(1)

Tehokas teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä on olennainen osa vankkaa teollisuusstrategiaa. Teollis- ja tekijänoikeuksia voimakkaasti hyödyntävillä teollisuudenaloilla on merkittävä rooli selviytymiskykyisen, vihreän ja kilpailukykyisen talouden tukemisessa EU:ssa, sillä niiden osuus BKT:stä on 47 prosenttia ja kokonaistyöllisyydestä lähes 40 prosenttia. Euroopan luovat ja innovatiiviset teollisuudenalat ovat edelläkävijöitä vihreän teknologian ja kestävien tuotteiden alalla. Globaalisti tarkasteltuna niillä on huomattava osuus vihreistä patenteista ja vahvat teollis- ja tekijänoikeussalkut, jotka sisältävät muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hiilen sidontaan ja varastointiin sekä jätehuoltoon liittyviä teknologioita (1). Samaan aikaan vihreiden tavaramerkkien rekisteröinti on lisääntynyt merkittävästi EU:ssa viime vuosikymmenen aikana (2). Teollis- ja tekijänoikeuksien tasapuolinen suojelu lisää taloudellista toimintaa, investointeja, työllisyyttä ja tuottavuutta, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jäljempänä ’pk-yritykset’ (3).

(2)

Teollis- ja tekijänoikeuksilla suojattujen tuotteiden huomattava markkina-arvo houkuttelee myös rikollisverkostoja, mikä on johtanut tuoteväärennösten ja piratismin lisääntymiseen. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevassa EU:n strategiassa vuosiksi 2021–2025, jonka tavoitteena on purkaa rikollisverkostoja ja niiden liiketoimintamalleja, väärentäminen määritellään rikokseksi, jolla on huomattavia vaikutuksia (4).. Tämä rikollinen toiminta aiheuttaa paitsi tulonmenetyksiä teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille myös kuluttajien turvallisuuteen, kansanterveyteen ja ympäristöön kohdistuvia merkittäviä riskejä. Covid-19-pandemia loi uusia mahdollisuuksia väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden soluttamiselle markkinoille, koska tuolloin verkkokauppa lisääntyi voimakkaasti ja välttämättömistä tuotteista oli pulaa. Tästä on aiheutunut henkeä uhkaavia tilanteita: esimerkiksi eräässä tapauksessa automaattisten ulkoisten defibrillaattorien puolijohdekomponentit oli korvattu piraattituotteilla (5). Lisäksi väärennettyjä laakereita on levitetty useille eri aloille, mikä on aiheuttanut uhkia esimerkiksi energia-alan ja tuuliturbiinien toiminnalle. Väärentämisen ja piratismin torjumiseksi tarvitaan vankkaa politiikkaa, jotta voidaan varmistaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien koko potentiaali voidaan hyödyntää innovoinnin, kilpailukyvyn sekä vihreämmän ja kestävämmän talouden tukemiseksi.

(3)

Vaikka väärennöksiä ja piratismia on pyritty hillitsemään, teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava toiminta on edelleen kasvava ilmiö, jolla on vakavia työllisyyteen ja kasvuun liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia EU:ssa (6). Teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava toiminta aiheuttaa uhkia eri teollisuudenaloille ja erityyppisille tavaroille, kuten yleisille kuluttajatuotteille ja yritysten keskinäisen kaupan kohteena oleville tavaroille. Lisäksi tällainen toiminta voi liittyä läheisesti rikolliseen toimintaan (7). Teollis- ja tekijänoikeusrikollisuutta harjoittavat rikollisverkostot ovat soluttautuneet toimitusketjun kaikkiin vaiheisiin, ja näitä rikoksia on vaikea tutkia, koska suurin osa EU:ssa kaupattavista väärennetyistä tavaroista on peräisin ulkomailta, mikä vaikeuttaa keskeisten toimijoiden havaitsemista. Näin teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava toiminta heikentää EU:n sisämarkkinoita ja kulutustavaroihin sovellettavia ympäristö-, turvallisuus- ja eettisiä normeja koskevia EU:n sääntöjä. Lisäksi sillä on merkittäviä vaikutuksia eurooppalaisiin yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, joiden selviytymismahdollisuudet ovat 34 prosenttia alhaisemmat, jos niiden teollis- ja tekijänoikeuksia loukataan.

(4)

Komissio sitoutui vuoden 2020 teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassaan (8) parantamaan teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa antamalla ensin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 (9), joka on merkittävä edistysaskel laittoman verkkosisällön torjunnassa, ja toiseksi luomalla väärennösten torjuntaan tarkoitetun EU:n keinovalikoiman, joka hyväksytään tämän suosituksen yhteydessä. Keinovalikoiman tavoitteena on edistää ja helpottaa tehokasta yhteistyötä oikeudenhaltijoiden, välityspalvelujen tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten välillä, ja sillä pyritään edistämään hyviä käytäntöjä ja asianmukaisten välineiden ja uuden teknologian käyttöä. Euroopan parlamentti (10) ja neuvosto (11) suhtautuvat tähän aloitteeseen myönteisesti.

(5)

Tämä suositus perustuu vuodesta 2021 lähtien toteutetun laajan kuulemisen tuloksiin. Kuulemiseen sisältyivät muun muassa vuosien 2021 ja 2022 aikana järjestetyt sidosryhmien työpajat, vuoden 2022 kannanottopyyntöön (12) saadut näkemykset, kesäkuussa 2022 järjestetty korkean tason pyöreän pöydän keskustelu, jota isännöi komission jäsen Thierry Breton, asiantuntijaryhmien kokoukset sekä kesäkuussa 2023 pidetty kansainvälinen teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa käsittelevä huippukokous. Laajassa kuulemisessa kävi ilmi, että on tärkeää lisätä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kesken, erityisesti viranomaisten, oikeudenhaltijoiden ja välityspalvelujen tarjoajien välillä. Kuulemisessa todettiin myös, että tulevan teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa koskevan politiikan olisi perustuttava nykyisiin välineisiin ja voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön, etenkin seuraaviin säädöksiin: i) asetus (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös), ii) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555 (13) toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, iii) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY (14) teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta ja iv) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 608/2013 (15) teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013 (16) unionin tullikoodeksista.

(6)

Direktiiviä 2004/48/EY sovelletaan kaikkiin teollis- ja tekijänoikeuksiin, jotka kuuluvat unionin lainsäädännön ja/tai asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan, kuten direktiivin 2 artiklassa säädetään. Direktiivillä pyritään varmistamaan korkeatasoinen, yhdenvertainen ja yhdenmukainen suojan taso sisämarkkinoilla, koska yhteisille teollis- ja tekijänoikeuksien valvontakäytännöille on tarvetta. Tämän teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa koskevan johdonmukaisen lähestymistavan mukaisesti tämä suositus kattaa kaiken teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan, joka toteutetaan kaupallisessa laajuudessa eli suoran tai välillisen taloudellisen tai kaupallisen edun tavoittelemiseksi. Tässä suosituksessa kaupallisessa laajuudessa toteutettu teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava toiminta käsittää sellaiset väärennetyt ja laittomasti valmistetut tavarat ja sisällön, joihin liittyy tavaramerkkiä, maantieteellistä merkintää, patenttia, mallia tai tekijänoikeutta loukkaava teko. Useimmat tämän suosituksen yhteydessä kehitetyt ohjaavat periaatteet, hyvät käytännöt ja välineet, kuten verkossa toimivien välittäjien vapaaehtoiset toimet, kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyön tiivistäminen ja tietojen ja datan jakaminen, voisivat osoittautua hyödyllisiksi myös teollis- ja tekijänoikeuksilla suojattuun verkkosisältöön liittyvän loukkaavan toiminnan torjunnassa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta urheilutapahtumiin ja muihin suorina lähetettyihin tapahtumiin kohdistuvan verkkopiratismin torjunnasta annetussa suosituksessa (EU) 2023/1018 (17) käsiteltyihin näkökohtiin.

