52001DC0232

KOMISSION KERTOMUS EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla tehtyjen terästukipäätösten seuranta, viidestoista kertomus, toukokuu 2001

Sisällysluettelo

1. Yhteenveto

2. Yleiskatsaus

3. Irish Steel, Irlanti

4. Siderurgia Nacional, Portugali

5. EKO Stahl GmbH, Saksa

6. Voest Alpine Erzberg GmbH, Itävalta

1. Yhteenveto

Komissio esittää 4. huhtikuuta 1994 [1], 21. joulukuuta 1994 [2] ja 29. marraskuuta 1995 [3] tehtyjen päätöstensä nojalla EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisten teräs- ja rautamalmitukien seurantaa koskevan viidennentoista kertomuksensa.

[1] Päätökset 94/257-261/EHTY (EYVL L 112, 3.5.1994, s. 52, 58, 64, 71, 77).

[2] Päätös 94/1075/EHTY (EYVL L 386, 31.12.1994, s. 18).

[3] Päätös 96/269/EHTY (EYVL L 94, 16.4.1996, s. 17).

Edellä mainittujen päätösten mukaisesti tässä viidennessätoista kertomuksessa käsitellään seuraavia yrityksiä: Irish Steel, Siderurgia Nacional, EKO-Stahl ja Voest Alpine Erzberg. Koska useimmat tuen hyväksymistä koskevissa komission päätöksissä asetetut ehdot on jo täytetty, tässä kertomuksessa käsitellään vain niitä ehtoja, joiden täyttämistä komissio edelleen seuraa.

1.1. Irish Steel, Irlanti

Irish Ispatissa 31. joulukuuta 2000 mennessä toteutetut investoinnit eivät ole muuttaneet yrityksen tuotantokapasiteettia.

1.2. Siderurgia Nacional, Portugali

Seuranta kohdistuu valokaariuunin asentamista koskevaan suunnitelmaan; uunin pitäisi muutetun suunnitelman mukaan olla toiminnassa vuoden 2001 jälkipuoliskolla. SN Serviçosin sulkemisen suunnitellaan tapahtuvan vuoden 2001 ensimmäisellä kolmanneksella. Oikeudellisia toimia SN Serviçosin työvoiman vähentämiseksi on toteutettu. Tuetun rakenneuudistuksen loppuunsaattamisen seuraamiseksi komissio päätti jatkaa seurantaa 15. päivään maaliskuuta 2002.

1.3. Eko-Stahl, Saksa

Ainoat ehdot, joiden täyttämistä komissio edelleen seuraa, koskevat uuden kuumavalssaamon vuosikapasiteettirajoitusta (1,5 miljoonaa tonnia/vuosi helmikuusta 2000 alkaen) ja sen tuotannon käyttämistä ainoastaan yhtiön jatkojalostuksessa. Kapasiteettirajoitusta valvotaan elektronisella laitteella, jonka toimintaa komissio tarkkailee. Seurantakaudella kapasiteettirajoitusta noudatettiin.

1.4. Voest Alpine Erzberg, Itävalta

Rautamalmista laskutettu hinta vastasi markkinahintoja ja oli seurantajakson aikana korkeampi kuin ulkomailta tuodun rautamalmin hinta.

Päätöksessä hyväksyttiin 52 miljoonan Itävallan sillingin myöntäminen vuoden 2000 aikana. Vuonna 2000 maksettiin 35 miljoonaa Itävallan sillinkiä.

1.5. Aiemmin seurattuja yrityksiä koskevat keskeneräiset kysymykset

* ILP

Vuoden 2000 jälkipuoliskolla toteutetut investoinnit eivät ole muuttaneet yrityksen kokonaistuotantokapasiteettia raakateräksen ja kuumavalssattujen tuotteiden osalta.

* ACERALIA

Yrityksen kokonaistuotantokapasiteetti ei muuttunut vuoden 2000 jälkipuoliskolla.

* AHV-Ensidesa Capital

Yritykselle vuoden 2000 jälkipuoliskolla maksettu sosiaalituki oli tukipäätöksen mukaista.

* Acenor

Yritykselle vuoden 2000 jälkipuoliskolla maksettu sosiaalituki oli tukipäätöksen mukaista.

