52001PC0533

Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON SUOSITUS rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa (komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

Euroopan parlamentti äänesti 5. heinäkuuta 2001 ensimmäisessä käsittelyssä tarkistuksista, joita oli esitetty komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa (KOM/2000/545, 8. syyskuuta 2000).

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdassa todetaan, että kunnes neuvosto on tehnyt ratkaisunsa, komissio voi milloin tahansa yhteisön säädöksen antamiseen johtavan menettelyn aikana muuttaa ehdotustaan.

Komissio antaa seuraavassa lausuntonsa Euroopan parlamentin tekemistä tarkistuksista.

1. ASIAN TAUSTA

Ehdotus (KOM(2000)545 - 2000/0227(COD) toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdan mukaisesti 8. syyskuuta 2000

Alueiden komitean lausunto 14. helmikuuta 2001

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto 28. maaliskuuta 2001

2. KOMISSION EHDOTUKSEN TARKOITUS

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on rohkaista jäsenvaltioita tekemään kansalliset selvitykset rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, laitoksista ja toimijoista ja kehittämään tämän perusteella kansallinen strategia (tai kansalliset strategiat) rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon edistämiseksi.

Ehdotus tehtiin rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan komission esittelyohjelman sekä sen perusteella laaditun strategian (KOM/2000/547) perusteella. Ohjelmasta ja strategiasta kävi ilmi, että rannikkoalueiden tila Euroopassa huononee ja että tämä suuntaus voidaan pysäyttää tai kääntää ainoastaan toteuttamalla yhtenäisiä toimia, joihin osallistuvat kaikki hallinnon tasot paikalliselta Euroopan tasolle. Suosituksessa kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan kansallisella tasolla tarvittavat toimet yhteistyössä alueellisten ja paikallisten hallintojen kanssa.

3. KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSISTA

Euroopan parlamentti hyväksyi 5. heinäkuuta 2001 41 tarkistusta 47 esitetystä tarkistuksesta.

Komissio on hyväksynyt tarkistukset 1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 13, 15, 19, 21, 22, 23, 26, 27, 28, 46, 31, 37, 38, 39 ja 40 kokonaan.

Tarkistukset 2, 14, 17 (otsikko ja 1. osa), 20 (lukuun ottamatta ilmaisua "velvoittava"), 24, 25 (lukuun ottamatta ilmaisua "alue-"), 29 (1. osan viimeinen lause, 3. osa), 32 (2. osa), 36 ja 42 (2. osa "erityisesti suojeltujen alueiden ja lajien osalta") hyväksyttiin periaatteessa sillä edellytyksellä, että ne joko muotoillaan uudelleen ja/tai siirretään ehdotuksen toiseen osaan.

Komissio hyväksyi osittain tarkistukset 11 (2. osa), 17 (3. ja 4. osa, ehdotettu uusi järjestys mukaan luettuna), 29 (2. osa), 32 (1. osa, lukuun ottamatta ilmaisua on laadittava), 33 (2. ja 3. osat), 34 (2. osa), 42 (1. osa "arviointi yhteensopivuudesta rannikkoalueita koskevan yhteisön lainsäädännön kanssa") ja 43 (1. osa sanaan "arviointiraportti" saakka ja se mukaan luettuna).

Komissio ei hyväksynyt tarkistuksia 12, 16, 18 ja 35.