(7)

Asetuksessa (EU) 2022/2065 vahvistetaan yhdenmukaistetut säännöt turvalliselle, ennustettavalle ja luotettavalle verkkoympäristölle. Tässä yhteydessä asetuksessa (EU) 2022/2065 mainitaan esimerkkeinä laittomasta sisällöstä tiedot laittomasta toiminnasta, kuten väärennettyjen tuotteiden myynnistä, ja siinä asetetaan erityisiä velvoitteita tietyille verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien ryhmille. Jotkin näistä velvoitteista auttavat parantamaan myös väärennösten ja piratismin torjuntaa, kuten esimerkiksi seuraavat: i) yhteyspisteiden ja laillisten edustajien nimeäminen, ii) palvelun ehtoja koskevat vaatimukset, iii) avoimuusraportointivelvoitteet, iv) ilmoitus- ja toimintamenettelyt, v) valitus- ja muutoksenhakumenettelyt, vi) luotettujen ilmoittajien mekanismi, vii) väärinkäytön vastaiset toimenpiteet ja väärinkäytöltä suojautuminen, viii) toimenpiteet, joilla edellytetään elinkeinonharjoittajien jäljitettävyyttä (ns. asiakkaan tuntemista koskevat velvoitteet), ja ix) toimenpiteet riskien arvioimiseksi ja vähentämiseksi.

(8)

Komissio tukee väärennettyjen tuotteiden verkkomyyntiä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ’väärennöksiä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja’, sekä verkkomainontaa ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ’mainontaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja’, täytäntöönpanoa. Molemmat ovat oikeudenhaltijoille, verkkoalustoille ja elinkeinoelämän järjestöille avoimia vapaaehtoisia välineitä. Näihin yhteisymmärryspöytäkirjoihin osallistuvat toimijat sitoutuvat noudattamaan pöytäkirjoissa vahvistettuja periaatteita ja toteuttamaan niissä määrättyjä toimia, mukaan lukien kahdenväliseen yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon liittyvät toimet. Nämä toimialavetoiset yhteisymmärryspöytäkirjat ovat osoittautuneet onnistuneiksi aloitteiksi. Asetuksen (EU) 2022/2065 voimaantulo tarjoaa kuitenkin tilaisuuden pohtia yhteisymmärryspöytäkirjojen tulevaisuutta sen varmistamiseksi, että ne pysyvät tarkoituksenmukaisina. Siksi on tarpeen käynnistää yhteisymmärryspöytäkirjojen uudistamisprosessi ja kannustaa kaikkia allekirjoittajia ja muita asiaankuuluvia osapuolia osallistumaan aktiivisesti tähän prosessiin. Tässä yhteydessä on mainittava asetuksen (EU) 2022/2065 45 artikla, jossa säädetään mahdollisuudesta laatia vapaaehtoisia unionin tason käytännesääntöjä asetuksen (EU) 2022/2065 asianmukaisen soveltamisen edistämiseksi. Asetuksen 46 artiklassa puolestaan säädetään verkkomainonnan käytännesäännöistä, joilla voidaan edistää avoimuutta verkkomainonnan alan arvoketjun toimijoiden osalta. Lisäksi direktiivin 2004/48/EY 17 artiklalla pyritään edistämään teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa tehostavien käytännesääntöjen laatimista täydentävänä keinona vahvistaa sääntelykehystä.

(9)

Oikeudenhaltijoilla on ainutlaatuiset mahdollisuudet havaita ja tunnistaa väärennettyihin tai laittomasti valmistettuihin tavaroihin liittyvät teollis- ja tekijänoikeusloukkaukset ja ilmoittaa niistä. Toimialavetoisen väärennöksiä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajille on vuosien mittaan kertynyt tältä alalta merkittävää osaamista ja kokemusta, koska ne tekevät säännöllisesti ilmoituksia, jotka yhteisymmärryspöytäkirjan periaatteiden mukaisesti olisi käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajat ovat sitoutuneet toteuttamaan kaupallisesti kohtuullisia käytettävissä olevia toimia sen varmistamiseksi, että ilmoitukset tehdään vastuullisesti, täsmällisesti ja riittävän tarkasti tuoteväärennösten tunnistamiseksi ja perusteettomien ja vilpillisten ilmoitusten välttämiseksi. Näin ollen oikeudenhaltijat, jotka ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan, voisivat harkita luotetun ilmoittajan aseman hakemista voidakseen hyötyä asetuksen (EU) 2022/2065 22 artiklassa säädetystä erityiskohtelusta. Tältä osin digitaalisten palvelujen koordinaattorien on arvioitava, täyttääkö hakija digipalvelusäädöksen 22 artiklan 2 kohdassa säädetyt kriteerit, erityisesti i) onko sillä erityistä asiantuntemusta ja pätevyyttä laittoman sisällön havaitsemisessa ja tunnistamisessa ja siitä ilmoittamisessa, ii) onko se riippumaton suhteessa kaikkiin verkkoalustojen tarjoajiin ja iii) suorittaako se tehtävänsä ilmoitusten tekemiseksi huolellisesti, tarkasti ja objektiivisesti. Komissio voi digitaalisten palvelujen lautakuntaa kuultuaan antaa ohjeita asetuksen (EU) 2022/2065 22 artiklan mukaisen luotetun ilmoittajan mekanismin soveltamisesta.

(10)

Yhteistyö ja tiedonvaihdon lisääminen ovat välttämättömiä, ja niitä olisi edistettävä edelleen kaikilla tasoilla, noudattaen kuitenkin unionin oikeutta, henkilötietojen suojaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 16 artiklan mukaista elinkeinovapautta. Olisi tarpeen yksilöidä hyviä käytäntöjä, ja niitä olisi suositeltava kaikille toimijoille, kuten verkkokaupan markkinapaikoille, kuljetus- ja logistiikkapalvelujen tarjoajille, maksupalveluntarjoajille, sosiaalisen median palveluntarjoajille, verkkotunnuspalvelujen tarjoajille jne. Toiseksi yhteistyötä ja tiedonvaihtoa olisi lisättävä. Tämä koskee kaikkia toimivaltaisia viranomaisia, myös markkinavalvontaviranomaisia, joilla ei tällä hetkellä ole toimivaltaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan suhteen. Lisäksi olisi edistettävä edelleen erityisten välineiden, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaportaalin (IPEP) ja markkinavalvontaa koskevan tieto- ja viestintäjärjestelmän (ICSMS), käyttöä sekä väärennöksiksi epäillyistä vaarallisista tuotteista ilmoittamiseen tarkoitetun Safety Gate järjestelmän käyttöä.

