52001PC0775

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta tehdyn päätöksen N:o 1254/96/EY muuttamisesta

PERUSTELUT

1. johdanto ja tiivistelmä

1. Tämä ehdotus Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen tarkistamiseksi perustuu tällä hetkellä voimassa olevien energia-alan TEN-verkkoja koskevien suuntaviivojen toimivuuden arviointiin (ks. kertomus Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanosta kaudella 1996-2001, joka esitetään yhdessä tämän ehdotuksen kanssa).

Ehdotuksessa on otettu huomioon energiamarkkinoilla vuoden 1996 jälkeen tapahtunut kehitys, eli sähkö- ja maakaasumarkkinoiden vapauttamista koskevien direktiivien täytäntöönpano, tuontienergiariippuvuuden lisääntyminen (erityisesti maakaasun suhteen) sekä korkeampien tavoitteiden asettaminen uusiutuvien energialähteiden käyttöasteelle.

Ehdotus on osa Tukholman Eurooppa-neuvoston edellyttämistä toimenpiteistä, joilla on määrä hyödyntää sisämarkkinoiden mahdollisuuksia ja erityisesti luoda kehys sellaisten tehokkaiden rajat ylittävien markkinoiden toteuttamiselle, joilla on tukenaan asianmukaiset perusrakenteet.

Ehdotuksella tuetaan myös komission maaliskuussa 2001 tekemiä ehdotuksia, joiden tavoitteena on sähkö- ja maakaasumarkkinoiden täydellinen ja säännelty avaaminen ja verkkoonpääsyedellytysten vahvistaminen sähkön rajakauppaa varten.

Ehdotuksessa otetaan huomioon Feiran Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2000 hyväksymä pohjoista ulottuvuutta koskeva toimintaohjelma. Ehdotus kuvastaa myös laajentumisprosessissa tapahtunutta edistystä, ja siinä korostetaan erityisesti jäsenehdokasmaiden sähköverkkojen liittämistä yhteisön verkkoihin.

2. Ehdotuksessa halutaan pääasiassa muuttaa energia-alan TEN-verkkoja koskevia suuntaviivoja siten, että voitaisiin yksilöidä yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmässä ensisijaisten hankkeiden ryhmä.

Yhteistä etua koskevat hankkeet ovat hankkeita, jotka vastaavat Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämistä koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja perusteita ja tavoitteita. Nykyisen luettelon ovat vahvistaneet Euroopan parlamentti ja neuvosto Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämistä koskevista suuntaviivoista tehdyn päätöksen liitteessä vuonna 1996, ja sitä on täydennetty vuosina 1997 ja 1999. Yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelo saattamisesta ajan tasalle säädetään tässä ehdotuksessa (liitteet II ja III). Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voidaan myöntää rahoitustukea enintään 10 prosenttia investointikustannuksista yhteisön rahoitustuen myöntämisestä annetun asetuksen (TEN-rahoitustuesta annettu asetus) mukaisesti.

Tässä ehdotuksessa siis ehdotetaan, että yhteistä etua koskevien hankkeiden joukosta yksilöitäisiin Euroopan etua koskevien ensisijaisten hankkeiden ryhmä. Siihen kuuluisi rajoitettu määrä energiaverkkohankkeita, joiden merkitys on erittäin suuri energiapolitiikan olennaisten kriteerien - sisämarkkinoiden toteuttamis- ja toimitusvarmuuden vahvistamiskriteerien (ks. liite I) - perusteella.

Jäsenvaltioiden ja komission olisi annettava näille ensisijaisille hankkeille poliittinen tuki ja kiinnitettävä niihin erityistä huomiota.

Komissio aikoo kohdistaa näihin ensisijaisiin hankkeisiin tukea, joka on käytettävissä Euroopan laajuisten energiaverkkojen politiikan perusteella. Erityisesti etusija annetaan ensisijaisille hankkeille, kun päätetään TEN-rahoitustuesta annetun asetuksen mukaisista rahoitustuista.

Jotta voitaisiin tukea tehokkaasti hankkeita, joiden toteuttamisen kannalta rahoitustuen lisääminen on ehdottoman tärkeää, komissio katsoo, että on välttämätöntä, että TEN-rahoitustuesta annetun asetuksen mukainen enimmäisrahoitus ensisijaisille hankkeille voidaan kasvattaa 10 prosentista 20 prosenttiin. Komissio sisällyttää tämän muutoksen TEN-rahoitustuesta annetun asetuksen parhaillaan laadittavana olevaan tarkistukseen.

Komissio katsoo myös, että päätettäessä TEN-rahoitustuesta annetun asetuksen mukaisista rahoitustuista on annettava etusija kehittämisvaiheelle (joka seuraa alustavia selvityksiä), mukaan luettuna hankkeiden toteuttamisen esteiden poistaminen. Aiempina vuosina on pantu etusijalle suunnitteluvaihe ja alustavien toteutettavuusselvitysten vaihe. Tämä asia on hoidettava TEN-rahoitustuesta annetun asetuksen parhaillaan laadittavana olevan tarkistuksen yhteydessä.

3. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on myös muuttaa energia-alan TEN-verkkojen suuntaviivoja seuraavasti:

* määritellään uudelleen energia-alan TEN-verkkojen suuntaviivojen painopisteet ottaen huomioon vuoden 1996 jälkeen tapahtunut kehitys

* määritellään yleisemmin energia-alan TEN-verkkojen yhteistä etua koskevat hankkeet (10 toimintalinjaa nykyisten 90 yksityiskohtaisen hankkeen asemesta)

* sisällytetään hankkeiden yksityiskohtaiset määritelmät hankkeiden eritelmiin, joista on jo säädetty suuntaviivoissa

* täsmennetään, että hankkeiden yksilöinti ei rajoita ympäristövaikutusten arviointia

* saatetaan komiteamenettelyä koskevat säännökset ajan tasalle niitä kuitenkaan olennaisesti muuttamatta

* pidennetään suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevien kertomusten tarkastelujakso kahdesta vuodesta neljään, koska vuosittain annetaan kaikkien kolmen alan TEN-verkkoja koskeva yhteinen kertomus.

Tässä yhteydessä on noudatettava yhteisön ympäristölainsäädännössä säädettyjä tiedottamista ja yleisön kuulemista koskevia säännöksiä.

2. Euroopan unionin etua koskevat ensisijaiset hankkeet

Energia-alan TEN-verkkojen suuntaviivoissa on tarkoitus korostaa hankkeita, joiden katsotaan olevan erittäin tärkeitä sisämarkkinoiden kilpailun tai energian toimitusvarmuuden parantamisen kannalta.

