EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32023R0067
Commission Delegated Regulation (EU) 2023/67 of 20 October 2022 supplementing Regulation (EU) 2021/1060 of the European Parliament and of the Council by establishing standardised off-the-shelf sampling methodologies and modalities to cover one or more programming periods
Komission delegoitu asetus (EU) 2023/67, annettu 20 päivänä lokakuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 täydentämisestä vahvistamalla vakioidut ja yleisesti saatavilla olevat otantamenetelmät ja -menettelyt yhtä tai useampaa ohjelmakautta varten
Komission delegoitu asetus (EU) 2023/67, annettu 20 päivänä lokakuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 täydentämisestä vahvistamalla vakioidut ja yleisesti saatavilla olevat otantamenetelmät ja -menettelyt yhtä tai useampaa ohjelmakautta varten
C/2022/7357
EUVL L 7, 10.1.2023, p. 1–24
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
- Date of document:
- 20/10/2022; Hyväksymispäivä
- Date of effect:
- 30/01/2023; Voimaantulo Julk.pvm +20 Katso Art. 9
- Date of end of validity:
- No end date
- Author:
- Euroopan komissio, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto
- Responsible body:
- REGIO
- Form:
- Delegoitu asetus
- Treaty:
- Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
- Legal basis:
-
- 32021R1060 - A79P4
- Link
- Link
- Link
- Select all documents mentioning this document No data available in the table
- Modifies:
-
Relation Act Comment Subdivision concerned From To Completion 32021R1060 30/01/2023 - Instruments cited:
- Link
- EUROVOC descriptor:
- Subject matter:
- Directory code:
|
10.1.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 7/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/67,
annettu 20 päivänä lokakuuta 2022,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 täydentämisestä vahvistamalla vakioidut ja yleisesti saatavilla olevat otantamenetelmät ja -menettelyt yhtä tai useampaa ohjelmakautta varten
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä 24 päivänä kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (1) ja erityisesti sen 79 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Tarkastusviranomaisille laatimillaan otantamenetelmiä koskevilla ohjeilla (2) komission yksiköt ovat auttaneet jäsenvaltioiden viranomaisia kehittämään toimien tarkastuksia varten kestäviä otantamenetelmiä, joilla tuetaan vuotuisten tarkastuslausuntojen laatimista ohjelmakausien 2007–2013 ja 2014–2020 sääntelykehyksen täytäntöönpanemiseksi. Tästä saadun kokemuksen ja tietämyksen perusteella asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklan 4 kohdassa säädetään uudesta mahdollisuudesta vahvistaa vakioidut ja yleisesti saatavilla olevat otantamenetelmät delegoidulla asetuksella ohjelmakautta 2021–2027 varten. |
|
(2) |
Tällä delegoidulla asetuksella vahvistetaan yleisesti saatavilla olevat otantamenetelmät ja täydennetään asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklaa, minkä vuoksi sitä olisi sovellettava kaikista asetuksen (EU) 2021/1060 soveltamisalaan kuuluvista rahastoista tuettujen toimien tarkastuksiin ohjelmakaudella 2021–2027. |
|
(3) |
Koska yksi tilastollinen otos voi kattaa yhden tai useamman ohjelman, joka saa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastosta tai oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, jäljempänä ’JTF’, tässä delegoidussa asetuksessa olisi vahvistettava menettelyt, jotta yhteisellä otoksella voidaan kattaa ohjelmaryhmä näiden rahastojen osalta. Yhteinen otos voi kattaa myös näiden rahastojen yhden tai useamman ohjelmakauden. |
|
(4) |
Asetuksen (EU) 2021/1060 98 artiklan 4 kohdan mukaisesti varmuuden saamiseksi toimitettavat asiakirjat eivät koske toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärää eivätkä sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytykset täyttymistä, liittyvän suoritetun tai suoritettavan vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärää. Sen vuoksi on aiheellista jättää tällaiset menot otannan perusjoukon ulkopuolelle siihen tilivuoteen asti, jona ne sisällytetään maksatushakemuksiin. |
|
(5) |
Otantayksiköiden, joiden arvo on negatiivinen tai nolla, olisi oltava osa erillistä negatiivista perusjoukkoa, jolle ei lasketa virhetasoa. Tarkastusviranomaisten olisi voitava sisällyttää negatiivisten yksiköiden tarkastus tilien tarkastukseen tai suorittaa erillinen otantamenettely negatiivisen perusjoukon osalta. Näin ollen olisi selvennettävä, että siihen tarkastuksen perusjoukkoon, jolle lasketaan kokonaisvirhetaso, olisi kuuluttava ainoastaan arvoltaan positiivisia otantayksiköitä. |
|
(6) |
Asetuksen (EU) 2021/1060 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti unionin rahoitusosuus tekniseen apuun voidaan maksaa kiinteämääräisenä rahoituksena. Olisi vahvistettava menettelyt tällaisten menojen käsittelemiseksi otantamenetelmissä. |
|
(7) |
Asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklassa säädetään yhden tarkastuksen periaatteen mukaisista järjestelyistä, jotka voivat vaikuttaa otantamenettelyihin. Olisi selvennettävä tarkastusviranomaisten käytettävissä olevat vaihtoehdot tällaisten yhden tarkastuksen periaatteen mukaisten järjestelyjen soveltamiseksi toimiin, joita ei voida tarkastaa kyseisen artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tarkastusviranomaisen olisi tehtävä päätös joko otantayksiköiden poissulkemisesta tai korvaamisesta ammatillisen harkintansa perusteella. Samaa toimintatapaa voidaan soveltaa myös silloin, kun otokseen sisältyvistä toimista ei ole saatavilla todentavia asiakirjoja. |
|
(8) |
Ohjeiden ja ohjelmakausien 2007–2013 ja 2014–2020 vakiintuneen käytännön mukaisesti tarkastusviranomaisille on ollut tarjolla ja viranomaiset ovat myös käyttäneet erilaisia menetelmävaihtoehtoja, joissa sovelletaan yhtäläiseen todennäköisyyteen ja koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuvaa valintaa. Tästä saadun kokemuksen perusteella olisi vahvistettava otantasäännöt, jotta voidaan varmistaa näiden tunnettujen menetelmävaihtoehtojen jatkuvuus. Tarkastusviranomaisten olisi voitava käyttää pääotoksen valinnassa mitä tahansa tässä delegoidussa asetuksessa ehdotetuista otanta-asetelmista, myös osittamisvaihtoehtoja. |