(11)

Kuljetus- ja logistiikkapalvelujen tarjoajilla on keskeinen rooli tavaroiden myynnissä ja jakelussa, ja ne ovat välttämättömiä toimitusketjujen luotettavuuden varmistamiseksi. Oikeudenloukkaajat voivat kuitenkin käyttää kuljetus- ja logistiikkapalveluja vääriin tarkoituksiin.

(12)

Vastaavasti maksupalvelut voivat olla oikeudenhaltijoiden toiminnan kannalta keskeisiä, mutta niitä voidaan myös käyttää teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan tukemiseen. Joissakin tapauksissa erilaisten maksupalvelujen käyttö voi mahdollistaa sellaisten käytäntöjen kehittämisen, jotka i) vaikeuttavat rahavirtojen jäljittämistä ja ii) vaikeuttavat sen havaitsemista, että maksupalveluja mahdollisesti käytetään teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaan toimintaan.

(13)

Sosiaalisen median kasvavan suosion myötä on kehitetty uusia keinoja, jotka voivat mahdollistaa sosiaalisen median väärinkäytön teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaan toimintaan. Tämä asettaa uusia haasteita sosiaalisen median palveluntarjoajille, oikeudenhaltijoille ja toimivaltaisille viranomaisille ja korostaa yhteistyön tarvetta. Tällä alalla hyvien käytäntöjen edistäminen keskeisten välityspalvelujen tarjoajien keskuudessa voisi auttaa tukemaan johdonmukaista politiikkaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaa toimintaa vastaan.

(14)

Verkkotunnuksilla on verkkoympäristössä erittäin tärkeä rooli, mutta myös niitä voidaan käyttää tukemaan verkossa tapahtuvaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaa toimintaa. Näin on esimerkiksi silloin, kun teollis- ja tekijänoikeuksia käytetään vilpillisesti verkkotunnuksen nimessä (ns. verkkotunnuksen valtaus tai kirjoitusvirheharhautus) tai kun verkkotunnus johtaa verkkosivustolle, joka tukee teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaa toimintaa. Verkkotunnusten rekisteröintitiedot (WHOIS-tiedot) ovat tärkeitä verkkotunnusjärjestelmän turvallisuuden, vakauden ja häiriönsietokyvyn kannalta. Tästä syystä direktiivissä (EU) 2022/2555 velvoitetaan jäsenvaltiot edellyttämään, että aluetunnusrekisterit ja verkkotunnusten rekisteröintipalveluja tarjoavat toimijat keräävät ja ylläpitävät tarkkoja ja täydellisiä verkkotunnusten rekisteröintitietoja erityisessä tietokannassa, jotta verkkotunnusten haltijat voidaan tunnistaa ja niihin voidaan ottaa yhteyttä. Pääsy tiettyihin verkkotunnusten rekisteröintitietoihin on annettava, kun pääsyä oikeutetusti pyytävä esittää asiaa koskevan lainmukaisen ja asianmukaisesti perustellun pyynnön. Pyyntöön on vastattava ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa 72 tunnin kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Direktiivin (EU) 2022/2555 mukaan pääsyä oikeutetusti pyytävillä tarkoitetaan kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka esittävät pyynnön unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön nojalla. Verkkotunnusten rekisteröintitietojen tarkkuudella ja täydellisyydellä voi myös olla tärkeä rooli teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnassa. Ainoastaan silloin, kun väitetyn oikeudenloukkaajan henkilöllisyys ja hänen yhteystietonsa voidaan paljastaa unionin oikeuden mukaisesti ja erityisesti henkilötietojen suojaa, yksityisyyden suojaa ja elinkeinon harjoittamista koskevien perusoikeuksien mukaisesti, oikeudenloukkaaja voidaan saattaa vastuuseen loukkauksesta ja mahdollisista vahingoista. Tämä ei rajoita puolustautumisoikeuksia, ottaen huomioon käsiteltävän asian olosuhteet ja takeet, jotka ovat tarpeen kustannusten kattamiseksi ja vastaajalle aiheutuneen vahingon korvaamiseksi direktiivin 2004/48/EY 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(15)

Verkkomarkkinoiden valvominen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan varalta voi olla oikeudenhaltijoille kallis ja resursseja vievä tehtävä. Siksi olisi laajennettava vapaaehtoisia hyviä käytäntöjä, kuten nykyistä verkkotunnustieto- ja hälytysjärjestelmää, jota.eu-aluetunnusta hallinnoiva EURid-rekisteri ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, jäljempänä ’EUIPO’, ylläpitävät .eu-aluetunnuksen osalta. Tämän yhteistyön tarkoituksena on parantaa EU:n tavaramerkkien haltijoiden tietoisuutta niiden teollis- ja tekijänoikeuksien turvaamisesta sekä tarjota luotettavaa tietoa.eu-verkkotunnuksista ja niiden saatavuudesta.

(16)

Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö on olennaisen tärkeää teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan torjunnassa. Yksi ensimmäisistä esteistä yhteistyön aloittamiselle on se, että ei ole nimetty jäsenvaltion sisäistä tai rajojen yli toimivaa yhteyspistettä käsittelemään teollis- ja tekijänoikeuksiin ja niitä loukkaavaan toimintaan liittyviä aiheita. Yhteyspisteen puuttuminen estää teollis- ja tekijänoikeuksien nopean ja ketterän valvonnan ja vaikuttaa sidosryhmien väliseen yhteistyöhön. Kuten kannanottopyyntöön annetuissa vastauksissa korostettiin, tämä ongelma voitaisiin kuitenkin helposti korjata nimeämällä yksi yhteyspiste teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa varten.

(17)

Koordinointia ja tiedonvaihtoa voitaisiin parantaa huomattavasti, jos asianomaiset talouden toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset käyttäisivät laajemmin nykyisiä välineitä, kuten ICSMS- ja Safety Gate -järjestelmiä tai IPEP-alustaa, teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan torjumiseksi. IPEP on EUIPOn kehittämä alusta, joka mahdollistaa suojatun viestinnän oikeudenhaltijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksesta epäiltyjä tavaroita koskevien tullin toimenpiteitä koskevien hakemusten, jäljempänä ’toimenpidehakemukset’, sähköisessä hallinnoinnissa. Jotkin jäsenvaltiot ovat kehittäneet oman elinkeinonharjoittajille tarkoitetun portaalinsa samaa tarkoitusta varten. Tällaiset välineet helpottavat sekä oikeudenhaltijoiden että tulliviranomaisten työtä tarjoamalla oikeudenhaltijoille keskitettyjä asiointipisteitä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. EUIPO on käynnistänyt IPEP-alustan laajentamisen ja asettanut sen myös välittäjien saataville, alkaen verkkokaupan markkinapaikoista. Tämä tarkoittaa, että verkkokaupan markkinapaikat voivat nyt helposti tarkistaa teollis- ja tekijänoikeudet ja aloittaa tarvittaessa yhteydenpidon asianomaisten oikeudenhaltijoiden kanssa. Jotta tämä väline voisi saavuttaa koko potentiaalinsa, oikeudenhaltijoiden ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on lisättävä sen käyttöä edelleen.