3.1 Komission kaikilta osin hyväksymät tarkistukset

Tarkistuksessa 1 (johdanto-osan 1 kappale) järjestetään uudelleen rannikkoalueiden merkitystä kuvaavat adjektiivit ja lisätään ilmaisu "vapaa-ajan viettoon liittyvä merkitys". Tarkistuksessa 3 (johdanto-osan 2 kappale) luetellaan esimerkkejä siitä, miten rannikkoalueiden tila huononee. Tarkistuksessa 4 (johdanto-osan uusi 2 a kappale) mainitaan uhkia, joita ilmaston lämpeneminen aiheuttaa rannikkoalueilla. Tarkistuksessa 5 (johdanto-osan uusi 2 b kappale) todetaan, että kalastustoiminnan ja siihen liittyvän työllisyyden taantuminen saattaa asettaa kalastuksesta riippuvaiset alueet hyvin uhanalaiseen asemaan. Tarkistuksessa 6 (johdanto-osan uusi 2 c kappale) mainitaan, että väestön ja taloudellisen toiminnan kasvu aiheuttaa yhä suuremman uhan näiden alueiden ympäristötasapainolle. Tarkistuksessa 7 (johdanto-osan uusi 2 d kappale) korostetaan yhteyttä ilmastonmuutoksen ja rannikkoalueiden ongelmien välillä. Tarkistuksessa 8 (johdanto-osan uusi 2 e kappale) mainitaan aluesuunnittelun merkitys rannikkoalueiden yhdennetyn hoidon ja käytön kannalta. Tarkistuksessa 10 (johdanto-osan 3 kappale) mainitaan, että rannikkoalueiden hoidossa ja käytössä on kunnioitettava perinteisiä paikallisia toimintoja ja tapoja. Tarkistuksessa 13 (johdanto-osan uusi 4 b kappale) korostetaan alueellisia eroja, jotka vaikuttavat rannikkoalueiden käyttöön, hoitoon ja säilyttämiseen. Tarkistuksessa 15 (johdanto-osan uusi 6 a kappale) mainitaan, että rannikoiden resursseihin kohdistuvat paineet ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun neuvosto hyväksyi päätöslauselman 94/C 135/2 vuonna 1994. Tarkistuksessa 19 (II luvun 1 alakohta) selitetään laaja-alaisen näkökulman periaatetta ja korostetaan, että on tarpeen ottaa huomioon sekä rannikkoalueisiin vaikuttavien järjestelmien keskinäinen riippuvuus että niiden erot. Tarkistuksessa 21 (II luvun 2 alakohta) selitetään pitkän aikavälin näkökulman periaatetta ja mainitaan ennalta varautumisen periaate ja se, että on tarpeen ottaa huomioon nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet. Tarkistuksessa 22 (II luvun 3 alakohta) selitetään joustavan käytön ja hoidon periaatetta ja korostetaan, että ongelmien syntyessä ja tiedon lisääntyessä on tarpeen helpottaa sopeuttamista. Tarkistuksessa 23 (II luvun 4 alakohta) selitetään paikallisten ominaispiirteiden periaatetta ja korostetaan, että Euroopan rannikkoalueiden monimuotoisuus edellyttää erityisiä ratkaisuja ja joustavia toimia. Tarkistuksessa 26 (II luvun 7 alakohta) selitetään kaikkien asiaankuuluvien hallintoelimien tuen ja osallistumisen periaatetta ja painotetaan, että on tarpeen luoda yhteyksiä eri hallinnon tasojen ja alojen välille ja koordinoida nykyisiä politiikkoja. Tarkistuksessa 27 (II luvun 8 kohta) selitetään useiden eri välineiden yhdistämiseen liittyvää periaatetta ja korostetaan, että on tarpeen varmistaa lainsäädännön ja hallinnollisten tavoitteiden sekä suunnittelun ja hoidon välinen johdonmukaisuus. Tarkistuksella 28 (II luvun uusi 8 a kohta) lisätään uusi periaate, jonka mukaan on varmistettava johdonmukaisuus kaikkien jo valmisteilla olevien alakohtaisten suunnitelmien välillä. Kaikkien edellä mainittujen tarkistusten tarkoituksena on selventää rannikkoalueiden hyvän käytön ja hoidon tarvetta ja niitä periaatteita, jotka ovat sen edellytyksiä. Komissio hyväksyi kaikki nämä tarkistukset.

