Šis dokuments ir izvilkums no tīmekļa vietnes EUR-Lex.
Dokuments 52001DC0541
Annual Report from the Commission to the Council and the European Parliament on the results of the multi-annual guidance programmes for the fishing fleets at the end of 2000
Komission vuosikertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille kalastuslaivastojen monivuotisten ohjausohjelmien tuloksista vuoden 2000 lopussa
Komission vuosikertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille kalastuslaivastojen monivuotisten ohjausohjelmien tuloksista vuoden 2000 lopussa
/* KOM/2001/0541 lopull. */
- Dokumenta datums:
- 01/10/2001
- Nosūtīšanas datums:
- 01/10/2001; Siirretty neuvostolle
- Datums, līdz kuram ir spēkā:
- Nav beigu datuma
- Autors:
- Euroopan komissio
- Atbildīgā nodaļa:
- Jūrlietu un zivsaimniecības ģenerāldirektorāts, FISH
- Forma:
- Kertomus
- Līgums:
- Euroopan yhteisön perustamissopimus
- Juridiskais pamatojums:
-
- 31999R2792 - A05
- Saite
- Saite
- Saite
- Izvēlēties visus dokumentus, kuros minēts šis dokuments
- Turpmākie saistītie tiesību akti:
-
- Grozīts ar 52001DC0766
- EUROVOC deskriptors:
- Temats:
- Direktorija kods:
-
- 04.10.10.00 Kalastus / Yhteinen kalastuspolitiikka / Rakenteelliset toimenpiteet
52001DC0541
Komission vuosikertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille kalastuslaivastojen monivuotisten ohjausohjelmien tuloksista vuoden 2000 lopussa /* KOM/2001/0541 lopull. */
KOMISSION VUOSIKERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE kalastuslaivastojen monivuotisten ohjausohjelmien tuloksista vuoden 2000 lopussa Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Kapasiteetin ja pyyntiponnistuksen mittaaminen Alusrekisteri Kokonaistulokset Tulokset jäsenvaltioittain Belgia Saksa Tanska Espanja Ranska Kreikka Irlanti Italia Alankomaat Portugali Yhdistynyt kuningaskunta Ruotsi Suomi Päätelmät Tiivistelmä Tämä tiedonanto koskee neuvostolle ja Euroopan parlamentille annettavaa kertomusta kalastuslaivastojen neljännen monivuotisen ohjausohjelman (MOO IV) edistymisestä. Kertomus toimitetaan vuosittain neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 säännösten mukaisesti. Vuosikertomusten tarkoituksena on taata MOO IV:n täytäntöönpanon avoimuus; ohjelmassa vahvistetaan laivastojen kapasiteettia ja pyyntiponnistusta koskevat tavoitteet, jotka on saavutettava kaudella 1.1.1997-31.12.2001. Tämän vuoden kertomus koskee ohjelmien edistymistä vuoden 2000 loppuun mennessä. Kertomus perustuu yhteisön kalastusalusrekisteristä peräisin oleviin tietoihin ja kansallisten viranomaisten komissiolle toimittamiin kertomuksiin, ja siinä esitetään kokoavasti laivastojen vetoisuuden ja konetehon kehitys verrattuna MOO IV:n väli- ja lopputavoitteisiin. Kertomus perustuu näin ollen kokonaisuudessaan tosiasioihin. MOO IV:n ensimmäisten neljän vuoden aikana yhteisön laivasto pieneni 49 983 bt ja 459 866 kW, mikä alentaa kapasiteettia vastaavasti noin 4 prosentilla ja 5,9 prosentilla. Yhteisön laivasto oli 1.1.2001 vetoisuutena laskettuna noin 17 prosenttia ja konetehona laskettuna 12 prosenttia lopullisten MOO IV -tavoitteiden alapuolella. Jäsenvaltiot ovat noudattaneet ohjausohjelmia