52001AE0231

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Neuvoston päätös yhteisön mekanismin perustamisesta hätätilanteissa toteutettavien pelastuspalvelutoimien koordinointia varten"

(2001/C 139/07)

Neuvosto päätti 24. lokakuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -jaosto antoi lausuntonsa 1. helmikuuta 2001. Esittelijä oli Soscha zu Eulenburg.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28. helmikuuta ja 1. maaliskuuta 2001 pitämässään 379. täysistunnossa (helmikuun 28. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Komission ehdotuksen pääsisältö

1.1. Ehdotuksella pyritään koordinoimaan tehokkaammin jäsenvaltioiden pelastusyksiköiden erillisiä toimia. Kyseessä on siis nykyisen pelastuspalvelun alan toimintaohjelman täydennys.

1.2. Viime aikojen monet suuronnettomuudet ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja useissa jäsenvaltiossa ja naapurimaissa. Ehdotus pelastuspalvelutoimia koskevasta yhteisön vahvistetusta mekanismista on vastaus niiden johdosta esitettyihin pyyntöihin pelastuspalvelutoimien pikaiseksi tehostamiseksi yhteisön tasolla.

1.3. Eräät ehdotetut toimet kuten ennakkoilmoitukset, operatiivisten yksiköiden nimeäminen, arviointi- ja koordinointiryhmien perustaminen ja yhteisiä toimia koskevien sääntöjen vahvistaminen eivät sisälly nykyiseen toimintaohjelmaan. Näin ollen ehdotus yhteisön vahvistetusta mekanismista ylittää nykyisen toimintaohjelman puitteet. Tämä koskee myös yhteisen toimintakyvyn parantamiseen tähtäävää koulutusohjelmaa.

1.4. Hätätilanteiden hallintaa koskevan nykyisen järjestelmän perustana on jäsenvaltioiden keskinäisen avunannon parantamisesta luonnonkatastrofin tai teknologisen suuronnettomuuden tapahtuessa 8. heinäkuuta 1991 annettu päätöslauselma.

2. Yleistä

2.1. Periaatteellinen kanta

Talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen komission ehdotukseen. Komitea pitää yhteisön mekanismin perustamista mahdollisesti kiireellisiä pelastuspalvelutoimia varten, joita toteutetaan vakavien hätätilanteiden sattuessa tai välittömästi uhatessa, yhteisön pelastuspalvelun alan nykyisen toimintaohjelman hyvänä täydennyksenä.

2.2. Toteutettavat toimet

2.2.1. Mekanismiin sisältyvät toimet, kuten

- hätätilanteissa toteutettavia koordinoituja avustustoimia varten käytettävissä olevien voimavarojen määrittäminen

- koulutusohjelman perustaminen

- arviointi- ja koordinointiryhmien perustaminen

- hätäviestintäjärjestelmän luominen,

soveltunevat periaatteessa ainakin osittain yhteistyön ja koordinaatiomahdollisuuksien parantamiseen suuronnettomuustapauksissa.

2.2.2. Jäsenvaltioiden osittain erittäin suuresti toisistaan eroavista lähtötilanteista johtuen ongelmia mekanismin toimeenpanossa ei kuitenkaan voitane välttää. Asiaa käsitellään tarkemmin kohdassa 3, jossa esitetään erityisiä huomautuksia yksittäisistä artikloista ja liitteistä.

2.2.3. Komission tulisi päättäväisesti tukea myös valmiusjärjestelmien kehittämistä ehdokasmaissa.

2.2.4. TSK yhtyy komission käsitykseen siitä, että pelastuspalvelutoimia koskeva vahvistettu mekanismi voi olla osa unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvaa yleistä ei-sotilaallista reagointia EU:n ulkopuolisissa maissa tapahtuviin kriisitilanteisiin.

3. Erityistä

3.1. Tiedottaminen (2 artikla)

Komitea pitää myönteisenä laajaa tiedottamista vakavista hätätilanteista ja suuronnettomuuksista jäsenvaltioiden kesken sekä komissiolle. Viestintäkanavat on kuitenkin määriteltävä selkeästi ja sitovasti etukäteen, jotta vältytään turhalta työltä ja jotta toiminnan tehokkuus voidaan varmistaa.