(18)

Monet markkinavalvontaviranomaiset, jotka löytävät todisteita väitetyistä väärennetyistä tai laittomasti valmistetuista tavaroista, eivät ryhdy toimiin esimerkiksi i) ilmoittaakseen havainnoista ICSMS:ssä, ii) tehdäkseen yhteistyötä oikeudenhaltijoiden tai toimivaltaisten viranomaisten kanssa IPEP:n kautta tai iii) lähettääkseen varoituksia vaarallisista tuotteista Safety Gate -järjestelmän kautta, joka on vaarallisia muita tuotteita kuin elintarvikkeita koskeva EU:n pikahälytysjärjestelmä. Näin menetetään tilaisuuksia edistää teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan torjuntaa. Lisäksi monilla markkinavalvontaviranomaisilla ei ole valtuuksia valvoa teollis- ja tekijänoikeuksia, vaikka niillä muutoin voi olla keskeinen rooli väärennösten torjunnassa (18). Väärennökset takavarikoidaan usein jo rajalla, mutta ne voidaan havaita myös vasta toimitusketjun varrella esimerkiksi laadunvalvontatarkastuksissa. Jäsenvaltioiden olisi siksi edistettävä markkinavalvontaviranomaisten roolia väärennösten torjunnassa. Markkinavalvonta- ja muiden lainvalvontaviranomaisten valmiuksien vahvistamiseksi voidaan jäsenvaltion pyynnöstä antaa teknistä tukea teknisen tuen välineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/240 (19) mukaisesti.

(19)

EUIPO tekee yhteistyötä useiden jäsenvaltioissa toimivien kansallisten teollis- ja tekijänoikeusvirastojen kanssa luodakseen kokoelman keskeisistä kansallisista teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyvistä tuomioista. Osallistuvat virastot ja yhteisön kasvilajikevirasto ovat vuodesta 2014 lähtien olleet mukana keräämässä järjestelmällisesti keskeisiä täytäntöönpanotuomioita, jotka asetetaan saataville eSearch-oikeustietokannassa. Kokoelma sisältää kaikentyyppisiä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia tuomioita kaikista jäsenvaltioista, ja se kattaa sekä siviili- että rikosasiat. Näitä tuomioita pidetään keskeisinä, koska ne edustavat oikeuskäytännön uutta suuntausta tai kehitystä. Rikosasioita seurataan myös teollis- ja tekijänoikeusasioita käsittelevien syyttäjien eurooppalaisen verkoston (EIPPN) puitteissa. Tietoisuuden lisääminen, teollis- ja tekijänoikeusvirastojen säännöllinen osallistuminen ja tällaisten tietokantojen laajempi käyttö voisivat parantaa huomattavasti teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa.

(20)

Jatkuva yhteistyö EUIPOn ja EU:n täytäntöönpanoelinten välillä on tärkeää teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjunnan tehostamiseksi. Tähän kuuluu myös sellaisten yhteistyötoimien tukeminen kuin Euroopan monialainen rikosuhkien torjuntafoorumi (EMPACT), joka on jäsenvaltioiden vetämä yhteistyöfoorumi järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden, kuten teollis- ja tekijänoikeusrikollisuuden, aiheuttamien uhkien tunnistamiseksi, priorisoimiseksi ja niihin puuttumiseksi. Teollis- ja tekijänoikeuksia valvovan yhteisön olisi osallistuttava tämän monialaisen yhteistyöfoorumin toimintaan.

(21)

Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt tarjoavat kustannustehokkaan, nopean ja tehokkaan vaihtoehdon perinteisille oikeuskäsittelyille, erityisesti rajat ylittävissä riita-asioissa sekä pk-yrityksille. Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttömahdollisuuksia olisi siksi laajennettava kattamaan kaikentyyppiset teollis- ja tekijänoikeusriidat, myös verkkotunnuksia koskevat riidat.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/29/EY (20) ja direktiivissä 2004/48/EY annetaan oikeudenhaltijoille mahdollisuus hakea kieltoa tai määräystä sellaista välityspalvelujen tarjoajaa vastaan, jonka palveluja kolmas osapuoli käyttää niiden teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen. Direktiivissä 2004/48/EY säädetään myös välittömiä loukkauksia koskevista väliaikaisista rikkomusmenettelyistä. Siinä säädetään, että kun teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteava oikeuden päätös on tehty, oikeusviranomaiset voivat antaa oikeudenloukkaajaa vastaan kieltotuomion, jonka tarkoituksena on kieltää loukkauksen jatkaminen. Tällaisia dynaamisia kieltoja on tähän mennessä käytetty vain muutamissa jäsenvaltioissa. Niiden soveltamisala ja vaatimukset vaihtelevat eri lainkäyttöalueilla muun muassa sen suhteen, missä määrin tuomioistuimen määräyksessä voidaan määrätä erityisiä teknisiä toimenpiteitä kiellon täytäntöönpanemiseksi (21). Marraskuun 29 päivänä 2017 annetussa komission tiedonannossa ”Ohjeita teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY tietyistä näkökohdista” (22) todettiin, että kiellot voivat tietyissä tapauksissa menettää jonkin verran tehoaan määrätyn kiellon kohteena olevassa aineistossa tapahtuvien muutosten vuoksi. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun perustetaan niin sanottuja peilisivustoja muilla verkkotunnuksilla, jolloin kielto ei vaikuta niihin. Näin ollen dynaamiset kiellot voisivat tiettyjä takeita noudattaen olla tehokas keino estää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksen jatkuminen sekä verkossa että sen ulkopuolella. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (23) mukaisesti dynaamisia kieltoja määrättäessä olisi otettava huomioon perusoikeudet, erityisesti perusoikeuskirjan 11 artiklan mukainen oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen sekä 16 artiklan mukainen elinkeinovapaus.

(23)

Teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava toiminta koskee usein useita lainkäyttöalueita ja erityyppisiä välityspalveluja sekä verkossa että sen ulkopuolella. Tämän takia on tärkeää helpottaa tiedonsaantia ja tietojen jakamista kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kesken teollis- ja tekijänoikeuksien valvontasyklin aikana, jotta voidaan tunnistaa ja tutkia teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaa toimintaa sekä toteuttaa siihen liittyviä syytetoimia, edellyttäen että tällainen pääsy tietoihin ja tietojen jakaminen noudattaa kaikilta osin unionin oikeutta, myös henkilötietojen suojan ja yksityisyyden osalta. Direktiivin 2004/48/EY 8 artiklassa säädetään jo oikeudesta saada tietoja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta tapauksissa, joissa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaa toimintaa harjoitetaan kaupallisessa laajuudessa. Tätä oikeutta sovelletaan ainoastaan kaupallisessa laajuudessa toteutettua teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevien oikeudenkäyntien yhteydessä ja kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä. Tiedonsaantioikeuden merkitystä ei kuitenkaan pidä aliarvioida. Kuten unionin tuomioistuin (24) on äskettäin muistuttanut, tiedonsaantioikeudella on merkitystä tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden säilyttämisessä, ja sillä viime kädessä turvataan mahdollisuus käyttää tehokkaasti perusoikeuskirjan 17 artiklassa vahvistettua omistusoikeutta, joka sisältää myös teollis- ja tekijänoikeudet.

