(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/148/EY (4) tarkoituksena on suojella työntekijöitä heidän turvallisuuttaan ja terveyttään uhkaavilta vaaroilta, jotka johtuvat altistumisesta asbestille työssä. Kyseisessä direktiivissä säädetään työperäiseen asbestille altistumiseen liittyviltä vaaroilta suojelun yhtenäisestä tasosta yleisillä periaatteilla, joilla jäsenvaltiot voivat varmistaa vähimmäisvaatimusten johdonmukaisen soveltamisen. Näiden vähimmäisvaatimusten tarkoituksena on suojella työntekijöitä unionin tasolla, mutta jäsenvaltiot voivat antaa tiukempia säännöksiä.

(2)

Tämän direktiivin säännösten soveltamisen ei pitäisi estää sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY (5) säännösten soveltamista, jotka ovat työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden kannalta suotuisampia.

(3)

Asbesti on erittäin vaarallinen, syöpää aiheuttava aine, jolla on edelleen vaikutusta useisiin talouden aloihin, kuten rakennusten peruskorjausalaan, kaivostoimintaan ja louhintaan, jätehuoltoon sekä palontorjuntaan, joilla työntekijöillä on suuri altistumisen riski. Asbesti luokitellaan kategoriaan 1A kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (6) liitteessä 6 olevan 3 osan mukaisesti. Euroopan ammattitautitilastojen mukaan se on ylivoimaisesti suurin työperäisen syövän aiheuttaja, sillä jopa 78 prosenttia jäsenvaltioissa havaituista työperäisistä syövistä liittyy asbestille altistumiseen. Ilmasta hengitysteihin joutuneet asbestikuidut saattavat aiheuttaa vakavia sairauksia, esimerkiksi mesoteliooman tai keuhkosyövän, jotka johtavat lopulta työperäiseen kuolemaan, mutta altistumisen ja ensimmäisten taudin oireiden välillä saattaa olla keskimäärin 30 vuoden viive. Tätä direktiiviä sovelletaan näin ollen kaikkeen toimintaan, mukaan lukien rakennus-, peruskorjaus- ja purkutyöt, jätehuolto, kaivostoiminta ja palontorjunta, jonka aikana työntekijät altistuvat tai voivat altistua työssään asbestista tai asbestia sisältävistä materiaaleista vapautuvalle pölylle.

(4)

”Terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistavan mukaisesti työntekijöiden terveyden suojelulla asbestille altistumiselta on läpileikkaava ulottuvuus ja sillä on merkitystä lukuisissa unionin toimintapolitiikoissa ja toimissa, erityisesti ympäristöalalla, jolla unionin toiminnan on edistettävä muun muassa ihmisten terveyden suojelua. Unionilla on myös tärkeä rooli kansainvälisellä tasolla, kun se näyttää esimerkkiä asbestiperäisten sairauksien ehkäisemisessä ja työskentelee muiden kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa maailmanlaajuisen asbestikiellon aikaansaamiseksi. Lisäksi tätä direktiiviä sovelletaan synergiassa muiden unionin aloitteiden kanssa.

(5)

On olemassa muuta kuin aktiivisesta asbestin käsittelystä johtuvaa asbestille altistumista. Tällaista altistumista ovat passiivinen altistuminen, jossa työntekijät työskentelevät joko asbestia sisältävien materiaalien parissa työskentelevän henkilön läheisyydessä tai tiloissa, joissa asbestia sisältävät materiaalit kuluvat rakennuksen rakenteissa, ja toissijainen altistuminen, jossa henkilöt altistuvat työssä altistuneiden henkilöiden useimmiten vaatteissaan tai hiuksissaan kotiin tuomille asbestikuiduille. Sekä passiivisella että toissijaisella altistumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia terveyteen. Vaikka asbestin kaikki muodot on kielletty unionissa, asbestia esiintyy edelleen joissakin rakenteissa, erityisesti ennen kieltoa rakennetuissa rakennuksissa, mikä voi johtaa sekä työperäiseen että muuhun kuin työperäiseen altistumiseen, jos rakennuksessa oleviin asbestia sisältäviin materiaaleihin kajotaan tai ne vahingoittuvat. Kaikenlaisen asbestille altistumisen välttäminen on näin ollen edelleen välttämätöntä. Työntekijöiden passiivisen asbestille altistumisen yhteydessä neuvoston direktiivissä 89/391/ETY (7) ja direktiivissä 2009/148/EY edellytetään, että työnantajat pitävät hallussaan arviointia kaikista työntekijöiden työturvallisuuteen ja -terveyteen kohdistuvista riskeistä tunnistamalla mahdolliset vaarat, mukaan lukien passiivisesta asbestille altistumisesta aiheutuvat vaarat, ja toteuttavat tarvittavat ehkäisevät ja suojaavat toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi siten, että riskien välttämisen periaate on aina mahdollisten toteutettavien toimenpiteiden ensisijaisena perusteena. Tässä direktiivissä säädetyt työturvallisuus- ja työterveysvaatimukset ovat tärkeitä keinoja välttää toissijainen altistuminen asbestille tai asbestia sisältäville materiaaleille.

