51995PC0183

Ehdotus neuvoston päätökseksi vuoden 1995 viljasopimuksen muodostavien elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen ja viljojen kauppaa koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä EY:n puolesta (95/C 191/03) KOM(95) 183 lopull. - 95/0115(CNS)

(Komission 18. toukokuuta 1995 esittämä)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan ja 130 y artiklan yhdessä 228 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo, että

viljojen kauppaa ja elintarvikeapua koskevat yleissopimukset, jotka muodostavat vuoden 1995 kansainvälisen viljasopimuksen, on neuvoteltu vuoden 1949 kansainvälisen vehnäsopimuksen korvaamiseksi ja sopimus on avoinna allekirjoitusta ja ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjojen tallettamista varten 30 päivään kesäkuuta 1995,

perustamissopimuksen 130 u artiklan nojalla yhteisön politiikka kehitysyhteistyön alalla suosii kehitysmaiden kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä, niiden sopusointuista ja asteittaista liittämistä maailmantalouteen sekä köyhyyden vastaista toimintaa näissä maissa,

elintarvikeavun osalta vuoden 1995 viljasopimus edellyttää sekä yhteisön että jäsenvaltioiden toimintaa, ja

kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet aikomuksestaan tulla elintarvikeapua koskevan sopimuksen osapuoleksi,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta elintarvikeapua koskeva yleissopimus ja viljojen kauppaa koskeva yleissopimus, jotka muodostavat vuoden 1995 kansainvälisen viljasopimuksen.

Yleissopimusten teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa nämä kaksi yleissopimusta ja tallettaa hyväksymisasiakirjat.

3 artikla

Euroopan yhteisö tallettaa viljojen kauppaa koskevan yleissopimuksen hyväksymisasiakirjan allekirjoittamisen ja tallettamisen yhteydessä seuraavan julistuksen:

"Itävallan tasavalta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta, joista tuli Euroopan yhteisön jäsenvaltioita 1 päivänä tammikuuta 1995, eivät enää liity erikseen tähän yleissopimukseen, vaan yhteisön yleissopimukseen liittyminen kattaa nämä valtiot. Tämän vuoksi Euroopan yhteisö sitoutuu harjoittamaan niitä oikeuksia ja toteuttamaan ne velvollisuudet, joista yleissopimuksessa määrätään näiden kolmen maan osalta."

VUODEN 1995 KANSAINVÄLINEN VILJASOPIMUS

JOHDANTO

TÄMÄN SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAJAT OVAT:

OTTAEN HUOMIOON, että vuoden 1949 kansainvälinen vehnäsopimus oli tarkistettu, uudistettu tai pidennetty useaan kertaan peräkkäin johtaen vuoden 1986 kansainvälisen vehnäsopimuksen tekemiseen,

OTTAEN HUOMIOON, että vuoden 1986 kansainvälisen vehnäsopimuksen määräykset, jotka muodostuvat toisaalta vuoden 1986 vehnän kauppaa koskevasta yleissopimuksesta ja toisaalta vuoden 1986 elintarvikeapua koskevasta yleissopimuksesta, menevät umpeen 30 päivänä kesäkuuta 1995 ja että on toivottavaa tehdä sopimus uudeksi sopimuskaudeksi,

SOPINEET, että vuoden 1986 kansainvälinen vehnäsopimus saatetaan ajan tasalle ja nimetään vuoden 1995 kansainväliseksi viljasopimukseksi, joka muodostuu kahdesta erillisestä laillisesta asiakirjasta

a) viljan kauppaa koskevasta vuoden 1995 yleissopimuksesta ja

b) elintarvikeapua koskevasta vuoden 1995 yleissopimuksesta

ja että kumpikin näistä kahdesta sopimuksesta tai jompikumpi niistä, sen mukaan kuin on asianmukaista, jätetään kyseessä olevien hallitusten allekirjoitettavaksi, ratifioitavaksi tai hyväksyttäväksi niiden kunkin perustuslaillisten tai institutionaalisten, oikeusjärjestystä koskevien menettelytapojen mukaisesti.

VILJAN KAUPPAA KOSKEVA VUODEN 1995 YLEISSOPIMUS

I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 artikla

Tarkoitusperät

Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on:

a) edistää kansainvälistä yhteistyötä kaikissa viljan kauppaan liittyvissä kysymyksissä, etenkin mikäli ne vaikuttavat ruokaviljamarkkinoihin;

b) edistää viljan kansainvälisen kaupan laajentamista ja varmistaa tämän kaupan mahdollisimman suuri vapaus mukaan lukien kaupan esteiden ja epärehellisten ja syrjivien toimenpiteiden poistaminen kaikkien jäsenten, erityisesti kehitysmaiden, etujen mukaisesti;

c) osaltaan myötävaikuttaa kansainvälisten viljamarkkinoiden mahdollisimman suureen vakavuuteen kaikkien jäsenten etujen mukaisesti, lisätä maailman ruokavarantoa ja myötävaikuttaa sellaisten maiden kehitykseen, joiden talous on hyvin riippuvainen viljan kaupallisesta myynnistä;

d) perustaa jäsenten välinen foorumi keskustelemaan ja vaihtamaan tietoja viljan kauppaan liittyvistä ongelmista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa:

1. a) "Neuvosto" tarkoittaa kansainvälistä viljaneuvostoa, joka perustettiin vuoden 1949 kansainvälisellä vehnäsopimuksella ja jonka olemassaoloa on jatkettu 9 artiklan määräyksillä;

b) i) "jäsen" tarkoittaa tämän yleissopimuksen sopimuspuolta;

ii) "viejäjäsen" tarkoittaa 12 artiklan mukaisesti määriteltyä jäsentä;

iii) "tuojajäsen" tarkoittaa 12 artiklan mukaisesti määriteltyä jäsentä;

c) "toimeenpaneva komitea" tarkoittaa 15 artiklan mukaisesti perustettua komiteaa;

d) "markkinatilanteita käsittelevä komitea" tarkoittaa 16 artiklan mukaisesti perustettua komiteaa;

e) "vilja" tai "viljat" tarkoittaa ohraa, maissia, hirssiä, kauraa, ruista, durraa, ruisvehnää ja vehnää ja niistä saatavia tuotteita sekä neuvoston määräämää muuta viljaa tai viljatuotteita;

f) i) "osto" tarkoittaa viljan ostoa tuontia varten, tai tapauksesta riippuen näin ostetun viljan määrää;

ii) "myynti" tarkoittaa viljan myyntiä vientiä varten, tai tapauksesta riippuen näin myydyn viljan määrää;

iii) milloin tässä yleissopimuksessa mainitaan osto tai myynti, on sen katsottava tarkoittavan paitsi kysymyksessä olevien hallitusten välillä sovittuja ostoja tai myyntejä, myös yksityisten yrittäjien välisiä ja yksityisen ja asianomaisen hallituksen välisiä ostoja tai myyntejä;

g) "erityisäänestys" tarkoittaa äänestystä, jossa vaaditaan vähintään kaksi kolmannesta (12 artiklan mukaisesti laskettuna) läsnäolevien äänestävien viejäjäsenten antamista äänistä, ja vähintään kaksi kolmannesta (12 artiklan mukaisesti laskettuna) läsnäolevien äänestävien tuojajäsenten antamista äänistä erikseen laskettuna;

h) "satovuosi" tai "varainhoitovuosi" tarkoittaa aikaa heinäkuun 1 päivästä seuraavan kesäkuun 30 päivään;

i) "työpäivä" tarkoittaa työpäivää neuvoston päämajassa;

2. Jokaisen tämän yleissopimuksen maininnan "hallituksesta" tai "hallituksista" tai "jäsenestä" on katsottava sisältävän maininnan Euroopan yhteisöstä (jäljempänä EY). Samoin jokaisen tässä yleissopimuksessa mainitun hallituksen "allekirjoituksen" tai "ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjojen talletuksen" tai, "liittymiskirjan" tai "väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen" on katsottava sisältävän, EY:n kyseessä ollessa, sen toimivaltaisen viranomaisen EY:n puolesta tekemän allekirjoituksen tai väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen ja EY:n kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi säädetyn menettelyn vaatiman asiakirjan talletuksen.

3. Jokaisen tämän yleissopimuksen maininnan "hallituksesta" tai "hallituksista" tai "jäsenestä" on katsottava tarpeen mukaan käsittävän yksittäisen tullialueen tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen tai Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti.

3 artikla

Informaatio, raportit ja tutkimukset

1. Edellä 1 artiklassa lueteltujen tarkoitusperien saavuttamisen helpottamiseksi, mahdollisimman laajan mielipiteiden vaihdon mahdollistamiseksi neuvoston istunnoissa ja jäsenten jatkuvan tiedonsaannin takaamiseksi tulee järjestää säännöllinen rapportointi ja tietojen vaihto sekä tehdä erityisiä, tarkoituksenmukaisia viljatutkimuksia, jotka ensisijaisesti kohdistuvat seuraavaan:

a) tarjonta, kysyntä sekä markkinatilanne;

b) sisäpolitiikan muutokset ja niiden vaikutukset kansainvälisiin markkinoihin;

c) kaupan kasvua ja laajentumista, käyttöastetta, varastointia ja kuljetusta koskevat muutokset, erityisesti kehitysmaissa.