(24)

Sidosryhmien kuulemisen aikana sidosryhmät kuitenkin huomauttivat, että tiedonsaantioikeuteen liittyy epävarmuutta, ja pyysivät lisäohjeita oikeuden soveltamisen edellytyksistä, tietojen tyypistä ja oikeuden suhteesta tietosuojaan, jotta oikeudenhaltijoiden ja välittäjien välistä tiedonsaantioikeutta voitaisiin parantaa.

(25)

Unionin tuomioistuin on todennut asiassa C-597/19, että direktiivin 2004/48/EY 8 artiklan 1 kohdassa oikeudenhaltijan hyväksi säädetty tiedonsaantioikeus on loukkausta koskevasta oikeudenkäynnistä erillinen menettely. Tietopyyntö voidaan esittää erillisessä oikeudenkäynnissä, koska kaikkia merkityksellisiä tietoja ei ole aina mahdollista pyytää sellaisen oikeudenkäynnin yhteydessä, joka johtaa teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteamiseen. Teollis- tai tekijänoikeuden haltija voi esimerkiksi tulla tietoiseksi oikeuden loukkauksen laajuudesta vasta oikeudenkäynnin lopullisen päättymisen jälkeen (25). Direktiivin 2004/48/EY 8 artiklan 1 kohdassa säädetyn tiedonsaantioikeuden käyttäminen ei rajoitu oikeudenkäynteihin, joiden tarkoituksena on teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteaminen. Direktiivin 8 artiklassa säädetyllä tietopyynnöllä on eri tarkoitus kuin kanteella, jossa vaaditaan teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteamista. Asiassa C-628/21 unionin tuomioistuin totesi, että jos tähän tietopyyntöön sovellettaisiin samoja näyttövaatimuksia kuin kanteeseen, jossa vaaditaan sen toteamista, että teollis- tai tekijänoikeutta on loukattu, direktiivin 8 artiklalla käyttöön otettu itsenäinen menettely, joka on yksi unionin oikeuden erityispiirteistä, menettäisi suuren osan käytännön merkityksestään. Sen vuoksi on tarpeen erottaa direktiivin 2004/48/EY 8 artiklan mukaisen tietopyynnön tehtävä teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteamista koskevasta kanteesta.

(26)

Toinen keskeinen tekijä teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa koskevassa politiikassa on asianmukaisen vahingonkorvauksen maksaminen, jos tuomioistuin toteaa teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen, kuten direktiivin 2004/48/EY 13 artiklassa säädetään. Sidosryhmien kuulemisissa sidosryhmät totesivat, että vahingonkorvaukset eivät useinkaan ole asianmukaisia oikeudenhaltijalle aiheutuneen tosiasiallisen vahingon korvaamiseksi. Kuten unionin tuomioistuin totesi asiassa C99/15, aineeton vahinko, kuten teoksen tekijän maineelle aiheutunut vahinko, mikäli se näytetään toteen, on tekijälle tosiasiallisesti koituneen vahingon osatekijä (26). Direktiiviä 2004/48/EY sovelletaan erityisesti kansallisessa lainsäädännössä säädetyistä keinoista riippumatta, paitsi jos nämä keinot voivat olla oikeudenhaltijoille suotuisampia. Direktiivissä 2004/48/EY vahvistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa koskevat vähimmäisvaatimukset, eikä se estä jäsenvaltioita säätämästä suojaavammista toimenpiteistä, edellyttäen että ne ovat unionin oikeuden mukaisia. Sen vuoksi se, että direktiivissä 2004/48/EY ei velvoiteta jäsenvaltioita säätämään ”rankaisevista” vahingonkorvauksista, ei saisi estää tällaisen toimenpiteen käyttöönottoa kansallisella tasolla.

(27)

Asetus (EU) N:o 608/2013 yhdessä parhaillaan tarkistettavana olevan asetuksen (EU) N:o 952/2013 yleisten sääntöjen kanssa antaa tulliviranomaisille mahdollisuuden ottaa haltuunsa tai takavarikoida tavaroita, joiden epäillään loukkaavan teollis- ja tekijänoikeuksia. Direktiivin 2004/48/EY mukaan muut toimivaltaiset viranomaiset voivat takavarikoida tavaroita todisteiden suojaamiseksi, ja tuomioistuin voi määrätä kyseiset tavarat hävitettäväksi pääasiaa koskevan ratkaisun perusteella. Jos tavaroiden haltija kiistää tavaroiden hävittämisen ja oikeudenhaltija aloittaa tuomioistuinmenettelyn, tulliviranomaisten haltuunottamien tavaroiden on pysyttävä varastossa koko menettelyn ajan. Sidosryhmien kuulemisen yhteydessä oikeudenhaltijat kertoivat olevansa huolissaan kustannuksista, jotka liittyvät tulliviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten takavarikoimien tai haltuunottamien tavaroiden varastointiin ja hävittämiseen. Nämä kustannukset eivät rajoitu varastointiin ja hävittämiseen, vaan niihin sisältyvät myös muut asiaan liittyvät kustannukset, kuten käsittely-, tarkastus- ja kuljetuskustannukset. Joissakin tapauksissa oikeudenhaltijat saattavat pitää näitä kustannuksia liian korkeina ja päättää siksi olla panematta teollis- ja tekijänoikeuksiaan täytäntöön (27).

(28)

Yksi tärkeä näkökohta teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden hävittämisessä liittyy hävittämisen ympäristövaikutuksiin. On tärkeää, että teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden varastointi ja hävittäminen toteutetaan siten, että vältetään ihmisten terveyden vaarantuminen ja ympäristön vahingoittuminen. Teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden hävittäminen ympäristön kannalta turvallisella tavalla on edelleen tärkeällä sijalla Maailman henkisen omaisuuden järjestön asialistalla. Lisäksi Maailman tullijärjestö on laatinut ohjeet takavarikoitujen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden ympäristöystävällisestä hävittämisestä. EU:ssa tulliviranomaisten takavarikoimien teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden kierrättäminen tai hävittäminen edellyttää tulliviranomaisten päätöstä ja siihen liittyvien tullimuodollisuuksien suorittamista. Lisäksi se edellyttää oikeudenhaltijan suostumusta. Asianomaisten sidosryhmien on pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan, että teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat tavarat hävitetään ympäristön kannalta turvallisella ja järkevällä tavalla.

(29)

Teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava toiminta on kannattavaa liiketoimintaa, koska teollis- ja tekijänoikeuksiin voi liittyä suurta arvoa ja koska havaitsemisen ja valvonnan todennäköisyys on suhteellisen pieni. Tämä voi johtaa siihen, että rikollisjärjestöt harjoittavat teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaa toimintaa rahanpesun, veronkierron, ihmiskaupan ja pakkotyön kaltaisen rikollisuuden ohella.