(6)

Naiset ovat erityisen alttiita tietyn tyyppisille asbestille altistumisille, mukaan lukien toissijainen altistuminen. Toiminnan sukupuolittuminen työpaikalla on riskitekijä asbestiperäisten sairauksien seurannalle, diagnosoinnille, hoidolle ja tunnistamiselle. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää ottaa huomioon sukupuolten erot asbestille altistumisessa ja altistumista seuraavissa terveyskomplikaatioissa, jotta tällaisen altistumisen aiheuttamia sairauksia voidaan ehkäistä ja havaita paremmin.

(7)

Alan tieteellisen ja teknologisen kehityksen ansiosta asbestille altistuvien työntekijöiden suojelua on mahdollista parantaa ja näin vähentää todennäköisyyttä sille, että työntekijät sairastuvat asbestiperäisiin sairauksiin. Koska asbesti on syöpää aiheuttava aine, jolla ei ole kynnysarvoa, sille ei ole tieteellisesti mahdollista määrittää tasoja, joita vähäisempi altistuminen ei aiheuttaisi haitallisia terveysvaikutuksia. Sen sijaan on mahdollista määrittää altistus-riskisuhde, joka helpottaa työperäisen altistumisen raja-arvon, jäljempänä ’raja-arvo’, asettamista ottamalla huomioon hyväksyttävän kohonneen riskin tason. Näin ollen asbestin raja-arvoa ja mittausmenetelmää olisi tarkistettava, jotta riskiä voidaan vähentää altistumistasoja alentamalla niin, että voidaan parantaa työntekijöiden suojelua työhön liittyviltä asbestisairauksilta.

(8)

Direktiivin 2009/148/EY tiettyihin säännöksiin säädettyä satunnaista ja lievää altistumista koskevaa poikkeusta ei pitäisi soveltaa asbestin kaltaiseen syöpää aiheuttavaan aineeseen, jolla ei ole kynnysarvoa, kyseisessä direktiivissä säädettyjen työntekijöiden altistumistietoja koskevan luettelon pitämistä ja lääketieteellistä valvontaa koskevien vaatimusten osalta.

(9)

Komission 3 päivänä helmikuuta 2021 antamassa tiedonannossa esitellystä EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta tuetaan tarvetta ryhtyä toimiin työntekijöiden suojelemiseksi syöpää aiheuttavilta aineilta. Asbestille altistuvien työntekijöiden suojelun parantamisella on merkitystä myös vihreälle siirtymälle ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanolle, etenkin komission 14 päivänä lokakuuta 2020 antamalla tiedonannolla käynnistetyn Euroopan rakennusten perusparannusaallon yhteydessä. Myös huhtikuun 2021 ja toukokuun 2022 välisenä aikana pidetyn Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä esitetyissä kansalaisten suosituksissa korostettiin oikeudenmukaisten työolojen ja -ehtojen merkitystä ja erityisesti direktiivin 2009/148/EY tarkistamista.