2. Niiden raporttien ja tutkimusten, joihin viitataan tämän artiklan 1 kohdassa, tietojen keräämisen ja esittämisen parantamiseksi, useampien jäsenten osallistumisen mahdollistamiseksi suoraan neuvoston työhön ja neuvoston jo istuntojensa aikana antamien ohjeiden täydentämiseksi tulee perustaa markkinatilanteita käsittelevä komitea, jonka kokoukset ovat avoimia kaikille neuvoston jäsenille. Komitean tehtävät eritellään 16 artiklassa.

4 artikla

Neuvottelut markkinatilanteista

1. Jos markkinatilanteita käsittelevä komitea 16 artiklassa mainitussa jatkuvassa markkinaseurannassaan on sitä mieltä, että tilanne kansainvälisillä viljamarkkinoilla uhkaa vakavasti vaikuttaa jäsenten etuihin, tai jos toimitusjohtaja omasta aloitteestaan tai minkä tahansa neuvoston jäsenen pyynnöstä huomauttaa tällaisesta tilanteesta komitealle, sen on välittömästi tehtävä selkoa näistä asioista toimeenpanevalle komitealle. Markkinatilanteita käsittelevän komitean tulee näin ilmoittaessaan toimeenpanevalle komitealle kiinnittää erityistä huomiota niihin seikkoihin, jotka uhkaavat vaikuttaa jäsenten etuihin.

2. Toimeenpanevan komitean on kokoonnuttava 10 työpäivän kuluessa tutkimaan tilannetta ja, jos se katsoo sen asianmukaiseksi, pyytää neuvoston puheenjohtajaa kutsumaan koolle neuvoston istunto harkitsemaan tilannetta.

5 artikla

Kaupalliset ostot ja erityiset liiketoimet

1. Kaupallinen osto tämän yleissopimuksen tarkoittamassa mielessä on 2 artiklassa määritelty osto, joka on yhdenmukainen tavanomaisen kansainvälisessä kaupassa noudatetun kaupallisen käytännön kanssa ja johon ei sisälly tämän artiklan 2 kohdassa mainittuja liiketoimia.

2. Erityinen liiketoimi tämän yleissopimuksen tarkoittamassa mielessä on liiketoimi, johon sisältyy asianomaisen maan hallituksen esittämiä määräyksiä, jotka eivät vastaa tavanomaista kaupallista käytäntöä. Erityisiin liiketoimiin kuuluvat:

a) luottokaupat, joissa hallituksen väliintulon seurauksena joko korko, maksuaika tai muut niihin verrattavat määräykset eivät vastaa maailmanmarkkinoilla vallitsevaa korkoa, maksuaikoja tai määräyksiä;

b) kaupat, joissa viljan ostamiseen tarvittavat varat on saatu viejäjäsenen hallitukselta lainana, joka on sidottu viljan ostamiseen;

c) myynti tuojajäsenen valuuttaa vastaan, joka ei ole siirrettävissä eikä vaihtokelpoinen viejämaan valuutaksi tai sen käytettävissä oleviksi tavaroiksi;

d) myynnit sellaisia erityisiä maksujärjestelyjä sisältävien kauppasopimusten perusteella, jotka edellyttävät clearing-tilejä luottobalanssien selvittämiseksi bilateraalisesti tavaroita vaihtamalla, paitsi milloin asianomainen viejäjäsen ja tuojajäsen sopivat, että myyntiä on pidettävä kaupallisena;

e) vaihtokauppatoimet

i) jotka johtuvat hallitusten väliintulosta ja joissa viljaa vaihdetaan johonkin muuhun hintaan kuin vallitseviin maailmanmarkkinahintoihin, tai

ii) joihin sisältyy hallituksen osto-ohjelman mukainen takuu, paitsi milloin viljan osto aiheutuu vaihtokaupasta, jossa lopullista määrämaata ei mainita alkuperäisessä vaihtosopimuksessa;

f) viljan lahjoitus tai viljan osto lahjavaroilla, jotka viejäjäsen on antanut juuri siihen tarkoitukseen;

g) kaikki muut neuvoston määrättävissä olevat liiketoimien muodot, joihin sisältyy asianomaisen maan hallituksen esittämiä määräyksiä, jotko eivät vastaa tavanomaista kaupallista käytäntöä.

3. Kysymyksen, jonka voi esittää joko toimitusjohtaja tai mikä tahansa jäsen siitä, onko liiketoimi tämän artiklan 1 kohdassa määritelty kaupallinen osto vai tämän artiklan 2 kohdassa määritelty erityinen liiketoimi, ratkaisee neuvosto.

6 artikla

Satunnaisia liiketoimia koskevat ohjeet

1. Jäsenet sitoutuvat hoitamaan satunnaiset viljaa koskevat liiketoimensa sellaisella tavalla, että vältytään vahingollisilta ristiriidoilta normaalin tuotannon ja kansainvälisen kaupan kanssa.

2. Tätä varten sekä tuottaja- että vastaanottajajäsenien tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin taatakseen, että satunnaiset liiketoimet ovat lisänä kaupallisille myynneille, jotka kohtuullisesti olisivat odotettavissa, jollei näitä liiketoimia suoritettaisi, ja jotka lisäisivät kulutusta tai varastoja vastaanottajamaassa. Tällaisten toimenpiteiden tulee FAO:n jäsenmaiden osalta olla yhdenmukaisia FAO:n toimintalinjojen ja ylijäämän käyttöä koskevien periaatteiden sekä FAO-jäsenten neuvoa-antavien sitoumusten kanssa, ja ne voivat sisältää vaatimuksen, että tämä maa ylläpitää globaalisesti tiettyä viljan kaupallisen vastaanottajamaan kanssa sovittua tuonnin tasoa. Määrättäessä tai tarkistettaessa tätä tasoa on otettava huomioon vastaanottajamaan kaupallisen tuonnin taso edustettavana olevana ajanjaksona sekä käyttöasteen ja tuonnin nykyiset suunnat sekä taloudelliset olot, mukaan lukien erikoisesti maksutasetilanne.

3. Jäsenien tulee ryhtyessään satunnaisiin vientiliiketoimiin neuvotella mahdollisimman suuressa määrin niiden viejäjäsenten kanssa, joiden kaupallisiin myynteihin sellaiset liiketoimet saattavat vaikuttaa, ennen kuin tällaisista järjestelyistä päätetään vastaanottajamaiden kanssa.

4. Sihteeristön tulee määräajoin toimittaa neuvostolle raportti satunnaisten viljaa koskevien liiketoimien kehityksestä.

7 artikla

Raportointi ja kirjaaminen

1. Jäsenten tulee toimittaa säännöllisiä raportteja ja neuvoston tulee ylläpitää luetteloa jokaista satovuotta varten, josta ilmenevät erikseen kaupalliset ja erityiset liiketoimet, jäsenten kaikki viljatoimitukset ja ei-jäsenten koko viljan tuonti. Neuvoston tulee myös ylläpitää, siinä määrin kuin mahdollista, luetteloa kaikista ei-jäsenten viljatoimituksista.

2. Jäsenten tulee hankkia, mikäli mahdollista, sellaista jäsenmaiden viljan kysyntää tai tarjontaa koskevaa informaatiota, jota neuvosto saattaa tarvita ja raportoida heti kaikista muutoksista sisäisessä viljapolitiikassaan.

3. Tämän artiklan soveltamiseksi:

a) jäsenten tulee lähettää toimitusjohtajalle sellaiset tiedot kaupallisiin myynteihin ja ostoihin ja erikoisliiketoimiin sisältyvistä viljamääristä, joita neuvosto toimivaltansa puitteissa voi pyytää, mukaan luettuna;

i) erikoisliiketoimien osalta sellaiset liiketoimien yksityiskohdat, jotka oikeuttavat ne luokiteltaviksi 5 artiklan mukaisesti;

ii) viljan osalta sellaiset saatavissa olevat tiedot, jotka koskevat viljan tyyppiä, luokkaa, kehitysastetta ja laatua;

b) jäsenten, jotka harjoittavat vientiä, tulee lähettää toimeenpanevalle sihteerille sellaiset niiden vientihintoja koskevat tiedot, joita neuvosto voi tarvita;

c) neuvoston tulee saada säännöllinen ilmoitus yleisesti vallitsevista kuljetuskustannuksista, ja jäsenten tulee antaa sellaisia lisätietoja, joita neuvosto voi tarvita.

4. Kun kyseessä on vilja, joka saapuu lopulliseen määrämaahan jonkin muun maan kuin alkuperämaan kautta, satamissa tapahtuneen jälleenmyynnin, niiden kautta kulkemisen tai uudelleen lastauksen jälkeen, on jäsenmaiden annettava tästä mahdollisimman tarkat tiedot, jotka auttavat oston tai liiketoimen kirjaamista liiketoimeksi alkuperämaan ja lopullisen määrämaan välillä. Mikäli on kysymys jälleenmyynnistä, koskevat tämän kohdan ehdot sitä vain, jos vilja on lähtöisin alkuperämaasta saman satovuoden aikana.

5. Neuvoston tulee antaa tässä artiklassa mainittuja kertomuksia ja kirjaamisia koskevat menettelyohjeet. Näissä ohjeissa tulee määrätä, miten usein ja millä tavalla nämä kertomukset on tehtävä, ja myös päättää säännöistä, jotka koskevat sen hallussa olevien luetteloiden tai asiakirjojen korjaamista tai muuttamista sekä muutosten yhteydessä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien selvittämistä. Jos jokin jäsen toistuvasti ja syyttä jättää antamatta tässä artiklassa vaaditut kertomukset, tulee toimeenpanevan komitean järjestää neuvottelut asianomaisen maan kanssa tilanteen korjaamiseksi.

