52001DC0308

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE jäsenvaltioiden toimintaohjelmien toteuttamisesta EMOTR:n tukiosaston menojen valvonnan osalta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/97 soveltamisesta vuosina 1997-2000

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto

2. Jäsenvaltioiden vuosina 1997-2000 toteuttamat ohjelmat

3. Jäsenvaltioille vuosina 1997-2000 maksetut määrät

4. Palvelukseen suoraan tai uudelleenjärjestelyn kautta otettujen tarkastajien lukumäärä

5. Järjestetyt koulutustapahtumat

6. Jäsenvaltioiden toteuttamat tarkastukset

7. Yhteisörahoituksen tarve

8. Kautta 1997-2000 koskevat päätelmät

9. Vuonna 2001 osarahoitetut ohjelmat

10. Komission ehdotus

11. Liitteet I, I A, II, II A, III ja III A

1. Johdanto

Huhtikuun 22. päivänä 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/97 tarkoitus on valvontaa koskevien ohjelmien toteuttamiseen myönnettävällä yhteisön tuella kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan EMOTR:n tukiosastosta rahoitettavien menojen valvontaa. Tällaisiin ohjelmiin on sisällyttävä toimia valvontarakenteiden muuttamiseksi tai parantamiseksi tai niiden toimintatehokkuuden varmistamiseksi.

Toteutettaviin ohjelmiin voi sisältyä ainoastaan sellaisia valvontatoimia, joita edellytetään 15. lokakuuta 1996 jälkeen voimaan tulleessa yhteisön lainsäädännössä. Yhteisö myöntää toimien täytäntöönpanoa varten kansallisille hallintoyksiköille osarahoitusta, jonka osuus on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista. Yhteisön rahoitusosuus myönnetään kalenterivuosittain viitenä perättäisenä vuonna vuodesta 1997 alkaen.

Asetuksessa määritellään yhteisön tukeen oikeutetut menot. Tällaisia ovat valvontayksiköiden perustamiseen tai uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut, mukaan lukien valvontahenkilöstön palvelukseen ottaminen ja uudelleen sijoittaminen ja heidän matkakulunsa, tarkastusten toteuttamiseen tarvittavien materiaalien ja välineiden hankkiminen tai vuokraaminen, koulutus- ja tiedotustilaisuuksien järjestämisestä sekä kaikista muista tarkastusten tehokkuuden lisäämiseen liittyvistä asianmukaisista aloitteista johtuvat menot.

Asetuksen (EY) N:o 723/97 7 artiklassa säädetään, että "komissio esittää neuvostolle tämän asetuksen soveltamisen tulokset viidennen vuoden päätyttyä jäsenvaltioiden laatimien sellaisten arviointikertomusten perusteella...." Suurin osa jäsenvaltioista kuitenkin pyysi 18. syyskuuta 2000 pidetyssä maatalouden erityiskomitean kokouksessa komissiota tarkastelemaan kyseisen asetuksen soveltamisessa saatuja tuloksia kaudelta 1997-2000 sen arvioimiseksi, olisiko yhteisön rahoitustuen myöntämiskautta pidennettävä. Tätä varten jäsenvaltioille lähetettiin lokakuussa 2000 kyselylomake, ja tässä kertomuksessa esitetään saatujen vastausten perusteella tehdyt päätelmät.

2. Jäsenvaltioiden vuosina 1997-2000 toteuttamat ohjelmat

Belgia

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukainen Sanitel-ohjelma: Sanitel on ATK-järjestelmä, jonka tarkoituksena on pysyvän nautaeläinrekisterin automaattinen hallinnointi ja jossa kirjataan kaikki eläinten tulot ja poistumiset karjasta. Ohjelma toteutetaan vaiheittain vuosina 1997-2000. Tässä yhteydessä on muistutettava, että neuvoston asetuksessa (EY) N:o 820/97 säädetään nautaeläinten tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmästä, jonka oli oltava käyttövalmis 1. päivästä tammikuuta 2000 alkaen.

Tanska

Kansallisen ATK-pohjaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönotto neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukaisesti. Ohjelma sai yhteisörahoitusta vuonna 1997. Tanska ei ole esittänyt ohjelmaa vuosina 1998, 1999 ja 2000.