(10)

Osana Euroopan rakennusten perusparannusaaltoa, jonka tavoitteena on saada rakennukset vapaaksi hiilestä, puuttua energiaköyhyyteen ja edistää unionin suvereniteettia energiatehokkuuden avulla, on olennaisen tärkeää, että asbestia sisältävien materiaalien turvallinen poisto ja loppukäsittely asetetaan etusijalle, koska korjaus, kunnossapito, kotelointi tai päällystäminen voi johtaa poiston lykkääntymiseen, mikä voi puolestaan merkitä työntekijöiden altistumista koskevien riskien pysymistä ennallaan. Sen vuoksi työnantajien olisi arvioidessaan, liittyykö johonkin toimintaan tai liittyykö siihen todennäköisesti riski altistua asbestille tai asbestia sisältäville materiaaleille, pidettävä asbestin täydellistä poistamista parhaana vaihtoehtona muihin käsittelytoimiin nähden aina, kun se on mahdollista ja hyödyllistä työntekijöiden suojelun kannalta. Asbestille altistuvia tai todennäköisesti altistuvia työntekijöitä on lisäksi koulutettava kiireellisesti. Laadukasta koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten varmistamiseksi direktiivin 2009/148/EY liitteessä olisi säädettävä koulutusta koskevista vähimmäisvaatimuksista, mukaan lukien erityisvaatimukset asbestin poistamiseen erikoistuneiden yritysten työntekijöille.

(11)

Asbestille määriteltävä sitova raja-arvo, jota ei saa ylittää, on tärkeä osa direktiivillä 2009/148/EY vahvistettuja yleisiä työsuojelujärjestelyjä asianmukaisten riskinhallintatoimenpiteiden sekä riittävien hengityksensuojainten ja muiden henkilönsuojainten tarjoamisen ohella.

(12)

Direktiivissä 2009/148/EY asbestille vahvistettua raja-arvoa olisi tarkistettava komission arvioiden ja tuoreen tieteellisen näytön ja teknisen tiedon perusteella. Tehostetut ehkäisevät ja suojaavat toimenpiteet ovat tarpeen, jotta tarkistettu raja-arvo voidaan panna täytäntöön jäsenvaltioissa.

(13)

Tässä direktiivissä olisi vahvistettava tarkistettu raja-arvo käytettävissä olevan tiedon perusteella, mukaan lukien ajantasainen tieteellinen näyttö terveysvaikutuksista ja tekninen tieto, ja perusteena olisi oltava myös sosioekonomisten vaikutusten perusteellinen arviointi sekä altistumista mittaavien menetelmien ja tekniikkojen saatavuus työpaikalla. Tiedon olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1907/2006 (8) perustetun Euroopan kemikaaliviraston riskinarviointikomitean sekä 22 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyllä neuvoston päätöksellä (9) perustetun työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean lausuntoihin.

(14)

Asbestikuitujen mittaamiseen nykyisin käytettävissä olevat teknologiat eivät mahdollista mittauksia hyvin alhaisilla pitoisuuksilla, kun lasketaan ohuita kuituja. Jotta voitaisiin varmistaa työntekijöiden terveyden suojelun korkea taso ja samalla ottaa asianmukaisesti huomioon mittauksen toteutettavuus, tällaisia tekniikoita käytettäessä olisi näin ollen tarpeellista valita, lasketaanko ohuet kuidut vai sovelletaanko alhaisia pitoisuusrajoja. Jotkin jäsenvaltiot ovat valinneet alhaisemman raja-arvon laskematta ohuempia kuituja, kun taas toiset ovat valinneet korkeamman raja-arvon ja laskevat ohuet kuidut. Tasapainoisen lähestymistavan varmistamiseksi olisi vahvistettava erilaiset raja-arvot riippuen ilman asbestikuitupitoisuutta mitattaessa huomioon otettavasta kuitukoosta, eli leveydeltään 0,2–3 mikrometrin kuidut sekä, sen jälkeen kun on toteutettu teknologinen siirtymä elektronimikroskopiaan, leveydeltään alle 0,2 mikrometrin kuidut.

(15)

Kun otetaan huomioon asiaa koskeva tieteellinen asiantuntemus ja tasapainoinen lähestymistapa, jolla samanaikaisesti varmistetaan työntekijöiden riittävä suojelu unionin tasolla, olisi vahvistettava tarkistetut raja-arvot, jotka asianomaisessa jäsenvaltiossa käytetystä kuitulaskentamenetelmästä riippuen vastaavat kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona mitattuna arvoa 0,002 kuitua/cm3, kun lasketaan leveydeltään 0,2–3 mikrometrin kuituja, tai 0,01 kuitua/cm3, kun lasketaan myös leveydeltään alle 0,2 mikrometrin kuituja.