|
(9) |
Yleisesti saatavilla oleviin otantamenetelmiin olisi kuuluttava monijaksoinen otanta tilivuoden tarkastustyöjärjestelyjen helpottamiseksi. Tarkastusviranomaisille olisi tarjottava kaksi erilaista toimintatapaa otoskoon laskemiseksi uudelleen ensimmäisen otantajakson jälkeen, jotta voidaan ottaa huomioon vakiintunut käytäntö ja tarjota mahdollisuus käyttää toimivinta tilastollista vaihtoehtoa. |
|
(10) |
Jotta voidaan yksinkertaistaa otantamenetelmiä ja vähentää tuensaajien hallinnollista taakkaa sekä hallinnollisia kustannuksia, tarkastusviranomaisten olisi yleisesti saatavilla olevia otantamenetelmiä soveltaessaan voitava rajata tilastollisen otoksen koko 50 otantayksikköön. Tällaisen vaihtoehdon olisi oltava mahdollinen kaikissa ohjelmissa, jotka on luokiteltu asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä XI vahvistetussa hallinnointi- ja valvontajärjestelmien luokittelussa luokkiin 1 tai 2 niiden tehokkaan toiminnan perusteella ja joita 30 otantayksikön otoskoko ei koske mainitun asetuksen 83 artiklan mukaisten laajennettujen suhteutettujen järjestelyjen puitteissa. |
|
(11) |
Kun rajattuja otoskokoja ei käytetä tai kun niitä sovelletaan monijaksoisissa otantamenettelyissä ja tarkastusviranomaiset haluaisivat säilyttää rajatun otoskoon, vaikka perusjoukon koko tai menot olisi aliarvioitu ennusteissa, olisi annettava tiedot siitä, miten tekniset otantaparametrit määritetään. Vakiintuneen käytännön ja ohjelmakausien 2007–2013 ja 2014–2020 sääntelykehyksen perusteella luottamustason edellytetään olevan vähintään 60 prosenttia, kun järjestelmän luotettavuus on arvioitu korkeaksi, ja vähintään 90 prosenttia, kun järjestelmän luotettavuus on arvioitu heikoksi. Ohjelmakaudella 2014–2020 yksisuuntaisista testeistä saatujen kokemusten perusteella tarkastusviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus käyttää otantamenettelyissään kaksisuuntaista tai yksisuuntaista testiä. Koska tarkastuksen kohteena olevan perusjoukon ennakoitu standardipoikkeama ja ennakoitu virhe heijastavat odotusarvoja, on aiheellista selventää, että tällaiset parametrit voidaan vahvistaa käyttämällä malliotosta, edellisistä otantamenettelyistä saatuja aiempia tietoja ja ammatillista harkintaa. |
|
(12) |
Asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan käyttää muita kuin tilastollisia otantamenetelmiä, jos perusjoukko käsittää alle 300 otantayksikköä. Tässä delegoidussa asetuksessa olisi vahvistettava myös yleisesti saatavilla olevat muut kuin tilastolliset otantamenetelmät. Tässä yhteydessä on aiheellista selventää, että kokonaan tarkastettavan ositteen otantayksiköt voidaan sisällyttää vähimmäiskattavuuteen, joka on 10 prosenttia otannan perusjoukon otantayksiköistä. |
|
(13) |
Periaatteessa kaikki toimista valittuun otokseen sisältyvät menot olisi tarkastettava. Jotta tarkastusmenettelyt olisivat tehokkaat toimien tarkastuksen aikana, tarkastusviranomaisilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus tarkastaa valitun otoksen otantayksiköt käyttämällä aliotantamenettelyä, jos se mahdollistaa virheiden riittävän ekstrapoloinnin. |
|
(14) |
Tätä delegoitua asetusta ei pitäisi soveltaa erityissääntöihin, jotka koskevat Interreg-ohjelmien toimien yhteistä otosta, jonka komissio valitsee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 (3) 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yleisesti saatavilla olevia tilastollisia ja muita kuin tilastollisia menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää, jos tarkastusviranomaiset suorittavat otannan kyseisen asetuksen 49 artiklan 10 kohdan ja asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklan mukaisesti. |
|
(15) |
Tässä delegoidussa asetuksessa vahvistetuilla yleisesti saatavilla olevilla otantamenetelmillä täydennetään asetusta (EU) 2021/1060, eikä niillä estetä tarkastusviranomaisia käyttämästä muita otantamenetelmiä asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklan mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tässä delegoidussa asetuksessa vahvistetaan säännökset, joilla täydennetään asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklaa vahvistamalla toimien tarkastuksia varten vakioidut ja yleisesti saatavilla olevat otantamenetelmät ja -menettelyt, jotka kattavat yhden tai useamman ohjelmakauden.
2. Siinä vahvistetaan yleisesti saatavilla olevat tilastolliset ja muut kuin tilastolliset otantamenetelmät, joita tarkastusviranomaisten on käytettävä tarkastaessaan EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, JTF:n, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, jäljempänä ’EMKVR’, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahaston, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen, jäljempänä ’BMVI’, toimia.
3. Tätä delegoitua asetusta ei sovelleta seuraaviin:
|
a) |
ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko; |
|
b) |
EMKVR:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n suoraan tai välilliseen hallinnointiin kuuluvat osiot; |
|
c) |
Interreg-ohjelmat, joihin sovelletaan yhteisiä otoksia asetuksen (EU) 2021/1059 49 artiklan mukaisesti. |
2 artikla
Määritelmät
Asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi tässä delegoidussa asetuksessa tarkoitetaan
|
1) |
’otantamenetelmällä’ teknistä välinettä, jolla valitaan otos ja ekstrapoloidaan tulokset otantamenettelyssä, joka voi olla tilastollinen tai muu kuin tilastollinen; |
|
2) |
’tilastollisella otantamenetelmällä’ otantamenetelmää, jolla varmistetaan otantayksiköiden satunnainen valinta ja todennäköisyysteorian käyttö otantariskin ja -tarkkuuden arvioimiseksi; |
|
3) |
’muulla kuin tilastollisella otantamenetelmällä’ otantamenetelmää, johon ei kuulu otantariskin ja -tarkkuuden arviointi ja joka perustuu satunnaisvalintaan; |
|
4) |
’otantamenettelyillä’ menettelyjä, joilla määritetään otantamenetelmän tärkeimmät osatekijät ja vaiheet ja jotka käsittävät otoksen valintavaiheen, myös aliotannan, ja tulosten ekstrapoloinnin; |
|
5) |
’rahayksikköön perustuvalla vakio-otannalla’ vakioitua tilastollista otantamenetelmää, jossa otoksen valinta perustuu koosta riippuvaan todennäköisyyteen ja joka on yhteensopiva erilaisten otanta-asetelmien kanssa, mukaan lukien osittaminen ja monijaksoinen otanta; |
|
6) |