* Freital

Jäljellä oleva kapasiteetti ei kasvanut vuoden 2000 jälkipuoliskolla.

2. Yleiskatsaus

Siderurgia Nacional, EKO Stahl, Irish Steel, Voest Alpine Erzberg

>TAULUKON PAIKKA>

3. Irish Steel, Irlanti

Komissio päätti 7. helmikuuta 1996 (komission päätös 96/315/EHTY) [4] hyväksyä EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisen, enintään 38,298 miljoonan Irlannin punnan [5] suuruisen tuen, joka liittyy Irish Steel Ltd:n (ISL) myymiseen Ispat Internationalille ja on tarkoitettu Irish Steelin rakenneuudistukseen (ks. aiemmat seurantakertomukset).

[4] EYVL L 121, 21.5.1996, s. 6.

[5] 1 EUR = 0,7876 IRL.

Päätöksessä tuen hyväksymiselle asetettiin useita ehtoja (ks. aiemmat seurantakertomukset). Irlannin viranomaiset antoivat 16. maaliskuuta 2001 yhdennentoista seurantakertomuksen komission päätöksen mukaisesti. Kertomus sisälsi kyseisen päätöksen liitteen mukaiset taloutta koskevat tiedot ja suhdeluvut.

Ainoa vielä seurantaa vaativa ehto on tuotantokapasiteetin jäädyttäminen viideksi vuodeksi eli toukokuun 2001 loppuun. Irish Ispat Ltd:n vuonna 2000 toteuttamat investoinnit liittyivät laitteiden korvaamiseen ja huoltoon, tehtaan tuottavuuden parantamiseen ja tietojen luotettavuuden lisäämiseen, eivätkä ne ole muuttaneet yrityksen tuotantokapasiteettia.

4. Siderurgia Nacional, Portugali

4.1. Johdanto

Komissio hyväksyi 12. huhtikuuta 1994 [6] EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla portugalilaiselle valtion omistamalle teräsalan yritykselle Siderurgia Nacionalille myönnettävän 60,12 miljardin Portugalin escudon [7] tuen (ks. aiemmat seurantakertomukset).

[6] EYVL L 112, 3.5.1994, s. 52.

[7] 1 EUR = 200,482 PTE. Kokonaissumma 299 milj. EUR.

Tuki maksettiin vuosina 1994 ja 1995.

Komissio hyväksyi syyskuussa 1994 viidensien terästukisääntöjen [8] mukaisesti

[8] EYVL C 390, 31.12.1994, s. 18.

- 4 925 miljoonaa escudoa sosiaalitukea,

- 1 000 miljoonaa escudoa ympäristötukea.

Vuoden 2000 loppuun mennessä on sosiaalituesta maksettu 2 669,16 miljoonaa escudoa. Loput sosiaalituesta ja ympäristötuki voidaan vielä maksaa.

Tuen hyväksymiselle asetettiin useita ehtoja. Komissio seuraa edelleen seuraavien ehtojen täyttämistä:

- Seixalin tehtaan masuunin korvaaminen valokaariuunilla (kesken),

- henkilöstön kokonaismäärän vähentäminen 1 798 työntekijällä vuoden 1996 loppuun mennessä (viivästynyt).

Tässä kertomuksessa käsitellään 31. joulukuuta 2000 mennessä tapahtunutta kehitystä niiden tietojen perusteella, jotka Portugalin hallitus antoi 16. maaliskuuta 2001 toimittamassaan viidennessätoista seurantakertomuksessa. Kertomuksessa keskitytään niihin ehtoihin, joiden täyttymistä komissio edelleen seuraa.

4.2. Investoinnit

SN Longosin valokaariuuni

Portugalin terästeollisuuden alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman (PERG) mukaan masuuni piti korvata valokaariuunilla vuoden 1996 alkuun mennessä. Valokaariuunin asentaminen on viivästynyt viidellä vuodella, koska Portugalin hallitus päätti yksityistää tuotantoyritykset välittömästi, mikä ei sisältynyt alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, ja koska viranomaiset jättivät lopullisen investointipäätöksen SN Longosin uusille yksityisille osakkeenomistajille (vrt. aiemmat kertomukset).