hyvin eri tavoin. Belgia, Tanska, Espanja, Portugali ja Suomi ovat saavuttaneet tavoitteensa kaikkien laivastonosiensa kohdalla. Saksa, Kreikka, Irlanti ja Ruotsi ovat saavuttaneet kokonaistavoitteensa, mutta niiden on vielä tehtävä lisävähennyksiä yhden tai useamman segmentin osalta. Ranska, Italia ja Alankomaat eivät ole vielä saavuttaneet ohjausohjelmiensa kokonaistavoitteita. Alusrekisterin tietojen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on saavuttanut kokonaistavoitteensa konetehon osalta mutta ei vetoisuuden osalta. Yhdistyneen kuningaskunnan toimittaman kertomuksen mukaan kuitenkin bruttotonneina tehtyä uudelleenmittausta varten mukautetut vetoisuustavoitteet on saavutettu. Johdanto Monivuotisilla ohjausohjelmilla (MOO) vahvistetaan kaikissa yhteisön jäsenvaltioissa tavoitteet kalastuslaivaston koon pienentämiseksi, jotta pyyntiponnistus saadaan vastaamaan käytettävissä olevia kalavaroja. Joulukuussa 1997 hyväksytyssä neljännessä monivuotisessa ohjausohjelmassa [1] vahvistettiin tavoitteet kaudelle 1997-2001. [1] Komission päätökset 98/119/EY-98/131/EY (EYVL L 39, 12.2.1998, s. 1-84). Kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 [2] 5 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuosittain ennen 1. päivää toukokuuta kertomuksen laivastonsa MOO-tavoitteiden tilanteesta edellisen vuoden lopussa. Komissio laatii näiden kertomusten perusteella oman kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille kolmen kuukauden kuluessa 1. päivän toukokuuta määräpäivästä. [2] EYVL L 337, 30.12.1999, s. 10. Tämä kertomus on sarjassaan kolmas neljännen monivuotisen ohjausohjelman (MOO IV) tuloksia käsittelevä kertomus [3]. [3] KOM(1999) 175 lopullinen, KOM(2000) 738 lopullinen. Kapasiteetin ja pyyntiponnistuksen mittaaminen Kapasiteetin ja pyyntiponnistuksen mittaamiseksi MOO:n tarkoituksiin aluksen kapasiteetti määritellään sen vetoisuutena bruttotonneina (bt) ja sen konetehona kilowatteina (kW). Pyyntiponnistus määritellään kapasiteetin ja merelläolopäivien tulona. Sen vuoksi pyyntiponnistusta mitataan kahdella suureella, bt-päivinä ja kW-päivinä. Vetoisuuden mittaaminen uudelleen MOO III:n (1992-1996) vetoisuustavoitteet ilmaistiin bruttorekisteritonneina (brt), vaikka useimmissa jäsenvaltioissa käytettiin sekaisin eri vetoisuusyksiköitä siten, että jotkut alukset oli mitattu bruttorekisteritonneina (brt), jotkut bruttotonneina (bt) ja jotkut kansallisesti määriteltyinä vetoisuusyksikköinä. Neuvoston asetus (EY) N:o 3259/94 [4] ja komission päätös N:o 95/84/EY [5] hyväksyttiin vetoisuuden mittaamisen yhtenäistämiseksi. Niissä edellytetään, että kaikkien kalastusalusten vetoisuus mitataan bruttotonneina. Niissä myös yksinkertaistetaan kokonaispituudeltaan alle 15-metristen alusten bruttovetoisuuden määrittely ja annetaan laskennalliset kaavat 15-24-metristen alusten bruttovetoisuuden arvioimiseksi, kunnes ne mitataan kokonaan uudestaan. [4] EYVL L 339, 29.12.1994, s. 11. [5] EYVL L 67, 25.3.1995, s. 33. Jäsenvaltioiden kanssa sovittiin, että vetoisuustavoitteiden muuttaminen bruttotonneiksi tapahtuisi silloin, kun MOO IV otetaan käyttöön. Eräät jäsenvaltiot eivät olleet kuitenkaan juuri edenneet