A.

KANSAINVÄLISEN TERVEYSSÄÄNNÖSTÖN (IHR 2005) MUKAISET VALMIUDET

1a.

Poliittiset, oikeudelliset ja normatiiviset välineet kansainvälisen terveyssäännöstön 2005 panemiseksi täytäntöön

1a.1

Valmius- ja reagointisuunnittelun poliittiset, oikeudelliset ja normatiiviset välineet

1a.1.1

Kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanoa koskevista oikeudellisista ja normatiivisista välineistä ja linjauksista tehdään oikeudellinen analyysi.

1a.1.2

Koordinointi kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintotasojen välillä on otettu käyttöön.

1a.1.3

Säädöksiin sisältyy koordinointi kriittisestä infrastruktuurista vastaavien sektorien kanssa.

1a.1.4

Kansallisen ja unionin tason toimien koordinointi ja yhteistyö on otettu käyttöön.

1a.1.5

Käytössä on selkeä päätöksentekomenettely kansanterveysuhkien aikana.

1a.1.6

Oikeudellisten ja normatiivisten välineiden ja linjausten toimintavalmius arvioidaan ja testataan, mukaan lukien puutteiden tunnistaminen.

1a.1.7

Käytössä on kaikki hallintotasot kattava järjestely säädösten tarkistamiseksi.

1a.2

Sukupuolten tasa-arvo terveysuhan aikana

1a.2.1

Sukupuolten tasa-arvoa arvioidaan järjestelmällisesti.

1a.2.2

Käytössä on sukupuolten välisten erojen ja eriarvoisuuden poistamista koskeva toimintasuunnitelma, jota rahoitetaan ja johon sisältyy seuranta-, arviointi- ja raportointimekanismeja.

1b.

Kansainvälisen terveyssäännöstön koordinointi, terveyssäännöstön kansallisen tietokeskuksen tehtävät ja tiedottaminen

1b.1

Kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanojärjestelyt

1b.1.1

Kansainvälisen terveyssäännöstön kansallisen tietokeskuksen toimintoihin on varattu asianmukaiset resurssit ja henkilöstö ja niitä testataan ja päivitetään säännöllisesti.

1b.1.2

Hallinnon eri tasoilla on käytössä monialaiset koordinointijärjestelyt, joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

1b.1.3

Kaikilla hallinnon tasoilla on käytössä tiedottamiseen liittyvät järjestelyt, joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

2.

Rahoitus

2.1

Kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanon rahoitus

2.1.1

Käytössä on kaikki asiaankuuluvat sektorit kokoava rahoitussuunnittelu kaikilla hallinnon tasoilla.

2.1.2

On valmiudet antaa taloudellista tukea muille maille.

2.1.3

Käytössä on seuranta- ja vastuuvelvollisuusjärjestelyt.

2.2

Taloudelliset resurssit kansanterveysuhkaan vastaamiseksi

2.2.1

Rahoitussuunnittelu on käytössä kaikilla hallinnon tasoilla.

2.2.2

Vararahoitukseen käytettävissä olevia taloudellisia resursseja testataan säännöllisesti ja parannussuositukset pannaan täytäntöön.

2.2.3

On valmiudet tarjota taloudellista tukea muille maille.

2.3

Politiikan ja toimien koordinointi kansanterveysuhan sattuessa

2.3.1

Käytössä on menettelyt, joissa on mukana terveysministeriö ja valtiovarainministeriö.

3.

Laboratorio

3.1

Näytteiden lähettämis- ja kuljetusjärjestelmä

3.1

Käytössä on lähettämis- ja kuljetusjärjestelmä kaikille näytetyypeille kaikilla hallinnon tasoilla.

3.2

Kuljetusjärjestelmää testataan ja päivitetään.

3.2

Bioturvallisuus ja bioturvaaminen

3.2.1

Kaikille laboratorioille kaikilla hallinnon tasoilla on toimitettu ohjeet.

3.2.2

Menettelyt testataan ja päivitetään säännöllisesti.

3.2.3

On mahdollista käyttää bioturvallisuustason 3 laboratorioita.

3.3

Laatujärjestelmä

3.3.1

Kansalliset laatustandardit pannaan täytäntöön kaikilla hallinnon tasoilla.

3.3.2

Menettelyt testataan ja päivitetään säännöllisesti.

3.3.3

Käytössä on laitos uuden patogeenin diagnosointiin tarkoitettujen uusien laitteiden validointiin.