(30)

Unionin tuomioistuin on todennut asiassa C-655/21 (28), että kun jäsenvaltiot täyttävät teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdystä sopimuksesta, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, johtuvia velvoitteita, kyseisen sopimuksen 61 artiklasta johtuvat velvoitteet mukaan luettuina, niiden on katsottava soveltavan unionin oikeutta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jäsenvaltioiden välillä on eroja TRIPS-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitetuissa rikosoikeudellisissa seuraamuksissa, joita määrätään kaupallisessa laajuudessa tapahtuvasta harkitusta tavaramerkkien väärentämisestä tai tekijänoikeuspiratismista. Tällaisten rikosten vakavimmista muodoista eli neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS (29) 1 artiklassa määriteltyjen rikollisjärjestöjen tekemien rikosten osalta määrättävän vankeusrangaistuksen enimmäiskesto vaihtelee EU:ssa. Jäsenvaltioita kannustetaan arvioimaan uudelleen, ovatko tällaisista rikoksista niiden kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut rikosoikeudelliset seuraamukset riittäviä varoittavan vaikutuksen aikaansaamiseksi ja ovatko ne johdonmukaisia vakavuudeltaan vastaaviin rikoksiin sovellettavien seuraamusten kanssa, jotta varmistetaan tehokas täytäntöönpano ja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen, ottaen huomioon EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö, mukaan lukien asia C-655/21. Niitä kehotetaan myös arvioimaan, vastaavatko tällaisista rikoksista määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset asianmukaisesti aiheutunutta vahinkoa, samalla kun varmistetaan unionin ja kansainvälisen oikeuden sovellettavien sääntöjen noudattaminen, myös kaikkien asianomaisten osapuolten perusoikeuksien suojelun osalta.

(31)

Lisäksi joillakin jäsenvaltioilla ei ole lainvalvonta- tai syyttäjäviranomaisia, jotka olisivat erikoistuneet teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviin rikoksiin. Tämä haittaa tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä oikeuksien valvonnassa ja vaikeuttaa toimivaltaisten viranomaisten tietämyksen ylläpitämistä. Peitetutkintamenetelmien käyttö (esim. puhelujen kuuntelu, tietojen sieppaaminen ja peiteoperaatiot) voi tehostaa rikollisjärjestöjen tekemien rikosten rajat ylittävää tutkintaa, samalla kun varmistetaan unionin ja kansainvälisen oikeuden sovellettavien sääntöjen noudattaminen, myös kaikkien asianomaisten osapuolten perusoikeuksien suojelun osalta. Samoin talousrikostutkinta, mukaan lukien verkkomainontaa ja kryptovaluuttojen (30) käyttöä koskevat tutkimukset, sekä toimivaltaisten tutkintayksiköiden ja syyttäjien riittävä erikoistuminen ovat erittäin tärkeitä. Asiaankuuluvien tutkintayksiköiden erikoistuminen jäsenvaltioissa helpottaisi myös poliisin, tullin ja syyttäjien EU:n laajuisten fokusryhmien perustamista yhteistyössä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Eurojustin kanssa. Sen vuoksi olisi edistettävä voimakkaasti sellaisten erikoistuneiden tutkintayksiköiden käyttöä, joilla on asianmukaiset resurssit, samalla kun varmistetaan unionin ja kansainvälisen oikeuden sovellettavien sääntöjen noudattaminen, myös kaikkien asianomaisten osapuolten perusoikeuksien suojelun osalta.

(32)

Uudet ja nopeasti kehittyvät teknologiat voivat aiheuttaa haasteita ja tarjota uusia mahdollisuuksia teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnalle. Tekoälyjärjestelmiä, kuten automaattisia sisällöntunnistusjärjestelmiä ja koneoppimisalgoritmeja, voidaan käyttää väärennettyjen tai laittomasti valmistettujen tuotteiden havaitsemiseen tai tällaisten tuotteiden myynninedistämiseen tai jakeluun liittyvien mallien tunnistamiseen, ja niistä voi tulla keskeisiä teknologioita teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan torjunnassa. Talouden toimijoita kehotetaan noudattamaan varovaisuutta tekoälyjärjestelmiä käyttäessään ja välttämään julkistamattomien luottamuksellisten tietojen, taitotiedon tai liikesalaisuuksien syöttämistä tällaisiin järjestelmiin, koska tämä voi estää saamasta teollis- ja tekijänoikeussuojaa tällaisille tiedoille myöhemmässä vaiheessa. Tekoälyn tuomien haasteiden ja mahdollisuuksien selvittäminen voi olla vaikeaa erityisesti pk-yrityksille. Jäsenvaltioita ja teollisuuden sidosryhmiä kannustetaan siksi osallistumaan sellaisen kattavan tarkistuslistan laatimiseen, joka sisältäisi pk-yrityksille suunnattua arvokasta tietoa, ohjeita ja käytännön strategioita. Tämä auttaisi edistämään innovointia, suojelemaan teollis- ja tekijänoikeuksia ja varmistamaan tekoälyteknologioiden vastuullisen käyttöönoton EU:n liiketoimintaympäristössä.

(33)

Väärentämistä ja piratismia torjuvien teknologioiden markkinat ovat monimutkaiset ja kehittyvät nopeasti. Oikeudenhaltijoilla voi olla vaikeuksia toimia näillä markkinoilla ja löytää sopivia teknisiä ratkaisuja tai teknologian tarjoajia. Väärentämistä torjuvien teknologioiden käytöstä kiinnostuneita oikeudenhaltijoita voidaan kuitenkin tukea esimerkiksi EUIPOn väärentämistä ja piratismia torjuvia teknologioita koskevan oppaan kaltaisilla resursseilla. Esimerkiksi hajautetun tilikirjan teknologia (muun muassa lohkoketjupohjainen teknologia) soveltuu hyvin toimitusketjun jäljitettävyyden ja avoimuuden lisäämiseen, kuten myös digitaalinen tuotepassi (31), mikä voi auttaa tunnistamaan ja lopettamaan teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat toimet. Lohkoketjuun tallennetut tokenisoidut tiedot tavaroiden toimitusketjureitistä ovat muuttumattomia ja avoimia, ne dokumentoivat kaikki tavaroihin liittyvät transaktiot ja siirrot ja niitä voidaan käyttää todisteina kansallisen prosessilainsäädännön mukaisesti.

(34)

Eurooppalainen lohkoketjupalveluinfrastruktuuri (EBSI) koostuu yhteenliitettyjen solmukohtien vertaisverkosta, jolla on lohkoketjupohjainen palveluinfrastruktuuri. EBSI-järjestelmää rakennetaan iteratiivisesti keskittyen ensin muutamiin käyttötapauksiin (sovelluksiin), joita laajennetaan ajan mittaan. Lopulta myös yksityiset yritykset ja organisaatiot voivat liittyä EBSI-järjestelmään ja käyttää sitä palveluna.

(35)

EUIPOn eurooppalainen tuotteiden ja logistiikkapalvelujen todentamisjärjestelmä, jäljempänä ’EBSI-ELSA’, on lohkoketjupohjainen pilottijärjestelmä, jonka tavoitteena on yhdistää kaikki asiaankuuluvat osapuolet ja niiden järjestelmät toisiinsa tuotteiden aitouden varmistamiseksi koko toimitusketjussa ja mahdollisesti sen ulkopuolella. Kun tuote liitetään tähän Blockathon-foorumin ylläpitämään infrastruktuuriin, sille luodaan digitaalinen kaksonen, johon tallennetaan tiedot, jotka osoittavat tuotteen aitouden. Tämä järjestelmä antaisi sidosryhmille keinot siirtää tuote yhdessä sen virtuaalisen vastineen kanssa, ja jälkimmäiseen merkittäisiin tuotemerkin omistajan muuttumaton digitaalinen allekirjoitus. Järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden jakaa digitaalisia tietoja logistiikkaketjun eri osapuolten, kuten välittäjien ja toimivaltaisten viranomaisten, kanssa.

