52001DC0742

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE - Kertomus Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista tehdyn päätöksen N:o 1336/97/EY täytäntöönpanosta

(komission esittämä)

SISÄLLYS

1. Johdanto

1.1. Viitetutkimukset

2. TEN-Telecom -ohjelman tavoitteet

3. Tarjolla oleva tuki

4. Ohjelman toteutus

5. Yhteisön tuen avulla saavutetut tulokset

5.1. Tuen kohde ehdotuspyynnöissä

5.2. Ehdotusten arviointi

5.2.1. Arvioijien lausunto

5.3. Ohjelman osallistujien profiili

5.4. Hankkeiden toimiala

5.5. Hankkeiden tulokset

5.5.1. Tukitoimet

6. Ohjelman arviointi

7. Sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi

8. Suositukset

8.1. Ohjelman kehittäminen tulevaisuudessa

8.2. Loppuhuomautukset

8.2. LIITE I

1. Johdanto

TEN-Telecom on yhteisön ohjelma, jolla tuetaan Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja ja -palveluja. Ohjelma perustettiin vuonna 1993 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 154-156 artiklan nojalla. Kyseisissä artikloissa vaaditaan Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä kolmella alalla: liikenteen, teletoiminnan ja energian aloilla. Näille aloille perustettiin ohjelmia, joihin sovelletaan yhteisiä varainhoitoasetuksia [1]; näissä asetuksissa täsmennetään edellytykset ja menettelyt yhteisön tuen myöntämiseksi. Asetuksia muutettiin vuonna 1999 [2]. Muutoksella otettiin käyttöön uusia tukimuotoja ja varattiin talousarvioon 4 600 miljoonan euron suuruinen määräraha ajanjaksolle 2000-2006.

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o 2236/95, annettu 18 päivänä syyskuuta 1995, Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/1999, annettu 19 päivänä heinäkuuta 1999, Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2236/95 muuttamisesta.

Yhteisten varainhoitoasetusten lisäksi kullekin ohjelmalle määritellään erilliset suuntaviivat. Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevat suuntaviivat hyväksyttiin kesäkuussa 1997 [3], ja ne kattavat ohjelman tavoitteet sekä ensisijaiset toimet. Alat, joita ohjelmassa tuetaan, esitetään liitteessä I (Yhteistä etua palvelevat hankkeet).

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1336/97/EY, tehty 17 päivänä kesäkuuta 1997, Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista.

Tässä kertomuksessa ohjelmaa arvioidaan kolmen ensimmäisen toimintavuoden perusteella uusien suuntaviivojen hyväksymisestä [4] vuonna 1997 vuoden 2000 kesäkuuhun asti. Suuntaviivojen 14 artiklassa komission edellytetään antavan joka kolmas vuosi kertomuksen, joka sisältää seuraavat tiedot:

[4] Uusia suuntaviivoja edeltävällä ajanjaksolla 1993-1998 tuettiin toimia Euro-ISDN:n kehittämiseksi Euroopan laajuiseksi verkoksi ("TEN-ISDN"). Kyseisen ajanjakson aikana toteutettiin selvityksiä ja hankkeita Euro-ISDN-verkkoa koskevien suuntaviivojen puitteissa (päätös 2717/95/EY), ja yhteisön tukea myönnettiin TEN-varainhoitoasetuksen perusteella. Alustavien selvitysten (1993-1994) jälkeen toteutettiin ensimmäisiä tutkimustoimia, joihin liittyi rajoitettuja täytäntöönpanotoimia (1995). Tämän jälkeen suoritettiin toteutettavuustutkimuksia ja otettiin käyttöön valmiit järjestelmät (1996-1997).

* arvion yhteisön tuen avulla eri hankkeiden alalla saavutetuista tuloksista suhteessa yleistavoitteisiin

* sovellusten käyttöönoton jälkeen arvion käyttöönoton sosiaalisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Kun tätä kertomusta varten toteutettiin riippumaton tutkimus, vuosien 1998 ja 1999 ehdotuspyyntöjen perusteella oli myönnetty rahoitusta 58 hankkeelle, joista yhdeksän oli saatu päätökseen. Sen vuoksi tässä kertomuksessa arvioidaan sekä hankkeiden odotettuja että tosiasiallisia tuloksia.

Ohjelmaa arvioivan kertomuksen lisäksi suuntaviivojen 14 artiklassa edellytetään, että komissio tekee aiheelliset ehdotukset liitteen I tarkistamiseksi tekniikan kehityksen ja saadun kokemuksen perusteella. Ehdotus liitteen I tarkistamiseksi esitetään tämän kertomuksen yhteydessä, sillä se on osittain seurausta tässä esitetystä arvioinnista.

1.1. Viitetutkimukset

Tämän kertomuksen perustana ovat seuraavat ensisijaiset lähteet:

* riippumattoman ulkopuolisen toimeksisaajan vuoden 2000 touko- ja marraskuun välisenä aikana toteuttama TEN-Telecom-ohjelman väliarviointi [5], jäljempänä 'ulkopuolinen arviointi'

[5] Intermediate Evaluation of the TEN-Telecom Programme, Final Report, PLS RAMBØLL Management A/S, http://europa.eu.int/information_society/programmes/evaluation/index_en.htm - tentelecom.

* tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 9/2000 [6] Euroopan laajuisista verkoista (TEN) - televiestintä.

[6] Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 9/2000 Euroopan laajuisista verkoista (TEN) - televiestintä, mukaan luettuina komission vastaukset, http://www.eca.eu.int/FI/reports_opinions.htm.

Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan

* eEurope-aloitetta, jossa määritellään EU:n tietoyhteiskunnan kehittämiseen myöntämän tuen tavoitteet ja ensisijaiset kohdealueet

* muita yhteisön ohjelmia, esimerkiksi viidettä puiteohjelmaa, sekä komission ehdotusta kuudenneksi puiteohjelmaksi (2002-2006), eContent-ohjelmaa, IDA-ohjelmaa ja muita Euroopan laajuisia verkkoja.

2. TEN-Telecom -ohjelman tavoitteet

TEN-Telecom-ohjelman ensisijaiset tavoitteet määritellään ohjelman suuntaviivojen 2 artiklassa.