8 artikla

Erimielisyydet ja valitukset

1. Jokainen erimielisyys, joka koskee tämän yleissopimuksen tulkitsemista tai soveltamista, ja jota ei sovita neuvotteluilla, on annettava minkä tahansa riidan osapuolen pyynnöstä neuvoston ratkaistavaksi.

2. Jokainen jäsen, joka katsoo, että sen etuja tämän yleissopimuksen sopimuspuolena on vakavasti loukattu minkä tahansa yhden tai useamman muun jäsenen teoilla, jotka koskevat tämän yleissopimuksen soveltamista, voi saattaa asian neuvoston käsiteltäväksi. Tällaisessa tapauksessa neuvoston tulee välittömästi neuvotella asianomaisten jäsenten kanssa asian ratkaisemiseksi. Jos asiaa ei tällaisilla neuvotteluilla ratkaista, tulee neuvoston tutkia asiaa edelleen ja se voi tehdä asianomaisille jäsenille suosituksia.

II OSA HALLINTO

9 artikla

Neuvoston kokoonpano

1. Neuvosto (entinen kansainvälinen vehnäneuvosto, joka perustettin vuoden 1949 kansainvälisen vehnäsopimuksen nojalla ja jolle on annettu uudeksi nimeksi kansainvälinen viljaneuvosto), tulee jatkuvasti olemaan toiminnassa tämän yleissopimuksen täyäntöönpanoa varten siinä kokoonpanossa ja sellaisin valtuuksin ja tehtävin kuin tässä yleissopimuksessa määrätään.

2. Jäsentä voivat edustaa neuvoston kokouksissa edustajat, varamiehet ja neuvonantajat.

3. Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka hoitavat virkaansa yhden satovuoden ajan. Puheenjohtajalla ei ole äänioikeutta, eikä varapuheenjohtajalla ole äänioikeutta hänen toimiessaan puheenjohtajana.

10 artikla

Neuvoston valtuudet ja toiminta

1. Neuvosto laatii työjärjestyksensä.

2. Neuvosto hoitaa kirjanpitoa, joka on vältämätöntä tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti, ja muunlaistakin luettelointia, jota se pitää suotavana.

3. Jotta neuvosto pystyisi suorittamaan tehtävänsä tämän yleissopimuksen mukaisesti, neuvosto voi pyytää, ja jäsenet sitoutuvat toimittamaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tätä tarkoitusta varten tarpeelliset tilastot ja tiedonannot.

4. Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä luovuttaa jollekin komiteoistaan tai toimitusjohtajalle valtuudet muuhun kuin seuraavaan:

a) 8 artiklassa mainituista asioista päättäminen;

b) 11 artiklassa mainittu liitteenä olevien jäsenmaiden äänimäärien tarkistaminen;

c) 12 artiklassa mainittu viejä- ja tuojajäsenten määrittely ja niiden äänien jakaminen;

d) 13 artiklan 1 kohdassa mainittu neuvoston päämajan sijoittaminen;

e) 17 artiklan 2 kohdassa mainittu toimitusjohtajan nimittäminen;

f) 21 artiklassa mainittu budjetin hyväksyminen ja jäsenmaiden jäsenmaksujen määrääminen;

g) 21 artiklan 6 kohdassa mainittu jäsenten äänestysoikeuksien pidättäminen;

h) 22 artiklassa mainittu neuvottelevan konferenssin koolle kutsumista koskevan pyynnön esittäminen UNCTADin pääsihteerille;

i) 30 artiklassa mainittu jäsenen erottaminen neuvostosta;

j) 32 artiklassa mainittu muutoksen ehdottaminen;

k) 33 artiklassa mainittu tämän yleissopimuksen pidentäminen tai lopettaminen;

Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tällaisen luovutuksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

5. Jokainen neuvoston tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti luovuttamien valtuuksien tai tehtävien nojalla tehty päätös tulee alistaa neuvoston tarkistettavaksi minkä tahansa viejä- tai tuojajäsenen pyynnöstä, ja se on tehtvävä neuvoston määräämän ajan kuluessa. Jokainen päätös, jonka suhteen ei tarkistusmääräystä koskevaa pyyntöä ole määräajan kuluessa tehty, tulee olemaan kaikkia jäseniä sitova.

6. Tässä yleissopimuksessa määrättyjen valtuuksien ja tehtävien lisäksi neuvostolla tulee olla sellaisia muita valtuuksia ja sen tulee hoitaa sellaisia muita tehtäviä, jotka ovat välttämättömiä tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi.

11 artikla

Voimaantuloäänet ja budjettikäytäntö

1. Tämän yleissopimuksen voimaantuloa 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti varten tarvittavat laskelmat perustuvat liitteen A osassa määrättyihin äänimääriin.

2. Jäsenmaksuja määrättäessä 21 artiklan mukaisesti jäsenten käyttämien äänimäärien tulee perustua liitteessä lueteltuihin äänimääriin, jollei tässä artiklassa ja asiaan Littyvässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

3. Aina kun tätä yleissopimusta pidennetään 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, neuvosto tarkistaa ja korjaa tämän artiklan mukaiset äänimäärät. Näiden korjausten avulla äänimäärät saadaan jaettua niin, että jako vastaa paremmin sen hetkisiä viljakaupan puitteita ja on työjärjestyksessä määrättyjen menetelmien mukainen.

4. Jos neuvosto katsoo, että maailman viljakaupan puitteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, se tarkistaa ja saa korjata jäsenten äänimäärät. Näitä korjauksia pidetään tämän yleissopimuksen muutoksina ja niihin sovelletaan 32 artiklan määräyksiä, paitsi että äänimääriä voidaan korjata ainoastaan varainhoitovuoden alusta. Sen jälkeen kun jokin korjaus jäsenen äänimäärään on tullut voimaan, vastaavan korjauksen saa seuraavan kerran tehdä vasta kolmen vuoden kuluttua.

5. Äänimäärän jakaminen tämän artiklan mukaisesti tapahtuu työjärjestystä noudattaen.

6. Tämän yleissopimuksen hallinnollisen soveltamisen yhteydessä, lukuun ottamatta sen voimaantuloa 28 artiklan 1 kohda mukaisesti ja maksuosuuksien vahvistamista 21 artiklan mukaisesti, jäsenmailla on käyttävissään 12 artiklan mukaisesti päätetyt äänimäärät.

12 artikla

Viejä- ja tuojajäsenen määrittäminen sekä niiden äänien jakautuminen

1. Tämän yleissopimuksen perusteella pidetyssä ensimmäisessä istunnossa neuvoston tulee vahvistaa mitkä jäsenet ovat viejäjäseniä ja mitkä jäsenet tuojajäseniä tämän yleissopimuksen tarkoittamassa merkityksessä. Niin tehdessään neuvoston tulee ottaa huomioon näiden jäsenten käymän viljakaupan puitteet sekä näiden omat näkökannat.

2. Heti kun neuvosto on määrittänyt, mitkä jäsenet ovat viejäjäseniä ja mitkä tuojajäseniä tämän yleissopimuksen tarkoittamassa merkityksessä, viejäjäsenten tulee jakaa äänensä 11 artiklan mukaisesti hallussaan olevan äänimääränsä perusteella keskuudessaan, kuten ne päättävät edellyttäen, että tämän artiklan 3 kohdan ehdot täyetään, ja tuojajäsenten tulee samoin jakaa äänensä.

3. Jaettaessa ääniä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti viejäjäsenillä on hallussaan yhteensä tuhat ääntä ja tuojajäsenillä hallussaan yhteensä tuhat ääntä. Yhdelläkään jäsenellä ei tule olla enempää kuin 333 ääntä viejäjäsenenä tai 333 ääntä tuojajäsenenä. Osaääniä ei ole.

4. Neuvoston tulee tarkistaa luettelot viejä- ja tuojajäsenistä niiden viljan kaupassa tapahtuneiden muutosten valossa kolmen vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Ne tulee tarkistaa myös milloin tahansa tätä yleissopimusta pidennetään 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5. Minkä tahansa jäsenen pynnöstä neuvosto voi minkä tahansa varainhoitovuoden alussa hyväksyä äänten määräenemmistöllä tämän jäsenen siirtämisen viejäjäsenlistalta tuojajäsenlistalle tai vastaavasti tuojajäsenlistalta viejäjäsenlistalle.

6. Neuvoston tulee tarkistaa viejä- ja tuojajäsenten äänien jakautuminen aina, kun viejä- ja tuojajäsenten listat ovat muuttuneet tämän artiklan 4 tai 5 kohdan mukaisesti. Jokaisen tämän kohdan mukaisesti tehdyn äänien uudelleen jakamisen on täytettävä tämän artiklan 3 kohdassa määritellyt ehdot.

7. Milloin tahansa jostakin hallituksesta tulee tai jokin hallitus lakkaa olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli, neuvoston tulee jakaa uudelleen muiden viejä- ja tuojajäsenien äänet niiden äänimäärien suhteesa, jotka kullakin jäsenellä on hallussaan edellyttäen, että tämän artiklan 3 kohdan ehdot täytetään.