Tätä varten yksilöidään sähkö- ja maakaasuverkkojen kannalta tärkeimmät toimintalinjat, joihin kuuluvia yhteistä etua koskevia hankkeita pidetään ensisijaisina. Nämä ensisijaiset hankkeet määritellään "Euroopan unionin etua koskeviksi ensisijaisiksi hankkeiksi", ja jäsenvaltioiden ja komission odotetaan irrottavan voimavaroja erityisesti näihin hankkeisiin.

Tästä säädetään päätösehdotuksen 1 artiklan 2 kohdassa.

Päätösehdotuksen liitteessä I luetellaan ensisijaiset toimintalinjat, joihin ensisijaiset hankkeet kuuluvat.

Ensisijaisista toimintalinjoista on laadittu kaavio kahdelle kartalle tämän perusteluosan liitteeseen. Toinen kaavio esittää Euroopan laajuisia sähköverkkoja ja toinen Euroopan laajuisia kaasuverkkoja.

Koska sisämarkkinat ovat voimassa vain jäsenvaltioissa, ei tällä hetkellä voida yksilöidä ensisijaisia toimintalinjoja jäsenehdokasmaissa. Komissio on tietoinen siitä, että tulevaisuudessa Euroopan unionin laajentuessa uusia maita liittyy energian sisämarkkinoihin. Komissio ehdottaakin viimeistään vuonna 2004 energia-alan TEN-verkkojen suuntaviivojen tarkistusta, jonka yhteydessä suuntaviivoihin voidaan sisällyttää ne ensisijaiset toimintalinjat, jotka vastaavat uusien maiden kanssa ja niiden välillä muodostettavia yhteyksiä.

Jäsenvaltioilta ja komissiolta odotetaan riittävää tukea ensisijaisille hankkeille. Erityisesti Euroopan komission odotetaan irrottavan henkilö- ja rahoitusresurssejaan ensisijaisesti Euroopan etua koskeviin ensisijaisiin hankkeisiin aina kun se on tarpeen.

3. Energia-alan ten-verkkojen poliittisten painopisteiden mukauttaminen

Poliittisten painopisteiden mukauttamisen tarkoituksena on, että energia-alan TEN-verkkoja koskevan politiikan tärkeimmät kriteerit ja verkkojen nykyiset tarpeet vastaisivat paremmin toisiaan. Siksi ehdotetaan, että:

* otetaan käyttöön kaksi uutta politiikan painopistealuetta, nimittäin:

- sisämarkkinoiden toteuttamista tukevat toimet, joilla täydennetään puuttuvia yhteyksiä, vastataan ylikuormitusongelmiin innovatiivisella hallinnolla ja lisätään tarvittaessa fyysistä kapasiteettia sekä otetaan huomioon sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapautumisesta johtuvat uudet tarpeet,

- uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian siirtoverkon liittäminen yhteenliitettyihin energiaverkkoihin

* vahvistetaan toimitusvarmuuteen, laajentumiseen ja yhteenkuuluvuuteen liittyvät poliittiset painopisteet, jotka ovat:

- sähköjärjestelmien yhteentoimivuus Manner-Euroopan tasolla painottaen yhteenliittämistä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka on hyväksytty ehdokasmaiksi

- maakaasuverkon perusrakenteiden kehittäminen Euroopan unionin maakaasuhankintoja varten ja toimitusvarmuuden takaamiseksi.

- syrjäseutualueiden liittäminen energiaverkkoihin, mukaan luettuina erittäin syrjäiset alueet.

Poliittisten painopisteiden mukauttamisesta säädetään päätösehdotuksen 1 artiklan 1 kohdassa.

Poliittisten painopisteiden mukauttamisella korostetaan energia-alan TEN-verkkojen suoraa vaikutusta energiapolitiikan kehittämiseen ja kestävää kehitystä, aluekehitystä ja laajentumista tukevien politiikkojen toteuttamiseen.

4. Yhteistä etua koskevien hankkeiden laajennetut määritelmät

Nykyinen yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelo ehdotetaan korvattavaksi uudella luettelolla, jossa on laajennettu yhteistä etua koskevien hankkeiden määritelmiä.

Uusi yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelo käsittäisi 10 yhteistä etua koskevaa hanketta (5 yhteistä etua koskevaa sähköverkkohanketta ja 5 yhteistä etua koskevaa kaasuhanketta) nykyisten 90 hankkeen asemesta.

Päätösehdotuksen 1 artiklan 7 kohdassa säädetään uudesta yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelosta.

Uusi yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelo on päätösehdotuksen liitteessä II.

Yhteistä etua koskevien hankkeiden laajennetuilla määritelmillä luodaan energia-alan TEN-verkkoja koskevan politiikan ja ohjelman harmonisen täytäntöönpanon edellyttämää joustavuutta. Laajennettujen määritelmien ansiosta on erityisesti mahdollista:

- tarkistaa harvemmin energia-alan TEN-verkkojen suuntaviivoja, joita on täytynyt muuttaa yhteistä etua koskevien hankkeiden (yksityiskohtaisen) luettelon ajantasaistamista varten jo kahdesti sen jälkeen, kun ne hyväksyttiin vuonna 1996,

- antaa nopeasti tukea uusille tärkeille hankkeille; tässä yhteydessä on muistettava, että nykytilanteessa kestää 1-2 vuotta ennen kuin komissiolle esitetty uusi hanke voi saada rahoitustukea energia-alan TEN-verkkojen ohjelmasta yhteispäätösmenettelyn tuloksena.

- ottaa energia-alan TEN-verkkoja koskevan politiikan ja ohjelman täytäntöönpanossa käsiteltäväksi uusien jäsenvaltioiden tärkeitä hankkeita heti liittymistä seuraavien ensimmäisten kuukausien aikana sillä edellytyksellä, että suunnitellut hankkeet vastaavat suuntaviivoissa vahvistettuja painopisteitä ja arviointiperusteita sekä yhteistä etua koskevien hankkeiden laajennettuja määritelmiä.

5. Hankkeiden yksityiskohtaisten määritelmien sisällyttäminen eritelmiin

Päätösehdotuksessa esitetään, että hankkeiden yksityiskohtaiset kuvaukset sisällytetään yhteistä etua koskevien hankkeiden eritelmiin, joista on jo suuntaviivoissa säädetty.

Tästä säädetään päätösehdotuksen 1 artiklan 3 kohdassa.

Uudet eritelmät esitetään päätösehdotuksen liitteessä III.

Näissä eritelmissä otetaan jo huomioon yksilöityjen hankkeiden kehitys sekä komission yksiköiden tietoon saatetut uudet hankkeet.

Nämä eritelmät käisttävät yksityiskohtaiset hankkeet, jotka ovat edistyneet niin pitkälle, että voidaan harkita rakennustöitä tai selvityksiä viiden seuraavan vuoden aikana.

