51997AC1194

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta" () (98/C 19/25)

Neuvosto päätti 8. huhtikuuta 1997 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 99 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut talous-, raha- ja valuutta-asiain jaosto antoi lausuntonsa 14. lokakuuta 1997. Esittelijä oli Klaus Schmitz.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 29. 30. lokakuuta 1997 pitämässään 349. täysistunnossa (lokakuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 83 ääntä puolesta ja 23 vastaan 13 pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Talous- ja sosiaalikomitea on useissa lausunnoissaan kannattanut taloudellisia ohjausvälineitä ympäristöpolitiikan alalla. Komitea oli kaiken kaikkiaan tyytyväinen komission ehdotuksiin hiilidioksidipäästö- ja energiaverosta huolimatta kritisoimistaan yksityiskohdista ().

1.2. Komitea korostaa, etteivät ekologisesti suunnatut verot ja maksut saa johtaa verorasituksen kasvuun. Jotta verotuksen tuottoneutraalius taataan, on työn verotusta vastaavasti kevennettävä. Tähän ei riitä pelkkä mahdollistava määräys. Jäsenvaltioiden on annettava sitovia velvoitteita, sillä verotusoikeus kuuluu niiden toimivaltaan.

1.3. Komitea on useissa lausunnoissaan huomauttanut, ettei ekologisesti suunnattujen verojen ja maksujen käyttöönotto saa vaarantaa Euroopan unionin yritysten kilpailukykyä eikä vähentää työpaikkoja etenkään paljon energiaa vaativilla aloilla. Toisaalta olisi varmistettava, etteivät pienituloiset väestöryhmät joudu entistä ahtaammalle.

1.4. Talous- ja sosiaalikomitea on myös sisämarkkinoiden tarkkailuelimen ominaisuudessaan kehottanut komissiota ja neuvostoa vähentämään kansallisen veropolitiikan aiheuttamia vääristymiä sisämarkkinoilla. Energiatuotteita, erityisesti mineraaliöljytuotteita, verotetaan jäsenvaltioissa hyvin eri tavoin. Moottoripolttoaineiden kohdalla tämä vääristää kilpailua kohtuuttomasti ennen kaikkea raja-alueilla.

2. Yleistä

2.1. Koska neuvosto ei hyväksynyt komission ehdotuksia hiilidioksidipäästö- ja energiaveroista, komissio pyrkii nyt myös neuvoston kehotuksesta alustamaan asian uudelleen energiatuotteiden vähimmäisverotusta koskevalla ehdotuksella.

2.1.1. Talous- ja sosiaalikomitea kannattaa komission aloitetta, mutta kritisoi sitä kuitenkin tietyiltä osin.

2.1.2. Kunhan Amsterdamin sopimus on ratifioitu, on lisäksi mahdollista, että ainakin ryhmä jäsenvaltioita soveltaa komission ehdotusta "tiiviin yhteistyön" välinettä käyttäen, mikäli neuvosto ei saavuta asiasta yksimielisyyttä (). Komitea ei kuitenkaan pidä tätä kehitystä tavoittelemisen arvoisena, sillä se saattaa johtaa uusiin kilpailuvääristymiin sisämarkkinoilla.

2.2. Hiilidioksidipäästö- ja energiaveroista aiemmin tekemiinsä ehdotuksiin verrattuna komissio asettaa nyt käsiteltävässä ehdotuksessa huomattavasti vaatimattomampia tavoitteita. Tällä kauttaaltaan käytännönläheisellä ehdotuksella on kuitenkin ekologista ohjaustehtävää ajatellen vain äärimmäisen suppeita vaikutuksia. Muut välineet, kuten vapaaehtoiset toimet, jotka komissio mainitsee tiedonannossaan "Kokonaiskatsaus energiapolitiikkaan ja energia-alan toimiin" (), ovat osittain tehokkaampia.

