Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 42014X0529(01)

    Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 5 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottorikäyttöisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen, eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai molemmat tuottavien umpiovalaisimien tyyppihyväksyntää

    EUVL L 162, 29.5.2014, p. 1–42 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/5(2)/oj

    Date of document:
    29/05/2014; Julkaisupäivä
    Date of effect:
    10/06/2014; Voimaantulo Katso Teksti
    Date of end of validity:
    No end date
    Author:
    Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio
    Form:
    Kansainvälisillä sopimuksilla perustettujen elinten asetus

    29.5.2014   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 162/1

    Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

    http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

    Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 5 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottorikäyttöisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen, eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai molemmat tuottavien umpiovalaisimien tyyppihyväksyntää

    Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

    Muutossarja 03 – Voimaantulopäivä: 10. kesäkuuta 2014

    SISÄLLYS

    SÄÄNTÖ

    1.

    		 Soveltamisala

    2.

    		 Määritelmät

    3.

    		 Hyväksynnän hakeminen

    4.

    		 Merkinnät

    5.

    		 Hyväksyntä

    6.

    		 Yleiset vaatimukset

    7.

    		 Nimellisarvot

    8.

    		 Valaistus

    9.

    		 Väri

    10.

    		 Haitan mittaaminen

    11.

    		 Tuotannon vaatimustenmukaisuus

    12.

    		 Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

    13.

    		 Umpiovalaisinyksikön tyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

    14.

    		 Tuotannon lopettaminen

    15.

    		 Siirtymäsäännökset

    16.

    		 Hyväksyntätestauksesta vastaavien tutkimuslaitosten ja sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

    LIITTEET

    Liite 1:

    		 Maa- tai metsätaloustraktoreihin ja muihin hidaskulkuisiin ajoneuvoihin tarkoitetut umpiovalaisimet

    Liite 2:

    		 Ilmoitus umpiovalaisinyksikön hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta tai peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta säännön nro 5 mukaisesti

    Liite 3:

    		 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyä koskevat vähimmäisvaatimukset

    Liite 4:

    		 Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

    Liite 5:

    		 Toiminnassa olevien ajovalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

    Liite 6:

    		 Muovimateriaalista valmistettuja linssejä sisältäviä valaisimia koskevat vaatimukset – linssi- tai materiaalinäytteiden ja täydellisten valaisimien testaus

    Lisäys 1 –

    		 Hyväksyntätestien aikajärjestys

    Lisäys 2 –

    		 Valon hajonnan ja läpäisevyyden mittausmenettely

    Lisäys 3 –

    		 Suihkutustestausmenetelmä

    Lisäys 4 –

    		 Teipin pysyvyystesti

    Liite 7:

    		 Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

    1.   SOVELTAMISALA (1)

    Tätä sääntöä sovelletaan luokan T ajoneuvojen umpiovalaisimiin. (2).

    2.   MÄÄRITELMÄT

    Tässä säännössä:

    2.1

    ’umpiovalaisimella’ tarkoitetaan ajovalaisinyksikköä, jonka osat (heijastinjärjestelmä, linssistö ja yksi tai useampia sähköisiä valonlähteitä) muodostavat kokonaisuuden, joka on valmistusvaiheessa umpioitu ja jota ei voida purkaa tekemättä koko yksikköä käyttökelvottomaksi;

    2.2

    ’linssillä’ tarkoitetaan ajovalaisimen (ajovalaisinyksikön) uloimmaista osaa, joka lähettää valoa valaisevan pinnan kautta;

    2.3

    ’pinnoitteella’ tarkoitetaan linssin ulkopinnalle yhtenä tai useampana kerroksena lisättävää tuotetta.

    2.4

    Umpiovalaisinyksikköjen katsotaan olevan eri tyyppiä, jos ne eroavat toisistaan jonkin seuraavan olennaisen muotoon tai ominaisuuksiin liittyvän seikan osalta:

    2.4.1

    kauppanimi tai tavaramerkki,

    2.4.2

    optisen järjestelmän ominaisuudet,

    2.4.3

    sellaiset valaisimeen sisältyvät osat, jotka voivat muuttaa optista vaikutusta heijastamalla, taittamalla, absorboimalla ja/tai muotoa muuttamalla käytön aikana,

    2.4.4

    nimellisjännite (sama hyväksyntänumero voidaan antaa, jos ainoa ero on nimellisjännite),

    2.4.5

    nimellisteho watteina,

    2.4.6

    hehkulangan tai -lankojen muoto,

    2.4.7

    tuotettu valolaji (lähivalo, kaukovalo tai molemmat),

    2.4.8

    soveltuvuus vasemman- tai oikeanpuoleiseen liikenteeseen tai molempiin,

    2.4.9

    säteilevän valon väri,

    2.4.10

    linssin ja mahdollisen pinnoitteen materiaalit.

    2.5

    ”Säteilevän valon väri”. Tähän sääntöön sovelletaan valon väriä koskevia määritelmiä, jotka on vahvistettu säännössä nro 48 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakuhetkellä.

    3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

    3.1

    Hyväksyntähakemuksen tekee kauppanimen tai tavaramerkin omistaja tai tämän valtuutettu edustaja. Hakemuksessa on ilmoitettava seuraavat:

    3.1.1

    onko umpiovalaisin tarkoitettu tuottamaan sekä lähivalon että kaukovalon vai ainoastaan toisen näistä,

    3.1.2

    jos ajovalaisin on tarkoitettu tuottamaan lähivaloa, onko valaisin suunniteltu sekä vasemman- että oikeanpuoleista liikennettä vai vain jompaakumpaa varten,

    3.1.3

    tarvittaessa onko ajovalaisin suunniteltu käytettäväksi maatalous- tai metsätraktoreissa tai muissa hitaissa ajoneuvoissa (ks. liite 1).

    3.2

    Jokaiseen hyväksyntähakemukseen on liitettävä

    3.2.1

    kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtainen, tyypin tunnistamisen mahdollistava piirustus, joka esittää valaisinta edestä päin (tarvittaessa siten, että linssin yksityiskohdat näkyvät, sekä leikkauskuva); piirustuksissa on esitettävä hehkulangat ja heijastimet mittakaavassa 2:1 edestä ja sivulta katsottuna ja niistä on käytävä ilmi hyväksyntänumerolle ja lisätunnuksille tarkoitettu paikka hyväksyntämerkin ympyrään nähden;

    3.2.2

    lyhyt tekninen kuvaus;

    3.2.3

    näytteitä seuraavasti:

    3.2.3.1

    valkoista valoa heijastavan umpiovalaisimen hyväksyntää varten viisi näytettä;

    3.2.3.2

    värillistä valoa heijastavan valaisimen hyväksyntää varten yksi värillistä valoa heijastava näyte ja viisi valkoista valoa heijastavaa näytettä, joiden ainoa ero värillistä valoa heijastavaan näytteeseen on se, että linssi tai suodatin ei ole värillinen.

    3.2.3.3

    Jos kyseessä on umpiovalaisin, joka eroaa valkoista valoa heijastamaan tarkoitetusta valaisintyypistä vain niin, että se on suunniteltu heijastamaan värillistä valoa ja joka on aikaisemmin läpäissyt jäljempänä 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut testit, riittää, että toimitetaan yksi näyte värillistä valoa heijastavasta tyypistä 9 kohdassa tarkoitettua testiä varten.

    3.2.4

    Linssien valmistuksessa käytetyn muovimateriaalin testaamista varten:

    3.2.4.1

    kolmetoista linssiä;

    3.2.4.1.1

    Kuusi näistä linsseistä voidaan korvata kuudella vähintään 60 × 80 mm:n suuruisella materiaalinäytteellä, joissa on tasomainen tai kupera ulkopinta ja keskellä olennaisilta osin tasomainen vähintään 15 × 15 mm:n suuruinen alue (kaarevuussäde vähintään 300 mm).

    3.2.4.1.2

    Kunkin tällaisen linssin tai materiaalinäytteen on oltava valmistettu sarjatuotannossa käytettävällä menetelmällä.

    3.2.4.2

    heijastin, johon linssit voidaan asentaa valmistajan ohjeiden mukaan.

    3.3

    Jos materiaalit, joista linssit ja mahdollinen pinnoite on valmistettu, on jo testattu, niiden mukana on toimitettava kyseisten materiaalien ja pinnoitteiden ominaisuuksia koskeva testausseloste.

    3.4

    Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, että on huolehdittu tyydyttävistä järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

    4.   MERKINNÄT (3)

    4.1

    Hyväksyntää varten toimitetuissa umpiovalaisimissa on oltava hakijan kauppanimi tai tavaramerkki.

    4.2

    Etulinssissä on oltava riittävän kokoiset tilat 5 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille ja lisätunnuksille. Tämä paikka on merkittävä edellä 3.2.1 kohdassa tarkoitettuihin piirustuksiin.

    4.3

    Etulinssissä tai rungossa on oltava merkittynä kaukovalon hehkulangan nimellisjännite ja nimellisteho sekä tarvittaessa lähivalon hehkulangan nimellisteho.

    4.4

    Jos umpiovalaisinyksikkö on suunniteltu vastaamaan sekä oikeanpuoleisen että vasemmanpuoleisen liikenteen maiden vaatimuksia, on yksikön kaksi asennustapaa ajoneuvoon merkittävä seuraavasti: oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitettu asento kirjaimilla ”R/D” ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettu asento kirjaimilla ”L/G”.

    4.5

    Kauppanimien, tavaramerkkien ja tässä kohdassa 4 säädettyjen merkintöjen on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä.

    5.   HYVÄKSYNTÄ

    5.1   Yleistä

    5.1.1   Jos kaikki edellä olevan 3 kohdan mukaisesti hyväksyntää varten toimitetut ajovalaisintyypin näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä myönnetään.

    5.1.2   Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useamman kuin yhden säännön vaatimukset, yhden kansainvälisen hyväksyntämerkin kiinnittäminen riittää edellyttäen, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

    5.1.3   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan tyyppihyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ajovalaisintyypille paitsi, jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa edellä tarkoitetusta tyypistä ainoastaan säteilevän valon värin osalta.

