52000DC0882

29. RAHOITUSKERTOMUS EUROOPAN MAATALOUDEN OHJAUS- JA TUKIRAHASTO EMOTR TUKIOSASTO - VARAINHOITOVUOSI 1999 -

(komission esittämä)

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ

1. Yhteisön markkinarahoituksen kehitys

1.1. Talousarviomenettely

1.1.1. Alustava talousarvioesitys

1.1.2. Oikaisukirjelmä

1.1.3. Talousarvio

1.1.4. Talousarvion toteutuminen

1.1.5. Määrärahasiirrot luvusta toiseen alaluokassa B1

1.1.6. Korjaava ja täydentävä talousarvio

1.1.7. Pyyntö määrärahojen siirtämiseksi varainhoitovuodelle 2000

1.1.8. EMOTR:n tukiosaston menojen osuus Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

1.2. Menojen jakautuminen toimenpiteiden taloudellisen luonteen mukaan

1.2.1. Vientituet

1.2.2. Interventiot

1.2.2.1. Tasaustuet

1.2.2.2. Varastoinnista aiheutuvat interventiomenot

1.2.2.3. Tuotteiden markkinoiltapoistaminen ja siihen rinnastettavat toimet

1.2.2.4. Tuotannon ohjauspalkkiot

1.3. Menojen jakautuminen aloittain

1.4. Menojen jakautuminen jäsenvaltioittain

2. Käyttövarat ja määrärahojen hallinto

2.1. Talousarvio

2.2. Määrärahatilanne

2.3. Ennakot

2.4. Ennakoiden vähennykset

3. Valvontatoimet

3.1.1. Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä

3.1.2. Yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevien säädösten kehitys vuonna 1999

3.2. Oliiviöljyn valvontavirastot

3.3. Valvonnan tehostamista koskeva yhteisrahoitus

4. Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

HUOMAUTUKSET

29. RAHOITUSKERTOMUS

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOTR tukiosasto - varainhoitovuosi 1999 -

TAULUKKO 1

VARAINHOITOVUONNA 1999 KÄYTETYT KESKIMÄÄRÄISET MUUNTOKURSSIT

(vrt. liite 16)

EUROOPAN YHTEISÖ // 1 EUR

B // 40,335560

DK // 7,439393

D // 1,955406

EL // 325,175392

E // 166,380128

F // 6,557934

IRL // 0,787469

I // 1 936,155764

LUX // 40,330757

NL // 2,203658

A // 13,757502

P // 200,474899

FIN // 5,945171

S // 9,214029

UK // 0,686409

LYHENNELMÄ 29. RAHOITUSKERTOMUS EMOTR TUKIOSASTO

YHTEISÖN MARKKINARAHOITUKSEN KEHITYS

Talousarviomenettely

Alustava talousarvioesitys

Komissio hyväksyi alustavan talousarvioesityksen (ATE) 30. huhtikuuta 1998. Määrärahojen tarpeeksi arvioitiin vuoden 1999 ATE:n perusteella 40 440 miljoonaa euroa eli 4 748 miljoonaa euroa vähemmän kuin maatalouden menolinjaus (45 188 milj. euroa).

Oikaisukirjelmä

Komissio hyväksyi 28. lokakuuta 1998 oikaisukirjelmän, jossa otettiin huomioon maatalouden suhdanteiden epäsuotuisa kehitys sekä jonkin verran ylimääräisiä menoja aiheuttanut uusi lainsäädäntö.

Maatalouden suhdanteiden epäsuotuisan kehityksen vuoksi ennakoidut menot ovat kasvaneet yhteensä 436 miljoonaa euroa ATE: en nähden.

+ // Viljat (+ 1 007 milj. euroa) Maailmanmarkkinahintojen lasku kasvatti vientitukien ja julkisen varastoinnin määrärahatarpeita.

+ // Sokeri (+ 236 milj. euroa)Maailmanmarkkinahintojen lasku kasvatti vientitukia.

- // Lampaan- ja vuohenliha (- 255 milj. euroa)Keskihinnat nousivat yhteisön markkinoilla.

- // Maito ja maitotuotteet (- 237 milj. euroa)Kaupan pidetyn maidon tuotanto väheni.