laivastonsa uudelleen mittaamisessa MOO IV:n käyttöönoton aikoihin, joten vaikka tavoitteet ovat nimellisesti bruttotonneja, niissä on sekaisin bruttotonneja, bruttotonniestimaatteja, bruttorekisteritonneja ja kansallisia yksiköitä. Jäsenvaltioilla on aikaa saattaa loppuun laivastojensa uudelleenmittaus bruttotonneina vuoden 2003 loppuun saakka. Sitä mukaa kuin uudelleenmittaus etenee bruttotonniestimaatit korvataan alusrekisterissä todellisilla arvoilla. Tämä muuttaa väistämättä todellisen tilanteen ja vetoisuudelle vahvistettujen tavoitteiden vertailtavuutta. Tiukasti ottaen vetoisuustavoitteet olisi laskettava uudestaan aina kun yksikin alus mitataan uudelleen. Käytännön syistä tavoitteiden virallista tarkistusta ei tehdä ennen MOO IV -kauden loppua. Siihen asti laivaston tilannetta ja vetoisuustavoitteita verrattaessa on aina olemassa jonkin verran epävarmuutta. Kumulatiiviset pyyntiponnistustavoitteet Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat tavoitteiden saavuttamiseksi valinneet kalastustoiminnan mukauttamisen kapasiteetin asemesta, tässä kertomuksessa annetaan kumulatiiviset pyyntiponnistustavoitteet. Virallisessa lehdessä julkaistuissa MOO-päätöksissä on esitetty vain kauden alun ja lopun pyyntiponnistustavoitteet. Näitä on käytetty kumulatiivisten tavoitteiden laskemiseen seuraavalla tavalla. Koska kumulatiiviset pyyntiponnistustavoitteet olisivat samat riippumatta siitä, onko ohjelman aikana vähennetty kapasiteettia vai kalastustoimintaa, jatkuvasta kapasiteetin vähentämisestä 1.1.1996-31.12.2001 laadittiin pelkästään kapasiteettina ilmaistujen välitavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava käyrä. Tämän käyrän alapuolelle jäävä alue kerrottiin sen jälkeen merelläolopäivinä ilmaistulla toiminnan perustasolla, ja näin saatiin laskettua kumulatiivinen pyyntiponnistus tuona aikana. Alusrekisteri Monivuotisia ohjausohjelmia seurataan käyttämällä yhteisön kalastusalusrekisteriin tehtäviä ilmoituksia. Rekisterissä on kaikkien noin 100 000 EU:n laivaston kaupallisen merikalastusaluksen fyysiset tiedot ja tiedot siitä, mihin MOO:n laivastonosaan kukin alus kuuluu sekä tiedot aluksiin asennetuista pyydyksistä. Sen tarkoituksena on antaa viitetietoja laivastosta yhteisen kalastuspolitiikan kaikkien näkökohtien osalta. Edellisissä MOO:n tuloksia koskevissa kertomuksissa todettiin toisinaan suuria poikkeavuuksia kalastusalusrekisterin sisältämien ja jäsenvaltioiden kertomuksissaan vuosittain toimittamien tietojen välillä. Yksi näiden poikkeavuuksien syistä oli, että jäsenvaltioiden ilmoitukset tutkittiin virheiden varalta ennen tietojen hyväksymistä tietokantaan. Hylätty tai epäilyttävä ilmoitus palautettiin jäsenvaltioon korjausta tai tarkistamista varten. Tarkoituksena oli varmistaa rekisterin luotettavuus, mutta käytännössä se johti usein eroihin kansallisen rekisterin ja yhteisön rekisterin tiedoissa. Menettelyitä on nyt muutettu. Jäsenvaltioiden ei enää tarvitse lähettää ilmoituksiaan kalastuksen pääosastoon käsittelyä varten, koska nyt niillä on suora yhteys yhteisön alusrekisterissä oleviin omiin tietoihinsa FRONT-internetsovelluksen kautta (FRONT - Fleet Register on the Net - Alusrekisteri verkossa). Tämä tarkoittaa sitä, että kansalliset viranomaiset voivat tehdä välittömästi muutoksia yhteisön rekisterin tietoihin, jos ne ovat erilaisia kuin kansallisessa tietokannassa. Edellä olevasta johtuen tässä kertomuksessa käytetyt vetoisuusluvut perustuvat yhteisön alusrekisterin tietoihin. Joitakin ristiriitaisuuksia alusrekisterin tiedoissa voi kuitenkin yhä olla. Merkittävin näistä on se, että joillakin aluksilla ei ole pätevää MOO-laivastonosakoodia. Jäljempänä oleviin taulukkoihin nämä alukset on sisällytetty luokittelemattomina. Komission yksiköt tekevät yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa asian korjaamiseksi. Kokonaistulokset Taulukossa Yhteisön laivasto yhteensä jäsenvaltioittain esitetään vetoisuuden muutos prosentteina ajalta 1.1.1997-31.12.2000. On kuitenkin huomattava, että vetoisuuden osalta tämä luku voi olla pienempi kuin todellinen muutos, koska aluksia on tänä aikana mitattu vaiheittain uudestaan bruttotonneina. Vetoisuusyksikön jäljessä oleva asteriski (bt*) tarkoittaa, että sitä seuraavat yhteistulokset on laskettu yhdistämällä bruttotonneina ja bruttorekisteritonneina olevia arvoja. Yhteistuloksen saamiseksi on ensin käytetty bruttotonniarvoa riippumatta siitä, onko se mitattu arvo vaiko estimaatti. Bruttorekisteritonnia on käytetty, jos bruttotonniarvoa ei ole ollut saatavissa. a) Kapasiteettitavoitteiden täyttyminen Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto koko yhteisön laivaston kehityksestä MOO IV:n alusta lähtien. Tummennetuilla riveillä esitetään ne jäsenvaltiot, jotka ovat halunneet saavuttaa yhden tai useamman laivastonosansa tavoitteet mukauttamalla sekä kalastustoimintaa että kapasiteettia. Näille laivastonosille vahvistettujen pyyntiponnistustavoitteiden täyttymistä käsitellään kohdassa b). Tammikuun 1. päivästä 1997 laivaston vetoisuus on alentunut noin 2,5 % ja koneteho noin 5,9 %. Yhteisön laivasto on jo alittanut sille 31. päiväksi joulukuuta 2001 asetetut kapasiteettitavoitteet. Yhteisön laivasto yhteensä jäsenvaltioittain >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. Ranskan merentakaisissa departementeissa olevia aluksia (noin 17 000 bt) ei ole sisällytetty taulukkoon, koska Ranskan laivaston tätä osaa koskevia tietoja 1. päivältä tammikuuta 1997 ei ole saatavissa. Yhteenveto kapasiteettitavoitteiden täyttymisestä laivastonosittain >TAULUKON PAIKKA> b) Pyyntiponnistustavoitteiden täyttyminen Kuusi jäsenvaltiota pyrkii saavuttamaan MOO IV -tavoitteensa säätelemällä sekä yhden tai useamman laivastonosansa kalastustoimintaa että kapasiteettia. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden oli pakko määritellä yksi tai useampi kalastustyyppi kyseisille laivastonosille. Sen jälkeen näille kalastustyypeille määriteltiin pyyntiponnistustavoitteet. Laivastonosan alusten harjoittama pyyntiponnistus kokonaisuudessaan on kirjattava tällä tavoin; laivastonosassa ei voi olla pyyntiponnistusta, jota ei liitettäisi johonkin määritellyistä kalastustyypeistä. Päinvastoin kuin kapasiteettia, pyyntiponnistusta ei voida mitata tiettynä aikana. Tämän vuoksi pyyntiponnistustavoitteet ovat kumulatiivisia koko ohjelman keston ajan. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään kunkin kalastustyypin pyyntiponnistus 1. päivän tammikuuta 1997 ja 31. päivän joulukuuta 2000 välisenä aikana verrattuna vuoden 2000 lopun kumulatiivisiin pyyntiponnistustavoitteisiin. Tämän taulukon kahdessa viimeisessä sarakkeessa esitetään missä määrin tavoitteet on saavutettu. Jos tavoitteet on ylitetty, luvut on lihavoitu. Pyyntiponnistustavoitteiden täyttyminen >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. Tulokset jäsenvaltioittain Jäljempänä olevissa taulukoissa ja kaavioissa esitetään MOO IV:n tilanne vuoden 2000 lopussa eri jäsenvaltioissa. Kohdan a) taulukossa "Laivaston tilanne" esitetään vetoisuutta koskevat välitavoitteet vuoden 2000 lopussa verrattuna sen hetken alusrekisterinmukaiseen tilanteeseen. Kohdan b) "Laivaston kehitys" kahdessa kaaviossa esitetään kunkin jäsenvaltion laivaston kokonaiskapasiteetin kehitys MOO IV:n alusta lähtien. Taulukossa c) "Pyyntiponnistus" esitetään pyyntiponnistus laivastonosittain. Tämän taulukon tiedot perustuvat jäsenvaltioiden kansallisissa kertomuksissaan ilmoittamiin tietoihin. Silloin kun kalastustyypit ilmoitetaan laivastonosittain (tummennetut rivit F1, F2 jne.), laivastonosan tavoitteet ilmoitetaan MOO IV -päätöksen mukaisena pyyntiponnistuksena, jolloin kalastustoiminnan rajoittaminen auttaa tavoitteiden saavuttamista. Lopuksi kohdan d) "Kumulatiivinen pyyntiponnistus" taulukossa esitetään kaikkien sellaisten laivastonosien ja kalastustyyppien kumulatiiviset pyyntiponnistusta koskevat välitavoitteet, joiden tavoitteet ilmaistaan pyyntiponnistuksena. Tämän taulukon jälkeen olevissa kaavioissa verrataan jäsenvaltioiden ilmoittamia kumulatiivisia pyyntiponnistuksia (valkoiset pylväät) ja MOO IV:n mukaisia kumulatiivisia pyyntiponnistusta koskevia välitavoitteita (tummennetut pylväät). Belgia MOO IV:ää koskeneissa valmistelevissa neuvotteluissa Belgia esitti taloudellisia perusteita sille, että se saisi pitää tavoitteensa vuoden 1992 siirtymävaiheen monivuotisen ohjausohjelman tasolla. Komissio hyväksyi sen, että nämä tavoitteet olivat Belgian laivaston kannattavuuden kannalta vähimmäiskapasiteetti. Tämän vuoksi MOO IV:n tavoitteena on vakauttaa kapasiteetti tälle tasolle. a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus Pyyntiponnistustietoja ei ole toimitettu. Saksa a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus Saksa toteuttaa järjestelmää kahden laivastonosan, Pohjanmerellä toimivien puomitroolareiden (4C4) ja pelagisten troolareiden (4C6), pyyntiponnistuksen rajoittamiseksi. Saksa hallinnoi näiden kahden laivastonosan pyyntiponnistuksia puomitroolareille myönnettävien aluskohtaisten merelläolopäivien avulla ja rajoittamalla pelagisten troolareiden yhteistä pyyntiponnistusta. Komission yksiköt ovat kuitenkin pyytäneet lisätietoja, jotka koskevat merelläolopäivien laskemista ja erityisesti sitä merelläoloaikaa, jolloin pyydetään muita kuin neuvoston päätöksen 97/413/EY liitteessä I lueteltuja lajeja. >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää d) Kumulatiivinen pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää 4C4 Puomitroolarit >TAULUKON PAIKKA> 4C6 Pelagiset