Investoinnin loppuunsaattamisen tarkistettu aikataulu on seuraava:

Maa- ja vesirakennustyöt // Vuoden 2001 jälkipuolisko; osittain käynnissä

Asennus // Vuoden 2001 toinen ja kolmas neljännes

Käytön aloitus // Vuoden 2001 viimeinen neljännes

Uuni täysin käyttökunnossa // Vuoden 2002 ensimmäinen kolmannes

Komissio seuraa suunnitelman edistymistä vaihe vaiheelta. EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaista poikkeusta myönnettäessä masuunin korvaaminen valokaariuunilla katsottiin Siderurgia Nacionalin teollisen rakenneuudistuksen ratkaisevaksi osaksi.

Rakenneuudistusta ei näin ollen voida katsoa loppuun saatetuksi ennen kuin kyseinen investointi on toteutettu. Vaikka tällä hetkellä ei olekaan nähtävissä, että viivästys tekisi tarpeelliseksi myöntää lisää tukea SN Serviçosille, komission on seurattava tuetun rakenneuudistuksen loppuunsaattamista.

Näin ollen komissio päätti jo 15. lokakuuta 1998 pidentää seurantakautta vähintään 15. päivään syyskuuta 2000. Valokaariuuni-investointi on suunniteltu saatavan päätökseen vuoden 2001 alkupuoliskolla. Koska tällaisissa investoinneissa voi aina sattua viivästyksiä, komissio päätti riittävän pelivaran luomiseksi jatkaa seurantakautta 15. päivään maaliskuuta 2002 [9].

[9] SG (2001) D/285564, 31.1.2001.

4.3. Henkilöstömäärän kehitys

Henkilöstömäärän vähentäminen on jäljessä alkuperäisestä suunnitelmasta. Viivästyminen vaikuttaa ainoastaan SN Serviçosiin, eikä sillä näin ollen ole vaikutusta yksityistettyjen yritysten kannattavuuteen. Portugali ja SN Serviços ilmoittivat komissiolle, että SN Serviços on teknisistä syistä [10]päättänyt lopettaa toimintansa vuoden 2001 ensimmäisellä kolmanneksella eli ennen kuin uusi valokaariuuni, jonka SN Longos asentaa Seixaliin, alkaa toimia. Yritys aikoo lomauttaa henkilöstöä tänä aikana. Yritys aloitti vuonna 2000 oikeudelliset toimet työvoiman vähentämiseksi. Alkuperäisen suunnitelman toteuttamisessa tapahtunut viivästys koski vuoden 2000 lopulla yhteensä 33:a työntekijää.

[10] Vrt. neljästoista seurantakertomus.

Seuraavassa taulukossa esitetään henkilöstömäärän kehitys ja ennuste:

>TAULUKON PAIKKA>

*Odotetut vähennykset vuonna 2001.

**Laitteiden purkuun tarvittava työntekijämäärä.

SN Longos lisää henkilöstömääräänsä todennäköisesti heti kun uusi valokaariuuni otetaan käyttöön, joten yksityistettyjen yritysten henkilöstön kokonaismäärä kasvaa hieman masuunin sulkemisen jälkeen. Rakenneuudistussuunnitelmassa alunperin kaavailtu henkilöstömäärä, 1 410 työntekijää, saavutettaneen viimeistään vuoden 2001 aikana masuunin sulkemisen jälkeen.

Irtisanomisten rahoitus

>TAULUKON PAIKKA>

* Tarkemmat tiedot vuosista 1993-1999 aiemmissa kertomuksissa.

1 Viidensien (vuoteen 1996) ja kuudensien (vuodesta 1997) terästukisääntöjen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti valtion osuus näistä kustannuksista on 50 %.

2 Keskinäisillä sopimuksilla (neuvoteltu irtisanominen).

Kuudensien terästukisääntöjen 4 artiklan mukaan sallittua sosiaalitukea maksettiin vuonna 2000 259,6 miljoonaa Portugalin escudoa.

4.4. Myynti

SN Serviços myy billettejä Portugalin markkinoilla yksinomaan SN Longosille. Tuotteiden hinnat vahvistetaan tavanomaisin markkinaehdoin kolmeksi kuukaudeksi. Muu terästuotanto myydään markkinoilla markkinahinnoin (Metal Bulletinissa luetellut spot-hinnat). Tuoteryhmien keskihinnat on ilmoitettu seurantakertomuksessa. Komissio on verrannut näitä hintoja keskimääräisiin markkinahintoihin ja todennut niiden pysyneen tavanomaisen hintavaihtelun rajoissa.