Yhteisö tukee verkkojen yhteenliittämistä televiestinnän infrastruktuurin piirissä, yhteentoimivien palveluiden ja sovellusten perustamista ja kehittämistä sekä pääsyä niihin seuraavin tavoittein:

* kaikille yhteiseen tietoyhteiskuntaan siirtymisen helpottaminen (esimerkiksi ottamalla huomioon vammaisten ja vanhusten tarpeet sekä edistämällä sosiaalista osallisuutta)

* taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen ottaen huomioon tarpeen yhdistää saarialueet, erillisalueet ja syrjäseutualueet yhteisön keskusalueisiin

* työpaikkoja luovien uusien toimintojen kannustaminen

* eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn parantaminen ja sisämarkkinoiden lujittaminen.

Nämä tavoitteet osoittavat, että ohjelman tarkoituksena on edistää kaikille yhteisen tietoyhteiskunnan toteutumista. Tavoitteet pyritään saavuttamaan kolmen yleistason - sovellukset, peruspalvelut ja perusverkot - strategisille aloille kohdistetun tuen avulla. Nämä alat määritellään ohjelman suuntaviivojen liitteessä I, ja niitä täsmennetään edelleen TEN-Telecom-ohjelman työohjelmissa.

3. Tarjolla oleva tuki

TEN-Telecom-ohjelmassa tuetaan teknistä ja kaupallista toteuttamista, validointia ja käyttöönottoa koskevia hankkeita. Tältä osin ohjelman tarkoituksena on siis tukea tutkittuun teknologiaan perustuvien innovatiivisten palvelujen markkinoille saattamista. Ohjelmassa tuetaan yleiseen etuun liittyviä palveluja, jotka eivät kilpaile kaupallisten palvelujen kanssa.

Teknisten ja kaupallisten toteutettavuus- ja validointitoimien rahoitusosuus voi olla enintään 50 prosenttia. Käyttöönottohankkeiden rahoitusosuus voi olla enintään 10 prosenttia kokonaisinvestointikustannuksista. Rahoitus voi koostua kulujen jakamisesta, lainojen korkotuesta, lainatakuumaksuihin liittyvästä tuesta sekä suorasta investointituesta.

Komissio osallistuu hankkeiden sekä toteuttavuustutkimusten kokonaisinvestointikustannuksiin enintään 10 prosentin rahoitusosuudella.

Lisäksi TEN-Telecom-ohjelmassa voidaan rahoittaa kaikille yhteisen tietoyhteiskunnan kehittämistä edistävän toimintaympäristön luomiseen liittyviä yhteensovittamis- ja tukitoimia (ohjelman suuntaviivojen liite II). Näihin toimiin voi kuulua suotuisan asenneilmaston kehittäminen kansallisella ja alueellisella tasolla sekä toimien yhteensovittaminen asiaan liittyvien yhteisön ohjelmien ja kansallisten ohjelmien kanssa.

4. Ohjelman toteutus

TEN-Telecom-ohjelman talousarvio kaudeksi 1998-2000 oli 92,8 miljoonaa euroa. Kyseistä kautta koskevat kustannukset esitetään seuraavassa taulukossa:

Yleistiedot TEN-Telecom-ohjelman rahoituksesta (miljoonaa euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

(*) Mukaan luettuna 1,6 miljoonan euron suuruinen talousarviosiirto budjettikohdasta TEN-Energia.

Ulkopuolisen arvioinnin aikaan yhdeksän hanketta oli saatu päätökseen, 46 hanketta oli kesken ja kolme oli keskeytetty. Lisäksi neuvottelut olivat vielä kesken vuoden 2000 ensimmäiseen ehdotuspyyntöön (2000/1) kuuluneiden 35 hankkeen osalta.

Maksumäärärahojen maksamisen tehostamiseksi ohjelmassa on otettu käyttöön aktiivinen kertomuksia ja maksuhakemuksia koskeva ennakkoilmoitusmenettely, ja osallistujia muistutetaan ennen hakemusten lähettämistä heidän sopimusvelvoitteestaan esittää tositteet. Tämä menettely vähentää sekä myöhästyneitä hakemuksia että maksujen viivästymisiä ja parantaa maksumäärärahojen täytäntöönpanoa.

5. Yhteisön tuen avulla saavutetut tulokset

5.1. Tuen kohde ehdotuspyynnöissä

TEN-Telecom-ohjelmassa tuettavat hankkeet valitaan ehdotuspyyntöihin saatujen vastausten perusteella. Kunkin pyynnön yhteydessä yksilöidään hanke-ehdotusten alat. Seuraavassa taulukossa esitellään kaudella 1998-2000 julkaistut ehdotuspyynnöt.

Ehdotuspyynnöt

1998/1: Televiestintäverkot

3.2.1: Satelliittiverkkojen kehittäminen ja yhteentoimivuus

3.2.2: Matkaviestintäverkkojen kehittäminen ja yhteentoimivuus

3.2.3: Maailmanlaajuisten verkkojen kehittäminen ja yhteentoimivuus

1998/2: Peruspalvelut ja sovellukset

1: Euroopan laajuiset peruspalvelut televiestinnän alalla

1.1: Internet-pohjaiset peruspalvelut

1.2: Sähköisen kaupankäynnin tukipalvelut

1.3: Pk-yritysten ekstranet- ja intranet-ratkaisut

2: Euroopan laajuiset televiestintäsovellukset

2.1: Opetus ja koulutus

2.2: Euroopan kulttuuriperinnön saatavuus

2.3: Pk-yrityksille suunnatut sovellukset ja palvelut

2.4: Liikenne ja liikkuvuus

2.5: Ympäristön ja hätätilanteiden hallinta

2.6: Terveydenhuolto

2.7: Kaupunki- ja aluetietoverkot

Jatkuva ehdotuspyyntö 1998/3: Tuki- ja yhteensovittamistoimet

Markkina-analyysi ja teknologinen valvonta

Valmistelevat alakohtaiset kokoukset TEN-Telecom-ohjelman sovellusaloilla

Yhteensovittaminen ja tuki

Tiedottaminen ja tulosten levitys

1999/1: Peruspalvelut ja sovellukset

1: Euroopan laajuiset peruspalvelut televiestinnän alalla

1.1: Internet-pohjaiset peruspalvelut

1.2: Sähköisen kaupankäynnin tukipalvelut

1.3: Multimediaa tukevat palvelut

1.4: Liikkuvuuden tuki

2: Euroopan laajuiset televiestintäsovellukset

(Sama kuin kohdassa 1998/2) // 2000/1: Peruspalvelut ja sovellukset

1: Euroopan laajuiset peruspalvelut televiestinnän alalla

1.1 Perustietopalvelut

1.2 Teollisuudelle ja kaupalle suunnatut palvelut

1.3 Uudet lähestymistavat, liikkuvuus ja lähentyminen

2: Euroopan laajuiset televiestintäsovellukset

2.1 Opetus ja koulutus 2.2 Euroopan kulttuuriperinnön saatavuus 2.3 Pk-yrityksille suunnatut sovellukset ja palvelut 2.4 Liikenne ja liikkuvuus 2.5 Ympäristön ja hätätilanteiden hallinta 2.6 Terveydenhuolto 2.7 Kaupunki- ja aluetietoverkot

