52001PC0564(03)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta

(Komission esittämä)

2001/0237 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [3],

[3] EYVL C [...], [...], s. [...].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä [4]

[4] EYVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhtenäisen ilmatilan luomiseksi on toteutettava laitteita, järjestelmiä ja niihin liittyviä menettelyjä koskevia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on varmistaa ilmaliikenteen hallintaverkon saumaton toiminta ja jotka ovat yhdenmukaisia sen kanssa, mitä asetuksessa (EY) XXX/XX [lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskeva asetus] säädetään lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta, sekä sen kanssa, mitä asetuksessa (EY) XXX/XX [ilmatila-asetus] säädetään ilmatilan organisoinnista ja käytöstä.

(2) Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsitelleen korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa todetaan, että tarvitaan teknistä sääntelyä, joka perustuu 7 päivänä toukokuuta 1985 annetun neuvoston päätöslauselman 85/C136/01 [5] mukaiseen "uuteen lähestymistapaan" ja jossa olennaiset vaatimukset, säännöt ja standardit ovat toisiaan täydentäviä ja yhdenmukaisia.

[5] Teknistä yhdenmukaistamista ja standardeja koskevasta uudesta lähestymistavasta 7 päivänä toukokuuta 1985 annettu neuvoston päätöslauselma, EYVL C 136, 4.6.1985.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) XXX/XX [6] säädetään yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustamisen edellytyksistä.

[6] EYVL C [...], [....], s. [...].

(4) Ilmaliikenteen hallintaverkko on monimutkainen ja erittäin vuorovaikutteinen rakenne, johon kuuluu suuri määrä järjestelmiä ja osatekijöitä maassa, ilmassa ja avaruudessa, mukaan luettuina rakennelmat, laitteet, tietokonelaitteet ja -ohjelmat sekä niitä käyttävät ihmiset.

(5) Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsitelleen korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa todetaan, että vaikka viime vuosina onkin edistytty pyrkimyksissä tehdä eurooppalaisesta ilmaliikenteen hallintaverkosta saumattomasti toimiva kokonaisuus, tilanne on edelleen epätyydyttävä, koska kansallisia ilmaliikenteen hallintajärjestelmiä on yhdennetty vain vähäisessä määrin ja koska uusia toiminta- ja teknologiaratkaisuja, jotka ovat tarpeen tarvittavan lisäkapasiteetin saamiseksi, on otettu käyttöön hitaasti.

(6) Vähäinen yhdentäminen yhteisön tasolla johtaa useilta osin vakavaan tehottomuuteen ja ylimääräisiin kustannuksiin julkisissa hankinnoissa ja ylläpidossa sekä vaikeuttaa operatiivista koordinointia.

(7) Julkisissa hankinnoissa sovelletaan valtaosin kansallisia teknisiä eritelmiä, jotka lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja ja alan tuotteita valmistavat kansalliset yritykset ovat usein laatineet keskenään; tämä on johtanut markkinoilla olevien laitteiden erilaistumiseen ja vaikeuttaa alan yritysten yhteistyötä yhteisön tasolla. Tästä on haittavaikutuksia yrityksille erityisesti siksi, että ne joutuvat mukauttamaan huomattavasti tuotteitaan eri kansallisia markkinoita varten. Tällaiset toimintatavat vaikeuttavat tarpeettomasti uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa ja hidastavat lisäksi kapasiteetin kasvattamiseen tarvittavien uusien toimintaratkaisujen käyttöönottoa.

(8) Sen vuoksi on kaikkien ilmaliikenteen hallinnan alan toimijoiden etujen mukaista kehittää uudenlainen kumppanuuteen perustuva lähestymistapa, joka mahdollistaa kaikkien tasapuolisen osallistumisen sekä edistää luovuutta ja tietämyksen, kokemusten ja riskien jakamista. Tällaisen yhteistyön tavoitteeksi on asetettava, että yhteistyössä valmistajien kanssa määritellään yhtenäiset yhteisön eritelmät, jotka täyttävät eri tarpeet mahdollisimman laajasti ja joista kukin lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja voi valita ne osat, jotka soveltuvat parhaiten sen toimintaympäristöön siten, että voidaan mahdollisimman paljon rajoittaa paikallisia mukautuksia.

(9) Sen vuoksi on aiheellista määritellä olennaiset vaatimukset, joita sovelletaan ilmaliikenteen hallintaverkon järjestelmiin ja rakenneosiin. Ilmaliikenteen hallintaverkon monimutkaisuuden takia on osoittautunut tarpeelliseksi jakaa verkko eri järjestelmiin liitteessä I esitetyllä tavalla.

(10) Ilmaliikenteen hallintaverkkoa ja sen järjestelmiä ja rakenneosia koskevien yhteisön eritelmien laatiminen ja vahvistaminen on tarkoituksenmukainen keino määritellä ne tekniset ja toiminnalliset edellytykset, jotka tarvitaan olennaisten vaatimusten täyttämiseksi. Yhteisön eritelmien noudattamisesta seuraa, että järjestelmien ja rakenneosien oletetaan olevan olennaisten vaatimusten mukaisia.

(11) Joitakin sellaisia järjestelmiä varten, jotka ovat tärkeitä tämän asetuksen olennaisten vaatimusten täyttämisen kannalta, on annettava täytäntöönpanosäännöt. Täytäntöönpanosääntöjä voidaan antaa myös ilmaliikenteen hallinnan uusien ratkaisujen yhteensovittamisen ja käyttöönoton helpottamiseksi. Vastaavuutta täytäntöönpanosääntöjen kanssa on ylläpidettävä jatkuvasti. Täytäntöönpanosäännöt voivat perustua Eurocontrolin tai ICAO:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen laatimiin sääntöihin ja standardeihin.

(12) Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsitelleen korkean tason asiantuntijaryhmän päätelmien mukaisesti Eurocontrol katsotaan elimeksi, jolla on tarvittava asiantuntemus yhteisön tukemiseksi sen sääntelytehtävässä. Sen vuoksi Eurocontrol voi laatia asianmukaisten järjestelyjen mukaisesti täytäntöönpanosääntöjä noudattaen niitä ehtoja, jotka sisällytetään komission ja Eurocontrolin yhteistyöjärjestelyä koskevaan asiakirjaan.

(13) Sääntöjen laatimisen ja standardoinnin erottamiseksi toisistaan yhteisön eritelmiä laativat pääasiassa eurooppalaiset standardointielimet yhdessä Euroopan siviili-ilmailulaitejärjestön Eurocaen kanssa, ja ne laaditaan eurooppalaisten standardien muodossa.

(14) Eurocae on voittoa tavoittelematon järjestö, joka laatii siviili-ilmailulaitteita koskevien teknisten eritelmien luonnoksia. Sen jäsenyys on avoin kaikille ilmailualan toimijoille, erityisesti lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille, ilmatilan käyttäjille ja laitevalmistajille. Eurocaen on luotava viralliset suhteet eurooppalaisiin standardointielimiin, jotta sen eritelmät voidaan hyväksyä eurooppalaisiksi standardeiksi eurooppalaisten standardointijärjestöjen määrittämien menettelyjen mukaisesti.

(15) Lisäksi Eurocontrol voi tarvittaessa laatia yhteisön eritelmiä noudattaen 7 päivänä toukokuuta 1985 annetun neuvoston päätöslauselman 85/C136/01 periaatteita sekä yhteisön yleisiä standardointimenettelyjä. Tällaisissa menettelyissä on vähintään noudatettava avoimuuden, puolueettomuuden, yksimielisyyden, ylläpidon, eritelmien julkisen saatavuuden, tehokkuuden, vastuullisuuden ja yhtenäisyyden periaatteita. Tätä koskevat yksityiskohtaiset säännökset sisällytetään asiakirjaan, jossa määritetään Eurocontrolin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat järjestelyt.

(16) Rakenneosien vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sovellettavissa menettelyissä on käytettävä neuvoston päätöksen 93/465/ETY [7] mukaisia moduuleja. Tarvittaessa näitä moduuleja voidaan laajentaa siten, että ne kattavat myös asianomaisten alojen erityisvaatimukset.

[7] Neuvoston päätös 93/465/ETY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 1993, teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä (EYVL L 220, 30.8.1993, s. 23).