’yksinkertaisella satunnaisotannalla’ vakioitua tilastollista otantamenetelmää, jossa valinta perustuu yhtäläiseen todennäköisyyteen ja joka on yhteensopiva erilaisten otanta-asetelmien kanssa, mukaan lukien osittaminen ja monijaksoinen otanta; |
|
7) |
’satunnaisvalinnalla’ todennäköisyyteen perustuvaa valintaa, joka viittaa joko koosta riippuvaan todennäköisyyteen tai yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuvaan valintaan, jossa satunnaisuus taataan käyttämällä joko erityistä tai yleistä satunnaislukugeneraattoriohjelmistoa, mukaan lukien MS Excel; |
|
8) |
’yhtäläisellä todennäköisyydellä’ jotakin satunnaisvalinnan menetelmistä, jossa käytetään satunnaislukuja otoksen muodostavien yksiköiden valitsemiseksi satunnaisesti yhtäläisellä todennäköisyydellä; |
|
9) |
’koosta riippuvalla todennäköisyydellä’ jotakin satunnaisvalinnan menetelmistä, jossa käytetään rahayksikköä otannan lisämuuttujana siten, että otoksen muodostavien yksiköiden valinta perustuu otantayksikön rahallisesta arvosta riippuvaan todennäköisyyteen (suurempiarvoiset yksiköt valitaan todennäköisemmin) ja valinta perustuu yleensä järjestelmälliseen valintaan, jonka lähtökohta on satunnainen, sekä järjestelmälliseen sääntöön lisäyksiköiden valitsemiseksi; |
|
10) |
’satunnaisella ositteella’ eli ositetulla otannalla, tilivuoteen tai otantajaksoon liittyvän positiivisen perusjoukon osaa, jonka osalta käytetään satunnaisvalintaa; |
|
11) |
’kokonaan tarkastettavalla ositteella’ tarkoitetaan tilivuoteen tai otantajaksoon liittyvän positiivisen perusjoukon osaa, jonka osalta kaikki otantayksiköt tarkastetaan. Kokonaan tarkastettava osite koostuu tyypillisesti suuriarvoisista yksiköistä mutta voi sisältää myös muita yksiköitä tarkastusviranomaisen ammatillisen harkinnan perusteella, ja sen tarkastus voidaan yhdistää aliotantaan; |
|
12) |
’aliotannalla’ kaksi- tai monivaiheista otantaa, jossa otantayksikköä koskeva virhe vahvistetaan ekstrapoloimalla laskujen aliotoksesta tai muista aliotannan yksiköistä; |
|
13) |
’aliotannan yksiköllä’ yksikköä, joka voi olla lasku tai muu yksikkö, johon otantayksikkö on jaettu aliotantaa varten ja joka tarkastetaan kokonaan, paitsi jos aliotannan yksikköön sovelletaan muun tasoista aliotantaa; |
|
14) |
’monijaksoisella otannalla’ otantamenettelyä, jossa tilivuoden tarkastuksen perusjoukko on jaettu kahteen tai useampaan otantajaksoon, jotka voivat olla samanpituisia tai eripituisia; |
|
15) |
’negatiivisella perusjoukolla’ otannan perusjoukkoa, joka koostuu yksiköistä, joiden arvo on negatiivinen tai nolla, kun menot ovat enintään 0; |
|
16) |
’positiivisella perusjoukolla’ tai ’tarkastuksen perusjoukolla’ otannan perusjoukkoa, joka koostuu yksiköistä, joiden arvo on positiivinen, kun menot ovat suuremmat kuin 0; |
|
17) |
’kaksisuuntaisella testillä’ tilastollista otantaa, jonka avulla voidaan laskea sekä ylempi että alempi virheraja; |
|
18) |
’yksisuuntaisella testillä’ tilastollista otantaa, jonka avulla voidaan laskea vain yksi virheraja, yleensä ylempi; |
|
19) |
’ekstrapoloidulla virheellä’ tai ’projisoidulla virheellä’ tulosta, joka saadaan, kun otoksessa havaitut satunnaisvirheet ekstrapoloidaan koko perusjoukkoon ja ekstrapolointi-/arviointimenettely riippuu käytetystä otantamenetelmästä; |
|
20) |
’ylemmällä virherajalla’ otantatarkkuuden ja ekstrapoloidun virheen ja tapauksen mukaan rajallisten systeemisten virheiden ja oikaisemattomien epäsäännöllisten virheiden yhteismäärää; |
|
21) |
’alemmalla virherajalla’ virherajaa, joka lasketaan vähentämällä otantatarkkuus ekstrapoloidusta virheestä ja tapauksen mukaan mukautettuna lisäämällä rajalliset systeemiset virheet ja oikaisemattomat epäsäännölliset virheet; |
|
22) |
’otantatarkkuudella’ otantaparametria, jolla mitataan epävarmuutta otantatulosten ekstrapoloinnissa perusjoukkoon ja joka vastaa ekstrapoloidun virheen ja todellisen perusjoukon virheen välistä suurinta odotettua poikkeamaa, joka saadaan luottamustasoa vastaavalla todennäköisyydellä; |
|
23) |
’luottamustasolla’ todennäköisyyttä siitä, että luottamusväli sisältää estimoidun parametrin todellisen arvon; sitä käytetään otoskoon määrittämiseen ja otantatarkkuuden laskemiseen; |
|
24) |
’luottamusvälillä’ väliä, jolle perusjoukon todellinen virhearvo sijoittuu tietyllä todennäköisyydellä (jota kutsutaan luottamustasoksi); kaksisuuntaisessa testissä se määritellään alemman ja ylemmän virherajan välillä ja yksisuuntaisessa testissä vasemmalle tai oikealle tiettyyn virherajaan, yleensä ylempään virherajaan. |
3 artikla
Tarkastuksen perusjoukko
1. Tarkastusviranomaisen on vahvistettava tarkastuksen perusjoukko tietyltä tilivuodelta komissiolle toimitettuihin maksatushakemuksiin sisältyvien menojen perusteella. Perusjoukko koostuu ohjelman tai ohjelmaryhmän menoista tässä artiklassa ja 4 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.
2. Tilastollinen otos voi kattaa yhden tai useamman ohjelman, joka saa tukea EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta tai JTF:stä yhdellä tai useammalla ohjelmakaudella.
3. Sellaisiin erityistavoitteisiin liittyvät menot, joiden osalta asetuksen (EU) 2021/1060 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut mahdollistavat edellytykset eivät täyty, on jätettävä tarkastuksen perusjoukon ulkopuolelle.
4. Tarkastuksen perusjoukkoon voi kuulua ainoastaan arvoltaan positiivisia otantayksiköitä.
5. Kokonaisvirhetason laskennassa on käytettävä 1–4 kohdan mukaisesti vahvistettua tarkastuksen perusjoukkoa.
6. Tarkastusviranomaisen on tarvittaessa vahvistettava myös mukautettu tarkastuksen perusjoukko otoksen valitsemiseksi seuraavasti:
|
a) |
jättämällä pois teknisen avun kiinteämääräinen rahoitus asetuksen (EU) 2021/1060 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti; |
|
b) |
poistamalla otantayksiköt, joita ei voida tarkastaa asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhden tarkastuksen periaatteen mukaisten järjestelyjen puitteissa, jos tarkastusviranomainen soveltaa menettelyä, joka perustuu tällaisten otantayksiköiden poissulkemiseen. |
Edellä a ja b alakohdan mukaisesti vahvistetun mukautetun tarkastuksen perusjoukon kaikkia menoja on käytettävä otoksen valinnassa, paitsi jos otokseen valituista toimista ei ole saatavilla todentavia asiakirjoja.
Jos joistakin otantayksiköistä ei ole saatavilla todentavia asiakirjoja, tarkastusviranomainen voi erityistapauksissa päättää joko korvata tällaiset otantayksiköt tai jättää ne otannan ulkopuolelle b alakohdassa tarkoitetun yhden tarkastuksen periaatteen mukaisesti.
4 artikla
Monijaksoinen otanta ja osittaminen
1. Tarkastusviranomainen voi jakaa tilikauden tarkastuksen perusjoukon kahteen tai useampaan otantajaksoon.
2. Tarkastusviranomainen voi osittaa ohjelman tai ohjelmaryhmän perusjoukon jakamalla sen osajoukkoihin. Tarkastusviranomainen voi käyttää erilaisia ositusperusteita, kuten ohjelmia, rahastoja, alueita, välittäviä elimiä, ohjelmakausia, toimien arvoa, otantayksiköiden arvoa, toimien tyyppiä ja toimien riskejä.
3. Tapauksen mukaan kukin otantajakso ja perusjoukon tai otantajakson kukin osite tarkastetaan kokonaan tai satunnaisvalinnan perusteella. Jos käytetään koosta riippuvaa todennäköisyyttä tai rahayksikköön perustuvaa vakio-otantaa, valintavälin yläpuolella olevat suuriarvoiset otantayksiköt on tarkastettava lukuun ottamatta 3 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja tapauksia.
5 artikla
Tilastollisen satunnaisotoksen valinta
1. Tarkastusviranomaisen on valittava tilastollinen satunnaisotos 3 ja 4 artiklan mukaisesti vahvistetusta perusjoukosta käyttäen jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:
|
a) |
rahayksikköön perustuva vakio-otanta; |
|
b) |
yksinkertainen satunnaisotanta. |
2. Jos tarkastusviranomainen käyttää rahayksikköön perustuvaa vakio-otantaa, sen on valittava otos koosta riippuvan todennäköisyyden perusteella.
Pieniarvoiset yksiköt on valittava sellaisen valintavälin perusteella, joka lasketaan käyttämällä pieniarvoisen ositteen menoja sen jälkeen, kun on määritetty kokonaan tarkastettava suuriarvoinen osite. Kaikki valintavälin yläpuolella olevat suuriarvoiset yksiköt on tarkastettava lukuun ottamatta 3 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja tapauksia.
3. Jos tarkastusviranomainen käyttää yksinkertaista satunnaisotantaa, sen on valittava otos käyttäen yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuvaa valintaa, jolloin siihen voi sisältyä kokonaan tarkastettava osite.
4. Liitteissä I ja II vahvistetaan otantaparametrit ja kaavat otoskoon laskemiseksi 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien osalta lukuun ottamatta tapauksia, joissa käytetään 7 kohdassa tarkoitettua rajattua otoskokoa. Kaavoja voidaan käyttää erilaisissa otanta-asetelmissa, jotka kattavat osittamisen tai monijaksoisen otannan taikka niiden yhdistelmän.
5. Otoksessa on oltava vähintään 30 yksikköä ja otantajakson kussakin satunnaisessa ositteessa vähintään kolme yksikköä.
6. Monijaksoisessa otannassa tarkastusviranomaisen on käytettävä jompaakumpaa seuraavista menetelmistä otoskoon laskemiseksi uudelleen sen mukauttamiseksi päivitettyihin otantaparametreihin:
|
a) |
otoskoon uudelleenlaskenta vakiomenetelmällä; |
|
b) |
otoskoon uudelleenlaskenta kokonaisuudessaan. |
Jos tarkastusviranomainen soveltaa a alakohdassa tarkoitettua otoskoon uudelleenlaskentaa vakiomenetelmällä, myöhemmän otantajakson tai myöhempien otantajaksojen otoskoko lasketaan uudelleen mutta tilivuoden aiempien otantajaksojen otoskoot pysyvät muuttumattomina.
Jos tarkastusviranomainen soveltaa b alakohdassa tarkoitettua otoskoon uudelleenlaskentaa kokonaisuudessaan, sekä otoksen kokonaiskoko että kunkin otantajakson otoskoko on laskettava uudelleen.
7. Siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä XI olevassa taulukossa 2 tarkoitetuissa luokissa 1 ja 2 arvioiduista ohjelmista, joihin ei sovelleta laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä kyseisen asetuksen 83 artiklan nojalla, tarkastusviranomainen voi rajata otoskoon 50 otantayksikköön.
Jos käytetään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua rajattua otoskokoa, sitä on sovellettava koko perusjoukkoa koskevaan otokseen, joka tapauksen mukaan kattaa useamman kuin yhden ohjelman ja ohjelmakauden.
Rajattua otoskokoa laskettaessa otetaan huomioon kaikki satunnaisen ositteen yksiköt mutta kokonaan tarkastettavan ositteen osalta ainoastaan suuriarvoiset yksiköt.
Rajattua otoskokoa voidaan käyttää monijaksoisissa otantamenettelyissä. Jos toisen tai myöhemmän otantajakson perusjoukon koko tai menot on aliarvioitu ennusteissa, tarkastusviranomaisen on toteutettava jompikumpi seuraavista toimista:
|
a) |
suurennettava otoskokoa ennusteessa aliarvioitujen arvojen huomioon ottamiseksi; |
|
b) |
laskettava otoskoko liitteessä II esitettyjen kaavojen mukaisesti. |
6 artikla
Muun kuin tilastollisen satunnaisotoksen valinta
1. Jos perusjoukko koostuu alle 300 otantayksiköstä ja tarkastusviranomainen soveltaa muuta kuin tilastollista satunnaisotantaa, tällainen muu kuin tilastollinen satunnaisotos on valittava 3 ja 4 artiklan mukaisesti vahvistetusta perusjoukosta käyttäen jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:
|
a) |
koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta, jolloin on käytettävä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valintamenetelmää; |
|
b) |
yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta, jolloin on käytettävä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valintamenetelmää. |
Molempiin menetelmiin voidaan yhdistää osittaminen ja monijaksoinen otanta. Jos käytetään osittamista, otoksen on sisällettävä otantayksiköitä kustakin perusjoukon ositteesta.
On joko valittava yksittäisten ositteiden yksiköt satunnaisesti tai tarkastettava osite kokonaan.
2. Molemmissa menetelmissä kokonaan tarkastettavan ositteen yksiköt on otettava huomioon laskettaessa tilivuoden perusjoukon otantayksiköiden 10 prosentin vähimmäiskattavuus.