2000/2: Peruspalvelut ja sovellukset

1: Euroopan laajuiset peruspalvelut televiestinnän alalla

1.1 Perustietopalvelut

1.2 Teollisuudelle ja kaupalle suunnatut palvelut

1.3 Uudet lähestymistavat, liikkuvuus ja lähentyminen

2: Euroopan laajuiset televiestintäsovellukset

2.1 Opetus ja koulutus 2.2 Euroopan kulttuuriperinnön saatavuus 2.3 Pk-yrityksille suunnatut sovellukset ja palvelut 2.4 Liikenne ja liikkuvuus 2.5 Ympäristön ja hätätilanteiden hallinta 2.6 Terveydenhuolto 2.7 Kaupunki- ja aluetietoverkot 2.8 Uusien työtapojen ja palvelujen kehittäminen työmarkkinoiden tarpeisiin

(Lähde: Ulkopuolisen asiantuntijan laatima arvio.)

Edellä oleva taulukko osoittaa, että perusverkkotason hankkeita pyydettiin hallintokomitean lausuntojen perusteella ainoastaan ensimmäisessä pyynnössä uusien suuntaviivojen käyttöönoton jälkeen. Kaikki myöhemmät pyynnöt koskivat peruspalveluita ja sovelluksia lukuun ottamatta vuonna 1998 julkaistua täydentävää jatkuvaa pyyntöä, joka koskee tuki- ja yhteensovittamistoimia.

Seuraavasta taulukosta käy ilmi jätettyjen ehdotusten lukumäärä.

Pyyntöä kohti jätetyt ehdotukset kaudella 1998-2000

Pyyntö // Ehdotuksia

1998/1 // 18

1998/2 // 132

1998/3 // 11

1999/1 // 53

2000/1 // 92

2000/2 // 123

5.2. Ehdotusten arviointi

TEN-Telecom-ohjelman henkilöstö arvioi rahoitusehdotukset ulkopuolisten arvioijien kanssa. Arvioijien noudattamat arviointiperusteet perustuvat ohjelman suuntaviivojen liitteeseen II. Niissä korostetaan erityisesti hankkeiden taloudellista elinvoimaisuutta, sosioekonomisia vaikutuksia sekä Euroopan laajuista ulottuvuutta.

Ehdotukset jaetaan kolmen arvioijan muodostamien ryhmien kesken niiden jäsenten asiantuntemuksen mukaisesti. Arvioijat laativat henkilökohtaisen lausunnon kustakin ehdotuksesta, luokittelevat ne ja kokoontuvat päättämään pisteytyksestä. Tämän jälkeen pidetään kaksi yhteisistuntoa: ensiksi hylätään alimman eli C-luokan ehdotukset, minkä jälkeen tarkastellaan jäljellä oleville ehdotuksille myönnettyjä pisteitä. Toisen yhteisistunnon päätteeksi yksilöidään ensisijaiset rahoituskohteet.

5.2.1. Arvioijien lausunto

Ehdotuspyynnön 2000/1 sekä jatkuvan ehdotuspyynnön 1998/3 arviointiin osallistuvia arvioijia pyydettiin esittämään lausunto arviointimenettelyistä. Erikoisaloja koskevien paneelien toimintaa pidettiin merkittävänä vahvuustekijänä. Paneelien katsottiin helpottavan asiantuntijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistävän yhteisymmärrykseen perustuvaa päätöksentekoa sekä ehdotusten oikeudenmukaista pisteytystä. Joissakin lausunnoissa valitettiin erillisten hankkeiden tarkasteluun käytettävissä olevan ajan lyhyyttä ja joidenkin arviointiperusteiden ylimalkaisuutta. Lisäksi epäiltiin useampia aloja koskevien hankkeiden saaman kohtelun tasapuolisuutta.

Arviointimenettelyä tarkistetaan parhaillaan, jotta menettelyä yleensä voitaisiin parantaa ja arviointiperusteita tiukentaa. TEN-Telecom-ohjelman yhteydessä selvennetään hankkeiden osalta hyväksyttävien kokonaisinvestointikustannusten määritelmää.

5.3. Ohjelman osallistujien profiili

Ulkopuolisen arvioijan toteuttama tutkimus osoittaa, että yli 50 prosenttia osanottajista oli yksityisiä yrityksiä ja viisi prosenttia julkisia yrityksiä; kymmenen prosenttia osallistujista oli julkishallinnon piiristä ja 18 prosenttia tutkimuslaitoksista. Yksityiseltä sektorilta ohjelmaan osallistui monia suuria televiestintä- ja IT-alan teknologiayrityksiä sekä pienempiä yrityksiä. Valtaosassa tapauksista osanottajien (66 prosenttia) edustama organisaatio toimii yhdessä jäsenvaltiossa, kun taas yhdeksässä prosentissa tapauksista organisaatio toimii kaikissa 15 jäsenvaltiossa. Osallistujista 57 prosenttia edustaa pk-yrityksiksi luokiteltavia organisaatioita; 23 prosentilla osallistuvista organisaatioista on yli 150 miljoonan euron liikevaihto.

Lähes puolet 58 tarkastellusta hankkeesta oli saanut rahoitusta muista lähteistä hankkeen aiempiin vaiheisiin. Yleisimmät rahoituslähteet olivat Esprit-ohjelma (8), Telemaattiset sovellukset -ohjelma (6) ja ACTS-ohjelma (5). Valtaosa ulkopuolisen arvioinnin yhteydessä tutkituista osanottajista totesi, ettei hanketta olisi voitu aloittaa ilman TEN-Telecom-ohjelmasta saatua rahoitusta.

