52000DC0685

KOMISSION KERTOMUS EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla tehtyjen terästukipäätösten seuranta Neljästoista kertomus, lokakuu 2000

Sisällysluettelo

Tiivistelmä

Yleiskatsaus

Irish Steel, Irlanti

Siderurgia Nacional, Portugali

Eko Stahl, Saksa

Voest Alpine Erzberg, Itävalta

Tiivistelmä

Komissio esittää 4. huhtikuuta 1994 [1], 21. joulukuuta 1994 [2] ja 29. marraskuuta 1995 [3] tehtyjen päätöstensä nojalla EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisten teräs- ja rautamalmitukien seurantaa koskevan neljännentoista kertomuksensa.

[1] Päätökset 94/257-261/EHTY (EYVL L 112, 3.5.1994, s. 52, 58, 64, 71, 77).

[2] Päätös 94/1075/EHTY (EYVL L 386, 31.12.1994, s. 18).

[3] Päätös 96/269/EHTY (EYVL L 94, 16.4.1996, s. 17).

Edellä mainittujen päätösten mukaisesti tässä neljännessätoista kertomuksessa käsitellään seuraavia yhtiöitä: Irish Steel, Siderurgia Nacional, EKO-Stahl ja Voest Alpine Erzberg. Koska useimmat komission tuen hyväksymistä koskevissa päätöksissä asettamat ehdot on jo täytetty, tässä kertomuksessa käsitellään vain niitä ehtoja, joiden täyttämistä komissio edelleen seuraa.

1. Irish Steel, Irlanti

Irish Ispatissa 30. päivään kesäkuuta 2000 mennessä toteutetut investoinnit ovat suunnitelmien mukaisia. Tilivuodelta 1999-2000 (heinäkuusta 1999 kesäkuuhun 2000) ilmoitetut tuotanto- ja myyntiluvut ovat asetettujen rajoitusten mukaisia.

2. Siderurgia National, Portugali

Seuranta kohdistuu nyt valokaariuunin asentamista koskevaan suunnitelmaan; uunin pitäisi muutetun suunnitelman mukaan olla toiminnassa vuoden 2001 toisella puoliskolla. SN Serviçosin sulkemisen suunnitellaan tapahtuvan vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä. Oikeudellisia toimia SN Serviçosin työvoiman tarvittavaksi vähentämiseksi ei ole vielä toteutettu. Tuetun rakenneuudistuksen loppuunsaattamisen seuraamiseksi komissio aikoo jatkaa seurantaa 15. päivään maaliskuuta 2002.

3. Eko-Stahl, Saksa

Komissio seuraa edelleen ainoastaan sitä, noudatetaanko uuden kuumavalssaamon vuotuista kapasiteettirajoitusta (900 kilotonnia/vuosi tammikuun 2000 loppuun asti ja 1,5 miljoonaa tonnia/vuosi helmikuusta 2000 alkaen) ja käytetäänkö tuotanto kokonaan jatkokäsittelyyn yhtiön sisällä. Kapasiteettirajoitusta valvotaan elektronisella laitteella, jonka toimintaa komissio tarkkailee. Seurantakaudella kapasiteettirajoitusta noudatettiin.

4. Voest Alpine Erzberg, Itävalta

Rautamalmista peritty hinta vastasi markkinahintoja ja oli korkeampi kuin ulkomailta tuodun rautamalmin hinta seurantajakson aikana.

Päätöksessä hyväksyttiin 52 miljoonan Itävallan sillingin myöntäminen vuoden 2000 aikana. Vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla maksettiin 20 miljoonaa Itävallan sillinkiä.

5. Aiemmin seurattuja yrityksiä koskevat keskeneräiset kysymykset

ILP

Vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla toteutetut investoinnit eivät muuttaneet yhtiön kokonaistuotantokapasiteettia.