Komissio voi tarvittaessa vahvistaa eritelmien ajantasaistetun version komiteamenettelyllä, josta on jo säädetty suuntaviivoissa.

Hankkeista on laadittu kaaviot kahdelle kartalle tämän perusteluosan liitteeseen. Toinen kaavio esittää Euroopan laajuisia sähköverkkoja ja toinen Euroopan laajuisia kaasuverkkoja.

6. Suuntaviivojen soveltamisalaa koskeva rajoitus

Suuntaviivoja koskevaan tekstiin ehdotetaan lisättäväksi rajoitus, joka tällä hetkellä on suuntaviivoja koskevan päätöksen liitteen alaviitteenä, nimittäin se, että suuntaviivoja koskeva päätös (samoin kuin eritelmiä koskevat päätökset) ei rajoita hankkeiden ympäristövaikutuksia koskevan arvioinnin tuloksia.

Tästä säädetään päätösehdotuksen 1 artiklan 4 kohdassa.

Tämän rajoituksen lisääminen suuntaviivojen tekstiin on sopusoinnussa yhteistä etua koskevien hankkeiden laajennetun määritelmän kanssa ja korostaa energia-alan TEN-verkkoja koskevan politiikan ja ohjelman puitteissa toteutettavien hankkeiden vielä keskeneräistä luonnetta.

Itse asiassa energia-alan TEN-verkkoja koskevasta ohjelmasta rahoitetaan usein osa suuntaviivoissa yksilöityjen hankkeiden ympäristövaikutusarvioinneista.

7. Komiteamenettelyä koskevien säännösten ajantasaistaminen

Komiteamenettelyä koskevat säädökset ehdotetaan saatettaviksi ajan tasalle asiasta vuonna 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti.

Tästä säädetään päätösehdotuksen 1 artiklan 5 kohdassa.

Komiteamenettelyn muodoksi ehdotetaan edelleen sääntelykomiteamenettelyä.

8. Kertomusten kattama ajanjakso

Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle esitettävien kertomusten tarkastelujaksoa ehdotetaan pidennettäväksi 4 vuoteen (nykyisen 2 vuoden asemesta).

Tästä säädetään päätösehdotuksen 1 artiklan 6 kohdassa.

TaTarkastelujakson pidentämistä ehdotetaan siksi, että komissio on vuodesta 1995 alkaen esittänyt samoille yhteisön toimielimille Euroopan laajuisia verkkoja koskevan vuosikertomuksen (liikenne-, televiestintä- ja energia-alan yhteinen kertomus).

Euroopan laajuisia verkkoja koskevassa vuosikertomuksessa esitetään tärkeimmät tapahtumat TEN-politiikan ja ensisijaisten TEN-hankkeiden alalla sekä TEN-verkkojen rahoitusta koskevat tiedot kaikilta kolmelta osa-alueelta.

Liite: Neljä karttaa.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

2001/0311(COD)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta tehdyn päätöksen N:o 1254/96/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] EYVL C

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [3],

[3] EYVL C

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [4],

[4] EYVL C

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta 5 päivänä kesäkuuta 1996 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1254/96/EY [5] on tarpeen ottaa mukaan uudet painopisteet, jotta voidaan nostaa esiin erityisen tärkeitä hankkeita, saattaa hankeluettelo ajan tasalle sekä muuttaa hankkeiden yksilöintimenettelyä.

[5] EYVL L 161, 29.6.1996, s. 147. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 1741/1999/EY (EYVL L 207, 6.8.1991, s. 1).

(2) Uusien painopisteiden taustalla ovat yhtäältä entistä avoimempien ja kilpaillumpien energian sisämarkkinoiden luominen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/92/EY [6] ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/30/EY [7] täytäntöönpanon seurauksena. Uudet painopisteet ovat energiamarkkinoiden toiminnalle välttämättömien perusrakenteiden kehittämistä koskevien vuoden 2001 maaliskuun Tukholman Eurooppa-neuvoston päätelmien ja kestävän kehityksen politiikkaan myötävaikuttavan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen tavoitteen mukaiset.

[6] EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.

[7] EYVL L 204, 21.7.1998, s. 1.

(3) Toisaalta nämä uudet painopistealueet ovat seurausta siitä, että Euroopan laajuiset energiaverkot ovat saamassa yhä tärkeämmän aseman, kun yhteisön maakaasuhankintoja monipuolistetaan, hakijamaiden energiaverkkoja liitetään yhteisön verkkoihin sekä pyritään varmistamaan, että Euroopan ja Välimeren sekä Mustanmeren alueen sähköverkkojen toiminta on yhteensovitettua.

(4) Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien hankkeiden joukosta on nostettava esiin ensisijaisia hankkeita, jotka ovat erittäin tärkeitä energian sisämarkkinoiden toiminnan tai energian toimitusvarmuuden kannalta.

(5) Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevaan ohjelmaan kuuluvien hankkeiden yksilöintimenettelyn muuttaminen on tarpeen, jotta Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä 18 päivänä syyskuuta 1995 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2236/95 [8] sovellettaisiin yhdenmukaisesti.

[8] EYVL L 228, 23.9.1995, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1655/1999 (EYVL L 197, 29.7.1999, s. 1).

(6) Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien hankkeiden yksilöintiä olisi muutettava kahdella tasolla, eli ensinnä tasolla, jolla yksilöidään pienehkö määrä toimintalinjan mukaan määriteltyjä yhteistä etua koskevia hankkeita, ja toisaalta eritelmien tasolla, jolla kuvaillaan yksittäiset hankkeet yksityiskohtaisesti.

(7) Hankkeille laaditaan alustavat eritelmät, koska ne todennäköisesti muuttuvat. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet jatkaa niiden ajan tasalle saattamista.

(8) Päätöksen N:o 1254/96/EC komiteamenettelyä koskevia säännöksiä olisi muutettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [9] mukaisesti.

[9] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9) Yhteistä etua koskevien hankkeiden, niiden eritelmien ja ensisijaisten hankkeiden yksilöinti ei saisi rajoittaa hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia, suunnitelmia tai ohjelmia.

(10) Olisi pidennettävä niiden määräaikaiskertomusten tarkastelujaksoa, jotka komissio laatii päätöksessä N:o 1254/96/EY säädettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanosta, koska komissio antaa asetuksen (EY) N:o 2236/95/EY mukaisesti vuosittain kertomuksen, jossa on tietoja erityisesti ensisijaisten hankkeiden etenemisestä.