(16)

Komissio on järjestänyt unionin tason työmarkkinaosapuolten kaksivaiheisen kuulemisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 artiklan mukaisesti. Se on kuullut myös työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa, joka on antanut lausunnon sekä tietoa tarkistettujen raja-arvojen onnistunutta täytäntöönpanoa silmällä pitäen. Euroopan parlamentti on antanut 20 päivänä lokakuuta 2021 päätöslauselman (10), jossa kehotetaan tekemään ehdotus direktiivin 2009/148/EY saattamisesta ajan tasalle, jotta voidaan tehostaa unionin toimenpiteitä työntekijöiden suojelemiseksi asbestin vaaroilta.

(17)

Vaikka optinen mikroskopia ei mahdollista ohuimpien terveyden kannalta vahingollisten kuitujen laskemista, se on tällä hetkellä eniten käytetty menetelmä asbestin säännölliseen mittaamiseen. Koska faasikontrastimikroskopialla (PCM) on mahdollista mitata raja-arvo, joka vastaa arvoa 0,01 kuitua/cm3, kyseisen raja-arvon täytäntöönpanoon ei tarvita siirtymäaikaa. Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaan olisi käytettävä nykyaikaisempaa ja herkempää elektronimikroskopiaan perustuvaa menetelmää tai muuta menetelmää, jolla saadaan vastaavat tai tarkemmat tulokset, ottaen samalla huomioon teknisten mukautusten edellyttämän siirtymäajan tarve sekä tarve lisätä johdonmukaisuutta unionissa tällä hetkellä käytettävien eri menetelmien välillä. Jotta asbestikuitujen mittaamiseen liittyvien uusien vaatimusten noudattamiseen jää riittävästi aikaa, kyseisten toimenpiteiden saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi oltava kuuden vuoden siirtymäaika. Komissiolla on hyvät edellytykset tukea ja auttaa jäsenvaltioita menetelmän korvaamisessa erityisesti laatimalla suuntaviivoja.

(18)

Ilman asbestikuitupitoisuuden mittaaminen elektronimikroskopiaan (EM) perustuvilla analyysimenetelmillä toisi merkittävän parannuksen asbestin seurantaan, koska se mahdollistaa ohuempien kuitujen laskemisen. Siirtyminen elektronimikroskopiaan tai mihin tahansa muuhun vastaavia tai tarkempia tuloksia tuottavaan menetelmään voisi johtaa siihen, että kuituja tunnistetaan huomattavasti enemmän kuin faasikontrastimikroskopialla havaitaan. Jäsenvaltiot ja työnantajat tarvitsevat aikaa hankkiakseen kokemusta elektronimikroskopialla suoritetusta kuitulaskennasta, toteuttaakseen parempia ehkäiseviä toimenpiteitä ja kerätäkseen uusia altistumistietoja, jotka ovat tulosta raja-arvon ja elektronimikroskopiaan perustuvan menetelmän yhdistetystä käytöstä. Tämä kokemus on tärkeää, jotta voidaan valmistella arviointia siitä, voidaanko raja-arvoja alentaa edelleen.

(19)

Asbestinäytteiden oton olisi vastattava työntekijän henkilökohtaista altistumista asbestille. Näytteitä olisi sen vuoksi otettava säännöllisin väliajoin tietyissä operatiivisissa vaiheissa edustavissa ja realistisissa tilanteissa, joissa työntekijät altistuvat asbestipölylle.

(20)

Kun otetaan huomioon direktiiveissä 2009/148/EY ja 2004/37/EY vahvistetut vaatimukset, jotka koskevat altistumisen pitämistä mahdollisimman vähäisenä, työnantajien olisi varmistettava, että työntekijöiden asbestialtistukseen työssä liittyvät riskit saadaan mahdollisimman pieniksi ja joka tapauksessa niin alhaiselle tasolle kuin on teknisesti mahdollista.