3. Jos tarkastusviranomainen valitsee monijaksoisessa otannassa ensimmäisen otantajakson otoksen käyttäen tilastollista menetelmää, jossa perusjoukon ennustetaan koostuvan vähintään 300 otantayksiköstä, se voi muuttaa otantamenetelmän muuksi kuin tilastolliseksi menetelmäksi toisen otantajakson jälkeen, jos perusjoukon lopullinen koko laskee alle 300 otantayksikön.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa otantayksiköiden vähimmäiskattavuus on vahvistettava koko tilivuoden tarkastuksen perusjoukosta valittujen otantayksiköiden määrän perusteella.
7 artikla
Aliotanta
Kaikki 5 ja 6 artiklan mukaisesti valitut otantayksiköt on tarkastettava joko kokonaan tai aliotantamenetelmällä, joka mahdollistaa virheiden ekstrapoloinnin otantayksikön tasolla.
Aliotantamenetelmän on perustuttava satunnaisvalintaan, ja se voidaan yhdistää osittamiseen. Käytettäessä osittamista tarkastusviranomaisen on valittava satunnaisesti aliotantayksiköt kustakin sellaisesta ositteesta, jota ei tarkasteta kokonaan. Kun käytetään koosta riippuvaan todennäköisyyteen tai rahayksikköön perustuvaa vakio-otantaa, valintavälin yläpuolella olevat suuriarvoiset aliotantayksiköt on tarkastettava.
Aliotantamenetelmä voi olla muu kuin pääotoksen valinnassa käytetty menetelmä.
8 artikla
Kokonaisvirhetason laskeminen
1. Asetuksen (EU) 2021/1060 77 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tarkastuslausunnon ja valvontakertomuksen laatimiseksi tarkastusviranomaisen on laskettava toimien tarkastusten tulosten perusteella kokonaisvirhetaso, joka on ekstrapoloitujen satunnaisvirheiden yhteismäärä, mukaan lukien kokonaan tarkastettavassa ositteessa todetut virheet ja tapauksen mukaan rajatut systeemiset virheet ja oikaisemattomat epäsäännölliset virheet, jaettuna tarkastuksen perusjoukon menoilla.
2. Tässä delegoidussa asetuksessa vahvistettujen yleisesti saatavilla olevien menetelmien puitteissa ekstrapolointi riippuu 5 ja 6 artiklassa tarkoitetuista valintamenetelmistä, ja se on toteutettava liitteessä II annettujen kaavojen mukaisesti. Muussa kuin tilastollisessa otannassa ei lasketa otantatarkkuutta eikä ylempää virherajaa.
3. Aliotannan osalta kokonaisvirhetason laskemisessa käytettävä otantayksikön virhe on se virhe, joka ekstrapoloidaan aliotannan yksiköistä pääotoksen otantayksikköön. Jos aliotos valitaan 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti, tarkastusviranomaisen on käytettävä liitteessä II vahvistettuja asianmukaisia ekstrapolointikaavoja.
4. Jos toimia ei voida tarkastaa asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai jos otantayksiköitä koskevia todentavia asiakirjoja ei poikkeuksellisesti ole saatavilla, ekstrapolointia on mukautettava ja se on tehtävä tämän delegoidun asetuksen liitteen III mukaisesti.
5. Teknisen avun kiinteämääräisen rahoituksen osalta ekstrapolointi tehdään sellaisten perusjoukon menojen perusteella, joista on vähennetty teknisen avun menot. Tällaiselle perusjoukolle määritettyä kokonaisvirhetasoa pidetään myös perusjoukon kokonaisvirhetasona mukaan lukien teknisen avun kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva määrä.
9 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 20 päivänä lokakuuta 2022.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159.
(2) Otantamenetelmiä koskevat ohjeet tarkastusviranomaisille, ohjelmakaudet 2007–2013 ja 2014–2020 (EGESIF_16–0014–01, 20.1.2017).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 94).
LIITE I
OTANTAPARAMETRIT
Tässä liitteessä vahvistetaan menetelmä, jolla määritetään otantaparametrit, joita sovelletaan, kun
|
a) |
tarkastusviranomainen ei sovella 50 otantayksikköön rajattua otoskokoa tämän delegoidun asetuksen 5 artiklan 7 kohdan perusteella tai 30 otantayksikön otoskokoa asetuksen (EU) 2021/1060 83 artiklan perusteella, |
|
b) |
rajattua otoskokoa sovelletaan kaksi- tai monijaksoisissa otantamenettelyissä ja tarkastusviranomainen käyttää liitteessä II vahvistettuja otoskoon uudelleenlaskentakaavoja määrittääkseen, voidaanko rajattua otoskokoa soveltaa toisella ja sitä seuraavilla otantajaksoilla siitä huolimatta, että perusjoukon koko tai menot on aliarvioitu. |
1. Olennaisuusraja
Olennaisuusrajan enimmäisarvo on asetettava kahteen prosenttiin asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä XX olevan 5.9 kohdan mukaisesti.
2. Luottamustaso
Tarkastusviranomaisen on arvioitava järjestelmän luotettavuus korkeaksi, keskimääräiseksi tai heikoksi ottaen huomioon järjestelmätarkastusten tulokset voidakseen määrittää otannan tekniset parametrit siten, että järjestelmätarkastusten ja toimien tarkastusten yhdessä antama varmuustaso on korkea. Jos järjestelmän luotettavuus on arvioitu korkeaksi, toimien tarkastuksessa käytettävän luottamustason on oltava vähintään 60 prosenttia. Jos järjestelmän luotettavuus on arvioitu heikoksi, toimien tarkastuksessa käytettävän luottamustason on oltava vähintään 90 prosenttia.
3. Parametri z
Parametrin z määrittämiseksi luottamustason perusteella tarkastusviranomainen voi käyttää joko kaksisuuntaista tai yksisuuntaista testiä.
Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään parametrin z arvot kaksisuuntaisessa ja yksisuuntaisessa testissä.
|
Luottamustaso |
90 % |
80 % |
70 % |
60 % |
|
Parametrin z arvo (kaksisuuntainen) |
1,645 |
1,282 |
1,036 |
0,842 |
|
Parametrin z arvo (yksisuuntainen) |
1,282 |
0,842 |
0,524 |
0,253 |
4. Virheiden tai virhetasojen ennakoitu standardipoikkeama ja ennakoitu virhe
Virheiden tai virhetasojen ennakoitu standardipoikkeama ja ennakoitu virhe ovat parametreja, joiden odotetaan kuvaavan tarkastettavaa perusjoukkoa. Ne voidaan vahvistaa käyttämällä malliotosta, edellisistä otantamenettelyistä saatuja aiempia tietoja ja ammatillista harkintaa.