(17) Alan markkinat ovat pienet, ja ne käsittävät järjestelmät ja rakenneosat, joita käytetään lähes yksinomaan ilmaliikenteen hallinnassa ja joita ei ole tarkoitettu suuren yleisön käyttöön. Sen vuoksi olisi liiallista vaatia CE-merkinnän kiinnittämistä rakenneosiin; riittää, että valmistaja antaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksen vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnin perusteella. Tämä ei vaikuta valmistajien velvollisuuteen kiinnittää tiettyihin rakenneosiin CE-merkintä osoitukseksi siitä, että ne ovat muiden niitä koskevien yhteisön säännösten mukaisia.

(18) Kun ilmaliikenteen hallinnan järjestelmiä otetaan käyttöön taikka uudistetaan tai parannetaan, on tarkastettava, että ne ovat olennaisten vaatimusten mukaisia. Tämä vaatimustenmukaisuus perustuu täytäntöönpanosääntöihin. Yhteisön eritelmien soveltamisesta seuraa, että järjestelmien oletetaan olevan olennaisten vaatimuksien mukaisia. Järjestelmästä riippuen voidaan erityisesti turvallisuussyistä katsoa tarpeelliseksi, että jokin ilmoitettu tarkastuslaitos osallistuu tarkastusmenettelyyn.

(19) Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsitelleen korkean tason asiantuntijaryhmän päätelmien mukaisesti komissio kuulee alan toimijoita, jotta voidaan edistää johdonmukaisen strategisen hallintaohjelman laatimista ilmaliikenteen hallinnan uusien ratkaisujen käyttöönottoa varten.

(20) Tämän asetuksen säännösten täysi soveltaminen edellyttää siirtymästrategiaa, jossa on yhtäältä pidettävä kiinni tavoitteesta luoda saumattomasti toimiva ilmaliikenteen hallintaverkko mutta toisaalta vältettävä muodostamasta kustannustehokkuuden kannalta kohtuuttomia esteitä olemassa olevan infrastruktuurin säilyttämiselle.

(21) Yhteisön ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuus koskee koko yhteisön aluetta. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty toteuttamaan tämän yhteentoimivuuden saavuttamisen edellyttämiä toimia. Sen vuoksi on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tarpeen toteuttaa nämä toimet yhteisön tasolla.

(22) On otettava asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön puitteissa huomioon tarve varmistaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen edellyttämä radiotaajuuksien yhdenmukainen saatavuus ja tehokas käyttö, mukaan luettuina sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät näkökohdat. Tässä yhteydessä on huolehdittava siitä, että ilmailun alalle yksinomaisesti varattuja ja sen hallinnoimia taajuuksia käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

(23) Yhteensopivien teknisten eritelmien määrittelemisestä ja käytöstä lentoliikenteen hallinnan (ATM) laitteiden ja järjestelmien hankinnassa annettu neuvoston direktiivi 93/65/ETY [8] koskee ainoastaan hankintaviranomaisten velvoitteita. Tämä asetus on kattavampi sikäli, että se käsittää kaikkien toimijoiden - mukaan luettuina lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, ilmatilan käyttäjät, laitteiden valmistajat sekä lentoasemat - velvollisuudet ja mahdollistaa sekä kaikkiin toimijoihin sovellettavien sääntöjen antamisen että yhteisön eritelmät, joiden noudattaminen on vapaaehtoista, mutta joiden soveltamisesta seuraa oletus olennaisten vaatimusten mukaisuudesta. Sen vuoksi neuvoston direktiivi 93/65/ETY on kumottava tällä asetuksella.

[8] EYVL L 187, 29.7.1993, s. 52-56.

(24) Koska tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [9] 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

[9] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(25) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY23 2 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

Osa I

Yleiset säännökset

1 artikla (Soveltamisala)

1. Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin laitteisiin, järjestelmiin ja niihin liittyviin menetelmiin, joita tarvitaan toteutettaessa ilmaliikenteen hallintaverkko ja sen toimintaratkaisu yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustamisen edellytyksistä annetun asetuksen XX/XXX/ mukaisesti ja kyseisen asetuksen soveltamisalan puitteissa.

2. Tämän asetuksen soveltamisalaan eivät kuulu yleiset edellytykset, jotka liittyvät lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin asetuksessa XXX/XX [lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskeva asetus] tarkoitetussa mielessä.

2 artikla (Tavoitteet)

1. Tämän asetuksen päätavoitteena on määritellä ne edellytykset, jotka on täytettävä, jotta yhteisön alueella saavutetaan yhteentoimivuus ilmaliikenteen hallintaverkon eri järjestelmien ja rakenneosien välillä, mukaan luettuina niiden saumaton toiminta sekä kehittäminen ja parantaminen uutta teknologiaa vastaavalle tasolle.

2. Pyrittäessä 1 kohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen tämän asetuksen on myös edistettävä laitteiden, järjestelmien ja niihin liittyvien palvelujen sisämarkkinoiden asteittaista luomista.

3 artikla (Määritelmät)

Asetuksen (EY) XX/XXX [puiteasetus] 2 artiklassa olevien määritelmien lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) 'ilmaliikenteen hallintaverkolla' järjestelmää, joka koostuu maassa ja ilmassa olevista osista ja mahdollistaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen ja jonka tavoitteena on, että ilmatilan käyttäjät pystyvät noudattamaan suunniteltuja lähtö- ja saapumisaikojaan sekä suositettuja lentoprofiilejaan mahdollisimman vähäisin rajoituksin sekä tinkimättä hyväksytyistä turvallisuustasoista. Ilmassa oleva osa koostuu osatekijöistä, jotka tarvitaan toimintojen yhdistämiseksi maassa olevan osan kanssa. Maassa oleva osa käsittää ilmaliikennepalvelut, ilmaliikennevirtojen säätelyn sekä ilmatilan hallinnan;

b) 'järjestelmillä' ilmaliikenteen hallintaverkon muodostavia järjestelmiä, jotka luetellaan liitteessä I ja joita varten on vahvistettava olennaiset vaatimukset; kukin järjestelmä koostuu eri rakenneosista ja sillä on liitäntöjä muihin järjestelmiin; käsite 'rakenneosa' kattaa sekä aineelliset esineet että aineettomat hyödykkeet, kuten tietokoneohjelmat tai menetelmät;

c) 'toimintaratkaisulla' lennonvarmistuslaitteiden ja -järjestelmien operatiivisen käytön perusteiden eritelmää; se sisältää tiedot toiminnan eri osatekijöistä, kaikkia näiden osatekijöiden operatiiviseen käyttöön osallistuvia toimijoita koskevista vaatimuksista, maassa ja ilmassa olevien laitteiden toimivuusominaisuuksista sekä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen, jotta ilmaliikenteen hallinta on jatkuvasti turvallista ja tehokasta;

d) 'saumattomalla toiminnalla' koko järjestelmän toimintaa siten, että se toimii käyttäjän näkökulmasta ikään kuin kyseessä olisi yksi ainoa järjestelmä;

e) 'olennaisilla vaatimuksilla' kaikkia tämän asetuksen liitteessä II mainittuja edellytyksiä, jotka ilmaliikenteen hallintaverkon, sen järjestelmien ja niiden rakenneosien on täytettävä;

f) 'yhteisön eritelmällä' direktiivin 98/34/EY 1 artiklan määritelmän mukaista eurooppalaista standardia tai Eurocontrolin laatimaa teknistä eritelmää, jonka viitenumero on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja jonka noudattaminen ei ole pakollista;

g) 'täytäntöönpanosäännöillä' jotakin järjestelmää tai järjestelmän osaa koskevia sääntöjä, joilla huolehditaan siitä, että järjestelmä tai sen osa täyttää olennaiset vaatimukset, ja varmistetaan ilmaliikenteen hallintaverkon saumaton toiminta, mukaan luettuna sen yhteentoimivuus;

h) 'kansallisella valvontaviranomaisella' yhtä tai useampaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista erillistä ja toiminnallisesti riippumatonta elintä, jolle jäsenvaltio on antanut tehtäväksi valvoa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien toimintaa asetuksen XX/XXX [lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskeva asetus] 3 artiklan mukaisesti;

i) 'parantamisella' järjestelmän tai järjestelmän osan merkittäviä muutostöitä, jotka edellyttävät tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitetun tarkastusvakuutuksen antamista;

j) 'uudistamisella' järjestelmän tai järjestelmän osan merkittäviä korvaustöitä, jotka edellyttävät tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitetun tarkastusvakuutuksen antamista.