(11) Sen vuoksi päätöstä N:o 1254/96 olisi muutettava,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös N:o 1254/96/EY seuraavasti:

1) Korvataan 4 artikla seuraavasti:

"4 artikla

Painopisteet

Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan yhteisön toiminnan painopisteet ovat, ottaen huomioon kestävän kehityksen turvaamisen tarve, seuraavat:

a) energiaverkkojen mukauttaminen ja kehittäminen energian sisämarkkinoiden toiminnan edistämiseksi, erityisesti rajaseuduista ja muista pullonkauloista, ylikuormittumisesta ja yhteyksien puuttumisesta aiheutuvien ongelmien ratkaiseminen sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden vapauttamisesta aiheutuvien uusien tarpeiden huomioon ottaminen,

b) uusiutuvien energialähteiden tuotannon liittäminen verkkoon,

c) energiaverkkojen luominen saarialueille, erillisalueille, syrjäseutualueille ja erittäin syrjäisille alueille siten, että suositaan energialähteiden monipuolistamista ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä, sekä tarvittaessa näiden verkkojen liittäminen muihin verkkoihin,

d) Euroopan unionin sähköverkkojen yhteentoimivuus ehdokasmaiden ja muiden Euroopan maiden sekä Välimeren alueen ja Mustanmeren alueen sähköverkkojen kanssa,

e) maakaasuverkkojen kehittäminen siten, että voidaan tyydyttää yhteisön kysyntä, sekä maakaasujärjestelmien valvonta ja maakaasun hankintalähteiden ja siirtoreittien monipuolistaminen."

2) Korvataan 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"2. Yhteistä etua koskevat hankkeet esitetään liitteessä II.

3. Kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat liitteessä II olevaan hankkeen kuvaukseen, tehdään päätös perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

4. Hankkeiden alustavat eritelmät, joissa hankkeet on kuvailtava yksityiskohtaisesti, tarvittaessa myös maantieteellisesti, esitetään liitteessä III.

Nämä eritelmät saatetaan ajan tasalle 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti."

3) Lisätään uusi 6 a artikla seuraavasti:

"6 a artikla

Euroopan etua koskevat ensisijaiset hankkeet

1. Ensisijaisena on pidettävä sellaisten verkkojen kehittämistä, jotka täyttävät seuraavat perusteet:

a) niillä on merkittävä vaikutus energian sisämarkkinoiden toimintaan ja kilpailuun; ja/tai

b) yhteisön energian toimitusvarmuuden parantamiseen.

Liitteessä I esitetään näiden perusteiden mukaisia ensisijaisia toimintalinjoja.

2. Tämän päätöksen mukaisesti yksilöityjä yhteisen edun mukaisia hankkeita, jotka kuuluvat kyseisiin ensisijaisiin toimintalinjoihin, pidetään 'Euroopan etua koskevina ensisijaisina hankkeina'.

3. Kysymykseen tulevat jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat toimivaltansa puitteissa toimia, jotta Euroopan etua koskevien ensisijaisten hankkeiden toteuttamisessa edistytään."

4) Korvataan 8, 9 ja 10 artikla seuraavasti:

"8 artikla

Rajoitukset

1. Tällä päätöksellä ei rajoiteta jäsenvaltion tai yhteisön taloudellista sitoutumista.

2. Tällä päätöksellä ei rajoiteta hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia eikä suunnitelmia tai ohjelmia, joissa määritellään kyseisten hankkeiden lupamenettely tulevaisuudessa. Ympäristövaikutusten arviointien tulokset on otettava huomioon.

9 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa TEN-energia -komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 ja 8 artikla.

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta.

10 artikla

Kertomus

Komissio laatii joka neljäs vuosi tämän päätöksen täytäntöönpanosta kertomuksen, jonka se toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle."

5) Korvataan liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

"LIITE I EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT Euroopan unionin etua koskevat ensisijaiset hankkeet Ensisijaiset toimintalinjat

SÄHKÖVERKOT:

EL.1. Ranska-Belgia-Alankomaat-Saksa: Niiden sähköverkkojen vahvistaminen, jotka ovat tarpeen Benelux-maissa usein esiintyvien ylikuormitusongelmien ratkaisemiseksi.

EL.2. Italian raja-alueet Ranskan, Itävallan ja Sveitsin vastaisilla rajoilla: Yhteenliitetyn kapasiteetin lisäys.

EL.3. Ranska-Espanja-Portugali: Yhteenliitetyn kapasiteetin lisäys näiden maiden välillä ja Iberian niemimaalla.

EL.4. Kreikka-Balkanin maat-UCTE-verkko: Sähköinfrastruktuurin kehittäminen Kreikan liittämiseksi UCTE-verkkoon.

EL.5. Yhdistynyt kuningaskunta-Manner-Eurooppa ja Pohjois-Eurooppa: Yhteenliitetyn kapasiteetin rakentaminen ja/tai lisäys.

EL.6. Irlanti-Pohjois-Irlanti-Yhdistynyt kuningaskunta: Yhteenliitetyn kapasiteetin lisäys.

EL.7. Tanska-Saksa: Yhteenliitetyn kapasiteetin lisäys.

KAASUVERKOT

NG.1. Yhdistynyt kuningaskunta-Alankomaat-Saksa-Venäjä: Kaasujohdot, joilla yhdistetään Euroopan tärkeimmät kaasulähteet, parannetaan verkkojen yhteentoimivuutta ja lisätään toimitusvarmuutta.

NG.2. Algeria-Espanja-Ranska: Uuden kaasujohdon rakentaminen Algeriasta Espanjaan ja Ranskaan sekä Espanjan ja Ranskan verkkojen kapasiteetin lisäys.

NG.3. Kaspianmeren maat-Lähi- ja Keski-Itä-Euroopan unioni: Uudet kaasujohtoverkot Euroopan unionin suuntaan uusilta kaasukentiltä lähtien, mukaan luettuina Kreikan ja Turkin sekä Italian ja Kreikan väliset kaasujohdot.

NG.4. Nesteytetyn maakaasun terminaalit Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa: Toimituslähteiden ja maahantuontipisteiden monipuolistaminen.

NG.5. Maanalainen varastointikapasiteetti Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa: Kapasiteetin lisäys Espanjassa ja ensimmäisten laitosten rakentaminen Portugalissa ja Kreikassa.

LIITE II EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT Yhteistä etua koskevat hankkeet

SÄHKÖVERKOT

a) Sähköverkkojen kehittäminen saarialueilla, erillisalueilla, syrjäseutualueilla ja erittäin syrjäisillä alueilla edistäen samalla energiamuotojen monipuolistamista ja uusiutuvien energialahteiden käyttöä sekä tarvittaessa näiden alueiden sähköverkkojen liittäminen muihin verkkoihin.

b) Sellaisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tai sähköverkkojen toiminnan luotettavuuden ja varmuuden varmistamiseksi.

c) Jäsenvaltioiden sisäisten verkkoyhteyksien kehittäminen, joka on tarpeen jäsenvaltioiden välisten yhteenliitettyjen verkkojen käytön, sähkön sisämarkkinoiden toiminnan tai uusiutuvien energialähteiden verkkoon liittämisen kannalta.

d) Sellaisten verkkoyhteyksien kehittäminen kolmansien maiden ja erityisesti yhteisön jäseniksi ehdolla olevien maiden kanssa, jotka parantavat osaltaan sähköverkkojen yhteentoimivuutta, luotettavuutta ja varmuutta tai Euroopan yhteisön sähkönhankintamahdollisuuksia.

m) Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen sähköverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään yksilöimään pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan sähköverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen käyttömenetelmiä.