Rivan ja IRI:n välisessä kiistassa, joka koski ILP:stä maksettua hintaa, toimivaltainen kauppakamarin välitystuomioistuin Pariisissa päätti, että Rivan on maksettava IRI:lle vielä 188,5 miljardia Italian liiraa. Tämä on lisättävä jo maksettuun summaan, joka mainittiin kymmenennessä kertomuksessa (taulukko sivulla 25).

ACERALIA

Vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla yrityksen kokonaistuotantokapasiteetti ei muuttunut.

AHV-Ensidesa Capital

Yritykselle vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla maksettu sosiaalituki oli tukipäätöksen mukaista.

Acenor

Yritykselle vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla maksettu sosiaalituki oli tukipäätöksen mukaista.

Freital

Jäljellä oleva kapasiteetti ei kasvanut vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla.

Yleiskatsaus

Siderurgia Nacional, EKO Stahl, Irish Steel, Voest Alpine Erzberg

>TAULUKON PAIKKA>

Irish Steel, Irlanti

I. Johdanto

Komissio päätti 7. helmikuuta 1996 (komission päätös 96/315/EHTY) [4] hyväksyä EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisen, enintään 38,298 miljoonan Irlannin punnan [5] suuruisen tuen, joka liittyy Irish Steel Ltd:n (ISL) myymiseen Ispat Internationalille ja Irish Steelin rakenneuudistukseen (yksityiskohdat esitetty aiemmissa seurantakertomuksissa).

[4] EYVL L12, 21.5.1996, s. 6.

[5] 1 EUR = IRL 0,7876.

Päätöksen mukaan tuen hyväksymiselle asetettiin useita ehtoja (yksityiskohdat esitetty aiemmissa seurantakertomuksissa).

Tällä hetkellä ainoat seurantaa vaativat ehdot ovat tuotanto- ja myyntirajoitukset 30. kesäkuuta 2000 asti sekä tuotantokapasiteetin jäädyttäminen viideksi vuodeksi eli toukokuun 2001 loppuun.

Yhdeksännessä Irish Steel Ltd:tä (nykyisin Irish Ispat Ltd.) koskevassa seurantakertomuksessa käsitellään 30. kesäkuuta 2000 päättynyttä ajanjaksoa, ja kertomus perustuu tietoihin, jotka Irlannin viranomaiset toimittivat komission päätöksen mukaisesti 14. syyskuuta 2000.

II. Tuotanto

Valmiiden tuotteiden todellinen tuotanto vuoden 2000 alkupuoliskolla oli 188 291 tonnia. Kokonaistuotanto heinäkuusta 1999 kesäkuuhun 2000 oli 333 350 tonnia [6]. Päätöksessä heinäkuusta 1999 kesäkuuhun 2000 määrättyä 361 000 tonnin tuotantorajoitusta on noudatettu. Tilanne esitetään tiivistettynä seuraavassa taulukossa:

[6] Tuotanto oli vuoden 1999 toisella puoliskolla 145 059 tonnia, ks. kolmastoista kertomus.

(tuhatta tonnia)

>TAULUKON PAIKKA>

Tuotettujen palkkien koot olivat komissiolle marraskuussa 1995 ilmoitettujen kyseisen ajankohdan kokovalikoimien mukaiset.

Billettejä tuotettiin vuoden 2000 alkupuoliskolla yhteensä 197 959 tonnia. Yhtiön ulkopuolelle myytäviksi tuotettiin seurantajakson aikana 777 tonnia billettejä (komission päätöksellä vahvistettu tuotantorajoitus vuodeksi 1999/2000 on 90 000 tonnia).

III. Myynti

Valmiiden tuotteiden myynti oli tarkasteluajanjaksona yhteensä 194 206 tonnia, kun taas edellisen vuoden samalla ajanjaksolla tuotteita myytiin 165 772 tonnia.

Myynnin jakautuminen markkinoittain vuoden 2000 alkupuoliskolla osoittaa, että noin 91 prosenttia myynnistä eli 176 480 tonnia myytiin komission päätöksessä määritellyille Euroopan markkinoille (eli yhteisöön, mukaan lukien Irlannin kotimarkkinat, sekä Sveitsiin ja Norjaan). Vuoden 1999 jälkipuoliskolla tämä myynti oli yhteensä 131 135 tonnia ja heinäkuusta 1999 kesäkuuhun 2000 yhteensä 307 615 tonnia. Komission päätöksessä tälle ajanjaksolle asetettua Euroopan markkinoita koskevaa 320 000 tonnin myyntirajoitusta siis noudatettiin.

Irlannin viranomaiset ovat toimittaneet myös hintatietoja. Komissio on tutkinut nämä tiedot ja todennut hintojen olevan tavanomaisissa rajoissa.

ISL:n suurimpien U-palkkien (Imperial), HE-palkkien (metric) ja IPE-palkkien yhteisön markkinoille myyty tuotanto oli vuoden 2000 alkupuoliskolla 20 025 tonnia. Näitä tuotteita valmistettiin myyntiin Euroopan yhteisöön sekä Sveitsiin ja Norjaan heinäkuusta 1999 kesäkuuhun 2000 yhteensä 34 757 tonnia, eli hieman päätöksessä asetettua 35 000 tonnin vuosirajoitusta vähemmän.

Siderurgia Nacional, Portugali

I. Johdanto

Komissio hyväksyi 12. huhtikuuta 1994 [7] EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla portugalilaiselle valtion omistamalle teräsalan yritykselle Siderurgia Nacionalille myönnettävän 60,12 miljardin Portugalin escudon [8] tuen (yksityiskohdat esitetty aiemmissa seurantakertomuksissa).

[7] EYVL L 112, 3.5.1994, s. 52.

[8] 1 EUR = 200,482 PTE. Kokonaissumma 299 milj. EUR.

Tämä tuki maksettiin vuosina 1994 ja 1995.

Komissio hyväksyi syyskuussa 1994 viidensien terästukisääntöjen mukaisesti [9]

[9] EYVL C 390, 31.12.1994, s. 18.

4,925 miljardia escudoa sosiaalitukea,

1,000 miljardi escudoa ympäristötukea.

Vuoden 1999 loppuun mennessä sosiaalituesta oli maksettu 2,40956 miljardia escudoa. Loput sosiaalituesta ja ympäristötuki voidaan vielä maksaa.

Tuen hyväksymiselle asetettiin useita ehtoja. Komissio seuraa edelleen seuraavien ehtojen täyttämistä:

Seixalin tehtaan masuunin korvaaminen valokaariuunilla (kesken),

henkilöstön kokonaismäärän vähentäminen 1 798 työntekijällä vuoden 1996 loppuun mennessä (viivästynyt).

Tässä kertomuksessa käsitellään 30. kesäkuuta 2000 mennessä tapahtunutta kehitystä niiden tietojen perusteella, jotka Portugalin hallitus on antanut komission pyynnön mukaisesti 15. syyskuuta 2000 toimittamassaan kolmannessatoista seurantakertomuksessa. Tässä kertomuksessa keskitytään niihin ehtoihin, joiden täyttymistä komissio edelleen seuraa.

II. Investoinnit

SN Longosin valokaariuuni

Portugalin terästeollisuuden alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman (PERG) mukaan masuuni piti korvata valokaariuunilla vuoden 1996 alkuun mennessä. Portugalin hallituksen päätös yksityistää toimivat yhtiöt välittömästi, mikä ei sisältynyt alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, ja se, että viranomaiset jättivät lopullisen investointipäätöksen SN Longosin uusille yksityisille osakkeenomistajille, aiheuttivat valokaariuunin asentamisessa kolmen vuoden viivästyksen.

Sijoittajana toiminut MEGASA esitti valokaariuunin asentamista koskevan suunnitelman, jota käsiteltiin kahdennessatoista kertomuksessa sivulla 8. Kuten kolmannessatoista kertomuksessa sivuilla 8-9 selitettiin, lisäviivästys johtui päätöksestä rakentaa valokaariuuni toiseen toimipaikkaan, jo olemassaolevaan laitokseen. Tarkistettu aikataulu on seuraava:

Hankkeen määrittely ja uunin suunnittelu // valmis

Tarjousten käsittely // valmis

Tekniset yksityiskohdat // valmis

Maa- ja vesirakennustyöt // Vuoden 2000 loppupuolisko; osittain käynnissä

Asennus // Vuoden 2001 alkupuolisko

Käytön aloitus // Vuoden 2001 loppupuolisko

Uuni täysin käyttökunnossa // Vuoden 2002 alkupuolisko

Komissio seuraa asian edistymistä sen joka vaiheessa. EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaista poikkeusta myönnettäessä masuunin korvaaminen valokaariuunilla katsottiin Siderurgia Nacionalin teollisen rakenneuudistuksen ratkaisevaksi osaksi.

Rakenneuudistusta ei näin ollen voida katsoa loppuun saatetuksi ennen kuin kyseinen investointi on toteutettu. Vaikka tällä hetkellä ei olekaan nähtävissä, että viivästys tekisi tarpeelliseksi myöntää lisää tukea SN Serviçosille, komission on seurattava tuetun rakenneuudistuksen loppuunsaattamista.

Sen vuoksi komissio päätti jo 15. lokakuuta 1998 pidentää seurantakautta vähintään 15. päivään syyskuuta 2000 [10]. Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti jo kahdennessa- ja kolmannessatoista kertomuksessa, että seurantaa olisi jatkettava 15. päivään maaliskuuta 2002, jotta se kattaisi valokaariuunin asennussuunnitelman kokonaisuudessaan. Valokaariuuni-investoinnin suunnitellaan päättyvän vuoden 2001 alkupuoliskolla. Koska tällaisissa investoinneissa voi aina sattua viivästyksiä, komissio aikoo riittävän pelivaran luomiseksi jatkaa seurantakautta 15. päivään maaliskuuta 2002.

[10] SG(98)D/9106, lähetetty 29.10.1998

III. Henkilöstömäärän kehitys

Henkilöstömäärän vähentäminen on yhä jäljessä alkuperäisestä aikataulusta. Aikataulun viivästyminen vaikuttaa ainoastaan SN Serviçosiin eikä sillä siten ole vaikutusta yksityistettyjen yhtiöiden kannattavuuteen. SN Serviçosissa edelleen työskentelevät 447 henkilöä ovat tarpeen masuunin pitämiseksi käynnissä, vaikka tuotanto oli tarkoitus lopettaa vuoden 1996 loppuun mennessä. Portugali ja SN Serviços ilmoittivat komissiolle, että SN Serviços päätti teknisistä syistä [11] lopettaa sen toiminnan vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä eli ennen kuin uusi Seixaliin asennettava valokaariuuni alkaa toimia. Yhtiö aikoo irtisanoa henkilöstöä tällä jaksolla. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole vielä ryhdytty oikeudellisiin toimiin eikä niihin työntekijöiden edustajien kanssa käytäviin neuvotteluihin, joita työvoiman vähentäminen edellyttää. Alkuperäisen suunnitelman toteuttamisessa tapahtunut viivästys koski yhteensä 178 työntekijää vuoden 1999 lopulla. Seuraavassa taulukossa esitetään henkilöstömäärän kehitys ja ennuste:

[11] Portugalin viranomaisten ja itse yhtiön antamien tietojen mukaan valokaariuunin rakentaminen estää billettien tuotantoprosessin; SN Serviçosin käyttämät jatkuvavalulaitteet on purettava ja siirrettävä valokaariuunin luo, ja SN Serviçosin laitteet ovat käyneet teknisesti vanhanaikaisiksi.