3.4

Testauskapasiteetti

3.4.1

Käytössä on laboratoriojärjestelmä, joka voi toimia koko kapasiteetilla, mukaan lukien uuden patogeenin kuvaus uuden sukupolven sekvensoinnin avulla.

3.4.2

Käytössä on suunnitelma testauskapasiteetin lisäämiseksi kansanterveysuhan sattuessa, ja sitä testataan ja päivitetään säännöllisesti.

3.4.3

Käytettävissä on riittävästi aikaa uusien nukleiinihappotestien (NAAT-testien) toteuttamiseen sekä diagnostisten NAAT-testausten kapasiteetin lisäämiseen ja siihen liittyvien laboratoriokäytäntöjen mukauttamiseen.

3.4.4

Laboratoriokapasiteettia on mahdollista saada käyttöön lisää.

3.4.5

Laboratorioverkosto on konfiguroitu testaustarpeita tukevaksi, ja sitä testataan ja päivitetään säännöllisesti.

3.5

Diagnostiikkaverkosto

3.5.1

Kaikilla hallinnon tasoilla toteutetaan testausstrategioita, joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

3.6

Laboratoriotestien tulosten raportointijärjestelmä

3.6.1

Käytössä on sähköinen raportointijärjestelmä.

3.6.2

On valmiudet laajentaa raportointijärjestelmää.

3.6.3

Eri laboratorioiden kapasiteetit voidaan yhdistää.

4.

Seuranta

4.1

Varhaisvaroitus, seurantatoiminnot ja seurantajärjestelmä

4.1.1

Akuuttien hengitystieinfektioiden seurantajärjestelmä kattaa kaikki terveydenhuollon tasot.

4.1.2

Käytössä on automatisoitu seurantajärjestelmä akuutteja hengitystieinfektioita, influenssan kaltaisia tauteja ja vakavia akuutteja hengitystieinfektioita varten.

4.1.3

Tapahtumista ja/tai tiedoista raportoidaan välittömästi ja viikoittain.

4.1.4

Hengitysinfektioiden seurantajärjestelmä voi laajentaa toimintaansa kansanterveysuhan aikana.

4.1.5

Seurantaa koskevat ohjeet ja/tai vakiotoimintamenettelyt ovat käytössä kaikilla hallinnon tasoilla.

4.1.6

Kansanterveysuhan aikana on valmiudet seurata tiettyjä indikaattoreita maan koko alueella.

4.1.7

Seurantajärjestelmää testataan ja päivitetään kaikilla hallinnon tasoilla.

4.1.8

Käytössä on jätevesien seurantajärjestelmä.

4.2

Pandemiauhkien arviointi ja tapahtumien hallinta

4.2.1

Käytössä on arviointimenetelmä, jossa otetaan huomioon tarttuvuutta, vakavuutta, immunologisia tietoja, rokotteiden tehokkuutta ja vaikutusta koskevat tiedot.

4.2.2

Kaikilla hallinnon tasoilla on käytössä tapahtumien hallintaa varten järjestely, jota testataan ja päivitetään säännöllisesti.

5.

Henkilöresurssit

5.1

Henkilöresurssit kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanoa varten

5.1.1

Käytettävissä on asianmukaiset henkilöresurssit kaikilla asiaankuuluvilla sektoreilla kaikilla hallinnon tasoilla kansainvälisen terveyssäännöstön sääntöjen mukaisesti.

5.1.2

Käytössä on asianmukaisia kestäviä henkilöresursseja koskevia dokumentoituja linjauksia ja menettelyjä, joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

5.1.3

Käytössä on järjestelyt, joilla tuetaan muita maita henkilöresurssien suunnittelussa ja kehittämisessä.

5.2

Valmiudet kasvattaa henkilöstön määrää nopeasti kansanterveysuhan yhteydessä

5.2.1

Käytössä on järjestelyt, joilla varmistetaan henkilöresurssien nopea kasvattaminen, kuten valtakunnallinen monialainen työvoiman kasvattamisen strateginen suunnitelma, johon sisältyy toimintaväline, jossa otetaan huomioon eri palvelut ja hallinnon tasot.

5.2.2

Käytössä on terveydenhuollon lisähenkilöstön saamista ja vaihtoa koskeva sopimus, jossa otetaan huomioon valtiolliset ja valtiosta riippumattomat kumppanit, hallinnon eri tasot ja muut maat.

5.2.3

Järjestelyä testataan ja päivitetään säännöllisesti.

5.2.4

Varmistetaan osallistujien koulutus.

6a.