KAASUVERKOT

e) Maakaasun käyttöönotto uusilla alueilla, pääasiassa saarialueilla, erillisalueilla, syrjäseutualueilla ja erittäin syrjäisillä alueilla, sekä kaasuverkkojen kehittäminen näillä alueilla.

f) Sellaisten kaasuverkkoyhteyksien kehittäminen, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan tai toimitusvarmuuden parantamisen kannalta, mukaan luettuna erillisten kaasuverkkojen liittäminen muihin verkkoihin.

g) Nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin ja maakaasun varastointikapasiteetin lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä kaasujärjestelmien sääntely ja maakaasun hankintalähteiden ja siirtoreittien monipuolistaminen.

h) Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkot) lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä maakaasun sisäisten ja ulkoisten hankintalähteiden ja siirtoreittien monipuolistaminen.

n) Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen kaasuverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien yksilöimiseen, ratkaisujen kehittämiseen ylikuormitukseen sekä kaasuverkkoihin liittyvien ennustemenetelmien ja kaasuverkkojen käyttömenetelmien mukauttamiseen.

LIITE III EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT Yhteistä etua koskevien hankkeiden eritelmät [10]

[10] Luettelo perustuu hankkeisiin, joita jäsenvaltiot ja asianomaiset operaattorit ovat ilmoittaneet komissiolle.

SÄHKÖVERKOT

Hanke (a) Sähköverkkojen kehittäminen saarialueilla, erillisalueilla, syrjäseutualueilla ja erittäin syrjäisillä alueilla edistäen samalla energiamuotojen monipuolistamista ja uusiutuvien energialahteiden käyttöä sekä tarvittaessa näiden alueiden sähköverkkojen liittäminen muihin verkkoihin.

Eritelmät:

a02 IRLANTI-YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA (Wales)

Irlannin verkon liittäminen Yhdistyneen kuningaskunnan (Wales) verkkoon merenalaisella kaapelilla.

a04 KREIKKA-ITALIA

Kreikan verkon liittäminen Italian verkkoon merenalaisella kaapelilla:

Ipiros-Puglia -yhteys (olemassa olevan yhteyden vahvistaminen)

a09 KREIKKA

Saarten väliset yhteydet sekä saarten ja mantereen väliset yhteydet:

Etelä-Kykladien liittäminen.

a10 ERITTÄIN SYRJÄISET ALUEET: RANSKA, ESPANJA, PORTUGALI

Erittäin syrjäisten alueiden yhteydet.

a11 ITALIA (Sardinia)-RANSKA (Korsika)-ITALIA (mannermaa)

Sardinian verkon liittäminen Italian mannermaan verkkoon merenalaisella kaapelilla.

Korsikan yhteyden vahvistaminen.

Hanke (b) Sellaisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan kannalta

Eritelmät:

b04 RANSKA-BELGIA-ALANKOMAAT-SAKSA

Moulaine (F)-Aubange (B) - linja.

b05 RANSKA-SAKSA

Vigy (F)-Marlenheim (F) -linja.

Vigy (F)-Uchtelfangen (D) -linja.

b06 RANSKA-ITALIA

Grand île-Piossasco -linja.

La Prazin (F) vaihemuuntaja.

b07 RANSKA-ESPANJA

Cazaril-Aragón -linja tai vaihtoehtoinen reitti tai suunnitelma, mukaan luettuna yhteys Sallente-Sentmenat -linjaan.

Pragneres'in (F) vaihemuuntaja.

Pyreneiden itäosan yhteys.

b10 ESPANJA-PORTUGALI

Näiden maiden väliset yhteydet Pohjois-Portugalin ja Luoteis-Espanjan alueiden kautta.

Uusi yhteys Portugalin eteläisen alueen ja Lounais-Espanjan kautta.

Balboa-Alqueva-Sines -linja.

b11 SUOMI-RUOTSI

Pohjanlahden pohjoispuolen yhteydet: uusia linjoja entisten rinnalle.

b12 ITÄVALTA-ITALIA

Lienz-Cordignano -linja.

b13 IRLANTI-YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA (Pohjois-Irlanti)

b14 ITÄVALTA-SAKSA

St Peter-Isar -linja.

b15 ALANKOMAAT-YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Kaakkois-Englannin ja Alankomaiden keskiosan välinen yhteys merenalaisella kaapelilla.

(Rotterdamin alue).

b16 TANSKA-SAKSA

Ilmajohdot näiden maiden välillä: Kasso-Flensburg -linja.

Hanke (c) Jäsenvaltioiden sisäisten verkkoyhteyksien kehittäminen, joka on tarpeen jäsenvaltioiden välisten yhteenliitettyjen verkkojen käytön, sähkön sisämarkkinoiden toiminnan tai uusiutuvien energialähteiden verkkoon liittämisen kannalta.

Eritelmät:

c02 TANSKA

Yhteydet pohjoinen-eteläakselilla.

Yhteydet itä-länsiakselilla:

Läntisen verkon (UCTE) ja itäisen verkon (NORDEL) liittäminen merenalaisella kaapelilla: Fyn-Sjælland -yhteys.

c04 RANSKA

Maan pohjoisosan yhteydet, jotka liittyvät yhteisön sisäisen sähkökaupan lisääntymiseen:

Dunkerque-Lille -linja.

Amiens-Lille -linja.

Koillis-Ranskan yhteydet: Sierrentz-Mulbach -linja.

c05 ITALIA

Itä-länsiakselin yhteydet:

Vado Ligure-Morigallo -linja.

Turbigo-Rho -linja.

Turbigo-Baggio -linja.

Gorlago-San Fiorano -linja.

Turbigo-Piedilago -linja.

Piedilagon pumppausasema.

Chivasso Magenta -linja.

Colunga-Calenzano -linja.

Pohjoinen-eteläakselin yhteydet:

Pietrafitta-Santa Barbara -linja.

Santa Barbara-Tavarnuzze -linja.

Matera-Santa Sofia -linja.

Pian della Speranza/Roma Nord-Montalto/Suvereto -linja.

Pietrafitta-Villavalle -linja.

Laino-Rizziconi -linja.

c06 ESPANJA

Yhteydet seuraavilla akseleilla:

Pohjoisakseli.

Välimeri-akseli.

