(1)

Direktiivin (EU) 2018/1972 109 artiklan 8 kohdan mukaan komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä sen varmistamiseksi, että hätäpalvelut ovat jäsenvaltioissa tosiasiallisesti käytettävissä hätäviestillä eurooppalaiseen hätänumeroon 112, ja näistä säädöksistä ensimmäisen viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2022. Näiden delegoitujen säädösten tarkoitus on täydentää direktiivin 109 artiklan 2, 5 ja 6 kohtaa toimenpiteillä, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa hätäviestinnän yhteensopivuus, yhteentoimivuus, laatu, luotettavuus ja jatkuvuus unionissa soittajan sijaintitietoja koskevissa ratkaisuissa, hätäpalvelujen saavutettavuudessa vammaisten loppukäyttäjien kannalta ja hätäviestien ohjaamisessa sopivimpaan hätäkeskukseen.

(2)

Hätäviestintä on tärkeä osa yleisen turvallisuuden ja terveyden turvaamista. Unionin kansalaiset ovat yli 30 vuoden ajan luottaneet hätäpalvelujen saatavuuteen käyttämällä yhteistä eurooppalaista hätänumeroa 112. Heidän on voitava luottaa siihen myös digitaalisessa maailmassa. Kansalaisten olisi voitava hyötyä siitä, että käyttöön toimitetaan kattavat ja oikea-aikaiset tilannetiedot, jota tarvitaan kriisitilanteessa toimimiseen. Euroopan digitaalisen muutoksen tavoitteena oleva yhteyksien hyvä toimivuus, joka on otettu huomioon vuoteen 2030 ulottuvan ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelman perustamispäätöksessä (2), on johtamassa kansalaisten, myös vammaisten, käyttämien sähköisten viestintäpalvelujen teknologiseen siirtymään kohti all-IP-teknologiaa. Siirtyminen piirikytkentäisestä pakettikytkentäiseen teknologiaan sähköisissä viestintäverkoissa käynnistää puhepalvelujen käyttöönoton IP Multimedia -osajärjestelmiin perustuvan kiinteän ja mobiilin VoIP-teknologian avulla. Näitä ovat Voice over Long Term Evolution (VoLTE), Voice over New Radio (VoNR 5G:ssä) ja Voice over Wi-Fi (VoWiFi). Pakettikytkentäiset teknologiat mahdollistavat myös teksti- ja videopohjaiset palvelut, kuten reaaliaikaisen tekstityksen ja eri viestintämuotojen täydellisen interaktiivisuuden. Näitä IP-pohjaisia viestintäpalveluja ei voida tukea perinteisillä piirikytkentäverkoilla, kuten 2G- ja 3G-verkoilla, joita ollaan parhaillaan poistamassa käytöstä. Sen vuoksi on tarpeen siirtää myös hätäviestintä pakettikytkentäisiin teknologioihin. Tällä asetuksella pyritään varmistamaan, että muutosprosessissa varmistetaan hätäviestinnän laatu ja luotettavuus.

(3)

Hätäpalvelun tavoitteena on hätätilanteiden vaikutusten välttäminen, lieventäminen tai hallinta hätätoimien avulla. Hätätoimiin tarvittava aika vaikuttaa olennaisesti hätätilanteiden lopputulokseen. Tehokkaat hätätoimet edellyttävät sellaisten voimavarojen nopeaa käyttöönottoa, joilla voidaan tehokkaasti puuttua hätätilanteeseen, sekä nopeaa saapumista tapahtumapaikalle.

(4)

Hätäviestinnän tavoitteena on, että loppukäyttäjillä on pääsy hätäpalveluihin ja että he voivat pyytää ja vastaanottaa apua hätäpalveluilta. Loppukäyttäjän ja hätäkeskuksen välille muodostetaan hätäviestintäyhteys, ja sopivimman hätäkeskuksen tehtävänä tulisi olla käsitellä vastaanotetut tiedot ja välittää pyyntö hätäpalveluille ja varmistaa näin pääsy hätäpalveluihin. Hätäkeskusjärjestelmien ja hätäpalvelujärjestelmien kansallisen organisointitavan mukaan hätäkeskukset ja hätäpalvelut voivat olla päällekkäisiä tai itsenäisiä.

(5)

Hätäpalvelujen saatavuuden mahdollistamiseksi tehokkaalla hätäviestillä olisi varmistettava sekä oikea-aikainen viestintä loppukäyttäjän ja sopivimman hätäkeskuksen välillä että tilannetietojen, myös soittajan sijaintitietojen, oikea-aikainen saatavuus. Tilannetiedot auttavat kuvaamaan hätätilannetta, esimerkiksi fyysistä ympäristöä, osallisina olevien henkilöiden tilaa ja toimintakykyä, tapahtumapaikkaa jne. Tilannetietojen saatavuus ja tarkkuus mahdollistavat asianmukaisten toimintaresurssien oikea-aikaisen määrittämisen ja nopean saapumisen tapahtumapaikalle esimerkiksi silloin, kun soittajan tarkka sijainti on saatavilla. Loppukäyttäjä voi välittää nämä tiedot hätäpalveluille hätäviestinnän välityksellä, tai ne voidaan saada automaattisesti loppukäyttäjän laitteesta tai verkosta.

(6)

Soittajan sijainti on yksi tärkeimmistä hätäviestintään liittyvistä tilannetiedoista, ja sillä on suuri vaikutus viestinnän tehokkuuteen. Soittajan sijaintitietojen tarkkuus ja luotettavuus vaikuttavat siihen, kuinka paljon aikaa tarvitaan hätätilanteen sijaintipaikan määrittämiseen ja hätäpalvelujen saapumiseen paikalle.

(7)

Direktiivissä (EU) 2018/1972 edellytetään, että toimivaltaiset sääntelyviranomaiset vahvistavat soittajan sijaintitietojen täsmällisyyttä ja luotettavuutta koskevat perusteet. Nämä perusteet edustavat soittajan sijaintitietojen täsmällisyyden ja luotettavuuden vähimmäistasoa, joka on toteutettava jäsenvaltion alueella verkkopohjaisilla ja mobiilipohjaisilla teknologioilla. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (3) mukaan perusteilla olisi varmistettava teknisten mahdollisuuksien rajoissa loppukäyttäjän sijainnin paikallistaminen tarvittavalla luotettavuudella ja täsmällisyydellä, jotta hätäpalvelut voivat tulla hänen avukseen hyödyllisellä tavalla. Verkko- ja mobiilipohjaisten teknologioiden yhdistelmällä varmistetaan, että vaikka soittajan sijaintitiedot eivät olisi mobiililaitteesta saadun soittajan paikannuksen perusteella sopivimman hätäkeskuksen saatavilla, hätäpalvelut voivat luottaa verkkopohjaiseen sijainnin paikallistamiseen päästäkseen loppukäyttäjän avuksi hyödyllisellä tavalla jäsenvaltioiden vahvistamien soittajan sijaintietoja koskevien täsmällisyys- ja luotettavuuskriteerien mukaisesti. Sellaiset soittajan sijaintitietoja koskevat kriteerit, joiden perusteella ei voida määrittää täsmällisyyden ja luotettavuuden vähimmäistasoa, voivat johtaa täytäntöönpanoon, jolla ei varmisteta, että hätäpalvelut saavat soittajan sijainnista tiedot, joita ne voivat käyttää tehokkaasti. Jäsenvaltioiden olisi arvioitava soittajan sijaintitietoja koskevien teknisesti toteuttamiskelpoisten ratkaisujen yhteisvaikutus ja vahvistettava soittajan sijaintietojen täsmällisyyttä ja luotettavuutta koskevat vähimmäiskriteerit, joiden täyttyessä hätäpalvelut pääsisivät tulemaan hyödyllisellä tavalla avuksi. Soittajan sijaintitietojen tarkkuuden hyödyllisyys voi vaihdella sen mukaan, miltä alueelta hätäviesti tulee (tuleeko se esimerkiksi kaupunki- tai maaseutualueelta), ja tämä voidaan ottaa huomioon määritettävissä kriteereissä. Jotta voidaan varmistaa, että unionissa sovelletaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa sellaisten tarkkuus- ja luotettavuusperusteiden vahvistamiseen, joilla varmistetaan tilannetietojen vähimmäistaso, on tarpeen määritellä parametrit, jotka toimivaltaisten sääntelyviranomaisten olisi otettava huomioon tällaisia perusteita vahvistaessaan. Lisäksi on tärkeää muistaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti toimivaltaisten sääntelyviranomaisten tulisi tehdä keskenään yhteistyötä vahvistaessaan soittajan sijaintitietojen täsmällisyyttä ja luotettavuutta koskevat perusteet kuulemalla Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä (BEREC) tai muita asiaankuuluvia foorumeja, joilla on toimivalta antaa tältä osin ohjeita, jotta voidaan varmistaa direktiivin (EU) 2018/1972 109 artiklan 6 kohdan täysi tehokkuus.

(8)

Soittajan sijaintitietojen tarkkuus voidaan ilmaista hätäpalveluille tapauksen hoitamista varten esitettävän etsintäalueen enimmäissäteenä. Hätätilanteen vasteaikoja voitaisiin lyhentää huomattavasti, jos sopivimmalla hätäkeskuksella on saatavilla tarkat ja luotettavat verkkopohjaiset ja mobiililaitteesta saadut soittajan sijaintitiedot, erityisesti silloin, kun apua pyytävät loppukäyttäjät eivät pysty ilmoittamaan sijaintiaan. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava kiinteiden verkkojen osalta vähimmäistarkkuus, joka niiden alueella on saavutettava soittajan sijaintia koskevissa tiedoissa, jotka liittyvät verkon liityntäpisteen fyysiseen osoitteeseen, esimerkiksi viittaamalla konkreettiseen katuosoitteeseen, asuntoon, kerrokseen tai vastaavaan tietoon. Matkaviestinverkkojen osalta tarkkuuden vähimmäistaso olisi ilmaistava metreinä, jotta voidaan ilmoittaa hätäpalvelulle tapauksen hoitamista varten esitettävän horisontaalisen etsintäalueen enimmäissäde. Myös korkeus- tai pystysuuntaisen tarkkuuden kriteeri olisi ilmaistava metreinä, jos se on sovellettavissa ja teknisesti toteutettavissa. Jäsenvaltioiden olisi arvioitava, voidaanko näitä parametreja soveltaa verkosta riippumattomiin henkilöiden välisten, numeroihin perustuvien viestintäpalvelujen tarjoajiin, kun palveluja käytetään kiinteissä verkoissa tai matkaviestinverkoissa.

(9)

Soittajan sijaintitietojen luotettavuuden olisi liityttävä kahteen soittajan sijaintitietojen näkökohtaan: määrittelemiseen ja siirtämiseen. Soittajan sijaintitietojen luotettavuus olisi määritettävä tilastollisin mittauksin, jotka osoittavat onnistumisasteen sille, että hätäviestin lähettäneen laitteen todellinen sijainti vastaa soittajan sijaintitietojen perusteella tiedoksi saatua fyysistä aluetta. Hätäviestin olisi aktivoitava sekä verkkopohjaiset että mobiililaitteesta saadut soittajan sijaintitiedot, kun viimeksi mainitut ovat käytettävissä. Soittajan sijaintitietojen luotettavuus hätäpalveluja varten olisi määritettävä näiden kahden teknologian yhteisvaikutuksena. Soittajan sijaintitietojen lähettämisen luotettavuus olisi ilmaistava sen teknisen ratkaisun onnistumisasteena, jolla soittajan sijaintitiedot välitetään sopivimpaan hätäkeskukseen. Onnistumisaste riippuu verkon kyvystä välittää tiedot, jos kyseessä on verkkopohjainen soittajan paikantaminen, tai mobiililaitteen ja verkkoresurssien välisestä yhteentoimivuudesta tietojen välittämiseksi, jos kyseessä on soittajan paikantaminen mobiililaitteen perusteella, sekä sopivimman hätäkeskuksen valmiudesta tietojen vastaanottamiseen.

(10)

Jotta komissio voisi seurata tämän asetuksen mukaisesti vahvistettuja soittajan sijaintitietoja koskevia perusteita, jäsenvaltioiden olisi raportoitava perusteiden hyväksymisestä ja selitettävä, miten ne ovat ottaneet huomioon tässä asetuksessa vahvistetut parametrit.

(11)

Direktiivissä (EU) 2018/1972 edellytetään, että vammaisten loppukäyttäjien mahdollisuus käyttää hätäpalveluja hätäviestinnän avulla on vastaava kuin muilla loppukäyttäjillä. Vastaavuusperiaate edellyttää, että vammaisilla loppukäyttäjillä olisi oltava mahdollisuus käyttää hätäpalveluja hätäviestinnän kautta toiminnallisesti vastaavalla tavalla kuin muilla loppukäyttäjillä, erityisesti soittamalla hätänumeroon 112 äänipohjaisten palvelujen kautta. Koska toiminnallista vastaavuutta koskevista vaatimuksista ei ole yhteistä käsitystä, olisi vahvistettava vaatimukset, joiden mukaan toisinnetaan hätäviestintätoiminnot, jotka ovat muiden loppukäyttäjien saatavilla pääasiassa äänipohjaisissa palveluissa. Jos jäsenvaltiot eivät teknisistä syistä pysty noudattamaan tässä asetuksessa vahvistettuja toiminnallista vastaavuutta koskevia vaatimuksia, niiden olisi ilmoitettava komissiolle erityiset syyt, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle, kun hätäpalveluille määrättyjen käyttömahdollisuuksien tekninen suunnittelu ei edellytä tai mahdollista yhteisen eurooppalaisen hätänumeron 112 käyttöä, sekä tieto siitä, miten varmistetaan, että vammaiset loppukäyttäjät ovat vähintään yhtä tietoisia kyseisestä hätäpalvelujen käyttömahdollisuudesta kuin muut loppukäyttäjät.

(12)

Jotta komissio voisi valvoa vammaisten loppukäyttäjien hätäpalvelujen käyttömahdollisuuksien yhteensopivuutta, laatua, luotettavuutta, yhteentoimivuutta ja jatkuvuutta, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava, mitkä ovat niiden lainkäyttöalueella vammaisille loppukäyttäjille, myös verkkovierailupalveluja käyttäville, määrätyt hätäpalvelujen käyttömahdollisuudet. Ilmoituksen olisi sisällettävä ensimmäinen arviointi siitä, ovatko ilmoitetut käyttömahdollisuudet toiminnallista vastaavuutta koskevien vaatimusten mukaisia tämän asetuksen mukaisesti. All-IP-verkkoihin siirryttäessä on mahdollistaa toteuttaa uusia helppokäyttöisiä viestintäpalveluja, kuten reaaliaikainen tekstitys ja täydelliset interaktiivisuusominaisuudet. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi raportoitava yhteentoimivuuteen, yhteensopivuuteen tai jatkuvuuteen liittyvistä kysymyksistä, joita on ilmennyt tällaisia palveluja käytettäessä erityisesti verkkovierailukäyttäjien osalta. Täyttääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/612 (4) 16 artiklan mukaisen velvoitteensa ilmoittaa BERECille hätäpalvelujen käyttömahdollisuuksista, joista on määrätty niiden jäsenvaltiossa ja jotka ovat teknisesti toteutettavissa siten, että ne ovat verkkovierailuasiakkaiden käytettävissä, kansallisten sääntelyviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittaessa määriteltävä tekniset syyt, joiden vuoksi verkkovierailuja käyttävien loppukäyttäjien saatavilla ei ole hätäviestintäpalvelua, jos kyseiset palvelut ovat kotimaisten loppukäyttäjien saatavilla. Ensimmäisen kertomuksen ja seuraavina vuosina annettavien tietojen avulla komissio voi arvioida, onko tarpeen hyväksyä lisätoimenpiteitä, standardointitoimeksiannot mukaan luettuina, tällaisten kysymysten käsittelemiseksi.