4.5. Taloudellinen tulos

SN Serviços

Vaadittuja tuloslaskelmaa ja tasetta koskevia tietoja ei Portugalin viranomaisten mukaan ollut mahdollista esittää 15. maaliskuuta 2001 mennessä, koska yrityksen toimintaa ollaan lopettamassa [11].

[11] Portugalin viranomaisten mukaan viivästys johtuu yrityksen toiminnan lopettamisesta ja siitä, että tilintarkastuksesta on aiheutunut erityisvaatimuksia yrityksen toiminnan päätösvaiheessa. Lisävaikeuksia on aiheutunut talousosaston henkilöstön jäämisestä varhaiseläkkeelle, mikä on ilman muuta koetellut jäljelle jäänyttä henkilöstöä, jonka on tehtävä tarvittavat työt.

Huhtikuun 19. päivänä annetuista alustavista tiedoista käy kuitenkin ilmi, että vuoden 2000 tappio on 7 271 miljoonaa Portugalin escudoa.

Komissio on pahoillaan, etteivät Portugalin viranomaiset täyttäneet tietojenantovelvollisuuttaan ajoissa. Komissio aikoo sisällyttää seuraavaan seurantakertomukseensa lopulliset luvut vuodelta 2000 sekä vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon luvut.

4.6. Tuki

EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla hyväksytty tuki maksettiin kuudessa erässä maaliskuun 1994 ja kesäkuun 1995 välisenä aikana, kuten neljännessä seurantakertomuksessa todettiin. Viidensien terästukisääntöjen 3 artiklan nojalla hyväksyttyä ympäristötukea ei ole toistaiseksi maksettu. Viidensien ja kuudensien terästukisääntöjen 4 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytyn sosiaalituen käyttöä selostettiin edellä 4.3 kohdassa (irtisanomisten rahoitus).

5. EKO Stahl GmbH, Saksa

5.1. Johdanto

Komissio hyväksyi 21. joulukuuta 1994 [12] EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla EKO Stahl GmbH:lle myönnettävän 900,62 miljoonan Saksan markan [13] tuen (ks. aiemmat seurantakertomukset).

[12] EYVL L 386, 31.12.1994, s. 18.

[13] 1 EUR = 1,95 DEM. Kokonaissumma 462 milj. EUR.

Lisäksi komissio hyväksyi 21. joulukuuta 1994 [14] yhteensä 385 miljoonan Saksan markan [15] suuruisen alueellisen investointituen viidensien terästukisääntöjen 5 artiklan nojalla.

[14] EYVL C 18, 17.1.1997, s. 7

[15] 197 milj. EUR.

Tuen hyväksymiselle asetettiin useita ehtoja. Komissio seuraa edelleen seuraavien ehtojen täyttämistä:

- uuden kuumavalssaamon vuosikapasiteetti nostetaan 900 kilotonniin vuodessa vuoden 1997 loppuun mennessä ja pidetään tällä tasolla tammikuun 2000 loppuun. Helmikuusta 2000 alkaen yritys saa nostaa tämän valssaamon kapasiteetin 1,5 miljoonaan tonniin vuodessa tammikuun 2005 loppuun asti (seurannassa).

- uuden kuumavalssaamon tuotantoa käytetään ainoastaan jatkokäsittelyyn yrityksen omissa kylmävalssaamoissa (toistaiseksi noudatettu).

Tässä kertomuksessa käsitellään 31. joulukuuta 2000 mennessä tapahtunutta kehitystä niiden tietojen perusteella, jotka Saksan hallitus antoi 15. maaliskuuta 2001 komissiolle toimittamassaan kertomuksessa.

5.2. Kapasiteetin rajoitukset

Uuden kuumavalssaamon vuosikapasiteetin rajoittaminen 900 kilotonniin vuodessa vuoden 2000 tammikuun loppuun asti ja sen jälkeen 1,5 miljoonaan tonniin vuoden 2005 tammikuun loppuun asti varmistetaan elektronisella laitteella, joka tekee näiden enimmäismäärien ylittämisen teknisesti mahdottomaksi. Komissio hyväksyi ehdotetun teknisen ratkaisun periaatteessa vuoden 1996 alussa. Järjestelmän yksityiskohdat löytyvät viidennestä seurantakertomuksesta. Järjestelmä on toiminut luotettavasti ja tuotantomäärät on ilmoitettu komissiolle säännöllisesti.

