51998IP0172

A4-0172/98

Päätöslauselma komission tiedonannosta: Kohti kaupunkien toimintaohjelmaa Euroopan unionissa (KOM(97)0197 - C4-0235/97)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(97)0197 - C4-0235/97),

- ottaa huomioon Spaakin esittelemän päätöslauselmaesityksen suurkaupungeista (B4-0591/95),

- ottaa huomioon 29. kesäkuuta 1995 antamansa päätöslauselman komission asiakirjasta «Eurooppa 2000+, Euroopan aluesuunnitteluyhteistyö» (KOM(94)0354 - C4-0216/95) ((EYVL C 183, 17.7.1995, s. 39.)),

- ottaa huomioon rakennerahastoihin liittyvien yhteisöaloitteiden tulevaisuudesta 28. lokakuuta 1993 ((EYVL C 315, 22.11.1993, s.245.)), kaupunkimaisen asutuksen ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä 17. joulukuuta 1993 ((EYVL C 20, 24.1.1994, s. 511.)), yhteisöaloitteista kaupunkialueiden osalta (Urban) 3. toukokuuta 1994 ((EYVL C 205, 25.7.1994, s. 111.)) ja 28. maaliskuuta 1996 ((EYVL C 117, 22.4.1996, s. 70.)) antamansa päätöslauselmat,

- ottaa huomioon kaupunkialueiden ympäristöstä 16. joulukuuta 1988 ((EYVL C 12, 16.1.1989 s. 370.)) ja kaupunkiympäristöstä 12. syyskuuta 1991 ((EYVL C 267, 14.10.1991, s. 156.)) antamansa päätöslauselmat ja päätöslauselmaesityksen kaupunkiympäristöstä (B4-0532/95),

- ottaa huomioon komission vihreän kirjan kaupunkiympäristöstä (KOM(90)0218) ja sitä koskevan neuvoston päätöslauselman,

- ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

- ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

- ottaa huomioon 5. helmikuuta 1998 järjestetyn kuulemistilaisuuden «Kaupunkikysymyksestä: suuntaviivat eurooppalaiselle keskustelulle»,

- ottaa huomioon aluepoliittisen valiokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnan, ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kansalaisvapauksien ja sisäasiain valiokunnan lausunnot (A4-0172/98),

A. ottaa huomioon, että 80 % Euroopan unionin väestöstä elää kaupungeissa - minkä tosiasian on katsottava olevan selvä merkki maanosamme korkea-asteisesta kaupungistumisesta; katsoo, että kaupungit samanaikaisesti vastaavat asukkaittensa elämänlaadusta ja toimivat taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen liikkeelle panevana voimana,

B. on tietoinen siitä, että kaupunkialueet synnyttävät 2/3 - 3/4 EU:n varallisuudesta, ja että kaupunkien keskustoissa esiintyy unionin vakavimpia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia,

C. ottaa huomioon paikallisten, alueellisten ja yhteiskunnallisten vaikuttajien yhä lisääntyvät vaatimukset sellaisen eurooppalaisen strategian kehittämiseksi kaupunkeja silmällä pitäen, joka yhdenmukaistaa ja koordinoi eri yhteisöpolitiikkojen vaikutuksia kaupunkiympäristöön,

D. ottaa huomioon uudet haasteet, joihin kaupunkien on vastattava talouden, tiedon, viestinnän ja kulttuurin globalisoituessa samaan aikaan kuin niiden perinteiset sosiaaliset rakenteet heikkenevät ja murtuvat, ja ottaa kuitenkin huomioon, että haasteet voivat synnyttää uusia kaupunkien elpymis- ja kehitysmahdollisuuksia,

E. ottaa huomioon, että globalisoituminen tuo kaupungeille yhä enemmän kilpailupaineita; katsoo, että siinä mielessä eurooppalaisella aluesuunnittelustrategialla voi olla perustavanlaatuinen merkitys luotaessa tasapainoista, yhteistyöhön ja kaupunkien rooliin toistensa täydentäjinä perustuvaa kaupunkijärjestelmää,

F. ottaa huomioon, että Istanbulissa vuonna 1996 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien Habitat II -konferenssissa annetuissa päätöslauselmissa jäsenvaltiot sitoutuivat harjoittamaan yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja ympäristön kannalta kestävää asutuspolitiikkaa,

G. ottaa huomioon, että yhteisöpolitiikat koskettavat jo välittömästi kaupunkeja vaikkakin koordinoimattomina ja ajoittain vaikutuksiltaan kielteisinä ja että jo EY:n perustamissopimuksen 130 b artiklassa säädetään politiikkojen yhteensovittamisesta määräämällä, että yhteisön kaikissa politiikoissa ja toimenpiteissä on otettava huomioon pyrkimys edistää koko yhteisöalueen tasapuolista kehitystä vahvistamalla taloudellista ja sosiaalista koheesiota erityisesti alueellisten eroavuuksien vähentämisen kautta,

H. ottaa huomioon edellä mainitut, 17. joulukuuta 1993 ja 29. kesäkuuta 1995 antamansa päätöslauselmat, joissa se tuo ilmi niin eurooppalaisen kaupunkistrategian kuin yhteisön aluesuunnittelupolitiikan kehittämistä puoltavan kantansa; molempien tarkoituksena on sovittaa yhteen alueisiin ja kaupunkeihin kohdistuvien yhteisöpolitiikkojen vaikutukset,

I. ottaa huomioon, että Eurooppalaisen aluesuunnittelun toimintamallin puitteissa toteutetun ensimmäisen virallisen hankkeen yhtenä tavoitteena on toteuttaa monenkeskinen, hajautettu ja entistä tasapainoisempi kaupunkijärjestelmä sekä uudenlainen suhde kaupunkien ja maaseudun välille,

J. ottaa huomioon, että rakennerahastot ovat tärkein unionin käytössä oleva taloudellinen keino yhteisten kaupunkien kehittämistavoitteitten toteuttamiseksi, ja pahoittelee sitä, että komission tiedonannossa esitetyt tiedot, jotka koskevat kaupunkeihin kohdistettuja rakenteellisia toimenpiteitä ovat puutteelliset,

K. ottaa huomioon Urban-hankkeen erinomaiset tulokset mitä tulee sekä sen toteutukseen kentällä että sen puitteissa toteutettujen EU:n toimenpiteiden näkyvyyteen; katsoo, että tämä aloite, jonka ansioksi on katsottava myös sen paikallisviranomaisten, vapaaehtoissektorin ja paikallisten yhteisöjen merkitystä lisäävä vaikutus, pitää sisällään kaikki eurooppalaisen kaupunkiympäristöjä koskevan toiminnan edut,

L. ottaa huomioon, että työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen keskittyminen näkyy erityisen vakavana kaupungeissa ja että Euroopan unioni on ottanut itselleen uuden roolin työttömyyden vastaisessa taistelussa, mikä näkyy erityisesti uudessa Amsterdamin sopimukseen liitetyssä työllisyyttä koskevassa luvussa,

M. ottaa huomioon, että korkeaa lisäarvoa tuottavan toiminnan alueiden, joilla asuu korkeatuloisia asukkaita, rinnakkaiselo sellaisten alueiden kanssa, joilla on matala tulotaso, korkea työttömyysaste, vahva riippuvuusaste sosiaalietuuksista ja huonot ja ahtaat asumisolot, on yleistynyt koko Euroopassa,

N. ottaa huomioon, että 49:stä EU:n Urban-ohjelman piiriin kuuluvasta alueesta 15:ssä työttömyysprosentti on yli 30,

O. ottaa huomioon, että kaupungit voivat olla avainasemassa vähennettäessä niiden ympäristövaikutuksia käyttämällä ympäristö- ja energiavaroja, jalostettuja materiaaleja ja asuntokantaa kestävällä ja tehokkaalla tavalla sekä yhdistämällä paikallisen kumppanuuden ja teknologiset innovaatiot organisatorisiin kykyihin muun muassa lisätäkseen kiinnostavuuttaan taloudellisten toimijoiden silmissä,

P. ottaa huomioon kestävän kaupunkiympäristön ja autottomien kaupunkien edistämiseksi toteutettujen eurooppalaisten kampanjoiden myönteiset vaikutukset kaupunkien väliseen yhteistyöhön Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyn Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin päätöslauselmien mukaisesti, joissa suositeltiin, että kaupungit ottavat käyttöön kestävää paikallista kehitystä tukevia toimintasuunnitelmia (paikalliset Agenda 21 -toimintasuunnitelmat),

Q. ottaa huomioon läheisyysperiaatteen, jonka mukaisesti unionin päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia, ja katsoo, että paikallisautonomian periaate on tämän periaatteen ilmentymä,

R. ottaa huomioon kansallisten ja eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen sosiaalis-kulttuurisen ja ekologisen toiminnan lähellä kansalaisia,

S. ottaa huomioon Euroopan neuvoston paikallisautonomiaa koskeva peruskirjan ja sen, että suurin osa unionin jäsenmaista on allekirjoittanut ja ratifioinut em. peruskirjan,

T. ottaa huomioon, että kansalaisten osallistuminen paikallisten, demokraattisten instituutioiden toimintaan on osa perustavanlaatuista sosiaalista integraatiota, ja katsoo, että eurooppalaisen kaupunkilaisuuden peruspiirteisiin kuuluu jossain toisessa jäsenmaassa asuvien EU-kansalaisten oikeus äänestää tai asettua ehdokkaaksi paikallisvaaleissa,

U. ottaa huomioon yhteisön tulevan laajentumisen, joka osaltaan tuo kaupunkikysymykseen uusia haasteita ja ongelmia, ja sen, että on tarpeen ennakoida tämän ongelmakentän hoitaminen sisällyttämällä se jo nyt unionin kaupunkeja koskevaan tutkimukseen ja strategiaan,

V. katsoo, että tehokas eurooppalainen kaupunkipolitiikka voi toteutua vain pienten ja keskikokoisten kaupunkien osallistumisen kautta;

1. Arvioi, että on kiireellisesti määriteltävä eurooppalainen kaupunkistrategia, joka perustuu läheisyysperiaatteeseen ja sen pohjalta myös kaupunkien merkityksen tunnustamiseen sellaisen strategian yhteydessä sekä kaupungeissa jo toteutettavien yhteisöpolitiikkojen koordinointiin ja kaupunkiulottuvuuden sisällyttämiseen kaikkeen EU-toimintaan aina suunnitteluvaiheesta alkaen tavoitteena lisätä unionin kilpailukykyä ja edistää sen taloudellista ja sosiaalista koheesiota; pitää olennaisen tärkeänä, että kestävyydestä ja taloudellisista ja sosiaalisista näkökohdista tehdään erottamaton osa kaupunkipolitiikkaa;

2. Katsoo, että eurooppalainen kaupunkistrategia on erottamaton osa unionin laajempaa aluesuunnittelua; toistaa kannattavansa unionin aluesuunnittelun kehittämistä unionin alueella toteutettujen yhteisöpolitiikkojen vaikutusten koordinoimiseksi; toivoo epävirallisiin aluepoliittisten neuvostojen kokouksiin osallistuvilta jäsenmailta selkeää poliittista halua nopeuttaa Eurooppalaisen aluesuunnittelun toimintamallin kehittämistä ja hyväksytyksi tulemista;

3. Ottaa huomioon, että Eurooppalainen aluesuunnittelun toimintamalli korostaa monenkeskisen ja hajautetun kaupunkijärjestelmän kehittämisen merkitystä ja uuden tasapainon saavuttamista kaupunkikeskusten ja maaseudun välillä; pyytää, että komission ja jäsenvaltioiden alueisiin vaikuttavassa politiikassa lujitetaan pienten ja keskikokoisten kaupunkien verkostoja väestön keskittymiseen johtavien suuntausten tasapainottamiseksi sekä vahvistetaan suurkaupunkialueiden taloudellista potentiaalia;

4. Korostaa, että komissiolla on jo käytettävissään keinot ja valtuudet, kuten kaupunkiympäristöä käsittelevä asiantuntijaryhmä, kaupunkeja koskevien toimenpiteitten koordinoimiseksi; pyytää komissiota lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttäessään varmistamaan, että se turvaa yhteisön politiikkojen ja toimien kaupunkiulottuvuuden ottamalla käyttöön mekanismeja omien osastojensa sisäistä koordinointia varten; katsoo, että yhteisö voi toimia tehokkaasti kaupunkien hyväksi käymällä ensiksi käsiksi niiden ongelmiin ja erityisesti luomalla sellaisen tasapainoisen aluepolitiikan, jolla torjutaan maaseudun autioitumista ja varmistetaan maaseudun elinvoimaisuus;

5. Pitää välttämättömänä eurooppalaisten kaupunkien todellisen tilanteen tuntemisen lisäämistä ja pitää luotettavien ja vertailukelpoisten jäsenvaltioita koskevien tietojen saamista erityisen tarpeellisena; hyväksyy komission «kaupunkitarkastuksen» toteuttamisen ja toistaa pyyntönsä perustaa eurooppalainen aluesuunnittelun seurantakeskus, jonka tehtäviin kuuluisi myös kaupunkeja koskevien ongelmien, kuten työttömyyden ja yhteiskunnasta syrjäytymisen analysointi; pyytää komissiota antamaan rakennerahastojen uudistamisen yhteydessä täydelliset tiedot tämän suunnittelukauden aikana kaupungeissa toteutetuista rakenteellisista toimenpiteistä;

Ympäristönäkökohdat

6. On sitä mieltä, että kaupungeilla on tärkeä tehtävä ympäristöpolitiikkojen kehittäjinä ja niitä koskevaan keskusteluun osallistujina sekä kansallisella että EU:n sisäisellä ja ulkopuolisella tasolla; pyytää komissiota tässä yhteydessä tukemaan kaupunkien ponnisteluja edistää kestävän kehityksen strategioita;

7. Komission olisi

- otettava kestävä kehitys olennaiseksi osaksi kaupunkipolitiikkaansa ja lisättävä se verkostoille annettavaa tukea koskevaan luetteloonsa,

- suunniteltava ja kehitettävä vertailukelpoisia kestävyyden osoittimia ja otettava käyttöön kestävyyden kartoitusjärjestelmä,

- tuettava entistä enemmän paikallisia Agenda 21 -toimia ja harkittava erillisen budjettikohdan perustamista näille toimille,

- edistettävä edelleen kokemusten vaihtoa,

- annettava edelleen taloudellista tukea asianomaisten kaupunkiympäristöä aktiivisesti kehittävien verkostojen toiminnan edistämiseen,

- tuettava edelleen kaupunkiympäristöä käsittelevän asiantuntijaryhmän toimintaa,

- tehtävä viipymättä aloite kaupunkiympäristöä koskevan valkoisen kirjan laatimisesta,

- varmistettava, että paikallista kaupunkiympäristöä koskeva tutkimus sisällytetään viidennen puiteohjelman «Huomispäivän kaupunki» aihepiiriin,

- perustettava nykyisten politiikkojen ja tulevien ohjelmien jatkuva arviointi- ja tarkastelujärjestelmä ja ulotettava se koskemaan myös jäsenyyttä hakeneita maita,

- varmistettava rakennerahastojen sääntelyn tarkastelussa se, että sääntelyyn sisällytetään sellaiset perusteet, joissa otetaan huomioon kansanterveyden vaarantavan ympäristön saastumisen torjuntaan liittyvät ponnistelut,

- käynnistettävä tutkimus yhteisöaloitteiden vaikutuksista kaupunkeihin;

Sosiaaliset näkökohdat

8. Korostaa kaupunkien merkitystä työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisessa taistelussa ja uskoo, että yhteisön tulevissa työllisyyspolitiikoissa on tunnustettava kaupunkien rooli välittöminä vuorovaikuttajina ja kehitettävä kumppanuutta niiden kanssa; katsoo, että rakennerahastojen seuraavan suunnittelukauden aikana on korostettava paikallisten työllisyyshankkeitten merkitystä ja vahvistettava työllisyyttä edistäviä paikallisia sopimusmalleja;

9. Katsoo, että globalisaatio ja kestävyys sisältävät useita yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä ja kulttuurisia tekijöitä, jotka liittyvät toisiinsa ja ovat avaintekijöitä Euroopan unionin kaupunkiulottuvuuden kannalta;

10. Muistuttaa, että vuonna 1996 järjestetty Habitat II -konferenssi perusti johtopäätöksensä tasavertaisuuden, köyhyyden poistamisen, perhe-elämän edistämisen, kansalaisten sitoutumisen, kumppanuuden, solidaarisuuden, yhteistyön ja kansainvälisen koordinoinnin periaatteille;

11. Katsoo, että kaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit ovat sidottuja kehityksen uusiin, innovaatioon perustuviin muotoihin, joissa kaikille kansalaisille ja yhteiskunnan toimijoille tiedotetaan voimavarojen (veden ja ilman) sekä jätehuollon, terveyspalvelujen, kansallisperinnön, asumis- ja liikennepalvelujen rajallisuudesta ja joissa otetaan huomioon eri kaupunkien yksilölliset tarpeet, kuten teollisuuskaupunkien tai turistikeskusten, joiden sosiaali- ja ympäristöinfrastruktuurit ovat eri syistä suuren paineen alaisina;

12. Toteaa, että sosiaalinen syrjäytyminen ei johdu pelkästään köyhyydestä vaan myös eristäytymisestä ja kommunikoinnin puutteesta; katsoo, että Euroopan kaupungit voivat olla yhteiskunnallisen innovaation laboratorioita, joilla on suuri kokeellinen merkitys ja joissa uusia yhteiselämän strategioita on kehitettävä perustamalla eturyhmiä, mikä helpottaa vuoropuhelua ja kaikkien yhteiskunnallisten ryhmien, erityisesti huonoimmassa asemassa olevien, aktiivista osallistumista;

13. Toteaa, että sekä kaupunkialueiden koon että niiden määrän kasvu aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia ja synnyttää joillekin kehittyneille alueille köyhyyden pesäkkeitä, ja katsoo, että näiden vähävaraisten kaupunginosien kunnostamiseen on paikallishallinnon, sosiaalialan tahojen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen osallistuttava aktiivisesti;

14. Toivoo, että jäsenvaltiot takaavat sen, että niiden aluesuunnittelupolitiikat estävät kiinteistökeinottelun, joka on yksi suurimmista kaupunkikeskusten tyhjentymisen syistä, ja helpottavat nuorten pääsyä ensiasuntoihin sekä vanhusten, vammaisten ja siirtolaisten sijoittumista;

15. Muistuttaa, että kaupunkisuunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että kaikki asukkaat, myös lapset, vanhukset ja vammaiset, voivat käyttää hyväkseen joukkoliikenteen palveluita ja että näiden ryhmien tarpeet huomioidaan myös rakennusten, katujen yms. suunnittelussa;

16. Katsoo, että on ensisijaisen tärkeää työllistää nuoret, jotta he pääsisivät mukaan rakentavaan yhteiskunnalliseen elämään; painottaa nuorisotyöttömyyden torjumisen ja työelämään mukaan pääsyn tärkeyttä; pyytää kaikkia asianomaisia toimijoita (yksityisiä tukijoita, yrittäjiä, ammattiyhdistyksiä, paikallisia viranomaisia, ammattikoulutuskeskuksia ja yliopistoja) edistämään nuorten ottamista mukaan paikallisiin työllisyysaloitteisiin sekä erityisesti kolmannen työllisyyssektorin kehittämistä;

17. Korostaa tarvetta uudistaa ja vahvistaa taloudellista toimintaa, jotta sosiaalisen suojan korkea taso voidaan säilyttää; koska Euroopan unionin väestön määrän ennustetaan kehittyvän siten, että seuraavan kahdenkymmenenviiden vuoden aikana yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa 37 miljoonalla (ja työikäisen väestön määrä vähenee 30 miljoonalla), mikä entisestään lisää eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuvaa painetta, on todettu, että useimmissa tapauksissa nimenomaan naiset takaavat lasten, vanhusten ja vammaisten hoidon, pyytää edistämään sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joiden avulla naiset voisivat yhdistää perhe- ja työelämän, kuten päiväkotien ja vanhusten sekä vammaisten kotihoitopalvelujen luomista;

18. Toistaa vielä kerran, että Euroopan laajuisiin verkkoihin on sisällytettävä kaupunkien liikenneverkot, jotka helpottavat kaupunkien ja maaseudun välisiä yhteyksiä sekä kaupunkien ja niihin tulo- sekä niistä lähtöväylien (lentokenttien, satamien, rautatieasemien ja linja-autoasemien) välisiä yhteyksiä; pyytää, että TTK:n viidennessä puiteohjelmassa pohdittaisiin tulevaisuuden kaupungin suunnittelun ohella julkisen liikenteen innovatiivisia järjestelmiä, joita kaikki voisivat hyödyntää ja jotka olisivat ympäristöystävällisiä, jolloin kansalaiset välttäisivät yksityisten liikennevälineiden käyttämistä;

19. Tunnustaa, että on kiireesti vastattava väestöstä puolen vaatimuksiin siitä, että heidän erityistarpeensa otetaan huomioon eurooppalaisessa kaupunkien kehittämisen mallissa, ja pyytää tämän vuoksi komissiota toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä naisten hyväksi suunnitellessaan ja pannessaan täytäntöön tulevaa kaupunkipolitiikkaansa;

Kansalaisvapauksiin liittyvät näkökohdat

20. Arvioi, että paikallisen autonomian kunnioittaminen Euroopan neuvoston paikallisautonomiaa koskevan peruskirjan määrittelemässä muodossa edellyttää taloudellista autonomiaa ja riittäviä resursseja sen tekemiseksi tehokkaaksi; on sitä mieltä, että kansalaisten osallistuminen demokraattisten paikallisten instituutioiden kautta on tärkeä tekijä sekä sosiaalisen integraation että poliittisen ja taloudellisen tehokkuuden kannalta; puoltaa rajoituksetta perustamissopimusten määräyksiä siltä osin kuin ne koskevat EU-kansalaisten äänioikeutta;

21. Katsoo, että kaupunkialueilla on tärkeä integrointitehtävä, minkä vuoksi olisi painotettava eniten yhteiskunnallisen eriytymisen sekä rasismin ja muukalaisvihan torjuntatoimia; kaupungin viranomaisten olisi siksi jatkuvasti pyrittävä monipuolisesti ja monialaisesti vastaamaan niiden henkilöryhmien tarpeisiin, joita uhkaa yhteiskunnan laitamille ajautuminen ja syrjäytyminen;

22. Kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia antamaan maahanmuuttoasiain alan koulutusta sosiaalityöntekijöille ja muulle sosiaalialan henkilöstölle, jotta nämä voivat ottaa maahanmuuttajat entistä paremmin huomioon;

23. Kehottaa kunnallisviranomaisia järjestämään alkuperäisväestölle valistuskampanjoita, joiden tarkoituksena on lisätä suvaitsevaisuutta ja myönteistä suhtautumista maahanmuuttajiin sekä torjua rasistista ja muukalaisvihamielistä toimintaa;

24. Toteaa, että sekä kaupunkien objektiivinen turvallisuus että kansalaisten subjektiivinen turvallisuuden tunne on viime vuosina vähentynyt, ja korostaa, että rikollisuuden lisääntyminen merkitsee vakavaa uhkaa kansalaisten oikeuksien kunnioittamiselle Euroopan unionissa;

25. Kehottaa kunnallisviranomaisia ryhtymään tehokkaisiin toimiin rikollisuuden torjumiseksi, koska kansalaisille rikosten ennalta ehkäisy on erittäin merkittävää; katsoo, että rangaistusten suhteen tärkeänä tulisi pitää vankien sopeuttamista yhteiskuntaan, tekemiensä rikosten korvaamisen takaamista ja kansalaisten suojelua siltä varalta, että he uusivat rikoksensa;

26. Toteaa, että lukuisilla eurooppalaisilla kaupunkialueilla toteutetaan jo menestyksekkäästi toimia rikosten ehkäisemiseksi; suosittelee siksi, että kaupunkien viranomaiset tiedottavat vastavuoroisesti toisilleen hyvistä rikollisuutta ehkäisevistä käytänteistä perustamalla tämän alan kokemuksia koskevaan tiedonvaihtoon tarkoitettuja verkkoja;

27. Ehdottaa kaupunkien rikollisuuden ehkäisemiseksi johdonmukaista, monialaista lähestymistapaa, ottaen huomioon kaupunkien merkityksen huumeriippuvuuden torjunnassa; rikollisuuden syntymistä ehkäiseviä toimia ovat

- rakenteelliset toimet,

- yhteiskunnalliset toimet,

- tilannesidonnaiset toimet,

- rikoksentekijäsidonnaiset toimet;

28. Muistuttaa komissiota, että nämä johtopäätökset on otettava huomioon rakennerahastoja, erityisesti tavoitteen 2 tulevia kelpoisuusperusteita, uudistettaessa;

29. Toteaa toistamiseen, että lapsilla on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä;

Aluekehitystä ja rakenteellisia toimia koskevat näkökohdat

30. Painottaa, että läheisyysperiaate ja paikallisen autonomian suojeleminen edellyttävät paikallisten viranomaisten asianmukaista osallistumista sovellettaessa kumppanuusperiaatetta, jota on vahvistettava rakennerahastojen seuraavan uudistuksen yhteydessä ja jonka käytäntönä pitäisi sisältyä myös muihin, erityisesti kaupunkiympäristöön välittömästi vaikuttaviin yhteisöpolitiikkoihin;

31. Muistuttaa, että eurooppalaisen kaupunkeja koskevan agendan ensimmäinen tehtävä on rakennerahastojen sääntöuudistus; ottaa huomioon komission ehdotuksen ottaa käyttöön uusi tavoitteen 2 mukainen interventiomalli, jossa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen pahimmin vaivaamat kaupunkialueet muodostavat yhden neljästä alasta; uskoo, että tämä ei edistä asianmukaisella tavalla EU:n kaupunkialueiden elpymistä;

32. Korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on erityisesti otettava huomioon yhteisön ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten kohtaamat vaikeudet, sillä yhteiskunnasta syrjäytyminen koskee pääasiassa heitä;

33. Katsoo, ettei tavoitteen 2 mukainen uusi soveltamisalue saisi jäädä ainoaksi kaupunkiongelmia koskevaksi rakennerahastojen toimeksi, ja pyytää, että tavoitteen 1 mukaisella rakennepolitiikalla pyrittäisiin vastaamaan pienten ja keskikokoisten kaupunkien ja kaupunkialueiden tarpeisiin;

34. On sitä mieltä, että uudistuksen on vahvistettava alueellista kehitystä, josta kaupunkien kehittäminen on erottamaton osa; pitää tarpeellisena, että kaupunkeihin kohdistuvat kokonaisvaltaiset toimenpiteet ovat osa rakennerahastojen ensisijaisten ohjelmien suunnittelua (mainstreaming) ja kehottaa komissiota sisällyttämään rakennerahasto-ohjelmiin parhaat käytännöt ja innovatiiviset rakenteet, jotka on otettu käyttöön Urban-yhteisöaloitteen yhteydessä, kuten paikallisen kapasiteetin ja yhteisön yritystoiminnan kehittäminen; katsoo, että tässä yhteydessä on tarpeen varmistaa, että liikenteen infrastruktuurin laajentuminen ei rajoitu pelkästään kaupunkeihin, vaan että ennen kaikkea edistetään liikenneyhteyksiä kaupunkien laitamilta keskustaan, paitsi taloudellisen yhteenkuuluvuuden, johon kuuluu muun muassa kaupunkien laitamille asumaan asettuneen työvoiman sukkulaliikenne, myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden takaamiseksi kaupungin ja sen ympäristön välillä;

35. Toistaa kannattavansa Urban-yhteisöaloitteen jatkamista ja sen toteuttamista sekä Euroopan laajuisesti merkittävän, kaupunkialueiden ja lukuisten pienten ja keskikokoisten kaupunkien väliseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvan innovatiivisen lähestymistavan soveltamista edistävän riittävän määrärahan myöntämistä; huomauttaa, että aloitetta on alun koeluonteisuudestaan huolimatta pidetty myönteisenä ja että saadun kokemuksen perusteella sitä on ehdottomasti laajennettava esivalmisteluna integroidun kaupunkipolitiikan täytäntöönpanolle;

36. Pahoittelee komission aikomusta jättää Urban-yhteisöaloite pois rakennerahaston uudistusta koskevista ehdotuksista;

37. Muistuttaa komissiota ja neuvostoa nykyisen Urban-yhteisöaloitteen tärkeydestä, sillä sen yhteydessä on vuosina 1994 - 1999 investoitu 850 milj. ecua noin 115 kaupungin hyväksi;

38. Pitää tarpeellisena, että yhteisön aluepolitiikan puitteissa luodaan yhteistyösuhteita kaupunkien välille, sillä kokemusten vaihto ja yhteistyö myös yhteisten ongelmien ratkaisemisessa on hyödyllistä edistettäessä kaupunkien toisiaan täydentäviä ponnistuksia; arvioi, että uuden Interreg-hankkeen tulee kattaa myös kaupunkien välinen yhteistyö;

39. Katsoo, että kaupunkien välisen yhteistyön on yhteisön politiikan puitteissa mahdollistettava myös

- kulttuuriverkostojen kehittäminen kulttuuritarjonnan tason nostamiseksi ja yhtenäistämiseksi monikulttuurisuuden periaatteiden mukaisesti

- urheilutoiminnan verkostojen kehittäminen perusurheilukeskusten toiminnan tason nostamiseksi

- eri uskontokuntien hartauspaikkojen edistäminen moninaisuuden hyväksymisen ja kunnioituksen kehittämiseksi konkreettisella tavalla;

40. Pitää tervetulleena puheenjohtajavaltio Ison-Britannian aloitetta ottaa kaupunkikysymys 8. ja 9. kesäkuuta 1998 pidettävän epävirallisen Glasgow'n neuvoston kokouksen esityslistalle; kokouksessa on määrä keskittyä hyvien käytäntöjen vaihtoon, ja toivoo, että puheenjohtajavaltio Itävalta vie eteenpäin tätä kaupunkipolitiikan parhaita käytäntöjä koskevaa työtä;

41. Katsoo, että yhteistyösuhteita unionin kaupunkien sekä unionin ulkopuolisten Euroopan ja Välimeren maiden ja muiden kolmansien maiden kaupunkien välillä olisi edistettävä olemassa olevien yhteisön ohjelmien puitteissa vuoropuhelun aikaansaamiseksi ja yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien Habitat II -konferenssin päätöslauselmien hengessä;

42. Arvioi, että uudistuksen yhteydessä on säilytettävä ja vahvistettava koehankkeita ja innovatiivisia toimenpiteitä, jotka nyt rahoitetaan EAKR:ia koskevan asetuksen 10 artiklan mukaisesti, ja että ne on säilytettävä perusmuodossaan muuttaen ja parantaen samalla hallinnointijärjestelmää paikallisten viranomaisten ja komission välisen välittömän ja hedelmällisen vuoropuhelun keinoin, jonka mukaisesti viimeksi mainitulla on strateginen asema innovaatioiden alalla;

43. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.