(13)

Hätäviestit ja soittajan sijaintitiedot on ohjattava sopivimpaan hätäkeskukseen, jotta hätäviesteihin voidaan vastata ja ne voidaan käsitellä asianmukaisesti. Hätäviestinnän tehokas reititys olisi varmistettava myös siirryttäessä piirikytkentäisestä pakettikytkentäiseen teknologiaan. Tavallisesti jäsenvaltio määrittää sopivimman hätäkeskuksen hätäviestintää koskevan alueellisen toimivallan tai tietyntyyppistä viestintää koskevan valmiuden perusteella, esimerkiksi sellaisen hätäkeskuksen, jolla on valmiudet reaaliaikaista tekstitykseen tai viittomakielisen viestintään. Henkilöiden väliset viestintäpalvelut, joita tarjotaan pakettikytkentäisen teknologian avulla ja jotka tarjoavat ääni-, teksti- ja videoviestintää, myös reaaliaikaista tekstitystä, voidaan reitittää yleiseen verkkoalueeseen tai hätäkeskuksen verkkoalueeseen Hätäviestinnän tavoittaessa hätäviestintäjärjestelmän yleisten verkkojen kautta voi olla tarpeen jatkaa reititystä hätäkeskusten verkkoalueella, jotta voidaan saavuttaa sopivin hätäkeskus. Tämä riippuu hätäkeskusten kansallisesta organisaatiosta. Jotta varmistetaan tehokkaiden hätäviestien saatavuus kaikkien loppukäyttäjien hyödyksi, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikentyyppiset hätäviestit ja jäsenvaltioiden alueella käyttöön määrätyt soittajan sijaintitiedot reititetään riittävän ajoissa sopivimpaan hätäkeskukseen.

(14)

Hätäpalveluihin pääsyn tehokkuus määräytyy sen mukaan, miten nopeasti tilannetiedot välitetään hätäpalveluille. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sopivin hätäkeskus, johon hätäviesti ohjataan, pystyy teknisesti toimittamaan tilannetiedot riittävän ajoissa hätäpalveluille siitä hetkestä alkaen, kun kyseinen hätäkeskus on hälyttänyt kyseiset palvelut. Hätäkeskusten maakohtaisen organisoinnin mukaan sopivin hätäkeskus voi arvioida tilannetietojen hyödyllisyyttä ja suodattaa hätäpalveluille toimitettavat tiedot.

(15)

Jotta komissio voisi seurata sopivimpaan hätäkeskukseen suuntautuvan reitityksen tehokkuutta, jäsenvaltioiden olisi raportoitava hätäviestien reitityksen tehokkuudesta sopivimpaan hätäkeskukseen niiden oikea-aikaisuuden osalta, myös silloin kun käytetään puhe-, teksti- tai videopalveluja.

(16)

Toisessa jäsenvaltiossa matkustavien loppukäyttäjien, myös vammaisten loppukäyttäjien, saumattoman pääsyn varmistaminen hätäpalveluihin ilman ennakkorekisteröintiä ei välttämättä ole yksinomaan jäsenvaltion määräysvallassa, vaan se edellyttäisi yhteisesti sovittujen yhteentoimivuusvaatimusten noudattamista. Olisi oltava mahdollista toteuttaa hätäpalvelujen käyttömahdollisuus puhe-, teksti- tai videopalvelujen kautta hätäviestillä mobiilisovellusten välityksellä, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 (5) mukaisten reaaliaikaisten tekstityspalvelujen ja eri viestintämuotojen täydelliseen interaktiivisuuteen perustuvien palvelujen toteuttamista. Mobiilisovellukset voivat mahdollistaa runsaiden tilannetietojen välittämisen sopivimpaan hätäkeskukseen. Kun mobiilisovellus on ladattu ja asennettu, loppukäyttäjä voi olla yhteydessä sopivimpaan hätäkeskukseen kaikkialla unionissa, jos yhteisen yhteentoimivuuden vaatimukset mahdollistavat sen ja jos mobiilisovellusten tarjoajat ja kansalliset hätäkeskusjärjestelmät täyttävät kyseiset vaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi toimittava vilpittömässä mielessä yhteistyössä komission kanssa sellaisten yhteisten yhteentoimivuusvaatimusten määrittämiseksi, joiden täytäntöönpano mahdollistaisi tällaiset hätäviestit sopivimmille hätäkeskuksille mobiilisovellusten välityksellä kaikkialla unionissa.

