51998AC0797

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, annettu ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä annettujen direktiivien 89/48/ETY ja 92/51/ETY muuttamisesta ja yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien, hammaslääkäreiden, eläinlääkäreiden, kätilöiden, arkkitehtien, proviisoreiden ja lääkärien toimintaa koskevien direktiivien 77/452/ETY, 77/453/ETY, 78/686/ETY, 78/687/ETY, 78/1026/ETY, 78/1027/ETY, 80/154/ETY, 80/155/ETY, 85/384/ETY, 85/432/ETY, 85/433/ETY ja 93/16/ETY täydentämisestä" () (98/C 235/11)

Neuvosto päätti 16. joulukuuta 1997 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut sosiaali-, perhe-, koulutus- ja kulttuuriasiain jaosto antoi lausuntonsa 15. toukokuuta 1998. Esittelijä oli Anne-Marie Sigmund.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27. 28. toukokuuta 1998 pitämässään 355. täysistunnossa (toukokuun 27. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 115 ääntä puolesta kahden pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

Slim-aloitteella (Simpler Legislation for the Internal Market sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön yksinkertaistaminen) komissio aloitti prosessin, jossa pienet asiantuntijaryhmät laativat toimenpide-ehdotuksia sisämarkkinaoikeuden yksinkertaistamiseksi. Vuonna 1996 käynnistetyssä kokeiluhankkeessa asetettiin neljä työryhmää, joista yksi käsitteli tutkintotodistusten vastavuoroista tunnustamista koskevia säädöksiä. Työryhmä jätti lokakuussa 1996 kertomuksensa, jonka pääkohdat olivat seuraavat:

alakohtaiset direktiivit tulee säilyttää;

neuvoa-antavat komiteat tulee säilyttää, mutta niiden nimitysmenettelyä tulee yksinkertaistaa, kokoa pienentää ja työtapoja kehittää;

eräissä jäsenvaltioissa sovellettavia tunnustamiseen liittyviä oikeus- ja hallintomuodollisuuksia tulisi tutkia ja mahdollisesti yksinkertaistaa tai selkiyttää;

automaattisesti tunnustettavien tutkintotodistusten luettelon ajantasaistamismenettelyä tulee yksinkertaistaa;

alakohtaisissa direktiiveissä yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta annettujen määräysten lähtökohtana tulisi olla koulutuksen antama pätevyys eli koulutuksen tulos, ei niinkään tiukat sisällölliset vaatimukset.

Tällä direktiiviehdotuksella komissio toteuttaa osan Slim-asiantuntijaryhmän ehdotuksista. Ehdotuksen perusteluosassa komissio ilmoittaa lisäksi tekevänsä vuonna 1998 muodollisia päätöksiä, joilla pannaan täytäntöön neuvoa-antavien komiteoiden järkeistämistä koskevat ehdotukset.

2. Yleistä

2.1. Komitea on tyytyväinen komission direktiiviehdotukseen, jolla komitean näkemyksen mukaan kehitetään unionin työtä avoimempaan ja tehokkaampaan suuntaan vaarantamatta kansalaisten suojeltavia etuja.

Komitea pitää komission ehdotusta myös merkittävänä työllisyyden parantamiseksi tehdyn luottamussopimuksen kannalta.

2.2. Ehdotuksen perusteluosassa komissio käsittelee perusteellisesti terveydenhoitoalan ammattien neuvoa-antavien komiteoiden uudistamista ja mainitsee seuraavat seikat:

nimitysmenettelyn yksinkertaistaminen;

jäsenmäärän vähentäminen;

toimikauden pidentäminen;

toimivallan laajentaminen.

2.3. Direktiiviehdotuksen säädösosan tärkeimmät elementit ovat seuraavat:

"Säännellyn koulutuksen" käsite, joka sisältyy jo ns. "toiseen tunnustamisdirektiiviin" (92/51/ETY), kirjataan myös ns. "ensimmäiseen tunnustamisdirektiiviin" (89/48/ETY) (1 artikla).

Koordinointiryhmälle annetaan oikeus antaa lausuntoja (2 artikla).