5.4. Hankkeiden toimiala

Vuosien 1998 ja 1999 ehdotuspyyntöjen yhteydessä rahoitettavaksi valituista 58 hankkeesta yksi koski käyttöönottoa, 55 toteutettavuutta ja validointia ja kaksi tukitoimia [7]. Nämä luvut ovat verrannollisia kussakin vaiheessa vastaanotettujen rahoitusehdotusten määrään ja osoittavat, että suurin osa ehdotuksista koskee teknistä ja kaupallista toteutettavuutta sekä validointia.

[7] Pyynnön 2001/1 perusteella valittiin 36 hanketta, joista neljä oli käyttöönottohankkeita. Pyyntöä 2000/2 koskevien ehdotusten valinta on valmistumaisillaan.

Tämä jakauma saattaa osittain johtua kunkin luokan suhteellisesta rahoitusasteesta: 50 prosenttia rahoituksesta on suunnattu toteutettavuuteen ja validointiin kun taas käyttöönoton rahoitusosuus on ainoastaan kymmeneen prosenttia (tukitoimia rahoitetaan sataprosenttisesti).

5.5. Hankkeiden tulokset

Vuosina 1998 ja 1999 tuen piiriin valituista 58 hankkeesta ainoastaan yhdeksän hanketta saatiin päätökseen ulkopuolisen arvioinnin aikana. Tässä yhteydessä hankkeiden merkittävimpiä tuloksia olivat liiketoimintasuunnitelmat ja niihin liittyvät markkina-analyysit, tekniset tutkimukset sekä kokeilusovellukset.

Vuosittaisista hankekatsauksista saadut tiedot osoittavat, että hankkeiden tekninen laatu on kokonaisuudessaan tyydyttävä; eräiden alojen liiketoimintasuunnitelmien todettiin kuitenkin olevan melko puutteellisia.

(Liiketoimintasuunnitelman laatimista koskevaa tukihanketta on puolestaan rahoitettu TEN-Telecom-ohjelmassa tukitoimena tammikuusta 2000 lähtien kyseisen alan tuen varmistamiseksi. Yhteenliittymät saavat lisätietoja saa myös LIFT-ohjelmasta [8].)

[8] LIFT (Linking Innovation Finance and Technology) on maksuton palvelu, jota rahoitetaan Euroopan komission pk-yrityksille suunnatusta innovaatio-ohjelmasta. Sen tehtävänä on auttaa pienyrityksiä liiketoimintasuunnitelman laatimisessa ja vauhdittaa investointeja.

Yhdeksän päätökseen saatetun hankkeen osalta ulkopuoliseen arviointiin vastasi jäljempänä olevassa taulukossa mainitut kuusi yhteenliittymää. Taulukon mukaan kolme hanketta on joko otettu käyttöön äskettäin tai niiden käyttöönoton odotetaan tapahtuvan lähitulevaisuudessa.

Päätökseen saatettujen hankkeiden käyttöönottotilanne

Hanke // Tilanne (lokakuu 2000)

ENINFO

Saatettu päätökseen

huhtikuussa 2000 // Kokeilupalvelu (Internet-pohjaista ympäristötietoa kemian alalle) kehitettiin hankkeen aikana, mutta todennäköisiä markkinoita pidettiin liian pieninä, jotta toiminta olisi kannattavaa.

HERMES

Saatettu päätökseen

elokuussa 2000 // Toteutettavuustutkimuksessa osoitettiin, etteivät markkinat ole vielä varautuneet postin yhdistelmäpalveluihin, joilla on kuitenkin laajat mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Hanketta ei oteta käyttöön lähitulevaisuudessa.

HORTONET

Saatettu päätökseen

helmikuussa 2000 // Hankkeesta saatiin myönteisiä tuloksia. Kokeilusovelluksen asema vakiintui. Toiminnan (selattava multimediapuutarhaverkko, johon kuuluu 150 puutarhaa 15 maasta) odotetaan olevan taloudellisesti kannattavaa 2-3 vuoden kuluessa. IST-tukea myönnettiin liiketoimintakäsitteen/-sisällön edelleen kehittämiseen opetus- ja kulttuurinäkökohtien korostamiseksi.

TESSYN

Saatettu päätökseen

maaliskuussa 2000 // Toteutettavuus- ja markkinatutkimus on toteutettu; lisäksi on arvioitu hankkeen kehittämismahdollisuudet. Hanke voidaan ottaa käyttöön tosiasiassa vasta vuonna 2008 tai 2010, jolloin Galileo-ohjelma päättyy tai kun TESSYN-järjestelmän kehittämistulokset ovat selvillä. Tutkimustuloksia käytetään kuitenkin hyväksi myöhemmissä vielä konkreettisemmissa tutkimuksissa, jotka koskevat hankkeiden käyttöönottosuunnitelmia.

THEN

Saatettu päätökseen

maaliskuussa 2000 // Toteutettavuustutkimus osoitti, etteivät Euroopan laajuiset telelääketieteen markkinat ole vielä riittävän kehittyneitä. Yhteenliittymä aloitti kuitenkin palvelujen käyttöönoton kansallisilla markkinoilla (Italiassa). Yhteysverkkoa kehitetään Välimeren alueella (Tunisiassa); samalla odotetaan, että liiketoimintahankkeeseen sisällytetään muita palveluja (lääketieteen ammattilaisten etäopiskelu).

TTT-NET

Saatettu päätökseen

vuoden 2000 ensimmäisen neljänneksen aikana // Hanke koskee uuden sukupolven IP-puhelinliikennejärjestelmän käyttöönoton valmistelua. Hanke päätettiin käynnistää kahdessa vaiheessa; se aloitetaan TTT-NETillä, joka tarjoaa perustan yhteentoimivuudelle. Hanke oli menestyksekäs, ja toinen vaihe, TTT-SERVICES, toteutettiin välittömästi sen jälkeen kun TTT-NET oli saatu päätökseen. TTT-SERVICES on strategisesti tärkeä eurooppalaiselle teollisuudelle, ja sen käyttöönottoa odotetaan aivan lähitulevaisuudessa.

(Lähde: Ulkopuolisen asiantuntijan laatima arvio.)

Tietoyhteiskunnan ja aluepolitiikan pääosastojen vuonna 1997 käynnistämän yhteisaloitteen tuloksena TEN-Telecom-ohjelman talousarviosta yhteisrahoitettiin 15:ttä hanketta; tarkoituksena oli parantaa matkailua ja pk-yrityksiä koskevan paikallistietouden laatua yhteensopivan ja luotettavan tiedon kriittisen massan avulla. Hankkeiden tekninen arviointi toteutettiin huhtikuussa 2000 ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Arviointipäätelmissä todetaan hankkeiden edistäneen merkittävästi eEurope-ohjelman valmistelutoimia, koska niissä yhdistettiin paikallisia toimia Euroopan tasolla toissijaisuusperiaatetta noudattaen.