    5.1.4   Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajovalaisintyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

    5.1.5   Edellä 4.1 kohdassa tarkoitetun merkin lisäksi jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn tyypin mukaiseen ajovalaisimeen on kiinnitettävä 5.2 ja 5.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämerkki 4.2 kohdassa tarkoitettuihin tiloihin.

    5.2   Hyväksyntämerkinnän koostumus

    Hyväksyntämerkintä muodostuu seuraavista osista:

    5.2.1   Kansainvälinen hyväksyntämerkintä, jonka osat ovat

    5.2.1.1

    E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, jotka ovat ympyrän sisällä (4);

    5.2.1.2

    edellä 5.1.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntänumero.

    5.2.2   Seuraavat lisätunnukset:

    5.2.2.1

    ainoastaan vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset täyttävissä umpioajovalaisimissa vaakasuora nuoli, joka osoittaa valaisimen edessä siihen päin seisovasta tarkkailijasta oikealle, eli liikennesuunnan puolelle,

    5.2.2.2

    umpioajovalaisimissa, jotka täyttävät sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, kun valaisimen asentoa säädetään asianmukaisesti, vaakasuora kaksipäinen nuoli, jonka toinen kärki osoittaa vasemmalle ja toinen oikealle,

    5.2.2.3

    ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan lähivalon osalta, kirjaimet ”SC”,

    5.2.2.4

    ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan kaukovalon osalta, kirjaimet ”SR”,

    5.2.2.5

    ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset sekä lähi- että kaukovalon osalta, kirjaimet ”SCR”,

    5.2.2.6

    ajovalaisimissa, joissa on muovimateriaalista valmistettu linssi, kirjaimet ”PL”, jotka on merkittävä edellä 5.2.2.3–5.2.2.5 kohdassa tarkoitettujen tunnusten lähelle,

    5.2.2.7

    kaikissa tapauksissa liitteessä 5 olevan 1.1.1.1 kohdan mukaisen testausmenettelyn kuluessa käytetystä asiaankuuluvasta toimintamuodosta ja liitteessä 5 olevan 1.1.1.2 kohdan mukaisesta sallitusta jännitteestä (sallituista jännitteistä) on määrättävä hyväksyntätodistuksissa ja niille maille toimitettavissa ilmoituslomakkeissa, jotka ovat sopimuksen sopimuspuolia ja jotka soveltavat tätä sääntöä.

    Laite on merkittävä tapauksen mukaan seuraavasti:

    Tämän säännön vaatimuksia vastaavissa yksiöissä, jotka on suunniteltu siten, että lähivalon hehkulanka ei saa olla toiminnassa samanaikaisesti muun valaisutoiminnon kanssa, jonka kanssa se voi olla rakenteellisesti yhdistetty,

    hyväksyntämerkin lähivalotunnuksen jälkeen on merkittävä vinoviiva (/).

    5.2.2.8

    Hyväksyntänumeron kaksi numeroa (tällä hetkellä 02), jotka ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämispäivänä, ja vaadittu nuoli (tarvittaessa) voidaan merkitä edellä lueteltujen lisätunnusten lähelle.

    5.2.2.9

    Edellä 5.2.1 ja 5.2.2 kohdassa tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä silloinkin, kun ajovalaisin on asennettu ajoneuvoon.

    5.3   Hyväksyntämerkin sijoittelu

    5.3.1   Erilliset valaisimet

    Tämän säännön liitteen 4 kuvissa 1–9 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

    5.3.2   Ryhmitetyt, yhdistetyt ja rakenteellisesti toisiinsa yhdistetyt valaisimet

    5.3.2.1

    Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti toisiinsa yhdistetyt valaisimet täyttävät useiden sääntöjen vaatimukset, valaisimeen voidaan kiinnittää yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki. Merkki koostuu ympyrästä, jonka sisällä on E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, sekä hyväksyntänumerosta. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa mihin tahansa kohtaan ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa seuraavin edellytyksin:

    5.3.2.1.1

    Merkintä näkyy, kun valaisimet on asennettu paikoilleen.

    5.3.2.1.2

    Ryhmitetystä, yhdistetystä tai rakenteellisesti yhdistetystä valaisimesta ei voida poistaa valoa lähettävää osaa poistamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

    5.3.2.2

    Kunkin valaisimen tunnus sen säännön mukaisesti, jonka nojalla hyväksyntä on myönnetty, ja muutossarjalle annettu, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaava järjestysnumero hyväksynnän myöntämispäivänä sekä vaadittu nuoli (tarvittaessa) on merkittävä

    5.3.2.2.1

    joko asianomaiseen valoa säteilevään pintaan

    5.3.2.2.2

    tai ryhmässä siten, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista on helposti tunnistettavissa (ks. liitteen 4 neljä esimerkkiä).

    5.3.2.3

    Yksittäisen hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

    5.3.2.4

    Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

    5.3.2.5

    Tämän säännön liitteen 4 kuvassa 10 esitetään esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

    5.3.3   Valaisimet, jotka on mahdollisesti rakenteellisesti yhdistetty muihin valaisimiin tai ryhmitetty muiden valaisimien kanssa ja joiden linssejä käytetään myös muuntyyppisissä ajovalaisimissa

    Sovelletaan edellä olevan 5.3.2. kohdan säännöksiä.

    5.3.3.1

    Lisäksi, jos käytetään samaa linssiä, siihen voidaan kiinnittää kaikki erilaiset, erityyppisiin ajovalaisimiin tai valaisinyksiköihin viittaavat hyväksyntämerkit, jos myös ajovalaisimen päärungolla, vaikka sitä ei voisi erottaa linssistä, on edellä 4.2 kohdassa kuvattu tila, jossa on hyväksyntämerkit varsinaisille toiminnoille.

    Jos erityyppisissä ajovalaisimissa on sama päärunko, kaikki erilaiset hyväksyntämerkit voidaan kiinnittää siihen.

    5.3.3.2

    Tämän säännön liitteen 4 kuvassa 11 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainitussa tapauksessa.

    6.   YLEISET VAATIMUKSET

    6.1

    Jokaisen näytekappaleen on täytettävä tämän 6 kohdan ja jäljempänä olevan 7 ja 8 kohdan sekä tarvittaessa 9 kohdan vaatimukset.

    6.2

    Umpiovalaisimien on oltava siten valmistettuja, että ne säilyttävät niille asetetut fotometriset ominaisuudet ja pysyvät tavanomaisessa käytössä hyvässä toimintakunnossa niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

    6.2.1

    Ajovalaisimet on varustettava laitteella, joka mahdollistaa niiden säädön ajoneuvoissa siten, että valaisimet täyttävät niitä koskevat määräykset. Umpiovalaisimia ei tarvitse varustaa tällaisella laitteella, jos niiden käyttö rajoittuu ajoneuvoihin, joissa ajovalaisimien asentoa voidaan säätää muilla keinoin. Jos kaukovalon tuottava umpiovalaisin ja lähivalon tuottava umpiovalaisin on asennettu yhdistelmäyksikköön niin, että ne voidaan vaihtaa, säätölaitteella on voitava säätää molempia umpiovalaisimia erikseen tarpeen mukaan.

    6.2.2

    Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta ajovalaisinyhdistelmiin, joiden heijastimet eivät ole jaettavissa ajovalaisimittain. Tämäntyyppisiin yhdistelmiin sovelletaan tämän säännön 8.3 kohdan vaatimuksia. Jos kaukovalon tuottamiseen käytetään useampaa kuin yhtä valonlähdettä, valaistuksen enimmäisarvon (E max) määrittämiseksi käytetään yhdistettyjä kaukovalotoimintoja.

    6.3

    Liittimet saavat olla sähköisessä kosketuksessa vain asianmukaisen hehkulangan tai asianmukaisten hehkulankojen kanssa, ja liittimien on oltava tukevia ja lujasti yksikköön kiinnitettyjä.

    6.4

    Jos umpiovalaisin on pyöreä, sen fyysisten ominaisuuksien, sähköisten liitäntöjen ja mittojen on oltava jonkin liitteessä 4 olevan kuvan SB2 – SB7mukaiset.

    6.5

    Umpiovalaisimet, jotka on suunniteltu täyttämään vaatimukset sekä maissa, joissa on oikeanpuoleinen liikenne että maissa, joissa on vasemmanpuoleinen liikenne, voidaan mukauttaa tietynpuoleista liikennettä varten joko asianmukaisella alkusäädöllä, kun ajovalaisimet asennetaan ajoneuvoon, tai käyttäjän suorittamalla säädöllä. Alkusäätö tai käyttäjän suorittama säätö voi tarkoittaa esimerkiksi valaisinyksikön kulman säätämistä ajoneuvossa. Kaikissa tapauksissa saa vain kaksi selvästi toisistaan erotettavaa asennusasentoa olla mahdollisia, toinen oikeanpuoleiselle ja toinen vasemmanpuoleiselle liikenteelle, ja rakenteen on oltava sellainen, että huolimattomuudesta johtuva valaisimen vaihtaminen yhdestä asennosta toiseen tai valaisimen asettaminen johonkin väliasentoon ei ole mahdollista. Tämän kohdan vaatimusten täyttyminen on tarkastettava silmämääräisesti ja tarvittaessa lisäksi koeasennuksella.

    6.6

    Täydentäviä testejä on suoritettava liitteen 5 vaatimusten mukaisesti sen varmistamiseksi, että fotometriset ominaisuudet eivät kohtuuttomasti muutu.

    6.7

    Jos ajovalaisimessa on muovimateriaalista valmistettu linssi, testit on tehtävä liitteen 6 vaatimusten mukaisesti.

    7.   NIMELLISARVOT

    7.1

    Jännitteen nimellisarvot ovat 6, 12 ja 24 volttia. (5)

    7.2

    Minkään testattavan umpiovalaisimen virrankulutus testijännitteellä ei saa ylittää yksikköön merkittyä nimellistehoa taulukossa 1 esitettyä prosenttimäärää enempää. Tehon alatoleranssia ei ole määritelty, mutta 8.8 kohdassa olevassa taulukossa 2 annetut valaistuksen vähimmäisarvot on saavutettava.