- // Naudanliha (- 221 milj. euroa)Sonnipalkkioita haettiin vähemmän, mutta tämä korvautui osittain vientitukien kasvulla.

Äskettäin hyväksytty maatalouslainsäädäntö aiheutti 77 miljoonan euron ylimääräisen määrärahatarpeen, josta 49 miljoonaa euroa liittyi neuvoston päätökseen hintapaketista.

Oikaisukirjelmässä esitetty määrärahatarve oli siten 40 953 miljoonaa euroa eli ATE ylittyi 513 miljoonalla eurolla. Lukuun B0-40 (alustavat määrärahat) kirjattiin 105 miljoonan euron määräraha.

Talousarvio

Neuvosto ja Euroopan parlamentti neuvottelivat 24. marraskuuta komission tuolloin esittämien ehdotusten perusteella. Tulokset olivat seuraavat:

Oikaisukirjelmä hyväksyttiin, mutta ehdotettu 513 miljoonan euron korotus korvattiin vastaavalla vilja-alan vähennyksellä. Tämä vähennys vastaa oikaisukirjelmän laatimisen jälkeen tapahtuneesta viljan maailmanmarkkinahintojen merkittävästä kasvusta johtuvaa säästöä.

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden määrärahoja korotettiin 20 miljoonaa euroa (kirjattu luvun B0-40 varaukseen), joka otettiin viljavarastojen arvonalennukselle varatusta alamomentista.

Hedelmä- ja vihannesalalta sekä maitotuotealalta siirrettiin 80 miljoonaa euroa lukuun B0-40.

Euroopan parlamentin puhemiehen 17. joulukuuta 1998 hyväksymät EMOTR:n tukiosaston määrärahat ovat 40 440 miljoonaa euroa (mukaan lukien 205 miljoonan euron määrärahat luvussa B0-40).

Talousarvion toteutuminen

EMOTR:n tukiosaston määrärahoista varainhoitovuodeksi 1999 on käytetty 39 540,8 miljoonaa euroa eli 97,8 prosenttia talousarvion alaluokkaan B1 otetuista määrärahoista. Menot ovat 899,2 miljoonaa euroa alkuperäisiä määrärahoja pienemmät.

Edellä ilmoitetuissa menoissa on otettu huomioon komission päättämät jäsenvaltioille maksettavien ennakoiden vähennykset (kuukausikorvausten vähennykset). Nämä menot ovat kasvaneet, sillä varainhoitovuonna 1998 niiden määrä oli 38 748 (lisäystä 2 %).

Määrärahasiirrot luvusta toiseen alaluokassa B1

EMOTR:n tukiosastossa tehtiin varainhoitovuoden 1999 aikana ainoastaan kaksi lukujen välistä määrärahasiirtoa.

Budjettivallan käyttäjä ehdotti ensimmäistä määrärahasiirtoa nro 46/99 kesän jälkeen. Siirto oli välttämätön seuraavien lukujen määrärahojen lisäämiseksi:

B1-14 // Kuitukasvit ja silkkiäistoukat (+ 60 milj. euroa)

B1-22 // Lampaan- ja vuohenliha (+ 120 milj. euroa)

B1-23 // Sianliha, munat ja siipikarja (+ 50 milj. euroa).

Näiden määrärahojen summa oli 230 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 prosenttia EMOTR:n tukiosaston määrärahoista.

Budjettivallan käyttäjä ehdotti toista määrärahasiirtoa nro 73/99 joulukuussa 1999 varainhoitovuoden menojen toteutumisen perusteella. Siirto koski yhteensä 339,3 miljoonaa euroa. Sillä lisättiin pääasiassa seuraavien kahden luvun määrärahoja:

B1-11 // Sokeri (+ 180 milj. euroa)

B1-31 // Elintarvikeohjelmat (+ 55 milj. euroa).

Muiden alojen määrärahojen lisätarve ei ollut yhtä merkittävää.