Hyväksytty kapasiteetin lisäys helmikuusta 2000 alkaen aiheutti yritykselle teknisiä ongelmia, koska elektroninen laite on säädetty heinäkuusta kesäkuuhun kestävälle kapasiteettivuodelle. Näin ollen komissio hyväksyi 15. maaliskuuta 1999 Saksan viranomaisten ehdotuksen, jonka mukaan tuotanto heinäkuusta 1999 heinäkuuhun 2000 lasketaan näiden kahden enimmäismäärän painotetun keskiarvon perusteella, jolloin heinäkuusta 1999 kesäkuuhun 2000 kestävän kapasiteettivuoden vuosikapasiteetiksi saadaan 1,150 miljoonaa tonnia [16]. Elektroninen laite mukautettiin tämän mukaisesti 1. heinäkuuta 1999 ja säädettiin 1,5 miljoonaan tonniin/vuosi 1. heinäkuuta 2000.

[16] Tarkemmin kolmannessatoista kertomuksessa.

5.3. Kuumavalssaamon tuotanto

Kuumavalssaamossa valmistettuja kuumavalssattuja teräsnauhoja käytetään yksinomaan kylmävalssaamossa.

Kuumavalssaamon tuotanto oli vuoden 2000 jälkipuoliskolla 749 600 tonnia ja koko vuonna 1 340 900 tonnia.

6. Voest Alpine Erzberg GmbH, Itävalta

6.1. Johdanto

Komissio päätti 29. marraskuuta 1995 [17] hyväksyä Voest Alpine Erzberg GmbH:lle (VAEG) myönnettävän valtiontuen sen kaivostoiminnan lakkauttamiseksi asteittain vuoteen 2002 mennessä. Hyväksytystä tuesta 272 miljoonaa Itävallan sillinkiä on tarkoitettu vuosien 1995-2002 tappioiden kattamiseen ja 136 miljoonaa sillinkiä [18] kuluihin, jotka aiheutuvat kaivoksen sulkemisesta turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.

[17] EYVL L 94, 16.4.1996, s. 17.

[18] 1 EUR = ATS 13,7603. 272 milj. ATS = 19,76 milj. EUR; 136 milj. ATS = 9,88 milj. EUR.

Tuen hyväksymiselle asetettiin muun muassa seuraavat ehdot:

- edellä olevassa taulukossa ilmoitettu tuen vuotuinen enimmäismäärä ja tuotannon vuotuinen enimmäismäärä eivät ylity (toistaiseksi noudatettu; vrt. jäljempänä 6.2.2.1),

- toimintatuen määrä ei ylitä tuotantokustannusten ja myyntitulojen erotusta (toistaiseksi noudatettu),

- rautamalmista laskutettu hinta vastaa markkinahintaa eikä ole alhaisempi kuin ulkomailta tuodun rautamalmin hinta (toistaiseksi noudatettu).

Tässä kertomuksessa käsitellään 31. joulukuuta 2000 mennessä tapahtunutta kehitystä niiden tietojen perusteella, jotka Itävallan hallitus antoi 14. maaliskuuta 2001 komission pyynnön mukaisesti toimittamassaan yhdennessätoista seurantakertomuksessa.

6.2. Uusi seurantakertomus

6.2.1. Yritys

Voest Alpine Erzberg Gesellschaft mbH:n (VAEG) omistaa ÖIA Bergbauholding Aktiengesellschaft, joka kuuluu Itävallan valtion kokonaan omistamaan Österreichische Industrieholding Aktiengesellschaft -nimiseen teollisuuden holdingyhtiöön. VAEG harjoittaa alhaisen rautapitoisuuden omaavan (n. 32 prosenttia rautaa) malmin louhintaa. Yrityksellä on vain yksi asiakas, Voest Alpine Stahl AG (VASA), joka yksityistettiin syksyllä 1995.