3.2. Kapasiteetti (3 artikla)

3.2.1. Artiklassa käytetty ilmaisu "pelastuspalveluidensa yksiköt, jotka ovat käytettävissä tai jotka voidaan koota ulkomailla tapahtuvaa toimintaa varten erittäin lyhyellä varoitusajalla" on erittäin ylimalkainen. Tarkemman tiedonsaannin ja voimavarojen määrittämisen helpottamiseksi TSK suosittaa, että 8 artiklassa mainitussa hallintokomiteassa kehitetään tiedonhankintamalli, jonka mukaan normitetut tiedot - esimerkiksi yksikköjen koosta tai avunannon tavoitteesta - ovat vertailukelpoisia ja mahdollistavat siten toimintakapasiteetin arvioimisen.

3.2.2. Nykyisiä, useita maita kattavia tietopankkeja ja muita tietolähteitä - etenkin valtiosta riippumattomien järjestöjen voimavaroja - tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon, ja ne olisi sisällytettävä sopivalla tavalla viestintäjärjestelmään. Jäsenvaltioiden tulisi siis omalta osaltaan edistää tiedonhankintaa.

3.3. Pelastuspalvelutoimien koordinointi (4 artikla)

3.3.1. Koulutusohjelman kehittämisestä puhuttaessa herää pakostakin kysymys sen täsmällisistä tavoitteista. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa määriteltävän koulutustavoitteen on oltava mahdollisimman konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen.

3.3.2. Komitea kannattaa ohjelman perustamista kokemusten arviointia ja levittämistä varten.

3.4. Avunpyyntö (5 artikla)

3.4.1. TSK huomauttaa, että esitetyt mahdollisuudet avun pyytämiseksi täydentävät tarvittaessa jäsenvaltioiden välillä voimassa olevia kahdenkeskisiä sopimuksia sekä "rajatylittävää pelastuspalvelua" eli naapuriavun puitteissa annettavaa tukea. Viittaus näihin nykyisiin toimintatapoihin olisi toivottava.

3.4.2. 5 artiklan 1 kohdan ilmaisun "Kun hätätilanne syntyy yhteisön alueella" jälkeen tulisi lisätä "tai kun jäsenvaltiolle aiheutuu uhkaa sen rajojen ulkopuolella sattuneesta suuronnettomuudesta".

3.5. EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen (6 artikla)

Komitea pitää yhteisön jäsenyyttä hakeneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä Kyproksen, Maltan ja Turkin mukaanottoa mekanismiin erittäin tervetulleena.

3.6. Erityishuomioita liitteestä - yhteisön alueella toteutettavien avustustoimien perusperiaatteet

3.6.1. Pelastusyksiköiden 48 tunnin omavarainen toimintakyky itse paikalla on vaikeasti toteutettavissa, vaikka siihen tulisikin pyrkiä. Koska pelastusyksiköt on joka tapauksessa liitettävä olemassa oleviin toimintarakenteisiin, vaatimus 24 tunnin logistisesta itsenäisyydestä lienee riittävä.

3.6.2. Perusperiaatteiden 3. kohta - tehtäväjaon mukainen johtaminen vaikuttaa komitean mielestä järkevältä. Väärinkäsitysten välttämiseksi on kuitenkin aina määriteltävä pelastusyksikölle annettavien tehtävien rajat.

3.6.3. Perusperiaatteiden 5. kohta - käytännössä apua pyytävän jäsenvaltion saattaa olla vaikea toteuttaa sille asetettu vaatimus huolehtia tarvittavien toimintaa tukevien välineiden saatavuudesta sekä viestinnästä. Yhteistyön yksityiskohdista on sovittava ennen pelastustoimia ja viestintäongelmat on ratkaistava etukäteen.

3.6.4. Perusperiaatteiden 6. ja 7. kohta - talous- ja sosiaalikomitea kannattaa tuen antamista ja hallinnon yksinkertaistamista näissä kysymyksissä.

Bryssel 28. helmikuuta 2001.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs