(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1795 (3) käyttöön polkumyyntitullin Brasilian liittotasavallasta, jäljempänä ’Brasilia’, Iranin islamilaisesta tasavallasta, jäljempänä ’Iran’, Venäjän federaatiosta, jäljempänä ’Venäjä’, ja Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Komissio pani 18 päivänä tammikuuta 2021 vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka rajoittui polkumyynnin tarkasteluun yhden venäläisen tuottajan (PAO Severstalin) osalta, saatuaan tätä koskevan pyynnön European Steel Association -järjestöltä, jäljempänä ’EUROFER’ tai ’pyynnön esittäjä’. EUROFER kuitenkin peruutti pyyntönsä 18 päivänä maaliskuuta 2022, ja tarkastelua koskeva tutkimus päätettiin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/624 (4).

(3)

Komissio vastaanotti toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (5) julkaisemisen jälkeen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen alkuperäisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön.

(4)

Tarkastelupyynnön toimitti 4 päivänä heinäkuuta 2022 EUROFER tiettyjä raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin toistumiseen ja jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(5)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani 5 päivänä lokakuuta 2022 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(6)

Pyynnön esittäjä peruutti 23 päivänä marraskuuta 2022 pyyntönsä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta Ukrainan osalta. Tämän jälkeen komissio päätti 16 päivänä helmikuuta 2023 päättää toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun Ukrainasta tulevan tuonnin osalta perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja jatkaa tarkastelua Brasiliasta, Iranista ja Venäjältä tulevan tuonnin osalta (7).

(7)

Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu päätettiin Ukrainan osalta, Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevat alkuperäiset toimenpiteet raukesivat automaattisesti viiden vuoden kuluttua alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönotosta.

(8)

Tällä hetkellä voimassa ovat siis Brasiliasta, Iranista ja Venäjältä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevaan tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet, jotka myös ovat tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kohteena. Toimenpiteet otettiin käyttöön kiinteän tonnikohtaisen tullin muodossa. Tullin suuruus on Brasilian osalta 54,50–63,00 euroa tonnilta, Iranin osalta 57,50 euroa tonnilta ja Venäjän osalta 17,60–96,50 euroa tonnilta.

(9)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2021 ja 30 päivän kesäkuuta 2022 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2019 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(10)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville tuottajille asianomaisissa maissa ja asianomaisten maiden viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille, kauppiaille ja järjestöille, joita tarkastelun vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(11)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(12)

Komissio sai huomautuksia vireillepanosta Venäjän federaation talouskehitysministeriöltä ja Venäjän federaation teollisuus- ja kauppaministeriöltä, jäljempänä ’Venäjän viranomaiset’, Brasilian liittohallitukselta, jäljempänä ’Brasilian viranomaiset’, jota edusti Brasilian Euroopan unionissa oleva edustusto, sekä brasilialaisilta tuottajilta Usinas Siderúrgicas de Minas Gerais S.A, jäljempänä ’USIMINAS’, ja Companhia Siderúrgica Nacional, jäljempänä ’CSN’.

(13)

Venäjän viranomaiset muistuttivat, että unionin asettamat pakotteet, jotka johtuvat Venäjän Ukrainaan kohdistamasta provosoimattomasta sotilaallisesta hyökkäyksestä, vaikuttivat tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Lisäksi ne totesivat, että unioni asetti 26 päivänä maaliskuuta 2022 tuontikiellon venäläisille rauta- ja terästuotteille, ja väittivät, että lähes kaikentyyppisten kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonti Venäjältä loppui vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Venäjän viranomaisten mukaan nämä pakotteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia, eikä tutkimuksen aikaan ollut merkkejä niiden lieventymisestä. Sen vuoksi Venäjän viranomaiset väittivät, että komission olisi katsottava, että pakotteilla on merkitystä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta – erityisesti arvioitaessa unionin markkinoiden houkuttelevuutta sekä pyynnön esittäjän pyynnössään esittämää väitettä, jonka mukaan kolmansien maiden markkinat eivät pysty ottamaan vastaan Venäjän terästuotantoa (8). Unionin markkinoiden houkuttelevuuden osalta Venäjän viranomaiset väittivät, että kauppavirtojen ja toimitusketjujen häiriintyminen pakotteiden seurauksena vähensi unionin markkinoiden houkuttelevuutta venäläisten toimittajien kannalta kaupan rajoituksiin liittyvän koetun riskin vuoksi. Ministeriöiden mukaan unionin ja Venäjän välisten kauppasuhteiden elpyminen myös vaatisi paljon aikaa ja ponnisteluja. Lopuksi Venäjän viranomaiset väittivät, että unionin pakotteiden vuoksi vahingon toistumisen todennäköisyyttä ei voida vahvistaa.

(14)

Ensinnäkin Venäjän viranomaisten väitteen osalta, jonka mukaan lähes kaikentyyppisten kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonti Venäjältä loppui vuoden 2022 toisella neljänneksellä, komissio totesi, että tässä neljännessä pakotepaketissa (9), johon Venäjän viranomaiset viittasivat, asetettiin tuontikielto vain 21:lle johdanto-osan 42 kappaleessa mainituista 24 CN-koodista. Tältä osin on kuitenkin tärkeää huomata, että asetuksen (EU) N:o 833/2014, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2022/428, 3 g artiklan 2 kohdan mukaan tätä tuontikieltoa ei sovellettu ennen 16 päivää maaliskuuta 2022 tehtyjen sopimusten eikä tällaisten sopimusten täytäntöön panemiseksi tarvittavien liitännäissopimusten täytäntöönpanoon 17 päivään kesäkuuta 2022 saakka. Pakotteet eivät siis vaikuttaneet tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin Venäjältä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 13:a viimeistä päivää lukuun ottamatta. Lisäksi loput kolme CN-koodia asetettiin kahdeksannen pakotepaketin (10) nojalla tuontikieltoon vasta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Viimeksi mainittua tuontikieltoa ei sovellettu ennen 7 päivää lokakuuta 2022 tehtyjen sopimusten täytäntöönpanoon 8 päivään tammikuuta 2023 saakka. Näin ollen tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Venäjältä oli mahdollista jatkaa myös vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Toiseksi komissio muistutti Venäjältä tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien pakotteiden mahdollisten vaikutusten osalta, että pakotteet liittyvät Venäjän Ukrainaan kohdistamaan provosoimattomaan sotilaalliseen hyökkäykseen ja taustalla olevaan geopoliittiseen tilanteeseen. Näin ollen niiden soveltamisen laajuutta, muutoksia ja/tai kestoa ei voi ennakoida. Lisäksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloaika on viisi vuotta. Ottaen huomioon nämä epävarmuustekijät ja sen, että neuvosto voi muuttaa pakotteiden tarkkaa soveltamisalaa ja kestoa milloin tahansa, komissio katsoi, etteivät pakotteet estä tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanoa eikä niillä ole vaikutusta komission päätelmiin polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä, unionin markkinoiden houkuttelevuudesta, vientivirtojen suuntautumisesta unioniin kolmansien maiden markkinoiden tilanteen vuoksi ja vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Venäjän viranomaiset eivät myöskään toimittaneet näyttöä näkemykselleen, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen Venäjältä tulevan polkumyyntituonnin jatkaminen vaatii paljon aikaa ja ponnisteluja. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(15)

Venäjän viranomaiset väittivät lisäksi, etteivät pyynnössä mainitut tiedot, jotka koskivat suunniteltua kapasiteetin laajennusta ja perustuivat OECD:n vuoden 2021 raporttiin teräksen tuotantokapasiteetin viimeisimmästä kehityksestä (11), pitäneet paikkaansa. Venäjän viranomaiset väittivät erityisesti, ettei yhtäkään pyynnössä luetelluista Venäjän teräsalan hankkeista ollut toteutettu ja että Don-Metal on metalliromukauppias, ei tuottaja. Lisäksi Venäjän viranomaisten mukaan Novolipetsk Steel (NLMK) ei ollut laajentamassa kapasiteettiaan, kuten pyynnössä väitettiin Steel Business Briefingin, jäljempänä ’SBB’, lehdistötiedotteen perusteella, vaan nykyaikaistamassa nykyistä teräksentuotantoa ympäristönäkökohtien huomioimiseksi.

(16)

Komissio totesi, että vaikka Venäjän viranomaiset kiistivät osan näytöstä, EUROFERin pyynnössään esittämiä todisteita ylikapasiteetista (12) ei kiistetty. On totta, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa keskitytään tulevaisuuteen ja suunnitellulla kapasiteetin laajentamisella voi olla merkitystä polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä arvioitaessa, mutta nykyinen ylikapasiteetti viittaa tähän todennäköisyyteen paljon vahvemmin kuin tuleva ylikapasiteetti. Näin ollen pyyntöön sisältyi riittävää näyttöä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, ja väite hylättiin.

(17)

Venäjän viranomaiset väittivät myös, että pyynnön ei-luottamuksellisen version liitteessä 5 ei esitetty Venäjää koskevia polkumyyntilaskelmia ja että liitekokonaisuus ”HRFS_ER_Annexes_Part1” ei sisältänyt lainkaan tietoja vientihinnasta.

(18)

Komissio totesi, että liitteessä 5 esitetty asiakirja ”Dumping margin calculation 4 countries” sisälsi virheellisesti vain asiakirjan ensimmäisen sivun, mutta tarkastelupyynnössä esitettiin kaikki polkumyynnin laskemiseksi tarvittavat tiedot (13) ja niiden perusteella lasketut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit (14) asianomaisten maiden osalta. Kuten johdanto-osan 19 kappaleesta käy ilmi, Venäjän viranomaiset tekivät polkumyyntilaskelmat Venäjän osalta tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella ja esittivät huomautuksia niistä. Vientihintaa koskevien tietojen osalta todetaan, että kuten tarkastelupyynnöstä selvästi kävi ilmi (15), EUROFERin laskelmissaan käyttämät vientihinnat perustuivat julkisesti saatavilla olevista Eurostatin tiedoista poimittuihin CIF-hintoihin sekä Trade Data Monitorin, jäljempänä ’TDM’, vientitiedoista poimittuihin FOB-hintoihin, jotka molemmat oli asianmukaisesti oikaistu noudettuna-hinnoiksi. Kuten tarkastelupyynnössä selitettiin (16), TDM:n vientitiedot esitettiin liitteessä 6. Liite 6 kuului Venäjän viranomaisten mainitsemaan liitekokonaisuuteen, samoin kuin liite 5. Näin ollen tämä väite hylättiin. EUROFER toimitti joka tapauksessa liitteen 5 kokonaisuudessaan 18 päivänä marraskuuta 2022, jotta kaikki asianomaiset osapuolet voisivat esittää huomautuksia hyvissä ajoin.

(19)

Venäjän viranomaiset väittivät myös, että ainoa tarkastelupyynnöstä löytynyt vientihinta oli Eurostatista poimittu Venäjältä unioniin suuntautuneen viennin hinta, joka pyynnössä yksilöidyllä ajanjaksolla oli 823 euroa tonnilta (17). Verrattuaan tätä hintaa saman ajanjakson normaaliarvoon (arvioiduilla kotimaan rahtikustannuksilla oikaistuna 650–750 euroa tonnilta) Venäjän viranomaiset väittivät, ettei Venäjältä unionin markkinoille tullut tuonti tapahtunut polkumyyntihinnoin.

(20)

Komissio huomautti, että EUROFER esitti tarkastelupyynnön liitteessä 5 kaksi Venäjän kotimarkkinahintoja koskevaa hinta-aineistoa: MEPS International Ltd:n, jäljempänä ’MEPS’, julkaisemassa katsauksessa ”Developing Markets Steel Review” esitetyt noudettuna-hinnat ja SBB:n (18) kuljetus maksettuna -hinnat. Kuten liitteestä 5 käy ilmi, EUROFER laski pyynnössä esitetyn polkumyyntimarginaalin MEPS:ltä saatujen kotimaan tietojen perusteella. MEPS:ltä saatiin tiedot myös Brasiliasta ja Ukrainasta (siinä missä SBB:ltä oli saatavilla vain Venäjän tiedot), ja EUROFER laski polkumyyntimarginaalin johdonmukaisesti asianomaisista maista kolmen osalta samasta lähteestä saatujen tietojen perusteella. Tämän jälkeen EUROFER teki kaksi rinnakkaista polkumyyntilaskelmaa, joissa se vertasi MEPS:ltä saatuja kotimarkkinahintoja sekä Eurostatin että TDM:n vientihintoihin noudettuna-tasolla. Molemmissa tapauksissa EUROFER havaitsi polkumyyntiä. Venäjän viranomaiset sen sijaan päättivät mielivaltaisesti käyttää ainoastaan SBB:ltä saatuja kotimarkkinoiden kuljetus maksettuna -hintoja. Ne oikaisivat nämä SBB:ltä saadut kotimarkkinoiden kuljetus maksettuna -hinnat noudettuna-tasolle vähentämällä niistä arvioidut kotimaan rahtikustannukset. Sitä vastoin Eurostatin CIF-vientihintaa Venäjän viranomaiset eivät oikaisseet. Ne siis vertasivat virheellisesti kotimarkkinoiden noudettuna-hintoja CIF-vientihintoihin. Näin ollen väite hylättiin.

(21)

USIMINAS totesi, että menetelmää, jota EUROFER käytti osoittaakseen alustavasti, että Brasiliasta tullut polkumyyntituonti toistui, ja erityisesti menetelmää, jolla se määritti Brasilian viennin Turkin, Chilen ja Portugalin tietojen perusteella, ei voida soveltaa tässä tapauksessa ja että niitä on sovellettu väärin. USIMINASin mukaan perusasetuksen 2 artiklan 8 ja 9 kohdan nojalla vientihinta voidaan muodostaa laskennallisesti vain, jos vientiä unioniin ei ole ollut. USIMINAS väitti, että koska tässä tapauksessa tuotetta vietiin Brasiliasta unioniin raportointijaksolla, tarkastelupyynnössä olisi pitänyt käyttää Brasiliasta unioniin suuntautuvan viennin tosiasiallisia hintoja ja että sen vuoksi komissio teki virheen hyväksyessään tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot.

(22)

Komissio muistutti, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu aloitetaan, jos tarkastelupyyntöön sisältyy riittävästi todisteita polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä toimenpiteiden päättyessä. Pyynnön esittäjä väitti tarkastelupyynnössä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi Brasiliasta tulevan polkumyyntituonnin toistumiseen ja että tuontia alkaisi jälleen vyöryä unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jotka vastaisivat kyseisen tuonnin tämänhetkisiä hintoja kolmansien maiden markkinoilla. Koska Brasiliasta unioniin tulleen tuonnin määrä raportointijaksolla oli niin vähäinen, pyynnön esittäjä käytti väitteensä tueksi Brasiliasta kaikkiin kolmansiin maihin ja lisäksi erikseen Turkkiin, Chileen ja Portugaliin suuntautuneen viennin hintoja. Komissio katsoi, että nämä hinnat olivat merkityksellinen seikka tapauksen perusteiden arvioinnissa ja että yhdessä muiden pyynnön esittäjän toimittamien tietojen kanssa ne muodostivat riittävät todisteet tutkimuksen vireille panemiseksi täyttäen siten 11 artiklan 2 kohdan vaatimukset. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(23)

USIMINAS väitti, ettei komission olisi pitänyt hyväksyä EUROFERin kumulatiivista analyysia riittävänä prima facie -näyttönä tarkastelun vireille panemiseksi. Lisäksi USIMINAS, CSN ja Brasilian viranomaiset väittivät, että asianomaisista maista tulevan tuonnin vaikutuksia ei ollut perusteltua arvioida kumulatiivisesti, kun otetaan huomioon Brasiliasta ja muista tutkituista maista tulevan tuonnin erilaiset kilpailuolosuhteet sekä vähäinen tuontimäärä ja Brasiliasta tulevan tuonnin hintakehitys.

(24)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Tarkastelupyynnössä väitettiin, että unionin tuotannonalan tilanne on haavoittuva ja vahingon toistuminen todennäköistä. Näin ollen pyynnön esittäjän oli esitettävä näyttöä Brasiliasta tulevan tuonnin todennäköisestä kehityksestä, jos toimenpiteet päättyisivät. Pyynnössä tarkasteltiin tältä osin muun muassa Brasilian ylikapasiteettia, Brasiliasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintatasoa ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta (mukaan lukien hinnan alittavuutta koskeva laskelma Brasilian osalta). Kaikkia näitä tekijöitä analysoitiin Brasilian osalta erikseen eikä kumulatiivisesti. Varsinainen tuontimäärä esitettiin kumulatiivisesti, mutta vahingon toistumista koskevia päätelmiä ei tehty yksistään tämän seikan perusteella. Näin ollen tarkastelupyynnön katsottiin sisältävän riittävät todisteet tarkastelun vireille panemiseksi.

(25)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(26)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän edustavuuden perusteella ottaen huomioon myös maantieteellisen sijainnin. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli 25 prosenttia ja unionin myynnistä 26 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asiasta ei esitetty oleellisia huomautuksia, joten alustava otos vahvistettiin.

(27)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(28)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei kuitenkaan ilmoittautunut eikä toimittanut pyydettyjä tietoja.

(29)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia asianomaisissa maissa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Brasilian, Iranin ja Venäjän edustustoja yksilöimään muita mahdollisia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(30)

Neljä Brasiliassa toimivaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen.

(31)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen, joka koostui kahdesta tuottajaryhmästä, joihin kuului kolme tuottajaa. Otos perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, ja se kattoi 98 prosenttia Brasiliasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita tuottajia ja Brasilian viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Otannasta ei esitetty huomautuksia.

(32)

Vain yksi iranilainen tuottaja vastasi otantaa koskevaan pyyntöön. Koska ilmoittautuneiden tuottajien määrä oli niin pieni, otanta ei ollut tarpeen.

(33)

Venäläisiltä tuottajilta komissio ei saanut lainkaan vastauksia otosta koskevaan pyyntöön.

(34)

Komissio lähetti ainoalle Iranista ilmoittautuneelle tuottajalle, otokseen valituille brasilialaisille tuottajille sekä unionin tuottajille linkit kyselylomakkeisiin. Samat kyselylomakkeet asetettiin myös saataville verkossa (19) vireillepanopäivänä.

(35)

Kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta, otokseen valituilta kahdelta brasilialaiselta tuottajaryhmältä ja iranilaiselta tuottajalta.

(36)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Komissio ristiintarkasti videoneuvottelun välityksellä seuraavien yritysten toimittamat tiedot:

(37)

Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti:

(38)

Komissio ilmoitti 25 päivänä lokakuuta 2023 olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(39)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. USIMINAS esitti tällaisen pyynnön, ja sille järjestettiin kuuleminen komission yksiköiden kanssa 10 päivänä marraskuuta 2023.

(40)

Tämän tarkastelun kohteena on sama tuote kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan lukien), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ’kuumavalssatut levyvalmisteet’ tai ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(41)

Seuraavat tuotteet eivät kuulu tämän tarkastelun piiriin:

(42)

Tarkastelun kohteena oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191091, 7226191095), 7226 91 91 ja 7226 91 99.

(43)

Kuumavalssattuja teräslevytuotteita valmistetaan kuumavalssauksella; kyseessä on metallinmuokkausprosessi, jossa kuuma metalli kulkee yhden tai useamman kuumavalssin läpi, jotta siitä tulee ohuempaa ja paksuudeltaan yhdenmukaista, ja jossa metallin lämpötila on rekristallisaatiolämpötilaa korkeampi. Kuumavalssatut teräslevytuotteet voidaan toimittaa eri muodoissa, kuten keloina (myös öljyttyinä tai peitattuina), määrämittaan leikattuina (levyt) tai ohuina liuskoina.

(44)

Kuumavalssatuilla teräslevyvalmisteilla on kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta. Ne ovat perusraaka-ainetta erilaisten teräksestä valmistettujen lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen teräslevyvalmisteiden ja pinnoitettujen teräsvalmisteiden, tuotannossa. Niitä käytetään myös teollisuudessa raaka-aineena, jota loppukäyttäjät ostavat käytettäväksi eri tarkoituksiin esimerkiksi rakennusalalla (teräsputkien tuotanto), laivanrakennuksessa, kaasusäiliöissä, autoissa, paineastioissa ja energiaputkistoissa.

(45)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Brasiliasta, Iranista ja Venäjältä peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

(46)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(47)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(48)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Brasiliasta jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joskin vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. (eli 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisenä aikana). Kuumavalssattujen levyvalmisteiden Brasiliasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 1,38 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikaan oli 1,79 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna Brasiliasta tulevan tuonnin määrä väheni alkuperäisen tutkimusajanjakson 608 541 tonnista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 478 692 tonniin.

(49)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tällä perusteella kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(50)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin.

(51)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Komissio vahvisti, että kotimarkkinamyynti oli edustavaa kaikkien paitsi yhden tuotelajin osalta, jota yksi otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista vei unionin markkinoille.

(52)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(53)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(54)

Tässä tapauksessa normaaliarvo määritettiin kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotetuksi keskiarvoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(55)

Normaaliarvo on ainoastaan tuotelajien kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos

(56)

Kotimarkkinamyynnin analyysi osoitti, että yli 80 prosenttia kaikesta kotimarkkinamyynnistä oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli korkeampi kuin tuotantokustannukset. Näin ollen normaaliarvo laskettiin kaiken tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kotimarkkinoilla tapahtuneen myynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

(57)

Sen yhden tuotelajin osalta, jota ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan, lisättiin tuotantokustannuksiin kaikkien kotimarkkinoilla suoritettujen liiketoimien perusteella määritetyt painotetut keskimääräiset hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitto, koska myöskään muut brasilialaiset tuottajat eivät myyneet kyseistä tuotelajia.

(58)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät tuotetta unioniin etuyhteydessä oleville yrityksille. Unionissa sijaitsevat etuyhteydessä olevat yritykset käyttivät kuumavalssattujen levyvalmisteita pääasiassa muiden tuotteiden valmistukseen. Tutkimuksessa ei käynyt ilmi, että kyselylomakkeeseen vastanneet etuyhteydessä olevat yritykset olisivat ostaneet kuumavalssattuja levyvalmisteita etuyhteydettömiltä yrityksiltä. Toisin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, jossa komissio vahvisti etuyhteydessä olevien yritysten välillä maksettujen hintojen olleen markkinahintoja, tässä tutkimuksessa se ei pystynyt vahvistamaan etuyhteydessä olevien yritysten välillä maksettujen hintojen markkinaehtoisuutta.

(59)

Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei kuitenkaan ole tarpeen määrittää polkumyyntimarginaalia vaan ainoastaan se, onko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, komissio katsoi asianmukaiseksi käyttää perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti määritettyjä vientihintoja.

(60)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa tuotelajeittain noudettuna-tasolla edellä esitetyn mukaisesti.

(61)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja pakkauskustannusten huomioon ottamiseksi.

(62)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(63)

Tällä perusteella otokseen valittujen tuottajien alustavat painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – olivat 16,2 ja 18,7 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(64)

Huomautuksissaan lopullisiin päätelmiin CSN väitti, että komission sille laskema polkumyyntimarginaali oli todennäköisesti yliarvioitu. Komissio ei pystynyt vahvistamaan, että CSN:n vientimyynti sen EU:ssa sijaitsevalle etuyhteydessä olevalle yritykselle tapahtui markkinaehtoisin hinnoin, joten oli todennäköistä, että tämä myynti tapahtui vapaita markkinahintoja alhaisemmilla hinnoilla. CSN:n mukaan tämä johtui siitä, että siirtohinnat ovat yleensä alhaisempia kuin vapaat markkinahinnat. Lisäksi Brasilian korkean inflaation ja valuuttakurssivaihteluiden vuoksi olisi asianmukaisempaa käyttää polkumyyntimarginaalin laskemiseen normaaliarvon ja vientihinnan kuukausittaisia keskiarvoja eikä koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson keskiarvoja. Tämän menetelmän perusteella CSN väitti, että polkumyynti jatkuisi edelleen, mutta vähäisemmässä määrin.

(65)

Komissio totesi, että CSN ei perustellut väitettään siirtohinnasta. Lisäksi se totesi, että vaikka CSN:n ehdottama polkumyynnin laskentamenetelmä hyväksyttäisiin, polkumyyntimarginaalin ero olisi pieni eikä muuttaisi polkumyynnin jatkumisesta tehtyjä päätelmiä. Edellä mainitun perusteella CSN:n huomautukset hylättiin.

(66)

Kuumavalssattuja levyvalmisteita ei tuotu Iranista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käytännössä katsoen lainkaan. Komissio tarkastelee polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä seuraavassa jaksossa.

(67)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Venäjältä jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joskin vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Eurostatin mukaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden Venäjältä tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 3,55 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikaan oli 4,29 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna Venäjältä tulevan tuonnin määrä väheni alkuperäisen tutkimusajanjakson 1 455 436 tonnista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 1 224 699 tonniin.

(68)

Kuten johdanto-osan 33 kappaleessa todetaan, yksikään venäläinen viejä/tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti 27 päivänä lokakuuta 2022 päivätyllä, asiakirja-aineistoon liitetyllä otokseen valittuja vientiä harjoittavia tuottajia koskevalla muistiolla kaikille asianomaisille osapuolille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi se voisi soveltaa Venäjään koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissio ei saanut mitään tähän liittyviä huomautuksia.

(69)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva havainnot tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä ja erityisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen, kuten yritysten virallisten internetsivustojen, tarkastelupyynnössä annettujen tietojen ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjältä) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella.

(70)

Koska venäläiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti Venäjän normaaliarvon määrittämiseen saatavilla olevia tietoja. Tähän tarkoitukseen käytettiin pyynnön esittäjän toimittamia tietoja.

(71)

Komissiolla ei ollut käytettävissä julkisesti saatavilla olevia tietoja kuumavalssattujen levyvalmisteiden kotimarkkinahinnoista Venäjällä. Sen vuoksi normaaliarvo perustui Venäjän kotimarkkinahintoihin, jotka puolestaan perustuivat MEPS:ltä saatuihin kuumavalssattujen kelojen keskimääräisiin kotimarkkinahintoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja joihin lisättiin jalostuskustannukset, jotta saatiin kuumavalssattujen levyvalmisteiden hinta. Noudettuna-hinnat saatiin vähentämällä kotimaan kuljetuskustannukset pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä arvioiman suuruisina.

(72)

Koska venäläiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin CIF-tuontitietojen perusteella ja oikaistiin noudettuna-tasolle. CIF-hinnasta vähennettiin siis rautatierahtikustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä arvioiman suuruisina.

(73)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja edellä esitetyn mukaisesti määritettyä vientihintaa noudettuna-tasolla.

(74)

Tämän perusteella alustava polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – oli noin 5 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(75)

Todettuaan, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli viitteitä polkumyynnistä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Brasilian tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(76)

Pyynnön esittäjä toimitti tarkastelupyynnössä tietoja Brasilian tuotantokapasiteetista, tuotannosta, kulutuksesta ja käyttämättömästä kapasiteetista.

(77)

Kuumavalssattujen levyvalmisteiden käyttämättömän tuotantokapasiteetin osalta pyynnön esittäjä totesi, että CRU:n tietojen (20) perusteella Brasiliassa oli vuonna 2020 yli 6,6 miljoonaa tonnia käyttämätöntä kapasiteettia verrattuna kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannon tasoon (21). Komissio huomautti tältä osin, että pyynnön esittäjän toimittamissa käyttämätöntä kapasiteettia koskevissa laskelmissa käytetään nimelliskapasiteettia eli ihanteellisissa olosuhteissa teoreettisesti saavutettavissa olevaa enimmäiskapasiteettia, esimerkiksi kun tuotetaan tiettyä valikoimaa tuotteita ja ottamatta huomioon suunniteltuja tai suunnittelemattomia huoltokatkoja. Tässä tapauksessa komissio katsoi tarkoituksenmukaisemmaksi käyttää käyttämättömän kapasiteetin laskennassa tuotantokapasiteettia, joka edustaa realistisesti tuotettavissa olevaa enimmäismäärää, kun tällaiset tekijät otetaan huomioon (silloin kun tällainen tieto oli saatavilla).

(78)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat nostivat kapasiteetin käyttöastettaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuosina 2019 ja 2020 ja lähes koko niiden tuotantokapasiteetti oli käytössä (käyttöaste oli yli 90 %). Otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla todettiin siis olevan vain rajallisesti käyttämätöntä kapasiteettia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että Brasiliasta unioniin tuleva tuonti jatkui vain hieman vähäisempänä kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla.

(79)

Komissio tutki, olisiko todennäköistä, että brasilialaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät polkumyyntihinnoin tapahtuvaa vientimyyntiään unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä komissio tutki brasilialaisten tuottajien hintatasoa näiden kotimarkkinoilla sekä Brasilian viennin hintatasoa kolmansien maiden markkinoilla ja vertasi niitä unionin tuotannonalan hintatasoon.

(80)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinahinnat Brasiliassa tarkastelujaksolla olivat korkeammat kuin unionin tuotannonalan hinnat unionin markkinoilla, lukuun ottamatta yhden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan hintoja vuonna 2020.

(81)

Kolmansien maiden markkinoiden hintojen osalta todettiin, että kolmansiin maihin merkittäviä määriä vieneen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan vientihinnat kolmansiin maihin olivat tarkastelujaksolla yleisesti ottaen alhaisemmat (keskimäärin 12 %) kuin unionin tuottajien hinnat unionin markkinoilla. Tämä on linjassa GTA-tietokannan hintavertailutietojen kanssa. Näiden tietojen mukaan kaikkien brasilialaisten viejien vientihinta kolmansiin maihin on koko tarkastelujakson ajan alhaisempi kuin hinnat unionin markkinoilla.

(82)

Saadakseen käsityksen unioniin suuntautuvan viennin todennäköisestä hinnoittelusta, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, komissio vertasi lisäksi Brasilian kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintaa Brasilian normaaliarvoon sen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta, joka vei myös kolmansiin maihin. Vertailu tehtiin noudettuna-tasolla. Tämän perusteella normaaliarvon todettiin olevan korkeampi kuin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinta – hintaero ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla oli noin 20 prosenttia.

(83)

Komissio totesi myös, että määrällisesti tarkasteltuna otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat kasvattivat unioniin suuntautuvan viennin osuutta kokonaismyynnistään tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi. Tässä yhteydessä on muistettava, että myynti tapahtui polkumyyntihinnoin. Näin ollen on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, polkumyynnillä tapahtuva tuonti jatkaisi kasvuaan.

(84)

Brasilian viranomaiset väittivät, että brasilialaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat ovat keskittyneet palvelemaan koti- ja alueellisia markkinoitaan eikä niillä ole kannustimia lisätä vientiään unioniin.

(85)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yli 50 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien myynnistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtui todellakin kotimarkkinoilla. Unioniin suunnatun viennin osuus näiden tuottajien kokonaismyynnistä kuitenkin kasvoi, vaikka hinnat Brasilian kotimarkkinoilla olivat korkeammat kuin unionin tuotannonalan hinnat.

(86)

Huomautuksissaan päätelmiin GBR väitti uudelleen, että brasilialaisilla kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajilla ei ole kannustimia lisätä vientiään unioniin ja perusteli sitä väitteellään tuottajien keskittymisestä koti- ja alueellisille markkinoille, Brasilian rajallisella käyttämättömällä kapasiteetilla, EU:n hiilirajamekanismilla ja tiettyjen terästuotteiden tuontia koskevilla EU:n suojatulleilla.

(87)

Painopistemarkkinoiden ja brasilialaisten tuottajien käytettävissä olevan käyttämättömän kapasiteetin osalta unionin markkinat ovat houkuttelevammat kuin muut vientimarkkinat (ks. johdanto-osan kappale 81). Kun tämä otetaan huomioon, Brasilian rajallinen käyttämätön kapasiteetti ei estä sen unioniin suuntautuvan viennin lisääntymistä. Tämän vuoksi väitteet hylättiin. Hiilirajamekanismia ja suojatoimenpiteitä koskevia väitteitä käsitellään jäljempänä johdanto-osan kappaleessa 211.

(88)

Komissio päätteli, että kun otetaan huomioon, että Brasiliasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti väheni vain hieman alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna, sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus hintojen suhteen ja se, että Brasiliasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat alittavat kotimarkkinahinnat, on todennäköistä, että brasilialaiset tuottajat jatkavat vientiä unioniin polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(89)

Koska Iranista ei viety tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Iranin tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat.

(90)

Pyynnön esittäjä toimitti tarkastelupyynnössä ja myöhemmissä huomautuksissa laskelmia kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden tuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista Iranissa. Laskelmien perustana käytetyt tietolähteet olivat Plantfacts ja CRU (22). Laskelmien mukaan Iranilla oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käytössään merkittävä osa käyttämättömänä olleesta kapasiteetistaan. Samoin kuin Brasilian tapauksessa (ks. johdanto-osan 77 kappale), komissio katsoi, että näissä laskelmissa käytettiin nimelliskapasiteettia ja että komission olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää arvioinnissaan tuotantokapasiteettia (silloin kun tällainen tieto oli saatavilla).

(91)

Tutkimuksessa todettiin, että yhteistyössä toimineen iranilaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuotanto vastasi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes sen koko tuotantokapasiteettia, minkä vuoksi sillä oli vain rajallisesti käyttämätöntä kapasiteettia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(92)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi myös, että yritys oli aloittanut uuden kuumavalssattuja liuskoja tuottavan tehtaan rakentamisen lisätäkseen merkittävästi kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden tuotantokapasiteettiaan. Yrityksen toimitusjohtajan tammikuussa 2020 antamien lausuntojen (23) mukaan hanke kasvattaa kuumavalssattujen levyvalmisteiden vuotuista tuotantokapasiteettia kaikkiaan 4,5 miljoonalla tonnilla ja se oli tarkoitus saada päätökseen 900 päivässä.

(93)

Yritys totesi videoneuvottelun välityksellä tehdyn ristiintarkastuksen yhteydessä, että hanke oli viivästynyt merkittävästi, mutta se ei toimittanut asianmukaista näyttöä tästä. Lisäksi yritys väitti, että uuden kuumavalssattuja liuskoja tuottavan tehtaan oli tarkoitus palvella ainoastaan kotimarkkinoita, sillä niiden odotettiin kasvavan merkittävästi. Väitteensä tueksi yritys esitti sisäisen ennusteen arvioimastaan kotimarkkinoiden kehityksestä.

(94)

Komissio totesi, että jos yrityksen ennusteet toteutuisivat (todennäköisimmässä kotimarkkinoiden kehitystä koskevassa skenaariossa) ja kun otetaan huomioon yrityksen tämänhetkinen markkinaosuus, uuden kuumavalssattuja liuskoja tuottavan tehtaan käyttöönoton myötä vuotuinen käyttämätön kapasiteetti kasvaisi reilusti yli miljoonaan tonniin.

(95)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Iranissa tulee lähivuosina olemaan käytettävissä merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää vientiin, myös unioniin suuntautuvaan vientiin.

(96)

Komissio tutki, olisiko todennäköistä, että iranilaiset vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat viedä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä komissio vertasi yhteistyössä toimineen iranilaisen tuottajan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintatasoa unionin tuotannonalan hintatasoon ja yhteistyössä toimineen iranilaisen tuottajan hintatasoa kotimarkkinoilla sen kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintatasoon.

(97)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineen tuottajan kyselyvastauksessaan antamia Iranista kolmansiin maihin suuntautuvan viennin CIF-hintoja unionin tuotannonalan hintoihin. Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen todettiin olevan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ainakin 14 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat. Näin ollen unionin markkinat ovat houkuttelevammat kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen muut mahdolliset vientikohteet ja iranilaisilla tuottajilla on taloudellinen kannustin ohjata vientiään unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(98)

Saadakseen käsityksen unioniin suuntautuvan viennin todennäköisestä hinnoittelusta, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, komissio vertasi lisäksi Iranin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintaa Iranin normaaliarvoon niiden tietojen pohjalta, jotka yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja toimitti tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta. Vertailu tehtiin noudettuna-tasolla. Tämän perusteella normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen välinen ero ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla oli noin 3 prosenttia. Etätarkastuksissa ei kuitenkaan ollut mahdollista todentaa, oliko vientitapahtumien arvo kokonaisuudessaan maksettu. Sen vuoksi komissio katsoi, että kolmansiin maihin suuntautuvan viennin tosiasialliset hinnat saattoivat olla vielä alhaisemmat ja edellä mainittu ero kotimarkkina- ja vientihintojen välillä voi olla vieläkin suurempi. Tämä viittaa siihen, että jos toimenpiteet kumottaisiin ja iranilainen vientiä harjoittava tuottaja veisi tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin samankaltaisilla hinnoilla, joilla sen tarkastelussa todettiin vievän tuotetta muihin kolmansiin maihin, polkumyyntimarginaalit olisivat todennäköisesti merkittävät.

(99)

Huomautuksissaan lopullisiin päätelmiin yhteistyössä toiminut iranilainen tuottaja väitti, että komission arvio oli virheellinen, sillä polkumyynti ei jatkunut. Vientiä harjoittava tuottaja myös kiisti käyttämätöntä kapasiteettia koskevat päätelmät. Koska yrityksen huomautukset perustuvat salassa pidettäviin tietoihin, komissio vastasi niihin erillisellä asiakirjalla, joka lähetettiin vain yritykselle.

(100)

Komissio päätteli, että kun otetaan huomioon Iranissa odotettavissa oleva käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja se, että Iranista kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat alittavat kotimarkkinahinnat, on erittäin todennäköistä, että Iranista tuleva polkumyynti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(101)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Venäjän tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vienninvastaanottokyky.

(102)

Pyynnön esittäjä toimitti tarkastelupyynnössä tietoja Venäjän tuotantokapasiteetista, tuotannosta, kulutuksesta ja käyttämättömästä kapasiteetista.

(103)

Kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantokapasiteetin osalta pyynnön esittäjä toimitti kaksi arkaluonteisia tietoja sisältävää CRU:lta peräisin olevaa tietokokonaisuutta (24), joiden sisältämät tiedot ovat tekijänoikeussuojan alaisia. Lisäksi se toimitti OECD:n vuoden 2021 raportin teräksen tuotantokapasiteetin viimeisimmästä kehityksestä (25) (26). Kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannon osalta pyynnön esittäjä toimitti samat kaksi arkaluonteisia tietoja sisältävää CRU:lta peräisin olevaa tietokokonaisuutta (27), joiden sisältämät tiedot ovat tekijänoikeussuojan alaisia, sekä Plantfacts-nimisestä lähteestä saatuja vaihtoehtoisia tietoja (28), jotka ovat niin ikään arkaluonteisia ja tekijänoikeussuojan alaisia. Lisäksi se toimitti vuoden 2021 viimeistä neljännestä koskevan otteen (29) teräsmarkkinoiden kehitystä käsittelevästä OECD:n raportista. Kuumavalssattujen levyvalmisteiden kulutuksen ja käyttämättömän kapasiteetin osalta pyynnön esittäjä toimitti arkaluonteisia tietoja sisältävän CRU:lta peräisin olevan tietokokonaisuuden (30), jonka sisältämät tiedot ovat tekijänoikeussuojan alaisia.

(104)

Koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio teki päätelmänsä kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantokapasiteetista Venäjällä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla raakateräksen tuotantokapasiteetin pohjalta. Tiedot raakateräksen tuotantokapasiteetista poimittiin teräksen tuotantokapasiteetin viimeisintä kehitystä koskevasta OECD:n raportista, ja kuumavalssattujen levyvalmisteiden osuus raakateräksen tuotantokapasiteetista johdettiin näistä tiedoista World Steel Association -järjestön, jäljempänä ’Worldsteel’, tietojen perusteella. Ensinnäkin tuoreimmasta teräksen tuotantokapasiteetin viimeisintä kehitystä koskevasta OECD:n raportista kävi ilmi, että raakateräksen tuotantokapasiteetti Venäjällä on kasvussa (31); tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotantokapasiteetti oli keskimäärin 90,5 miljoonaa tonnia. Worldsteelin tietojen mukaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden (kuumavalssatut liuskatuotteet mukaan lukien) ja kuumavalssattujen kelojen (jotka pyynnön esittäjän mukaan ovat yleisin muoto, jossa kuumavalssattuja levyvalmisteita viedään (32)) osuus valmiiden terästuotteiden (eli pois lukien harkot ja puolivalmisteet) maailmanlaajuisesta kokonaisviennistä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimäärin 21,7 prosenttia (33). Tätä kuumavalssattujen levyvalmisteiden prosenttiosuutta sovellettiin Venäjän raakateräksen tuotantokapasiteettiin, jolloin Venäjän kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantokapasiteetiksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatiin 19,6 miljoonaa tonnia.

(105)

Komissio teki päätelmänsä kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannosta Venäjällä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla johtamalla nämä tiedot Worldsteeliltä peräisin olevista raakateräksen tuotantotiedoista. Worldsteelin tietojen mukaan raakaterästä tuotettiin Venäjällä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimäärin 74,3 miljoonaa tonnia (34). Sovellettuaan tähän määrään edellä mainittua kuumavalssattujen levyvalmisteiden prosenttiosuutta komissio päätteli, että Venäjä tuotti kuumavalssattuja levyvalmisteita tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla varovaisen arvion mukaan 16,1 miljoonaa tonnia.

(106)

Komissio teki päätelmänsä kuumavalssattujen levyvalmisteiden kulutuksesta Venäjällä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla johtamalla nämä tiedot Worldsteeliltä peräisin olevista raakateräksen kulutustiedoista. Worldsteelin tietojen mukaan raakaterästä kulutettiin Venäjällä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimäärin 42,8 miljoonaa tonnia (35). Sovellettuaan tähän määrään edellä mainittua kuumavalssattujen levyvalmisteiden ja kuumavalssattujen kelojen prosenttiosuutta komissio päätteli, että Venäjä kulutti kuumavalssattuja levyvalmisteita tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla varovaisen arvion mukaan 9,3 miljoonaa tonnia.

(107)

Komissio totesi edellä esitettyjen tietojen perusteella, että Venäjällä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3,5 miljoonaa tonnia käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, mikä vastaa kymmentä prosenttia unionin vapaiden markkinoiden kulutuksesta. Kun tuotantokapasiteettia verrattiin kotimaiseen kulutukseen, kulutus alitti tuotantokapasiteetin kymmenellä miljoonalla tonnilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä on lähes 30 prosenttia vapaiden markkinoiden kulutuksesta unionissa.

(108)

Ylimääräinen tuotantokapasiteetti on kannustin jatkaa vientiä. On selvää, että venäläisten tuottajien on käytettävä kaikki tarjolla olevat mahdollisuudet lisätä tuotantoaan voidakseen hyödyntää koko käytössä olevaa kapasiteettiaan. Ilmeisin tapa on pyrkiä kaikille avoimille markkinoille maailmassa ja erittäin todennäköisesti polkumyyntihinnoilla, kuten tässäkin tutkimuksessa havaittiin.

(109)

Edellä esitettyjen tosiseikkojen ja huomioiden perusteella komissio päätteli, että venäläisillä tuottajilla on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää kuumavalssattujen levyvalmisteiden viemiseksi unioniin polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(110)

Komissio tutki, olisiko todennäköistä, että venäläiset tuottajat lisäisivät polkumyyntihinnoin tapahtuvaa vientimyyntiään unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä komissio tutki venäläisten tuottajien hintatasoa näiden kotimarkkinoilla sekä Venäjän viennin hintatasoa kolmansien maiden markkinoilla ja vertasi näitä hintatasoja unionin tuotannonalan hintatasoon.

(111)

Venäjän vientimäärät ja hinnat, joita käytettiin unionin markkinoiden houkuttelevuuden arvioimiseksi, määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen sekä GTA-tietokannan ja tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella.

(112)

Komissio vertasi normaaliarvon määrittämisessä käytettyjä Venäjän kotimarkkinahintoja unionin tuotannonalan hintoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vertailu osoitti, että Venäjän keskimääräiset kotimarkkinahinnat olivat 17 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat. Näin ollen unionin hinnat olivat houkuttelevampia kuin Venäjän hinnat.

(113)

Komissio vertasi myös Venäjältä kolmansiin maihin suuntautuvan viennin FOB-hintoja – jotka oli poimittu GTA-tietokannasta ja joita oli oikaistu tarkastelupyynnössä esitetyillä rautatierahtikustannuksilla Venäjältä unioniin – unionin tuotannonalan hintoihin. GTA-tietokannassa ei kuitenkaan ollut vuoden 2022 tietoja, koska Venäjän tulliviranomaiset keskeyttivät tilastojen julkaisemisen toistaiseksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman provosoimattoman sotilaallisen hyökkäyksen alettua. Sen vuoksi komissio käytti vuoden 2021 tietoja, joiden se katsoi pätevän myös vuoden 2022 alkupuoliskoon. Vuoden 2021 vientihinnat kolmansiin maihin olivat noin 21 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin markkinat ovat siis houkuttelevammat kuin tarkasteltavana olevan tuotteen muut mahdolliset vientikohteet, ja venäläisillä tuottajilla on taloudellinen kannustin ohjata vientiään unioniin, jos toimenpiteet kumotaan.

(114)

Saadakseen käsityksen unioniin suuntautuvan viennin todennäköisestä hinnoittelusta, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, komissio vertasi lisäksi GTA-tietokannasta poimittuja Venäjän FOB-vientihintoja, joita oli oikaistu tarkastelupyynnössä esitetyillä Venäjän kotimaan rahtikustannuksilla, normaaliarvon määrittämisessä käytettyihin Venäjän kotimarkkinahintoihin. Vertailu tehtiin siis noudettuna-tasolla. Edellä mainituista syistä komissio käytti vuoden 2021 tietoja, joiden se katsoi pätevän myös vuoden 2022 alkupuoliskoon. Tämän perusteella Venäjän kotimaan kuljetuskustannuksilla oikaistujen Venäjältä kolmansiin maihin suuntautuvan viennin vuoden 2021 hintojen ja normaaliarvon välinen ero oli noin 15 prosenttia CIF-hinnasta unionin rajalla. Se, että normaaliarvo on 15 prosenttia korkeampi, vahvistaa, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, Venäjän vienti unioniin tapahtuisi todennäköisesti Venäjän kotimarkkinahintoja alhaisemmalla hinnalla.

(115)

Edellä esitetyn lisäksi komissio totesi, että Indonesiassa, Meksikossa, Thaimaassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa on voimassa Venäjältä tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin sovellettavia kaupan suojatoimenpiteitä (36). Tämän vuoksi näiden kolmansien maiden markkinat, joilla kulutetaan terästuotteita merkittävästi, ovat venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta vähemmän houkuttelevia. Myös tämä seikka tukee päätelmää, jonka mukaan Venäjän nykyinen tuotantokapasiteetti päätyisi todennäköisesti unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(116)

Kun otetaan huomioon Venäjän merkittävä käyttämätön kapasiteetti ja näyttö unionin markkinoiden houkuttelevuudesta, komissio päätteli, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, on todennäköistä, että venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat ottavat käyttöön käyttämättömän kapasiteetin ja jopa suuntaavat vientiä kolmansista maista unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla ja merkittävissä määrin.

(117)

Ottaen huomioon tekemänsä päätelmät polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja viennin todennäköisestä kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että Venäjältä tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin jatkumiseen.

(118)

Pyynnön esittäjän mukaan samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla 21 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(119)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuotannoksi unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 70 miljoonaa tonnia. Komissio määritti luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen, kuten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön, todennettujen kyselyvastausten ja EUROFERin makrokyselyyn antamien vastausten, perusteella. Kuten johdanto-osan 26 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 25 prosenttia.

(120)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta pidetään perusraaka-aineena useiden erilaisten lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen valmisteiden, tuotannossa. Koska unionin tuotannonala on pääosin vertikaalisesti integroitunut ja tuottaa sekä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta että jatkojalostustuotteita, kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita analysoitiin tarvittaessa erikseen.

(121)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat merkityksellisiä vahinkoanalyysissa, koska kytkösmarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa ja siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat määräytyvät markkinoilla. Vapaiden markkinoiden myynnin kokonaismäärään sisältyy unionin tuottajien myynti etuyhteydettömille asiakkaille ja muuhun kuin kytköskäyttöön etuyhteydessä oleville yrityksille.

(122)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta samankaltaiseen tuotteeseen liittyvästä unionin tuotannonalan toiminnasta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 50 prosenttia samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

(123)

Komissio määritti unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen seuraavien perusteella: a) kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien myynti unionin markkinoilla EUROFERin makrokyselyyn antamien vastausten mukaan ja b) kaikista kolmansista maista unioniin tuleva tuonti Eurostatin tietojen mukaan. Unionin kytkösmarkkinoiden kulutus määritettiin kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien kytköskäytön ja unionin markkinoilla tapahtuneen kytkösmyynnin perusteella. Nämä tiedot puolestaan perustuivat EUROFERin makrokyselyyn antamiin vastauksiin.

(124)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(125)

Unionin kokonaiskulutus supistui vuonna 2020 jyrkästi (–13 %) covid-19-pandemian aiheuttaman kysynnän romahtamisen seurauksena. Tämän laskusuuntauksen jälkeen kulutus kuitenkin elpyi, kun teräksen kysyntä alkoi jälleen kasvaa vuonna 2021 ja jatkoi kasvuaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan unionin kokonaiskulutus palautui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoden 2019 tasolle.

(126)

Kytkösmarkkinoiden kulutus kehittyi lähes samalla tavalla kuin unionin kokonaiskulutus: ensin se supistui voimakkaasti (–12 %) vuonna 2020 ja elpyi sitten covid-19-pandemian jälkeen. Kytkösmarkkinoiden kulutus jäi kuitenkin vain 95 prosenttiin vuoden 2019 tasosta.

(127)

Vapaiden markkinoiden kulutus noudatti samaa suuntausta kuin unionin kokonaiskulutus: se supistui vuonna 2020 jyrkästi (–14 %), elpyi sitten voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja kasvoi lopulta 7 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

(128)

Kuten johdanto-osan 35 kappaleessa todetaan, venäläisistä tuottajista yksikään ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, mutta iranilaisista tuottajista yhteistyössä toimi yksi ja brasilialaisista neljä, joista komissio valitsi otokseen kaksi tuottajaa.

(129)

Komissio määritti tuonnin määrät Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä edellä olevassa taulukossa 1 esitettyyn unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(130)

Tuonti asianomaisista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(131)

Brasiliasta tuleva tuonti vaihteli tarkastelujaksolla. Brasilian tuonti unioniin kasvoi vuonna 2020, minkä jälkeen se kasvoi edelleen hieman ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jyrkemmin. Tuonti Iranista unioniin loppui kokonaan vuoden 2019 jälkeen. Venäjältä tuleva tuonti vaihteli tarkastelujaksolla. Venäjän tuonti kasvoi vuosina 2020 ja 2021 jyrkästi vuoteen 2019 verrattuna. Tämän jälkeen tuonti väheni hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(132)

Komissio määritti tuontihinnat Eurostatin tietojen ja Brasilian osalta tehdyn uudelleenlaskennan (ks. alaviite 38) perusteella.

(133)

Koska Brasilian osalta ei ollut saatavilla luotettavia hintatietoja, kuten johdanto-osan 58 kappaleessa selitetään, ja koska Iranista ei tullut lainkaan tuontia unioniin, komissio ei voinut tehdä hinnan alittavuutta koskevaa laskelmaa näiden kahden maan osalta. Venäjän osalta hinnan alittavuuden marginaalin määrittämiseen käytettiin Eurostatin tilastotietoja, kuten jäljempänä johdanto-osan 138 kappaleessa selitetään.

(134)

Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(135)

Lukuun ottamatta Irania, joka lopetti viennin vuoden 2019 jälkeen, asianomaisten maiden keskimääräiset hinnat noudattivat samaa suuntausta tarkastelujaksolla. Ensin hinnat laskivat vuonna 2020, jonka jälkeen keskimääräiset hinnat nousivat jyrkästi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä lukuun ottamatta Brasiliaa, josta tulevan tuonnin hinnat laskivat vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Venäjältä ja Brasiliasta tulevan tuonnin keskihinnat yli kaksinkertaistuivat tarkastelujaksolla, Venäjän osalta 443 eurosta tonnilta 897 euroon tonnilta ja Brasilian osalta 467 eurosta tonnilta 939 euroon tonnilta vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(136)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen GBR ja USIMINAS väittivät, että komission käyttämä menetelmä Brasilian tietojen uudelleenlaskennassa oli epäselvä eivätkä asianomaiset osapuolet voineet todentaa sen pätevyyttä. Ne pyysivät komissiota ottamaan analyysissään huomioon ainoastaan viralliset vientitilastot. USIMINAS lisäsi, että komission laskemat tuontitiedot vääristivät indikaattoreita, kuten tuontihintoja ja tuonnin kokonaismäärää. Lisäksi sekä GBR että USIMINAS väittivät, että Brasiliasta tulevan tuonnin markkinaosuutta liioiteltiin ja että Brasilian markkinaosuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena yhteenlasketusta kulutuksesta. CSN esitti saman väitteen ja lisäsi, että kun tarkastellaan Brasilian kokonaismyyntiä ja verrataan sitä ainoastaan vapaiden markkinoiden kulutukseen, komission arvioon markkinaosuudesta muodostuu epäsymmetriaa, sillä siinä paisutetaan keinotekoisesti Brasiliasta peräisin olevan tuonnin markkinoita EU:ssa ja lisäksi tuloksena on perusteeton Brasiliasta peräisin olevan tuonnin ja Venäjältä peräisin olevan tuonnin kumulatiivinen arviointi. Vapaisiin markkinoihin vertaamisen osalta GBR viittasi asiaa Morocco – Anti-Dumping Measures on Certain Hot-Rolled Steel from Turkey (WT/DS513/R) koskevan 31. lokakuuta 2018 annetun paneelin raportin 7.272 ja 7.273 kohtaan, joissa kehotettiin tutkintaviranomaista analysoimaan kaikki kotimaisen tuotannonalan nykytilan osa-alueet, jotta viranomainen ei keskittyisi vain kotimaisen tuotannonalan heikosti suoriutuviin osa-alueisiin ja jättäisi huomiotta hyvin suoriutuvat osa-alueet tai päinvastoin.

(137)

Kuten edellä alaviitteessä 38 selitetään, komissio huomasi ristiriidan Eurostatin tietojen ja otokseen valittujen yritysten Euroopan unioniin suuntautuvan myynnin todennettujen tietojen välillä. Erityisesti näiden kahden otokseen valitun yrityksen EU:hun suuntautuvan myynnin todennettu määrä oli korkeampi kuin Brasiliasta unioniin suuntautuvan kokonaistuonnin määrä Eurostatin ja Surveillance-tietokannan mukaan. Näin ollen tuontia Brasiliasta ei voitu määrittää yksinomaan tilastotietojen perusteella. Sen sijaan komissio käytti Surveillance-tietokannasta saatuja vientitilastoja ja mukautti niitä otokseen valittujen yritysten todennettujen myyntimäärien perusteella määrittääkseen kokonaistuonnin määrän. Mukautus perustui kummankin otokseen valitun yrityksen Surveillance-tietokantaan sisältyvään Taric-lisäkoodin, josta saatiin yrityskohtaisia tietoja. Komissio ei voinut paljastaa yksityiskohtaisia tietoja laskentamenetelmän perusteista, sillä se katsottaisiin luottamuksellisuuden suojan rikkomiseksi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien kannalta perusasetuksen 19 artiklan 1 kohdan nojalla. Tämän lisäksi komissio mukautti vastaavasti tuontihintoja, tuonnin kokonaismäärää ja unionin vapaiden markkinoiden kulutusta, kuten alaviitteessä 38 selitetään. Tuonnin markkinaosuuden laskemista koskeviin väitteisiin komissio vastasi määrittäneensä tuonnin markkinaosuuden vertaamalla tuontimääriä unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen alkuperäisen tutkimuksen (39) menetelmän ja perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan edellytysten mukaisesti. Lisäksi komissio muistutti, että kytkösmarkkinamyynti ja myynti etuyhteydessä oleville osapuolille ovat kaksi eri asiaa. Jotta myynti katsotaan kytkösmyynniksi, (etuyhteydessä olevalla) ostajalla ei saa olla vapautta valita toimittajaa. Katso myös johdanto-osan kappale 58. Tässä tapauksessa ei ole viitteitä tai näyttöä siitä, että myynti oli rajoitettua. Alkuperäisen tutkimuksen perusteella nämä yritykset pystyivät tekemään ja tekivät hankintoja kolmansilta osapuolilta. Väitteeseen siitä, että menetelmän tuloksena on perusteeton Brasiliasta peräisin olevan tuonnin ja Venäjältä peräisin olevan tuonnin kumulatiivinen arviointi, komissio muistutti, että Brasilian ja Venäjän markkinaosuudet laskettiin erikseen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä arvioitiin ensi kädessä maakohtaisesti. Tämän lisäksi komissio muistutti, että analyysissään unionin tuotannonalan nykytilasta se tarkasteli unionin tuotannonalan toimintaa kokonaisuudessaan ja sen lisäksi kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita erikseen (esim. johdanto-osan kappale 157). Tämä vahvistettiin erityisesti myös asiaa WT/DS513/R koskevan raportin 7.6.2.1.2.1 kohdassa, jossa pysyvä valituselin totesi: ”niissä tapauksissa, joissa tutkintaviranomainen tarkastelee kotimaisen tuotannonalan yhtä osa-aluetta, niiden olisi periaatteessa tarkasteltava samalla tavalla kaikkia muita tuotannonalan osa-alueita sekä tuotannonalaa kokonaisuudessaan”. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(138)

Koska venäläiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, lähteenä käytettiin tilastotietoja, minkä vuoksi useiden tuotelajien osalta voitiin määrittää vain keskimääräinen hinta tonnilta. Koska tietoja ei näin ollen ollut saatavilla tuotelajien tasolla, komissio ei voinut tehdä tarkkaa hinnan alittavuutta koskevaa laskelmaa, vaan se pystyi ainoastaan vertailemaan keskimääräisiä tonnihintoja.

(139)

Tällä tavoin määritettyä Venäjän vientihintaa verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien asiakkailta unionin markkinoilla tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana veloittamiin painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle.

(140)

Hintoja vertailtiin samassa kaupan portaassa, ja vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten olisi tehty tarkassa hinnan alittavuuden laskentamenetelmässä. Vertailu osoitti, että Venäjältä unioniin suuntautuvan viennin hinta alittaisi unionin tuotannonalan keskihinnat noin 5 prosentilla.

(141)

Muista kolmansista maista kuin Brasiliasta, Iranista ja Venäjältä tuotu tarkastelun kohteena oleva tuote oli peräisin pääasiassa Turkista ja Intiasta.

(142)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen muista kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(143)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuonti muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista kasvoi tarkastelujaksolla 42 prosenttia (5,75 miljoonasta tonnista 8,18 miljoonaan tonniin). Tuontimäärien kasvun myötä myös kolmansien maiden markkinaosuus kasvoi 6 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Unioniin tuotiin kuumavalssattuja levyvalmisteita kaikkiaan yli 40 maasta, eikä yhdelläkään muista kolmansista maista ole yli 4 prosentin markkinaosuutta unionin markkinoilla (40).

(144)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(145)

Kuten johdanto-osan 26 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(146)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän toimittamien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Molempien näiden tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(147)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(148)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(149)

Kuten johdanto-osan 122 ja 123 kappaleessa selitetään, jotta unionin tuotannonalasta voitiin saada mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja määritti, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan komissio analysoi vapaisiin ja kytkösmarkkinoihin liittyvät vahinkoindikaattorit erikseen.

(150)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(151)

Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan tuotantomäärä supistui tarkastelujaksolla noin 4 prosenttia. Ensin se pieneni merkittävästi vuonna 2020 ja elpyi sitten vuonna 2021 teräksen kysynnän käännyttyä jälleen nousuun. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotantomäärä supistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna.

(152)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla hieman (1 %), mutta kapasiteetin käyttöaste noudatti samaa negatiivista suuntausta kuin tuotantomäärä laskien vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 4 prosenttia.

(153)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla

(154)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla noudatti tarkastelujaksolla samankaltaista suuntausta kuin unionin kulutus. Vuonna 2020 se ensin väheni johdanto-osan 125 kappaleessa selitetyistä syistä ja elpyi sitten vuonna 2021. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myyntimäärä supistui 2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

(155)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus – unionin kulutukseen nähden – kasvoi tarkastelujaksolla hieman, 77,7 prosentista 78,7 prosenttiin vuodesta 2019 vuoteen 2020. Vuosien 2020 ja 2021 välillä se supistui 6 prosenttiyksikköä. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala menetti edelleen markkinaosuuttaan, joka pieneni 72,3 prosentista 71,6 prosenttiin. Kuten taulukoista 1 ja 4 käy ilmi, tätä supistumista selittää se, että kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, mikä selittää unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetyksen vapailla markkinoilla.

(156)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan osuus kokonaistuotannosta kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Kytköskaupan määrä unionin markkinoilla (tonnia)

(157)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan määrä (joka koostuu kytköskäytöstä sekä kytkösmarkkinamyynnistä unionin markkinoilla) väheni 12 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja elpyi sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 7 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Kaikkiaan kytköskaupan määrä väheni tarkastelujaksolla 5 prosenttia, noin 42 miljoonasta tonnista lähes 40 miljoonaan tonniin koko tarkastelujakson aikana. Kytkösmarkkinat ja vapaat markkinat kehittyivät yleisesti ottaen samalla tavalla. Näin ollen komissio päätteli, ettei kytkösmarkkinoiden kehityksellä ollut merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan tulokseen vapailla markkinoilla.

(158)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan markkinaosuus (ilmaistuna prosentteina kokonaistuotannosta) pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana, 58,13–60,54 prosentissa.

(159)

Kulutuksen pysyessä vakaana ja tuotannon vähentyessä unionin tuotannonala menetti myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan vapailla markkinoilla. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonala ei kasvanut lainkaan tarkastelujakson aikana.

(160)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(161)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon osallistuvien työntekijöiden määrä väheni jyrkästi vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja kasvoi sitten vuodesta 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun. Kaiken kaikkiaan työntekijöiden määrä kasvoi tarkastelujaksolla hieman (2 %).

(162)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus – ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia) työntekijää kohti – heikkeni 6 prosenttia tarkastelujaksolla.

(163)

Kuten johdanto-osan 128 kappaleessa selitetään, venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa. Ainoastaan yksi iranilainen ja kaksi brasilialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimi kaikilta osin yhteistyössä tässä menettelyssä.

(164)

Kuten edellä osoitettiin, tutkimuksessa tuli esiin viitteitä siitä, että polkumyyntituonti Brasiliasta (ks. johdanto-osan 63 kappale) ja Venäjältä (ks. johdanto-osan 74 kappale) jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaikki alustavat polkumyyntimarginaalit olivat vähimmäistasoa suuremmat.

(165)

Iranin osalta polkumyynnin esiintymistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voitu määrittää varmasti, kuten johdanto-osan 66 kappaleessa selitetään. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin Iranin osalta polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(166)

Vaikka Brasiliasta ja Venäjältä tuli edelleen tuontia polkumyyntihinnoin, tuontimäärät olivat kuitenkin vähäisiä ja vahinkoindikaattorien analyysi osoittaa, että voimassa olevilla toimenpiteillä oli myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Itse asiassa unioni pystyi toipumaan aiemmasta polkumyynnistä alkuperäisen tutkimuksen jälkeen käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ansiosta. Tämän vahvistavat myös komission päätelmät Turkista tuotuja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa polkumyyntitutkimuksessa (41). Unionin tuotannonala onnistui toipumaan Venäjältä, Brasiliasta ja Iranista tulleen polkumyyntituonnin vahingollisista vaikutuksista vuoden 2018 loppuun mennessä. Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen elpyminen pysähtyi kuitenkin äkillisesti ja taloudellinen tilanne kääntyi laskuun vuonna 2019, kun unionin tuotannonala joutui kilpailemaan Turkista merkittävinä määrinä tulevan halvan polkumyyntituonnin kanssa. Tämä polkumyyntituonti pakotti unionin tuotannonalan laskemaan hintansa alle kustannusten, jotta se säilytti markkinaosuutensa, ja aiheutti siten merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Sen jälkeen, kun vuonna 2021 otettiin käyttöön Turkista tulevan tuonnin vastaisia toimenpiteitä, ja talouden elpyessä covid-19-pandemian jälkeen unionin tuotannonalan tilanne parani ja palautui entiselleen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä. Näin ollen katsottiin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalalle ei enää aiheutunut vahinkoa.

(167)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

(168)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat laskivat 12 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja nousivat sitten jyrkästi vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välillä. Kaikkiaan myyntihinnat nousivat 81 prosenttia tarkastelujakson aikana. Yksikkömyyntihintojen kehitykseen tarkastelujaksolla vaikuttivat covid-19-pandemian aiheuttamat merkittävät häiriöt ja toisaalta kysynnän elpyminen pandemian jälkeen. Yksikkömyyntihinnan äkillinen ja jyrkkä nousu vuodesta 2021 alkaen johtui teräksen kysynnän kasvusta, tarjonnan niukkuudesta ja tuotantokustannusten kasvusta.

(169)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 44 prosenttia. Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset ylittivät yksikkömyyntihinnan sekä vuonna 2019 että vuonna 2020. Unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan nousseiden tuotantokustannusten edellyttämälle tasolle tällä kaudella, sillä Turkista tuli suuria määriä polkumyyntituontia, mikä painoi hintoja alaspäin (42). Vuonna 2020 sekä tuotantokustannukset että myyntihinnat laskivat, mutta tuotantokustannukset laskivat vähemmän. Tämä johtui covid-19-pandemian aikaisesta markkinoiden notkahduksesta, joka laski hintoja merkittävästi, kun taas vaikutus tuotantokustannuksiin oli lievempi. Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat vuonna 2021 jyrkästi energian ja hyödykkeiden hintojen nousun vuoksi. Tämä suuntaus jatkui koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajan, kun Venäjän provosoimaton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan pahensi entisestään energiakriisiä, joka oli alkanut jo vuonna 2021. Covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen ansiosta kuitenkin myös kysyntä kasvoi, jolloin myös hinnat nousivat merkittävästi (ne lähes kaksinkertaistuivat vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana), jopa enemmän kuin tuotantokustannukset samalla kaudella.

(170)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(171)

Tarkastelujaksolla keskimääräiset työvoimakustannukset pysyivät vakaina vuosina 2019 ja 2020, minkä jälkeen ne alkoivat kasvaa. Kaikkiaan työvoimakustannukset kasvoivat 17 prosenttia tutkimusajanjakson loppuun mennessä. Myös työntekijöiden lukumäärä kasvoi tänä aikana.

(172)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(173)

Unionin tuotannonalan kuumavalssattujen levyvalmisteiden varastot pienenivät tarkastelujakson aikana. Vuonna 2020 ne vähenivät jyrkästi, mikä selittyy covid-19-pandemian vaikutuksilla, kunnes ne vuonna 2021 palautuivat lähes aiemmalle tasolleen ja vähenivät sitten jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuumavalssattuja levyvalmisteita valmistavalle unionin tuotannonalalle olivat tyypillisiä tuottajien ja asiakkaiden väliset (kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituiset) puitesopimukset, joissa vahvistetaan määrät ja hinnat. Nämä puitesopimukset pantiin täytäntöön ostotilauksilla asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tämän ansiosta unionin tuotannonala voi suunnitella tuotantoaan ja varastojaan. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin todettiin, varastoja ei tämän vuoksi pidetä merkittävänä vahinkoindikaattorina tällä tuotannonalalla, koska unionin tuotannonala valmistaa useimpia samankaltaisten tuotteiden lajeja käyttäjien tilausten perusteella.

(174)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(175)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin vapailla markkinoilla saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(176)

Kannattavuus kehittyi käänteisen kellokäyrän mukaisesti parantuen kaiken kaikkiaan 26,4 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana. Vuosi 2019 oli tappiollinen, ja kannattavuus laski alhaisimmalle tasolleen (–18 %) vuonna 2020 keskellä pandemiaa. Vuonna 2021 kannattavuus kääntyi jyrkkään nousuun: vuonna 2021 voittotaso oli 13,9 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jo 18,3 prosenttia.

(177)

Turkista alhaisin hinnoin tuleva polkumyyntituonti lisääntyi nopeasti vuosina 2017 ja 2018 (43), mikä selittää vuoden 2019 heikon kannattavuuden. Sitä pahensivat globaalin pandemian vuonna 2020 aiheuttamat häiriöt, kuten toimitusketjujen häiriöt ja teräksen kulutuksen hiipuminen. Teräksen kysynnän kasvu ja myyntihintojen nousu johtivat suuriin voittoihin vuonna 2021, joka oli poikkeuksellinen vuosi unionin tuotannonalalle. Tämä suuntaus jatkui koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajan, jolloin unionin tuotannonalan kannattavuus parani entisestään.

(178)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kehittyi samalla tavalla kuin kannattavuus: vuoden 2019 heikkoa tasoa seurasi entistä jyrkempi lasku vuonna 2020, minkä jälkeen nettokassavirta elpyi voimakkaasti vuonna 2021 ja vielä enemmän tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(179)

Investoinnit vähenivät 19 prosenttia vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaiken kaikkiaan investointivirrat noudattivat tarkastelujaksolla käänteistä kellokäyrää: vuonna 2020 investoinnit vähenivät merkittävästi ja lisääntyivät sitten huipputasolleen vuonna 2021. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla investoinnit vähenivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Investointeja tehtiin yleisesti ottaen laadun parantamiseen ja tuotannon viherryttämiseen.

(180)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Vuonna 2020 investointien tuotto heikkeni vuoteen 2019 verrattuna ja elpyi sitten vuonna 2021. Kaiken kaikkiaan investointien tuotto kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi vuoteen 2019 verrattuna. Tarkastelujaksolla se itse asiassa kasvoi kaikkiaan noin 20 prosenttiyksikköä.

(181)

Otokseen valittujen unionin tuottajien pääoman saanti ei vaikeutunut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vaan palautui nopeasti pandemian jälkeen.

(182)

Brasiliasta, Iranista ja Venäjältä tulevaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavien vuonna 2017 käyttöönotettujen polkumyyntitoimenpiteiden myötä Brasiliasta tuleva tuonti väheni, kun taas Venäjältä tuleva tuonti pysyi yleisesti ottaen samalla tasolla kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Iranista tuleva kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonti unioniin loppui kokonaan vuonna 2020, minkä ansiosta unionin tuotannonala saattoi alkaa toipua asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista ja olikin toipunut niistä vuoden 2018 loppuun mennessä, kuten komissio vahvisti Turkista peräisin olevien kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevassa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/1100 (44). Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen elpyminen pysähtyi kuitenkin äkillisesti ja taloudellinen tilanne kääntyi laskuun vuonna 2019, kun unionin tuotannonala joutui kilpailemaan Turkista tulevan merkittävän ja halvan polkumyyntituonnin kanssa ja laskemaan hintansa alle kustannustason säilyttääkseen markkina-asemansa, mikä aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle (45). Heinäkuussa 2021 komissio otti käyttöön Turkkiin kohdistuvia lopullisia toimenpiteitä, ja erinäisten johdanto-osan 177 kappaleessa selitettyjen tekijöiden ansiosta unionin tuotannonalan tilanne parani ja vuoden 2021 loppuun mennessä unionin tuotannonala oli toipunut kokonaan. Kuten johdanto-osan 177 kappaleessa jo todettiin, unionin tuotannonala pystyi hyödyntämään edelleen näitä suotuisampia olosuhteita tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä ansiosta sen kannattavuus parani entisestään.

(183)

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että useimmat vahinkoindikaattorit, erityisesti tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärät, työllisyys ja tuottavuus noudattivat tarkastelujaksolla samanlaista suuntausta. Vuonna 2020 suuntaus laski ensin jyrkästi ja kääntyi sitten nousuun vuonna 2021 nousten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tarkastelujakson alkua eli vuotta 2019 vastaavalle tai hieman korkeammallekin tasolle. Tämän epäsäännöllisen kehityksen taustalla ovat pitkälti Turkista tulevan kuumavalssattujen levyvalmisteiden alhaisin hinnoin tapahtuneen polkumyyntituonnin merkittävä lisääntyminen ja samaan aikaan puhjenneeseen covid-19-pandemiaan liittyvä ainutlaatuinen dynamiikka. Sulkutoimet ja teollisen toiminnan keskeytymiset johtivat kulutuksen vähenemiseen hyvin alhaiselle tasolle ja teräksen kysynnän hiipumiseen vuonna 2020. Covid-19-pandemian jälkeen seuranneessa elpymisvaiheessa vuonna 2021 teräksen kysyntä ja hinnat kasvoivat jälleen jyrkästi, mikä johti muun muassa terästeollisuuden suuriin voittoihin vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(184)

Myyntihinnat, voitto, kassavirta ja investointien tuotto noudattivat samanlaista suuntausta, jossa vuoden 2020 jyrkkää laskua seurasi elpyminen vuonna 2021. Nämä indikaattorit paranivat kuitenkin merkittävästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2019, jolloin Turkista tulevan tuonnin katsottiin aiheuttavan vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(185)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(186)

Indikaattoreita analysoitaessa on kuitenkin otettava huomioon vuoden 2021 ja vuoden 2022 alkupuoliskon poikkeuksellisen suotuisat olosuhteet teräksen markkinoilla. Pandemian aiheuttama teollisen toiminnan hidastuminen ja sitä seurannut teräksen kysynnän hiipuminen vuonna 2020 sysäsivät terästeollisuuden ja yleisemmin myös globaalin talouden vakavaan taantumaan. Vuonna 2021 kysyntä jälleen elpyi ja sen myötä myös teräksen kulutus kasvoi voimakkaasti teräksen hintojen noustessa samalla. Nämä suotuisat markkinaolosuhteet jatkuivat vuoden 2022 alkupuoliskolla. Covid-19-pandemian jälkeinen myönteinen kehitys, joka oli jatkunut koko vuoden 2021 ajan, kuitenkin päättyi vuoden 2022 toisella neljänneksellä energiakustannusten voimakkaan nousun ja korkean inflaation myötä. Vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana koetut suotuisat olosuhteet tuskin siis enää toistuvat. Kuten aiemmissa tapauksissa (46) on todettu, kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä hyödyke ja kilpailu perustuu pääasiassa hintaan. Tämä tarkoittaa, että suuri määrä polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia voi johtaa siihen, ettei unionin tuottajille jää muuta mahdollisuutta kuin alentaa hintojaan säilyttääkseen markkinaosuutensa, jolloin niille aiheutuu vahinkoa.

(187)

Kuten komissio päätteli johdanto-osan 185 kappaleessa, unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Toisaalta komissio päätteli myös, että ilman polkumyyntitoimenpiteitä polkumyynti todennäköisesti jatkuisi, kuten johdanto-osan 88 ja 117 kappaleessa selitetään, ja että Iranin tapauksessa se todennäköisesti toistuisi, kuten selitetään johdanto-osan 100 kappaleessa. Sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kuinka todennäköisesti asianomaisista maista polkumyynnillä tulleen tuonnin alun perin aiheuttama vahinko toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(188)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli seuraavia seikkoja: 1) tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti asianomaisissa maissa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus ja 2) asianomaisista maista tulevan tuonnin todennäköinen hintataso ja vaikutus unionin tuotannonalaan.

(189)

Kuten johdanto-osan 78 kappaleessa jo todettiin, molempien otokseen valittujen brasilialaisten tuottajien kapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Molemmat tuottajat lisäsivät myyntiään unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nostamalla kapasiteettinsa käyttöastetta aiempiin vuosiin verrattuna, kuten johdanto-osan 78 kappaleessa todetaan. Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa todettu vientimyynnin merkittävä kasvu osoittaa, että unionin markkinat ovat voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta edelleen houkuttelevat brasilialaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

(190)

Myös ainoa yhteistyössä toiminut iranilainen tuottaja tuotti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes koko kapasiteettinsa edestä (ks. johdanto-osan 91 kappale). Sillä oli siis vain rajallisesti käyttämätöntä kapasiteettia. Tutkiessaan asiaa tarkemmin komissio kuitenkin totesi, että kyseinen yritys suunnitteli aktiivisesti kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantokapasiteettinsa kasvattamista. Suunnitelmien toteutuessa sen käyttämätön kapasiteetti olisi noin miljoona tonnia vuodessa, ja tätä kapasiteettia voitaisiin käyttää vientiin, myös unioniin suuntautuvaan vientiin (ks. johdanto-osan 95 kappale). Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Iranissa tulee lähivuosina olemaan käytettävissä merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää unioniin suuntautuvaan vientiin. Lisäksi kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen todettiin olevan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ainakin 14 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat, mikä tekee unionin markkinoista hintojen suhteen muita mahdollisia vientikohteita houkuttelevammat.

(191)

Kuten johdanto-osan 107 kappaleessa todetaan, komissio totesi, että Venäjällä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3,5 miljoonaa tonnia käyttämätöntä kapasiteettia, mikä vastaa kymmentä prosenttia unionin vapaiden markkinoiden kulutuksesta. Näin ollen päätelmänä oli, että venäläisillä tuottajilla on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää kuumavalssattujen levyvalmisteiden viemiseksi unioniin polkumyyntihinnoin. Lisäksi Venäjän kotimarkkinahintojen ja unionin tuotannonalan hintojen vertailu (ks. johdanto-osan 112 kappale) osoitti, että Venäjän kotimarkkinahinnat olivat keskimäärin 17 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat, mikä vahvistaa, että unionin markkinat ovat venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta houkuttelevat.

(192)

Unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin tiettyjen kuumavalssattujen teräslevytuotteiden markkinoihin. Lisäksi unionin hinnat ovat korkeammat (unionin tuotannonalan veloittama keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 954 euroa tonnilta) kuin brasilialaisten ja iranilaisten vientiä harjoittavien tuottajien muualla maailmassa ja venäläisten tuottajien unionissa veloittama keskimääräinen hinta. Koska kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä hyödyke, kuten edellä johdanto-osan 186 kappaleessa todetaan, brasilialaisilla, iranilaisilla ja venäläisillä viejillä olisi vahva kannustin suunnata vientinsä unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(193)

Edellä esitetyn perusteella on todennäköistä, että asianomaisten maiden vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät vientimyyntiään unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(194)

Kuten johdanto-osan 133 kappaleessa todetaan, komissio ei voinut tehdä hinnan alittavuutta koskevaa laskelmaa Brasilian osalta. Eurostatin tietojen perusteella Brasiliasta tulevan tuonnin hinta alitti unionin myyntihinnan tarkastelujaksolla vuotta 2021 lukuun ottamatta. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osuus Brasiliasta Euroopan unioniin suuntautuvasta viennistä oli yli 90 prosenttia (ks. johdanto-osan 31 kappale), mutta koska molemmat otokseen valitut brasilialaiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät unionissa etuyhteydessä oleville osapuolille eivätkä ne myyneet lainkaan etuyhteydettömille asiakkaille unionissa, komissio ei voinut päätellä yksiselitteisesti, että etuyhteydessä olevilta yrityksiltä veloitettu myyntihinta oli riittävän luotettava, jotta sen perusteella olisi voitu päätellä todennäköinen hintataso ilman polkumyyntitoimenpiteitä. Sen vuoksi komissio analysoi brasilialaisten vientiä harjoittavien tuottajien nykyistä hinnoittelua niiden kolmansien maiden vientimarkkinoilla arvioidakseen todennäköistä hintatasoa unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(195)

Brasiliasta muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintaa käytettiin siis korvaavana tietolähteenä todennäköisen hintatason määrittämiseksi siinä tapauksessa, että toimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Vertailussa käytettiin GTA-tietokannan tietoja, jotka kuvasivat Brasiliasta muualle maailmaan suuntautuvaa vientimyyntiä. Tiedoista poimittiin viennin kymmenen suurimman kohdemaan tiedot (vientimäärien perusteella). Näiden maiden osuus Brasiliasta kolmansiin maihin suuntautuvasta myynnistä on noin 90 prosenttia. Vertailu osoitti, että kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintataso (noin 820 euroa tonnilta, joka oli vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tuotteiden maahantuontihinta) oli noin 13–14 prosenttia alhaisempi kuin unionin tuotannonalan nykyinen keskimääräinen myyntihinta vapailla markkinoilla ja se oli myös alle vahinkoa aiheuttamattoman hinnan, joka on noin 920 euroa tonnilta.

(196)

Koska edellä esitetty analyysi osoitti, että brasilialaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyvät myymään kolmansilla markkinoilla hinnoilla, jotka alittavat unionin hinnan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, komissio päätteli, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, brasilialaiset viejät voisivat alentaa EU:ssa veloittamia hintojaan ja aiheuttaa merkittävää hintapainetta.

(197)

Tuonti Iranista unioniin loppui lähes kokonaan tarkastelujaksolla. Näissä olosuhteissa komissio tutki ainoan yhteistyössä toimineen iranilaisen vientiä harjoittavan tuottajan nykyistä hinnoittelua sen kolmansien maiden vientimarkkinoilla arvioidakseen unioniin suuntautuvan tuonnin todennäköistä hintaa, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(198)

Vertailussa käytettiin Iranin muualle maailmaan suuntautuvan viennin hintoja, ja se osoitti, että Iranista unioniin vietyjen vapaaseen liikkeeseen luovutettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden todennäköinen maahantuontihinta olisi enintään 830–840 euroa tonnilta, jos toimenpiteet eivät olisi voimassa.

(199)

Tällä tavoin määritetyn Iranin vientihinnan ja unionin tuottajien tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla veloittaman keskimääräisen painotetun (noudettuna-tasolle oikaistun) myyntihinnan vertailu osoitti, että Iranin unioniin suuntautuvan viennin hinta olisi keskimäärin noin 10–13 prosenttia unionin tuotannonalan keskimääräisiä hintoja alhaisempi. Iranista tulevan tuonnin hinnat olisivat myös alhaisemmat kuin johdanto-osan 195 kappaleessa vahvistettu vahinkoa aiheuttamaton hinta.

(200)

Venäjältä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleen tuonnin hinta (897 euroa tonnilta) alitti unionin tuotannonalan myyntihinnat. Kuten johdanto-osan 140 kappaleessa todettiin, Venäjän unioniin suuntautuvan viennin ja unionin tuotannonalan keskihintojen välinen vertailu osoitti hintaeron olevan noin 5 prosenttia. Myös Venäjältä tulevan tuonnin hinnat alittivat vahinkoa aiheuttamattoman hinnan, joka on 920 euroa tonnilta.

(201)

Kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä hyödyke, ja kuten todettiin kuumavalssattujen levyvalmisteiden Kiinasta tulevaa tuontia koskevassa tutkimuksessa sekä samaa, Turkista peräisin olevaa tuotetta koskevassa tutkimuksessa (47), jo melko vähäisellä hintojen alittavuudella yhdessä suurten määrien kanssa voi hyvinkin olla merkittäviä ja välittömiä vaikutuksia unionin tuotannonalan tulokseen. Molemmissa tutkimuksissa alle 5 prosentin hinnan alittavuuden marginaalit pakottivat unionin tuotannonalan alentamaan myyntihintojaan (tai menettämään markkinaosuuttaan) siinä määrin, että sille aiheutui merkittävää vahinkoa lyhyellä aikavälillä.

(202)

Unionin tuotannonala oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla juuri toipunut epävakaasta ja taloudellisesti vaikeasta, tappioita aiheuttaneesta ajanjaksosta, johon kuului muun muassa covid-19-pandemia, ja se on siksi edelleen haavoittuvassa tilanteessa. Sen vuoksi on erittäin todennäköistä, että merkittävinä määrinä ja halvoin, unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin jatkuminen (Brasilian ja Venäjän tapauksessa) ja tällaisen tuonnin toistuminen (Iranin tapauksessa) heikentäisivät merkittävästi unionin tuotannonalan tulosta erityisesti tuotannon, myyntimäärien ja -hintojen, kannattavuuden ja investointitarpeiden osalta, mikä johtaisi merkittävän vahingon toistumiseen.

(203)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen USIMINAS väitti, että unionin kotimainen tuotannonala ei ollut haavoittuva, sillä jotkin indikaattorit, kuten voitto ja sijoitetun pääoman tuotto, kasvoivat merkittävästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi sekä USIMINAS että CSN väittivät, että vahingon toistuminen ei olisi todennäköistä, sillä unionin tuotannonalan kannattavuus kasvoi huolimatta tuonnin lisääntymisestä asianomaisista maista. Se viittasi myös Brasilian tuontimäärän vähäisyyteen korkeilla hinnoilla ja Brasilian rajalliseen käyttämättömään kapasiteettiin.

(204)

Komissio muistutti, että kuten johdanto-osan kappaleessa 166 todetaan, unionin tuotannonalalle ei katsottu aiheutuvan merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio tunnusti myös, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vallitsivat poikkeuksellisen suotuisat markkinaolosuhteet (ks. johdanto-osan kappale 186) ja ottaen huomioon unionin tuotannonalan juuri toipuneen epävakaasta ja taloudellisesti vaikeasta, tappioita aiheuttaneesta ajanjaksosta, se oli yhä haavoittuvassa tilanteessa johdanto-osan kappaleissa 201 ja 202 esitettyjen seikkojen johdosta. Lisäksi, kuten 6.2.1 luvussa selitetään, komission oli analysoitava Brasilian vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntöjä kolmansien maiden vientimarkkinoilla, mistä kävi ilmi, että ilman toimenpiteitä Brasilia voisi aiheuttaa huomattavaa hintapainetta unionin tuotannonalalla. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(205)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(206)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut 15 jäsenvaltioon (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Unkari). Se työllistää lähes 40 000 työntekijää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(207)

Ilman toimenpiteitä unionin tuotannonalaa ei enää suojattaisi Brasiliasta, Iranista ja Venäjältä tulevan polkumyyntituonnin todennäköiseltä kasvulta, mikä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa. Unionin tuottajiin polkumyyntitoimenpiteet vaikuttavat myönteisesti, sillä ne auttavat unionin tuotannonalaa jatkamaan toipumista aiemmasta polkumyynnistä. Sen vuoksi on selkeästi unionin tuotannonalan edun mukaista pitää toimenpiteet voimassa.

(208)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja etuyhteydettömiin tuojiin. Yksikään käyttäjä tai etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselomakkeeseen. Koska käyttäjät ja etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä ja koska ei ole viitteitä päinvastaisesta, toimenpiteiden jatkamisen ei katsota olevan käyttäjien ja tuojien edun vastaista.

(209)

Komissio analysoi myös, vaikuttaisivatko Brasilian, Iranin ja Venäjän vastaiset toimenpiteet kielteisesti toimitusvarmuuteen, kun otetaan huomioon, että kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevia toimenpiteitä on voimassa myös Turkkia ja Kiinaa vastaan. Euroferin makrokyselyssä antamien tietojen mukaan unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 73 prosenttia ja kokonaistuotantokapasiteetti ylitti unionin kokonaiskulutuksen 18 miljoonalla tonnilla. Lisäksi vaikka muutamiin suurimpiin kuumavalssattujen levyvalmisteiden viejiin sovellettiin toimenpiteitä, kaikkiaan lähes 40 maata vei tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä osoittaa, että toimenpiteiden jatkaminen ei heikentäisi tarjontalähteiden monipuolisuutta. Näistä syistä ja koska käyttäjät ja tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että jalostusketjun loppupään käyttäjille ei koidu toimitusvarmuusriskejä.

(210)

USIMINAS väitti vireillepanon jälkeen, että hiilirajamekanismin käyttöönotto vaikeuttaisi pääsyä unionin markkinoille siihen liittyvien raskaiden raportointivelvoitteiden ja lisämaksujen vuoksi. Se toisti tämän väitteen päätelmien ilmoittamisen jälkeen. GBR ja USIMINAS väittivät lisäksi, että suojatoimenpiteillä suojattiin jo merkittävästi unionin tuotannonalaa. CSN lisäsi, että terästuotteita koskevien suojatoimenpiteiden johdosta kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontimäärät Brasiliasta eivät kasvaisi eikä tuonti Brasiliasta aiheuttaisi vahinkoa, sillä Brasiliaan sovellettava jäännöstulli oli korkeampi kuin CSN:ään sovellettava polkumyynnin vastainen arvotulli. Näin ollen CSN väitti, että väite vahingon toistumisen todennäköisyydestä Brasiliasta tapahtuvan tuonnin johdosta on perusteeton.

(211)

Komissio muistutti, että hiilirajamekanismi tuli voimaan vasta lokakuussa 2023 ja että siirtymäkauden aikana eli vuoteen 2026 asti tuojien on vain raportoitava tavaroistaan aiheutuneet päästöt mutta niiltä ei peritä maksuja tänä aikana. Siirtymäkauden perusteena on antaa osapuolille aikaa sopeutua ennen lopullisen järjestelmän käyttöönottoa sekä vähentää riskiä kaupan häiriintymisestä. Näin ollen komissio katsoi, että on ennenaikaista yrittää arvioida hiilirajamekanismin mahdollisia vaikutuksia kuumavalssattujen levyvalmisteiden kauppavirtoihin. Komissio myös muistutti, että suojatoimenpiteitä ei voida pitää luonteeltaan pysyvänä eikä tällä hetkellä voimassa olevalla toimenpiteellä (48) ole vaikutusta arviointiin siitä, olisiko tuonnin lisääntyminen todennäköistä ilman polkumyyntitulleja. Näin ollen terästuotteita koskevien suojatoimenpiteiden tilapäisen luonteen huomioon ottaen komissio totesi, ettei niillä voi olla vaikutusta sen tässä tutkimuksessa tekemiin päätelmiin. Sen vuoksi komissio hylkäsi molemmat väitteet.

(212)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Brasilian liittotasavallasta, Iranin islamilaisesta tasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaoloa.

(213)

Komission tekemien, polkumyynnin jatkumista ja toistumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella Brasilian liittotasavallasta, Iranin islamilaisesta tasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(214)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(215)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkkisi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(216)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(217)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(218)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (49). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(219)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä yhteenkään vientiä harjoittavaan tuottajaan, johon sovelletaan polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(220)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (50) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(221)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (51) käyttöön tiettyjä terästuotteita koskevan suojatoimenpiteen kolmeksi vuodeksi. Suojatoimenpiteen voimassaoloa jatkettiin 30 päivään kesäkuuta 2024 saakka täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1029. Tarkastelun kohteena oleva tuote on yksi suojatoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvista tuoteluokista. Näin ollen suojatoimenpiteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden ylittyessä samasta tuonnista kannettaisiin sekä kiintiön ylittävä tulli että polkumyyntitulli. Koska polkumyyntitoimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden kumuloituminen voi johtaa siihen, että kauppaan kohdistuu haluttua suurempi vaikutus, komissio päätti estää polkumyyntitullin ja kiintiön ylittävän tullin samanaikaisen soveltamisen tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen suojatullin voimassaolon ajaksi.

(222)

Tämä tarkoittaa sitä, että jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia ryhdytään soveltamaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja se ylittää tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten arvotullien tason, kannetaan ainoastaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kiintiön ylittävä tulli. Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen tullien kantaminen jätetään väliaikaisesti soveltamatta suojatullin ja polkumyyntitullin samanaikaisen soveltamisen ajaksi. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen ja se on asetettu tämän asetuksen mukaisia polkumyynnin vastaisia arvotulleja alemmalle tasolle, kannetaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja tällä asetuksella käyttöön otettujen korkeampien polkumyyntitullien välinen erotus. Se osa polkumyyntitullien määristä, jota ei kanneta, jätetään väliaikaisesti soveltamatta.

(223)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,