TEN-Telecom-ohjelman ja koulutuksellisen multimediatyöryhmän (Educational Multimedia Task Force) yhdessä rahoittamaa 13:a hanketta tarkasteltiin lokakuussa 1999. Tällöin arvioitiin saavutettua teknistä edistystä sekä hankkeiden vaikutusta TEN-Telecom-ohjelman tavoitteisiin. Valtaosassa tarkastelluista hankkeista saavutettiin myönteisiä tuloksia kummankin tarkastelukohteen osalta.

5.5.1. Tukitoimet

Vuonna 1998 julkaistiin tuki- ja yhteensovittamistoimia koskeva jatkuva ehdotuspyyntö (1998/3), jolle määriteltiin seuraavat tehtävät: markkina-analyysi ja teknologinen valvonta, TEN-Telecom-ohjelman kohdealoja koskevat alakohtaiset valmistelevat kokoukset, yhteensovittaminen ja tuki sekä tiedotus ja tulosten levittäminen. Pyynnön tuloksena rahoitettiin kahta hanketta:

* Telecom 2000 -hankkeen yhteydessä järjestetään valmistelevia alakohtaisia tapahtumia ohjelman kohdealoilla, edistetään yhteistyötä ohjelman eri hankkeiden välillä sekä lisätään tietämystä ohjelmasta seminaarien ja tiedotuspäivien avulla.

* TUSAM-hankkeessa seurataan televiestintämarkkinoiden teknologista kehitystä ohjelman strategisen ohjauksen kehittämiseksi. Hankkeessa laaditaan kaksi kertaa vuodessa selvitys, jonka rakenne on seuraavanlainen:

Osa A - Katsaus Euroopan laajuisia verkkoja koskevien markkinoiden kehitykseen

Osa B - Katsaus Euroopan laajuisten televiestintäsovellusten kehitykseen ohjelman kohdealoilla

Tiedot saatetaan ajan tasalle puolivuosittain annettavissa kertomuksissa, joissa on tiivistelmät yleisestä Euroopan laajuisesta kehityksestä sekä kehityksestä nimenomaisilla TEN-Telecom-ohjelman kohdealoilla.

6. Ohjelman arviointi

Ulkopuolisessa arvioinnissa saatiin selville, että monet tuetut hankkeet voivat vaikuttaa merkittävästi TEN-Telecom-ohjelman ja yhteisön tavoitteisiin. Niiden avulla voidaan esimerkiksi nopeuttaa toimintojen kehittämistä uusilla kasvualoilla, mikä johtaa työpaikkojen syntymiseen, sekä parantaa yhteisön yritysten, varsinkin pk-yritysten, kilpailukykyä. Myönteiset vaikutukset ovat todennäköisesti myös välittömiä, sillä sovellukset ovat olleet tuen pääkohde.

Ensimmäistä pyyntöä lukuun ottamatta perusverkkotason hankkeita ei ole tuettu. Tämä tilanne johtuu ohjelmaan varattujen määrärahojen niukkuudesta sekä hallintokomitean lausunnoista. Edellytykset täyttävillä alueilla kyseisen alan hankkeita ovat tukeneet rakennerahastot sekä Euroopan investointipankki (EIP). EIP jatkaa televiestintäverkkojen kehittämisen tukemista Innovaatio 2000 -aloitteen [9] yhteydessä tarjoamalla investointilainoja.

[9] Innovaatio 2000 -aloite: tietoon ja innovaatioon perustuvan eurooppalaisen talouden aktiivinen edistäminen, http://www.eib.org/pub/divers/i2i_en.pdf.

Yleensä TEN-Telecom-rahoituksen kysyntä on ylittänyt käytettävissä olevan määrän joka vuosi. Kaikkein viimeisimmän pyynnön yhteydessä ehdotusten lukumäärä lisääntyi noin 25 prosenttia.

Seuraavasta taulukosta ilmenee vastaanotettujen ja hyväksyttyjen ehdotusten suhde.

Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen ehdotusten suhde

>TAULUKON PAIKKA>

(*) Arvioinnissa valitut hankkeet.

7. Sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi

Päätökseen saatettujen hankkeiden vaatimattoman määrän vuoksi sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi perustuu valtaosin vuotuisissa hankekatsauksissa esitettyihin tulosodotuksiin.

Vuoden 1999 marraskuussa ja vuoden 2000 lokakuussa julkistetuista vuosikatsauksista laadituissa selvityksissä tuodaan esiin ennakoidut vaikutukset joidenkin alojen osalta [10]. Seuraavissa kohdissa verrataan tarkasteltujen hankkeiden odotettuja hyötyjä ohjelman tavoitteisiin.

[10] 0 Tavoitteiden saavuttamista koskeva arviointi toteutettiin kaikkiaan 39 hankkeen (meneillään oli 56 TEN-Telecom-hanketta) osalta; tukitoimenpiteitä ei arvioitu tässä yhteydessä.

Ohjelman pääasiallinen tavoite on helpottaa kaikkien väestöryhmien siirtymistä tietoyhteiskuntaan. Tältä osin peruspalvelujen odotetaan lisäävän tietoyhteiskunnan tarjoamien välineiden hyödyntämistä, etenkin puheensiirtoa IP-yhteyskäytännön avulla koskevissa hankkeissa (TTT-Services ja VIP-TEN), jotka tarjoavat kohtuuhintaisia palveluja olemassa olevan infrastruktuurin puitteissa. Kaupunki- ja alueverkkoja koskevassa sovellushankkeessa E-GAP keskitytään tarjoamaan uusia vuorovaikutustapoja paikallis- ja aluehallinnon sekä kansalaisten välille.

Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista koskevan tavoitteen mukaisesti satelliittipalveluhankkeiden, esimerkiksi "Demon"-hankkeen avulla voidaan todennäköisesti madaltaa laajakaistapalveluihin pääsyn esteitä. Sovellushankkeet tarjoavat todennäköisesti etuja erikoisaloille, esimerkkeinä "Clisme" (hallintaväline verkottuneille kuljetusyrityksille) sekä "Digital Market" (pk-yritysten ja paikallisen julkishallinnon kaupankäyntiverkostot kaupunkien keskustoissa).