Terveysuhkien hallinta – Terveysuhkiin reagoinnin hallinta

6a.1

Kansanterveysuhkien ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelu

6a.1.1

On laadittu kaikki vaarat kattava riskeihin perustuva terveysuhkia koskeva suunnitelma ja/tai kansanterveysuhkien ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelma, jota voidaan käyttää kaikilla aloilla ja kaikilla hallinnon tasoilla ja jota testataan ja päivitetään säännöllisesti.

6a.1.2

On annettu määräyksiä potilaiden ja/tai liikkuvien lääkintäryhmien siirtämisestä muihin maihin.

6a.1.3

On pyritty johdonmukaisuuteen unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelman kanssa ja sisällyttämään suunnitelmaan rajatylittävään alueiden väliseen valmiuteen liittyviä tekijöitä.

6a.1.4

Suunnitelmassa on strategia hätätilanteen edellyttämää tutkimusta ja innovointia varten.

6a.1.5

Käytössä on yhteinen terveys -lähestymistapa, jota testataan ja päivitetään säännöllisesti.

6a.1.6

On varmistettu erityinen valtakunnallinen koordinointijärjestely tilanteessa, jossa uhan aiheuttajaa levitetään tarkoituksellisesti.

6a.1.7

On otettu huomioon komission ja unionin virastojen ja elinten tukiroolit, -toiminnot ja -välineet.

6a.1.8

Suunnitelmassa on rajatylittävää keskinäistä avunantoa koskevat määräykset, joita on testattu säännöllisesti ja jaettu terveysturvakomiteassa.

6a.2

Erityisten terveysuhkien hallinta – epidemioihin reagointia koskevat suunnitelmat

6a.2.1

Rajatylittäviin vakaviin terveysuhkiin liittyvää riskiprofilointia tehdään rutiininomaisesti.

6a.2.2

Kehitetään erityisiin terveysuhkiin liittyvää riskiprofilointia ja epidemioihin reagointia koskevia suunnitelmia, joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

6a.2.3

Käytössä on suunnitelma, joka koskee uhkakohtaisten lääketieteellisten vastatoimien saatavuutta ja käyttöä.

6a.3

Häiriönhallintajärjestelmä

6a.3.1

Käytössä on häiriönhallintajärjestelmä tai vastaava järjestelmä, joka kytkee toisiinsa kansanterveysalan ja terveyttä koskeviin valmius- ja reagointitoimiin liittyvät sektorit ja jota testataan säännöllisesti.

6a.3.2

Häiriönhallintajärjestelmä on yhdistetty kansalliseen kansanterveysalan hätätoimikeskukseen, ja sillä on valmiudet antaa tukea kaikilla hallinnon tasoilla.

6a.3.3

Häiriönhallintajärjestelmän komento- ja valvontarakenteita tai -hierarkiaa voidaan muuttaa.

6a.3.4

On varmistettu yhteensopivuus varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään kuuluvan häiriönhallintaa ja/tai kriisinhallintaa koskevan moduulin kanssa.

6a.4

Kansanterveystoimet ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen

6a.4.1

Käytössä on monitieteinen ja monialainen mekanismi kansanterveystoimien toteuttamiseen ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamiseen kansanterveysuhan yhteydessä, ja sitä arvioidaan ja testataan säännöllisesti.

6a.4.2

On valmiudet arvioida kansanterveystoimien toteuttamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamisen oikea-aikaisuutta ja tehokkuutta.

6a.4.3

Mekanismia testataan.

6.b

Terveysuhkien hallinta – Logistiikan ja toimitusketjun hallinta hätätilanteessa

6b.1

Kriittisten lääketieteellisten vastatoimien kysyntä ja tarjonta

6b.1.1

On määritetty kriittisiä lääketieteellisiä vastatoimia rajatylittäviin vakaviin terveysuhkiin varautumista ja reagointia varten.

6b.1.2

Käytössä on logistiikan ja toimitusketjun hallinta hätätilanteessa kaikilla hallinnon tasoilla, ja sitä arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti.

6b.1.3

Kriittisten lääketieteellisten vastatoimien tarjonnan seurantaa ja niiden kysynnän arviointia varten on olemassa kansalliset linjaukset tai suunnitelmat, joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

6b.1.4

Valmius- ja reagointisuunnitelmassa on määräyksiä, joilla on määrä lievittää kriittisten lääketieteellisten vastatoimien toimitusketjun haavoittuvuuksia.