8. Jokainen viejäjäsen voi valtuuttaa minkä tahansa muun viejäjäsenen ja jokainen tuojajäsen voi valtuuttaa minkä tahansa tuojajäsenen valvomaan etujaan ja käyttämään äänioikeuttaan missä tahansa tai kaikissa neuvoston kokouksissa. Mainitunlaisesta valtuutuksesta on esitettävä tyydyttävät todisteet neuvostolle.

9. Jos jossakin neuvoston kokouksessa jäsenellä ei ole edustajanaan täysivaltaista edustajaa eikä se ole valtuuttanut toista jäsentä käyttämään äänioikeuttaan tämän artiklan 8 kohdan mukaisesti, ja jos jokin maa kokouksen ajankohtana on luopunut äänioikeudestaan tai äänioikeus on siltä otettu pois tai se on saanut takaisin äänioikeutensa tämän yleissopimuksen jonkin määräyksen nojalla, viejäjäsenten käytössä olevien äänten kokonaismäärä tullaan tarkistamaan sellaiseksi, että se vastaa tuojajäsenten kokonaisäänimäärää tässä kokouksessa, ja äänet jaetaan uudestaan viejäjäsenten kesken niiden äänimäärien mukaisessa suhteessa.

13 artikla

Sijaintipaikka, kokoontumiset ja päätösvaltaisuus

1. Neuvoston sijaintipaikka on Lontoo, jollei neuvosto toisin päätä.

2. Neuvosto kokoontuu ainakin kerran jokaisen varainhoitovuoden puoliskon aikana ja muuten niinä aikoina, jotka puheenjohtaja määrää tai kun tämä yleissopimus toisin määrää.

3. Puheenjohtaja kutsuu koolle neuvoston kokouksen, jos sitä koskevan pyynnön ovat esittäneet a) viisi jäsentä, tai b) yksi tai useammat jäsenet, joiden hallussa on vähintään 10 prosenttia kokonaisäänimäärästä, tai c) toimeenpaneva komitea.

4. Jotta neuvoston kokous olisi päätösvaltainen, täytyy kokouksessa olla läsnä niin monta edustajaa, että he ennen äänten tarkistamista 12 artiklan 9 kohdan mukaisesti edustavat viejäjäsenten hallussa olevien äänten enemmistöä ja tuojajäsenten hallussa olevien äänten enemmistöä.

14 artikla

Päätökset

1. Jollei tässä yleissopimuksessa ole toisin määrätty, neuvoston päätökset tulee ratkaista erikseen viejäjäsenten äänten enemmistöllä ja tuojajäsenten äänten enemmistöllä.

2. Ilman, että rajoitettaisiin minkä tahansa jäsenmaan täydellistä toimintavapautta maatalous- ja hintapoliittisessa päätöksenteossa, jokainen jäsen sitoutuu hyväksymään kaikki neuvoston tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti tekemät päätökset.

15 artikla

Toimeenpaneva komitea

1. Neuvosto asettaa toimeepanevan komitean, jossa ei saa olla enempää kuin kuusi viejäjäsentä, jotka viejäjäsenetvalitsevat vuosittain, eikä enempää kuin kahdeksan tuojajäsentä, jotka tuojajäsenet valitsevat vuosittain. Neuvosto nimittää toimeenpanevan komitean puheenjohtajan ja voi nimittää varapuheenjohtajan.

2. Toimeenpaneva komitea on vastuullinen neuvostolle ja toimii sen yleisohjeiden alaisena. Sillä on sellaiset valtuudet ja tehtävät kuin sille nimenomaan on tässä yleissopimuksessa määrätty ja sellaisia muita valtuuksia ja tehtäviä, jotka neuvosto voi luovuttaa sille 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3. Viejäjäsenillä on toimeenpanevassa komiteassa sama kokonaisäänimäärä kuin tuojajäsenillä. Viejäjäsenien äänet toimeenpanevassa komiteassa jakaantuvat niiden kesken sillä tavoin kuin ne itse määräävät, kuitenkin siten, ettei millään viejäjäsenellä tule olemaan enempää kuin 40 prosenttia viejäjäsenten kokonaisäänimäärästä. Tuojajäsenien äänet toimeenpanevassa komiteassa jakautuvat niiden kesken siten, kuin ne itse määräävät, kuitenkin niin, ettei millään tuojajäsenellä ole enempää kuin 40 prosenttia tuojajäsenien kokonaisäänimäärästä.

4. Neuvosto antaa ohjeet toimeenpanevassa komiteassa tapahtuvia äänestyksiä varten, ja voi antaa toimeenpanevalle komitealle sellaisia muitakin menettelytapaohjeita, joita se pitää suotavina. Toimeenpanevan komitean päätös vaatii saman äänten enemmistön, kuin mitä tässä yleissopimuksessa määrätään neuvoston osalta sen ratkaistessa samanlaisia kysymyksiä.

5. Jokainen neuvoston jäsen, joka ei ole toimeenpanevan komitean jäsen, saa osallistua ilman äänioikeutta jokaista toimeenpanevan komitean käsiteltäväksi annettua kysymystä koskevaan keskusteluun, jos komitea katsoo, että kysymys koskee mainitun jäsenen etuja.

16 artikla

Markkinatilanteita käsittelevä komitea

1. Toimeenpaneva komitea perustaa markkinatilanteita käsittelevän komitean, joka käsittelee kaikkia alaan liittyviä kysymyksiä. Markkinatilanteita käsittelevän komitean puheenjohtajana on toimeenpaneva johtaja, jollei neuvosto toisin päätä.

2. Muiden kuin jäsenten hallitusten edustajia ja kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan kutsua huomioitsijoiksi markkinatilanteita käsittelevän komitean kokouksiin sen mukaan, pitääkö komitean puheenjohtaja sitä tarpeellisena.

3. Komitean tulee seurata jatkuvasti maailman viljatalouteen vaikuttavia asioita ja raportoida niistä jäsenille. Komitean tulee seurannassaan ottaa huomioon minkä tahansa neuvoston jäsenmaan toimittamat merkittävät tiedonannot.

4. Komitean tulee täydentää neuvoston antamia ohjeita auttaakseen sihteeristöä toteuttamaan työnsä 3 artiklan edellyttämällä tavalla.

5. Komitean tulee antaa neuvoja tämän yleissopimuksen asianomaisten artiklojen mukaisesti ja missä tahansa asioissa, joiden neuvosto tai toimeenpaneva komitea katsoo sille kuuluvan.

17 artikla

Sihteeristö

1. Neuvostolla tulee olla sihteeristö, jonka muodostavat toimitusjohtaja korkeimpana hallinnollisena virkamiehenä ja sellainen henkilökunta kuin tarvitaan neuvoston ja sen komiteoiden työtä varten.

2. Neuvosto nimittää toimitusjohtajan. Tämä tulee olemaan vastuussa niiden velvollisuuksien täyttämisestä, jotka kuuluvat sihteeristön tehtäviin tämän yleissopimuksen toteuttamisessa, ja niiden muiden velvollisuuksien suorittamisesta, jotka neuvosto ja sen komiteat antavat hänen tehtäväkseen.

3. Toimitusjohtaja nimittää henkilökunnan neuvoston antamien määräysten mukaisesti.

4. Toimitusjohtajan ja henkilökunnan työsuhteen ehtona on, ettei asianomaisilla ole rahallista etua viljakaupasta tai että he luopuvat sellaisesta edusta ja etteivät he tehtäviensä suorituksessa pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai miltään neuvoston ulkopuolella olevalta viranomaiselta.

18 artikla

Huomioitsijat

Neuvosto voi kutsua minkä tahansa ei-jäsenvaltion tai minkä tahansa hallitustenvälisen järjestön osallistumaan kokouksiinsa huomioitsijana.

19 artikla

Yhteistyö muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa

1. Neuvosto voi määrätä toimenpiteitä, jotka ovat tarkoituksenmukaisia neuvottelujen ja yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden kansakuntien ja sen elinten sekä muiden tarvittavien erityisjärjestöjen ja hallitustenvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin, elintarvike- ja maatalousjärjestön, yhteisen perushyödykerahaston ja maailman elintarvikeohjelman kanssa.

2. Neuvoston tulee, pitäen mielessä Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin erityisen merkityksen kansainvälisessä perushyödykkeiden kaupassa, harkintansa mukaan, ilmoittaa Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssille toimistaan ja työohjelmistaan.

3. Jos neuvosto huomaa, että jotkin määräykset tässä yleissopimuksessa ovat oleellisesti ristiriidassa sellaisten vaatimusten kanssa, jollaisia saattavat olla Yhdistyneiden kansakuntien tai asianomaisten elinten tai erityisjärjestöjen asettamat hallitustenvälisiä perushyödykesopimuksia koskevat vaatimukset, on tätä seikkaa pidettävä tämän yleissopimuksen toimeen panemiseen haitallisesti vaikuttaavana asiana, ja 32 artiklassa määrättyä menettelyä on silloin sovellettava.

20 artikla

Erioikeudet ja -vapaudet

1. Neuvosto on oikeushenkilö. Sillä on erityisesti kelpoisuus tehdä sopimuksia, hankkia ja pitää hallussaan irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä nostaa kanne.

2. Neuvoston aseman, erioikeudet ja -vapaudet Yhdistyneen kuningaskunnan alueella määrittelee edelleen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja kansainvälisen vehnäneuvoston välillä Lontoossa 28 päivänä marraskuuta 1968 tehty päämajaa koskeva sopimus.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa mainittu sopimus on riippumaton tästä yleissopimuksesta. Se päättyy kuitenkin:

a) Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja neuvoston välisellä sopimuksella, tai

b) siinä tapauksessa, että neuvoston kotipaikka siirtyy pois Yhdistyneen kuningaskunnan alueelta, tai

c) siinä tapauksessa, että neuvosto lakkaa olemasta.