Saksa

- WEBDOC (tekninen tietojärjestelmä) -toimintaohjelma (1997-1998) neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukaisesti osavaltioiden käyttöön saatettu internetin/intranetin välityksellä toimiva viestintä- ja tietojärjestelmä. Saksa pitää tällaista järjestelmää välttämättömänä EMOTR:n tukiosaston menojen valvomiseksi.

- EMOTR:n tukiosaston menojen valvontaa koskeva Baden-Württembergin osavaltion toimintaohjelma (1998-1999) hedelmien ja vihannesten yhteisen markkinajärjestelyn osalta (asetus (EY) N:o 2200/96).

- EMOTR:n tukiosaston menojen valvontaa koskeva Thüringenin osavaltion toimintaohjelma (1998-1999) hedelmien ja vihannesten yhteisen markkinajärjestelyn soveltamiseksi (asetus (EY) N:o 2200/96).

- Ohjelma eläinten alkuperätietoihin ja -takeisiin liittyvän järjestelmän käyttöön ottamiseksi (1998-1999). Se perustuu asetukseen (EY) N:o 820/97, jonka mukaan jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kansallinen tietokanta nautaeläinten tunnistamista ja rekisteröintiä varten.

- Ohjelma, jolla pyritään laatimaan yhdenmukaiset tekniset normit EMOTR:n tukiosaston tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon ja hallinnoinnin järkeistämiseksi maksajavirastoissa (vuosi 2000).

Kreikka

- Toimintaohjelma hedelmä- ja vihannesalan tuottajaryhmiä koskevien kansallisten valvontatoimien tehostamiseksi neuvoston asetuksen (EY) 2200/96 mukaisesti (1998-1999). Sunnitteilla on DIDAGEP:n tietoverkon laajentaminen, jotta voidaan varmistaa tuottajaryhmien sähköinen seuranta ja tehostaa näin valvontaa.

- Ohjelma henkilöstön palvelukseen ottamiseksi hedelmä- ja vihannesalan uudessa markkinajärjestelyssä edellytettyä valvontaa varten asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 2202/96 mukaisesti (vuosi 2000).

Espanja

Kansallisen ATK-pohjaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönotto neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukaisesti (1997-2000).

Ranska

Kansallisen ATK-pohjaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönotto neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukaisesti (1997-2000).

Irlanti

Kansallisen ATK-pohjaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönotto neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukaisesti (1997-2000).

Italia

Kansallisen ATK-pohjaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönotto neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukaisesti (1997-1999).

Luxemburg

Luxemburg on ottanut käyttöön Belgian laatiman Sanitel-järjestelmän nautaeläinten paremman tunnistamisen varmistamiseksi ja niiden siirtojen jäljittämisen tehostamiseksi asetuksessa (EY) N:o 820/97 vaaditulla tavalla (1997-2000).

Alankomaat

Teurastamojen, vientikeskusten, karjamarkkinoiden ja erottelulaitosten välisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmään liittyvän tiedotuksen parantamista koskevat toimintaohjelmat vuosiksi 1997, 1998 ja 1999. Hankkeen ja erityisesti tietokannan mukauttamisen tavoitteena on asetuksen (EY) N:o 820/97 vaatimusten täyttäminen.

Portugali

Ohjelma nautaeläinten kansallisen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöön ottamiseksi asetuksessa (EY) N:o 820/97 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti (1999-2000).

Itävalta

Ohjelma nautaeläinten kansallisen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöön ottamiseksi asetuksessa (EY) N:o 820/97 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti (1999-2000).

Yhdistynyt kuningaskunta

- Ohjelma nautaeläinten kansallisen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöön ottamiseksi asetuksessa (EY) N:o 820/97 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti (1997-1998).

- Tekniset ja tietotekniset valmistelut uuden arviointiperusteen soveltamiseksi riskianalyysissä, jossa otetaan huomioon nautaeläinten tunnistamista koskevien tarkastusten puuttuminen (vuosi 2000).