Osa II

Olennaiset vaatimukset, yhteisön eritelmät ja täytäntöönpanosäännöt

4 artikla (Olennaiset vaatimukset)

Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon, sen järjestelmien sekä niiden rakenneosien on täytettävä tämän asetuksen liitteessä II kuvatut olennaiset vaatimukset.

5 artikla (Yhteisön eritelmät)

1. Järjestelmien tai rakenneosien oletetaan olevan tämän asetuksen liitteessä II tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisia, jos ne vastaavat asianmukaisia yhteisön eritelmiä tai niiden osia, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Jos komissio tai jokin jäsenvaltio katsoo, että jonkin yhteisön eritelmän noudattaminen ei takaa niiden tämän asetuksen liitteessä II tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisuutta, jotka mainitun yhteisön eritelmän on tarkoitus kattaa, komission tai kyseisen jäsenvaltion on annettava asia tämän asetuksen 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun komitean käsiteltäväksi.

3. Jos eurooppalaisissa standardeissa on puutteita olennaisiin vaatimuksiin nähden, voidaan päättää puutteellisten standardien poistamisesta osittain tai kokonaan julkaisuista, joihin ne sisältyvät, taikka niiden muuttamisesta noudattaen menettelyä, josta on säädetty teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY [10] 5 artiklassa.

[10] EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37-48.

4. Jos Eurocontrolin laatimissa teknisissä eritelmissä on puutteita olennaisiin vaatimuksiin nähden, voidaan päättää puutteellisten eritelmien poistamisesta osittain tai kokonaan julkaisuista, joihin ne sisältyvät, taikka niiden muuttamisesta noudattaen menettelyä, josta on säädetty tämän asetuksen 16 artiklan 4 kohdassa.

6 artikla (Täytäntöönpanosäännöt)

1. Täytäntöönpanosääntöjä laaditaan seuraaviin tarkoituksiin:

- sellaisia järjestelmiä varten, jotka ovat olennaisen tärkeitä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta,

- ilmaliikenteen hallinnan uusien toimintaratkaisujen tai uuden teknologian yhteensovitetun ja nopean käyttöönoton tukemiseksi.

2. Tarvittaessa ja etenkin, kun kyse on järjestelmäluokista tai kun pyritään ratkaisemaan kiireellisesti tiettyjä ongelmia taikka ottamaan huomioon kehitystä eteenpäin vievän uuden teknologian käyttöönotto, yhtä järjestelmää varten voidaan antaa useampia kuin yksi täytäntöönpanosääntö. Tällaisessa tapauksessa tämän artiklan säännöksiä sovelletaan myös kulloinkin kyseessä olevaan järjestelmän osaan. Vastaavasti tietyn operatiivisen suorituskyvyn saavuttaminen verkon osissa saattaa edellyttää sellaisten sääntöjen laatimista, joissa asetetaan vaatimuksia useammalle kuin yhdelle järjestelmälle.

3. Järjestelmien on oltava niitä koskevien täytäntöönpanosääntöjen mukaisia; tätä vastaavuutta on ylläpidettävä jatkuvasti kunkin järjestelmän käytön ajan.

4. Siinä määrin kuin on tarpeen 2 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi kussakin täytäntöönpanosäännössä on:

- määritettävä kaikki erityiset vaatimukset, jotka koskevat saumatonta toimintaa, mukaan luettuina yhteentoimivuus, turvallisuus tai suorituskyky, ja jotka ovat olennaisia tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta,

- mainittava, mitä päätöksessä 93/465/ETY määritellyistä moduuleista tai, mikäli tarpeen, mitä erityisiä menettelyjä kulloinkin tarkasteltavassa tapauksessa on käytettävä arvioitaessa saumattoman toiminnan, turvallisuuden tai suorituskyvyn sekä järjestelmien tarkastamisen kannalta olennaisten rakenneosien vaatimustenmukaisuutta tai käyttöönsoveltuvuutta.

5. Jos komissio tai jokin jäsenvaltio katsoo, että jonkin täytäntöönpanosäännön noudattaminen ei takaa niiden tämän asetuksen liitteessä II tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisuutta, jotka mainitun täytäntöönpanosäännön on tarkoitus kattaa, komission tai kyseisen jäsenvaltion on annettava asia tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun komitean käsiteltäväksi.

6. Jos täytäntöönpanosäännöissä on puutteita olennaisiin vaatimuksiin nähden, voidaan päättää puutteellisten sääntöjen poistamisesta osittain tai kokonaan julkaisuista, joihin ne sisältyvät, taikka niiden muuttamisesta noudattaen menettelyä, josta on säädetty tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa.

Osa III

Menettelyt

7 artikla (Yhteisön eritelmiä koskevat menettelyt)

1. Yhteisön eritelmät voivat muodostua joko eurooppalaisista standardeista tai Eurocontrolin laatimista teknisistä eritelmistä:

- Eurooppalaisia standardeja laativat komission toimeksiannosta eurooppalaiset standardointielimet yhteistyössä Eurocaen kanssa direktiivin 98/34/EY 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

- Joillakin erikoisaloilla, erityisesti kysymyksissä, jotka koskevat lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien välistä sisäistä koordinointia, esimerkiksi menetelmiä, komissio voi pyytää Eurocontrolia laatimaan teknisiä eritelmiä, jotka sisältyvät tämän asetuksen 16 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti vahvistettavaan luetteloon.

2. Komissio julkaisee tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eurooppalaisten standardien viitteet Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Eurocontrolin teknisten eritelmien viitteet julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä sen jälkeen, kun on kuultu 'yhtenäisen ilmatilan komiteaa' tämän asetuksen 16 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

8 artikla (Täytäntöönpanosääntöjä koskevat menettelyt)

1. Valmistellessaan tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanosääntöjä komissio voi tarvittaessa pyytää Eurocontrolia laatimaan sääntöluonnoksia komission vahvistaman työohjelman perusteella. Täytäntöönpanosääntöjä vahvistettaessa ja niitä uudelleen tarkasteltaessa noudatetaan tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä. Täytäntöönpanosäännöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Täytäntöönpanosääntöjä valmisteltaessa, vahvistettaessa ja uudelleen tarkasteltaessa on otettava huomioon niiden edellyttämistä teknisistä ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat arvioidut kustannukset, jotta kyetään määrittelemään kaikkein toteuttamiskelpoisin ratkaisu. Tätä varten jokaiseen täytäntöönpanosääntöluonnokseen on liitettävä arvio niistä kustannuksista ja hyödyistä, joita ehdotetuista ratkaisuista aiheutuu alan eri toimijoille sekä eurooppalaiselle ilmaliikenteen hallintaverkolle.

3. Vahvistettaessa täytäntöönpanosääntö sen voimaantulopäivä määrätään tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jos tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri toimijoiden samanaikaisia toimia, voimaantulopäivä voi toimia myös määräpäivänä, johon mennessä kaikkien alan toimijoiden on otettava käyttöön asianomaisen täytäntöönpanosäännön mukaiset järjestelmät.

Osa IV

Vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen

9 artikla (Rakenneosien EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus)

1. Rakenneosien, joista on annettu EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus, oletetaan olevan tämän asetuksen olennaisten vaatimusten mukaisia; mainittujen vakuutusten sisältö määritetään tämän asetuksen liitteessä III.

2. Valmistajan tai sen yhteisöön sijoittautuneen edustajan on EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta laatiessaan sovellettava asianmukaisten täytäntöönpanosääntöjen määräyksiä. Jos täytäntöönpanosäännössä sitä edellytetään, rakenneosan arvioinnin suorittaa ilmoitettu tarkastuslaitos, jolle valmistaja tai sen valtuuttama edustaja on jättänyt hakemuksen.

3. Jos rakenneosaa koskevat muut, muihin näkökohtiin liittyvät yhteisön säännökset, EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksessa on mainittava, että rakenneosa on myös kyseisten muiden säännösten vaatimusten mukainen.

10 artikla (Järjestelmien EY-tarkastusvakuutus)

1. Otettaessa käyttöön, uudistettaessa tai parannettaessa yhteisön ilmaliikenteen hallintaverkon muodostavia järjestelmiä edellytetään tarkastusta, jolla varmistetaan, että kyseisten järjestelmien suunnittelu, kehittäminen, asentaminen ja käyttö vastaavat niitä olennaisia vaatimuksia, jotka koskevat näitä järjestelmiä, kun ne liitetään eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkkoon.

2. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on ennen järjestelmän käyttöönottoa lähetettävä asianomaiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle EY-tarkastusvakuutus, jossa vahvistetaan, että järjestelmä on olennaisten vaatimusten mukainen, sekä sen mukana tekniset asiakirjat; näiden sisältö määritetään tämän asetuksen liitteessä IV. Mainittujen teknisten asiakirjojen on sisällettävä ilmoitetun tarkastuslaitoksen suorittaman tarkastuksen tulokset, jos sovellettavassa täytäntöönpanosäännössä (sovellettavissa täytäntöönpanosäännöissä) sitä edellytetään.

3. Ilmassa toimivia järjestelmän osia parannettaessa ilmatilan käyttäjien on annettava vakuutus tämän asetuksen vaatimusten mukaisuudesta samanaikaisesti, kun ne pyytävät kansallisen valvontaviranomaisen turvallisuushyväksyntää.

11 artikla (Suojalauseke)

1. Jos kansallinen valvontaviranomainen toteaa, että rakenneosa, josta on annettu EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus, tai järjestelmä, josta on annettu EY-tarkastusvakuutus, ei todennäköisesti ole sille tarkoitetussa käytössä olennaisten vaatimusten mukainen, valvontaviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tällaisen rakenneosan tai järjestelmän käyttöalan rajoittamiseksi, käytön kieltämiseksi tai rakenneosan tai järjestelmän poistamiseksi markkinoilta. Kansallisen valvontaviranomaisen on ilmoitettava viipymättä komissiolle tällaisista toimenpiteistä ja esitettävä niille perustelut sekä mainittava erityisesti, johtuuko vaatimustenmukaisuuden puuttuminen:

- tämän asetuksen liitteessä II mainittujen olennaisten vaatimusten täyttymättömyydestä,

- täytäntöönpanosääntöjen tai yhteisön eritelmien virheellisestä soveltamisesta,

- täytäntöönpanosääntöjen tai yhteisön eritelmien puutteellisuudesta.

2. Komission on kuultava osapuolia, joita asia koskee, niin pian kuin mahdollista. Jos komissio katsoo kuulemisen perusteella, että toimenpide on perusteltu, se ilmoittaa tästä viipymättä toimenpiteen toteuttaneelle jäsenvaltiolle sekä muille jäsenvaltioille. Jos 1 kohdassa mainittu toimenpide on perusteltu täytäntöönpanosääntöjen tai yhteisön eritelmien puutteellisuuksien vuoksi, sovelletaan tämän asetuksen 5 ja 6 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Jos komissio katsoo kuulemisen perusteella, että toimenpide ei ole perusteltu, se ilmoittaa tästä viipymättä sekä toimenpiteen toteuttaneelle jäsenvaltiolle että valmistajalle tai sen yhteisöön sijoittautuneelle edustajalle.

3. Jos rakenneosa, josta on annettu EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus, tai järjestelmä, josta on annettu EY-tarkastusvakuutus, ei ole olennaisten vaatimusten mukainen, jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimet EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen tai EY-tarkastusvakuutuksen laatijaa vastaan.

12 artikla (Ilmoitetut tarkastuslaitokset)

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laitokset, joiden tehtävänä on suorittaa tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusarviointimenettely sekä tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitettu tarkastusmenettely, ja mainittava kunkin laitoksen vastuualue ja komissiolta ennakolta saadut laitosten tunnistenumerot. Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä luettelon laitoksista sekä niiden tunnistenumeroista ja vastuualueista ja pitää luettelon ajan tasalla.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän asetuksen liitteessä V määritettyjä perusteita arvioidessaan ilmoitettavia tarkastuslaitoksia. Laitosten, jotka täyttävät asianomaisissa eurooppalaisissa standardeissa määritetyt arviointiperusteet, katsotaan täyttävän liitteessä V määritetyt perusteet.

3. Jäsenvaltion on peruutettava hyväksyntä laitokselta, joka ei enää täytä tämän asetuksen liitteessä V tarkoitettuja perusteita. Sen on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa ilmoitetuksi tarkastuslaitokseksi (ilmoitetuiksi tarkastuslaitoksiksi) asetuksen XX/XXX [lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskeva asetus] 4 artiklan mukaisesti hyväksytyn laitoksen (hyväksytyt laitokset), sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamista.

Osa V

Loppusäännökset

13 artikla (Liitteiden tarkistaminen)

Tekniikan kehityksen ja erityisesti tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitetun tulevaisuuden toimintaratkaisun määrittelyssä tapahtuvan edistymisen edellyttämien mukautusten tekemiseksi voidaan tehdä muutoksia tämän asetuksen liitteisiin I ja II noudattaen asetuksen XX/XXX/ [puiteasetus] 10 artiklan 5 kohdassa säädettyä menettelyä.

14 artikla (Uuden teknologian käyttöönotto ja alan toimijoiden kuuleminen)

1. Komissio pyrkii määrittelemään tulevaisuuden toimintaratkaisun, joka toteutetaan tämän asetuksen nojalla ja jonka avulla voidaan päästä ilmatilan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön kaikissa lennon vaiheissa.

2. Jotta 1 kohdassa tarkoitettu tulevaisuuden toimintaratkaisu voitaisiin ottaa käyttöön oikea-aikaisesti, komissio kuulee alan eri toimijoita, mukaan luettuina lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, ilmatilan käyttäjät ja laitteiden ja järjestelmien valmistajat, tavoitteenaan laatia laajasti hyväksytty strateginen hallintaohjelma uusien ratkaisujen ja teknologioiden käyttöön ottamiseksi yhteisön ilmaliikenteen hallintaverkossa.

3. Komissio voi tehtäviään suorittaessaan hankkia alan toimijoilta lausuntoja 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn avulla varmistaakseen, että tämän asetuksen nojalla vahvistettaviksi ehdotettavat täytäntöönpanosäännöt ja yhteisön eritelmät ovat toteutettavissa sekä oikeasuhteisia ja kustannustehokkaita.

15 artikla (Siirtymäjärjestelyt)

1. Tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä olennaisia vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen käyttöön otettaviin, uudistettaviin ja parannettaviin ilmaliikenteen hallintaverkon järjestelmiin ja rakenneosiin.

2. Kaikkien toiminnassa olevien järjestelmien ja rakenneosien on oltava liitteessä II esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisia 1 päivästä tammikuuta 2009.

16 artikla (Yhtenäisen ilmatilan komiteaa koskevat menettelyt)

1. Komissiota avustaa 'yhtenäisen ilmatilan komitea', josta on säädetty asetuksen (EY) XXX/XX [puiteasetus] 7 artiklassa.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti.

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on yksi kuukausi.

4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti.

Osa VI

Voimaantulo

17 artikla (Neuvoston direktiivin 93/65/ETY kumoaminen)

1. Kumotaan neuvoston direktiivi 93/65/ETY ja Eurocontrol-standardien hyväksymisestä sekä neuvoston direktiivin 93/65/ETY muuttamisesta 25 päivänä maaliskuuta 1997 annettu komission direktiivi 97/15/EY [11].

[11] EYVL L 95, 10.4.1997, s. 16.

2. Vahvistetaan tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetuiksi täytäntöönpanosäännöiksi Eurocontrol-standardien hyväksymisestä sekä direktiivin 97/15/EY muuttamisesta 6 päivänä syyskuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2082/2000 [12] liitteet I, II ja III.

[12] EYVL L 254, 9.10.2000, s. 1.

18 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[...] [...]

LIITE I

LENNONVARMISTUSJÄRJESTELMIEN LUETTELO

Tässä asetuksessa ilmaliikenteen hallintaverkko jaetaan seitsemään järjestelmään.

Kukin järjestelmä käsittää tarvittaessa maassa sijaitsevan osan lisäksi myös ilmaliikenteen hallinnan toimintoihin liittyvät ilmassa olevat laitteet ja ilmassa toteutettavat menetelmät sekä ilmaliikenteen hallinnan toimintoihin liittyvät lentoasemien laitteet ja menetelmät.

