset joustavalla tavalla.

3.1. Yleistavoitteet alv-alalla

Komissio on työskennellyt alv-alalla tiiviisti pitkän ajan yrittäen tehdä järjestelmään parannuksia, jotka ovat välttämättömiä sen mukauttamiseksi täysin yhtenäismarkkinoiden tarpeisiin. Vuoden 2000 aikana komissio ehdotti uutta strategiaa, joka keskittyy nykyisen alv-järjestelmän koko toiminnan parantamiseen. Strategian täytäntöönpanemisessa komissiolla on neljä päätavoitetta: nykyisten sääntöjen yksinkertaistaminen ja nykyaikaistaminen (mukaan luettuna verohallintojen mukauttaminen sähköiseen kaupankäyntiin), nykyisten sääntöjen yhdenmukaisempi soveltaminen ja uusi hallinnollista yhteistyötä koskeva lähestymistapa. Näiden tavoitteiden olisi oltava uuden ohjelman alv-osan perustana.

3.2. Yleistavoitteet välittömän verotuksen alalla

Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvoston asetti strategisen tavoitteen, jonka mukaan EU:sta tulee maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, minkä vuoksi verojärjestelmien asianmukainen toiminta on välttämätöntä sekä työmarkkinoiden tehokkuuden että tavara-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden kannalta. Tämä ei koske ainoastaan välillisiä veroja, arvonlisäveroja ja valmisteveroja, jotka kaikki sisältyvät nykyiseen Fiscalis-ohjelmaan, mutta myös välittömiä veroja, joiden osalta ei ole mainittavaa yhdenmukaistamista tai yhteensovittamista yhteisön tasolla.

3.3. Yleistavoitteet valmisteveroalalla

Valmisteveroalalla komission strategiana on varmistaa yhtenäismarkkinoiden joustavampi toiminta sekä perustamissopimuksen ympäristöverotusta ja muita valmisteveroja koskevien laajempien tavoitteiden saavuttaminen. Tämän vuoksi ohjelman tavoitteina olisi oltava parantaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä nykyisten sääntöjen johdonmukaisemman soveltamisen varmistamiseksi ja kehittää valmisteveroalan lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin liittyvää yhteistä lähestymistapaa.

3.4. Ehdokasmaiden yleistavoitteet

Komission vuosien 2000-2005 [3] strategisissa tavoitteissa laajentuminen on vahvistettu päätavoitteeksi. Laajentumisen onnistuminen ja todellisen yhteistyöpolitiikan kehittäminen uusien naapureiden kanssa on tärkeä osa sen neljää strategista päätavoitetta seuraavien viiden vuoden aikana. Komission työohjelmassa vuodeksi 2001 [4] komissio kiinnittää erityistä huomiota liittymisstrategiaan ja ehdokasmaiden kykyyn panna täytäntöön yhteisön säännöksiä sekä niiden toteuttamiin asiaa koskeviin toimiin. Tällä painopistealueella jatkuvalla ohjelmalla olisi merkittävä vaikutus. Laajentumisprosessissa on erittäin tärkeää varmistaa, että ohjelman toimet muodostavat uuden yhteisen perustan sujuvalle liittymiselle vuosina 2003-2008. Ehdokasmaille olisi vahingollista, jos ohjelmaan osallistuminen ei enää olisi mahdollista. Jotta ehdokasmaat voisivat soveltaa tehokkaasti yhteisön verosäännöstöä, uudelle ohjelmalle on asetettu yleistavoite maiden erityisten tarpeiden täyttämiseksi, niiden hallintovalmiuksien vahvistamiseksi ja niiden auttamiseksi panemaan täytäntöön tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset, organisatoriset ja tekniset toimenpiteet. Ohjelma on suunniteltu korvaamattomaksi osaksi kyseisten maiden laajentumisprosessia.

[3] KOM(2000) 154 lopullinen.

[4] KOM(2001) 28 lopullinen.

3.5. Erityistavoitteet

Uusi ehdotus on entistä joustavampi, mikä mahdollistaa komission ja jäsenvaltioiden jakaa yleistavoitteet todellisiin tarpeisiin vastaaviksi kohdennetuiksi tavoitteiksi. Hallintokomitea, joka Fiscalis-ohjelman osalta oli hallinnollisen yhteistyön pysyvä komitea, säilytetään kyseisessä muodossa. Se ehdottaa erityistavoitteiden tarkistamista vuosittain. Tällä varmistetaan, että ohjelmatoiminta on yhteydessä jäsenvaltioiden ja komission veropoliittisen toimintaan.

4. Päätelmät

Ensimmäisellä Fiscalis-ohjelmalla on parannettu hallinollista yhteistyötä verohallintojen ja niiden virkamiesten välillä yhtenäismarkkinoilla ja sillä on saatu aikaan yhteistyökäytäntö veroalalla, joka aikaisemmin oli hajanainen ja rakenteeltaan jäsentymätön. Fiscalis-ohjelmasta rahoitettuja tietokoneistettuja valvontajärjestelmiä, jotka korvaavat rajatarkastukset, pidetään yksimielisesti korvaamattomana osana välillisen verotuksen valvontajärjestelmiä. Ilman niitä verovalvonta ja petosten torjunta eivät toimisi. On olemassa selvä tarve jatkaa tätä ohjelmaa ja myöntää sille tarvittava rahoitus.

Kuitenkin on olemassa uusia haasteita, kuten EU:n laajentuminen ja verohallintojen mukauttaminen sähköiseen talouteen, ja tämän vuoksi uudessa ohjelmassa olisi otettava nämä tarpeet huomioon.