troolarit >TAULUKON PAIKKA> Tanska a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus Laivastonosan kokonaispyyntiponnistustiedot on toimitettu, mutta niitä ei ole eritelty laivastonosittain. Espanja a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää Ranska a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. Laivastonosien 4F2 (troolarit, 0-30 m), 4F9 (nuotta-alukset, Välimeri) ja 4FB (nuotta-alukset, kansainväliset vesialueet) vetoisuutta koskeva alusrekisteritietojen mukainen liikakapasiteetti todennäköisesti poistuu, kun tavoitteita mukautetaan uudelleenmittaamisen vaikutuksen huomioon ottamiseksi. Useiden laivastonosien vetoisuudessa on merkittäviä eroja alusrekisterin tietoihin perustuvan tilanteen ja Ranskan viranomaisten ilmoittaman tilanteen välillä; syynä saattaa ole se, että alusrekisterin bt*-vetoisuus on sekoitus bt- ja brt-arvoista, kuten edellä selitettiin. b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus Ranska haluaa valvoa pyyntiponnistusta neljässä laivastonosassa, mutta komission yksiköt suhtautuvat varauksin eräiden käyttöön otettujen pyyntiponnistuksen hallintojärjestelmien säännösten tehokkuuteen, erityisesti laivastonosan 4F8 viikonloppukalastuskieltoon. >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää d) Kumulatiiviset pyyntiponnistustavoitteet >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää 4F3 Troolarit >30 metriä >TAULUKON PAIKKA> 4F6 Pelagiset troolarit >50 metriä >TAULUKON PAIKKA> 4F8 Välimeren troolarit >TAULUKON PAIKKA> 4F9 Välimeren nuotta-alukset: kalastus F1: tonnikala >TAULUKON PAIKKA> 4F9 Välimeren nuotta-alukset: kalastus F2: pienet pelagiset lajit >TAULUKON PAIKKA> Kreikka a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää Irlanti a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä Irlannin viranomaisten mukaan tilanne koskien pelagista segmenttiä (4G2) vuoden 2000 lopussa on 22804 BT ja 41520 kW. Huom.: Laivastonosan 4G1 tavoitteita korotettiin MOO IV:n alussa aikaisemmin rekisteröimättömien alusten kapasiteetin huomioon ottamiseksi. Näiden alusten rekisteröintiä ei ole vielä saatu päätökseen, vaan 400 noin tuhannesta hakemuksesta on vielä käsittelemättä. Sen vuoksi tämän laivastonosan kapasiteetti on taulukossa aliarvioitu. b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää d) Kumulatiiviset pyyntiponnistustavoitteet >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää 4G2 Pelaginen >TAULUKON PAIKKA> 4G3 Puomitroolit >TAULUKON PAIKKA> Italia Italian MOO IV -päätöksessä olevan tavoitetaulukon alaviitteessä ilmoitettiin, että lukuja tarkasteltaisiin uudestaan komission ja Italian viranomaisten muodostaman työryhmän päätelmien jälkeen, koska Italian laivastoa koskevia tietoja pidettiin päätöksentekohetkellä epäluotettavina. Työryhmän tulosten perusteella Italian MOO-päätöstä muutettiin 30. päivänä maaliskuuta 2000 tehdyllä päätöksellä 2000/279/EY [6]. Olisi kuitenkin huomattava, että vaikka tarkistetut luvut antavat täsmällisemmän kuvan Italian laivastosta, lisää tarkistuksia on suunnitteilla. [6] EYVL L 90, 12.4.2000, s. 12. a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. Italia ilmoittaa vuosikertomuksessaan