6b.2

Lääketieteellisten vastatoimien tuotanto

6b.2.1

Kriittisten lääketieteellisten vastatoimien nykyinen tuotanto (kokonaan tai osittain) on kartoitettu kansallisella tasolla.

6b.2.2

On käytössä tai valmisteilla järjestelyt, joilla varmistetaan, että kriisitilanteessa tarvittavien lääketieteellisten vastatoimien valmistusta voidaan kasvattaa nopeasti.

6b.3

Strategiset varastot

6b.3.1

Käytössä on kansallisia strategisia lääketieteellisten vastatoimien varastoja.

6b.3.2

Käytössä on selkeät vaatimukset, jotka koskevat varastossa pidettävien lääkinnällisten vastatoimien käyttöönottoa.

7.

Terveyspalvelujen tarjoaminen

7.1

Terveydenhuoltopalvelujen jatkuvuus

7.1.1

Ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa määrätään ennakkoarvioinnista, joka tehdään terveysuhan mahdollisista vaikutuksista terveydenhuoltopalvelujen jatkuvuuteen.

7.1.2

Käytössä on terveydenhuoltopalvelujen jatkuvuuteen liittyvä erityinen toimintasuunnitelma, jota testataan ja päivitetään säännöllisesti.

7.1.3

Kaikilla hallinnon tasoilla on käytössä palvelujen jatkuvuuden seurantaa koskeva järjestely, jota testataan ja päivitetään säännöllisesti.

7.1.4

Toimintasuunnitelmaan kuuluu terveydenhuoltopalvelujen priorisointia/joustavuutta koskeva järjestely, jota testataan säännöllisesti.

7.1.5

Kriisinhallinta koordinoidaan monialaisesti terveydenhuoltojärjestelmän kaikkien toimijoiden kesken.

7.1.6

Pannaan täytäntöön kliinisten tapausten hallintaa koskevia valtakunnallisia ohjeita, jotka koskevat ensisijaisia terveyteen vaikuttavia tapahtumia kaikilla hallinnon tasoilla ja joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

7.2

Terveydenhuollon tarjoajien toiminnan jatkuvuus

7.2.1

On käytössä toiminnan jatkuvuussuunnitelmia koskevat valtakunnalliset ohjeet/suositukset, joissa käytetään monialaista lähestymistapaa ja joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

7.2.2

Palvelujen vahva käyttöaste toteutuu kaikissa terveydenhuoltoyksiköissä ja kaikilla hallinnon tasoilla ja mahdollistaa palvelujen käyttöä koskevien tietojen tarkistamisen ja päivittämisen.

7.2.3

Sairaaloilta vaaditaan oma hälytys- ja reagointisuunnitelma, jota testataan säännöllisesti.

7.2.4

On olemassa valmiudet kartoittaa saatavilla olevat terveyspalvelut kansanterveysuhan sattuessa.

8.

Riskiviestintä ja yhteisön osallistaminen

8.1

Riskiviestinnän ja yhteisön osallistamisen koordinointi

8.1.1

Käytössä on järjestelyt riskiviestinnän ja yhteisön osallistamisen toimintojen ja resurssien, myös infodemian hallinnan, koordinoimiseksi kaikilla hallinnon tasoilla, ja niitä testataan ja päivitetään säännöllisesti.

8.1.2

Viestintäsuunnitelmaan sisältyy riski- ja kriisiviestinnän koordinoiminen yhdessä terveysturvakomitean kanssa.

8.2

Riskiviestintä

8.2.1

Kaikilla hallinnon tasoilla on käytössä kansallinen riskiviestintäsuunnitelma, jota testataan ja päivitetään säännöllisesti.

8.2.2

Riskiviestinnän tueksi analysoidaan kohderyhmiä ja suositeltavia viestintäkanavia.

8.2.3

Riskiviestintästrategioiden mukauttamiseksi ja parantamiseksi harjoitetaan ennakoivaa viestintää ja seurataan tiedotusvälineitä.

8.3

Yhteisön osallistaminen

8.3.1

On käytössä järjestelyt, joiden avulla yhteisö voi osallistua järjestelmällisesti ja toteuttaa toimia kaikilla hallinnon tasoilla.

8.3.2

Yhteisön osallistamista koskevia järjestelyjä testataan ja päivitetään säännöllisesti.

8.3.3

Toteutetaan yhteiskunnalliseen käyttäytymiseen liittyvää tutkimusta.

9.