    Taulukko 1

     

    Pyöreät valaisimet, joiden läpimitta on 180 mm

    Pyöreät valaisimet, joiden läpimitta on 145 mm

    Nimellisjännite

    6

    12

    6

    12

    Testijännite

    6

    12

    6

    12

     

    Nimellisteho ja sallitut toleranssit

    Kaksoishehkulanka (6)

    Kaukovalo

    60 + 0 %

    37.5 + 0 %

    Lähivalo

    50 + 0 %

    50 + 0 %

    Vain kaukovalon hehkulanka

    75 + 0 %

    50 + 0 %

    Vain lähivalon hehkulanka

    50 + 0 %

    50 + 0 %

    8.   VALAISTUS (7)

    8.1

    Umpiovalaisimien on oltava sellaisia, että lähivalo antaa riittävän valaistuksen ilman häikäisyä ja että kaukovalo antaa hyvän valaistuksen.

    8.2

    Valaisinyksikön tuottama valaistus on tarkastettava pystysuoralla kankaalla, joka asetetaan 25 m:n päähän valaisimen etupuolelle ja suoraan kulmaan valaisimen akseliin nähden (ks. liite 4, kuvat SB8aja SB8b).

    8.3

    Lähivalon on tuotettava tarpeeksi terävä ”valoraja”, jotta sen avulla voidaan suorittaa tyydyttävä säätö. Valorajan on oltava vaakasuora viiva sen liikennesuunnan vastakkaisella puolella, jolle valaisin on tarkoitettu. Toisella puolella sen olisi oltava vaakasuora tai enintään 15 asteen kulmassa vaakatason yläpuolella.

    8.4

    Umpiovalaisimen on oltava siten suunnattu, että lähivalolla

    8.4.1

    jos valaisimet on suunniteltu täyttämään oikeanpuoleisen liikenteen vaatimukset, valoraja on vaakasuora mittaustason (8) vasemmalla puolella, ja jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, valoraja on vaakasuora mittaustason oikealla puolella;

    8.4.2

    valorajan vaakasuora osa sijaitsee mittaustasolla 25 cm sen vaakasuoran tason alapuolella, joka kulkee valaisimen keskipisteen kautta (ks. tämän säännön liitteessä 4 olevat kuvat SB8a ja SB8b);

    8.4.3

    mittaustason paikka on liitteen 4 kuvien SB8a ja SB8b mukainen. (9)

    8.5

    Näin suunnattuna, ja jos hyväksyntää haetaan vain lähivalon (10) osalta, valaisinyksikön tarvitsee täyttää vain jäljempänä 8.8 kohdassa esitetyt vaatimukset. Jos valaisin on tarkoitettu käytettäväksi sekä lähivalon että kaukovalon tuottamiseen, sen on täytettävä 8.8 ja 8.9 kohdassa esitetyt vaatimukset.

    8.6

    Jos näin suunnattu umpiovalaisin ei täytä 8.8 ja 8.9 kohdassa esitettyjä vaatimuksia, sen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia ei siirretä sivuun oikealle tai vasemmalle enempää kuin 1° (= 44 cm) (11). Jotta suuntaus valorajan avulla helpottuisi, valaisinyksikkö voidaan osittain peittää valorajan terävöittämiseksi.

    8.7

    Jos umpiovalaisin tuottaa ainoastaan kaukovaloa, se on suunnattava siten, että voimakkaimman valaistuksen alue keskitetään viivojen hh ja vv leikkauspisteeseen HV. Tällaisen valaisimen on täytettävä ainoastaan 8.9 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

    8.8

    Lähivalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

    Taulukko 2

    Piste mittaustasolla

    Vaadittu valaistus lukseina

    Umpiovalaisin oikeanpuoleiseen liikenteeseen

    Umpiovalaisin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen

    Vähintään

    Enintään

    B 50 L

    B 50 R

    —

    0,3

    75 R

    75 L

    6

    —

    50 R

    50 L

    6

    —

    25 L

    25 R

    1,5

    —

    25 R

    25 L

    1,5

    —

    Energiapiste alueella III

    —

    0,7

    Energiapiste alueella IV

    2

    —

    Energiapiste alueella I

    —

    20

    8.8.1

    Hyvälle näkyvyydelle haitallista sivuttaista vaihtelua ei saa esiintyä millään alueista I, II, III ja IV.

    8.8.2

    Umpiovalaisimien, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikeanpuoleisen että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, on vastaavissa kahdessa asennossa täytettävä edellä esitetyt vastaavaa liikennesuuntaa koskevat vaatimukset.

    8.9

    Jos umpiovalaisin on suunniteltu tuottamaan kaukovalo ja lähivalo, mittaukset kaukovalon kankaalle tuottamasta valaistuksesta on suoritettava niin, että valaisin on samalla tavoin suunnattu ja että jännite on sama kuin edellä 8.8 kohdan mittauksissa.

    8.10

    Kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

    8.10.1

    Suorien hh ja vv leikkauspisteen HV on sijaittava alueella, jonka rajaa isoluksikäyrä, joka vastaa 90:tä prosenttia enimmäisvalaistuksesta. Enimmäisarvo ei saa olla pienempi kuin 32 luksia.

    8.10.2

    Pisteestä HV alkaen, vaakasuoraan vasemmalle ja oikealle, valaistuksen on oltava vähintään 16 luksia 1,125 m:n etäisyyteen asti ja vähintään 4 luksia 2,25 m:n etäisyyteen asti.

    8.11

    Edellä 8.8 ja 8.9 kohdassa tarkoitetut valaistuksen arvot mittaustasolla on mitattava valokennolla, jonka tehoalueen on oltava sivuiltaan 65 mm:n suuruisen neliön sisällä.

    9.   VÄRI

    Säteilevän valon on oltava väriltään valkoista.

    10.   HAITAN MITTAAMINEN

    Umpiovalaisimien lähivalon aiheuttama haitta on mitattava. (12)

    11.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

    11.1

    Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät ajovalaisimet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät 8 ja 9 kohdan vaatimukset.

    11.2

    Valmistusta on valvottava asianmukaisesti, jotta 11.1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa.

    11.3

    Hyväksynnän haltijan on erityisesti

    11.3.1

    varmistettava, että tuotteiden laaduntarkastukseen sovellettavat menettelyt ovat riittäviä,

    11.3.2

    voitava käyttää tarkastuslaitteita, joita tarvitaan kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen;

    11.3.3

    varmistettava, että testitulosten tiedot talletetaan ja että asiaan liittyvät asiakirjat ovat saatavilla ajan, joka määritetään hallinnollisen yksikön kanssa,

    11.3.4

    analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden kuitenkin niin, että teollisessa tuotannossa esiintyvät vaihtelut sallitaan,

    11.3.5

    varmistettava, että kullekin tuotetyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 3 määrätyt testit,

    11.3.6

    varmistettava, että jos näyte-erä ei vastaa kyseisen testityypin vaatimuksia, otetaan uudet näytteet ja tehdään uusi testi. Kyseisen tuotannon palauttamiseksi vaatimustenmukaiseksi on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet.

    11.4

    Tyyppihyväksynnän antanut toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät, joita sovelletaan jokaiseen tuotantoyksikköön.

    11.4.1

    Kussakin tarkastuksessa tarkastajalle on esitettävä testiä ja tuotannon valvontaa koskevat asiakirjat.

    11.4.2

    Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

    11.4.3

    Jos näyttää siltä, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että 11.4.2 kohdan soveltamiseksi suoritettujen testien oikeellisuus on tarpeellista tarkastaa, tarkastajan on valittava liitteen 7 perusteiden mukaisesti näytteet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tekniselle tutkimuslaitokselle.

    11.4.4

    Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin. Kyseiset testit tehdään satunnaisnäytteille, jotka otetaan valmistajan toimitussitoumuksia häiritsemättä ja tämän säännön liitteessä 7 esitettyjen perusteiden mukaisesti.

    11.4.5

    Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä suorittamaan tarkastus joka toinen vuosi. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin harkintansa mukaan poiketa tästä, mikäli se luottaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontajärjestelyjen tehokkuuteen. Jos saadaan negatiivisia tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikkiin tarpeellisiin toimiin ryhdytään tuotannon vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi uudelleen mahdollisimman nopeasti.

    11.5

    Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

    11.6

    Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

    12.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

    12.1

    Umpiovalaisintyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos hyväksyntämerkillä varustettu valaisinyksikkö ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

    12.2

    Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

    13.   AJOVALAISIMENA KÄYTETTÄVÄN UMPIOVALAISIMEN TYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

    13.1

    Ajovalaisimena käytettävään umpiovalaisintyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen umpiovalaisintyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

    13.1.1

    katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että umpiovalaisin kuitenkin täyttää edelleen vaatimukset, tai

    13.1.2

    vaatia uuden testausselosteen testien tekemisestä vastaavalta tutkimuslaitokselta.

    13.2

    Hyväksynnän vahvistamisesta tai epäämisestä ja muutoksista on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille 5.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä.

    13.3

    Hyväksynnän laajentamisen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin laajentamista koskevalle ilmoituslomakkeelle sarjanumero ja ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

    14.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

    Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn laitteen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

    15.   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

    15.1

    Kahdentoista kuukauden kuluttua tämän säännön muutossarjan 03 virallisesta voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on lakattava myöntämästä hyväksyntöjä tämän säännön perusteella.

    15.2

    Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän muutossarjan tai tämän säännön aiempien muutossarjojen perusteella.

    15.3

    Nykyiset hyväksynnät, jotka on myönnetty tämän säännön perusteella ennen tämän säännön muutossarjan 03 voimaantuloa, sekä kaikki hyväksyntien laajennukset, mukaan luettuina myöhemmin myönnettävät laajennukset aikaisemman muutossarjan mukaisiin hyväksyntiin, pysyvät voimassa rajoittamattoman ajan.