saavuttaneensa kokonaistavoitteensa vetoisuuden osalta mutta ei konetehon osalta. Edellä olevassa taulukossa on erittäin suuria eroja kalastusalusrekisterissä olevien ja Italian toimittamien eräitä laivastonosia koskevien tietojen välillä. Erot saattavat johtua siitä, että alusten sijoittaminen yhteisön kalastusalusrekisterin laivastonosiin on vielä kesken, koska Italian ilmoittamien alusten lukumäärän ja alusrekisterin vastaavan lukumäärän välinen ero on vain 13. b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää Alankomaat a) Laivaston tilanne Tätä kirjoitettaessa Alankomaat ei ollut vielä toimittanut vuosikertomustaan MOO IV:n täytäntöönpanosta, eikä se ollut myöskään ajantasaistanut alusrekisterin tietoja laivastonsa uutta osiin jakamista vastaavaksi. Sen vuoksi seuraavassa taulukossa olevat tiedot eivät kuvasta täsmällisesti Alankomaiden laivaston laivastonosakohtaista tilannetta. Taulukosta käy muun muassa ilmi, että ainoatakaan alusta ei ole vielä siirretty uusiin laivastonosiin 4J6 ja 4J7. >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää d) Kumulatiiviset pyyntiponnistustavoitteet >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää 4J2 Pelagiset troolarit >TAULUKON PAIKKA> 4J3 Kutterit > 221 kW >TAULUKON PAIKKA> 4J4 Eurokutterit < 221 kW >TAULUKON PAIKKA> Portugali a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää Yhdistynyt kuningaskunta a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. Laivastonosa 4N5 (siimat ja verkot) saavuttanee vetoisuustavoitteensa, kun sitä mukautetaan uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi. Laivastonosien 4N6 (kiinteät äyriäispyydykset) ja 4N2 (pelagiset troolit ja kurenuotat) osalta Yhdistyneen kuningaskunnan vuosikertomuksessaan ilmoittaman ja alusrekisteristä näkyvän tilanteen välillä on merkittäviä eroja. Ne alusrekisterin alukset, joita ei ole merkitty mihinkään MOO IV:n laivastonosaan, voivat osittain selittää näitä eroja. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan enemmistö näistä 917 luokittelemattomasta aluksesta ei kuulu laivastoon, koska vuosikertomuksessa ilmoitettu toiminnassa olevien alusten lukumäärä on paljon alhaisempi kuin alusrekisteristä näkyvä. Yhdessä sen seikan kanssa, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat ottaneet huomioon uudelleenmittaamisen vaikutuksen, tämä saattaa selittää sen, että heidän vuosikertomuksensa mukaan kokonaisvetoisuusluvut ovat tavoitteiden mukaiset. b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää d) Kumulatiiviset pyyntiponnistustavoitteet >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää 4N2 Pelaginen: Kalastus F1. Pohjanmeren silli >TAULUKON PAIKKA> 4N2 Pelaginen: Kalastus F2. Läntinen pelaginen >TAULUKON PAIKKA> 4N2 Pelaginen: Kalastus F3. Atlantin-Skandinavian silli >TAULUKON PAIKKA> Huom.: MOO-päätöksessä olevan tavoitetaulukon alaviitteessä ilmoitetaan, että lukuja tarkastellaan uudestaan kalastustyypin kehittymisen valossa. 4N2 Pelaginen: Kalastus F4. Mustakitaturska >TAULUKON PAIKKA> Huom.: MOO-päätöksessä olevan tavoitetaulukon alaviitteessä ilmoitetaan, että lukuja tarkastellaan uudestaan kalastustyypin kehittymisen valossa. 