1. Liikennevirtojen säätelyssä käytettävät laitteet ja menetelmät

2. Ilmatilan hallinnassa käytettävät laitteet ja menetelmät

3. Lennonjohdon laitteet ja menetelmät erityisesti lentotietojen käsittelyjärjestelmien, valvontatietojen käsittelyjärjestelmien ja käyttöliittymän osalta

4. Viestintälaitteet ja -menetelmät erityisesti maasta maahan, ilmasta maahan ja ilmasta ilmaan tapahtuvaa viestintää varten

5. Suunnistuslaitteet ja -menetelmät

6. Valvontalaitteet ja -menetelmät

7. Ilmailutiedotus- ja säätiedotuslaitteet ja -menetelmät

LIITE II

OLENNAISET VAATIMUKSET

Osa A: Yleiset vaatimukset

1. Saumaton toiminta

Ilmaliikenteen hallintajärjestelmät ja niiden rakenneosat on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että ne mahdollistavat ilmaliikenteen hallintaverkon saumattoman toiminnan koko yhteisössä kaikkina aikoina ja kaikissa lennon vaiheissa. Saumaton toiminta käsittää erityisesti tiedonvaihdon, tietojen yhtäläisen ymmärtämisen, käsittelyjärjestelmien vertailukelpoiset suorituskyvyt sekä näihin liittyvät menetelmät, jotka mahdollistavat yhteisen operatiivisen toiminnan, josta on sovittu koko ilmaliikenteen hallintaverkon tai sen osien osalta.

2. Uusien toimintaratkaisujen tukeminen

Ilmaliikenteen hallintaverkon, sen järjestelmien ja niiden rakenneosien on tuettava koordinoidusti uusia sovittuja toimintaratkaisuja, jotka parantavat lennonvarmistuspalvelujen laatua erityisesti turvallisuuden ja kapasiteetin kannalta; tässä yhteydessä on kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota teknologian kehittymiseen ja uusien toimintaratkaisujen turvalliseen käyttöönottoon.

3. Turvallisuus

Ilmaliikenteen hallintaverkon järjestelmiä ja toimintoja kehittämällä on saavutettava sovitut korkeat turvatasot. Tätä varten on vahvistettava yhteisesti sovitut turvallisuusjohtamismenetelmät. Sovittujen turvallisuustasojen saavuttamiseksi on määriteltävä järjestelmiä ja niiden rakenneosia koskevat yhdenmukaiset turvallisuusvaatimukset.

4. Yhdistetty siviili- ja sotilaskäyttö

Ilmaliikenteen hallintaverkon, sen järjestelmien ja niiden rakenneosien on tuettava yhdistettyä siviili- ja sotilaskäyttöä siinä määrin kuin on tarpeen ilmatilan tehokkaan käytön kannalta.

5. Ympäristönäkökohdat

Ilmaliikenteen hallintaverkon järjestelmiä ja toimintoja kehittämällä on minimoitava ympäristövaikutukset tältä osin sovellettavan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

6. Järjestelmien rakennetta koskevat periaatteet

Järjestelmien suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon on oltava teknisesti moitteetonta erityisesti kriittisten rakenneosien hyvään käytettävyysasteeseen, varmennukseen ja vikasietoisuuteen liittyvien tekijöiden osalta.

Osa B: Erityiset vaatimukset

1. Ilmatilan hallinnassa käytettävät laitteet ja menetelmät

1.2. Saumaton toiminta

Ilmatilan käytettävyyteen liittyviä esitaktisia ja taktisia näkökohtia koskevaa tietoa on annettava virheettömästi ja oikea-aikaisesti kaikille asianosaisille, jotta varmistetaan, että ilmatilan jako ja käyttö on tehokasta kaikkien ilmatilan käyttäjien kannalta. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon kansalliset turvallisuusvaatimukset.

1.3. Turvallisuus

Ilmaliikenteen hallinnassa käytettävien laitteiden ja menetelmien suunnittelun, toteutuksen, ylläpidon ja käytön on oltava niiden turvallisuusvaatimusten mukaisia, jotka ovat voimassa asianomaisissa verkon osissa (tai asianomaisissa tietyn kapasiteetin omaavissa ilmatiloissa).

1.4. Yhdistetty siviili- ja sotilaskäyttö

Ilmatilan hallinnassa käytettävien laitteiden ja menetelmien on tuettava ja edistettävä yhdistetyn siviili- ja sotilaskäytön asteittaista toteuttamista ja erityisesti ilmatilan joustavaa käyttöä.

2. Liikennevirtojen säätelyssä käytettävät laitteet ja menetelmät

2.1 Saumaton toiminta

Laitteiden ja menetelmien on tuettava virheettömien, yhdenmukaisten ja olennaisten strategisten ja esitaktisten lentotietojen kaksisuuntaista vaihtoa sekä mahdollistettava vuoropuhelu, jotta ilmatilaa voidaan käyttää optimaalisesti.

Ilmatilan käytön optimoimiseksi edelleen on taattava täsmällisten ja olennaisten taktisten lentotietojen antaminen kaikissa lennon vaiheissa.

2.2. Turvallisuus

Jotta voidaan varmistaa verkon kuormituksen pysyminen porrastus- ja turvallisuusnormien asettamissa rajoissa, laitteiden ja menetelmien on sovitettava ilmatilan käyttötarve käytettävissä olevaan ilmatilakapasiteettiin huolehtien samalla ilmatilan optimaalisesta käytöstä.

2.3. Yhdistetty siviili- ja sotilaskäyttö

Laitteiden ja menetelmien on tuettava ja edistettävä yhdistetyn siviili- ja sotilaskäytön asteittaista toteuttamista ja erityisesti ilmatilan joustavaa käyttöä.

3. Lennonjohdon laitteet ja menetelmät

3.1. Yleiset vaatimukset

3.1.1. Järjestelmien rakennetta koskevat periaatteet

Järjestelmien suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon on oltava teknisesti moitteetonta erityisesti rakenneosien keskinäistä vaihdettavuutta tukevan modulaarisuuden osalta.

3.1.2. Turvallisuus

Järjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että säilytetään korkea turvallisuuden taso sekä nimellistoimintatilassa että heikentyneessä toimintatilassa erityisesti, kun lisätään automaation käyttöä.

Järjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että vikatilanteessa siirrytään asteittain ja kontrolloidusti automaattisen toiminnan nimellistasolta heikentyneeseen toimintatilaan.

3.2. Lentotietojen käsittelyjärjestelmät

3.2.1. Saumaton toiminta

Lentotietojen käsittelyjärjestelmien on oltava yhteentoimivia ja mahdollistettava virheettömien ja yhdenmukaisten tietojen oikea-aikainen vaihto sekä kyseisten tietojen ymmärtäminen operatiivisesti yhtäläisellä tavalla siten, että taataan johdonmukainen ja yhdenmukainen suunnitteluprosessi ja resurssien käytön kannalta tehokas taktinen koordinointi koko yhteisössä kaikissa lennon vaiheissa.

Jotta tietojen käsittely tapahtuisi koko yhteisössä turvallisesti, sujuvasti ja joutuisasti, lentotietojen käsittelyjärjestelmien on oltava erityisesti käsittelyn tulosten tarkkuuden ja virheensiedon kannalta suorituskyvyltään keskenään vastaavia sekä sopivia tiettyyn ympäristöön (maanpinta, lähestymisalue, lentoreitti), jolla on tunnetut liikenneominaisuudet ja jota käytetään tietyn toimintaratkaisun mukaisesti.

3.2.2. Uusien toimintaratkaisujen tukeminen

Lentotietojen käsittelyjärjestelmien on mahdollistettava kehittyneiden toimintaratkaisujen asteittainen käyttöönotto kaikissa lennon vaiheissa erityisesti niiden ratkaisujen osalta, jotka liittyvät yhteiseen päätöksentekoon, automaation lisäämiseen sekä porrastusvastuun siirtämiseen ilma-aluksen ohjaajalle.

Pitkälle automatisoitujen välineiden on oltava ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne mahdollistavat lentotietojen johdonmukaisen ja tehokkaan esitaktisen ja taktisen käsittelyn verkon osissa.

Ilmassa ja maassa olevat järjestelmät ja niiden rakenneosat, jotka tukevat yhteistä päätöksentekoa sekä porrastusvastuun siirtämistä ilma-aluksen ohjaajalle, on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että ne ovat yhteentoimivia ja mahdollistavat oikea-aikaisen virheettömien ja yhdenmukaisten tietojen vaihdon sekä kullakin hetkellä vallitsevan ja tulevan operatiivisen tilanteen ymmärtämisen yhtäläisellä tavalla.