Vuorovaikutus- ja viestintäpalveluja kansalaisille tarjoavien hankkeiden odotetaan lisäävän sosiaalista osallisuutta; niiden tavoitteena on helpottaa yhteydenpitoa paikallishallintoon (E-GAP) ja saada joukkoliikenne vastaamaan kysyntää (SIPTS).

8. Suositukset

Seuraavat suositukset ohjelman kehittämiseen liittyvistä tulevaisuuden strategioista perustuvat ohjelmassa kolmen vuoden aikana saavutettuihin tuloksiin. Ohjelmassa tuettavat alat määritellään ohjelman suuntaviivojen liitteessä I. Liitteen I tarkistamiseksi tehty ehdotus, jossa yksilöidään TEN-Telecom-ohjelmassa tuettavat alat, toimitetaan yhdessä tämän kertomuksen kanssa ohjelman tarkistusta koskevine perusteluineen.

8.1. Ohjelman kehittäminen tulevaisuudessa

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen sekä ulkopuoliseen arviointiin sisältyi suosituksia ja ehdotuksia TEN-Telecom-ohjelman tulevaksi kehittämiseksi.

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa tarkasteltiin TEN-Telecom-ohjelmaa koskevan EU:n politiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä alaan liittyviä rakennerahastojen ja EIP:n/EIR:n toimenpiteitä kaudella 1993-1998. Kertomuksessa tarkastellaan pääasiassa valmistelevia toimia, joihin oli sitouduttu ennen uusien TEN-Telecom-suuntaviivojen (päätös 1336/97/EY) hyväksymistä. Seuraavat suositukset sisältyvät kertomukseen:

* on syytä välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä tutkimuksen puiteohjelman ja muiden yhteisön rahoituslähteiden kanssa

* hankkeiden seurantamenettelyjä on tiukennettava.

Ulkopuolinen arviointi kattoi TEN-Telecom-suuntaviivojen (päätös 1336/97/EY) täytäntöönpanon sekä kaudella 1998-2000 julkaistut pyynnöt ja vuosina 1998-1999 myönnetyn rahoituksen. Arvioinnissa esitettiin seuraavat huomiot:

* Ohjelman markkinointia on tehostettava.

* Arvioinnissa korostettiin, että TEN-Telecom-ohjelmassa on tuettu vain muutamia käyttöönottohankkeita.

Näiden tietojen sekä ohjelman toiminnasta saatujen kokemusten perusteella ehdotetaan seuraavia toimia:

1) Käyttöönottohankkeiden määrän lisääminen

TEN-Telecom-ohjelmassa pyritään vastaisuudessa enemmän kannustamaan käyttöönottohankkeiden toteuttamista. Jotta ohjelman tehokkuutta voitaisiin lisätä ja luoda sille oma, IST-ohjelmasta poikkeava profiili, käyttöönottohankkeiden määrää aiotaan lisätä seuraavien toimien avulla:

* Käyttöönottohankkeita varten otetaan käyttöön kaksivaiheinen arviointimenettely, jotta yhteenliittymä voisi aiempaa helpommin, edullisemmin ja nopeammin ehdottaa hanketta komission rahoitettavaksi; tämä toteutetaan alentamalla kustannuksia, joita tarvitaan hankkeen saamiseksi arviointivaiheeseen. Käyttöön otetaan esivaihe, jossa yhteenliittymän tarvitsee jättää vain lyhyt, selkeä ehdotus. Jos riippumattomat arvioijat antavat ehdotuksesta myönteisen arvion, yhteenliittymää pyydetään toimittamaan täydellinen ehdotus. Kyseinen muutos perustuu myönteisiin kokemuksiin, joita on saatu vastaavasta menettelystä neljänteen TTK-puiteohjelmaan kuuluvassa "Digital sites" -toimessa (Integrated Applications for Digital Sites Activity, IADS). Kokemus on osoittanut, että kaksivaiheinen arviointimenettely ei ole välttämättä pitkäkestoisempi kuin nykyinen yksivaiheinen arviointi.

* TEN-Telecom-ohjelmassa julkaistaan yhä useammin ehdotuspyyntöjä, joiden ajoituksesta sovitaan etukäteen, jotta saataisiin entistä enemmän sellaisia hanke-ehdotuksia, jotka voidaan käynnistää välittömästi. Vuosittain julkaistaan arviolta kaksi pyyntöä. Pyynnön julkaisemisen ja sopimuksen allekirjoittamisen välinen aika on muutoksen jälkeen enintään yhdeksän kuukautta. Käyttöönottohankkeen valmistelu vie merkittävän paljon aikaa, minkä vuoksi yhteenliittymän ei kannata odottaa toimettomana seuraavan pitkän ehdotuspyyntökierroksen tuloksia. Jos yhteenliittymä on saanut tukea muista rahoituslähteistä, on lisäksi todennäköistä, että kyseinen tuki riippuu oikea-aikaisesta käyttöönotosta.

* Kuten käyttöönottohankkeiden vaatimaton määrä osoittaa, nykyisen tuen enimmäismäärä ei tarjoa riittävää kannustinta Euroopan laajuisten palveluiden kehittämiseen. Tämä johtuu erilaisten hallintojärjestelmien, kielten ja kulttuurien aiheuttamista luontaisista esteistä, jotka on voitettava, jotta palvelu voitaisiin mukauttaa kunkin jäsenvaltion paikallisiin olosuhteisiin. TEN-Telecom-ohjelmassa ehdotetaan TEN-varainhoitosäädösten ((EY) N:o 2236/95 ja (EY) N:o 1655/1999) 5 artiklan 3 kohdan muuttamista, jotta tuen enimmäismäärä voitaisiin korottaa 10 prosentista 20 prosenttiin niissä tapauksissa, joissa on olemassa vakavia esteitä.

* TEN-Telecom-ohjelman suuntaviivoissa eritellään kaksi toimintamallia komission tukea varten: i) tekninen ja kaupallinen toteutettavuus/validointi sekä ii) käyttöönotto. Nykyisin kyseisiä toimintamalleja käsitellään erikseen: vastauksena ehdotuspyyntöön yhteenliittymä hakee tukea joko teknistä ja kaupallista toteutettavuutta/validointia tai käyttöönottoa varten. Toimintojen erottaminen tällä tavoin katkaisee suhdannekierron ja hankaloittaa palveluiden käyttöönoton.