Suomi

Toimintaohjelma nauta-alan valvonnan uudelleen järjestämiseksi ja nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän tehostamiseksi asetuksen (EY) N:o 820/97 mukaisesti (1997-2000).

Ruotsi

- Ohjelma nautaeläinten kansallisen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöön ottamiseksi asetuksessa (EY) N:o 820/97 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti (1997-1998).

- Ohjelma sikarekisterin käyttöön ottamiseksi eläinten terveyteen liittyviä ongelmia yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa koskevan neuvoston direktiivin 97/12/EY mukaisesti (vuosi 2000).

3. Jäsenvaltioille vuosina 1997-2000 maksetut määrät

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukosta ilmenee, että yhteisön osarahoituksesta ovat hyötyneet eniten Espanja (22,6 prosenttia) ja Ranska (20,1 prosenttia). Yhteisön tuen osuus on noin prosentti seuraavissa kuudessa jäsenvaltiossa: Tanska, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Suomi ja Ruotsi.

Liitteessä olevissa taulukoissa [1] menot on luokiteltu kuuteen otsakkeeseen:

[1] Italia ei vastannut kyselyyn. Jäsenvaltioiden vuoden 2000 osalta toimittamat tiedot vaihtelevat suuresti: ne ovat joko epätäydellisiä tai niitä ei voi verrata keskenään (eräät jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle kyselyn ajankohtaan mennessä maksetut menot kun toiset taas arvioivat ne koko vuodelta). Tästä syystä vuoden 2000 tietoja koskevaa taulukkoa ei esitetä liitteessä.

- valvontayksiköiden perustaminen tai uudelleenjärjestely

- tarkastajien palvelukseen ottaminen tai uudelleen sijoittaminen

- sähköisten laitteiden ostaminen tai vuokraaminen

- perinteisten laitteiden ostaminen tai vuokraaminen

- koulutus- tai tiedotustilaisuuksien järjestäminen tarkastajille

- muut tarkastusten tehokkuuden lisäämiseksi toteutetut toimet.

Ohjelmien menot ovat vuosina 1997, 1998, 1999 yhteensä 74 208 974 euroa. Niistä 41 356 708 euroa eli selkeästi suurin osa aiheutui sähköisten laitteiden ostamisesta tai vuokraamisesta. Kyseiset menot liittyivät tietokoneisiin, ohjelmistoon ja kirjoittimiin sekä uusien ATK-ohjelmien kehittämiseen ja olemassa olevien järjestelmien päivittämiseen.

4. Palvelukseen suoraan tai uudelleenjärjestelyn kautta otettujen tarkastajien lukumäärä

>TAULUKON PAIKKA>

Tarkastajien palvelukseen ottamiseen/uudelleen sijoittamiseen liittyvät menot olivat 15 jäsenvaltiossa:

- 0 vuonna 1997

- 1 prosentti vuoden 1998 kokonaismenoista

- 2 prosenttia vuoden 1999 kokonaismenoista.

Kyseiset menot olivat toisin sanoen vähämerkityksiset. Valvontayksiköiden perustamiseen tai uudelleenjärjestelyyn liittyvät menot olivat puolestaan 11 prosenttia vuosien 1997-1999 kokonaismenoista.

5. Järjestetyt koulutustapahtumat

Irlanti järjesti useita koulutusjaksoja, jotka rahoitettiin kokonaisuudessaan kansallisesta talousarviosta.

Ranska järjesti valvontasääntöihin, -menetelmiin ja -menettelyihin sekä maatalousalan sääntelyyn liittyvää koulutusta (yksityiskohtaisia tietoja ei annettu miltään vuodelta eikä osallistujien lukumäärää ilmoitettu).

Belgia

Belgiassa järjestettiin vuonna 1997 Sanitelin yhteisön uusien vaatimusten edellyttämän mukautuksen yhteydessä sähköisten laitteiden käyttöä koskeva koulutustilaisuus. Koulutukseen osallistui 20 eläinlääkintöarkastajaa ja 30 eläinlääkäriä.

Saksa

- Sähköisten laitteiden käyttö: 6 osallistujaa vuonna 1998 ja 10 vuonna 1999

- Maatalousalan sääntely: 2 osallistujaa vuonna 1998 ja 2 vuonna 1999

- Muu koulutus: 4 osallistujaa vuonna 1997, 14 vuonna 1998 ja 174 vuonna 1999.