3.2.3. Turvallisuus

Lentotietojen käsittelyjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että sekä nimellis- että heikentyneessä toimintatilassa saavutetaan korkea turvallisuuden taso. Tavoitteena on vähentää tällä tavalla ilmaliikenteen hallinnasta aiheutuvia onnettomuuksia tai vaaratilanteita kaikissa lennon vaiheissa ja koko eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon alueella.

Turvallisuusverkoilta edellytetään, että ne vastaavat yhteisesti sovittuja suoritusominaisuuksia, jotka johdetaan koko verkon tai sen osien sovituista turvallisuustasoista.

3.2.4. Yhdistetty siviili- ja sotilaskäyttö

Lentotietojen käsittelyjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että ne tukevat siviili- ja sotilasosapuolten välistä oikea-aikaista virheettömien ja yhdenmukaisten tietojen vaihtoa kaikissa lennon vaiheissa ja koko eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkossa sekä siinä määrin kuin mahdollista toimimista samankaltaisessa työympäristössä.

3.3. Valvontatietojen käsittelyjärjestelmät

3.3.1. Saumaton toiminta

Valvontatietojen käsittelyjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että huolehditaan palvelun vaadittavasta laadusta tietyssä liikenneominaisuuksiltaan tunnetussa ympäristössä (maan pinnalla, lähestymisalueella, lentoreitillä) erityisesti laskennan tulosten tarkkuuden ja luotettavuuden sekä lennonjohdon työpisteessä käytettävien tietojen oikeellisuuden, eheyden, käytettävyyden, jatkuvuuden ja oikea-aikaisuuden osalta.

Valvontatietojen käsittelyjärjestelmien on mahdollistettava olennaisten, täsmällisten, yhdenmukaisten ja johdonmukaisten tietojen oikea-aikainen vaihto näiden järjestelmien välillä, jotta varmistetaan toiminnan optimaalisuus verkon eri osissa.

3.3.2. Uusien toimintaratkaisujen tukeminen

Valvontatietojen käsittelyjärjestelmien on mahdollistettava uusien valvontatietojen lähteiden asteittainen käyttöönotto siten, että turvataan palvelun kokonaislaatu.

3.4. Käyttöliittymät

3.4.1. Saumaton toiminta

Maassa olevien ilmaliikenteen hallintajärjestelmien käyttöliittymät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että ne muodostavat samankaltaisen työympäristön kaikille lennonjohtajille.

3.4.2. Turvallisuus

Käyttöliittymät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että lennonjohtajan suoritettaviksi tulevat tehtävät ovat sekä tavanomaisessa että heikentyneessä toimintatilassa inhimillisen suorituskyvyn mukaisia ja että voidaan noudattaa vaadittavia turvallisuustasoja.

4. Viestintälaitteet ja -menetelmät maasta maahan, ilmasta maahan ja ilmasta ilmaan tapahtuvaa viestintää varten

4.1. Saumaton toiminta

Viestintäjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että saavutetaan vaadittava suorituskyky kapasiteetiltaan tietynlaisessa ilmatilassa tai tiettyä sovellusta varten erityisesti viestien käsittelyajan, eheyden, käytettävyyden sekä toiminnan jatkuvuuden osalta.

Viestintäverkon on oltava koko yhteisön alueella sellainen, että se vastaa palvelun laatua, kattavuutta ja varmennusta koskevia vaatimuksia.

4.2. Uusien toimintaratkaisujen tukeminen

Viestintäjärjestelmien on tuettava kehittyneiden toimintaratkaisujen sovittua käyttöönottoa kaikkia lennon vaiheita varten ja erityisesti toimintaratkaisuja, jotka liittyvät yhteiseen päätöksentekoon ja porrastusvastuun siirtämiseen ilma-aluksen ohjaajalle.

4.3. Ympäristönäkökohdat

Maassa olevien viestintäjärjestelmien sijoituksessa ja käytössä on otettava huomioon ympäristönäkökohdat.

Maassa olevat viestintäjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja ne on asennettava ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että ne ovat sähkömagneettisesti häiriönsietoisia eivätkä aiheuta tavanomaisessa ympäristössään häiriöitä muissa laitoksissa, laitteissa tai julkisissa taikka yksityisissä verkoissa.

5. Suunnistuslaitteet ja -menetelmät

5.1. Saumaton toiminta

Suunnistusjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että saavutetaan vaadittava vaaka- ja pystysuuntainen suunnistustarkkuus tietyssä ympäristössä (maan pinnalla, lähestymisalueella, lentoreitillä), jolla on tunnetut liikenneominaisuudet ja jota käytetään tietyn toimintaratkaisun mukaisesti.

5.2. Turvallisuus

Suunnistusjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että ne takaavat verkolta tai sen osilta edellytettävän turvallisuustason, mukaan luettuna turvallisuustaso heikentyneissä toimintatiloissa.

5.3. Ympäristönäkökohdat

Maassa olevien suunnistusjärjestelmien sijoituksessa ja käytössä on otettava huomioon ympäristönäkökohdat sekä sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevien vaatimusten mukaisuus.

Maassa olevat suunnistusjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja ne on asennettava ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että ne ovat sähkömagneettisesti häiriönsietoisia eivätkä aiheuta tavanomaisessa ympäristössään häiriöitä muissa laitoksissa, laitteissa tai julkisissa taikka yksityisissä verkoissa.

6. Valvontalaitteet ja -menetelmät

6.1. Saumaton toiminta

Valvontajärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että saavutetaan ne vaadittavat porrastusminimit, joita sovelletaan tietyssä ympäristössä (maan pinnalla, lähestymisalueella, lentoreitillä), jolla on tunnetut liikenneominaisuudet ja jota käytetään tietyn toimintaratkaisun mukaisesti; tämä koskee erityisesti tarkkuutta lennonjohdon työpisteessä sekä peittävyyttä, kantamaa ja palvelun laatua.

Valvontaverkon on oltava koko yhteisön alueella sellainen, että se vastaa tarkkuutta, peittävyyttä ja varmennusta koskevia vaatimuksia, mukaan luettuna tiedon käytettävyys, joilla varmistetaan toiminnan optimaalisuus verkon eri osissa.

6.2. Ympäristönäkökohdat

Maassa olevien valvontajärjestelmien sijoituksessa ja käytössä on otettava huomioon ympäristönäkökohdat.

Maassa olevat valvontajärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja ne on asennettava ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä siten, että ne ovat sähkömagneettisesti häiriönsietoisia eivätkä aiheuta tavanomaisessa ympäristössään häiriöitä muissa laitoksissa, laitteissa tai julkisissa taikka yksityisissä verkoissa.

7. Ilmailutiedotus- ja säätiedotuslaitteet ja -menetelmät

7.1. Saumaton toiminta

Ilmailutietojen on oltava täsmällisiä ja yhdenmukaisia, ja niiden osalta on siirryttävä asteittain tietojen antamiseen sähköisessä muodossa käyttäen yhteisesti sovittua ja standardoitua tietomallia.

Säätietojen on oltava täsmällisiä, kattavia ja ajantasaisia, ja ne on annettava käyttöön oikea-aikaisesti yhteisesti sovitun tietokokonaisuuden muodossa.

7.2. Uusien toimintaratkaisujen tukeminen

Ilmailutietojen täsmällisyyttä, kattavuutta ja ajantasaisuutta on jatkuvasti lisättävä, ja tiedot on annettava käyttöön ja käytettävä oikea-aikaisesti, jotta voidaan tukea ilmatilan käytön jatkuvaa tehostamista.

Säätietojen täsmällisyyttä, kattavuutta ja ajantasaisuutta on jatkuvasti lisättävä, ja tiedot on annettava käyttöön ja käytettävä oikea-aikaisesti, jotta voidaan tukea ilmatilan käytön jatkuvaa tehostamista.

7.3. Turvallisuus

Erityisesti ilmassa ja maassa olevien rakenneosien tai järjestelmien välillä lähetettävien ilmailutietojen on oltava täsmällisiä ja yhdenmukaisia ja ne on annettava käyttöön oikea-aikaisesti.