Terveystoimet maahansaapumispaikoilla ja rajoilla

9.1

Keskeiset valmiudet ja valmiussuunnitelma

9.1.1

Kaikilla maahansaapumispaikoilla toteutetaan, testataan ja päivitetään rutiininomaisia keskeisiä valmiuksia kaikki vaarat käsittävää monialaista lähestymistapaa noudattaen.

9.1.2

Rutiininomaiset keskeiset valmiudet on yhdistetty kansalliseen seurantajärjestelmään.

9.1.3

Kaikki vaarat kattavat kansanterveysuhkia koskevat maahansaapumispaikkojen valmiussuunnitelmat pannaan täytäntöön, testataan ja päivitetään.

9.1.4

Matkustamiseen liittyvien terveystietojen jakamiseen ja raportointiin tarkoitetut välineet pannaan täytäntöön ja testataan säännöllisesti.

9.2

Matkustamiseen liittyvät kansainväliset toimenpiteet

9.2.1

Matkustamiseen liittyvien kansainvälisten toimenpiteiden hyväksymismekanismi pannaan täytäntöön, testataan ja päivitetään kaikilla hallinnon tasoilla.

9.2.2

Terveysturvakomiteaan ollaan yhteydessä ennen toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

10.

Zoonoosit ja alkuperältään ympäristöstä johtuvat uhkat, ilmastosta johtuvat uhkat mukaan lukien

10.1

Yhteinen terveys -lähestymistapa

10.1.1

Käytössä on monialaiset yhteinen terveys -valmiudet ehkäistä, havaita ja arvioida zoonooseihin liittyviä tapahtumia ja reagoida niihin, ja niitä testataan ja päivitetään säännöllisesti.

10.1.2

Käytössä on yhteinen terveys -lähestymistavan piiriin kuuluville ammattilaisille suunnattuja koulutusohjelmia zoonooseista.

10.1.3

Yleisön saatavilla on tietoa henkilökohtaisista varotoimenpiteistä, joita on noudatettava löydettäessä sairaita/kuolleita luonnonvaraisia eläimiä.

10.1.4

Toteutetaan yhteisesti sovittuja ensisijaisia zoonooseja koskevaa seurantaa koordinoidusti eläinterveys-, kansanterveys- ja ympäristöalan kesken.

10.2

Ympäristöuhat

10.2.1

On vahvistettu määräyksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista zoonooseihin.

10.2.2

On vahvistettu määräyksiä sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista kansanterveyteen.

11.

Kemikaaleihin liittyvät tapahtumat

11.1

Valmistautuminen ja reagointi kemikaaleihin liittyviin tapahtumiin

11.1.1

Käytössä on kemikaaleihin liittyvien uhkien osalta valmius- ja reagointisuunnitelma, jota testataan ja päivitetään säännöllisesti.

11.1.2

Käytössä on menettelyt alkuperältään kemiallisen terveysuhkan aiheuttamien terveysriskien arvioimiseksi.

11.1.3

Kemiallisten tapahtumien ja myrkytystapausten seurantaa, arviointia ja hallintaa toteutetaan.

11.1.4

Käytössä on yhdennetty kansanterveyden seurantajärjestelmä, joka liittyy ympäristön seurantaan ja jossa kerätään ja arvioidaan tietoja kemikaalialtistuksesta useista lähteistä.

B.

ASETUKSEN (EU) 2022/2371 MUKAISET LISÄVALMIUDET

12.

Mikrobilääkeresistenssi ja hoitoon liittyvät infektiot

12.1

Mikrobilääkeresistenssi

12.1.1

Käytössä on mikrobilääkeresistenssiä koskeva kansallinen toimintasuunnitelma, jonka kustannuksista ja rahoituksesta on huolehdittu asianmukaisesti, mukaan lukien yhteinen terveys -lähestymistapaan kuuluva mikrobilääkeresistenssiä koskeva monialainen hallinto- tai koordinointimekanismi.

12.1.2

Käytössä on asianmukaiset seuranta- ja arviointijärjestelyt mikrobilääkeresistenssiä koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia varten, mukaan lukien kaikki/merkitykselliset EU:n tasolla sovitut tavoitteet.

12.1.3

Käytössä on toimivat järjestelmät uusien tai ensisijaisten monilääkeresistenttien organismien nopeaa havaitsemista, vahvistamista ja ilmoittamista varten.

12.1.4

Käytössä on kansalliset menettelyt, jotka liittyvät monilääkeresistenttien organismien varalta sairaalahoitoon otettaessa tehtävään potilaiden seulontaan ja asiasta raportoimiseen.