Korjaava ja täydentävä talousarvio

Varainhoitosääntelyn mukaan budjettivallan käyttäjälle on mahdollista esittää muutoksia alkuperäiseen talousarvioon. Niitä varten laaditaan korjaava ja täydentävä talousarvio (KTT). Varainhoitovuonna 1999 käytettiin tätä mahdollisuutta, ja komissio teki yhteisymmärryksessä molempien budjettivallan käyttäjien kanssa ehdotuksen KTT 4/99, jossa EMOTR:n tukiosaston määrärahoista siirrettiin 200 miljoonaa euroa talousarvion muihin osiin. Ero talousarvioon otettujen määrärahojen ja varainhoitovuoden lopulla arvioidun toteutumisen välillä mahdollisti kyseisen määrän siirtämisen ilman, että sillä on vaikutusta maatalousmenojen rahoitukseen EMOTR:n tukiosastosta. KTT:n ansiosta voidaan rahoittaa muun muassa eräitä Kosovon jälleenrakennushankkeita.

Syyskuun 7. päivänä käydyissä kolmikantaneuvotteluissa, jotka edelsivät KTT 4/99:n hyväksymistä, komissio ehdotti lisäksi kahdelle budjettivallan käyttäjälle KTT 5/99:ä lisätarpeiden kattamiseksi. Tarpeet katettaisiin siirtämällä 202 miljoonaa euroa EMOTR:n tukiosaston määrärahoja.

Pyyntö määrärahojen siirtämiseksi varainhoitovuodelle 2000

Komissio ehdotti kalenterivuoden 2000 alussa budjettivallan käyttäjälle erillistä määrärahojen siirtoa varainhoitovuoden 1999 määrärahoista. Komissio voi ehdottaa budjettivallan käyttäjälle varainhoitovuoden lopussa sitomattomina olevien määrärahojen siirtoa (muu kuin määrärahojen automaattinen siirtyminen), jos kyseessä olevien kohtien määrärahat eivät seuraavan varainhoitovuoden talousarviossa kata tarpeita.

Komissio pyysi määrärahojen siirtoa varainhoitovuoden 2000 lisätarpeen kattamiseksi. Lisätarve johtuu maatalouden valuuttajärjestelmän tukien ensimmäisen vuosierän maksun viivästymisestä Italiassa vuonna 1999 (130 milj. euroa). Vuoden 2000 talousarvioon on kirjattu määrärahat ainoastaan toisen erän maksua varten (101 milj. euroa). Ensimmäisen erän myöhästyneen maksamisen vuoksi myös toinen erä maksetaan todennäköisesti ennakoitua myöhemmin eli varainhoitovuoden 2001 aikana. Määrärahojen siirtopyyntö koskee siis 29 miljoonaa euroa.

Komissio pyysi lisäksi määrärahojen siirtoa noin 4 miljoonan euron edestä Venäjän elintarvikeapuun liittyviin petostentorjuntatoimenpiteisiin. Näitä varainhoitovuoden 1999 aikana siirrettyjen tavaramäärien seurantaa, valvontaa, arviointia ja tilintarkastusta koskevia toimia on jatkettava varainhoitovuonna 2000 toimenpiteen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Koska vuoden 2000 talousarviossa ei ole tätä varten määrärahoja, on tarpeen ehdottaa budjettivallan käyttäjälle määrärahojen siirtoa.

EMOTR:n tukiosaston menojen osuus Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

EMOTR:n tukiosaston menojen osuus Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuonna 1999 on 49,9 prosenttia (ks. kaaviot 1A ja 1B). Määrä ei poikkea edellisistä vuosista.

Menojen jakautuminen toimenpiteiden taloudellisen luonteen mukaan

Vuoden 1999 kaikista menoista (39 540,8 milj. euroa) oli vientitukimenoja 5 572,8 miljoonaa euroa (14,1 %) ja interventiomenoja 33 968,0 miljoonaa euroa (85,9 %) (tarkempia tietoja esitetään liitteessä 5). Varainhoitovuoden 1998 kokonaismenoista (38 748,1 milj. euroa) vientitukien osuus oli 4 826,4 miljoonaa euroa (12,5 %) ja interventioiden 33 921,8 miljoonaa euroa (87,5 %).

Vientituet (liite 5)

Edellisistä vuosista poiketen vientitukimenot eivät enää laskeneet.

Interventiot (liite 6)

Asetuksen (ETY) N:o 729/70 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti interventioiksi (33 968,0 milj. euroa vuonna 1999) luokitellaan paitsi varastoinnin tuet (1 568,3 milj. euroa vuonna 1999 eli 4,6 % kaikista interventiomenoista) ja markkinoilta poistamistoimet (346,2 milj. euroa eli 1,0 %), myös ja erityisesti tasaustuet (31 923,8 milj. euroa eli 94,0 %) ja tuotannon ohjauspalkkiot (154,3 milj. euroa eli 0,5 %) (ks. liite 6).