LIITE II
KAAVAT OTOSKOON LASKENTAA JA VIRHEIDEN EKSTRAPOLOINTIA VARTEN
1. RAHAYKSIKKÖÖN PERUSTUVA VAKIO-OTANTA
1.1 Rahayksikköön perustuva vakio-otanta – yksi jakso
|
OSITTAMATON |
OSITETTU |
|||||||||||||||
|
Otoskoon laskenta |
||||||||||||||||
|
|
jossa
ja |
|||||||||||||||
|
jossa
|
||||||||||||||||
|
Virheiden ekstrapolointi |
||||||||||||||||
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (rahayksikköön / koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta): Kokonaan tarkastettavassa ositteessa projisoitu virhe on ositteeseen kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkastettavassa ositteessa, jonka otantayksiköiden kirjanpitoarvo on pienempi kuin otantaväli,
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa:
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (rahayksikköön / koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta): Kokonaan tarkastettavissa ryhmissä projisoitu virhe on kyseisiin ryhmiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkastettavissa ryhmissä, joiden otantayksiköiden kirjanpitoarvo on pienempi kuin otantaväli,
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden edellä mainitun osatekijän summa:
|
|||||||||||||||
|
Otantatarkkuus:
jossa |
Otantatarkkuus:
jossa |
|||||||||||||||
1.2 Rahayksikköön perustuva vakio-otanta – kaksi jaksoa
|
OSITTAMATON |
OSITETTU |
|
Otoskoon laskenta |
|
|
Ensimmäinen jakso
jossa
|
Ensimmäinen jakso
jossa
|
|
Toinen jakso
|
Toinen jakso
jossa
|
|
Huomautukset: Jos likiarvoja kaikkien jaksojen standardipoikkeamista ei saada tai ei ole käytettävissä, voidaan kaikilla jaksoilla käyttää samaa standardipoikkeaman arvoa. Tällöin Parametri σ tarkoittaa lisätiedoista (kuten aiemmista tiedoista) saatua standardipoikkeamaa, ja s tarkoittaa tarkastettuun otokseen perustuvaa standardipoikkeamaa. Jos s ei ole käytettävissä, se voidaan korvata laskentakaavoissa muuttujalla σ.. Kohdan ”Ensimmäinen jakso” kaavoja käytetään laskettaessa otoskoko tilivuoden ensimmäisen otantajakson jälkeen, jos otoskoko lasketaan uudelleen vakiomenetelmällä 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jos otoskoko lasketaan uudelleen kokonaisuudessaan 5 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti, näitä kaavoja käytetään ensimmäisen ja tapauksen mukaan myös toisen otantajakson jälkeen, jotta otoskoko voidaan mukauttaa päivitettyihin otantaparametreihin. Kohdan ”Toinen jakso” kaavoja käytetään ainoastaan, jos otoskoko lasketaan uudelleen vakiomenetelmällä 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Niitä käytetään toisen jakson otoskoon laskemiseksi uudelleen, jotta otoskoko voidaan mukauttaa päivitettyihin otantaparametreihin. Jos kaava tuottaa negatiivisen tuloksen, kaavaa ja näin ollen otoskoon uudelleenlaskentaa vakiomenetelmällä ei voida soveltaa päivitettyjen parametrien perusteella. |
|
|
Virheiden ekstrapolointi |
|
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (rahayksikköön / koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta): Kokonaan tarkastettavissa ositteissa projisoitu virhe on ositteisiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkastettavissa ositteissa, joiden otantayksiköiden kirjanpitoarvo on pienempi kuin otantaväli,
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa:
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (rahayksikköön / koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta): Kokonaan tarkastettavissa ositteissa projisoitu virhe on ositteisiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkastettavissa ositteissa, joiden otantayksiköiden kirjanpitoarvo on pienempi kuin otantaväli,
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa:
|
|
Otantatarkkuus:
jossa |
Otantatarkkuus:
jossa |
1.3 Rahayksikköön perustuva vakio-otanta – kolme jaksoa (1)
|
OSITTAMATON |
OSITETTU |
|
Otoskoon laskenta |
|
|
Ensimmäinen jakso
jossa
|
Ensimmäinen jakso
jossa
|
|
Toinen jakso
jossa
|
Toinen jakso
jossa
|
|
Kolmas jakso
|
Kolmas jakso
|
|
Huomautukset: Jos likiarvoja kaikkien jaksojen standardipoikkeamista ei saada tai ei ole käytettävissä, voidaan kaikilla jaksoilla käyttää samaa standardipoikkeaman arvoa. Tällöin Parametri σ tarkoittaa lisätiedoista (kuten aiemmista tiedoista) saatua standardipoikkeamaa, ja s tarkoittaa tarkastettuun otokseen perustuvaa standardipoikkeamaa. Jos s ei ole käytettävissä, se voidaan korvata laskentakaavoissa muuttujalla σ.. Katso myös kaksi jaksoa käsittävää rahayksikköön perustuvaa vakio-otantaa koskevat huomautukset siltä osin kuin on kyse 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista otoskoon uudelleenlaskennasta vakiomenetelmällä ja otoskoon uudelleenlaskennasta kokonaisuudessaan. |
|
|
Virheiden ekstrapolointi |
|
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (rahayksikköön / koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta): Kokonaan tarkastettavissa ositteissa projisoitu virhe on ositteisiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkastettavissa ositteissa, joiden otantayksiköiden kirjanpitoarvo on pienempi kuin otantaväli,
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa:
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (rahayksikköön / koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta): Kokonaan tarkastettavissa ositteissa projisoitu virhe on ositteisiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkastettavissa ositteissa, joiden otantayksiköiden kirjanpitoarvo on pienempi kuin otantaväli,
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa:
|
|
Otantatarkkuus:
jossa |
Otantatarkkuus:
jossa |
2. YKSINKERTAINEN SATUNNAISOTANTA
2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta – yksi jakso
|
OSITTAMATON |
OSITETTU |
|||||||||||||||
|
Otoskoon laskenta |
||||||||||||||||
|
jossa |
jossa
ja |
|||||||||||||||
|
jossa
|
||||||||||||||||
|
Virheiden ekstrapolointi |
||||||||||||||||
|
Tässä delegoidussa asetuksessa vahvistettujen yleisesti saatavilla olevien otantamenetelmien soveltamisen yhteydessä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun yksinkertaiseen satunnaisotantaan ja 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuvaan valintaan sovelletaan yksinkertaistamisen ja oikeusvarmuuden vuoksi yhtä ekstrapolointimenetelmää, suhdeperusteista estimointia. Tämä ei estä tarkastusviranomaisia käyttämästä muita ekstrapolointimenetelmiä asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklan mukaisesti. |
||||||||||||||||
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta) Kokonaan tarkastettavassa ositteessa ryhmän projisoitu virhe on ositteeseen kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Satunnaisessa ositteessa projisoitu virhe on
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa:
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta) Kokonaan tarkastettavassa ositteessa ryhmän projisoitu virhe on kyseisiin ryhmiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Satunnaisissa ositteissa projisoitu virhe on