(36)

Hiljattain annetussa Web 4.0:aa ja virtuaalimaailmoja koskevassa tiedonannossa (32) esitetään internetin neljättä sukupolvea eli Web 4.0:aa koskeva EU:n strategia. Siinä Web 4.0 määritellään uraauurtavaksi teknologiseksi siirtymäksi kohti maailmaa, jossa ihmiset ja koneet ovat saumattomasti yhteydessä toisiinsa. Virtuaalimaailmojen kehityksen edetessä on odotettavissa uusia haasteita teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnassa ja väitettyjen oikeudenloukkaajien tunnistamisessa, kuten ei-korvattaviin tokeneihin (NFT) liittyvien teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnassa. Nämä haasteet edellyttävät lisäseurantaa ja sidosryhmien vuoropuhelua.

(37)

NFT:t ovat digitaalisia hyödykkeitä, jotka osoittavat lohkoketjuteknologiaa käyttävän tietyn digitaalisen tuotteen tai sisällön ainutlaatuisuuden ja aitouden. Kullakin NFT:llä on yksilöllinen salaustunniste, joka erottaa sen muista tokeneista, mikä tekee siitä harvinaisen ja todennettavan. NFT:t voivat muun muassa mahdollistaa sen, että tekijät voivat tokenisoida ja myydä (digitaalisia tai fyysisiä) teoksiaan ja samalla antaa ostajalle todisteen teoksen ainutlaatuisuudesta. Lisäksi ne mahdollistavat tällaisten teosten kauppaamisen ja esittelyn verkkoalustoilla suojatulla ja hajautetulla tavalla. NFT:n omistaminen ei kuitenkaan merkitse sen sisältämän tai siinä viitatun kohde-etuuden omistamista. Vaikka NFT:n omistus yleensä antaa omistajalle yksinoikeuden itse NFT:hen (ja siten oikeuden siirtää tai myydä tokenisoidun kohde-etuuden tai esitellä sitä), se ei välttämättä anna mitään oikeuksia alkuperäiseen fyysiseen tai digitaaliseen omaisuuteen, koska nämä ovat edelleen erillisiä oikeudellisia käsitteitä.

(38)

Komissio ja EUIPO käynnistivät 1. tammikuuta 2021 pk-yritysrahaston (33), joka tarjoaa taloudellista tukea pk-yrityksille, joihin covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat vaikuttaneet. Aloitteen tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä hallinnoimaan teollis- ja tekijänoikeussalkkujaan. Vuonna 2024 rahasto jatkaa pk-yritysten tukemista teollis- ja tekijänoikeuksiensa hallinnoimisessa korvaamalla kansallisen teollis- ja tekijänoikeusviraston nimeämän teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysiin (IP Scan) erikoistuneen asiantuntijan (34) antamasta alustavasta neuvonnasta aiheutuvat kustannukset (IPR-arvosetelien avulla). Tähän neuvontaan tai ohjaukseen sisältyy toimien suositteleminen mahdollisten nykyisten teollis- ja tekijänoikeusloukkausten ratkaisemiseksi ja tulevien loukkausten ehkäisemiseksi. IPR-arvoseteli ei kata virallisia täytäntöönpanotoimia, kuten kieltokirjeiden laatimista tai riita-asioiden vireillepanoa. Tämän lisävälineen avulla pk-yritykset voivat saada neuvontaa tai ohjausta esimerkiksi silloin, kun i) pk-yritys saa tietoonsa, että kolmas osapuoli on loukannut sen teollis- ja tekijänoikeuksia, ii) on olemassa riski siitä, että kolmas osapuoli syyttää pk-yritystä kolmannen osapuolen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisesta, tai iii) pk-yrityksen on tarpeen toteuttaa teollis- ja tekijänoikeuksiensa valvontaan liittyviä ennaltaehkäiseviä toimia.

(39)

Maailmantalouden digitalisoituessa on kasvanut riski siitä, että julkistamatonta taitotietoa ja liiketoimintatietoa (liikesalaisuuksia) hankitaan, käytetään ja paljastetaan laittomasti kyberhyökkäysten avulla. Kyberhyökkäykset käsittävät myös taloudellisen toiminnan, jonka tarkoituksena on hankkia liikesalaisuuksia, jotka voisivat myöhemmin saada teollis- tai tekijänoikeussuojan. Pk-yritykset ovat alttiimpia kyberhyökkäyksille kuin suuret yritykset, koska niiden tietoisuus kyberturvallisuudesta on puutteellista ja koska niiden kyberturvallisuustoimenpiteet ovat riittämättömiä. Kyberhyökkäykset aiheuttavat pk-yrityksille myös vakavaa taloudellista haittaa ja heikentävät niiden yleistä kilpailukykyä. Kuten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin, komissio valmistelee pk-yrityksille suunnattua tiedotusvälineistöä, joka auttaa niitä ehkäisemään liikesalaisuuksiin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä ja reagoimaan niihin.

(40)

Suurin osa Euroopan kansalaisista sanoo ymmärtävänsä hyvin teollis- ja tekijänoikeuksien käsitteen, ja merkittävä enemmistö (93 %) pitää teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua tärkeänä. Euroopan kansalaiset ovat myös laajalti tietoisia väärentämisen kielteisistä vaikutuksista, ja suuri enemmistö (noin 80 %) eurooppalaisista katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava toiminta i) tukee epäeettistä toimintaa ja rikollisjärjestöjä, ii) vaikuttaa yrityksiin ja uhkaa työpaikkoja ja iii) muodostaa uhan terveydelle, turvallisuudelle ja ympäristölle. Tästä huolimatta yli neljännes nuorista eurooppalaisista (15–24-vuotiaista) on tarkoituksellisesti ostanut ainakin yhden väärennetyn tuotteen verkosta (35), mikä osoittaa, että tarvitaan kohdennettuja toimia tämän suuntauksen kääntämiseksi, todisteiden keräämisen tehostamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi terveys- ja turvallisuusriskeistä, joita väärennettyjen tuotteiden ostamiseen liittyy. Tähän liittyen EUIPO on perustanut jäsenvaltioiden opetusministeriöiden asiantuntijoista ja kansallisten teollis- ja tekijänoikeusvirastojen edustajista koostuvan verkoston, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen asiaankuuluvat päätöksentekijät ja laatia yhteinen lähestymistapa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan koulutukseen. Yksi tämän verkoston näkyvimmistä tuloksista on Ideas Powered @ School -hanke, jossa tuotetaan ja kootaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa koulutusmateriaalia.

(41)

Jotta toimivaltaiset viranomaiset, kuten tulliviranomaiset, poliisi ja syyttäjäviranomaiset, voisivat toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti, niillä on oltava tarvittava perusteellinen tietämys teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisesta ja valvonnasta ja niiden on pysyttävä ajan tasalla alan viimeisimmistä suuntauksista ja teknologisesta kehityksestä. EUIPO ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL) ovat jo perustaneet tulli-, poliisi-, syyttäjä- ja markkinavalvontaviranomaisille suunnatun teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevän virtuaalikoulutuskeskuksen. EUIPO ja CEPOL ovat myös luoneet näille ryhmille räätälöityjä koulutusresursseja ja -materiaaleja. Lisäksi toimivaltaisille kansallisille viranomaisille voidaan jäsenvaltion pyynnöstä antaa teknistä tukea asetuksen (EU) 2021/240 mukaisesti.