1997-1999 ja ennuste vuosille 2000 ja 2001

>TAULUKON PAIKKA>

* Odotetut vähennykset vuosina 2000-2001.

** Laitteiden purkuun tarvittava työntekijämäärä.

SN Longos lisää henkilöstömääräänsä todennäköisesti heti kun uusi valokaariuuni otetaan käyttöön, joten yksityistettyjen yhtiöiden henkilöstön kokonaismäärä kasvaa hieman masuunin sulkemisen jälkeen. Rakenneuudistussuunnitelmassa alunperin kaavailtu henkilöstömäärä, 1 410 työntekijää, saavutettaneen viimeistään vuoden 2001 aikana masuunin sulkemisen jälkeen.

Irtisanomisten rahoitus

>TAULUKON PAIKKA>

* Tarkemmat tiedot vuosista 1993-1998 edellisissä kertomuksissa.

1 Viidensien (vuoteen 1996) ja kuudensien (vuodesta 1997) terästukisääntöjen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti valtion osuus näistä kustannuksista on 50 %..

2 Keskinäisillä sopimuksilla (neuvoteltu irtisanominen).

3 Nämä luvut eivät vastaa edellisessä taulukossa ilmoitettua työvoiman lopullista vähennystä, koska yhtiöt palkkasivat joitakin uusia työntekijöitä.

Vuonna 1999 maksettiin 29,79 miljoonaa Portugalin escudoa kuudensien terästukisääntöjen 4 artiklan mukaan sallittua sosiaalitukea.

IV. Myynti

SN Serviços myy billettejä Portugalin markkinoilla yksinomaan SN Longosille. Tuotteiden hinnat vahvistetaan tavanomaisin markkinaehdoin kolmeksi kuukaudeksi. Muu terästuotanto myydään markkinoilla markkinahinnoin (Metal Bulletinissa luetellut spot-hinnat). Tuoteryhmien keskihinnat ilmoitettiin seurantakertomuksessa. Komissio on verrannut näitä hintoja keskimääräisiin markkinahintoihin ja totesi niiden pysyneen hintavaihtelun tavanomaisissa rajoissa.

V. Taloudellinen tulos

SN Serviços

Portugalin viranomaiset toimittivat komission päätöksen liitteen mukaiset täydelliset taloutta ja talouden tunnuslukuja koskevat tiedot. Kuten kolmannessatoista kertomuksessa todettiin, SN Serviços tuotti vuosina 1998 ja 1999 tappiota, mikä johtui teräksen hintojen yleisestä romahduksesta. Tulos parani kuitenkin vuoden 1999 toisella puoliskolla, jolloin teräksen hinnat alkoivat nousta. Tästä huolimatta yhtiö ei pystynyt vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla palauttamaan kannattavuuttaan teknisistä syistä: SN:n vanhentuneet laitteet olivat epäkunnossa ainakin 20 päivää seurantajakson aikana.

>TAULUKON PAIKKA>

* väliaikaisia lukuja

VI. Tuki

EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla hyväksytty tuki maksettiin kuudessa erässä maaliskuun 1994 ja kesäkuun 1995 välisenä aikana, kuten neljännessä seurantakertomuksessa todettiin. Viidensien terästukisääntöjen 3 artiklan nojalla hyväksyttyä ympäristötukea ei ole toistaiseksi maksettu. Viidensien ja kuudensien terästukisääntöjen 4 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytyn sosiaalituen käyttöä selostetaan edellä kohdassa II.3 (irtisanomisten rahoitus).

EKO Stahl GmbH, Saksa

I. Johdanto

Komissio hyväksyi [12] 21. joulukuuta 1994 EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla EKO Stahl GmbH:lle myönnettävän 900,62 miljoonan Saksan markan [13] valtiontuen (yksityiskohdat on esitetty aiemmissa seurantakertomuksissa).