Galicia-Keski-Espanja -akseli.

Keski-Espanja-Aragón -akseli.

Aragón-Itä-Espanja -akseli.

Andalusian yhteydet.

Baleaarien saariryhmän yhteydet.

c07 PORTUGALI

Yhteydet, jotka tarvitaan Espanjan verkkoon liittämistä varten:

Maan keskiosassa: Pego-Rio Maior II -linja.

Maan pohjoisosassa: Recarei-Pocinho-Aldeadávila -linja.

c08 KREIKKA

Tessalonikin, Lamian ja Patran sähköasemat ja yhdyslinjat.

c09 IRLANTI

Luoteisosan yhteydet:

Tynagh-Cashla -linja. Flagford-East Sligo -linja.

c10 ESPANJA

Maan koillis- ja länsiosan yhteydet, erityisesti tuulivoimaloiden liittämiseksi verkkoon:

Maan koillisosan yhteydet: Baskimaassa Aragón ja Navarra.

Länsiosan yhteydet: Galiciassa.

c11 RUOTSI

Keski-Ruotsin yhteydet.

Etelä-Ruotsin yhteydet.

c12 SAKSA

Pohjoisosan yhteydet:

Lübeck/Siems-Görries -linja.

Lübeck/Siems-Krümmel -linja.

c13 YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Pohjois-Irlannin sisäiset yhteydet, jotka liittyvät Pohjois-Irlannin ja Irlannin verkkojen välisiin yhteyksiin.

Luoteisosan yhteydet.

Skotlannin ja Englannin yhteydet ja uusiutuvien energialähteiden laajempi käyttö sähköntuotannossa.

Hanke (d) Sellaisten verkkoyhteyksien kehittäminen kolmansien maiden ja erityisesti yhteisön jäseniksi ehdolla olevien maiden kanssa, jotka parantavat osaltaan sähköverkkojen yhteentoimivuutta, luotettavuutta ja varmuutta tai Euroopan yhteisön sähkönhankintamahdollisuuksia.

Eritelmät:

d02 SAKSA - PUOLA

Neuenhagen (D)-Vierraden (D)-Krajnik (PL) -linja.

d03 SAKSA - NORJA

Pohjois-Saksan (UCTE) ja Etelä-Norjan (NORDEL) välinen yhteys merenalaisella kaapelilla: Brunsbüttel-Etelä-Norja -yhteys.

d05 ITALIA - SVEITSI

S. Fiorano-Robbia -linja.

Piedilago-Airolo -linja.

d08 KREIKKA-BALKANIN MAAT

Kreikan sekä Albanian, Bulgarian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian väliset yhteydet:

Filippi (GR)-Maritsa 3 (Bulgaria) -linja.

Amintaio (GR)-Bitola (entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia) -linja.

Kardia (GR)-Elbasan (Albania) -linja.

Kreikan liittäminen UCTE-verkkoon:

Elbasan (Albania)-Podgorica (Jugoslavian liittotasavalta) -linja.

Mostarin (Bosnia ja Hertsegovina) sähköasema ja yhdyslinjat.

Ernestinovon (Kroatia) ala-asema ja yhdyslinjat.

d09 KREIKKA-TURKKI

Maiden väliset yhteydet Koillis-Kreikan kautta:

Filippi-Hamidabad -linja.

d10 YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA-NORJA

Koillis/Itä-Englannin ja Norjan eteläosan välinen yhteys merenalaisella kaapelilla (NORDEL).

d11 ALANKOMAAT-NORJA

Koillis-Alankomaiden verkon (UCTE) ja Etelä-Norjan verkon (NORDEL) yhteys merenalaisella kaapelilla: Eemshaven-Feda -yhteys.

d13 ESPANJA - MAROKKO

Etelä-Espanjan ja Marokon verkon yhteys merenalaisella kaapelilla (olemassa olevan yhteyden vahvistaminen).

d14 ITÄMEREN REUNA-ALUEET (BALTIC ELECTRICITY RING): SAKSA-PUOLA-VENÄJÄ-VIRO-LATVIA-LIETTUA-RUOTSI-SUOMI-TANSKA-VALKO-VENÄJÄ

Näiden maiden verkkojen väliset yhteydet ilmajohdoilla ja/tai merenalaisilla kaapeleilla:

Etelä-Suomi-Venäjä -yhteydet.

Saksa-Puola-Liettua-Valko-Venäjä-Venäjä -yhteys (itä-länsi -suurtehoyhteys).

Puola-Liettua -yhteys.

Suomi - Viro -yhteys (merenalaisella kaapelilla).

d15 RUOTSI - NORJA

Pohjois-Ruotsi - Pohjois-Norja -linjat.

Keski-Ruotsi - Keski-Norja -linjat.

Borgvik (S)-Hoesle (NO)-Oslon alueen linja.

d16 EU-VALKO-VENÄJÄ-VENÄJÄ-UKRAINA

Yhteydet ja liitoskohdat (laajennetun) UCTE-verkon ja Itä-Euroopan kolmansien maiden verkkojen välillä:

UCTE- ja CENTREL-verkkojen väliset yhteydet.

UCTE- ja/tai CENTREL-verkon ja Balkanin maiden väliset yhteydet.

Laajennetun UCTE-verkon ja Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan väliset yhteydet ja liitoskohta, mukaan luettuna aiemmin Itävallan ja Unkarin, Itävallan ja Tsekin sekä Saksan ja Tsekin välillä toimineiden HVDC-muuntoasemien uudelleensijoitus.

d17 MUSTANMEREN REUNA-ALUEET (BLACK SEA ELECTRICITY RING): VENÄJÄ-UKRAINA-ROMANIA-BULGARIA-TURKKI-GEORGIA

Mustanmeren alueen yhteydet, jotta laajennettu UCTE-verkko toimisi yhdessä kyseisten maiden verkkojen kanssa.

d18 VÄLIMEREN REUNA-ALUEET (MEDITERRANEAN ELECTRICITY RING): RANSKA-ESPANJA-MAROKKO-ALGERIA-TUNISIA-LIBYA-EGYPTI-LÄHI-IDÄN MAAT-TURKKI-KREIKKA-ITALIA

Välimeren alueen yhteydet, jotta laajennettu UCTE-verkko toimisi yhdessä kyseisten maiden verkkojen kanssa.

Etelä-Espanjan ja Luoteis-Algerian yhteys merenalaisella kaapelilla.

d19 NORJA-RUOTSI-SUOMI-VENÄJÄ

Barentsinmeren alueen yhteydet.

d20 ITALIA-SLOVENIA

Joustavien vaihtoehtoisten virransiirtojärjestelmien asennus.

Hanke (m) Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen sähköverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään yksilöimään pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan sähköverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen käyttömenetelmiä.