"Lääkäridirektiivin" yksinkertaistettu menettely automaattisesti tunnustettavien tutkintotodistusten ajantasaistamiseksi laajennetaan koskemaan kaikkia alakohtaisia direktiivejä. Poikkeuksen muodostaa vain "arkkitehtidirektiivi", jossa on säädetty omasta, jo hyväksi osoittautuneesta menettelystä (3 artikla).

Sellaisten muuttajien asemaa, jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia mutta hankkineet koulutuksensa Euroopan unionin ulkopuolella, tulee selkeyttää (5 artikla).

Säädetään mahdollisuudesta hakea oikeusteitse muutosta asiakirjojen tunnustamista koskeviin jäsenvaltioiden päätöksiin (6 artikla).

3. Erityistä

Komitea joutuu käsittelemään tässä lausunnossa oikeudelliselta asemaltaan erilaisia tietoja: Neuvoa-antavien komiteoiden uudistamista koskeva teksti on tiedotusluonteinen, koska vastaavia päätöksiä ei ole vielä tehty; direktiiviehdotus puolestaan sisältää konkreettisia ehdotuksia oikeudellisesti sitovaksi tekstiksi.

3.1. Neuvoa-antavien komiteoiden uudistus

Komiteasta vaikuttaa järkevältä esitellä alakohtaisten direktiivien puitteissa toimivien komiteoiden koostumus ja työtavat, ennen kuin se siirtyy käsittelemään komission konkreettisia ehdotuksia.

Neuvoa-antavien komiteoiden jäsenet ovat neuvonantajan ominaisuudessa toimivia asiantuntijoita. Kun neuvoa-antavat komiteat perustettiin, niiden ensisijaisena tehtävänä oli varmistaa laajamittainen tiedonvaihto koulutusmenetelmien rakenteesta ja sisällöstä sekä kehittää sitä. Tämä tiedontarve on nyt luonnollisesti suureksi osaksi tyydytetty. Tämän vuoksi Slim-ryhmä suositti, että tulevaisuudessa käytettäisiin tuloksiin perustuvaa ammattikohtaista lähestymistapaa.

Slim-ryhmän ehdotukset eivät sitä vastoin koske johtavien virkamiesten komiteoita, jotka eroavat neuvoa-antavista komiteoista työtapojensa puolesta. Toisin kuin neuvoa-antavilla komiteoilla, johtavien virkamiesten komiteoilla on myös päätösvaltaa ja niiden toiminta on osa komission normaalia komiteamenettelyä.

3.1.1. Nimitysmenettelyn yksinkertaistaminen

Nykyisin jokainen jäsenvaltio antaa oman asiantuntijaluettelonsa neuvostolle, joka sitten tekee muodollisen päätöksen. Tämä on osoittautunut valtavan aikaavieväksi menettelyksi, sillä neuvosto lykkää päätöksentekoaan siihen asti, kunnes se on saanut viimeisenkin asiantuntijaluettelon. Niinpä joidenkin komiteoiden toiminta on joskus joutunut jo alusta alkaen kyseenalaiseksi muotoseikkojen vuoksi.

Tämän takia komitea kannattaa painokkaasti komission ehdotusta yksinkertaistaa menettelyä siten, että jäsenvaltiot ilmoittavat edustajiensa nimet suoraan komissiolle.

3.1.2. Jäsenmäärän vähentäminen

Nykyisin jäsenvaltiot asettavat kuhunkin komiteaan kolme varsinaista jäsentä (ammattialan, koulutuslaitoksen ja toimivaltaisen viranomaisen edustajat) sekä kolme varajäsentä, niin että komiteat ovat tällä hetkellä 90-jäsenisiä.

Komitea on yhtä mieltä Slim-asiantuntijoiden ja komission kanssa siitä, että komiteoita on pienennettävä niiden toiminnan tehostamiseksi. Myös kustannukset ovat tässä yhteydessä merkittävä tekijä: unionin laajentuessa komiteat kasvaisivat kuudella henkilöllä jokaista uutta jäsenvaltiota kohden.

Komission ehdotus, jonka mukaan komiteoiden koostumus rajoitettaisiin yhteen varsinaiseen jäseneen ja yhteen varajäseneen (yksi ammattikuntaa edustava ja yksi koulutuslaitoksia edustava asiantuntija) jäsenvaltiota kohden, vaikuttaa hyvin harkitulta ja komiteoiden tehtävien kannalta asianmukaiselta.