(42)

Väärennettyjen lääkkeiden kauppa EU:ssa on lisääntynyt viime vuosina (36), ja lääkkeet olivat vuonna 2020 EU:n ulkorajoilla seitsemänneksi eniten takavarikoitujen tuotteiden ryhmä. Väärennettyjä lääkkeitä mainostetaan ja myydään laajasti myös verkossa. Ne sisältävät usein myrkyllisiä, huonolaatuisia tai väärin annosteltuja ainesosia, joten niitä pidetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/83/EY (37) tarkoitettuina lääkeväärennöksinä. Kuluttajia olisi autettava tunnistamaan väärennettyjä lääkkeitä verkossa myyvät verkkosivustot. Huolimatta siitä, että direktiivissä 2001/83/EY on vuodesta 2011 lähtien vahvistettu säännöt yhteisestä tunnuksesta, jonka avulla kuluttajat voivat tunnistaa lailliset verkkoapteekit, kuluttajien tietoisuus on edelleen hyvin vähäistä tällä alalla.

(43)

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta ja valvonnasta kolmansissa maissa annetun komission kertomuksen (38) tarkoituksena on tiedottaa oikeudenhaltijoille, erityisesti pk-yrityksille, mahdollisista riskeistä, joita voi kohdistua niiden teollis- ja tekijänoikeuksiin, kun ne harjoittavat liiketoimintaa tietyissä EU:n ulkopuolisissa maissa. Näin yritykset voivat suunnitella liiketoimintastrategioita ja toimia, joilla ne voivat suojella aineettoman omaisuutensa, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien, arvoa. Komissio on perustanut pk-yrityksille tarkoitettuja teollis- ja tekijänoikeuksien neuvontapalveluja Kiinaan, Latinalaiseen Amerikkaan, Kaakkois-Aasiaan, Intiaan ja Afrikkaan tukemaan EU:n yrityksiä, jotka pyrkivät suojaamaan ja valvomaan teollis- ja tekijänoikeuksiaan näillä alueilla. Nämä palvelut auttavat EU:n talouden toimijoita tutustumaan oikeudelliseen ympäristöön ennen liiketoiminnan aloittamista näillä alueilla.

(44)

Komission säännöllisesti laatimassa väärennösten ja piratismin seurantalistassa annetaan esimerkkejä markkinapaikoista ja palveluntarjoajista, joiden ylläpitäjät tai omistajat sijaitsevat EU:n ulkopuolella ja joiden väitetään harjoittavan väärentämistä ja piratismia, helpottavan niitä tai hyötyvän niistä. Seurantalistan tarkoituksena on saada ylläpitäjät ja omistajat sekä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja hallitukset toteuttamaan tarvittavat toimet teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden ja palvelujen saatavuuden vähentämiseksi näillä markkinoilla. Seurantalistan avulla pyritään myös lisäämään kuluttajien tietoisuutta ympäristö-, tuoteturvallisuus- ja muista riskeistä, joita mahdollisilta ongelmallisilta markkinapaikoilta ostamiseen voi liittyä. Seurantalista laaditaan yhteistyössä Europolin ja EUIPOn kanssa, joiden asiantuntemus erityisesti sosiaalisesta mediasta ja verkkoalustoista auttaa laatimaan perusteellisemman analyysin kolmansien maiden verkkopalveluissa tapahtuvaan piratismiin ja väärentämiseen liittyvistä suuntauksista ja haasteista sekä toteutetuista toimenpiteistä.

(45)

EU:n ulkopuolisten vapaakauppa-alueiden määrän kasvu voi helpottaa väärennettyjen tai laittomasti valmistettujen tavaroiden myyntiä, koska vapaakauppa-alueilla saatetaan i) myöntää vapautuksia tulleista ja veroista, ii) soveltaa yksinkertaisempia hallinnollisia menettelyjä tai iii) sallia raaka-aineiden, koneiden, osien ja laitteiden tulliton tuonti. Jotkin talouden toimijat saattavat käyttää hyväkseen vapaakauppa-alueiden puutteellista valvontaa, riittämättömiä tarkastuksia ja läpinäkyvyyden puutetta harjoittaakseen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaa toimintaa. Tilanteen parantamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) neuvosto antoi vuonna 2019 suosituksen ”Laittoman kaupan torjuminen: vapaakauppa-alueiden avoimuuden parantaminen”. Suositukseen sisältyy liite puhtaiden vapaakauppa-alueiden käytännesäännöistä, joka sisältää suosituksia vapaakauppa-alueiden toimijoille siitä, miten laittomien tavaroiden saatavuutta vapaakauppa-alueilla voitaisiin vähentää. OECD:n suositus vahvistettiin myöhemmin neuvoston päätöksellä (39). EU:n oikeudenhaltijoiden ja kuluttajien edun mukaista on, että vapaakauppa-alueiden toimijat EU:ssa i) noudattavat puhtaiden vapaakauppa-alueiden käytännesääntöjä, ii) parantavat vapaakauppa-alueiden avoimuutta ja siten iii) auttavat vähentämään epäiltyjen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden saatavuutta vapaakauppa-alueilla.

(46)

On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja sidosryhmät jakavat keskenään tietoja tämän suosituksen pohjalta toteutetuista jatkotoimista ja suosituksen täytäntöönpanosta. EUIPOn, jolla on keskeinen rooli EU:n pyrkimyksissä torjua väärennöksiä ja tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa, olisi tuettava tämän suosituksen levittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa. EUIPOn olisi laajan asiantuntemuksensa ja julkisen ja yksityisen sektorin edustajien verkostonsa avulla pyrittävä auttamaan tietojen keräämisessä, hyvien käytäntöjen seurannassa ja yhteydenpidossa verkostonsa kanssa, jotta voidaan lisätä rajat ylittävää lainvalvontayhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välillä. Koska vaihtoehtoinen riidanratkaisu tarjoaa yksinkertaisen, nopean ja edullisen keinon ratkaista teollis- ja tekijänoikeusriitoja tuomioistuinten ulkopuolella, sen käyttöä on laajennettava ja edistettävä. EUIPOn sovittelukeskus voisi hoitaa vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun liittyvät tehtävät tehokkaasti.

(47)

Jotta voidaan varmistaa, että luonnollisten henkilöiden perusoikeus suojeluun henkilötietojensa käsittelyssä ja henkilötietojen vapaa liikkuvuus toteutuvat, tämän suosituksen noudattamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä olisi kaikilta osin noudatettava tietosuojaa koskevia sääntöjä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (40) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 (41), ja toimivaltaisten valvontaviranomaisten olisi sitä valvottava.

(48)

Tässä suosituksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti tässä suosituksessa pyritään varmistamaan, että perusoikeuskirjan 8, 11, 16, 17, 47 ja 49 artiklaa noudatetaan kaikilta osin.

(49)

Koska tämä suositus, asetus (EU) 2022/2065 ja suositus (EU) 2023/1018 täydentävät toisiaan, tämän suosituksen vaikutuksia olisi arvioitava, ottaen asianmukaisesti huomioon EUIPOn havainnot, viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän suosituksen antamisesta,