6.2.2. Toimintatuki

6.2.2.1. Tuotanto ja myynti

Vuonna 2000 VAEG tuotti 860 000 tonnia rautamalmia, jonka rautapitoisuus oli keskimäärin 33,6 prosenttia, sekä 1,026 miljoonaa tonnia heikompilaatuista tuotetta, jota VASA voi käyttää masuunin panosmateriaalina (Möllerzusatzmaterial). Nämä määrät myytiin ja toimitettiin VASA:lle. Edellä mainittu 860 000 tonnin tuotanto ylittää 9 000 tonnilla vuoden 2000 enimmäismäärän [19]. Itävallan viranomaisten mukaan tämä pieni lisämäärä oli varmuusmarginaali siltä varalta, että VASA ei malmin huonolaatuisuuden vuoksi hyväksyisi kaikkia toimituksia. Itävallan viranomaiset ovat sitoutuneet vähentämään lisämäärän vuodelle 2001 hyväksytystä enimmäismäärästä.

[19] Vrt. neljästoista seurantakertomus, s. 16.

6.2.2.2. Tuotantokustannukset

Vuonna 2000 rautamalmin ja heikompilaatuisen materiaalin tuotantokustannukset, sulkemis- ja sopeutustoimet mukaan luettuina, olivat 130,77 Itävallan sillinkiä tonnilta. Tuotantokustannukset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä.

6.2.2.3. Hinnoittelu

Vakiolaatuinen rautamalmi myytiin hintaan 139,50 sillinkiä (10,14 EUR) tonnilta. Tämä vakiohinta vahvistettiin marraskuussa 1999 koko vuodeksi 2000.

Heikompilaatuista materiaalia (Möllerzusatzmaterial) myytiin 82,15 sillingillä (5,97 EUR) tonnilta kalkkikivimurskan (Kalkschotter) markkinahinnan perusteella.

Rautamalmin ja heikompilaatuisen materiaalin (Möllerzusatzmaterial) toimitusten keskihinta oli 105,20 sillinkiä (7,95 EUR) tonnilta. Laskutettu hinta, mukaan lukien kulut kuljetuksesta VASA:lle Linziin, oli 684,14 sillinkiä (49,72 EUR) tonnilta rautaa.

Itävallan yhdennessätoista seurantakertomuksessaan esittämät tiedot vahvistavat Voest Alpine Rohstoffbeschaffungs GmbH:n antamat tiedot, joiden mukaan edellä esitetty rautamalmitonnin hinta on korkeampi kuin tuontimalmista maksettava vertailuhinta. Tiedon antanut yritys on Voest-Alpine Stahl AG:n tytäryhtiö, joka vastaa raaka-aineen ostosta.

Näin voidaan todeta, että vuoden 2000 jälkipuoliskon hinnat eivät olleet alhaisempia kuin 29. marraskuuta 1995 tehdyn komission päätöksen 2 artiklassa määrätään.

6.2.2.4. Toimintatuki

VAEG:n kokonaistappiot vuonna 2000 olivat -46,88 miljoonaa Itävallan sillinkiä (-3,41 miljoonaa EUR).

Kauden kokonaistappioista noin 11,5 miljoonaa sillinkiä liittyi sulkemistoimiin. Lisätietoja tappioista esitetään liitteessä.

Toimintatukea maksettiin vuonna 2000 24 miljoonaa Itävallan sillinkiä, vaikka komission vuodeksi 2000 hyväksymä määrä on 30 miljoonaa Itävallan sillinkiä.

6.2.3. Sulkemistuki

Sulkemistukea maksettiin vuonna 2000 11 miljoonaa Itävallan sillinkiä, vaikka komission vuodeksi 2000 hyväksymä määrä on 22 miljoonaa Itävallan sillinkiä.

6.2.4. Maksetun tuen ja hyväksytyn tuen vertailu

>TAULUKON PAIKKA>

* Tarkemmat tiedot vuosista 1995-1999 aiemmissa kertomuksissa.

6.2.5. Henkilöstömäärän kehitys

Henkilöstömäärän vähentämistä suunnitellaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kokonaistyövoima supistettiin 202 henkilöön vuonna 2000. Näin ollen henkilöstön vähentäminen on edennyt suunniteltua nopeammin.

LIITE

Tuotannon kulujen ja tuottojen vertailu vuonna 2000

>TAULUKON PAIKKA>