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

1.1.1.1. Tasaustuet

Tasaustuet ovat edelleen tärkein interventiotyyppi (liite 7).

Tähän otsakkeeseen kuuluvat tuet, joita myönnetään tuotantoon (hehtaarituki, maan viljelykäytöstä poistaminen, sonni- ja emolehmäpalkkiot, jotka on otettu käyttöön tai joita on lisätty YMP:n uudistuksen yhteydessä), jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Se kattaa myös kesannointi- ja tulotuet.

1.1.1.2. Varastoinnista aiheutuneet interventiomenot

Varastoinnista aiheutuneet interventiomenot (liite 6) olivat 1 568,3 miljoonaa euroa eli 4,6 prosenttia kaikista interventioista (varainhoitovuosi 1994: 4,4 prosenttia, 1995: 1,3 prosenttia, 1996: 4,3 prosenttia, 1997: 4,6 prosenttia ja 1998: 5,2 prosenttia). Tällaiset interventiot kattavat sekä yksityisen että julkisen varastoinnin kustannukset (tarkempia tietoja liitteessä 10 a).

Tästä 1 568,3 miljoonan euron kokonaismäärästä oli yksityisen varastoinnin menoja 562,2 miljoonaa euroa ja julkisen 1 006,2 miljoonaa euroa.

Yksityisen varastoinnin tuki koskee erityisesti sokerialaa (342,8 milj. euroa), mutta kustannukset katetaan tällä alalla sokerinvalmistajilta perittävillä varastointimaksuilla (ks. liite 13). Seuraavina ovat maitotuotteiden (114,4 milj. euroa), sianlihan (45,9 milj. euroa) sekä viini- ja alkoholialan tuotteiden varastointikustannukset (41,3 milj. euroa).

1.1.1.3. Tuotteiden markkinoiltapoistaminen ja siihen rinnastettavat toimet

Tuotteiden markkinoiltapoistaminen ja siihen rinnastettavat toimet (346,2 milj. euroa) koskevat vain muutamaa alaa: viiniala (tislaus) 247,7 miljoonaa euroa, hedelmät ja vihannekset 90,6 miljoonaa euroa ja kalastustuotteet 7,9 miljoonaa euroa. Niiden osuus kaikista interventioista on 1,0 prosenttia, kun se varainhoitovuonna 1998 oli 1,2 prosenttia.

1.1.1.4. Tuotannon ohjauspalkkiot

Tuotannon ohjauspalkkiot (154,3 milj. euroa) koskevat ainoastaan tupakka- (93,7 milj. euroa) sekä vihannes- ja hedelmäalaa (29,7 milj. euroa), eläintuotteisiin liittyviä muita toimia (16,4 milj. euroa) sekä viini- (9,0 milj. euroa) ja maitotuotealaa (5,6 milj. euroa). Niiden osuus kaikista interventioista on 0,5 prosenttia, kun se varainhoitovuonna 1998 oli 0,4 prosenttia.

Menojen jakautuminen aloittain (liitteet 4 ja 21 b)

Kasvituotteiden (luvut 10-18) menot ovat 0,8 prosenttia pienemmät kuin talousarvioon otetut määrärahat. Tämä melko pieni ero johtuu kuitenkin hyvin erilaisista kehityssuunnista. Sokerin ja kuitukasvien menot olivat määrärahoja suuremmat, mikä johtui pääasiassa maailmanmarkkinahintojen laskusta. Muiden tuotteiden menot ovat sitä vastoin olleet talousarviomäärärahoja pienemmät. Oliiviöljyn maksujen myöhästymiset ja Kreikan ennakoiden väheneminen ovat syynä määrärahojen toteutumistasoon. Hedelmä- ja vihannesalalla vähäisemmät markkinoilta poistamiset (kukkakaalit, persikat, appelsiinit, omenat) sekä banaanituen pienemmät menot ovat syynä määrärahojen alikäyttöön. Viinialan hyvä markkinatilanne ja viiniköynnösten raivausohjelmien vähäisempi käyttö ovat aiheuttaneet säästöjä tällä alalla. Tupakan osalta palkkioiden maksuaikataulun sääntelyä koskeva muutos on johtanut määrärahoja pienempiin menoihin.