Kreikka

Vuonna 1999 järjestettiin kolme koulutustilaisuutta:

- Sähköisten laitteiden käyttö: 10 osallistujaa

- Tarkastusmenetelmät: 10 osallistujaa

- Maatalousalan sääntely: 10 osallistujaa

Espanja

- Maataloustuotteiden tarkastusmenetelmät: 80 osallistujaa vuonna 1998 ja 10 vuonna 1999

- Sähköisten laitteiden käyttö: 2 osallistujaa vuonna 1998 ja 30 vuonna 1999

- Tarkastusmenetelmät: 16 osallistujaa vuonna 1998 ja 27 vuonna 1999

- Tarkastussäännöt, -menetelmät ja -menettelyt: 105 osallistujaa vuonna 1998 ja 132 vuonna 1999

- Maatalousalan sääntely: 2 osallistujaa vuonna 1998 ja 2 vuonna 1999

- Muu koulutus: 180 osallistujaa vuonna 1999.

Portugali

Portugalissa järjestettiin vuonna 1999 kaksi koulutustilaisuutta, joista toinen liittyi valvontasääntöihin, -menetelmiin ja -menettelyihin (34 osallistujaa) ja toinen maatalousalan sääntelyyn (niin ikään 34 osallistujaa).

Itävalta

- Maataloustuotteiden tarkastusmenetelmät: 103 osallistujaa vuonna 1998 ja 78 vuonna 1999

- Neuvottelutekniikkaa koskevat seminaarit: 34 osallistujaa vuonna 1999.

Suomi

Suomessa järjestettiin useita maataloustuotteiden valvontaa, tarkastusmenetelmiä, valvontamenettelyjä ja maatalousalan lainsäädäntöä koskevia koulutustilaisuuksia vuosina 1998 (90 osallistujaa) ja 1999 (228 osallistujaa).

Koulutusmenojen osuus 74 208 974 euron kokonaismenoista vuosina 1997-1999 oli 1 037 300 euroa eli 1 prosentti, mikä on erittäin alhainen, kun otetaan huomioon koulutuksen merkitys tehokkuuden parantamisessa.

6. Jäsenvaltioiden toteuttamat tarkastukset

Tehtyjen tarkastusten lukumäärästä saadut tiedot ovat niin epäyhtenäiset, ettei niiden perusteella voi laatia yhteisön tasolla tilastoja. Tarkkojen tietojen antaminen asetuksen (EY) N:o 723/97 mukaisesti tehtyjen lisätarkastusten lukumäärästä osoittautui vaikeaksi lähes kaikissa jäsenvaltioissa, ottaen huomioon, että toimivaltaisten yksiköiden tarkastustoiminta kattaa useita aloja ja että kyseiset yksiköt joutuvat vuosittain tekemään lukuisia varmennuksia. Kaikki kyselyyn vastanneet jäsenvaltiot kuitenkin totesivat, että ohjelmilla on voitu lisätä tarkastusten tehokkuutta, vaikka kustannustehokkuusanalyysiä ei olekaan tehty asianmukaisesti (suhteessa sidottuihin kokonaismenoihin, todettuihin sääntöjenvastaisuuksiin, määrättyihin seuraamuksiin, tehtyjen tarkastusten lukumäärään, yhteisön talousarviolle aiheutuneisiin säästöihin jne.).

7. Yhteisörahoituksen tarve

Yhteisön osarahoitusta pitävät ehdottoman tarpeellisena seuraavat jäsenvaltiot:

Saksa, Alankomaat, Portugali ja Kreikka.

Tähän luetteloon voitaisiin lisätä myös Belgia, Espanja ja Ranska siltä osin, kun ne katsovat, että ohjelmien toteuttaminen olisi ollut vaikeampaa jos ne olisi rahoitettu yksinomaan kansallisesta talousarviosta, ottaen huomioon yhteisön asetuksissa asetetut määräajat.