Eritelmät:

m1 SÄHKÖVERKKOJEN PULLONKAULAT JA PUUTTUVAT YHTEYDET

Erityisesti sähköverkkojen rajanylisten pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien yksilöinti.

Ratkaisujen kehittäminen sähkövirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa sähköverkkojen ylikuormitusongelmat.

m2 SÄHKÖVERKKOJEN ENNUSTE- JA KÄYTTÖMENETELMÄT

Sähköverkkoihin liittyvien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sähkön sisämarkkinoiden toiminnan ja uusiutuvien energialähteiden merkittävän käyttöosuuden edellyttämällä tavalla.

KAASUVERKOT

Hanke (e) Maakaasun käyttöönotto uusilla alueilla, pääasiassa saarialueilla, erillisalueilla, syrjäseutualueilla ja erittäin syrjäisillä alueilla, sekä kaasuverkkojen kehittäminen näillä alueilla.

Eritelmät:

e01 YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA (Pohjois-Irlanti)-IRLANTI

Kaasuverkon rakentaminen Belfastista Pohjois-Irlannin luoteisaluetta kohti ja tarvittaessa Irlannin länsirannikolle.

e04 ESPANJA

Kaasuverkkojen rakentaminen uusille alueille niemimaalla ja saarilla, nesteytetyn maakaasun terminaalit mukaan luettuina:

Nesteytetyn maakaasun terminaali Huelvassa (vanhan terminaalin laajennus).

Nesteytetyn maakaasun terminaali Cartagenassa (vanhan terminaalin laajennus).

Nesteytetyn maakaasun terminaali Galiciassa (uusi terminaali).

Nesteytetyn maakaasun terminaali Bilbaossa (uusi terminaali).

Nesteytetyn maakaasun terminaali Valencian alueella (uusi terminaali).

Baleaarien saariryhmän ja mantereen välinen yhteys.

e05 PORTUGALI

Kaasuverkkojen kehittäminen, mukaan luettuna nesteytetyn maakaasun terminaali:

Nesteytetyn maakaasun terminaali Sinesissä (uusi terminaali).

e06 KREIKKA

Kaasuverkkojen rakentaminen, nesteytetyn maakaasun terminaalit ja varastointilaitokset mukaan luettuina:

Korkeapainehaara Traakiaan.

Korkeapainehaara Korinttiin.

Korkeapainehaara Luoteis-Kreikkaan.

Pääkaasuputken kompressointiasema.

Varasto Etelä-Kavalassa (ehtyneen offshore-kaasukentän muuntaminen).

Nesteytetyn maakaasun terminaali Revithoussassa (vanhan terminaalin laajennus).

Toisen nesteytetyn maakaasun terminaalin rakentaminen.

e07 ERITTÄIN SYRJÄISET ALUEET: RANSKA, ESPANJA, PORTUGALI

Maakaasun käyttöönotto erittäin syrjäisillä alueilla.

Hanke (f) Sellaisten kaasuverkkoyhteyksien kehittäminen, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan tai toimitusvarmuuden parantamisen kannalta, mukaan luettuna erillisten kaasuverkkojen liittäminen muihin verkkoihin.

Eritelmät:

f01 IRLANTI-YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Yksi uusi kaasuyhdysjohto Irlannin ja Skotlannin välille.

Pohjois-eteläyhteys, mukaan lukien Dublin-Belfast -johto.

f05 RANSKA-ESPANJA

Verkkojen yhteenliittäminen länsirajan yli.

Lumbier-Calahorra -kaasujohdon kompressointiasema.

Perpignan-Barcelona -kaasujohto.

f06 PORTUGALI-ESPANJA

Niiden kaasujohtojen siirtokapasiteetin lisääminen, jotka tuovat kaasua Portugaliin Etelä-Espanjan kautta ja Galiciaan ja Asturiasiin Portugalin kautta.

f08 ITÄVALTA-SAKSA

Purchkirchen-Burghausen -kaasujohto.

Andorf-Simbach -kaasujohto.

f09 ITÄVALTA-UNKARI

Wiener Neustadt-Sopron -kaasujohto.

f11 ITÄVALTA

Itävallasta Saksaan ja Itävallasta Italiaan kulkevien kaasujohtojen yhteenliittäminen.

Bad Leonfelden-Linz -kaasujohto.

Erillisten kaasunsiirtoverkkojen liittäminen.

f12 KREIKKA-ALBANIA

Luoteis-Kreikka-Elbasan -kaasujohto.

f13 ITALIA-KREIKKA-MUUT BALKANIN MAAT

Yhdysjohto, aluksi kaasun toimittamiseksi Kreikkaan ja muihin Balkanin maihin Etelä-Italian kautta.

f14 ITÄVALTA-TpEKIN TASAVALTA

Näiden maiden verkkojen liittäminen toisiinsa.

f17 ITÄVALTA-SLOVENIA-KROATIA

Kaasunsiirtoväylä Kaakkois-Eurooppaan näiden maiden kautta.

f18 YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA-ALANKOMAAT-SAKSA

Yhdysjohdot, jotka yhdistävät Luoteis-Euroopan tärkeimmät kaasukentät.<0}

f19 SAKSA-PUOLA

Koillis-Saksan (Berliinin alue) ja Luoteis-Puolan (Szczecinin alue) välinen yhteys. Schmölln-Lubmin -haara (Greifswaldin alue).

f 20 TANSKA-YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Pohjanmeren offshore-laitosten yhteenliittäminen.

Hanke (g) Nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin ja maakaasun varastointikapasiteetin lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä kaasujärjestelmien sääntely ja maakaasun hankintalähteiden ja siirtoreittien monipuolistaminen.

Eritelmät:

g01 IRLANTI

Maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen.

g03 RANSKA

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten rakentaminen:

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos Le Verdon-sur-merissä (uusi terminaali) ja kaasujohto Lussagnet'n varastoon.

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos Fos-sur-merissä (vanhan terminaalin laajennus).

g07 RANSKA

Maanalaisten kaasun varastointilaitosten kehittäminen:

Varasto Lussagnet'ssa (vanhan laitoksen laajennus).

Varasto Pecoradessa (ehtyneen öljykentän muuntaminen).

g08 ESPANJA

Maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen:

Pohjoinen-eteläakselin varastot (uudet): Kantabriassa, Aragonissa, Kastilia ja Leónissa, Kastilia - La Manchassa, Andalusiassa.

Välimeri-akselin varastot (uudet): Katalonia, Valencian autonominen alue, Murcia.

g09 PORTUGALI

Maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen:

Varasto Carriçossa (uusi).

g11 BELGIA

Maanalaisten kaasun varastointilaitosten kehittäminen:

Varasto Loenhoutissa (vanhan laitoksen laajennus).

g12 TANSKA

Maanalaisten kaasunvarastointilaitosten kehittäminen:

Varasto Stenlillessä (vanhan laitoksen laajennus).

Varasto Toenderissa (uusi laitos, lähellä Saksan rajaa).

g13 ITÄVALTA

Maanalaisten kaasun varastointilaitosten kehittäminen:

Varasto Purchkirchenissä (vanhan laitoksen laajennus), johon kuuluu kaasujohto Penta West -verkkoon Andorfin lähellä.

Varasto Baumgartenissa (uusi).

Varasto Haidachissa (uusi), johon kuuluu kaasujohto Euroopan kaasurunkoverkkoon.

g14 ITALIA

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten rakentaminen:

Nesteytetyn maakaasun offshore-käsittelylaitos Adrianmeren pohjoisosassa (uusi terminaali).

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos Adrianmeren etelärannikolla (uusi terminaali).

g16 BELGIA

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten kehittäminen:

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos Zeebrugge/Dudzelessä (vanhan terminaalin laajennus).

g17 ITALIA

Maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen.

Hanke (h) Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkot) lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä maakaasun sisäisten ja ulkoisten hankintalähteiden ja siirtoreittien monipuolistaminen.

Eritelmät:

h03 POHJOINEN KAASUVERKKO: NORJA-TANSKA-SAKSA-RUOTSI-SUOMI-VENÄJÄ-BALTIAN MAAT-PUOLA

Yhteyksien luominen ja kehittäminen näiden maiden verkkojen välillä integroidun kaasuverkon perustamiseksi:

Itämeren alueen kaasuyhdysputki: Saksa, Tanska, Ruotsi.

Keski-Pohjolan keskiosan kaasujohto: Norja, Ruotsi, Suomi.

Nybro-Dragor -kaasujohto, mukaan lukien yhdysjohto Stenlillen varastoon: Tanska.

Pohjois-Euroopan kaasujohto: Venäjä, Itämeri, Saksa.

Kaasujohto Venäjältä Saksaan Latvian, Liettuan ja Puolan kautta, mukaan luettuna maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Latviaan.

h04 ALGERIA-ESPANJA-RANSKA

Kaasujohtojen rakentaminen Algeriasta Espanjaan ja Ranskaan sekä siihen liittyvä kapasiteetin lisääminen näiden maiden sisäisissä kaasuverkoissa.

- Algeria-Marokko-Espanja johto (Córdobaan asti): siirtokapasiteetin lisäys.

- Laajennus Koillis-Espanjan suuntaan:

Córdoba-Ciudad Real -kaasujohto.

Ciudad Real-Madrid -kaasujohto.

Ciudad Realin ja Välimeren rannikon välinen kaasujohto.

Haarat Kastilia - La Manchassa.

- Laajennus Luoteis-Espanjan suuntaan: läntinen kaasujohto.

- Algerian ja Espanjan välinen merenalainen kaasujohto ja yhdysjohdot Ranskaan.

h06 VENÄJÄ-UKRAINA-EU

Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Euroopan unioniin Ukrainan, Slovakian ja Tsekin tasavallan kautta.

Osia Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa.

Osia Itävallassa ja Italiassa.

h07 VENÄJÄ-VALKO-VENÄJÄ-PUOLA-EU

Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Euroopan unioniin Valko-Venäjän ja Puolan kautta.

Osa Saksassa:

Yagal Sud -kaasujohto (Saksaan, Ranskaan ja Sveitsiin johtavan STEGAL-johdon välillä).

SUDAL East -kaasujohto (MIDAL-johdon välillä lähellä Itävallassa sijaitsevan PENTA-johdon Heppenheim-Burghausenin -liitoskohtaa).

h09 LIBYA-ITALIA

Kaasuverkko Libyan kaasukentiltä Italiaan.

h10 KASPIANMEREN MAAT-EU

Kaasuverkko Kaspianmeren maiden kaasukentiltä Euroopan unioniin:

Kreikka-Turkki -kaasujohto.

h11 VENÄJÄ-UKRAINA-MOLDAVIA-ROMANIA-BULGARIA-KREIKKA-MUUT BALKANIN MAAT

Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Kreikkaan ja muihin Balkanin maihin Ukrainan, Romanian ja Bulgarian kautta.

Osa Romaniassa.

Osa Bulgariassa: St. Zagora-Ihtiman -kaasujohto.

h13 SAKSA-TpEKIN TASAVALTA-ITÄVALTA-ITALIA

Yhdysjohdot Saksan, Tsekin tasavallan, Itävallan ja Italian kaasuverkkojen välille.

h14 VENÄJÄ-UKRAINA-SLOVAKIA-UNKARI-SLOVENIA-ITALIA

Kaasujohto Venäjän kaasukentiltä Italiaan Ukrainan, Slovakian, Unkarin ja Slovenian kautta.

h15 ALANKOMAAT-SAKSA-SVEITSI-ITALIA

Alankomaista Saksan kautta Italiaan kulkevan TEN-kaasujohdon siirtokapasiteetin lisääminen.

h16 BELGIA-RANSKA-SVEITSI-ITALIA

Siirtokapasiteetin lisääminen Luoteis-Euroopasta Ranskan kautta Italiaan:

Taisnieres (F)-Oltingue (CH) -kaasujohto.

h17 TANSKA-PUOLA

Kaasujohto Tanskan kautta Puolaan, merenalainen johto.

h18 NORJA-VENÄJÄ-EU

Kaasuverkko Barentsinmeren kentiltä Euroopan unioniin Ruotsin ja Suomen kautta.

h19 IRLANTI

Corribin kentältä (offshore) lähtevä kaasujohto.

h20 ALGERIA-ITALIA-RANSKA

Kaasujohto Algerian kaasukentiltä Italiaan Sardinian kautta. Haara Korsikaan.

h21 LÄHI- JA KESKI-ITÄ-EU

Kaasuverkko Lähi- ja Keski-idän kaasukentiltä Euroopan unioniin.

Hanke (n) Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen kaasuverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien yksilöimiseen, ratkaisujen kehittämiseen ylikuormitukseen sekä kaasuverkkoihin liittyvien ennustemenetelmien ja kaasuverkkojen käyttömenetelmien mukauttamiseen.

Eritelmät:

n1 KAASUVERKKOJEN PULLONKAULAT JA PUUTTUVAT YHTEYDET

Erityisesti kaasuverkkojen rajanylisten pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien yksilöinti.

Ratkaisujen kehittäminen kaasuvirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa kaasuverkkojen ylikuormitusongelmat.

n2 MAAKAASUVERKKOJEN ENNUSTE- JA KÄYTTÖMENETELMÄT

Maakaasuverkkoja koskevien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sisämarkkinoiden toiminnan edellyttämällä tavalla."