[12] EYVL L 386, 31.12.1994, s. 18.

[13] 1 EUR = 1,95 DEM. Kokonaismäärä 462 milj. EUR

Komissio hyväksyi [14] lisäksi 21. joulukuuta 1994 yhteensä 385 miljoonan Saksan markan [15] alueellisen investointituen viidensien terästukisääntöjen 5 artiklan nojalla.

[14] EYVL C 18, 17.1.1997, s. 7

[15] 197 milj. EUR

Tuen hyväksymiselle asetettiin useita ehtoja. Komissio seuraa edelleen seuraavien ehtojen täyttämistä:

- uuden kuumavalssaamon vuosikapasiteetti nostetaan 900 kilotonniin vuoden 1997 loppuun mennessä ja pidetään tällä tasolla tammikuun 2000 loppuun. Helmikuusta 2000 alkaen yritys saa nostaa tämän valssaamon kapasiteetin 1,5 miljoonaan tonniin vuodessa tammikuun 2005 loppuun asti (seurannassa, ks. II kohta).

- uuden kuumavalssaamon tuotantoa käytetään ainoastaan jatkokäsittelyyn yhtiön omissa kylmävalssaamoissa (toistaiseksi noudatettu).

Tässä kertomuksessa käsitellään 30. kesäkuuta 2000 mennessä tapahtunutta kehitystä niiden tietojen perusteella, jotka Saksan hallitus antoi 14. maaliskuuta 2000 komissiolle toimittamassaan kertomuksessa. Tässä kertomuksessa keskitytään komission edelleen seuraamien kahden ehdon täyttymiseen.

II. Kapasiteetin rajoitukset

Uuden kuumavalssaamon vuosikapasiteetin rajoittaminen 900 kilotonniin vuoden 2000 tammikuun loppuun asti ja sen jälkeen 1,5 miljoonaan tonniin vuoden 2005 tammikuun loppuun asti varmistetaan elektronisella laitteella, joka tekee näiden enimmäismäärien ylittämisen teknisesti mahdottomaksi. Komissio hyväksyi ehdotetun teknisen ratkaisun periaatteessa vuoden 1996 alussa. Järjestelmän yksityiskohdat löytyvät viidennestä seurantakertomuksesta. Järjestelmä on toiminut luotettavasti ja tuotantomäärät on jatkuvasti ilmoitettu komissiolle.

Hyväksytty kapasiteetin lisäys helmikuusta 2000 alkaen aiheutti yritykselle teknisiä ongelmia, koska elektroninen laite on säädetty heinäkuusta kesäkuuhun kestävälle kapasiteettivuodelle. Sen vuoksi komissio hyväksyi 15. maaliskuuta 1999 Saksan viranomaisten ehdotuksen, jonka mukaan tuotanto heinäkuusta 1999 heinäkuuhun 2000 lasketaan näiden kahden raja-arvon mukaisen keskimääräisen tuotannon perusteella, jolloin heinäkuusta 1999 kesäkuuhun 2000 [16] kestävän kapasiteettivuoden vuosikapasiteetiksi saadaan 1,150 miljoonaa tonnia. Elektroninen laite säädettiin tämän mukaisesti 1. heinäkuuta 1999 ja 1,5 miljoonaan tonniin/vuosi 1. heinäkuuta 2000.

[16] Tarkemmin kolmannessatoista kertomuksessa.

III. Uuden kuumavalssaamon tuotanto

Uudessa kuumavalssaamossa valmistettuja kuumavalssattuja teräsnauhoja käytetään yksinomaan kylmävalssaamossa.

Kuumavalssattujen teräsnauhojen tuotanto oli 1. heinäkuuta 1999 - 30. kesäkuuta 2000 yhteensä 1 149 981 tonnia, mikä merkitsee, että kapasiteettivuonna 1999-2000 rajoitusta on noudatettu.