TEN-Telecom-ohjelmassa ehdotetaan kokeiltavaksi sopimusta, jossa yhdistetään molemmat toiminnat. Kyseisen sopimuksen perusteella yhteenliittymä suorittaa palvelun validoinnin, ja jos tarkastuksen tulos on myönteinen, jatkaa palvelun käyttöönottoa ilman, että sen tarvitsee hakea uudelleen lisärahoitusta vastaamalla toiseen ehdotuspyyntöön. (Jos tarkastuksen tulos on kielteinen, yhteisön tuki lopetetaan.)

Toimintojen yhdistäminen edellä mainitulla tavalla noudattaa tavanomaista suhdannekiertoa ja edistää korkealaatuisten palvelujen käyttöönottoa ilman viivästyksiä ja/tai esteitä.

2) Julkishallintoa koskevien hankkeiden määrän lisääminen

Ohjelmassa painotetaan tietoyhteiskunnan sosiaalisen osallisuuden tavoitetta pyrkimällä nopeuttamaan kansalaisille suunnattujen julkisten palvelujen käyttöönottoa aloilla, joilla Euroopalla on kilpailuetu. Ohjelman suuntaviivojen mukaisesti TEN-Telecom-hankkeessa kannustetaan yhä enemmän paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason sekä Euroopan tason julkishallinnon vastuualaan kuuluvien hankkeiden käynnistämistä yhteiskunnallisesti merkittävien palvelujen tuottamiseksi. Tukea annetaan innovatiivisille järjestelmille ja palveluille, mikä tehostaa Euroopan tason sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkishallintoa, mukaan luettuna hallintomenettelyjen uudelleenjärjestely, jolla viime kädessä helpotetaan yhteentoimivuutta Euroopan tasolla.

Julkisen sektorin toimijoiden, esimerkiksi käyttäjien, palveluntarjoajien ja julkishallinnon, aktivoimiseksi perustetaan epävirallinen sidosryhmien neuvoa-antava työryhmä (StAG), johon kuuluu käyttäjien, palveluntarjoajien, viranomaisten sekä laitteistojen ja ohjelmien valmistajien edustajia. Asiantuntijoiden muodostamia neuvoa-antavia ryhmiä perustetaan tarvittaessa myös ohjelman suuntaviivojen (päätös 1336/97/EY) liitteessä I lueteltuja aloja varten.

3) Verkkojen yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus

Tukea tarjotaan yhteistä etua koskevien palveluiden käytön kannalta välttämättömien verkkojen yhteenliittämiseen ja yhteentoimivuuteen. Tuki korvaa voimassa olevan liitteessä I luetelluille perusverkoille myönnettävän yleistuen.

4) Yhteensovittaminen muiden toimijoiden kanssa

Julkisten varojen järkevän käytön varmistamiseksi TEN-Telecom-ohjelman toimia pyritään sovittamaan yhteen IST-ohjelman toimien kanssa etenkin käyttöönottotoimenpiteiden ja kokeilutoimien osalta siten, että ohjelmista tulee toisiaan täydentäviä. On tärkeää erottaa nämä ohjelmat selvästi toisistaan tuettujen toimintamallien ja kohdealojen perusteella. Tulevaisuudessa TEN-Telecom-ohjelman henkilöstö osallistuu IST-arviointeihin yhteisvaikutuksen maksimoimiseksi.

TEN-Telecom-ohjelmaa pyritään koordinoimaan perustamalla ohjelmien välisiä ryhmiä, joissa on mukana komission henkilöstä esimerkiksi muista TEN-ohjelmista, rakennerahastoista, kilpailun ja kestävän kasvun ohjelmasta, IDA-ohjelmasta sekä Sokrates-ohjelmasta, yhteisvaikutuksen lisäämiseksi ja tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi. Käyttöönottohankkeiden lisäkannustaminen helpottaa päällekkäisten toimintojen lopettamista.

TEN-Telecom-ohjelma tiivistää suhteita EIP:hen yhteisrahoituksen lisäämiseksi. Nykyisin EIP on edustettuna TEN-Telecom-komitean kokouksissa tarkkailijana. Tässä yhteydessä ehdotetaan työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on suunnitella toisiaan täydentävää rahoitusta Innovaatio 2000 -aloitteessa. Aluksi työryhmä tarkastelee esimerkkejä, jotka mainitaan tutkimuksen puiteohjelman ja EIP:n välillä toteutettua yhteistyötä koskevassa muistiossa; tämän perusteella laaditaan erillinen muistio TEN-Telecom-ohjelman ja EIP:n välisestä yhteistyöstä.

TEN-Telecom-ohjelmaa ja EIP:tä varten voidaan löytää yhteisiä tavoitteita Innovaatio 2000 -aloitteen aloilla "Uudet tieto- ja viestintäteknologiaverkot" ja "Innovaation levittäminen".

5) Ohjelman hallinta ja hankkeen seuranta

Hankkeen seurantamenettelyjä tiukennetaan tulevaisuudessa ja hyväksyttävien kustannusten osalta annetaan entistä selkeämmät suuntaviivat esimerkiksi seuraavasti:

* Paikan päällä suoritettavia teknisiä tarkastuksia ja rahoitustarkastuksia tehdään yhä enemmän, jotta vältetään tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa mainitun kaltaiset säännönvastaisuudet. Lisäksi ohjelmassa otetaan käyttöön tilintarkastuslausunnot, jotka ovat yhdenmukaiset IST-ohjelman kanssa.

* Rahoitukseen sekä hankkeen kokonaisinvestointikuluihin liittyvät käsitteet määritellään entistä selkeämmin. Määritelmät selkeyttävät validointi- ja käyttöönottokustannusten välisiä eroja, investointikulujen käsitettä sekä sitä, pitääkö tulot vähentää alkuperäisistä käyttökuluista. Tulevissa pyynnöissä hankkeisiin sovelletaan kiinteää 60 prosentin yleiskustannusmäärää päinvastoin kuin nykyisin, jolloin sovelletaan todellisia kulumääriä (keskimäärin 62 prosenttia). Yleiskustannukset ovat siten prosentuaalinen osuus tiedossa olevista kustannuksista eikä niitä tarvitse laskea organisaation tilityksistä. Osallistujan on paljon helpompi laskea ne samoin kuin komission on paljon helpompi tarkistaa ne. Kyseisestä toimenpiteestä on sovittu ohjelman hallintokomitean kanssa.