2.2.1. Komissio kytkee uuden direktiiviehdotuksensa voimassa oleviin direktiiveihin mineraaliöljyjen vähimmäisverotuksesta (92/81/ETY ja 92/82/ETY), sillä sen mukaisesti myös muiden moottoripolttoaineiden, lämmityspolttoaineiden sekä sähkön tulisi kuulua vähimmäisverotuksen piiriin.

2.2.2. Komission aiemman, hiilidioksidipäästö- ja energiaveroja käsittelevän ehdotuksen mukaan olisi verotettava ennen kaikkea hiilidioksidipitoisuutta sekä jalostamattomia energiamuotoja (sähkön verotusta koskevat erityisjärjestelyt). Käsiteltävä ehdotus tähtää vain energian lopullisen muodon verottamiseen. Direktiivin ekologinen ohjausvaikutus on näin ollen pienempi, sillä energianmuuntoprosessiin ei voi enää vaikuttaa, eikä hiilidioksiditekijää oteta erityisesti huomioon.

2.2.3. Komissio haluaa ehdotuksellaan määritellä energiatuotteiden kulutuksen vähimmäisverotustason. Yritykset vapautettaisiin pitkälti kyseisestä verotuksesta. Niinpä kaikki ne energiatuotteet, joita ei käytetä moottori- tai lämmityspolttoaineina, eivät kuulu verotuksen piiriin. Raaka-aineina käytettävät energiatuotteet sekä sellaiset energiatuotteet ja sähkö, joita käytetään etupäässä kemiallisessa pelkistyksessä sekä metallurgisissa ja elektrolyyttisissä prosesseissa, on myös vapautettu verotuksesta. Komitea pahoittelee, ettei komissio halua ehdotuksessaan vapauttaa sähkön yhteydessä muita prosessienergiamuotoja verotuksesta. Tiettyihin teollisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviä moottoripolttoaineita koskevat erityisjärjestelyt. Lämmityspolttoaineiden osalta yrityksiä, joilla on erityisen korkeat energiakustannukset, on määrä verottaa muita kevyemmin.

2.2.4. Koska komission ehdotus koskee energiatuotteiden kulutusveroja, ekologinen ohjausvaikutus rajoittuu pitkälti kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajia on tarkoitus kannustaa ostamaan vähemmän energiaa kuluttavia tuotteita (ajoneuvoja, laitteita jne.). Epäsuoralla ohjauksella pyritään vaikuttamaan valmistajiin, jotta nämä toisivat markkinoille vähän energiaa vaativia tuotteita. Ekologiseen ohjausvaikutukseen pyritään myös rakennusten lämmityksessä.

2.3. Ehdotetut verotustasot erityisesti moottoripolttoaineiden osalta vaikuttavat hyvin matalilta.

2.4. Komissio ehdottaa maltillisia veronkorotuksia kaudella ennen 1. tammikuuta 2000. Tavoiteverotustasot muokataan 1. tammikuuta 2002 mennessä. Moottoripolttoaineita koskevat korotusehdotukset ovat liian varovaisia. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen korkeita kasvulukuja ajatellen tämä vaikuttaa käsittämättömältä. Komitea viittaa tässä yhteydessä myös komission ehdotuksen 16 artiklaan, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa myös vähimmäisverotustasoa alempia verotustasoja, mikäli ne ottavat käyttöön erityisen tiemaksujärjestelmän.

2.4.1. Määritettäessä moottoripolttoaineena käytettävän nestekaasun (LPG) ja maakaasun (metaani) verotustasoa olisi otettava huomioon suhteellinen ympäristöystävällisyys. Niiden verotustasoa olisi nostettava vähemmän kuin bensiinin ja dieselöljyn verotustasoa.