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden edellä mainitun osatekijän summa:
|
|||||||||||||||
|
Otantatarkkuus:
jossa s q on muuttujan standardipoikkeama otoksessa q:
Tarkkuus lasketaan ainoastaan osittain tarkastettavia ositteita koskevien tietojen perusteella. |
Otantatarkkuus:
jossa
on muuttujan otoskohtaisten varianssien painotettu keskiarvo q h , kun
Tarkkuus lasketaan ainoastaan osittain tarkastettavia ositteita koskevien tietojen perusteella. |
|||||||||||||||
2.2 Yksinkertainen satunnaisotanta – kaksi jaksoa
|
OSITTAMATON |
OSITETTU |
|
Otoskoon laskenta |
|
|
Ensimmäinen jakso
jossa
|
Ensimmäinen jakso
jossa
|
|
Toinen jakso
|
Toinen jakso
|
|
Huomautukset: Jos likiarvoja kaikkien jaksojen standardipoikkeamista ei saada tai ei ole käytettävissä, voidaan kaikilla jaksoilla käyttää samaa standardipoikkeaman arvoa. Tällöin Parametri σ tarkoittaa lisätiedoista (kuten aiemmista tiedoista) saatua standardipoikkeamaa, ja s tarkoittaa tarkastettuun otokseen perustuvaa standardipoikkeamaa. Jos s ei ole käytettävissä, se voidaan korvata laskentakaavoissa muuttujalla σ.. Kohdan ”Ensimmäinen jakso” kaavoja käytetään laskettaessa otoskoko tilivuoden ensimmäisen otantajakson jälkeen, jos otoskoko lasketaan uudelleen vakiomenetelmällä 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jos otoskoko lasketaan uudelleen kokonaisuudessaan 5 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti, käytetään näitä kaavoja ensimmäisen ja tapauksen mukaan myös toisen otantajakson jälkeen, jotta otoskoko voidaan mukauttaa päivitettyihin otantaparametreihin. Kohdan ”Toinen jakso” kaavoja käytetään ainoastaan, jos otoskoko lasketaan uudelleen vakiomenetelmällä 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Niitä käytetään toisen jakson otoskoon laskemiseksi uudelleen, jotta otoskoko voidaan mukauttaa päivitettyihin otantaparametreihin. Jos kaava tuottaa negatiivisen tuloksen, kaavaa ja näin ollen otoskoon uudelleenlaskentaa vakiomenetelmällä ei voida soveltaa päivitettyjen parametrien perusteella. |
|
|
Virheiden ekstrapolointi |
|
|
Tässä delegoidussa asetuksessa vahvistettujen yleisesti saatavilla olevien otantamenetelmien soveltamisen yhteydessä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun yksinkertaiseen satunnaisotantaan ja 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuvaan valintaan sovelletaan yksinkertaistamisen ja oikeusvarmuuden vuoksi yhtä ekstrapolointimenetelmää, suhdeperusteista estimointia. Tämä ei estä tarkastusviranomaisia käyttämästä muita ekstrapolointimenetelmiä asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklan mukaisesti. |
|
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta) Kokonaan tarkastettavassa ositteessa ryhmän projisoitu virhe on ositteisiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkistettavissa ositteissa projisoitu virhe on
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa. |
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta) Kokonaan tarkastettavassa ositteessa projisoitu virhe on ositteisiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkistettavissa ositteissa projisoitu virhe on
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa. |
|
Otantatarkkuus:
Tarkkuus lasketaan ainoastaan osittain tarkastettavia ositteita koskevien tietojen perusteella. |
Otantatarkkuus:
Tarkkuus lasketaan ainoastaan osittain tarkastettavia ositteita koskevien tietojen perusteella. |
2.3 Yksinkertainen satunnaisotanta – kolme jaksoa (2)
|
OSITTAMATON |
OSITETTU |
|
Otoskoon laskenta |
|
|
Ensimmäinen jakso
jossa
|
Ensimmäinen jakso
jossa
|
|
Toinen jakso
jossa
|
Toinen jakso
|
|
Kolmas jakso
|
Kolmas jakso
|
|
Huomautukset: Jos likiarvoja kaikkien jaksojen standardipoikkeamista ei saada tai ei ole käytettävissä, voidaan kaikilla jaksoilla käyttää samaa standardipoikkeaman arvoa. Tällöin Parametri σ tarkoittaa lisätiedoista (kuten aiemmista tiedoista) saatua standardipoikkeamaa, ja s tarkoittaa tarkastettuun otokseen perustuvaa standardipoikkeamaa. Jos s ei ole käytettävissä, se voidaan korvata laskentakaavoissa muuttujalla σ.. Katso myös kaksi jaksoa käsittävää yksinkertaista satunnaisotantaa koskevat huomautukset siltä osin kuin on kyse 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista otoskoon uudelleenlaskennasta vakiomenetelmällä ja otoskoon uudelleenlaskennasta kokonaisuudessaan. |
|
|
Virheiden ekstrapolointi |
|
|
Tässä asetuksessa vahvistettujen yleisesti saatavilla olevien otantamenetelmien soveltamisen yhteydessä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun yksinkertaiseen satunnaisotantaan ja 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuvaan valintaan sovelletaan yksinkertaistamisen ja oikeusvarmuuden vuoksi yhtä ekstrapolointimenetelmää, suhdeperusteista estimointia. Tämä ei estä tarkastusviranomaisia käyttämästä muita ekstrapolointimenetelmiä asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklan mukaisesti. |
|
|
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta) Kokonaan tarkastettavissa ositteissa projisoitu virhe on ositteisiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkistettavissa ositteissa projisoitu virhe on
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa. |
Projisoitu/ekstrapoloitu virhe (yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta) Kokonaan tarkastettavissa ositteissa projisoitu virhe on ositteisiin kuuluvissa yksiköissä havaittujen virheiden yhteismäärä:
Osittain tarkistettavissa ositteissa projisoitu virhe on
Perusjoukon tasolle projisoitu virhe on näiden kahden osatekijän summa. |
|
Otantatarkkuus:
Tarkkuus lasketaan ainoastaan osittain tarkastettavia ositteita koskevien tietojen perusteella. |
Otantatarkkuus:
Tarkkuus lasketaan ainoastaan osittain tarkastettavia ositteita koskevien tietojen perusteella. |
(1) Rahayksikköön perustuvaa vakio-otantaa voidaan soveltaa useammalla kuin kolmella otantajaksolla mukauttamalla kaavoja asianmukaisesti.
(2) Yksinkertaista satunnaisotantaa voidaan soveltaa useammalla kuin kolmella otantajaksolla mukauttamalla kaavoja asianmukaisesti.
LIITE III
YHDEN TARKASTUKSEN PERIAATTEEN MUKAISIIN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT MUKAUTUKSET
Jäljempänä olevissa taulukoissa 1 ja 2 on tietoa otoksen valintaan liittyvistä menetelmistä, virheiden ekstrapoloinnista ja tarkkuuden laskemisesta yhden tarkastuksen periaatteen mukaisten järjestelyjen puitteissa, etenkin siinä tapauksessa, että toimia ei voida tarkastaa asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Muiden kuin tilastollisten otantamenettelyjen osalta taulukoissa esitettyä menetelmää voidaan käyttää virheiden ekstrapoloinnin määrittämiseen koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuvalla vakio-otannalla ja yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuvalla valinnalla.