Voest Alpine Erzberg GmbH, Itävalta

I. Johdanto

Komissio päätti [17] 29. marraskuuta 1995 hyväksyä Voest Alpine Erzberg GmbH:lle (VAEG) myönnettävän valtiontuen sen kaivostoiminnan lakkauttamiseksi asteittain vuoteen 2002 mennessä. Hyväksytystä tuesta 272 miljoonaa Itävallan sillinkiä on tarkoitettu vuosien 1995-2002 toimintatappioiden kattamiseen ja 136 miljoonaa sillinkiä [18] kuluihin, jotka aiheutuvat malmikaivoksen sulkemisesta turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.

[17] EYVL L 94, 16.4.1996, s. 17

[18] 1 EUR = ATS 13,703. 272 milj. ATS = 19,76 milj. EUR; 136 milj. ATS = 9,88 milj. EUR

Erityyppisille tuille hyväksytyt vuosittaiset enimmäismäärät on esitetty taulukkona kohdassa 4.

Tuen hyväksymiselle asetettiin muun muassa seuraavat ehdot:

- edellä olevassa taulukossa ilmoitettu tuen vuotuinen enimmäismäärä ja tuotannon vuotuinen enimmäismäärä eivät ylity (toistaiseksi noudatettu, katso kohta II.2.a),

- toimintatuen määrä ei ylitä tuotantokustannusten ja myyntitulojen erotusta (toistaiseksi noudatettu),

- rautamalmista laskutettu hinta vastaa markkinahintaa eikä ole alhaisempi kuin ulkomailta tuodun rautamalmin hinta (toistaiseksi noudatettu).

Tässä kertomuksessa käsitellään 30. kesäkuuta 2000 mennessä tapahtunutta kehitystä niiden tietojen perusteella, jotka Itävallan hallitus antoi 14. syyskuuta 2000 komission pyynnön mukaisesti toimittamassaan kahdeksannessa seurantakertomuksessa..

II. Uusi seurantakertomus

1. Yritys

Voest Alpine Erzberg Gesellschaft mbH:n (VAEG) omistaa ÖIA Bergbauholding Aktiengesellschaft, joka kuuluu Itävallan valtion kokonaan omistamaan Österreichische Industrieholding Aktiengesellschaft -nimiseen teollisuuden holdingyhtiöön. VAEG harjoittaa alhaisen rautapitoisuuden omaavan (n. 32 prosenttia rautaa) malmin louhintaa. Yhtiöllä on vain yksi asiakas, Voest Alpine Stahl AG (VASA), joka yksityistettiin syksyllä 1995.

2. Toimintatuki

(a) Tuotanto ja myynti

Vuoden 2000 alkupuoliskolla VAEG tuotti 0,471 miljoonaa tonnia rautamalmia, jonka rautapitoisuus on keskimäärin 33,6 prosenttia, sekä 0,383 miljoonaa tonnia heikompilaatuisia tuotteita, joita VASA voi käyttää masuunin panosmateriaalina (Möllerzusatzmaterial). Nämä määrät myytiin ja toimitettiin VASA:lle.

Samoin kuin vuonna 1999 vuoden 2000 tuotantorajoitus on miljoona tonnia rautamalmia (päätöksen 1 artikla). Vuonna 1999 VAEG tuotti ja myi 1 149 000 tonnia rautamalmia. Tämä johtui kuitenkin ennustamattomista luonnonoloista, joihin VAEG ja Itävallan viranomaiset eivät voineet vaikuttaa [19]. Komissio hyväksyi 13. kesäkuuta 2000 Itävallan viranomaisten ehdotuksen, että ylimääräiset 149 000 tonnia vähennettäisiin vuoden 2000 sallitusta tuotantomäärästä, joka siten olisi vain 851 000 tonnia.

[19] Tarkemmin kolmannessatoista kertomuksessa, s. 17.