(17)

Hätäkeskusjärjestelmät, jotka on kehitetty vastaamaan piirikytkentäiseen viestintään ja käsittelemään tällaisia viestejä, eivät välttämättä pysty suoriutumaan hätäviesteihin vastaamisesta ja niiden käsittelystä ja prosessoinnista kaikkien pakettikytkentäisen teknologian avulla toteutetun hätäviestinnän ominaisuuksien osalta. Avoimuuden varmistamiseksi asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, erityisesti sähköisten viestintäpalvelujen ja verkkopalvelujen tarjoajien kanssa, sekä hätäkeskusjärjestelmien johdonmukaisen ja oikea-aikaisen päivityksen varmistamiseksi jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden olisi laadittava etenemissuunnitelma, jolla parannetaan niiden hätäkeskusjärjestelmien valmiuksia vastata pakettikytkentäisen teknologian kautta toteutettavaan hätäviestintään ja käsitellä ja prosessoida tällaiset hätäviestit. Etenemissuunnitelman olisi sisällettävä odotettavissa oleva aikataulu ja päivämäärä, jolloin otetaan käyttöön uudet hätäpalvelujen käyttötavat pakettikytkentäisen teknologian avulla toteutetulla hätäviestinnällä riippumatta siitä, toteutetaanko ne runkoverkossa henkilöiden välisinä numeroihin perustuvina viestintäpalveluina vai otetaanko ne käyttöön mobiilisovelluksen kautta. Etenemissuunnitelman olisi sisällettävä tiedot hätäkeskusjärjestelmien valmiuksien parantamisen aikataulusta ottaen huomioon direktiivissä (EU) 2019/882 säädetyt velvoitteet ja siinä asetetut oikeudelliset määräajat. Tämä koskee erityisesti sitä, että sopivin hätäkeskus vastaa asianmukaisesti eurooppalaiseen hätänumeroon 112 lähetettävään hätäviestintään käyttämällä synkronoitua puhetta ja tekstiä (mukaan lukien reaaliaikainen tekstitys) tai, jos videota on saatavilla, ääntä, tekstiä (mukaan lukien reaaliaikainen tekstitys) ja videota toteuttaen eri viestintämuotojen täydellistä interaktiivisuutta. Tarvittaessa olisi ilmoitettava odotettavissa oleva kansallisen lainsäädännön mukainen määräys ottaa käyttöön hätäviestintä pakettikytkentäisen teknologian avulla. Etenemissuunnitelmassa olisi viitattava välitavoitteisiin, kuten julkisiin kuulemisiin ja sidosryhmien kuulemisiin, lainsäädäntötoimiin, yhteentoimivuuteen, jatkuvuuden ja luotettavuuden testaukseen, julkisiin hankintoihin jne. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava etenemissuunnitelma komissiolle ja raportoitava sen täytäntöönpanoa koskevat tilannepäivitykset. Jäsenvaltioiden olisi myös raportoitava yhteentoimivuuteen ja jatkuvuuteen liittyvistä ongelmista, joita on ilmennyt hätäpalvelujen käyttämiseen tarkoitettujen sähköisten viestintäpalvelujen tarjonnassa, jotta komissio voi arvioida, onko tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä, standardointitoimeksiannot mukaan luettuina, tällaisten pullonkaulojen poistamiseksi.

(18)

Jäsenvaltioilta on kerättävä säännöllisesti ja jäsennellysti tietoja useista seikoista, jotka liittyvät hätäviestinnän tehokkuuteen unionissa, jotta komissio voi seurata niiden täytäntöönpanoa ja direktiivin (EU) 2018/1972, sellaisena kuin se on täydennettynä tällä asetuksella, 109 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista. Tässä asetuksessa säädetyn ensimmäisen kertomuksen jälkeen jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle ajantasaiset tiedot, joita pyydetään kunkin sellaisen tiedonkeruun yhteydessä, jonka komissio käynnistää täyttääkseen direktiivin (EU) 2018/1972 109 artiklan 4 kohdan mukaisen raportointivelvoitteensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(19)

Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä on kuultu direktiivin (EU) 2018/1972 109 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ja yhteistyöelin antoi lausuntonsa 14 päivänä lokakuuta 2022.

(20)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (6) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 15 päivänä marraskuuta 2022.