Tällaisia menetelmiä voidaan soveltaa myös erityistapauksissa, joissa otokseen sisältyvistä toimista ei ole saatavilla todentavia asiakirjoja.
Taulukko 1
Rahayksikköön perustuva vakio-otanta – koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta
|
Otanta-asetelma |
Rahayksikköön perustuva vakio-otanta / koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta: Otantayksiköiden pois sulkeminen |
Rahayksikköön perustuva vakio-otanta / koosta riippuvaan todennäköisyyteen perustuva vakio-otanta: Otantayksiköiden korvaaminen |
|
Otoksen valinnassa käytettävä perusjoukko |
Vähennetty (mukautettu) perusjoukko (eli perusjoukko pois lukien toimet / muut otantayksiköt, jotka kuuluvat asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklan soveltamisalaan) |
Alkuperäinen perusjoukko (1) |
|
Otoskoon laskemisessa käytettävät parametrit |
Samat kuin alkuperäisen perusjoukon osalta |
|
|
Suositeltava menetelmä virheiden projisointia/ekstrapolointia sekä tarkkuuden laskentaa varten |
Ensimmäisessä vaiheessa tehdään virheiden projisointi ja tarkkuuden laskeminen vähennetyn perusjoukon osalta. Seuraavassa vaiheessa ne mukautetaan heijastamaan alkuperäistä perusjoukkoa. Tällainen mukautus voidaan tehdä kertomalla projisoitu virhe ja tarkkuus alkuperäisen perusjoukon menojen BV (h) original ja pienennetyn perusjoukon menojen BV (h) reduced välisellä suhteella. Jos suuriarvoisista yksiköistä muodostettuun ositteeseen kuuluviin yksiköihin sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklaa (tai kyseessä on mikä tahansa kokonaan tarkastettava osite), saatetaan suuriarvoisista yksiköistä muodostetun ositteen virhe joutua laskemaan ja projisoimaan yksiköihin, joita ei ole tarkastettu kyseisessä ositteessa, käyttämällä kaavaa |
Virheiden projisointi ja tarkkuuden laskeminen tehdään alkuperäisen perusjoukon osalta. Suuriarvoisista yksiköistä muodostetun ositteen (tai minkä tahansa kokonaan tarkastettavan ositteen) yksiköt, jotka suljetaan pois tarkastusmenettelystä asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklan säännösten vuoksi, olisi korvattava pieniarvoisista yksiköistä muodostetun ositteen otantayksiköillä. Tällöin saatetaan joutua laskemaan suuriarvoisista yksiköistä muodostetun ositteen virhe ja projisoimaan se yksiköihin, joita ei ole tarkastettu kyseisessä ositteessa, käyttämällä kaavaa |
Taulukko 2
Yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta (suhdeperusteinen estimointi)
|
Otanta-asetelma |
Yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta Otantayksiköiden pois sulkeminen |
Yksinkertainen satunnaisotanta / yhtäläiseen todennäköisyyteen perustuva valinta Otantayksiköiden korvaaminen |
|
Otoksen valinnassa käytettävä perusjoukko |
Vähennetty (mukautettu) perusjoukko (eli perusjoukko pois lukien toimet / muut otantayksiköt, jotka kuuluvat asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklan soveltamisalaan) |
Alkuperäinen perusjoukko (2) |
|
Otoskoon laskemisessa käytettävät parametrit |
Samat kuin alkuperäisen perusjoukon osalta |
|
|
Suositeltava menetelmä virheiden projisointia/ekstrapolointia sekä tarkkuuden laskentaa varten |
Virheiden projisointi ja tarkkuuden laskeminen tehdään vähennetyn perusjoukon osalta. Seuraavassa vaiheessa ne mukautetaan heijastamaan alkuperäistä perusjoukkoa seuraavien menetelmien mukaisesti: Mukautus voidaan tehdä kertomalla projisoitu virhe ja tarkkuus alkuperäisen perusjoukon menojen BV (h) original ja pienennetyn perusjoukon menojen BV (h) reduced välisellä suhteella. Virheet voidaan projisoida myös suoraan alkuperäiseen perusjoukkoon. Tarkkuutta ei pitäisi laskea suoraan alkuperäiselle perusjoukolle. Pienennetylle perusjoukolle laskettu tarkkuus olisi mukautettava alkuperäiseen perusjoukkoon kertomalla pienennetyn perusjoukon tarkkuus suhdeluvulla Kun suuriarvoisten yksiköiden ositteeseen (tai mihin tahansa kokonaan tarkastettavaan ositteeseen) kuuluviin yksiköihin sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklaa, saatetaan suuriarvoisten yksiköiden ositteen virhe joutua laskemaan ja projisoimaan yksiköihin, joita ei ole tarkastettu kyseisessä ositteessa. Tämä tehdään käyttämällä kaavaa |
Virheet projisoidaan alkuperäiseen perusjoukkoon. Tarkkuus on laskettava vähennetylle perusjoukolle (perusjoukko, josta on vähennetty kaikki asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklan soveltamisalaan kuuluvat otantayksiköt). Se olisi seuraavassa vaiheessa mukautettava alkuperäistä perusjoukkoa vastaavaksi. Mukautus voidaan tehdä kertomalla pienennetyn perusjoukon tarkkuus alkuperäisen perusjoukon menojen BV (h) original ja pienennetyn perusjoukon menojen BV (h) reduced välisellä suhteella. Lisäksi on huomattava, että vaikka tarkastusviranomainen ei ole valinnut otokseensa yhtään asetuksen 2021/1060 80 artiklan soveltamisalaan kuuluvaa yksikköä, tarkkuus on laskettava myös pienennetylle perusjoukolle ja mukautettava edellä mainittua kaavaa käyttäen. Kun suuriarvoisten yksiköiden ositteeseen (tai mihin tahansa kokonaan tarkastettavaan ositteeseen) kuuluviin yksiköihin sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 80 artiklaa, saatetaan suuriarvoisten yksiköiden ositteen virhe joutua laskemaan ja projisoimaan yksiköihin, joita ei ole tarkastettu kyseisessä ositteessa. Tämä tehdään käyttämällä kaavaa |
(1) Jos valittuun otokseen kuuluu sellaisia otantayksiköitä, jotka on korvattava, korvaavat yksiköt valitaan perusjoukosta, joka ei sisällä alkuperäisen otoksen otantayksiköitä.
(2) Jos valittuun otokseen kuuluu sellaisia otantayksiköitä, jotka on korvattava, korvaavat yksiköt valitaan perusjoukosta, joka ei sisällä alkuperäisen otoksen otantayksiköitä.