Eläintuotteiden alalla (luvut 20-26) on saatu merkittäviä säästöjä, jotka ovat suuruudeltaan noin 226 miljoonaa euroa. Naudanlihan kulutuksen palautumisen vuoksi on syntynyt säästöjä. Lampaan- ja sianliha-alan menot sen sijaan ovat kasvaneet. Määrärahojen ylittymisen syynä näillä kahdella alalla on ollut sisämarkkinoiden tilanne, jossa hinnat ovat olleet ennakoitua alhaisempia. Maitoalan menot ovat olleet alhaisimmillaan sitten 1980-luvun alkuvuosien. Tämä menotaso johtuu maidon lisämaksusta saaduista 498 miljoonan euron tuloista, joilla on voitu rahoittaa ennakoitua suurempia menoja menekkiä ja varastointia koskevissa toimenpiteissä.

Myös liitännäistoimenpiteiden (luvut 30-39) menot ovat olleet aiempaa pienempiä (216,6 milj. euroa). Hieman alle puolet menoista selittyy tilien tarkastamisen ja hyväksymisen lisätuloilla. Maatalouden valuuttajärjestelmän tukien osalta Yhdistynyt kuningaskunta on käyttänyt tukioikeuttaan vain osittain ja Italia on maksanut tuet myöhässä.

Liitännäistoimenpiteiden (luku 50) menot ovat asettuneet käytännössä määrärahojen tasolle.

Tämän kehityksen tuloksena määrärahojen täytäntöönpano on yhteensä 899,2 miljoonaa euroa arvioita pienempi eli noin 2,2 prosenttia talousarviomäärärahoista. On huomattava, että pienemmistä menoista lähes puolet (432 milj. euroa) johtuu jäsenvaltioille myönnettyjen ennakoiden vähenemisestä. Muiden alojen jakautuminen esitetään kaaviossa 2.

Jakautuminen jäsenvaltioittain (kaavio 3)

Suurin EMOTR:n tukiosaston rahoituksen edunsaaja on edelleen Ranska, jonka osuus on 9 348,3 miljoonaa euroa eli yli 23 prosenttia rahaston menoista. Seuraavina kaukana jäljessä ovat Saksa (5 727,7 milj. euroa), Espanja (5 231,1 milj. euroa), Italia (4 656,4 milj. euroa) ja Yhdistynyt kuningaskunta (3 922,2 milj. euroa).

Itävallan, Suomen ja Ruotsin viidentenä jäsenyysvuonna (neljäntenä varainhoitovuonna, jona nämä jäsenvaltiot saivat tuet kokonaisuudessaan), Itävallan osuus menoista oli 839 miljoonaa euroa (843 miljoonaa ecua vuonna 1998), Suomen 559,7 miljoonaa euroa (576 miljoonaa ecua vuonna 1998) ja Ruotsin 734,8 miljoonaa euroa (770 miljoonaa ecua vuonna 1998).

Liitteessä 2b esitetään menot luvuittain ja jäsenvaltioittain (yhteenveto liitteestä 2), ja liitteessä 21a esitetään menojen aikaisempi kehitys vuodesta 1984 (määrinä ja osuuksina).

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

KÄYTTÖVARAT JA MÄÄRÄRAHOJEN HALLINTO

Talousarvio

Varainhoitovuoden 1999 talousarvio hyväksyttiin 17. joulukuuta 1998, ja siinä varattiin EMOTR:n tukiosastolle 40 940 miljoonan euron määrärahat mukaan lukien lukuun B0-40 "Määrärahat ja varaukset" otetut 205 miljoonan euron määrärahat sekä rahoitusvaraukseen otetut 500 miljoonan euron määrärahat.

Korjaavassa ja täydentävässä talousarviossa nro 4/99, joka hyväksyttiin 16. syyskuuta 1999, varattiin 200 miljoonaa euroa EMOTR:n tukiosaston määrärahoja talousarvion muiden osien määrärahojen tukemiseen. Määrärahojen maksut toteutettiin luvun B0-40 "Määrärahat ja varaukset" määrärahoista (105 milj. euroa) ja luvun B1-37 "Edellisten varainhoitovuosien tilien tarkastaminen ja hyväksyminen" määrärahoista (95 milj. euroa).