2.4.2. Moottoripolttoaineiden korkea verotus voi joillakin unionin alueilla aiheuttaa kohtuuttomia taloudellisia haittoja. Jäsenvaltioiden olisi voitava jo voimassa olevien säännösten lisäksi hyödyntää tavoite 1 ja tavoite 6 -alueille tarkoitettuja talousaluekohtaisia tasaustoimia (esim. bensiinikuponkeja) tietyillä syrjäisillä saarilla.

2.5. Komitea muistuttaa, että mikäli jäsenvaltioille annetaan joustovaraa energiatuotteiden verotuksen kansallisessa verotusteknisessä suunnittelussa, sisämarkkinoilla ei kuitenkaan saa aiheutua kilpailuvääristymiä.

2.5.1. Komitea kehottaa kuitenkin harkitsemaan, olisiko ekologisesti perusteltujen erityisjärjestelyjen (esim. uusiutuvien energiamuotojen verovapauden) yhteydessä annettava nykyistä sitovampia määräyksiä kilpailuvääristymien välttämiseksi.

2.5.2. Komitea pahoittelee, ettei verotuksen tuottoneutraaliudesta ole annettu selkeitä suuntaviivoja. Kokemus on valitettavasti osoittanut, ettei käyttöönotettuja uusia energiaveroja tasoiteta vastaavin veronalennuksin toisaalla verotusjärjestelmässä. Komitea kehottaakin tämän vuoksi neuvostoa sitoutumaan direktiivistä päättäessään siihen, että verotulojen mahdollisesti kasvaessa työn verotusta vähennetään. Koska vähimmäisverotustason mahdollinen korotus vaikuttaa erityisesti yksityisiin kotitalouksiin, olisi sosiaalisia tasaustoimia käytettävä erityisesti pientuloisten hyväksi.

2.6. Komitean mielestä ehdotuksen kantavana voimana ei niinkään ole ekologinen tavoitteenasettelu kuin pyrkimys sisämarkkinoiden toimintakyvyn kohottamiseen verotuksesta johtuvia kilpailuvääristymiä vähentämällä. Komitea on tyytyväinen tähän erityistavoitteeseen, sillä tulevan talous- ja rahaliiton myötä verotuspoliittiset kysymykset saavat yhä enemmän merkitystä sisämarkkinoilla. Komitean mielestä varsinkin moottoripolttoaineiden osalta aiheutuu erityisiä kilpailuvääristymiä. Lisäksi komitea edellyttää, ettei tämä ehdotus vaaranna tavoitteena olevaa EU:n energiamarkkinoiden avaamista kilpailulle.

2.7. Tämän ehdotuksen suuri etu verrattuna aiemmin tehtyyn ehdotukseen hiilidioksidipäästö- ja energiaveroista on sen verotustekninen taso. Hallinnollinen työ on tässä komission ehdottamassa, energian lopullisen muodon verotuksessa huomattavasti vähäisempi kuin jalostamattomien energiamuotojen verotuksessa.

3. Erityistä

3.1. 9 artikla

Ehdotuksen 9 artikla on ristiriidassa 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa. 9 artiklan mukaan sähkön tuotannossa syntyvään lämpöön on sovellettava verotuksen vähimmäistasoa. 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan jäsenvaltioilla ei ole verotusvelvoitetta.

3.2. 13 artiklan 1 kohdan b alakohta (koskee myös 14 artiklan 1 kohdan e alakohtaa)

Komitea ehdottaa, että yhdistelmätuotantona tuotettavaa kaukolämpöä ei veroteta.

3.3. Komitea kehottaa sähkön verovapauden yhteydessä vapauttamaan verotuksesta myös muut kuin nimetyt prosessienergiamuodot (joita käytetään kemialliseen pelkistykseen sekä metallurgisiin ja elektrolyyttisiin tuotantomenetelmiin).

3.4. 13 artiklan 1 kohdan c alakohta

On ymmärrettävää, että ilmailuun tarkoitettuja polttoaineita ei direktiiviehdotuksessa ehdoteta verotettavan. Ekologisesti kielteisten vaikutusten (hiilidioksidipäästöjen) vuoksi unionin olisi direktiivin hyväksymisen yhteydessä sitouduttava lentopetrolin verotukseen kansainvälisten sopimusten perusteella.