4. Siinä tapauksessa, että neuvoston kotipaikka siirtyy pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta, sen jäsenen hallitus, jonka alueella neuvoston kotipaikka on, tulee tekemään neuvoston kanssa kansainvälisen sopimuksen, joka koskee neuvoston, sen toimitusjohtajan, sen henkilökunnan ja neuvoston koollekutsuman kokouksen jäsenien edustajien asemaa, erioikeuksia ja -vapauksia.

21 artikla

Rahoitus

1. Neuvoston kokouksiin osallistuvien valtuuskuntien ja sen komiteoiden ja työryhmien jäsenten kuluista vastaa kunkin asianomaisen maan hallitus. Tämän yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi välttämättömät muut menot maksetaan jäsenten vuosittain suorittamista maksuista. Jokaisen jäsenen varainhoitovuotta koskevan maksun tulee olla suhteessa siihen, kuinka sen hallussa olevat liitteessä luetellut äänimäärät suhtautuvat jäsenten liitteessä lueteltuihin kokonaisäänimääriin, kuten 11 artiklan 2 kohdan mukaan on sovittu kuvastamaan yleissopimuksen jäsenyyttä sillä hetkellä, kun kyseisen varainhoitovuoden budjetti on hyväksytty.

2. Ensimmäisessä istunnossaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvosto hyväksyy menoarvionsa varainhoitovuodelle, joka päättyy kesäkuun 30 päivänä 1987, ja määrittelee kunkin jäsenen osalle tulevat maksuosuudet.

3. Neuvoston tulee kunkin varainhoitovuoden toisen puoliskon aikana tapahtuvassa istunnossa hyväksyä seuraavaa varainhoitovuotta koskeva menoarvionsa ja vahvistaa summat, jotka kunkin jäsenen on suoritettava sitä varainhoitovuotta varten.

4. Jokaisen tähän yleissopimukseen liityvän jäsenen ensimmäinen maksuerä määrätään 27 artiklan 1 kohdan nojalla sen äänimäärän, joka on neuvoston kanssa sovittu edellytykseksi liittymiselle, sekä kuluvasta varainhoitovuodesta jäljellä olevan ajan perusteella, mutta toisille jäsenille kuluvaksi varainhoitovuodeksi vahvistettuja maksuja ei muuteta.

5. Maksut on suoritettava heti, kun ne on vahvistettu.

6. Jos jäsen ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kokonaisuudessaan kuuden kuukauden kuluessa maksun erääntymispäivästä tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti, tulee toimitusjohtajan kehottaa jäsentä suorittamaan maksu niin pian kuin mahdollista. Jos jäsen ei edelleenkään kuuden kuukauden kuluessa toimitusjohtajan kehotuksesta ole maksanut jäsenmaksuaan, tulee sen äänestysoikeudet neuvostossa ja toimeenpanevassa komitessa pidättää, kunnes jäsenmaksu on suoritettu kokonaisuudessaan.

7. Jäseneltä, jonka äänestysoikeudet on pidätetty tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti, ei oteta pois muita sen oikeuksia tai sitä ei vapauteta tämän yleissopimuksen asettamista velvoituksista, jollei neuvostopäätä siitä äänten määräenemmistöllä. Jäsen on edelleen velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa ja täyttämään mahdolliset muut tämän yleissopimuksen mukaiset rahalliset velvoitteensa.

8. Neuvosto julkaisee jokaisena varainhoitovuotena virallisesti tarkastetun selonteon edellisen varainhoitovuoden tuloista ja menoista.

9. Neuvoston tulee ennen toimintansa lopettamista huolehtia velvollisuuksiensa siirrosta toisiin käsiin ja ryhtyä toimenpiteisiin asiakirjojensa ja varojensa luovuttamiseksi.

22 artikla

Taloudelliset määräykset

Neuvoston tulee sopivana ajankohtana tutkia mahdollisuuksia uuden kansainvälisen taloudelliset määräykset sisältävän yleissopimuksen neuvottelemiseksi ja raportoida asiasta jäsenille suosituksin, joita se pitää aiheellisina. Kun näyttää siltä, että menestyksellinen lopputulos olisi mahdollinen, neuvosto voi pyytää Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteeriä kutsumaan koolle neuvottelukonferenssin.

III OSA LOPPUMÄÄRÄYKSET

23 artikla

Tallettaminen

1. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri nimetään täten tämän yleissopimuksen tallettajaksi.

2. Tallettajan tulee ilmoittaa kaikille yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille hallituksille jokaisesta tämän yleissopimuksen allekirjoituksesta, ratifioimisesta, hyväksymisestä, sen väliaikaisesta soveltamisesta tai siihen liittymisestä samoin kuin jokaisesta 29 ja 32 artiklan perusteella vastaanotetusta ilmoituksesta.

24 aritikla

Allekirjoitus

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa 1 päivästä toukokuuta 1995 30 päivään 1995 kesäkuuta tämä päivä mukaan luettuna liitteessä lueteltujen maiden hallituksille.

25 artikla

Ratifiointi ja hyväksyminen

1. Kunkin allekirjoittajahallituksen on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus oman perustuslakinsa mukaisesti.

2. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat on talletettava tallettajalle kesäkuun 30 päivään 1995 mennessä. Neuvosto voi kuitenkin pidentää yhden tai useamman kerran tätä aikaa allekirjoittaneen hallituksen osalta, joka ei ole kyennyt tallettamaan ratifioimis- tai hyväksymiskirjaansa sanottuun päivään mennessä. Neuvoston tulee ilmoittaa tallettajalle kaikki tällaiset myönnetyt pidennykset.

26 artikla

Väliaikainen soveltaminen

Jokainen allekirjoittajahallitus tai hallitus, joka on kelpoinen allekirjoittamaan tämän yleissopimuksen, tai hallitus, jonka liittymishakemuksen neuvosto on hyväksynyt, voi tallettaa tallettajalle ilmoituksen väliaikaisesta soveltamisesta. Jokaisen hallituksen, joka tallettaa sellaisen ilmoituksen, tulee väliaikaisesti soveltaa tätä yleissopimusta ja se on väliaikaisesti tämän yleissopimuksen osapuoli.

27 artikla

Liittyminen

1. Jokainen liitteessä lueteltu hallitus voi liittyä nykyiseen yleissopimukseen kesäkuun 30 päivään 1995 mennessä, tämä päivä mukaan luettuna, mutta neuvosto voi myöntää yhden tai useampia määrääjan pidennyksiä mille tahansa hallitukselle, joka ei ole tallettanut asiakirjaansa sanottuun päivään mennessä.

2. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten kesäkuun 30 päivästä 1995 kaikkien valtioiden hallituksille ehdoilla, jotka neuvosto katsoo sopiviksi. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja tallettajan huostaan. Liittymisasiakirjasta tulee ilmetä, että hallitus hyväksyy kaikki neuvoston asettamat ehdot.

3. Silloin kun tämän yleissopimuksen soveltamisen yhteydessä viitataan liitteessä lueteltuihin jäsenvaltioihin, pidetään jokaista jäsenvaltiota, jonka hallitus on liittynyt tähän yleissopimukseen neuvoston määräämillä ehdoilla tämän artiklan mukaisesti, liitteeseen merkittynä.

28 artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan heinäkuun 1 päivästä 1995 edellyttäen, että ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan, tai ilmoituksensopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta ovat tallettaneet viimeistään kesäkuun 30 päivänä 1995 ne liitteessä A luetellut hallitukset, joilla on yhteensä vähintään 88 prosenttia liitteen A osassa luetelluista äänistä.

2. Jos tämä yleissopimus ei tule voimaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, voivat hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tai ilmoituksen väliaikaisesta soveltamisesta, keskinäisellä sopimuksella päättää, että se tulee voimaan näiden hallitusten kesken, tai toimia siten kuin tilanne näiden mukaan vaatii.

29 artiklan

Eroaminen

Jokainen jäsen voi vetäytyä pois tästä yleissopimuksesta minkä tahansa varainhoitovuoden lopussa antamalla kirjallisesti irtisanomisen tallettajalle vähintään 90 päivää ennen kyseisen varainhoitovuoden loppua, mutta se ei täten vapaudu tämän yleissopimuksen määräämistä velvollisuuksista, joita ei ole täytetty varainhoitovuoden loppuun mennessä. Jäsenen tulee samanaikaisesti informoida neuvostoa tästä toimenpiteestä.

30 artikla

Erottaminen

Jos neuvosto katsoo, että jokin jäsen on laiminlyönyt tämän yleissopimuksen määräämät velvollisuutensa ja edelleen päättää, että tällainen rikkomus vahingoittaa merkittävästi tämän yleissopimuksen toimivuutta, se voi äänten määräenemmistölla erottaa tällaisen jäsenen neuvostosta. Neuvoston tulee ilmoittaa tallettajalle välittömästi jokaisesta tällaisesta päätöksestä. Kun 90 päivää on kulunut neuvoston päätöksestä, tämä jäsen lakkaa olemasta neuvoston jäsen.

31 artikla

Tiliselvitykset

1. Neuvoston tulee määrätä jäsen maksamaan oikeudenmukaisiksi katsomansa maksut tämän erottua tästä yleissopimuksesta tai tultua erotetuksi neuvostosta, tai kun jäsen muutoin on lakannut olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli. Neuvoston tulee pidättää sellaisen jäsenen jo maksamat maksut ja jäsen on velvollinen suorittamaan kaikki siitä aiheutuvat maksut neuvostolle.

2. Tämän yleissopimuksen päättyessä mikä tahansa jäsen, johon viitataan tämän artiklan 1 kohdassa, ei ole oikeutettu saamaan mitään osinkoa maksusuoritusten tuotosta tai neuvoston muista varoista; eikä sitä myöskään rasiteta neuvoston mahdollisella maksuvajeella.

32 artikla

Muutokset

1. Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä ehdottaa jäsenille tämän yleissopimuksen muuttamista. Muutos tulee voimaan 100 päivää sen jälkeen, kun tallettaja on saanut hyväksymisilmoituksen viejäjäseniltä, joilla on hallussaan kaksi kolmasosaa viejäjäsenten äänimäärästä ja tuojajäseniltä, joilla on hallussaan kaksi kolmasosaa tuojajäsenten äänimäärästä, tai jonakin myöhempänä ajankohtana, jonka neuvosto on äänten määräenemmistöllä päättänyt. Neuvosto saa määrätä ajan, jonka kuluessa jokaisen jäsenmaan tulee ilmoittaa tallettajalle hyväksyykö se muutoksen, ja jollei muutos ole tullut voimaan tämän ajan kuluessa se voidaan katsoa rauenneeksi. Neuvoston tulee toimittaa tallettajalle tarpeelliset tiedot, jotta hän voi päättää riittävätkö hyväksymisilmoitukset muutoksen voimaantuloon.

2. Jokainen jäsen, jonka puolesta muutoksen hyväksymisilmoitusta ei ole tehty muutoksen voimaantulopäivään mennessä, lakkaa tästä päivästä lähtien olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli, ellei sellainen jäsen tee neuvostolle tiettäväksi, että se ei ole voinut saada muutosta hyväksytyksi ajoissa perustuslaillisten vaikeuksien vuoksi ja neuvosto päätä pidentää määrääikaa sellaisen jäsenmaan kohdalla muutoksen hyväksymiselle. Muutos ei sido sellaista jäsentä ennen kuin jäsen on ilmoittanut sen hyväksymisestä.

33 artikla

Voimassaoloaika, pidennys ja lakkauttaminen

1. Tämä yleissopimus on voimassa kesäkuun 30 päivään 1998 saakka, ellei sitä pidennetä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tai lakkauteta aikaisemmin tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti tai korvata ennen sanottua päivää uudella sopimuksella, joka on neuvoteltu 22 artiklan mukaisesti.

2. Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä pidentää tätä yleissopimusta kesäkuun 30 päivästä 1998 sopivaksi määräajaksi, mutta ei yli kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jokaisen jäsenen, joka ei hyväksy tämän yleissopimuksen pidennystä tulee ilmoittaa siitä neuvostolle viimeistään 30 päivää ennen pidennyksen voimaantuloa. Kyseinen jäsen lakkaa olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli pidennysajan alusta alkaen, mutta jäsen ei täten vapauda mistään tämän yleissopimuksen velvoitteesta, jota ei ole täytetty ennen kyseistä päivää.

3. Neuvosto voi milloin tahansa äänten määräenemmistöllä päättää tämän yleissopimuksen lakkauttamisesta sellaisesta päivästä ja sellaisin ehdoin kuin se katsoo sopivaksi.

4. Tämän yleissopimuksen päätyttyä neuvosto jatkaa toimintaansa niin kauan kuin tarvitaan sen maksujen selvittämiseksi ja sillä on tähän tarkoitukseen tarvittavat toimintavaltuudet.

5. Neuvoston tulee ilmoittaa tallettajalle jokaisesta tämän artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti tehtävästä toimenpiteestä.

34 artikla

Johdannon suhde yleissopimukseen

Tämä yleissopimus sisältää vuoden 1995 kansainvälisen viljasopimuksen johdannon.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen niinä päivinä, jotka ilmenevät niiden allekirjoituksen kohdalla.

LAADITTU Lontoossa 7 päivänä joulukuuta 1994. Tämän yleissopimuksen englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

LIITE VILJAN KAUPPAA KOSKEVAAN VUODEN 1995 YLEISSOPIMUKSEEN

Jäsenten äänet 11 artiklan mukaisesti (1 päivästä heinäkuuta 1995 30 päivään kesäkuuta 1998)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

ELINTARVIKEAPUA KOSKEVA VUODEN 1995 YLEISSOPIMUS

I OSA TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tarkoitus

Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on kansainvälisen yhteisön yhteistoiminnan avulla toteuttaa Maailman elintarvikekonferenssin asettama tavoite, jonka mukaan kehitysmaihin toimitetaan vuosittain vähintään 10 miljoonaa tonnia elintarvikeavustuksia. Avustukset annetaan ihmisravinnoksi sopivana viljana siten kuin tässä yleissopimuksessa määrätään.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa tarkoittaa:

a) "cif"-kustannuksia, vakuutuksia ja rahtia;

b) "komitea" 9 artiklassa tarkoitettua elintarvikeapukomiteaa;

c) "yleissopimus" elintarvikeapua koskevaa vuoden 1995 yleissopimusta;

d) "kehitysmaa" kaikkia OECD:n kehitysapukomitean kehitysmaiksi tai -alueiksi tunnustamia maita tai alueita;

e) "toimitusjohtaja" kansainvälisen viljaneuvoston toimitusjohtajaa;

f) "fob" vapaasti aluksessa;

g) "palkohedelmät" sisältävät seuraavia lajeja:

Cicer aretinum,

Lens culinaris,

Lupins angustifolius/albus,

Phaseolus vulgaris/lunatus,

Pisum sativum,

Vicia faba,

Vigna angularis/sinensis/unguiculata,

Vigna radiata/mungo,

sekä muita lajeja, joista komitea päättää;

h) "jäsen" tämän sopimuksen osapuolta;

i) "ensimmäisen asteen tuotteet" sisältävät:

i) viljajauhoja;

ii) viljarouheita ja karkeita viljajauhoja;

iii) muita käsiteltyjä viljanjyviä (esimerkiksi valssatut, hiutaleiksi valmistetut, kiillotetut, pyöristetyt tai karkeasti rouhitut, mutta ei enempää valmistetut), ei kuitenkaan esikuorittu, puhdistettu, kiillotettu tai rikkoutunut riisi;

iv) viljanjyvien alkioita, kokonaisia, valssattuja, hiutaleiksi valmistettuja, jauhettuja;

v) Bulgurin viljoja; ja

vi) muita samankaltaisia viljatuotteita, joista komitea voi päättää;

j) "jatkojalostuksen tuotteet" sisältävät:

i) makaronin, spagetin ja muut samankaltaiset tuotteet; ja

ii) kaikki muut tuotteet, joiden valmistuksessa käytetään ensimmäisen jalostusasteen tuotteita ja joista komitea voi päättää;

k) "riisi" sisältää esikuoritun, puhdistetun, kiillotetun tai rikkoutuneen riisin;

l) "sihteeristö" kansainvälisen viljaneuvoston sihteeristöä;

m) "tonni" 1 000 kilogrammaa;

n) "Tavanomainen markkinointivaatimus" tai "UMR" on termi, jota FAO ja muut vastuussa olevat kansainväliset järjestöt käyttävät sitoumuksesta, jonka satunnaisen liiketoimen vastaanottava maa tekee säilyttääkseen kyseisen perushyödykkeen tuonnissa tavanomaisen tason satunnaiseen liiketoimintaan kuuluvan tuonnin lisäksi;

o) "vehnään suhteuttamisen kertoimet" jäsenen maksuosuuden määrää joko viljana, viljatuotteina, riisinä tai käteisenä arvioituna vehnänä tämän yleissopimuksen 6 artiklan määräysten mukaisesti;

p) "vuosi" 1 päivän heinäkuuta ja 30 päivän kesäkuuta välistä aikaa, jollei toisin ole määrätty;

2. Mitä tässä yleissopimuksessa määrätään "hallituksesta" tai "hallituksista" taikka "jäsenestä" tarkoittaa myös Euroopan yhteisöä (jäljempänä EY). Samoin tarkoittaa hallitusta koskeva sopimusmääräys "allekirjoituksesta" tai kirjojen tallettamisesta tai "hyväksymisestä" tai "liittymisasiakirjasta" tai "väliaikaista soveltamista koskevasta julistuksesta" EY:n osalta sen toimivaltaisen viranomaisen EY:n puolesta suorittamaa allekirjoitusta tai väliaikaista soveltamista koskevan julistuksen antamista sekä EY:n sisäisten määräysten mukaan kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi vaadittavaa asiakirjan tallettamista.

II OSA PÄÄMÄÄRÄYKSET

3 artikla

Jäsenten avustukset

1. Tämän yleissopimuksen jäsenet sopivat siitä, että ne asettavat käytettäväksi elintarvikeapuna kehitysmaille viljaa, joka on ihmisravinnoksi sopivaa, sekä tyypiltään ja laadultaan hyväksyttävää, taikka sitä vastaavasti rahaa, vuosittain vähintään 4 kohdassa luetellut määrät. Toimitettaessa tämän sopimuksen perusteella viljaa etusija annetaan niille maille ja alueille, joilla on elintarvikeavun tarvetta ja jotka OECD:n kehitysapukomitea on luokitellut vähiten kehittyneiksi maiksi (LDS-maat), muiksi matalan tulotason maiksi (LIC-maat) tai alemman keskitulotason maiksi (LMIC-maat).

2. Tämän artiklan 1 kohdassa "viljalla" tai "viljoilla" tarkoitetaan vehnää, ohraa, maissia, kauraa, ruista, durraa ja riisiä sekä näistä kasveista jalostettuja tuotteita (mukaan lukien ensimmäisen jalostusasteen tuotteet ja jatkojalostuksen tuotteet) sekä palkohedelmiä, niin kuin tämän artiklan 3 kohdassa määrätään, ja mitä tahansa muuta ihmisravinnoksi kelpaavaa hyväksyttyä viljatyyppiä ja -laatua, jonka komitea voi määrätä.

3. Vastaanottajamaan pyynnöstä lahjoittajat voivat tarjota rajoitetun määrän palkohedelmiä niiden tämän sopimuksen velvoitteita vastaan, jos palkohedelmät ovat hyväksyttyä tyyppiä ja laatua ja kelpaavat ihmisravinnoksi. Komitea vahvistaa työjärjestyksen enimmäisprosentin määrittämiseksi palkohedelmiä toimitettavien jäsenten avustusten vuotuiselle vähimmäismäärälle, suhteutettuna vehnän hintaan tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4. Tämän yleissopimuksen jäsenten avustusten vuotuiset vähimmäismäärät suhteutettuna vehnän hintaan 1 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat, jollei tämän artiklan 9 kohdassa toisin määrätä:

>TAULUKON PAIKKA>

5. Tämän yleissopimuksen noudattamiseksi on jokainen jäsen, joka on liittynyt tähän yleissopimukseen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti, luetteloitava tämän artiklan 4 kohdassa sekä mainittava 20 artiklan mukaisesti määritelty vähimmäisavustus.

6. Viljan muodossa annettava avustus on jäsenmaiden toimitettava fob-ehdoilla. Antajia kuitenkin rohkaistaan vastaamaan mikäli mahdollista yleissopimuksen mukaisten vilja-avustustensa kuljetuskustannuksista yli fob-ehtojen, varsinkin hätätapauksissa ja lähetyksissä elintarvikepulasta kärsiviin matalan tulotason maihin. Kustannukset tällaisen avun maksamisesta tulee ottaa joka suhteessa huomioon jäsenten yleissopimuksen mukaisena toimintana.

7. Jäljempänä 4 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja raha-avustuksia:

a) tulee käyttää niin paljon kuin mahdollista viljan ostoon kehitysmaista. Etusija annetaan viljan kauppaa ja elintarvikeapua koskevien yleissopimusten kehitysmaajäsenille ja näistä etusija annetaan elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen kehitysmaajäsenille. Kaikissa raha-avustusten tuloksena johtuvissa liiketoimissa erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä hankintalähteestä päätettäessä viljan laatuun, cif-hintaehtoihin kyseistä toimittajaa käytettäessä, mahdollisuuksiin toimittaa vilja nopeasti vastaanottajamaahan sekä vastaanottajamaan erityistarpeisiin.

b) ei yleensä saa käyttää sellaisen viljan ostoon, joka on samantyyppistä kuin vilja, jota hankintalähteenä oleva maa on vastaanottanut kahdenkeskisenä tai monenkeskisenä elintarvikeapuna samana vuonna kuin osto tapahtuisi tai ostoa edeltävänä vuonna, jos silloin saatua viljaa on edelleen käytössä.

8. Jäsenten on mahdollisimman suuressa määrin annettava avustukset etukäteissuunnitteluun perustuen, jotta vastaanottajamaat voivat ottaa kehitysohjelmissaan huomioon kunkin tämän yleissopimuksen voimassaolovuoden aikana maahan todennäköisesti virtaavan elintarvikeavun määrän. Lisäksi jäsenten olisi siinä määrin kuin se on mahdollista osoitettava etukäteen lahjoituksen muodossa annettavien avustusten määrä sekä muuna kuin lahjoituksena annettavan avun muoto.

9. Jos jäsen ei jonakin vuonna pysty toimittamaan tämän artiklan 4 kohdassa määrättyä määrää, puuttuva määrä lisätään kyseisen jäsenen seuraavan vuoden määrään, jollei komitea päätä korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi toisin.

10. Jäsenet toimittavat säännöllisiä ja ajantasaisia raportteja komitealle niiden tämän yleissopimuksen mukaisten avustusten määrästä, sisällöstä, kanavoinnista ja ehdoista.

4 artikla

Elintarvikeavun ehdot

Tämän yleissopimuksen mukainen elintarvikeapu voidaan antaa joillakin seuraavista ehdoista:

a) viljalahjana,

b) raha-avustuksena tai rahan myöntämisenä käytettäväksi viljan ostoon vastaanottajamaan hyväksi,

c) viljan myyntinä vastaanottajamaan valuuttaa vastaan, joka ei ole siirrettävissä eikä vaihtokelpoinen muuksi valuutaksi tai antajamaan käyttöön sopiviksi tavaroiksi tai palveluksiksi (1),

d) viljan luottokauppoina, joissa maksu suoritetaan kohtuullisina vuosittaisina summina vähintään kahdenkymmenen vuoden aikana sekä maailmanmarkkinoilla vallitsevia kaupallisia hintoja alhaisemmille hinnoille lasketuilla koroilla (2),

sillä ehdolla, että mahdollisimman suuri määrä avusta toimitetaan lahjana, erityisesti, jos kysymyksessä ovat vähiten kehittyneet maat, joiden tulotaso henkeä kohden on alhainen ja muut kehitysmaat, jotka ovat vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa.

5 artikla

Avustusten kanavointi

1. Jäsenet saavat tämän yleissopimuksen mukaan määrätä avustustensa vastaanottajamaan tai -maat.

2. Jäsenet saavat toimittaa avustuksensa joko kahdenvälisesti tai valtioiden välisten organisaatioiden ja/tai epävirallisten organisaatioiden kautta.

3. Jäsenten tulee kuitenkin huomioida ne edut, jotka koituvat suuremman elintarvikeapuosuuden suuntaamisesta monenvälisesti erityisesti Maailman elintarvikeohjelman kautta.

6 artikla

Vehnään suhteuttamisen kertoimet

1. Tässä yleissopimuksessa kaikki 3 artiklan mukaiset avustukset arvioidaan niiden vehnään suhteuttamisen kertoimen avulla. Arvioinnissa otetaan huomioon tarvittaessa viljatuotteiden viljapitoisuus ja avustuksen kaupallinen arvo suhteessa vehnään.

2. Riisi-avustukset arvioidaan vehnään suhteuttamisen kertoimen avulla riisin ja vehnän kansainvälisen vientihinnan suhteen mukaisesti. Komitea laatii työjärjestyksen riisin vehnään suhteuttamisen kertoimen määrittämiseksi vuosittain.

3. Edellä IV artiklan b alakohdan mukaiset raha-avustukset arvioidaan vehnän yleisen kansainvälisen markkinahinnan mukaisesti. Komitea laatii työjärjestyksen "yleisen kansainvälisen markkinahinnan määrittämiseksi".

4. Komitea laatii työjärjestyksen muuna kuin vehnänä, riisinä tai rahana annettavien avustusten vehnään suhteuttamisen kertoimen määrittämiseksi.

7 artikla

Vaikutus kauppaan ja maataloustuotantoon sekä avustustoimenpiteiden johtaminen

1. Jäsenet ottavat vastuulleen hoitaa kaikki tässä yleissopimuksessa mainitut avustustoimenpiteet siten, että vältetään häiriöitä normaaleille tuotannon rakenteille ja kansainväliselle kaupalle.

2. Jäsenten on varmistettava erityisesti:

a) että kansainvälisen elintarvikeavun tarjoamista ei ole suoraan tai välillisesti sidottu maataloustuotteiden kaupalliseen vientiin vastaanottajamaihin;

b) että kansainväliset elintarvikeaputoimenpiteet, mukaan lukien kahdenkeskinen rahana annettava elintarvikeapu, toteutetaan yhdenmukaisesti FAO:n "ylijäämän käyttöä ja neuvoa-antavia velvoitteita koskevien periaatteiden" kanssa, mukaan lukien tarvittaessa tavanomaisia markkinointivaatimuksia (UMR) koskeva järjestelmä.

3. Jäsenten tulee tarkoituksenmukaisella tavalla toimia niiden elintarvikeavun kriteerien ja toimintalinjojen mukaan, jotka maailman elintarvikeohjelmia hallinnoiva elin on hyväksynyt.

8 artikla

Erityismääräykset poikkeuksellisten avustustarpeiden

varalle

1. Komitea valvoo säännöllisesti kehitysmaiden elintarviketilannetta.

2. Jos erityisessä maassa tai erityisellä alueella tai alueilla on huomattavan elintarviketuotannon laskun tai muiden olosuhteiden vuoksi poikkeuksellinen tarve saada elintarvikkeita, komitea käsittelee asian. Komitea voi suositella jäsenille tilanteen ottamista huomioon korottamalla käytettävissä olevan elintarvikeavun määrää.

9 artikla

Elintarvikeapukomitea

1. Vuoden 1967 kansainväliseen vehnäsopimukseen sisältyvällä elintarvikeapua koskevalla yleissopimuksella perustettu elintarvikeapukomitea jatkaa toimintaansa tämän yleissopimuksen hoitamiseksi sille tässä yleissopimuksessa määrätyin valtuuksin ja tehtävin.