Korjaavassa ja täydentävässä talousarviossa nro 5/99, joka hyväksyttiin 18. marraskuuta 1999, varattiin 202 miljoonaa euroa EMOTR:n tukiosaston määrärahoja talousarvion muiden osien tukemiseen. Määrärahojen maksut toteutettiin luvun B0-40 "Määrärahat ja varaukset" (100 milj. euroa), luvun B1-12 "Oliiviöljy" (30 milj. euroa), luvun B1-15 "Hedelmät ja vihannekset" (30 milj. euroa) ja luvun B1-21 "Naudanliha" määrärahoista (42 milj. euroa).

Määrärahatilanne

Määrärahojen tilannetta voidaan kuvata tiivistetysti seuraavasti (miljoonina euroina):

>TAULUKON PAIKKA>

(1) mukaan lukien lukuun B0-40 otetut määrärahat ja rahoitusvaraus.

Ennakot

Komissio teki varainhoitovuoden 1999 osalta kolmetoista päätöstä ennakoista, joista kaksitoista oli tavanomaisia päätöksiä ja yksi erityispäätös myönnettyjen ennakoiden mukauttamisesta varainhoitovuoden kokonaismenoihin.

Ennakoiden vähennykset

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/729/EY 13 artiklan mukaisesti komissio voi pienentää jäsenvaltioille maksettavia kuukausiennakoita tai keskeyttää väliaikaisesti niiden maksun, jos se ei voi todeta jäsenvaltion ilmoittamien menojen tai toimittamien tietojen perusteella, että varat on sidottu yhteisössä sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Komissio päätti vähentää ennakoita noin - 462,3 miljoonalla eurolla. Korjaukset johtuivat seuraavista seikoista:

* erityisesti Espanjan, Kreikan ja Italian markkinointivuosina 1997/98 ja 1998/99 perimättä jättämä maidon lisämaksu (ennakoiden vähennys 337,1 milj. euroa),

* yhdennetyn hallintojärjestelmän soveltamisessa Kreikassa ja Portugalissa sekä Kreikan toteuttamissa tarkastuksissa havaitut heikkoudet (ennakoiden vähennys 110,97 milj. euroa),

* - 15,98 miljoonaa euroa enimmäismäärät ja määräajat ylittävien menojen vuoksi,

* + 2,1 miljoonaa euroa maidon lisämaksun palautuksista markkinointivuosien 1994/95, 1995/96 ja 1996/97 osalta; EMOTR oli jo perinyt maksut edellisten vuosien ennakoiden vähennysten yhteydessä,

* - 0,37 miljoonaa euroa erilaisista kirjanpitovirheistä johtuvia muita korjauksia.

VALVONTATOIMET

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 otettiin käyttöön yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jotta voitaisiin estää tehokkaasti lisääntyvät sääntöjenvastaisuudet ja suorien maksujen kasvavaan määrään liittyvät petokset.

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä koostuu ensisijaisesti eläinten ja viljelyalojen alfanumeerisesta tunnistusjärjestelmästä, jonka avulla voidaan tehdä ristiintarkistuksia tietokoneella ja välttää esim. se, että samasta viljelylohkosta ja/tai eläimestä tehdään useita tukihakemuksia. Yhdistetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä on suhteutettujen seuraamusten järjestelmä, johon voi kuulua myös hakemuksen hylkääminen kokonaan.

Yhdistetty hallinto- ja valvontajärjestelmä koskee peltokasviviljelyä ja maan viljelykäytöstä poistamista, rehualoja, riisiä, palkokasveja, eläinpalkkioita ja suoria maksuja, jotka liittyvät tästä lähtien maitokiintiöihin.

Maatalouden pääosasto on valvonut yhteisen hallinto- ja valvontajärjestelmän käyttöönottoa, ja sen virkamiehet ovat tehneet jäsenvaltioihin useita neuvonta- ja tarkastusmatkoja. Kyseisen pääosaston tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaava yksikkö jatkaa edelleen tarkastuksia 15:ssä jäsenvaltiossa ja tutkii yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän toimimista niissä.

Yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevien säädösten kehitys vuonna 1999

Asetus (ETY) N:o 3887/92 on muutettu asetuksilla (EY) N:o 1678/98 ja (EY) N:o 2801/1999. Näillä asetuksilla pyritään erityisesti täsmentämään tiettyjä eläinten ja viljelyalojen tarkastusvelvoitteita, vahvistamaan YMP:n uudistusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sallimaan kansalliset säännökset, jotka mahdollistavat yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tukihakemusten lähettämisen sähköisesti, ja vahvistamaan tilan siirtoon sovellettavat säännöt.

Komissio ehdotti vuonna 1999 myös neuvoston perusasetukseen (ETY) N:o 3508/92 muutoksia, jotka on hyväksytty 17. heinäkuuta neuvoston asetuksella (EY) N:o 1593/2000. Tämän asetuksen tarkoituksena on toisaalta sisällyttää uusi Agenda 2000:n mukainen lainsäädäntö yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään ja toisaalta parantaa tiettyjä kyseisen järjestelmän piirteitä.

Oliiviöljyn valvontavirastot

Neljä oliiviöljyn valvontavirastoa Italiassa, Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa suoritti markkinointivuonna 1998/99 jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission hyväksymien toimintaohjelmien ja alustavien hankintataseiden määräysten mukaiset valvontatehtävänsä. Yleensä ottaen jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole noudattaneet riittävästi virastojen niille toimittamia seuraamusehdotuksia.

Valvonnan tehostamista koskeva yhteisrahoitus

Yhteisö osallistuu jäsenvaltioille uusista yhteisön velvoitteista johtuvien sellaisten toimintaohjelmien toteuttamiskustannuksiin, joilla on määrä parantaa EMOTR:n tukiosaston menojen valvonnan rakenteita tai tehokkuutta.

Tämän kolmannen soveltamisvuoden perusteella on vahvistunut se, kuinka tärkeänä jäsenvaltiot pitävät uusien valvontajärjestelmien käyttöönottoa. Suurin osa ohjelmista on koskenut nautojen tunnistusta ja rekisteröintiä. Yhteisön rahoitusosuudeksi vuonna 1999 vahvistettiin 15 000 000 euroa. Tanska, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät esittäneet yhteisrahoitusohjelmaa kolmannen soveltamisvuoden osalta.

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

Komissio teki varainhoitovuoden 1999 aikana kuusi EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa päätöstä. Kyseessä ovat varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä 3. helmikuuta 1999 tehty päätös 1999/187/EY ja 28. heinäkuuta 1999 tehty päätös 1999/596/EY. Päätökset koskivat 557 miljoonan euron rahoituskorjausta.

EMOTR:n tukiosaston varainhoitovuoden 1998 tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä tehtiin 18. toukokuuta 1999 päätös 1999/327/EY, joka koski 38,2 miljoonan euron rahoituskorjausta.

Lisäksi tehtiin kolme muuta tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa päätöstä uuden tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä. Kyseessä ovat 10. maaliskuuta 1999 tehty päätös 1999/186/EY, 28. toukokuuta 1999 tehty päätös 1999/350/EY ja 4. syyskuuta 1999 tehty päätös 1999/603/EY. Näiden päätösten rahoituskorjaus oli yhteensä 205,7 miljoonaa euroa.

Muut vuonna 1999 toteutetut työt koskivat ennen kaikkea seuraavia aloja:

- varainhoitovuosien 1996, 1997 ja 1998 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn päätökseen saattaminen ja yhteenvetokertomuksen laatiminen (asiakirja VI/10529/99),

- keskustelut kaikkien jäsenvaltioiden kanssa asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisten varainhoitovuosia koskevien tarkastuskäyntien tuloksista,

- osallistuminen Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan työhön vuosien 1993, 1994 ja 1995 talousarvioiden vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä,

- tilintarkastustuomioistuimen lausunto varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä,

- tilitarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma EMOTR:n tukiosaston varainhoitovuoden 1998 menojen osalta,

- varainhoitovuosien 1998 ja 1999 tai huomautuskirjeen lähettämistä edeltävän 24 kuukauden tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyvien tarkastuskäyntien valmistelu ja toteuttaminen,

- tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 3508/92 muuttaminen,

- oliivin- ja viininviljelyä koskevan maantieteellisen tietojärjestelmän käyttöönoton valvonta jäsenvaltioissa,

- virkamatkat jäsenyyttä hakeneisiin maihin osana SAPARD-ohjelmaa ja niiden kansallisen lainsäädännön analyyttista arviointia (screening),

- aktiivinen osallistuminen jäsenvaltioiden esittämiä varainhoitovuosien 1995, 1996 ja 1998 tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyviä pyyntöjä käsittelevän sovitteluelimen laatimien ehdotusten käsittelemiseen.