LIITE III

RAKENNEOSAT

EY-

- vaatimustenmukaisuusvakuutus

- käyttöönsoveltuvuusvakuutus

1. Rakenneosat

EY-vakuutusta sovelletaan kaikkiin sellaisiin rakenneosiin, jotka ovat olennaisen tärkeitä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Nämä rakenneosat yksilöidään tämän asetuksen 6 artiklan säännösten mukaisissa täytäntöönpanosäännöissä.

2. Soveltamisala

EY-vakuutus koskee:

- yhden tai useamman ilmoitetun tarkastuslaitoksen arviota siitä, onko rakenneosa sellaisenaan, erillään tarkasteltuna, niiden yhteisön eritelmien vaatimusten mukainen, jotka sen on täytettävä, tai

- yhden tai useamman ilmoitetun tarkastuslaitoksen arviota tai lausuntoa siitä, soveltuuko rakenneosa käyttöönsä, kun sitä tarkastellaan ilmaliikenteen hallintaympäristössä.

Arviointimenettelyissä, joita ilmoitetut tarkastuslaitokset käyttävät suunnittelu- ja tuotantovaiheessa, sovelletaan päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja täytäntöönpanosäännöissä mainittujen edellytysten mukaisesti.

3. EY-vakuutuksen sisältö

EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus ja siihen liittyvät asiakirjat on päivättävä ja allekirjoitettava.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin käyttöohjeet ja sen on sisällettävä:

- viittaukset asetukseen sekä tarvittaessa muihin sovellettaviin yhteisön säännöksiin,

- valmistajan tai sen yhteisöön sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (toiminimi ja täydellinen osoite, edustajan kyseessä ollessa myös valmistajan toiminimi),

- rakenneosan kuvaus,

- vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta annettaessa noudatetun menettelyn kuvaus (tämän asetuksen 9 artikla),

- kaikki asian kannalta olennaiset kuvaukset, jotka rakenneosa täyttää, ja erityisesti rakenneosan käyttöä koskevat edellytykset,

- soveltuvissa tapauksissa vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyyn osallistuneen ilmoitetun tarkastuslaitoksen (ilmoitettujen tarkastuslaitosten) nimi ja osoite sekä tarkastustodistuksen päivämäärä ja tarvittaessa todistuksen voimassaoloaika ja voimassaoloehdot,

- tarvittaessa viittaukset noudatettaviin yhteisön eritelmiin,

- sen allekirjoittajan henkilötiedot, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan puolesta.

LIITE IV

JÄRJESTELMÄT

Järjestelmien EY-tarkastusvakuutus

Järjestelmien tarkastusmenettely

1. Järjestelmien EY-tarkastusvakuutuksen sisältö

EY-tarkastusvakuutus ja siihen liittyvät asiakirjat on päivättävä ja allekirjoitettava.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat ja sen on sisällettävä:

- viittaukset asetukseen sekä tarvittaessa muihin sovellettaviin yhteisön säännöksiin,

- hankintayksikön tai sen yhteisöön sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (toiminimi ja täydellinen osoite, edustajan kyseessä ollessa myös hankintayksikön toiminimi),

- järjestelmän lyhyt kuvaus,

- järjestelmän vaatimustenmukaisuusvakuutusta annettaessa noudatetun menettelyn kuvaus (tämän asetuksen 10 artikla),

- soveltuvissa tapauksissa tarkastusmenettelyn suorittaneen ilmoitetun tarkastuslaitoksen nimi ja osoite,

- viittaukset teknisiin asiakirjoihin,

- tarvittaessa viittaukset yhteisön eritelmiin,

- kaikki asian kannalta olennaiset väliaikaiset tai lopulliset määräykset, joiden mukaisia järjestelmien on oltava, ja tarvittaessa erityisesti mahdolliset käyttöä koskevat rajoitukset tai ehdot,

- EY-vakuutuksen voimassaoloaika, jos vakuutus on väliaikainen,

- allekirjoittajan henkilötiedot.

2. Järjestelmien tarkastusmenettely

Järjestelmien tarkastus on menettely, jossa lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja tai - sovellettavan täytäntöönpanosäännön niin vaatiessa - ilmoitettu tarkastuslaitos tarkastaa ja todistaa, että tietty järjestelmä:

- on tämän asetuksen mukainen,

- on muiden sovellettavien yhteisön säännösten mukainen,

ja voidaan ottaa käyttöön.

Järjestelmä tarkastetaan kussakin seuraavista vaiheista:

- kokonaissuunnitelma,

- järjestelmän kehittäminen ja kokoaminen, mukaan luettuna erityisesti rakenneosien yhteenliittäminen ja kokonaisuuden säätö,

- toimintavalmiin järjestelmän käyttöönotto.

Jos tarkastusmenettelyyn osallistuu ilmoitettu tarkastuslaitos, se laatii vaatimustenmukaisuustodistuksen hankintayksikköä tai sen yhteisöön sijoittautunutta edustajaa varten. Tämän jälkeen hankintayksikkö laatii tarkastusvakuutuksen kansallista valvontaviranomaista varten.

3. Tekniset asiakirjat

EY-tarkastusvakuutukseen liitettävien teknisten asiakirjojen on sisällettävä kaikki tarvittavat järjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat, mukaan luettuina käyttöä koskevat ehdot ja rajoitukset, sekä tarvittaessa asiakirjat, jotka todistavat rakenneosien vaatimustenmukaisuuden.

Mukana on oltava vähintään seuraavat asiakirjat:

- tiedot julkisissa hankinnoissa käytettävien teknisten eritelmien olennaisista osista, joilla varmistetaan sovellettavien täytäntöönpanosääntöjen noudattaminen, sekä tarvittaessa yhteisön eritelmät,

- luettelo sellaisista tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetuista rakenneosista, jotka ovat olennaisen tärkeitä saumattoman toiminnan, turvallisuuden tai suorituskyvyn kannalta,

- jäljennökset EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista, jotka edellä mainituilla rakenneosilla on oltava tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti, sekä niiden lisäksi tarvittaessa jäljennökset ilmoitettujen tarkastuslaitosten suorittamia testejä ja tutkimuksia koskevista asiakirjoista,

- jos järjestelmän (järjestelmien) tarkastukseen on osallistunut ilmoitettu tarkastuslaitos, kyseisen laitoksen allekirjoituksellaan varmentama todistus siitä, että järjestelmä on tämän asetuksen mukainen; tällaisessa todistuksessa on mainittava mahdolliset varaumat, jotka on esitetty työn kuluessa ja joita ei ole peruttu,

- jos tarkastusmenettelyyn ei ole osallistunut ilmoitettua tarkastuslaitosta, asiakirjat niistä testeistä ja asennuskokoonpanoista, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että järjestelmä on olennaisten vaatimusten sekä asian kannalta olennaisiin täytäntöönpanosääntöihin sisältyvien mahdollisten erityisvaatimusten mukainen.

4. Teknisten asiakirjojen toimittaminen

Tekniset asiakirjat on liitettävä tarkastusvakuutukseen, jonka hankintayksikkö lähettää kansalliselle valvontaviranomaiselle.

Hankintayksikön on säilytettävä jäljennökset teknisistä asiakirjoista koko järjestelmän käyttöiän ajan. Ne on toimitettava muille jäsenvaltioille, jos nämä sitä pyytävät.

LIITE V

ILMOITETUT TARKASTUSLAITOKSET

1. Tarkastusten suorittamisesta vastaava laitos, sen johtaja ja henkilöstö eivät saa suoraan eivätkä valtuutettuina edustajina osallistua rakenneosien tai järjestelmien suunnitteluun, valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai ylläpitoon taikka niiden käyttöön. Valmistaja tai rakentaja ja kyseinen laitos voivat kuitenkin vaihtaa teknisiä tietoja.

2. Tarkastuksista vastaavan laitoksen ja sen henkilöstön on suoritettava tarkastukset ammatillisesti mahdollisimman luotettavasti ja teknisesti mahdollisimman pätevästi, eikä mikään, erityisesti taloudellinen painostus tai houkuttelu saa vaikuttaa heidän arviointiinsa tai tarkastuksen tuloksiin; tämä koskee erityisesti painostusta ja houkuttelua sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joihin tarkastuksen tulokset vaikuttavat.

3. Laitoksella on oltava käytössään riittävästi henkilöstöä ja tarvittavia välineitä, jotta se voi hoitaa asianmukaisesti tarkastuksiin liittyvät tekniset ja hallinnolliset tehtävät; sillä olisi myös oltava mahdollisuus saada käyttöönsä erityistarkastuksiin tarvittavat laitteet.

4. Tarkastuksista vastaavalla henkilöstöllä on oltava:

- hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus,

- riittävät tiedot heidän suorittamiaan tarkastuksia koskevista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisten tarkastusten suorittamisesta,

- tarvittava kyky laatia vakuutuksia, asiakirjoja ja selostuksia, joilla osoitetaan, että tarkastukset on suoritettu.

5. Tarkastushenkilöstön puolueettomuus on taattava. Henkilöstön palkkaus ei saa riippua suoritettujen tarkastusten määrästä tai tarkastusten tuloksista.

6. Laitoksella on oltava vastuuvakuutus, jollei sen vastuu kuulu kansallisen lainsäädännön mukaan valtiolle tai jollei jäsenvaltio vastaa itse suoraan tarkastuksista.

7. Laitoksen henkilöstöllä on salassapitovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa suorittaessaan tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSET)

Ehdotuksen nimi

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustamista koskeva ehdotus

Asiakirjan viitenumero

Ei sovelleta.

Ehdotus

1. Miksi yhteisön lainsäädäntö on tarpeen tällä alalla ja mitkä ovat sen päätavoitteet, kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate-

Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän suorituskyky on heikentynyt jatkuvasti useiden vuosien ajan, ja vuonna 1999 ilmaliikenteen myöhästymiset saavuttivat suorastaan katastrofaaliset mittasuhteet, kun joka kolmas lento myöhästyi keskimäärin 20 minuuttia. Lähes puolessa myöhästymistapauksista syyn katsotaan olleen nimenomaan ilmaliikenteen hallinnassa. Myöhästymiset aiheutuvat jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten palveluntarjoajien järjestelmien, menetelmien ja suunnittelun liiallisesta sirpaleisuudesta. Ilmaliikenteen hallintapalvelujen tarjoamista ei siis ole organisoitu tavalla, joka vastaisi Euroopan vaatimuksia, ja alalla on jatkuvia rakenteellisia ongelmia, jotka heikentävät valmiutta tarjota käyttöön uutta kapasiteettia oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Ehdotetun yhteisön lainsäädännön päätavoitteita ovat seuraavat:

- uudistaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseen liittyvien järjestelmien rakennetta siten, että sääntelytehtävät ja palvelujen tarjoaminen erotetaan riittävällä tavalla toisistaan,

- antaa yhteisölle sääntelymahdollisuuksia turvallisuutta, suorituskykyä, taloutta, yhteentoimivuutta ja ilmatilaa koskevissa kysymyksissä,

- optimoida yhteistyö kaikkien alan toimijoiden välillä ja parantaa erityisesti siviili- ja sotilasilmaliikenteen välisiä yhteyksiä siten, että eurooppalaista ilmatilaa koskevassa suunnittelussa ja ilmatilan hallinnassa ja jakamisessa voidaan soveltaa yhdenmukaisia prosesseja,

- tehostaa yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden ja yhteisöön kuulumattomien valtioiden kanssa ja laajentaa näin ilmaliikenteen hallintaan liittyvien kysymysten käsittelyä.

Vaikutus yritystoimintaan

2. Mitä yrityksiä ehdotus koskee-

Ehdotus koskee koko ilmailuyhteisöä, joka käsittää: kansalliset ilmailuviranomaiset, ilmaliikenteen hallintapalvelujen tarjoajien järjestöt; lentoliikenteen harjoittajat, lentoasematoiminnan harjoittajat sekä alan valmistajat (mukaan luettuina ulkopuoliset tietokoneohjelmisto- ja -laitteistokomponenttitoimittajat).

Yritystoiminnan alat

Pääasiassa lennonvarmistuspalvelujen ala.

Yritysten koko (pienten ja keskisuurten yritysten osuus)

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ja alan laitevalmistajat ovat tyypillisesti suuria organisaatioita, joilla on useita tuhansia työntekijöitä. Vuotuiset toimintakustannukset yleiseurooppalaisella tasolla ovat 4 miljardia euroa. Yksittäisten suurten palveluntarjoajien investointikustannukset kymmenen vuoden aikana vaihtelevat yleensä 800 miljoonasta eurosta 1,5 miljardiin euroon.

Ovatko yritykset keskittyneet tietylle maantieteelliselle alueelle yhteisössä-

Eivät ole.

3. Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotuksen säännöksiä-

Ehdotuksen säännöksillä ei ole vaikutuksia useimpiin yrityksiin. Standardointiprosessien parantaminen lisää kuitenkin ilmaliikenteen hallinnan tuotelinjojen yhdenmukaistumisen myötä alan valmistajien tuottoja.

Sen sijaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien asema muuttuu, kun niiden toimintaan lisääntyvässä määrin liittyvät taloudelliset etunäkökohdat otetaan huomioon. Sääntelyyn (eli yleiseen etuun) liittyvät tehtävät erotetaan palvelujen tarjoamisesta ja siirretään kansallisille valvontaviranomaisille ja yhteisölle.

4. Mitkä ovat ehdotuksen todennäköiset taloudelliset vaikutukset-

Ilmaliikenteen hallinnan alan rakenneuudistuksen tarkoituksena on parantaa alan tehokkuutta ja toimivuutta, vähentää myöhästymisiä ja lisätä tuottavuutta automaatiota lisäämällä. Joitakin taloudellisia hyötyjä voidaan arvioida määrällisesti. Myöhästymisten taloudelliset kokonaiskustannukset olivat vuonna 1999 arviolta 6 miljardia euroa.

Näin ollen ilmaliikenteen hallinnasta aiheutuvien myöhästymisten vähentäminen 10 prosentilla vähentäisi kokonaiskustannuksia jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. On siis mahdollista saada aikaan tuntuvia hyötyjä, kun kaluston käyttö tehostuu, lentoyhtiöiden välittömät toimintakustannukset pienenevät, matkustajien ja yritysten ajanmenetykset vähenevät ym. Lisäksi voidaan vähentää erityisesti ympäristön pilaantumiseen liittyviä ulkoisia kustannuksia lentoasemilla.

5. Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet (muihin verrattuna lievempiä tai erilaisia vaatimuksia tms.)-

Ei suoranaisesti, mutta lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien toiminta muuttuu johtamis- ja hankintastrategioiden osalta yritysmäisemmäksi. Tämä vauhdittaa kehitystä, jonka myötä uusien, ilmaliikenteen hallinnan tuottavuuden parantamiseen tähtäävien välineiden tutkimusta ja kehittämistä keskitetään entistä enemmän. Lisäksi on odotettavissa, että alalla tehdään uusia investointeja ja että suuret valmistajat kehittävät uusia huipputeknologiatuotteita, mikä tuonee hyötyjä myös ulkopuolisille erikoisohjelmistoja kehittäville pk-yrityksille.

Kuuleminen

6. Luettelo ehdotuksen valmistelussa kuulluista tahoista ja niiden esittämät kannat pääpiirteittäin

Komission annettua yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomista koskevan tiedonannon perustettiin jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva korkean tason työryhmä pohtimaan tähän liittyviä kysymyksiä ja esittämään muutoksia koskevia suosituksia. Korkean tason asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi komission varapuheenjohtaja Loyola de Palacio. Asiantuntijaryhmä oli koossa vuoden 2000 ajan. Lisäksi perustettiin alan edustajista koostuva neuvoa-antava komitea (Industry and Consultation Board), jossa oli kattavasti edustajia kaikilta ilmailualan sektoreilta. Komitean työhön osallistuivat seuraavat järjestöt: Association of European Airlines (AEA), International Air Carrier Association (IACA), European Regional Airlines Association (ERA), International Council of Aircraft Owner and Pilot Associations (IAOPA), European Business Aviation Association (EBAA), European Association of Aerospace Industries (AECMA), European Organisation for Civil Aviation Equipment (EUROCAE), International Air Transport Association (IATA), European Cockpit Association (ECA), Airport Council International (ACI), International Federation of Air Traffic Controllers' Associations (IFATCA), International Federation of Airline Pilots Association (IFALPA), Federation of Air Transport User Representatives in Europe (FATURE), European Transport Workers' Federation (ETF), Air Traffic Controllers European Union Co-ordination (ATCEUC) ja International Federation of Air Traffic Safety Engineers Association (IFATSE).

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomista koskeva korkean tason asiantuntijaryhmän raportti valmistui marraskuussa 2000.