    15.4

    Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä hyväksyntiä tämän muutossarjan ja tämän säännön kaikkien aikaisempien muutossarjojen perusteella, jos kyseiset ajovalaisimet on tarkoitettu varaosiksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

    15.5

    Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen sallittava tämän säännön mukaisesti hyväksyttyjen ajovalaisinten asentaminen ajoneuvoon tai ajoneuvotyyppiin.

    15.6

    Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen sallittava tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna jollakin aiemmalla muutossarjalla, mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen asentaminen ja käyttö käytössä olevassa ajoneuvossa sillä edellytyksellä, että ajovalaisin on tarkoitettu varaosaksi.

    16.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

    Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallintoviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä, laajentamisesta tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä.

    (1)  Tämän säännön vaatimukset eivät estä tätä sääntöä soveltavaa sopimuspuolta kieltämästä tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi, ja mekaanisen (pyyhkimillä varustetun) ajovalaisimen puhdistuslaitteen yhdistelmää.

    (2)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella 4).

    (3)  Jos umpiovalaisimet on suunniteltu täyttämään ainoastaan toisenpuoleiselle (joko oikean- tai vasemmanpuoleiselle) liikenteelle asetetut vaatimukset, suositetaan lisäksi, että sen alueen ääriviivat, joka voidaan pimentää tienkäyttäjille aiheutuvan haitan estämiseksi niissä maissa, joissa liikenne kulkee tien vastakkaista puolta verrattuna siihen maahan, jota varten umpiovalaisin on suunniteltu, on merkittävä pysyvästi etulinssiin. Tämä rajaus ei ole kuitenkaan välttämätön silloin, kun alue on selvästi erotettavissa valaisimen muotoilusta.

    (4)  Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot esitetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 3 (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev. 2/Amend.1).

    (5)  24 V:n yksiköiden käyttöä harkitaan.

    (6)  Jos kyseessä ovat umpiovalaisimet, joissa on kaksoishehkulanka, näytteet voidaan toimittaa hyväksyttäviksi joko kumpaakin toimintoa tai ainoastaan lähivaloa varten.

    (7)  Kaikki fotometriset mittaukset suoritetaan 7 kohdassa annetulla testausjännitteellä.

    (8)  Mittaustason on oltava riittävän leveä, jotta valorajaa voidaan tarkastella vähintään 5°:n alueella viivasta vv.

    (9)  Jos, kun kyseessä on umpiovalaisin, joka on suunniteltu täyttämään tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta, fokaaliakseli poikkeaa merkittävästi sädekimpun yleisestä suunnasta, käytetään sivuttaissuuntausta tavalla, joka tehokkaimmin täyttää valaistusta koskevat vaatimukset oikeanpuoleisen liikenteen osalta pisteissä 75 R ja 50 R ja vasemmanpuoleisen liikenteen osalta pisteissä 75 L ja 50 L.

    (10)  Valaisinyksikkö, joka on suunniteltu heijastamaan lähivaloa, voi sisältää kaukovalon, joka ei ole vaatimusten mukainen.

    (11)  Tämä muutosraja (1° oikealle tai vasemmalle) ei ole ristiriidassa pystysuunnassa tapahtuvan siirtämisen kanssa. Pystysuuntaista siirtoa rajoittavat vain 8.9 kohdassa esitetyt ehdot.

    (12)  Tästä vaatimuksesta annetaan suositus viranomaisia varten.

    LIITE 1

    MAA- TAI METSÄTALOUSTRAKTOREIHIN JA MUIHIN HIDASKULKUISIIN AJONEUVOIHIN TARKOITETUT UMPIOVALAISIMET

    1.

    Tämän säännön vaatimuksia sovelletaan myös maa- tai metsätaloustraktoreiden ja muiden hidaskulkuisten ajoneuvojen sellaisten umpiovalaisimien, jotka on tarkoitettu antamaan sekä kauko- että lähivaloa ja joiden läpimitta (1) on alle 160 mm, hyväksyntiin seuraavin muutoksin:

    1.1

    Tämän säännön 8.8 kohdassa esitettyjä valaistuksen vähimmäisvaatimuksia pienennetään suhteessa

    Formula

    niin, että absoluuttiset vähimmäisarvot ovat seuraavat:

     

    3 luksia joko pisteessä 75 R tai pisteessä 75 L,

     

    5 luksia joko pisteessä 50 R tai pisteessä 50 L,

     

    1,5 luxia alueella IV.

    1.2

    Tämän säännön 5.2.2 kohdassa esitettyjen tunnuksien sijaan valaisinyksikköön merkitään kirjaimet ”SM” kärki alaspäin olevan kolmion sisään.

    (1)  Jos heijastimen heijastusalue ei ole ympyränmuotoinen, läpimittana käytetään sen ympyrän läpimittaa, joka pinta-alaltaan vastaa heijastimen näkyvän tehokkaan pinnan heijastusaluetta.

    LIITE 2

    ILMOITUS

    (Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

    Image

    Image

    LIITE 3

    TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VALVONTAMENETTELYJÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

    1.   YLEISTÄ

    1.1   Vaatimustenmukaisuutta koskevat mekaaniset ja geometriset vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia tämän säännön vaatimusten rajoissa.

    1.2   Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

    1.2.1

    mikään mitattu arvo ei poikkea negatiivisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja alueen III osalta kielteiset poikkeamat saavat olla enintään:

    B 50 L (tai R)

    :

    0,2 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

    0,3 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

    Alue III

    :

    0,3 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

    0,45 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

    1.2.2

    tai jos

    1.2.2.1

    lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi +0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa (25 m:n etäisyydellä olevalle) mittaustasolle pisteiden B 50 L (tai R) (1) (sallittu toleranssi +0,1 luksia), 75 R (tai L), 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm suoran 25 R–25 L yläpuolella,

    1.2.2.2

    ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 8.10 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta.

    1.2.3

    Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään 1 asteen verran (2).

    1.3   Kun tarkastetaan lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

    Yksi ajovalaisinnäytteistä on testattava liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 5 olevassa 2.2.2 kohdassa määritellyn syklin.

    Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

    Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

    1.4   Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä.

    2.   VALMISTAJAN SUORITTAMAN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

    Hyväksyntämerkin haltijan on suoritettava kullekin ajovalaisintyypille asianmukaisin väliajoin ainakin seuraavassa esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön määräysten mukaisesti.

    Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava toimenpiteitä kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

    2.1   Testien luonne

    Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ominaisuuksia ja lämmön vaikutuksesta johtuvan valorajan pystysuuntaisen siirtymän tarkastusta.

    2.2   Testimenetelmät

    2.2.1

    Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

    2.2.2

    Valmistajan suorittamassa vaatimustenmukaisuustestissä voidaan käyttää tässä säännössä esitettyjä menetelmiä vastaavia menetelmiä tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

    2.2.3

    Kohtien 2.2.1 ja 2.2.2 soveltaminen edellyttää, että testilaite kalibroidaan säännöllisesti ja että se vastaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa mittausta.

    2.2.4

    Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä, erityisesti hallinnollisen tarkastuksen ja näytteenoton tarkoituksia varten.

    2.3   Näytteenotto

    Ajovalaisinnäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien ajovalaisimien sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

    Arvioinnin on yleensä kohdistuttava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoon. Valmistaja voi kuitenkin ryhmittää yhteen useista eri tehtaista saadut samaa tyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samaa laatujärjestelmää ja laadunhallintaa.

    2.4   Mitattavat ja tallennettavat fotometriset ominaisuudet

    Ajovalaisimien näytekappaleista on tehtävä fotometrisiä mittauksia säännössä määrätyistä pisteistä; lukemat otetaan kaukovalon osalta pisteistä Emax, HV, (3) HL ja HR (4) ja lähivalon osalta pisteistä B 50 L (tai R), HV, 75 R (tai L) ja 25 L (tai R) (ks. liitteen 4 kuva).

    2.5   Hyväksyttävyysperusteet

    Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastukselle tämän säännön 12.1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

    Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 7 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen vähimmäistodennäköisyys on 0,95.

    (1)  Suluissa olevat kirjaimet viittaavat vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäviksi tarkoitettuihin ajovalaisimiin.

    (2)  Valaisinyksikkö, joka on suunniteltu heijastamaan lähivaloa, voi sisältää kaukovalon, joka ei ole vaatimusten mukainen.

    (3)  Kun kaukovalo on rakenteellisesti yhdistetty lähivaloon, kaukovalon mittauspiste HV on sama kuin lähivalon mittauspiste HV.

    (4)  HL ja HR: pisteet viivalla hh 1,125 m:n etäisyydellä pisteen HV vasemmalla ja oikealla puolella.

    LIITE 4

    ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

    Kuva 1

    Image

    Umpiovalaisin, jossa on edellä esitetty hyväksyntämerkki, on ajovalaisin, joka on hyväksytty Alankomaissa (E4), joka vastaa tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimuksia sekä kauko- että lähivalon (SCR) osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

    HUOM.

    Hyväksyntänumero ja lisätunnus tai -tunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaiset.

    Lisämerkkien on oltava suoraan vastapäätä hyväksyntänumeroa.

    Roomalaisten numeroiden käyttämistä hyväksyntänumeroina on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin merkkeihin.

    Kuva 2

    Kuva 3 a

    Image

    Image

    Kuva 3b

    Image

    Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu umpiovalaisin täyttää tämän säännön vaatimukset sekä lähi- että kaukovalon osalta ja on suunniteltu

    ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

    sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen halutulla tavalla säädettynä.

    Kuva 4

    Kuva 5

    Image

    Image

    Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on muovimateriaalista valmistetun linssin sisältävä ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu

    sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

    ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

    Kuva 6

    Kuva 7

    Image

    Image

    Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on muovimateriaalista valmistetun linssin sisältävä ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset

    ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

    ainoastaan kaukovalon osalta.

    Kuva 8

    Kuva 9

    Image

    Image

    Sellaisen ajovalaisimen merkintä, joka täyttää säännön 5 vaatimukset

    sekä lähi- että kaukovalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

    ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

    Lähivalon hehkulanka ei saa olla toiminnassa samanaikaisesti kaukovalon hehkulangan ja/tai muun rakenteellisesti yhdistetyn valaisimen kanssa.

    Kuva 10

    Esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien yksinkertaistetuista merkinnöistä

    (Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät kaavamaisesti valolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.)

    Malli A

    Image

    Malli B

    Image

    Malli C

    Image

    Malli D

    Image

    HUOM.

    Edellä esitetyt neljä hyväksyntämerkkiesimerkkiä vastaavat valaisinlaitetta, joka koostuu seuraavista osista:

    etuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

    ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset lähivalon ja kaukovalon osalta, joka on suunniteltu sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä varten ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

    etusumuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 02 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

    luokan 1 a etusuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 02 mukaisesti.

    Kuva 11

    Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty valaisin

    Esimerkki 1

    Image

    Edellä oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää, eli kyseessä on

    joko

    ajovalaisin, joka tuottaa kaukovaloa ja oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten suunniteltua lähivaloa, joka on hyväksytty Saksassa (El) säännön nro 5 muutossarjan 02 mukaisesti ja joka on rakenteellisesti yhdistetty etuvalaisimeen, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

    tai

    ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 31 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty edellisessä kappaleessa tarkoitettuun etuvalaisimeen,

    tai

    jompikumpi edellä mainituista ajovalaisimista hyväksyttynä erillisenä valaisimena.

    Ajovalaisimen päärungossa on oltava ainoa voimassa oleva hyväksyntänumero, esimerkiksi:

    Image

    tai

    Image

    tai

    Image

    tai

    Image

    Kuva 11

    Esimerkki 2

    Image

    Edellä oleva esimerkki vastaa sellaisen linssin merkintää, jota käytetään kahden ajovalaisimen yhdistelmässä, joka on hyväksytty Saksassa (E1) ja joka koostuu ajovalaisimesta, joka tuottaa sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua lähivaloa ja säännön nro 1 vaatimukset täyttävää kaukovaloa, sekä ajovalaisimesta, joka tuottaa säännön nro 5 vaatimukset täyttävää kaukovaloa.

    Kuva SB2 – Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 180 mm (7”), tyyppi 2 kaksi valokeilaa (lähi- ja kaukovalo)

    Image

    Kuva SB3 – Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 180 mm (7”), tyyppi 1 yksi valokeila (vain kaukovalo)

    Kaikki mitat millimetrejä

    Image

    Kuva SB4 – Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 180 mm (7”), tyyppi 2 yksi valokeila (vain lähivalo)

    Kaikki mitat millimetrejä

    Image

    Kuva SB5 – Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 145 mm (5,75”), tyyppi 1 yksi valokeila (vain kaukovalo)

    Kaikki mitat millimetrejä

    Image

    Kuva SB6 – Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 145 mm (5,75”), tyyppi 2 kaksi valokeilaa (lähi- ja kaukovalo)

    Kaikki mitat millimetrejä

    Image

    Kuva SB7 – Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 145 mm (5,75”), tyyppi 1 yksi valokeila (vain lähivalo)

    Kaikki mitat millimetrejä

    Image

    Kuva SB8a ja SB8b – Mittaustasot

    A.   Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

    (mitat millimetreinä)

    Image

    h-h: vaakataso

    ajovalaisimen keskipisteen kautta

    v-v: pystytaso

    B.   Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

    (mitat millimetreinä)

    Image

    h-h: vaakataso

    ajovalaisimen keskipisteen kautta

    v-v: pystytaso

    LIITE 5

    TOIMINNASSA OLEVIEN AJOVALAISIMIEN FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

    TÄYDELLISEN AJOVALAISIMEN TESTIT

    Kun fotometriset arvot on mitattu tämän säännön määräysten mukaisesti pisteessä Emax kaukovalon osalta ja pisteissä HV, 50 R ja B 50 L lähivalon osalta (tai pisteissä HV, 50 L ja B 50 R vasemmanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta), on testattava täydellistä ajovalaisinta edustavan näytekappaleen fotometristen ominaisuuksien vakaus valaisimen toimiessa. ’Täydellisellä ajovalaisimella’ tarkoitetaan täydellistä valaisinta itseään ja niitä valaisimen ympärillä olevia korin osia ja valaisimia, jotka saattavat vaikuttaa testattavan valaisimen lämpöhäviöön.

    1.   FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

    Testit on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C siten, että täydellinen ajovalaisin on kiinnitettynä alustaan tavalla, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon.

    1.1   Puhdas ajovalaisin

    Ajovalaisimen on oltava toiminnassa 12 tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti, ja se on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

    1.1.1   Testausmenettely

    Ajovalaisimen on oltava toiminnassa määriteltyä aikaa vastaava jakso seuraavasti:

    1.1.1.1

    a)

    Kun hyväksyttävänä on ainoastaan yksi valaisutoiminto (kauko- tai lähivalo), tätä toimintoa vastaavan hehkulangan on oltava toiminnassa määrätty aika. (1)

    b)

    Kun hyväksyttävänä on rakenteellisesti yhdistetty lähivalaisin ja kaukovalaisin (kaksoishehkulangalla varustettu umpiovalaisin):

    Jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus käyttää siten, että vain yksi hehkulanka on toiminnassa (2) kerrallaan, testi on suoritettava tämän edellytyksen mukaisesti niin, että aktivoidaan (1) kukin eritellyistä toiminnoista vuorollaan ajaksi, joka on puolet 1.1 kohdassa tarkoitetusta ajasta.

    Kaikissa muissa tapauksissa, (1)  (2) ajovalaisimen on oltava toiminnassa seuraavan syklin mukaisesti, kunnes annettu aika täyttyy:

     

    15 minuuttia, lähivalo toiminnassa,

     

    5 minuuttia, kaikki hehkulangat toiminnassa.

    c)

    Kun hyväksyttävänä ovat ryhmitellyt valaisutoiminnot, kaikkien yksittäisten toimintojen on oltava samanaikaisesti toiminnassa yksittäisille valaisutoiminnoille määritellyn ajan a) ottaen huomioon myös rakenteellisesti yhdistettyjen valaisutoimintojen käyttö ja b) valmistajan ohjeiden mukaisesti.

    1.1.1.2

    Testijännite

    Jännite on asetettava niin, että kyseisten umpiovalaisinten teho on 15 % (24 V:n valaisimilla 26 %) umpiovalaisintyypeille tässä säännössä määriteltyä nimellistehoa korkeampi.

    1.1.2   Testitulokset

    1.1.2.1   Silmämääräinen tarkastus

    Kun ajovalaisimen lämpötila on tasaantunut ympäristön lämpötilaa vastaavaksi, ajovalaisimen linssi ja mahdollinen ulkopuolinen linssi on puhdistettava puhtaalla, kostealla puuvillakankaalla. Tämän jälkeen valaisin on tarkastettava silmämääräisesti. Ajovalaisimien linssissä tai mahdollisessa ulkolinssissä ei saa olla havaittavissa vääristymiä, muodonmuutoksia, murtumia taikka värimuutoksia.

    1.1.2.2   Fotometrinen testi

    Fotometristen vaatimusten täyttyminen on tarkastettava seuraavista pisteistä:

     

    Lähivalo:

     

    50R – B50L – HV oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta,

     

    50L – B50R – HV vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta.

     

    Kaukovalo:

    Piste Emax

    Muuta suuntausta voidaan käyttää ajovalaisimen lämmöstä aiheutuvan muodonmuutoksen kompensoimiseksi (valorajan paikan muutoksesta kerrotaan tämän liitteen 2 kappaleessa).

    Fotometristen ominaisuuksien ja ennen testiä mitattujen arvojen välillä sallitaan 10 prosentin poikkeama, johon luetaan kuuluvaksi myös fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit.

    1.2   Likainen ajovalaisin

    Kun ajovalaisin on testattu 1.1 kohdan mukaisesti ja sitten valmisteltu 1.2.1 kohdan mukaisesti, valaisinta on pidettävä toiminnassa yhden tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti ja se on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

    1.2.1   Ajovalaisimen valmistelu

    1.2.1.1   Testiseos

    1.2.1.1.1

    Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu lasista:

    Ajovalaisimelle levitetään veden ja likaavan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

     

    9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

     

    1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

     

    0,2 paino-osaa NaCMC:tä (3) ja

     

    sopiva määrä tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m.

    Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

    1.2.1.1.2

    Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu muovimateriaalista:

    Ajovalaisimelle levitetään veden ja likaavan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

     

    9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

     

    paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

     

    0,2 paino-osaa NaCMC:tä3,

     

    13 paino-osaa tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m ja

     

    ± 1 paino-osaa pinta-aktiivista ainetta (4).

    Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

    1.2.1.2   Testiseoksen levittäminen ajovalaisimelle

    Testiseosta levitetään tasaisesti koko ajovalaisimen valoa säteilevälle pinnalle ja sen annetaan kuivua. Toimenpide toistetaan, kunnes valaistusarvo on laskenut 15–20 prosenttiin kustakin seuraavassa mainitusta pisteestä mitatuista arvoista 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa:

     

    Kaukovalon piste Emax – kauko-/lähivalaisimen fotometrinen jakauma,

     

    Kaukovalon piste Emax – ainoastaan kaukovalaisimena toimivan valaisimen fotometrinen jakauma,

     

    50R ja 50 V (5), kun kyseessä on vain lähivaloa tuottava valaisin, joka on tarkoitettu käytettäväksi oikeanpuoleisessa liikenteessä,

     

    50L ja 50 V (5) pelkästään lähivalaisimen osalta, joka on tarkoitettu käytettäväksi vasemmanpuoleisessa liikenteessä.

    1.2.1.3   Mittauslaite

    Mittauslaitteena käytetään samanlaista laitetta kuin ajovalaisimien hyväksyntätestissä.

    2.   LÄMMÖN VAIKUTUKSESTA JOHTUVAN VALORAJAN PYSTYSUUNTAISEN SIIRTYMÄN TESTI

    Tässä testissä tarkastetaan, ettei lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystysuuntainen siirtymä ylitä toiminnassa olevalle lähivalaisimelle määriteltyä arvoa.

    Kun ajovalaisin on testattu 1.1 kohdan mukaisesti, sille on tehtävä 2.1 kohdassa määritelty testi säätämättä ajovalaisinta testausalustaan nähden tai irrottamatta sitä testausalustasta.

    2.1   Testi

    Testi on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C.

    Ajovalaisin on testattava lähivalolla käyttämällä sarjavalmisteista umpiovalaisinta, jota on poltettu vähintään tunnin ajan ennen testiä, eikä valaisinta saa irrottaa testausalustasta eikä säätää testausalustaan nähden. (Tätä testiä varten jännite on säädettävä 1.1.1.2 kohdan mukaisesti.) Valorajan vaakasuoran osan (suoran vv ja pystysuoran, oikeanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 L kautta ja vasemmanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 R kautta kulkevan suoran välisen osan) sijainti on määritettävä 3 minuuttia (r3) ja 60 minuuttia (r60) valaisimen sytyttämisen jälkeen.

    Edellä tarkoitetussa valorajan sijainnissa tapahtuneen vaihtelun mittaamisessa voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka antaa riittävän tarkat toistettavat tulokset.

    2.2   Testitulokset

    2.2.1

    		 Milliradiaaneina (mrad) ilmoitettava testitulos katsotaan hyväksyttäväksi, jos itseisarvo

    Formula

    ajovalaisimesta mitattuna on enintään 1,0 mrad (Δ rI ≤ 1,0 mrad).

    2.2.2

    Jos tämä arvo on kuitenkin yli 1,0 mrad mutta enintään 1,5 mrad (1,0 mrad < Δ rI ≤ 1,5 mrad), testataan toinen ajovalaisin 2.1 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi seuraavassa määritellyn syklin ajovalaisimen mekaanisten osien sijainnin vakiinnuttamiseksi alustassa, joka vastaa oikeaa asennusta ajoneuvoon:

    lähivalo toiminnassa tunnin ajan (jännite säädetään 1.1.1.2 kohdan mukaisesti),

    tunnin mittainen lepojakso.

    Ajovalaisintyyppi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ensimmäisestä näytteestä mitatun itseisarvon Δ rI ja toisesta näytteestä mitatun itseisarvon Δ rII keskiarvo on enintään 1,0 mrad:

    Formula

    (1)  Jos testattava ajovalaisin on ryhmitetty ja/tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimen kanssa, merkkivalaisimen on oltava toiminnassa testin ajan. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkentäaikojen suhde on suunnilleen yksi yhteen.

    (2)  Jos hehkulangoista kaksi tai useampia on toiminnassa samanaikaisesti ajovalaisimia vilkutettaessa, tätä ei katsota tavanomaiseksi hehkulankojen samanaikaiseksi käytöksi.

    (3)  NaCMC on tavallisesti lyhenteellä CMC merkityn karboksimetyyliselluloosan natriumsuola. Epäpuhtausseoksessa käytettävän NaCMC:n substituutioaste on 0,6–0,7 ja 2-prosenttisen liuoksen viskositeetti 20 °C:n lämpötilassa on 200–300 cP.

    (4)  Määrän toleranssi johtuu siitä, että on saatava aikaan likaavan aineen seos, joka levittyy oikealla tavalla koko muovilinssille.

    (5)  50 V sijaitsee 375 mm HV:n alapuolella 25 m:n etäisyydellä olevan mittaustason pystysuoralla viivalla vv.

    LIITE 6

    MUOVILINSSEILLÄ VARUSTETTUJA VALAISIMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET – LINSSI- TAI MATERIAALINÄYTTEIDEN JA TÄYDELLISTEN VALAISIMIEN TESTAUS

    1.   YLEISET VAATIMUKSET

    1.1

    Tämän säännön 3.2.4 kohdan mukaisesti toimitettujen näytteiden on täytettävä jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

    1.2

    Viidestä täydellistä valaisinta edustavasta näytteestä, jotka on toimitettu tämän säännön 3.2.3 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät muovimateriaalista valmistetut linssit, kahden on linssin materiaalin osalta täytettävä jäljempänä 2.6 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

    1.3

    Muovisten linssien näytekappaleille tai materiaalinäytteille on tehtävä hyväksyntätestit yhdessä mahdollisen heijastimen kanssa, johon ne on tarkoitettu asennettaviksi, tämän liitteen lisäyksen 1 taulukossa A esitetyssä aikajärjestyksessä.

    1.4

    Jos valaisimen valmistaja pystyy kuitenkin osoittamaan, että tuote on jo läpäissyt jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut testit tai vastaavat testit toisen säännön mukaisesti, kyseisiä testejä ei tarvitse toistaa. Ainoastaan lisäyksen 1 taulukossa B tarkoitetut testit ovat pakollisia.

    2.   TESTIT

    2.1   Lämpötilamuutosten sieto

    2.1.1   Testit

    Kolmen käyttämättömän näytteen (linssin) on käytävä läpi viisi lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutossykliä seuraavan ohjelman mukaisesti:

     

    3 tuntia lämpötilassa 40 ± 2 °C ja 85–95 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

     

    1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

     

    15 tuntia lämpötilassa –30 °C ± 2 °C,

     

    1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

     

    3 tuntia lämpötilassa 80 °C ± 2 °C,

     

    1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

    Ennen tätä testiä näytteitä on pidettävä lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa vähintään neljän tunnin ajan.

    Huomautus:

    Jakson ”yksi tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C” on sisällettävä ne siirtymäjaksot lämpötilasta toiseen, jotka ovat tarpeen lämpöshokkivaikutusten välttämiseksi.

    2.1.2   Fotometriset mittaukset

    2.1.2.1   Menetelmä

    Näytteille on suoritettava fotometriset mittaukset ennen testiä ja sen jälkeen.

    Näissä mittauksissa on käytettävä vakiolamppua seuraavissa pisteissä:

     

    B 50 L ja 50 R lähivalaisimen tai lähi-/kaukovalaisimen lähivalon osalta (B 50 R ja 50 L vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta);

     

    Emax kaukovalaisimen tai lähi-/kaukovalaisimen kaukovalon osalta.

    2.1.2.2   Tulokset

    Kustakin näytteestä ennen testiä ja sen jälkeen mitatut fotometriset arvot saavat vaihdella enintään 10 prosenttia fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit mukaan luettuina.

    2.2   Ilmakehässä vaikuttavien ja kemiallisten tekijöiden sieto

    2.2.1   Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sieto

    Kolme uutta näytettä (linssiä tai materiaalinäytettä) on altistettava sellaisesta lähteestä peräisin olevalle säteilylle, jonka spektrijakauma on sama kuin lämpötilassa 5 500 K–6 000 K olevan mustan kappaleen. Lähteen ja näytteiden väliin on sijoitettava asianmukaiset suodattimet, jotta vähennetään mahdollisimman paljon säteilyä, joka on aallonpituudeltaan alle 295 nm ja yli 2 500 nm. Näytteet on altistettava voimakkaalle valaistukselle, joka on teholtaan 1 200 W/m2 ± 200 W/m2, sellaiseksi ajaksi, että näytteiden saaman valoenergian arvo on 4 500 MJ/m2 ± 200 MJ/m2. Kotelon sisällä lämpötilan mustalla levyllä, joka on sijoitettu samalle tasolle näytteiden kanssa, on oltava 50 ± 5 °C. Tasaisen altistuksen aikaansaamiseksi näytteiden on kierrettävä säteilylähteen ympäri nopeudella 1–5 kierrosta minuutissa.

    Näytteet on suihkutettava tislatulla vedellä, jonka johtokyky on pienempi kuin 1 mS/m lämpötilassa 23 ± 5 °C, seuraavan syklin mukaisesti:

    suihkutus

    :

    5 minuuttia,

    kuivaus

    :

    25 minuuttia.

    2.2.2   Kemiallisten tekijöiden sieto

    Kun edellä 2.2.1 kohdassa tarkoitettu testi ja jäljempänä 2.2.3.1 kohdassa tarkoitettu mittaus on suoritettu, mainittujen kolmen näytteen ulkopinnat on käsiteltävä 2.2.2.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla 2.2.2.1 kohdassa määritellyllä seoksella.

    2.2.2.1   Testiseos

    Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava: 61,5 prosenttia n-heptaania, 12,5 prosenttia tolueenia, 7,5 prosenttia etyylitetrakloridia, 12,5 prosenttia trikloorietyleeniä ja 6 prosenttia ksyleeniä (tilavuusprosentteina).

    2.2.2.2   Käsittely testiseoksella

    Puuvillakankaan (ISO 105 -standardin mukaisen) palaa liotetaan 2.2.2.1 kohdassa määritellyssä seoksessa, kunnes se on kyllästynyt. Tämän jälkeen kangas levitetään 10 sekunnin kuluessa 10 minuutin ajaksi näytteen ulkopinnalle niin, että paine on 50 N/cm2, mikä vastaa 14 × 14 mm:n suuruiseen testipintaan kohdistettua 100 N:n voimaa.

    Tämän 10 minuutin jakson aikana kangaspalaa on kostutettava uudelleen seoksella niin, että käytettävä neste on koostumukseltaan jatkuvasti täysin sama määritellyn testiseoksen koostumuksen kanssa.

    Testiseoksen levittämisen aikana näytteeseen kohdistettua painetta voidaan kompensoida säröytymisen välttämiseksi.

    2.2.2.3   Puhdistaminen

    Kun testiseoksella käsittely on tehty, näytteiden annetaan kuivua ilmassa. Tämän jälkeen näytteet pestään 2.3 kohdassa (puhdistusaineiden sieto) määritellyllä liuoksella, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C.

    Tämän jälkeen näytteet huuhdotaan huolellisesti tislatulla vedellä, joka saa sisältää enintään 0,2 prosenttia epäpuhtauksia, lämpötilassa 23 ± 5 °C, ja pyyhitään pehmeällä kankaalla.

    2.2.3   Tulokset

    2.2.3.1   Ilmakehän aineiden sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua eikä muodonmuutoksia, ja valon läpäisyn keskivaihtelu Formula mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 kuvatulla tavalla saa olla enintään 0,020 (Δ tm ≤ 0,020).

    2.2.3.2   Kemiallisten aineiden sietotestin jälkeen näytteissä ei saa esiintyä jälkiä valovirran hajotukseen mahdollisesti vaikuttavista kemiallisista tahroista, ja valovirran hajotuksen keskivaihtelu Formula mitattuna kolmesta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020 (Δ dm ≤ 0,020).

    2.3   Puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sieto

    2.3.1   Puhdistusaineiden sieto

    Kolmen näytteen (linssien tai materiaalinäytteiden) ulkopinnat on lämmitettävä lämpötilaan 50 ± 5 °C ja upotettava sen jälkeen viiden minuutin ajaksi seokseen, jota pidetään lämpötilassa 23 ± 5 °C ja joka on koostumukseltaan seuraava: 99 osaa tislattua vettä, joka sisältää enintään 0,02 prosenttia epäpuhtauksia, ja yksi osa alkyyliaryylisulfonaattia.

    Testin lopuksi näytteet on kuivattava lämpötilassa 50 ± 5 °C, ja näytteiden pinta puhdistettava kostealla kankaalla.

    2.3.2   Hiilivetyjen sieto

    Kolmen näytteen ulkopintoja hierotaan kevyesti yhden minuutin ajan sellaisessa seoksessa kastellulla puuvillakankaalla, jonka koostumus on 70 prosenttia n-heptaania ja 30 prosenttia tolueenia (tilavuusprosentteina). Tämän jälkeen näytteiden annetaan kuivua ilmassa.

    2.3.3   Tulokset

    Kun edellä esitetyt kaksi testiä on suoritettu peräkkäin, valon läpäisyn vaihtelun keskiarvo Formula mitattuna kolmesta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,010 (Δ tm ≤ 0,010).

    2.4   Mekaanisen kulutuksen sieto

    2.4.1   Kulutustestin menetelmä

    Kolmen uuden näytteen (linssin) ulkopinnoille suoritetaan tasaisen mekaanisen kulutuksen testi tämän liitteen lisäyksessä 3 määriteltyä menetelmää käyttäen.

    2.4.2   Tulokset

    Tämän testin jälkeen

    valon läpäisyn

    Formula,

    ja hajonnan vaihtelut

    Formula,

    on mitattava lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti edellä olevassa 2.2.4 kohdassa määritellyllä alueella. Kolmen näytteen keskiarvon on oltava sellainen, että

     

    Δ tm ≤ 0,100;

     

    Δ dm ≤ 0,050.

    2.5   Pinnoitteiden pysyvyyden testaus

    2.5.1   Näytteen valmistelu

    Linssin pinnoitteen alueelle viilletään partakoneen terällä tai neulalla 20 × 20 mm:n kokoinen ruudukko, jonka ruudut ovat kooltaan noin 2 × 2 mm. Terän tai neulan paineen on oltava riittävä ainakin pinnoitteen leikkaamiseksi.

    2.5.2   Testin kuvaus

    Testissä käytetään teippiä, jonka kiinnitysvoima on 2 N leveyssenttimetriä kohti ± 20 prosenttia mitattuna tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyissä vakio-olosuhteissa. Vähintään 25 mm:n levyistä teippiä painetaan vähintään viiden minuutin ajan vasten pintaa, joka on valmisteltu 2.5.1 kohdassa määritellyllä tavalla.

    Tämän jälkeen teipin päätä kuormitetaan siten, että kohteena olevaan pintaan nähden kohtisuorassa oleva voima on sama kuin kyseiseen pintaan kohdistuva kiinnitysvoima. Sitten teippi vedetään irti tasaisella nopeudella 1,5 ± 0,2 m/s.

    2.5.3   Tulokset

    Ruudutettu alue ei saa olla mainittavasti vaurioitunut. Vauriot ruudukon risteyskohdissa tai viiltojen reunoilla sallitaan, jos vaurioitunutta aluetta ei ole enempää kuin 15 prosenttia ruudutetusta alueesta.

    2.6   Muovimateriaalista valmistetulla linssillä varustetun täydellisen valaisimen testit

    2.6.1   Linssin pinnan mekaanisen kulutuksen sieto

    2.6.1.1   Testit

    Valaisinnäytteen nro 1 linssille on tehtävä 2.4.1 kohdassa määritelty testi.

    2.6.1.2   Tulokset

    Testin jälkeen ajovalaisimelle tämän säännön mukaisesti suoritettujen fotometristen mittausten tulokset saavat ylittää enintään 30 prosentilla pisteille B 50 L ja HV määritellyt enimmäisarvot ja alittaa enintään 10 prosentilla pisteelle 75 R määritellyt vähimmäisarvot (vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta kyseeseen tulevat pisteet B 50 R, HV ja 75 L).

    2.6.2   Pinnoitteiden pysyvyyden testaus

    Valaisinnäytteen nro 2 linssille on suoritettava 2.5 kohdassa määritelty testi.

    3.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS

    3.1

    Samaan sarjaan kuuluvat valaisimet katsotaan tämän säännön mukaisiksi linssien valmistuksessa käytettyjen materiaalien osalta, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

    3.1.1

    Näytteiden ulkopinnoissa ei kemiallisten tekijöiden sietotestin eikä puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sietotestin jälkeen ole paljain silmin havaittavissa säröjä, lohkeilua eikä muodonmuutoksia (ks. 2.2.2, 2.3.1 ja 2.3.2 kohta).

    3.1.2

    Fotometriset arvot 2.6.1.2 kohdassa tarkoitetuissa mittauspisteissä ovat 2.6.1.1 kohdassa määritellyn testin jälkeen tässä säännössä vaatimustenmukaisuudelle määriteltyjen rajojen sisällä.

    3.2

    Jos testitulokset eivät täytä vaatimuksia, testit toistetaan toisella sattumanvaraisesti valitulla ajovalaisinnäytteellä.

    Lisäys 1

    HYVÄKSYNTÄTESTIEN AIKAJÄRJESTYS

    A.   Muovimateriaaleille suoritettavat testit (tämän säännön 3.2.4 kohdan mukaisesti toimitetut linssit tai materiaalinäytteet)

    Näytteet

    Linssit tai materiaalinäytteet

    Linssit

    Testit

    1

    2

    3

    4

    5

    6

    7

    8

    9

    10

    11

    12

    13

    1.1

    Fotometriset ominaisuudet (2.1.2 kohta)

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    X

    X

    X

     

    1.1.1

    Lämpötilan muutos (2.1.1 kohta)

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    X

    X

    X

     

    1.2

    Fotometriset ominaisuudet (2.1.2.)

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    X

    X

    X

     

    1.2.1

    Valon läpäisyn mittaus

    X

    X

    X

    X

    X

    X

    X

    X

    X

     

     

     

     

    1.2.2

    Hajonnan mittaus

    X

    X

    X

     

     

     

    X

    X

    X

     

     

     

     

    1.3

    Ilmakehässä vaikuttavat tekijät (2.2.1 kohta)

    X

    X

    X

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    1.3.1

    Valon läpäisyn mittaus

    X

    X

    X

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    1.3

    Kemialliset tekijät (2.2.2 kohta)

    X

    X

    X

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    1.4.1

    Hajonnan mittaus

    X

    X

    X

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    1.4

    Puhdistusaineet (2.3.1 kohta)

     

     

     

    X

    X

    X

     

     

     

     

     

     

     

    1.5

    Hiilivedyt (2.3.2 kohta)

     

     

     

    X

    X

    X

     

     

     

     

     

     

     

    1.6.1

    Valon läpäisyn mittaus

     

     

     

    X

    X

    X

     

     

     

     

     

     

     

    1.6

    Kuluminen (2.4.1.)

     

     

     

     

     

     

    X

    X

    X

     

     

     

     

    1.7.1

    Valon läpäisyn mittaus

     

     

     

     

     

     

    X

    X

    X

     

     

     

     

    1.7.2

    Hajonnan mittaus

     

     

     

     

     

     

    X

    X

    X

     

     

     

     

    1.8

    Pysyvyys (2.5 kohta)

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    X


    B.   Täydellisille valaisimille suoritettavat testit (tämän säännön 3.2.3 kohdan mukaisesti toimitetut valaisimet)

    Testit

    Täydellinen ajovalaisin

    Näytteen numero

    1

    2

    2.1

    Kuluminen (2.6.1.1 kohta)

    X

     

    2.2

    Fotometria (2.6.1.2 kohta)

    X

     

    2.3

    Pysyvyys (2.6.2 kohta)

     

    X

    Lisäys 2

    VALON HAJONNAN JA LÄPÄISYN MITTAUSMENETELMÄ

    1.   LAITTEISTO (ks. kuva)

    Kollimaattorin K, jolla on puolihajoama Formula rd sädettä rajoittaa 6 mm:n aukolla varustettu himmennin DT, jota vasten näytteen alusta sijoitetaan.

    Konvergentti akromaattinen linssi L2, jonka pallopoikkeamat on korjattu, yhdistää himmentimen Dt vastaanottimeen R. Linssin L2 läpimitan on oltava sellainen, että linssi ei himmennä valoa, jonka näyte hajottaa keilaan, jonka puolihuippukulma on β/2 = 14°.

    Rengasmainen himmennin DD, jonka kulmat ovat Formula ja Formula, sijoitetaan linssin L2 kuvapolttotasolle.

    Himmentimen läpinäkymätön keskiosa on tarpeen suoraan valonlähteestä tulevan valon eliminoimiseksi. Himmentimen keskiosa on voitava irrottaa valonsäteestä siten, että se palaa täsmälleen alkuperäiseen asentoonsa.

    Välimatka L2 DT ja linssin F2  (1) polttoväli L2 on valittava niin, että kuva DT peittää täysin ilmaisimen R.

    Kun alkutulovalovirtaan viitataan 1 000 yksikkönä, kunkin lukeman absoluuttisen tarkkuuden on oltava parempi kuin 1 yksikkö.

    2.   MITTAUKSET

    Seuraavat lukemat on otettava:

    Lukema

    Näytteen kanssa

    DD:n keskiosan kanssa

    Muuttuja

    T1

    ei

    ei

    Tulovalovirta alkulukemassa

    T2

    kyllä

    (ennen testiä)

    ei

    Uuden materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä

    T3

    kyllä

    (testin jälkeen)

    ei

    Testatun materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä

    T4

    kyllä

    (ennen testiä)

    kyllä

    Uuden materiaalin hajottama valovirta

    T5

    kyllä

    (testin jälkeen)

    kyllä

    Testatun materiaalin hajottama valovirta

    Image

    (1)  L2:n osalta suositellaan käytettäväksi noin 80 mm:n polttoväliä.

    Lisäys 3

    SUIHKUTUSTESTAUSMENETELMÄ

    1.   TESTAUSLAITTEET

    1.1   Suihkutin

    Käytettävässä suihkuttimessa on oltava läpimitaltaan 1,3 mm:n suutin, jolla saadaan aikaan 0,24 ± 0,02 litran nestevirta minuutissa käyttöpaineella 6,0–0, +0,5 bar.

    Näissä käyttöolosuhteissa aikaansaatavan suihkun on oltava läpimitaltaan 170 ± 50 mm kulumiselle altistettavalla pinnalla, joka on 380 ± 10 mm:n etäisyydellä suuttimesta.

    1.2   Testiseos

    Testiseos koostuu

    silikahiekasta, jonka kovuus on 7 Mohrin asteikolla, raekoko 0–0,2 mm, jakauma lähes normaali ja kulmakerroin 1,8–2,

    vedestä, jonka kovuus on enintään 205 g/m3, niin, että seoksessa on 25 g hiekkaa vesilitraa kohti.

    2.   TESTI

    Valaisimien linssien ulkopinnat on altistettava kerran tai useammin edellä esitetyllä tavalla tuotetun hiekkasuihkun vaikutukselle. Suihku on suunnattava lähes kohtisuoraan testattavalle pinnalle.

    Kuluminen tarkastetaan yhden tai useamman lasinäytteen avulla, jotka on vertailua varten asetettu testattavien linssien läheisyyteen. Seosta suihkutetaan, kunnes muutos näytteiden aikaansaaman valon hajonnassa mitattuna lisäyksessä 2 määritellyllä menetelmällä on sellainen, että:

    Formula

    Testauksessa voidaan käyttää useita vertailunäytteitä sen tarkistamiseksi, että koko testattava pinta on tasaisesti kulunut.

    Lisäys 4

    TEIPIN PYSYVYYSTESTI

    1.   TARKOITUS

    Tämän menetelmän avulla pystytään vakio-olosuhteissa määrittämään teipin lineaarinen kiinnitysvoima lasilevyyn nähden.

    2.   PERIAATE

    Mitataan voima, joka tarvitaan irrottamaan teippi lasilevystä 90 asteen kulmassa.

    3.   YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

    Ympäristön lämpötilan on oltava 23 ± 5 °C ja suhteellisen kosteuden 65 ± 15 prosenttia.

    4.   TESTIKAPPALEET

    Ennen testiä teipin näyterullaa on pidettävä 24 tunnin ajan määritellyissä olosuhteissa (ks. kohta 3).

    Kustakin rullasta testataan viisi 400 mm:n pituista testikappaletta. Kyseiset testikappaleet otetaan rullasta, kun teipistä on irrotettu kolme ensimmäistä kierrosta.

    5.   MENETTELY

    Testi on suoritettava 3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

    Teipistä otetaan viisi testikappaletta siten, että teippiä rullataan auki rullan säteen suuntaisesti nopeudella, joka on noin 300 mm/s. Sitten kappaleet kiinnitetään 15 sekunnin kuluessa seuraavassa esitetyllä tavalla:

    Teippi kiinnitetään lasilevyyn portaattomasti sormen hienoisella pituussuuntaisella hankaavalla liikkeellä teippiä liiallisesti painamatta niin, että teipin ja lasilevyn väliin ei jää ilmakuplia.

    Yhdistelmä jätetään määriteltyihin ympäristöolosuhteisiin 10 minuutin ajaksi.

    Testikappaletta irrotetaan noin 25 mm:n verran levystä testikappaleeseen nähden kohtisuorasti.

    Levy kiinnitetään paikalleen ja teipin irrallista päätä taivutetaan taaksepäin 90 asteen kulmassa. Teippi kiristetään siten, että teipin ja levyn välinen rajaviiva on kohtisuorassa kiristysvoiman suuntaan ja levyyn nähden.

    Teippi vedetään irti nopeudella 300 ± 30 mm/s ja tarvittava voima kirjataan.

    6.   TULOKSET

    Saadut viisi arvoa asetetaan järjestykseen ja mediaanin arvo otetaan mittauksen tulokseksi. Arvo ilmaistaan newtoneina teipin leveyssenttimetriä kohti.

    LIITE 7

    TARKASTAJAN SUORITTAMAA NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

    1.   YLEISTÄ

    1.1

    Mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat tämän säännön määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

    1.2

    Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

    1.2.1

    mikään mitattu arvo ei poikkea negatiivisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista.

    Arvojen B 50 L (tai R) ja vyöhykkeen III osalta poikkeamat saavat olla enintään seuraavat:

    B 50 L (tai R)

    :

    0,2 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

    0,3 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

    Alue III

    :

    0,3 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

    0,45 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

    1.2.2

    tai jos

    1.2.2.1

    lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi 0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa (25 m:n etäisyydellä olevalle) mittaustasolle pisteiden B 50 L (tai R) (sallittu toleranssi 0,1 luksia), 75 R (tai L), 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm suoran 25 R–25 L yläpuolella,

    1.2.2.2

    ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 8.10 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta. Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

    1.2.3

    Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään 1 asteen verran (1).

    1.2.4

    Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

    1.2.5

    Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

    1.3

    Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä.

    2.   ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

    Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä ajovalaisinta. Ensimmäinen kahden valaisimen näyte merkitään A:ksi ja toinen B:ksi.

    2.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

    2.1.1

    Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat seuraavat:

    2.1.1.1

    Näyte A

    A1:

    yksi ajovalaisin

     

    0 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enintään

    20 prosenttia

    A2:

    molemmat ajovalaisimet

    enemmän kuin

    0 prosenttia

    Mutta

    enintään

    20 prosenttia

    siirrytään näytteeseen B

     

     

    2.1.1.2

    Näyte B

    B1:

    molemmat ajovalaisimet

    0 prosenttia

    2.1.2

    tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteen A osalta täyttyvät.

    2.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

    2.2.1

    Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

    2.2.1.1

    Näyte A

    A3:

    yksi ajovalaisin

    enintään

    20 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    Mutta

    enintään

    30 prosenttia

    2.2.1.2

    Näyte B

    B2:

    jos tulos on A2 ja

     

     

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    0 prosenttia

    Mutta

    Enintään

    20 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enintään

    20 prosenttia

    B3:

    jos tulos on A2 ja

     

     

    yksi ajovalaisin

     

    0 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    mutta

    enintään

    30 prosenttia

    2.2.2

    tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteen A osalta eivät täyty.

    2.3   Hyväksynnän peruuttaminen

    Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 10 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

    2.3.1

    Näyte A

    A4:

    yksi ajovalaisin

    enintään

    20 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    30 prosenttia

    A5:

    molemmat ajovalaisimet

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    2.3.2

    Näyte B

    B4:

    jos tulos on A2 ja

     

     

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    0 prosenttia

    mutta

    enintään

    20 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    B5:

    jos tulos on A2 ja

     

     

    molemmat ajovalaisimet

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    B6:

    jos tulos on A2 ja

     

     

    yksi ajovalaisin

     

    0 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    30 prosenttia

    2.3.3

    tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteiden A ja B osalta eivät täyty.

    3.   TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

    Jos tuloksena on A3, B2 tai B3, on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta suoritettava uusi näytteenottomenettely, jossa tarkastetaan kolmas näyte C ja neljäs näyte D, jotka koostuvat kahdesta valaisimesta, jotka on valmistettu sen jälkeen, kun valmistaja on saattanut tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi.

    3.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

    3.1.1

    Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

    3.1.1.1

    Näyte C

    C1:

    yksi ajovalaisin

     

    0 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enintään

    20 prosenttia

    C2:

    molemmat ajovalaisimet

    enemmän kuin

    0 prosenttia

    mutta

    enintään

    20 prosenttia

     

     

    siirrytään näytteeseen D

    3.1.1.2

    Näyte D

    D1:

    jos tulos on C2 ja

     

    molemmat ajovalaisimet

    0 prosenttia

    3.1.2

    tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteen C osalta täyttyvät.

    3.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

    3.2.1

    Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

    3.2.1.1

    Näyte D

    D2:

    jos tulos on C2 ja

     

     

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    0 prosenttia

    mutta ei

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enintään

    20 prosenttia

    3.2.1.2

    tai jos 1.2.2. kohdan edellytykset näytteen C osalta eivät täyty.

    3.3   Hyväksynnän peruuttaminen

    Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 13 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

    3.3.1

    Näyte C

    C3:

    yksi ajovalaisin

    enintään

    20 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    C4:

    molemmat ajovalaisimet

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    3.3.2

    Näyte D

    D3:

    jos tulos on C2 ja

     

     

    yksi ajovalaisin 0 prosenttia

    enemmän kuin

    0 prosenttia

    yksi ajovalaisin

    enemmän kuin

    20 prosenttia

    3.3.3

    tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteiden C ja D osalta eivät täyty.

    4.   VALORAJAN PYSTYSUUNTAINEN SIIRTYMÄ

    Lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää todennettaessa sovelletaan seuraavaa menettelyä:

    Yksi näytettä A edustavista ajovalaisimista on tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen testattava liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 5 olevan 2.2.2 kohdan mukaisen syklin.

    Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

    Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen näytettä A edustava ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

    Jos kyseinen arvo 1,5 mrad näytteen A osalta ei kuitenkaan täyty, kaksi näytettä B edustavaa ajovalaisinta on testattava saman menettelyn mukaisesti, ja molempien näytteiden arvo Δr saa olla enintään 1,5 mrad.

    Kuva 1

    Image

    (1)  Valaisinyksikkö, joka on suunniteltu heijastamaan lähivaloa, voi sisältää kaukovalon, joka ei ole vaatimusten mukainen.

    Top