12.1.5

Käytössä on mikrobilääkkeiden käytön hallintaa koskevat ohjeet terveydenhuoltoyksiköissä.

12.1.6

Käytössä on mikrobilääkeresistenssiä koskeva kansallinen seurantajärjestelmä, johon sisältyy myös mikrobilääkkeiden kulutusta koskeva raportointi, ja on nimetty yksi tai useampi mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä kansallinen vertailulaboratorio.

12.1.7

On kartoitettu mikrobilääkeresistenssin käsittelyyn liittyviä haasteita.

12.2

Hoitoon liittyvät infektiot

12.2.1

Käytössä on hoitoon liittyvien infektioiden seurantaa koskeva kansallinen strategiaohjelma, jota testataan ja päivitetään säännöllisesti.

12.2.2

Käytössä on infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa koskevia ohjelmia, joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

12.2.3

Käytössä on valtakunnalliset vaatimukset ja resurssit, joilla varmistetaan turvallinen ympäristö terveydenhuoltoyksiköissä kaikilla hallinnon tasoilla ja joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.

12.2.4

On kartoitettu hoitoon liittyvien infektioiden käsittelyyn liittyviä haasteita.

13.

Unionin tason koordinointi ja tuki

13.1

Koordinointi terveysturvakomitean kanssa ja osallistuminen tukitoimiin

13.1.1

Terveysturvakomiteaan kuuluva jäsenvaltion edustaja on mukana kansallisen tason koordinointirakenteissa ja tukee tiedonkulkua jäsenvaltion ja terveysturvakomitean välillä.

13.1.2

Seuraava unionin tason tuki on toteutettu ja/tai otettu huomioon: rajatylittävien vakavien terveysuhkien torjuntaan ja valvontaan liittyvät terveysturvakomitean lausunnot ja ohjeet; yhteisiin tilapäisiin kansanterveystoimenpiteisiin liittyvät komission suositukset; terveysuhkiin reagoimiseen liittyvät ECDC:n suositukset.

14.

Tutkimuksen kehittäminen ja arvioinnit hätätilanteeseen varautumisen tietopohjaksi ja sen nopeuttamiseksi

14.1

Tutkimuksen rooli ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmissa

14.1.1

On laadittu hätätilanteen edellyttämää tutkimusta ja innovointia varten strategia, johon kuuluu rahoituksen ja sen käyttöön saamisen järjestäminen ja valmiuksien vahvistaminen.

14.1.2

Käytössä on menettely, jolla kansanterveyteen liittyvät tarpeet ja tutkimuksen painopisteet ja tarpeet kytketään toisiinsa.

14.1.3

Tutkimusta, innovointia ja valmiuksia on vahvistettu.

14.2

Tutkimusmenettelyt kansanterveysuhkien yhteydessä

14.2.1

Osallistutaan kliinisten lääketutkimuslaitosten tai kohorttitutkimusten verkostoon.

14.2.2

On käytössä menettelyt käytäntöjen ja tiedonkeruumenetelmien käyttämiseksi kansanterveysuhkien aikana.

14.2.3

On käytössä menettelyt, joilla huolehditaan laitosten nopeasta akkreditoinnista ja nopeutetusta koordinoinnista.

14.2.4

On käytössä operatiivisia (esim. meneillään olevia) tutkimustoimia koskeva lähestymistapa.

15.

Elpymiseen liittyvät tekijät

15.1

Elpymissuunnitelma

15.1.1

On käytössä elpymissuunnitelma, jossa otetaan huomioon saadut kokemukset ja sisällytetään ne kansalliseen toimintasuunnitelmaan.

15.1.2

Elpymisprosessia toteutetaan ja päivitetään kaikilla hallinnon tasoilla.

16.

Toimet ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmien täytäntöönpanossa havaittujen puutteiden korjaamiseksi

16.1

Ehkäisyn, varautumisen ja reagoinnin parantamista koskeva kansallinen toimintasuunnitelma ja strategia

16.1.1

Käytössä on täydentäviä menettelyjä kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisten valmiuksien ja ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun toteuttamisen arvioinnissa.

16.1.2

On laadittu kansallinen toimintasuunnitelma, joka on saatettu kaikki hallinnonalat ja kaikki vaarat käsittävän yhteinen terveys -lähestymistavan mukaiseksi.

16.1.3

Terveysturvallisuutta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman tai vastaavan järjestelmän kustannuksista on tehty arvio, joka pannaan täytäntöön.