Seuraavat jäsenvaltiot eivät katso yhteisön osarahoitusta ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömäksi, vaan niiden mukaan ohjelmat olisi voitu toteuttaa hyvin vaikka ne olisi rahoitettu yksinomaan kansallisesta talousarviosta:

Itävalta, Tanska, Suomi, Irlanti, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi.

On tarpeen lisätä, että Itävallan mukaan asetuksen (EY) N:o 723/97 mukaisten ohjelmien hallinnointi on erittäin aikaa vievää. Ruotsi puolestaan vastustaa kyseistä asetusta ja on sitä mieltä, että pakollisiin toimiin myönnettävä yhteisörahoitus vain aiheuttaa turhaa virkavaltaisuutta sekä jäsenvaltioissa että komissiossa. Lopuksi on huomautettava, että Italia ei vastannut kyselyyn, mikä osoittaa, että se ei katso kyseistä asetusta tarpeelliseksi omien ohjelmiensa toteuttamiselle.

8. Kautta 1997-2000 koskevat päätelmät

Yli puolet (56 prosenttia) vuosien 1997-1999 ohjelmien kokonaismenoista liittyi sähköisten laitteiden ostoihin tai vuokraamiseen sekä raskaiden ATK-järjestelmien käyttöönottoon erityisesti asetuksessa (EY) N:o 820/97 edellytetyn nautojen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän osalta. Mainittu asetus oli perustana suurimmalle osalle vuosina 1997-2000 osarahoitetuista ohjelmista. Menoista vain noin 1 prosentti liittyi koulutukseen, vaikka koulutus on erittäin tärkeää tarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi, ja 11 prosenttia käytettiin valvontayksiköiden perustamiseen tai uudelleenjärjestelyyn.

Neljä jäsenvaltiota (Saksa, Alankomaat, Portugali ja Kreikka) ilmaisi selkeästi pitävänsä yhteisörahoitusta välttämättömänä ohjelmien toteuttamiselle. Muista jäsenvaltioista Ruotsi ei kannata asetuksen (EY) N:o 723/97 soveltamisen jatkamista ja Itävalta, Tanska, Suomi, Irlanti, Luxemburg ja Yhdistynyt kuningaskunta katsovat, että ohjelmat olisi voitu toteuttaa yksinomaan kansallisella rahoituksella. Belgian, Espanjan ja Ranskan kanta ei ole yhtä selkeä siltä osin, kun ne katsovat, että ohjelmien toteuttaminen olisi ollut vaikeampaa jos ne olisi rahoitettu yksinomaan kansallisesta talousarviosta, ottaen huomioon yhteisön asetuksissa asetetut määräajat. Kaikki kyselyyn vastanneet jäsenvaltiot kuitenkin totesivat, että ohjelmilla on voitu parantaa valvonnan tehokkuutta, vaikka ne eivät voineet esittää käsityksensä tueksi osarahoitettujen toimien kustannustehokkuusanalyysiä.

9. Vuonna 2001 osarahoitetut ohjelmat

Yhteisön rahoitusosuus vuodeksi 2001 oli kaikkien jäsenvaltioiden osalta 12 500 781 euroa, josta 10 668 780 euroa (85 prosenttia) liittyi osana yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää käyttöön otettuihin paikkatietoja ja digitaalisia ortokuvia koskeviin järjestelmiin [2]. Komission yksiköt kehottivat 18. huhtikuuta 2000 jäsenvaltioita ottamaan huomioon vuotta 2001 koskevissa ohjelmissaan uudet velvoitteet, jotka johtuvat käsiteltävänä olevista ja ohjelmien esittämisen määräajan (31. toukokuuta 2000) jälkeen hyväksyttävistä asetuksista [3]. Ainoastaan Saksa, Itävalta ja Ranska ottivat tämän huomioon ja pystyivät näin ollen hyötymään osarahoituksesta paikkatietoja ja digitaalisia ortokuvia koskevien toimien toteuttamista varten vuodeksi 2001, jonka lopussa asetuksen (EY) N:o 723/97 voimassaolo päättyy. Saksa sai kyseisiä toimia varten yhteisön osarahoitusta 9 321 802 euroa, Ranska 549 121 euroa ja Itävalta 797 857 euroa. Muut jäsenvaltiot eivät olleet esittäneet vastaavia toimia määräajassa eivätkä siten saaneet osarahoitusta niitä varten.