2. Komitean jäseninä ovat tämän yleissopimuksen kaikki osapuolet.

3. Komitea valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

10 artikla

Komitean valtuudet ja tehtävät

1. Komitea valvoo, millä tavalla tähän yleissopimukseen perustuvat velvoitteet on täytetty.

2. Komitea vaihtaa säännöllisesti tietoja tähän yleissopimukseen perustuvien elintarvikeapujärjestelyjen toiminnasta.

3. Komitea voi vastaanottaa tietoja vastaanottajamailta ja neuvotella niiden kanssa.

4. Komitea antaa tarvittaessa kertomuksia.

5. Komitea laatii sellaisen työjärjestyksen, joka on tarpeen tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi.

6. Tässä artiklassa mainittujen valtuuksien ja tehtävien lisäksi komitealla on muut sellaiset valtuudet ja sen tulee suorittaa muut sellaiset tehtävät, jotka ovat tarpeen tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi.

11 artikla

Sijaintipaikka, kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

1. Komitean sijaintipaikka on Lontoo.

2. Komitean tulee pitää kokous vähintään kaksi kertaa vuodessa kansainvälisen viljaneuvoston sääntömääräisen istunnon yhteydessä. Komitean tulee myös pitää kokous puheenjohtajan määrääminä ajankohtina tai milloin kolme jäsentä sitä pyytää taikka milloin tässä yleissopimuksessa muutoin sitä edellytetään.

3. Komitean kokous on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä komitean istunnoissa.

12 artikla

Päätökset

Komitean päätökset tulee tehdä yksimielisesti.

13 artikla

Ulkopuoliset tarkkailijat

Komitea saa harkintansa mukaan kutsua istuntoihinsa tarkkailijoita mistä tahansa valtiosta, joka ei ole jäsenvaltio, tai muiden kansainvälisten järjestöjen edustajia.

14 artikla

Hallinnollisia määräyksiä

Komitean tulee käyttää sihteeristön palveluksia sellaisten pyytämiensä hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, kuten asiakirjojen ja raporttien monistaminen ja jakelu.

15 artikla

Velvoitusten laiminlyönti ja erimielisyydet

Jos tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä tai jos sopimuksen mukaiset velvoitukset laiminlyödään, komitean tulee kokoontua ja ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

III OSA LOPPUMÄÄRÄYKSET

16 artikla

Tallettajaviranomainen

Tämän yleissopimuksen tallettajaviranomaiseksi nimitetään täten Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri.

17 artikla

Allekirjoitus

Tämä yleissopimus on 3 artiklan 4 kohdassa mainittujen maiden hallituksille avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa 1 päivästä toukokuuta 1995 30 päivään kesäkuuta 1995, tämä päivä mukaan luettuna.

18 artikla

Ratifiointi ja hyväksyminen

Kunkin allekirjoittavan hallituksen tulee ratifioida tai hyväksyä tämä yleissopimus noudattaen valtiosääntönsä mukaista menettelyä. Ratifioimis- ja hyväksymisasiakirjat tulee tallettaa tallettajaviranomaisen huostaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1995, paitsi milloin komitea pidentää tätä aikaa yhden tai useamman kerran sellaisen allekirjoittavan hallituksen osalta, joka ei ole tallettanut ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjaansa sanottuun päivään mennessä.

19 artikla

Väliaikainen soveltaminen

Jokainen allekirjoittava hallitus voi tallettaa tallettajan huostaan tämän yleissopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen. Jokaisen sellaisen hallituksen tulee väliaikaisesti soveltaa tätä yleissopimusta ja olla väliaikaisesti siihen kuuluva osapuoli.

20 artikla

Liittyminen

1. Tämä yleissopimus on niille hallituksille, jotka on mainittu 3 artiklan 4 kohdassa ja jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä yleissopimusta, avoinna liittymistä varten. Liittymisasiakirjat tulee tallettaa tallettajan huostaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1995, jollei komitea pidennä tätä aikaa yhden tai useamman kerran sellaisen hallituksen osalta, joka ei ole tallettanut liittymisasiakirjaansa sanottuun päivään mennessä.

2. Kun tämä yleissopimus on tullut sen 21 artiklan mukaisesti voimaan, se on avoinna liittymistä varten hallituksille, joita ei ole mainittu 3 artiklan 4 kohdassa, komitean määräämillä ehdoilla. Liittymisasiakirjat tulee tallettaa tallettajan huostaan.

3. Hallitus, joka liittyy tähän yleissopimukseen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tai jonka liittymisen komitea on hyväksynyt tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, saa tallettaa tallettajan huostaan tämän yleissopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen liittymisasiakirjojen tallettamisen jäädessä vielä avoimeksi. Jokaisen sellaisen hallituksen tulee väliaikaisesti soveltaa tätä yleissopimusta ja olla väliaikaisesti siihen kuuluva osapuoli.

21 artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995, jos ne hallitukset, joiden 3 artiklan 4 kohdassa luetellut vähimmäisavustusmäärät ovat yhteensä vähintään 75 prosenttia kaikkien kyseisessä kohdassa lueteltujen hallitusten avustusmääristä yhteensä, ovat 30 päi vään kesäkuuta 1995 mennessä tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjat tai ilmoitukset sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta, ja edellyttäen, että viljan kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus on voimassa.

2. Jos tämä yleissopimus ei tule voimaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, saavat hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat tai ilmoitukset sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta, päättää yksimielisesti, että se tulee voimaan niiden kesken edellyttäen, että viljan kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus on voimassa, tai ryhtyä muihin tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

22 artikla

Voimassaoloaika, sen pidentäminen ja sopimuksen purkaminen

1. Tämä yleissopimus on voimassa 30 päivään kesäkuuta 1998, tämä päivä mukaan luettuna, mikäli sitä ei pidennetä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti taikka lopeteta aikaisemmin tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti, edellyttäen, että viljan kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus tai uusi viljan kauppaa koskeva yleissopimus on voimassa yllä mainittuun päivämäärään saakka, se päivä mukaan luettuna.

2. Komitea voi pidentää yleissopimusta yli kesäkuun 30 päivän 1998 perättäisiksi ajanjaksoiksi ylittämättä kuitenkaan kahta vuotta kerrallaan, edellyttäen aina, että viljan kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus, tai sen korvaava uusi viljan kauppaa koskeva yleissopimus on voimassa pidennetyn jakson ajan.

3. Mikäli yleissopimusta pidennetään tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, voidaan jäsenten III artiklan 3 kohdan mukaiset vuosittaiset avustukset tarkastaa muiden jäsenten toimesta ennen jokaisen pidennyksen voimaantuloa. Niiden keskinäisten korjattujen sitoumusten tulee pysyä muuttumattomina jokaisen pidennyksen voimassaoloajan.

4. Siinä tapauksessa, että yleissopimus lakkautetaan, tulee komitean jatkaa olemassaoloaan niin kauan, että se voi viedä tehtävänsä päätökseen. Komitealla tulee olla tähän tarkoitukseen välttämättömät valtuudet ja sen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä tämän tarkoituksen toteuttamiseksi.

23 artikla

Eroaminen ja uudelleen liittyminen

1. Jokainen jäsen voi erota tästä yleissopimuksesta minkä tahansa vuoden lopussa antamalla kirjallisen irtisanomisilmoituksen tallettajalle vähintään 90 päivää ennen kyseisen vuoden loppua, mutta jäsen ei täten vapaudu yleissopimuksen määräämistä velvoitteista, joita ei ole täytetty vuoden loppuun mennessä. Jäsenen tulee samanaikaisesti ilmoittaa neuvostolle tästä toimenpiteestä.

2. Jokainen jäsen, joka eroaa tästä yleissopimuksesta, voi jälkeenpäin liittyä uudelleen ilmoittamalla siitä komitealle. Ehtona yleissopimukseen uudelleen liittymiselle on, että jäsen vastaa vuosittaisten velvoitteidensa täyttämisestä liittymisvuodesta lähtien.

24 artikla

Tämän yleissopimuksen suhde vuoden 1995 kansainväliseen viljasopimukseen

Tämä yleissopimus korvaa voimassaoloajaltaan pidennetyn elintarvikeapua koskevan vuoden 1986 sopimuksen ja tulee olemaan osa vuoden 1995 kansainvälistä viljasopimusta.

25 artikla

Tallettajan tiedonannot

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri tulee tallettajana ilmoittamaan kaikille sopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille hallituksille jokaisesta allekirjoituksesta, ratifioimisesta, hyväksymisestä, tämän yleissopimuksen väliaikaisen soveltamisen ilmoituksesta ja siihen liittymisestä.

26 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen tekstit englanniksi, ranskaksi, venäjäksi ja espanjaksi ovat kaikki yhtä todistusvoimaiset.

(1) Poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan myöntää enintään 10 prosentin poikkeus. Tämä rajoitus voidaan poistaa toimenpiteiltä, joita on tarkoitus käyttää vastaanottajamaan taloudellisen kehityksen edistämiseen, edellyttäen että vastaanottajamaan valuutta ei ole siirrettävissä tai vaihdettavissa alle 10 vuoteen.

(2) Viljaa toimitettaessa luottokauppasopimus voi edellyttää maksua aina 15 prosenttiin viljan hinnasta.