Arvioinnin osalta komissio hyväksyi tarkistuksen 46 (III luvun 2 alakohta), jossa mainitaan, että arvioinnin olisi katettava myös paikallisyhteisöjen valitsemien edustajien ja alueiden välisten järjestöjen asema. Komissio hyväksyi myös tarkistuksen 31 (III luvun 3 alakohta), jolla lisätään erityinen maininta useista sektoreista, jotka arvioinnissa on otettava huomioon (esimerkiksi vesiviljely ja meriturvallisuus).

Kansallisten strategioiden osalta komissio hyväksyi tarkistuksen 37 (IV luvun 3 kohdan uusi h a alakohta), jossa ehdotetaan, että asianmukaisista menettelyistä olisi päätettävä laajan julkisen osallistumisen mahdollistamiseksi rannikkoalueita koskevien strategioiden muotoilussa, ja tarkistuksen 38 (IV luvun uusi 3 a kohta), jossa luetellaan joitakin toimijoita, jotka olisi otettava mukaan yhteisiin toimiin.

Yhteistyön osalta komissio hyväksyi tarkistuksen 39 (V luvun 1 kohta), jossa mainitaan, että on tarpeen vahvistaa olemassa olevia, naapurimaiden kanssa tehtyjä yleissopimuksia.

Komissio hyväksyi myös tarkistuksen 40 (VI luvun otsikko), jolla luvun otsikko "Kertomukset" muutetaan muotoon "Kertomukset ja tarkastukset".

3.2 Komission osittain tai periaatteessa hyväksymät tarkistukset

Tarkistuksessa 2 (johdanto-osan uusi 1 a kappale) lisätään johdanto-osaan uusi kappale, jossa selitetään, että rannikkoalueiden monimuotoisuus on ainutlaatuinen, ja todetaan, että kyseistä monimuotoisuutta suojellaan direktiiveillä 92/43/ETY ja 79/409/ETY. Komissio voi hyväksyä tämän periaatteessa, mutta se toteaa, että kyseiset direktiivit kattavat vain osia rannikkoalueista eivätkä näin ollen kaikkea kyseeseen tulevaa biologista monimuotoisuutta. Yhteisö toimii biologista monimuotoisuutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti myös muiden alueiden biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi. Komissio ehdottaa sen vuoksi tämän johdanto-osan kappaleen muotoilemista seuraavasti:

Rannikkoalueiden biologinen monimuotoisuus on eläimistön ja kasviston suhteen ainutlaatuinen, mikä on tunnustettu useissa yhteisön politiikoissa ja toimissa.

Tarkistuksessa 14 (johdanto-osan 5 kappaleessa) mainitaan, että on tarpeen varmistaa yhteistyö Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa ja sen kuuleminen. Vaikka komissio voi hyväksyä tämän periaatteessa, IMO ei kuitenkaan ole ainoa alaan liittyvä kansainvälinen organisaatio. Komissio ehdottaa sen vuoksi, että johdanto-osan kappale muotoillaan seuraavasti:

On tarpeen varmistaa johdonmukainen toiminta ja yhteistyö Euroopan tasolla, erityisesti aluemerien tasolla, jotta voidaan ratkaista rannikkoalueiden rajat ylittävät ongelmat. Tähän tulisi kuulua kaikkien alaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden kuuleminen.

Tarkistuksella 24 (jota ehdotetaan uudeksi II luvun 5 a alakohdaksi ja joka hyväksytään I luvun uudeksi luetelmakohdaksi) esitellään periaate, joka koskee rannikko-alueiden asutusten suojelua eroosiolta ja tulvilta. Komissio myöntää, että eroosio ja tulvat ovat ongelma rannikkoalueilla ja että ne tulisi ottaa huomioon rannikkoalueiden yhdennetyssä käytössä ja hoidossa. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että näiden ongelmien hoidossa otetaan huomioon ympäristön kestävä kehitys. Komissio katsoo kuitenkin, että asian käsittely kuuluu pikemminkin I lukuun - II luvussa luetellut periaatteet liittyvät rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon perusperiaatteisiin, eivät yksittäisiin ongelmiin, joita sen avulla yritetään ratkaista. Vaikka komissio siis periaatteessa hyväksyykin muutokset, se ehdottaa, että ajatus lisättäisiin I lukuun uutena luetelmakohtana seuraavasti:

- ilmaston lämpenemisen rannikkoalueille aiheuttaman uhkan ja merenpinnan nousuun liittyvien vaarojen tunnustamiseen sekä tarpeeseen toteuttaa ympäristön kestävän kehityksen mukaisia toimia rannikkoalueiden yhteisöjen ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi näiltä voimilta mahdollisuuksien mukaan

Tarkistuksen 36 (IV luvun 3 kohdan g alakohta) ensimmäisessä osassa mainitaan tarve tehdä yhteistyötä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa. Komissio voi hyväksyä tämän. Tarkistuksen toisessa osassa esitetään, että tietojen olisi oltava saatavilla ilmaiseksi. Komission mielestä tämä ei ole aina mahdollista, joten vaikka se tukee tätä tarkistuksen ajatusta, se ehdottaa tämän kohdan sanamuodoksi ilmaisua ilmaiseksi tai kohtuulliseen hintaan. Kohta kuuluisi tämän jälkeen seuraavasti:

luotava yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen ja alueellisten viranomaisten kanssa asianmukaiset, yhtäjaksoiset järjestelmät rannikkoalueidensa seuraamiseksi ja niitä koskevien tietojen levittämiseksi. Näissä järjestelmissä olisi kerättävä tietoa ja toimitettava sitä asianmukaisissa ja yhteensopivissa muodoissa kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason päätöksentekijöille yhdennetyn käytön ja hoidon helpottamiseksi. Näiden tietojen olisi oltava yleisesti saatavilla ilmaiseksi tai kohtuulliseen hintaan.

Tarkistuksella 11 (johdanto-osan 4 kappale) lisätään kuvaus paikallisella ja alueellisella tasolla tarvittavien toimien laadusta. Viittaus "strategisiin, koordinoituihin ja yhdessä suunniteltuihin" toimiin voidaan hyväksyä, mutta ilmaisua "aluksi" ei voida hyväksyä kahdesta syystä: 1) On epäselvää, viittaako ilmaisu ensisijaisuuteen vai aikaan; 2) Ilmaisun lisääminen ei vastaa asiakirjojen KOM(1997)744 ja KOM(2000)547 sisältöä, ja kyseinen kohta alkaa ilmaisulla "komission tiedonannoissa KOM(1997)744 ja KOM(2000)547 todetaan, että...". Kohta kuuluisi siis seuraavasti:

Komission tiedonannoissa KOM(1997)744 ja KOM(2000)547 todetaan, että rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito edellyttää strategisia, koordinoituja ja yhdessä suunniteltuja paikallisen ja alueellisen tason toimia, joita ohjataan ja tuetaan asianmukaisilla kansallisilla järjestelmillä.

Tarkistuksella 17 (I luku) ehdotetaan useita muutoksia lukuun, jonka alkuperäinen otsikko on "Yhteinen näkemys". Useimmat muutoksista voidaan hyväksyä periaatteessa. Tarkistuksessa ehdotetaan nyt, että luvun otsikoksi tulisi "Yhteinen strategia". Jotta voitaisiin välttää sekaannusta IV luvussa käsiteltyjen kansallisten strategioiden kanssa, komissio ehdottaa otsikkoa "Strateginen lähestymistapa". Sama koskee tekstin ensimmäistä muutosta: komissio ehdottaa ilmaisua "yhteiseen strategiseen lähestymistapaan" pikemmin kuin ilmaisua "yhteiseen sitovaan strategiaan". Sanan "sitova" käyttöä ei voida hyväksyä, koska se on vastoin suosituksen henkeä. Komissio ei hyväksy ilmaisun "seuraaviin periaatteisiin" lisäämistä, koska ilmaisua seuraava luettelo koskee yleistä lähestymistapaa ja periaatteet luetellaan II luvussa. Komissio voi hyväksyä luetelmakohtien järjestämisen uudelleen, tekstin toiseen osaan tehtävät muutokset, joiden mukaan ekosysteemin suojelu on ensisijaista, sekä uuden luetelmakohdan, joka liittyy ilmaston lämpenemiseen. Luku kuuluisi nyt seuraavasti, mukaan luettuna luetelmakohta, joka on lisätty tarkistuksen 24 perusteella:

A Strateginen lähestymistapa

Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava rannikkoalueidensa tulevaisuutta koskevaan yhteiseen strategiseen lähestymistapaan, joka perustuu

- ekosysteemin ensisijaiseen suojeluun sekä rannikoiden ja rannikkomerien elävien ja muiden luonnonvarojen kestävään käyttöön ja hoitoon

- ilmaston jatkuvan lämpenemisen rannikkoalueille aiheuttaman uhan tunnustamiseen

- kestäviin taloudellisiin mahdollisuuksiin ja työllistymismahdollisuuksiin

- sosiaalisen ja kulttuurisen järjestelmän toimivuuteen paikallisyhteisöissä

- riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyttämiseen tulevaa käyttöä varten sekä esteettisistä syistä

- ilmaston lämpenemisen rannikkoalueille aiheuttaman uhan ja merenpinnan noususta johtuvien vaarojen tunnustamiseen sekä tarpeeseen toteuttaa ympäristön kestävän kehityksen mukaisia toimia rannikkoalueiden yhteisöjen ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi näiltä voimilta mahdollisuuksien mukaan

- syrjäisten rannikkoalueiden yhdistämiseen muun Euroopan elämään.

Tarkistus 20 (II luvun uusi 1 a kohta) sisältää velvoittavan sitoumuksen noudattaa ennalta varautumisen periaatetta. Termin "velvoittava" käyttö ei sovi suositukseen, eikä sitä voida sen vuoksi hyväksyä. Muutoin tarkistus voidaan periaatteessa hyväksyä. Komissio toteaa kuitenkin, että sen ajatus sisältyy jo II luvun 2 kohtaan tarkistuksen 21 seurauksena ja on sen vuoksi tässä yhteydessä turha. Näin ollen periaatetta ei ole tarpeen lisätä tämän luvun tekstiin.

Tarkistuksessa 25 (II luvun 6 kohta) kuvataan osallistavaa suunnittelua aiempaa tarkemmin. Vaikka laaja osallistuminen voidaan hyväksyä periaatteessa, komissio ehdottaa ilmaisua "suunnitteluun sekä käyttöön ja hoitoon" pikemmin kuin "aluesuunnitteluun" koska tämä kuvaa paremmin kaikkia toimijoita, joiden pitäisi olla mukana prosessissa, ja kattaa kaikki sektorikohtaiset suunnittelutoimet. Tarkistus hyväksytään muilta osin. Se kuuluu nyt seuraavasti:

Osallistava suunnittelu, jossa kaikki asianosaiset (merenkulku, paikalliset asukkaat ja liike-elämä, vapaa-ajan viettäjät, lomanviettäjät, kalastajayhteisöt ja ympäristöjärjestöt) otetaan mukaan suunnitteluun sekä käyttöön ja hoitoon yhteisen sitoumuksen ja vastuun pohjalta.