[2] Neuvoston asetus (EY) N:o 1593/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 3508/92 muuttamisesta.

[3] Kyseessä on asetus (EY) N:o 1593/2000, jota käsiteltiin ennen 31. päivää toukokuuta 2000 ja joka hyväksyttiin vasta heinäkuussa 2000. Sama koskee asetusta (EY) N:o 1760/2000, joka hyväksyttiin niin ikään heinäkuussa 2000.

Tämän lisäksi Saksa on esittänyt ohjelman toimista, joilla pyritään laatimaan yhdenmukaiset tekniset normit EMOTR:n tukiosaston tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon ja hallinnoinnin järkeistämiseksi maksajavirastoissa, Kreikka on esittänyt ohjelman uusien tarkastajien palvelukseen ottamiseen osana asetuksen (EY) N:o 1621/1999 soveltamista [4] ja Yhdistynyt kuningaskunta ohjelman ATK-järjestelmän muuttamisesta asetukseen (EY) N:o 1750/1999 sisältyvän, maaseudun kehittämisen EMOTR-tukea koskevan säännöksen soveltamiseksi (Yhdistynyt kuningaskunta). Tanska, Alankomaat ja Italia eivät esittäneet vuotta 2001 koskevia ohjelmia.

[4] Asetuksessa (EY) N:o 1621/1999 säädetään tuesta tiettyjen kuivattujen viinirypälelajikkeiden tuotantoon tarkoitettujen viinirypäleiden viljelyyn.

10. Komission ehdotus

Komissio katsoo välttämättömäksi suojella yhteisön taloudellisia etuja EMOTR:n tukiosaston menojen osalta valvontarakenteiden uudenaikaistamisen, tehostaminen ja mukauttamisen avulla, ja se ehdottaa näin ollen asetuksen (EY) N:o 723/97 soveltamisen jatkamista. Kaikki kyselyyn vastanneet jäsenvaltiot myös totesivat, että ohjelmilla on voitu parantaa valvonnan tehokkuutta, vaikka ne eivät voineetkaan esittää käsityksensä tueksi osarahoitettujen toimien kustannustehokkuusanalyysiä.

Lisäksi paikkatieto- ja ortokuvajärjestelmien käyttöönotto osana yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää edellyttää jäsenvaltioilta merkittäviä taloudellisia panoksia. Toimen kustannukset ovat kaikkien jäsenvaltioiden osalta noin 116 miljoonaa euroa. Yhteisön asettama määräaika toimen toteuttamiselle on 1. tammikuuta 2005.

Tähän mennessä ainoastaan kolme jäsenvaltiota (Saksa, Itävalta ja Ranska) on voinut saada yhteisön rahoitusta paikkatietoja ja digitaalisia ortokuvia koskevan järjestelmän käyttöönottoa varten. Komission mielestä yhteisön osarahoitus vuodelle 2002 olisi oikeudenmukaista niiden jäsenvaltioiden kannalta, jotka eivät saaneet yhteisön rahoitusta kyseisiä toimenpiteitä varten, ja toisaalta se voisi edistää 1. päiväksi tammikuuta 2005 asetetun määräajan noudattamista.

Asetuksen (EY) N:o 723/97 soveltamisen jatkamisesta ylimääräisellä vuodella unionin talousarvioon kohdistuvat vaikutukset ovat arviolta 15 miljoonaa euroa, ja menot otetaan budjettikohtaan B1-3602.

Liite I

1997 Kansallisena valuuttana

>TAULUKON PAIKKA>

Liite I a

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 723/97 - Kyselyn tulokset

1997 Euroina

>TAULUKON PAIKKA>

Liite II

1998 Kansallisena valuuttana

>TAULUKON PAIKKA>

Liite II a

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 723/97 - Kyselyn tulokset

1998 Euroina

>TAULUKON PAIKKA>

Liite III

1999 Kansallisena valuuttana

>TAULUKON PAIKKA>

Liite III a

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 723/97 - Kyselyn tulokset

1999 Euroina

>TAULUKON PAIKKA>