* Käyttöönottohankkeissa käyttäjillä, esimerkiksi hankkeen tehokkuutta arvioivalla käyttäjäryhmällä, on vankka asema. Käyttäjien asemaa vahvistetaan myös liiketoimintasuunnitelmissa.

* Ennen määrärahojen käyttöönottoa käyttöönottohankkeissa toteutetaan alkuvaiheen tarkastuksia. Päätökseen saatettujen hankkeiden vaikutusta arvioidaan alkuvaiheessa.

* Jotta yhteisön rahoituksen vaikutuksia voitaisiin seurata yhä tarkemmin, hankkeesta vastaavien tahojen on annettava palautetta toimintansa tuloksista yhteisön tukea koskevan ajanjakson päätyttyä. Hankkeiden valinnan osalta on ehdotettu menettelyjen yksinkertaistamista IAP-toimintasuunnitelman (Internet Action Plan), eContent- ja IST-ohjelman tapaan: komissio on valtuuttanut tietoyhteiskunnasta vastaavan komissaarin tekemään hankkeiden valintapäätöksiä komission puolesta ja sen vastuulla.

6) EU:n hakijamaiden osallistuminen

TEN-Telecom-ohjelmassa tutkitaan mahdollisuuksia lisätä hakijamaiden osallistumista taloudellisen tuen avulla, jotta ohjelma voisi toimia tehokkaana välineenä hakijamaiden yhdentymisessä. Ohjelman suuntaviivoissa (neuvoston päätöksen 1336/97/EY 13 artiklassa) määrätään, että kolmansien maiden osallistuminen sallitaan sillä perusteella, ettei tästä aiheudu yhteisön tuen lisäämistä. TEN-Telecom-ohjelmassa kyseiseen artiklaan ehdotetaan muutosta, jossa sallitaan taloudellinen tuki hakijamaille samalla tavoin kuin IST-ohjelmassakin.

7) Selkeän profiilin luominen

Jäsenvaltioiden edustajilta ja teollisuudelta saatu palaute osoittaa, että ulkopuoliset kokevat TEN-Telecom-ohjelman jokseenkin epäselväksi. Sidosryhmät ja mahdolliset osanottajat eivät helposti ymmärrä ohjelman tarkoitusta tai ohjelman teknologista kohdealaa. Tämä selkeyden puute vaikuttaa todennäköisesti asiaankuuluvien toimijoiden käsitykseen ohjelmasta. Ohjelman selkeyden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi komissio määrittelee TEN-Telecom-ohjelman ominaispiirteet entistä selkeämmin. Osa tätä toimintaa on ohjelmaa kuvaavan kirjainsana "e-TEN" entistä kohdennetumpi käyttö; näin tähdennetään sitä, että sovellukset ja palvelut nivelletään entistä tiiviimmin eEurope-ohjelmaan.

8) Ohjelmaan liittyvä viestintä

Ohjelmaan liittyvää viestintää nopeutetaan, jotta lisättäisiin tietämystä sekä kartutettaisiin sellaisten laajojen toimeenpanohankkeiden määrää ja laatua, joilla on mittava sosioekonominen vaikutus. Tämän vuoksi TEN-Telecom-ohjelmassa otetaan käyttöön entistä aktiivisempi strategia, johon kuuluvat neuvottelut viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä asiaankuuluvien kaupallisten osapuolten kanssa, jotka ovat mukana yhteistä etua koskevien palvelujen järjestämisessä. Kyseinen tehtävä kuuluu tukitoiminnan piiriin. Toiminnan kohteena ovat julkishallinto ja teollisuus. Hakijoiden opasta yksinkertaistetaan, jotta mahdollisten osanottajien olisi entistä helpompi tutustua ohjelman sisältöön.

8.2. Loppuhuomautukset

Edellä mainittujen suositusten tarkoituksena on lujittaa TEN-Telecom-ohjelman vahvuusalueita ja kiinnittää huomiota parantamista kaipaaviin näkökohtiin riippumattomien asiantuntijalähteiden lausuntojen ja ohjelman toiminnasta saatujen kokemusten mukaisesti.

Julkisilla palveluilla on yhä suurempi painoarvo kannustettaessa tietoyhteiskunnan asettamiin haasteisiin vastaavien sekä kansalaisten ja pk-yrityksen tarpeet huomioon ottavien sovellusten ja palvelujen kehittämistä. Käyttöönottohankkeiden tukeminen täydentää tätä tavoitetta, koska se kannustaa sellaisten toimivien palveluiden käyttöönottoa, joilla on välittömiä yhteiskunnallisia etuja.

Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa korostetaan yhteisön toimien yhteensovittamisen tarvetta Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen alueella, jotta tarpeeton päällekkäisyys vältetään. TEN-Telecom-ohjelmassa lisätään muiden toimien yhteensovittamista kuulemisen ja keskinäisten sopimusten avulla, jotta saadaan aikaan tarvittava yhteisvaikutus ja varmistetaan ohjelman täydentävä rooli.

Ohjelmalle luodaan entistä selkeämpi profiili siten, että kohdealoja vähennetään 18:sta seitsemään (katso ehdotus liitteen I tarkistamiseksi), ja luomalla viestintästrategia. Tähän sisältyy se, että ohjelmaa varten otetaan käyttöön uusi tavaramerkki "e-TEN", jonka avulla korostetaan ohjelmaan liittyviä sovelluksia ja palveluja ja otetaan etäisyyttä televiestintäinfrastruktuuriin.

TEN-Telecom-ohjelman painottuminen julkisiin palveluihin toteutetaan ryhtymällä tehokkaaseen yhteistyöhön - sidosryhmien neuvonantajaryhmän kautta - yhteistä etua koskevien palvelujen järjestämiseen osallistuvien asiaankuuluvien toimijoiden, esimerkiksi viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä teollisuuden edustajien kesken. Kyseinen tehtävä asetetaan etusijalle, jotta ohjelmassa voitaisiin yksilöidä yhteiskuntaa eniten hyödyttävät palvelut ja tukea niiden tuottamista.

LIITE I

TEN-Telecom-ohjelmassa tuetut hankkeet vuosina 1998 ja 1999 [11]

[11] Suurinta suositeltua tukea koskevat tiedot puuttuvat kolmesta hankkeesta alojen 1.1, 2.3 ja 3.2.1 osalta. Yhteismäärät ja keskiarvot on laskettu niiden hankkeiden osalta, joista on saatavilla tietoja.

>TAULUKON PAIKKA>

(Lähde: Ulkopuolisen asiantuntijan laatima arvio.)