Ottaen huomioon neuvoa-antavien komiteoiden tehtäväkentän edellä kuvatun muutoksen sekä komission tämän suhteen johdonmukaisen reaktion laajentaa ja muuttaa niiden mandaattia käytännönläheisempään suuntaan olisi loogista, että jäsenvaltiot lähettäisivät ammattikuntien edustajia neuvoa-antavien komiteoiden varsinaisiksi jäseniksi. Ei tunnu mielekkäältä eikä komission toivomaan käytännönläheisyyteen pyrkivältä jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi, lähettävätkö ne varsinaiseksi jäseneksi ammattikunnan vai koulutuslaitoksen edustajan.

Tämän vuoksi on nimenomaan mainittava, että komissio on hyväksymällä vastaavat Slim-aloitteet muuttanut perusteellisesti (tähän asti opetussisällön koordinointiin keskittyneiden) neuvoa-antavien komiteoiden toimialaa ja laajentanut sen käsittämään tehtäviä, jotka nykyisen tavoitteenasettelun valossa sopivat parhaiten ammattikuntien edustajien hoidettaviksi.

Komitea kehottaa komissiota täsmentämään linjaansa tässä kohdin ja kehottamaan jäsenvaltioita lähettämään varsinaisiksi jäseniksi ensisijaisesti kulloisenkin ammattikunnan edustajia.

Koska toimivaltaisten viranomaisten asiantuntijat ovat edustettuina vastaavissa johtavien virkamiesten komiteoissa, joihin neuvoa-antavat komiteat ovat muutenkin yhteydessä, toteutuu neuvoa-antavien komiteoiden jäsenmäärää vähennettäessä myös monien jäsenvaltioiden toivoma viranomaisten ohjaava vaikutus.

Komitean mielestä tulisi kuitenkin ryhtyä organisatorisiin toimiin molempien komiteoiden yhteistyön tiivistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Voitaisiin esimerkiksi säätää vähintään yhdestä vuosittaisesta yhteiskokouksesta.

3.1.3. Komiteoiden toimikauden pidentäminen nykyisestä kolmesta vuodesta kuuteen on TSK:n mielestä niiden uudelleenjärjestämisen tarpeellinen tukitoimi, sillä näin vähennetään komiteoiden uusiutumiseen liittyviä käynnistysvaikeuksia.

3.1.4. Neuvoa-antavien komiteoiden toimivallan laajentaminen tulevaisuudessa kaikkiin komission pyytämiin lausuntoihin, jotka koskevat yleisesti alakohtaisissa direktiiveissä mainittujen ammattien harjoittajien vapaata liikkuvuutta, on johdonmukainen toimenpide, sillä kaikkia Slim-aloitteen puitteissa tai sen seurauksena toteutettuja toimia on viime kädessä pidettävä osana komission suurta sisämarkkinasuunnitelmaa.

3.2. Säännelty koulutus (1 artikla)

"Säännellyn koulutuksen" käsitteen sisällyttäminen ns. "ensimmäisen tunnustamisdirektiiviin" on terminologian yhtenäistämisen kannalta hyvä asia, sillä sitä käytetään myöhemmin annetussa ns. "toisessa tunnustamisdirektiivissä".

Sisällöllisesti käsitteen liittäminen direktiiviin 89/48/ETY vastaa toivomusta luoda yleiseen tunnustamisjärjestelmään nykyistä tulossuuntautuneempi (ammattisuuntautuneempi) lähestymistapa. Näin edistetään monien muuttohalukkaiden nuorten liikkuvuutta.

3.3. Koordinointiryhmien lausunnot (1 ja 2 artikla)

Komitea on tyytyväinen komission esittämään käytännönläheiseen toimintatapaan. Vaikuttaa järkevältä hyödyntää niiden elinten kokemusta, jotka soveltavat direktiiviä käytäntöön, ja vauhdittaa näin direktiivin yhtenäistä soveltamista ja tulkintaa.

Komitea kannattaa ajatusta tehdä koordinointiryhmistä eräänlaisia komission neuvonantajia.