********

Tämän kertomuksen liitteet ovat saatavilla Internet-osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg06/fin/finrep99/index_en.htm.

Yksityiskohtainen valmisteluasiakirja EMOTR:n tukiosaston toimista varainhoitovuoden 1999 aikana on saatavilla ranskan-, englannin- ja saksankielisenä.

HUOMAUTUKSET

1. Talousarvionimikkeistöön tehdään vuosittain muutoksia sen mukauttamiseksi yhteisen maatalouspolitiikan ja sen rahoituksen kehitykseen. Vuonna 1994 tietyt menot laskettiin eri lukuun kuin vuonna 1993:

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä olevat muutokset vaikuttavat jäljempänä olevissa yhteenvetotaulukoissa esitettyjen menoryhmien rakenteeseen (liitteet 3, 4, 8 ja 25b).

Seuraavia periaatteita noudatetaan, ettei pitkän ajanjakson vertailu vääristyisi, eli etteivät kokonaismenot vaikuttaisi muuttuneen jollakin alalla huomattavasti edellisestä vuodesta, kun kyse on vain ryhmittelyn muuttamisesta:

- käytetään uusinta nimikkeistöä (tässä kertomuksessa vuodelta 1999),

- lasketaan edellisten vuosien kertymät uudelleen tämän nimikkeistön mukaan.

Yllä olevasta johtuu kuitenkin, että tietyt tässä kertomuksessa esitetyt välisummat eroavat edellisten vuosien kertomuksissa esitetyistä välisummista.

Esimerkiksi vuonna 1990 luvun 10 "viljat ja riisi" menot olivat 3 884,6 miljoonaa ecua (23. rahoituskertomus, liite 3, sivu 145). Kyseessä on vuonna 1990 voimassa olleen, nykyisestä poikkeavan nimikkeistön mukaisesti "todellinen" menoerä sanan kirjanpidollisessa merkityksessä.

Vertailu osoittaa, että vuonna 1990 luvun 10 "peltokasvit" menot tässä kertomuksessa ovat uudelleen laskettuina 7 834,5 miljoonaa ecua (liite 3).

Luku on saatu seuraavalla tavalla:

menot 1990 entinen luku 10 "viljat ja riisi" 3 884,6

- menot 1990: riisi -85,1

+ menot 1990: öljykasvit +3 477,0

+ menot 1990: valkuaiskasvit +834,8

- menot 1990: kuivatut rehut -298,0

+ menot 1990: maan viljelykäytöstä poistaminen +21,2

------------

menojen uusi kokonaismäärä vuonna 1990, luku 10 "peltokasvit": 7 834,5

Vuoden 1999 talousarviossa ei tehty suuria muutoksia talousarvionimikkeistöön. Muutosten tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä talousarvion selkeyttä.

Jokaisessa luvussa on vastedes asianmukainen rakenne sen varmistamiseksi, että perityt määrät, saadut seuraamusmaksut, korot ja vakuudet sekä jäsenvaltioiden pidättämät määrät, jotka liittyvät aiheettomasti maksettujen summien perimiseen oikeusteitse osittain yhteisön talousarviovaroin, kirjataan aiempaa selkeämmin.

2. Liitteen taulukoissa ilmoitetut tietyt menojen kokonaissummat tai välisummat eroavat joissakin tapauksissa 0,1 miljoonalla eurolla aritmeettisesti saadusta summasta, joka ilmaisee kohtien tai sarakkeiden kokonaissumman. Ero johtuu pyöristyksistä: kokonaissummat ilmoitetaan yleensä miljoonina euroina, kun taas laskelmat tehdään yhden euron tarkkuudella.