3.5. 14 artiklan 1 kohdan c alakohta

Jäsenvaltiot olisi velvoitettava antamaan verovapaus tietyille uusiutuville energiamuodoille (esim. aurinkoenergia).

3.6. 15 artiklan 1 kohta

Komitean mielestä suunniteltua palautusta ei pitäisi antaa vain yrityksille. Erityisesti lämmityksen suhteen myös yksityishenkilöille (esim. talonomistajille) olisi myönnettävä vastaavia alennuksia.

3.7. 15 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

Edellyttäen, että prosessienergia vapautetaan verotuksesta, tässä suunniteltu järjestely on tarpeeton. Komitea muistuttaa lisäksi, ettei komission ehdotuksessa määritellä selkeästi, miten energiakustannukset on määrä laskea.

3.8. 18 artiklan 3 kohtaa

Tulisi täydentää seuraavasti:

"Yritykset, jotka saavuttavat itseään velvoittavissa julistuksissa hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle asettamansa tavoitteet, eivät kuulu direktiivin sovellusalueeseen, mikäli ne voivat todistaa vähentäneensä päästöjä."

Bryssel, 29. lokakuuta 1997.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL C 139, 6.5.1997, s. 14

() TSK:n 28.3.1996 antama lausunto aiheesta "Muutettu ehdotus neuvoston direktiiviksi hiilidioksidipäästö- ja energiaveron käyttöön ottamisesta" EYVL C 174, 17.6.1996, s. 47, ks. kohta 2.4

() TSK:n 28.3.1996 antama lausunto aiheesta "Muutettu ehdotus neuvoston direktiiviksi hiilidioksidipäästö- ja energiaveron käyttöön ottamisesta" EYVL C 174, 17.6.1996, s. 47, ks. kohta 3.1.4

() KOM(97) 167 lopull., 23.4.1997

LIITE talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat vähintään neljäsosan annetuista kyllä-äänistä, hylättiin käsittelyn aikana:

Kohta 1.3

Lisätään ensimmäisen virkkeen jälkeen seuraava virke:

"Jollei verotusta samanaikaisesti kevennetä muualla verotusjärjestelmässä, aiheuttaa kulutuksen nykyisten vähimmäisverotustasojen nosto ja niiden yleinen soveltaminen kaikkiin teollisuustuotteisiin osittain huomattavaa tuotantokulujen kasvua teollisuudessa ja kuljetusalalla."

Perustelu

1. virkkeen oikeutettua varoitusta Euroopan unionin yritysten kilpailukyvyn vaarantumisesta etenkin paljon energiaa vaativilla aloilla olisi tällä tavoin valaistava ja korostettava.

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 38, ei-ääniä: 68, tyhjiä: 6.

Kohta 2.4

Korvataan kolmas ja neljäs virke seuraavasti:

"Vaikka liikenteen lisääntyvät hiilidioksidipäästöt on otettava vakavasti, voidaan moottoripolttoaineiden verotusta korottaa edelleen vain, kun verotusta ensin on laskettu toisaalla verotusjärjestelmässä ja korotuksen vaikutukset kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen on tarkasti analysoitu."

Perustelu

On ristiriitaista, että yhtäältä valitetaan oikeutetusti Euroopan korkeaa kokonaisverotusta ja toisaalta vaaditaan energiatuotteiden verotustasoja nostettaviksi vieläkin voimakkaammin. Energiaverotusta ei voi käsitellä erillään Euroopan kokonaistaloudesta käytävästä keskustelusta (kilpailukyvyn ja työllisyysmahdollisuuksien vahvistaminen verotusta laskemalla).

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 40, ei-ääniä: 67, tyhjiä: 9.