Tarkistus 29 (III luvun 1 kohta) koskee kansallisen arvioinnin tarvetta. Ensimmäistä lausetta, jossa mainitaan yhteisön oikeudellinen kehys, ei voida hyväksyä samoista syistä kuin tarkistuksia 12, 16 ja 18 (syyt kuvataan jäljempänä). Ilmaisu "ennen 31 päivää joulukuuta 2002" voitaisiin paremmin muotoilla seuraavasti: "vuoden kuluessa tämän suosituksen antamisesta". Maininta "yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa" voidaan hyväksyä. Muutosta muodosta "olisi tehtävä" muotoon "on tehtävä" ei voida hyväksyä. Koska pelkästään kyseisellä arvioinnilla ei voida taata politiikkojen yhtenevyyttä, tarkistuksen viimeinen osa voitaisiin paremmin ilmaista muodossa "julkisten politiikkojen ja paikallisten aloitteiden yhtenevyyden edistämiseksi". Tämän artiklan teksti kuuluisi sen vuoksi seuraavasti:

Vuoden kuluessa tämän suosituksen antamisesta jäsenvaltioiden olisi tehtävä julkisten politiikkojen ja paikallisten aloitteiden yhtenevyyden edistämiseksi yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa kansallinen arviointi, jossa analysoidaan, mitkä toimijat, lait ja laitokset vaikuttavat kunkin maan rannikkoalueiden suunnitteluun sekä käyttöön ja hoitoon.

Samalla tavalla tarkistuksessa 32 (IV luvun 1 ja 2 kappaleet) voidaan hyväksyä viittaus alueellisiin viranomaisiin ja alueiden välisiin organisaatioihin. Muutosta muodosta "olisi laadittava" muotoon "on laadittava" ei kuitenkaan voida hyväksyä. Määräaika voitaisiin paremmin ilmaista muodossa "kolmen vuoden kuluessa tämän suosituksen antamisesta". Ensimmäinen lause kuuluisi tämän jälkeen seuraavasti: Jäsenvaltioiden olisi arvioinnin tulosten perusteella laadittava yhdessä alueellisten viranomaisten ja alueellisten välisten organisaatioiden kanssa kolmen vuoden kuluessa tämän suosituksen antamisesta kansallinen strategia, jonka avulla voidaan panna täytäntöön rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon periaatteet. Viimeiseen lauseeseen ehdotettua lisäystä yhteisön oikeudellisen kehyksen kehittämisestä ei voida hyväksyä. Koko kappale kuuluisi sen vuoksi seuraavasti:

Jäsenvaltioiden olisi arvioinnin tulosten perusteella laadittava yhdessä alueellisten viranomaisten ja alueellisten välisten organisaatioiden kanssa kolmen vuoden kuluessa tämän suosituksen antamisesta kansallinen strategia, jonka avulla voidaan panna täytäntöön rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon periaatteet. Edellä mainittu strategia voidaan laatia nimenomaan rannikkoalueita varten tai se voi olla osa laajempaa kansallista strategiaa, jolla edistetään yhdennettyä suunnittelua sekä käyttöä ja hoitoa.

Tarkistuksen 33 (IV luvun 3 kohdan a alakohta) ensimmäisessä osassa suositellaan, että kansallisten strategioiden olisi johdettava sitoviin juridisiin välineisiin. Koska sitovuuteen perustuva lähestymistapa ei välttämättä ole paras mahdollinen kaikissa maissa, tarkistuksen tätä osaa ei voida hyväksyä. Komissio hyväksyy tarkistuksen muut osat (sana "relative" poistetaan englanninkielisessä toisinnossa roolien kuvauksesta - muutos ei vaikuta suomenkieliseen tekstiin - ja lisätään ilmaisu "ja tarpeen vaatiessa perustettava" liittyen menettelyihin tehtävien koordinoimiseksi. Kappale kuuluu tämän jälkeen seuraavasti:

Tässä kansallisessa strategiassa olisi:

(a) määriteltävä niiden kyseisessä maassa toimivien erilaisten hallinnollisten toimijoiden roolit, joiden tehtävät liittyvät rannikkoalueiden toimintaan tai niiden luonnonvaroihin,

(b) määriteltävä ja tarpeen vaatiessa perustettava menettelyt tehtävien koordinoimiseksi. Määrittelemällä roolit varmistetaan sekä riittävä paikallinen valvonta että tarpeeksi laaja alueellinen näkemys ja johdonmukaisuus (erityisesti varmistamalla, että paikallisviranomaisten toiminta ei perustu liikaa paikallisten ja naapurialueiden asukkaiden lyhyen aikavälin taloudellisiin etuihin).