4N3 Puomitroolari: Kalastus F1. Kampelakalat IV >TAULUKON PAIKKA> 4N3 Puomitroolari: Kalastus F2. Kampelakalat VII, VI >TAULUKON PAIKKA> 4N4 Pohjatroolit, nuotat, meriraputroolit >TAULUKON PAIKKA> 4N8 Kaukaiset vedet >TAULUKON PAIKKA> Ruotsi a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> Lihavoidut luvut osoittavat, että tavoitteita ei ole saavutettu. On huomattava, että vetoisuustavoitteita ei ole tarkistettu bruttotonneina tapahtuneen uudelleenmittaamisen huomioon ottamiseksi, joten todellisen tilanteen ja tavoitteiden vertaamiseen liittyy epävarmuustekijä. Laivastonosan 4M3 (troolarit ja kurenuotta-alukset) tilanne on todennäköisesti vetoisuustavoitteiden mukainen, kun tavoitteet on saatu mukautettua uudelleenmittaamista vastaaviksi. b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää d) Kumulatiiviset pyyntiponnistustavoitteet >TAULUKON PAIKKA> Tuhatta bruttotonnipäivää ja tuhatta kilowattipäivää 4M4 Pohjatroolarit >TAULUKON PAIKKA> Suomi a) Laivaston tilanne >TAULUKON PAIKKA> b) Laivaston kehitys >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Pyyntiponnistus Pyyntiponnistustietoja ei ole toimitettu. Päätelmät MOO IV:n ensimmäisten neljän vuoden aikana yhteisön laivasto pieneni 49 983 bt ja 459 866 kW, mikä alentaa kapasiteettia vastaavasti noin 2,5 prosentilla ja 5,9 prosentilla. Vetoisuuden vähentymistä on todennäköisesti aliarvioitu, koska ei ole otettu huomioon asteittain tapahtuvaa laivaston uudelleen mittaamista bt-yksikköinä. Tämä myös selittää osittain sen, miksi MOO IV:n vuoden 1999 lopun tuloksia koskevassa viime vuoden kertomuksessa vetoisuuden vähentyminen oli arvioitu hiukan suuremmaksi, eli neljäksi prosentiksi. Yhteisön laivasto oli 1.1.2001 vetoisuutena laskettuna jo noin 17 prosenttia ja konetehona laskettuna 12 prosenttia lopullisten MOO IV -tavoitteiden alapuolella. Näitä syitä on käsitelty laajasti MOO IV:n välitarkistuksen valmistelua koskevassa komission kertomuksessa neuvostolle [7]. MOO IV:ssä esitetyt vähennykset olivat niin pieniä (noin kolme prosenttia kapasiteetista viidessä vuodessa), että yhteisön laivasto kokonaisuutena oli jo ennen ohjelman alkua lopullisissa tavoitteissa. Kolmen prosentin vähennys kapasiteetissa viidessä vuodessa ei mitenkään riitä korvaamaan samana aikana tapahtuneen teknisen kehityksen mukanaan tuomaan pyyntiponnistuksen lisäystä. Se on suhteutettava tieteellisiin lausuntoihin, joiden mukaan Euroopan kalastuslaivastossa on noin 40 prosenttia ylikapasiteettia. [7] KOM(2000) 272 lopullinen, 10.5.2000. Huolimatta MOO:ssa vaadittavien vähennysten vaatimattomuudesta monet jäsenvaltiot ovat epäonnistuneet tavoitteidensa saavuttamisessa joidenkin laivastonosiensa osalta. Jotkut jäsenvaltiot ovat jopa lisänneet merkittävästi joidenkin sellaisten laivastonosiensa kapasiteettia, jotka eivät vielä olleet tavoitteitaan saavuttaneet. Vaikka sellaiset tulokset onkin esitetty kommentoimatta tässä puhtaasti tosiasioihin pitäytyvässä kertomuksessa, se ei merkitse sitä, etteikö komissio aikoisi toimia asiassa. Komissio harkitsee parhaillaan toimia useita jäsenvaltioita vastaan, koska nämä eivät ole toteuttaneet tarvittavia toimenpiteitä MOO-tavoitteidensa saavuttamiseksi.