(b) Tuotantokustannukset

Vakiolaatuisen rautamalmin tuotantokustannukset olivat yhteensä 74,088 miljoonaa Itävallan sillinkiä eli 157,44 sillinkiä tonnilta vuoden 2000 alkupuoliskolla. Heikompilaatuisten tuotteiden tuotantokustannukset olivat 29,114 miljoonaa sillinkiä eli 76 sillinkiä tonnilta. Vuoden 2000 alkupuoliskolla toteutetut sulkemis- ja kunnostustoimet sisältyvät 114,592 miljoonan sillingin kokonaissummaan. Yksityiskohtaiset tiedot tuotantokustannuksista esitetään liitteessä.

(c) Hinnoittelu

Vakiolaatuinen rautamalmi myytiin hintaan 139,50 sillinkiä tonnilta. Tämä vakiohinta vahvistettiin joulukuussa 1999 koko vuodeksi 2000.

Heikompilaatuista materiaalia (Möllerzusatzmaterial) myytiin 76 sillingillä (5,52 EUR) tonnilta, mikä vahvistettiin kalkkikivimurskan (Kalkschotter) markkinahinnan perusteella.

Rautamalmin ja heikompilaatuisen materiaalin (Möllerzusatzmaterial) toimitusten keskihinta oli 105,20 sillinkiä tonnilta. Laskutettu hinta, mukaan lukien kulut kuljetuksesta VASA:lle Linziin, oli 684,14 sillinkiä tonnilta rautaa.

Itävallan kymmenennessä seurantakertomuksessaan esittämät tiedot vahvistavat Voest Alpine Rohstoffbeschaffungs GmbH:n antamat tiedot, joiden mukaan edellä esitetty rautamalmitonnin hinta on korkeampi kuin tuontimalmista maksettava vertailuhinta. Tiedon antanut yhtiö on Voest-Alpine Stahl AG:n tytäryhtiö, joka ostaa raaka-aineen.

Näin voidaan todeta, että vuoden 2000 alkupuoliskon hinnat eivät olleet alhaisempia kuin 29 päivänä marraskuuta 1995 tehdyn komission päätöksen 2 artiklassa määrätään.

(d) Toimintatuki

VAEG:n kokonaistappiot vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla olivat 24,779 miljoonaa Itävallan sillinkiä (1,746 milj. EUR).

Tämän kauden kokonaistappioista 11,390 miljoonaa sillinkiä liittyi sulkemistoimiin. Lisätietoja tappioista esitetään liitteessä.

Vuoden 2000 alkupuoliskolla maksettiin toiminta- ja sulkemistukea yhteensä 20 miljoonaa Itävallan sillinkiä (9 milj. ATS toimintatukea ja 11 milj. ATS sulkemistukea). Komissio on myöntänyt vuodeksi 2000 luvan 52 sillingin tukiin (30 milj. sillinkiä toimintatukea ja 22 milj. sillinkiä sulkemistukea). Toimintatuloksen paranemisen vuoksi yhtiö odottaa, että vain osa vuoden 2000 tuesta joudutaan maksamaan.

3. Sulkemistuki

Sulkemistuelle vuodeksi 2000 hyväksytty enimmäismäärä on 22 miljoonaa Itävallan sillinkiä. Vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla tukea maksettiin 11 miljoonaa sillinkiä, kun lakkauttamiskustannukset olivat 11,390 miljoonaa sillinkiä.

4. Maksetun tuen ja hyväksytyn tuen vertailu

>TAULUKON PAIKKA>

5. Henkilöstömäärän kehitys

Henkilöstömäärän vähentämistä suunnitellaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Suunnitelmasta poiketen tuotantotyövoima supistettiin 219 henkilöön vuonna 1999. Siten henkilöstön vähentäminen on edennyt suunniteltua nopeammin.

Liite Vuoden 2000 alkupuoliskon tuotantokustannusten ja myynnin vertailu

>TAULUKON PAIKKA>