Tarkistuksen 34 (IV luvun 3 kohdan b alakohta) ensimmäisessä osassa komissio ei voi hyväksyä muutosta muodosta "voivat harkita" muotoon "on harkittava", koska kyseessä on suositus. Komissio hyväksyy tarkistuksen toisen osan, jossa mainitaan mahdollisuus laatia "yksi tai useampi" kansallinen strategia. Kohta kuuluisi tämän jälkeen seuraavasti:

määriteltävä periaatteiden täytäntöönpanoon käytettävien välineiden sopiva yhdistelmä, kun otetaan huomioon kansalliset oikeudelliset ja hallinnolliset olosuhteet. Tätä strategiaa kehittäessään jäsenvaltiot voivat harkita seuraavia vaihtoehtoja: laaditaan yksi tai useampi rannikkoalueita koskeva kansallinen strateginen suunnitelma, jossa hyödynnetään aluesuunnittelun tai maankäytön suunnittelun välineitä yhdennetyn suunnittelun sekä käytön ja hoidon edistämiseksi (mukaan luettuina välineet, joilla rannikkoalueista riippuvaiset käyttömuodot asetetaan ensisijalle vuoroveden vaikutuksen alaisella rantaosuudella); käytetään maanostojärjestelmiä ja alueiden nimeämistä yleisiksi alueiksi; tehdään muodollisia ja vapaaehtoisia sopimuksia rannikkoalueiden käyttäjien kanssa [1]; käytetään taloudellisia ja verotuksellisia kannustimia (jotka ovat yhdenmukaisia yhteisön lainsäädännön kanssa) sekä alueellisen kehityssuunnittelun järjestelmiä.

[1] Teollisuuden kanssa tehtävät ympäristöalan sopimukset mukaan luettuina - katso KOM(1996)561, 27.11.1996.

Tarkistus 42 (IV luvun 2 kappaleen uusi d a alakohta) koskee arviointia yhteensopivuudesta yhteisön lainsäädännön kanssa. Tämä voidaan hyväksyä periaatteessa. Lause "erityisesti suojeltujen alueiden ja lajien osalta" olisi muutettava ilmaisuksi "mukaan luettuna suojeltuja alueita ja lajeja koskeva lainsäädäntö", jotta ei tarpeettomasti rajoitettaisi arvioinnin soveltamisalaa. Kohta kuuluisi tämän jälkeen seuraavasti:

arviointi yhteensopivuudesta rannikkoalueita koskevan yhteisön lainsäädännön kanssa, mukaan luettuna suojeltuja alueita ja lajeja koskeva lainsäädäntö.

Tarkistuksessa 43 (VI luvun uusi 2 a kohta) ehdotetaan, että komissio tarkastelee suositusta uudelleen ja toimittaa arviointiraportin. Komissio voi hyväksyä tarkistuksen tämän osan. Tarkistuksen viimeisessä lauseessa esitetään, että komissio jättäisi samaan aikaan ehdotuksen yhteisön oikeudellisesta kehyksestä, ei voida hyväksyä, koska tässä yhteydessä ei voida arvioida, onko kyseinen ehdotus tarpeen ja tekeekö komissio sellaisen. Kappale kuuluisi siis seuraavasti:

Komission olisi tarkasteltava uudelleen tätä suositusta kolmen vuoden kuluessa siitä, kun se on annettu, ja toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointiraportti.

3.3. Muutettu ehdotus

EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan nojalla komissio muuttaa ehdotustaan edellä kuvatulla tavalla.