3.4. Tutkintotodistusluetteloiden päivittäminen (3 ja 4 artikla)

Tämän ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot ilmoittavat kaikki tutkintotodistuksia, todistuksia tai muita muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja koskevat säännöksensä komissiolle, joka julkaisee kunkin jäsenvaltion hyväksymät nimikkeet Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Koska tämä menettelytapa on jo osoittautunut hyväksi yleislääketieteen alalla, komitea pitää tarkoituksenmukaisena ja oikeana, että se sisällytetään myös muihin terveydenhoitoalan alakohtaisiin direktiiveihin.

3.5. Jäsenvaltioiden kansalaisten Euroopan unionin ulkopuolella hankkimien tutkintotodistusten käsittely (5 artikla)

Komissio toteaa 5 artiklan perusteluissa aivan oikein, että jokainen jäsenvaltio voi vapaasti tunnustaa Euroopan unionin ulkopuolella hankitut tutkintotodistukset, mutta tällainen tunnustaminen ei sido muita jäsenvaltioita.

Näin komissio seuraa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jossa todetaan nimenomaisesti, ettei se, että jokin jäsenvaltio tunnustaa unionin ulkopuolella hankitun tutkinnon, velvoita muita jäsenvaltioita tunnustamaan sitä, mutta näiden on kuitenkin otettava huomioon kyseisen tutkinnon perusteella jäsenvaltiossa hankittu ammattikokemus yhteisön piiriin kuuluvana asiana (). Vielä selvemmän kannan tuomioistuin otti asiassa C 154/93 (Tawil-Albertini) () todetessaan, että "Euroopan unionin ulkopuolella hankittujen pätevyystodistusten tunnustaminen yhdessä jäsenvaltiossa ei velvoita muita jäsenvaltioita silloinkaan, kun nämä pätevyystodistukset on tunnustettu samanarvoisiksi yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa".

TSK suosittaa, että 5 artiklan muotoilua täsmennetään, sillä artiklasta ei käy riittävän selkeästi ilmi, että unionin ulkopuolella hankitun pätevyystodistuksen hyväksyminen yhdessä jäsenvaltiossa ei velvoita automaattisesti muita jäsenvaltioita hyväksymään sitä.

Kyseisessä 5 artiklassa käytetty ilmaus "on hyväksyttävä" (saks. Berücksichtigen, engl. take account of) jättää jonkin verran tulkinnanvaraa, sillä yleisen oikeuskäsityksen mukaan "huomioon ottaminen" on vain yksi osatekijä päätösprosessissa.

Tästä huolimatta komitea ehdottaa, että tekstiin tehdään selvyyden vuoksi seuraava lisäys:

"Jäsenvaltioiden on todistusten vastaavuutta tutkiessaan otettava huomioon yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ."

3.6. Muutoksenhaku (6 artikla)

Komitea on varsin tyytyväinen direktiiviehdotuksessa annettuun mahdollisuuteen hakea oikeusteitse muutosta jäsenvaltioiden tekemiin päätöksiin tai myös päätöksen puuttuessa. Tämä kansalaisten demokraattinen perusoikeus vastaa yhteisön oikeuden yleisiä oikeusperiaatteita.

3.7. 7 21 artikla

Komitea on tietoisesti jättänyt puuttumatta näihin alakohtaisten direktiivien yksityiskohtaisiin muutoksiin. Komitean mielestä on tärkeämpää ottaa mahdollisimman tiiviissä muodossa kantaa komission tärkeimpiin muutosehdotuksiin, ja se katsoo tästä syystä voivansa ohittaa pääosin ongelmattomat mukautussäännökset.

4. Päätelmät

Komitea tukee komission direktiiviehdotusta, sillä se pitää sitä tärkeänä lainsäädännön yksinkertaistamisen ja avoimuuden lisäämisen välineenä.

Kustannus-hyötysuhteen parantamisen ohella ehdotetut työskentelyä yksinkertaistavat toimet nopeuttavat työprosessia ja vahvistavat siten Euroopan kansalaisten luottamusta järjestelmään.

Bryssel 27. toukokuuta 1998.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL C 28, 26.1.1998, s. 1.

() EYTI:n 9.2.1994 antama tuomio. Salomone Haim vastaan Kassenzahnärztliche Vereinigung Nordrhein. Asia C-319/92.

() EYTI:n 9.2.1994 antama tuomio. Abdullah Tawil-Albertini vastaan Ministre des Affaires Sociales. Asia C 154/93, Haimin mukaan, kohta 21.