(21)

Asbestille altistuvia tai todennäköisesti altistuvia työntekijöitä varten tarvitaan erityisiä valvontatoimenpiteitä ja varotoimia, myös käyttämällä uusinta teknologiaa, jotta ilman asbestikuitupitoisuus voidaan laskea raja-arvon alapuolelle niin alhaiselle tasolle kuin on teknisesti mahdollista, myös lähteellä tapahtuvan pölyn poiston sekä tilojen puhdistuksen ja kunnossapidon kaltaisilla toimenpiteillä. Osastoidussa tilassa tehtävien töiden osalta tarvitaan erityistoimenpiteitä työntekijöiden suojelemiseksi, kuten pölynsidontaa, raittiin ilman syöttöä ja HEPA-suodattimien käyttöä. Menettely työntekijöiden puhdistamista varten ja siihen liittyvien koulutusvaatimusten tiukentaminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotta tällaiseen altistumiseen liittyviä riskejä saadaan merkittävästi vähennettyä.

(22)

On tärkeää, että asbestille altistuvien työntekijöiden terveyden suojelemiseksi toteutetaan ehkäiseviä toimenpiteitä ja että jäsenvaltiot sitoutuvat heidän terveydentilansa seurantaan ja etenkin, että terveydentilan seurantaa jatketaan altistumisen päätyttyä. Työntekijöiden lääketieteellistä valvontaa koskeva direktiivin 2009/148/EY liite I olisi saatettava ajan tasalle ottaen huomioon tämänhetkinen tietämys sairauksista, joita asbestille altistuminen voi aiheuttaa. On tärkeää, että liitettä I tarkistetaan säännöllisesti tieteellisen tietämyksen kehityksen huomioon ottamiseksi.

(23)

Ilmoitusjärjestelmä on tärkeä, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on mahdollista valvoa töitä, joiden aikana asbestiin saatetaan kajota, ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa toteuttaa toimia asianomaisten työntekijöiden suojelun varmistamiseksi.

(24)

Työnantajien olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet mahdollisesti asbestia sisältävien materiaalien tunnistamiseksi, tarvittaessa hankkimalla tietoa tilojen omistajilta sekä muista tietolähteistä, myös asiaa koskevista rekistereistä. Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, työnantajan olisi varmistettava, että pätevä toimija tutkii asbestia sisältävien materiaalien esiintymisen kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti, ja saatava tällaisen tutkimuksen tulos ennen työn aloittamista. Ennen asbestinpoistohankkeen taikka purku-, kunnossapito- tai peruskorjaustyön aloittamista työnantajan olisi saatujen tietojen perusteella kirjattava tiedot asbestin esiintymisestä tai oletetusta esiintymisestä rakennuksissa, aluksissa, ilma-aluksissa tai muissa laitteissa, jotka on rakennettu ennen jäsenvaltion asbestikiellon voimaantuloa. On tärkeää, että työnantajat toimittavat kyseiset tiedot työntekijöille, jotka saattavat altistua asbestille sen käytön, kunnossapitotyön tai muun toiminnan tuloksena. Asbestia sisältävien materiaalien tunnistaminen ei saisi vapauttaa työnantajaa velvoitteesta toteuttaa tässä direktiivissä säädetty riskinarviointi.

(25)

Direktiivi 2009/148/EY olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon uusin tieteellinen tietämys ja tekninen kehitys. Tällaisissa päivityksissä olisi otettava huomioon eri tyyppisten asbestikuitujen ja niiden haitallisten terveysvaikutusten arviointi. Kyseisen direktiivin 22 artiklan mukaisen seuraavan arvioinnin yhteydessä komission olisi arvioitava, onko tarvetta laajentaa kyseisen direktiivin soveltamisalaa, ja erityisesti sitä, olisiko siihen sisällytettävä erioniitti, riebeckiitti, winchiitti, richteriitti ja fluoroedeniitti, sekä onko tarvetta toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan suojelu toissijaiselta altistumiselta asbestille työpaikalla. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa esitetään sen työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen toteuttaman arvioinnin tulokset. Kertomukseen olisi liitettävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus direktiivin 2009/148/EY muuttamiseksi vastaavasti.

(26)

On tarpeen antaa riittävää ja kohdennettua teknistä tukea, jotta työnantajia, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, voidaan auttaa panemaan täytäntöön tämä direktiivi.

(27)

Ennen kuin yritykset voivat tehdä purku- tai asbestinpoistotöitä, niiden olisi saatava toimivaltaisilta viranomaisilta luvat, jotka voidaan uusia kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

(28)

Pelastajat ja pelastushenkilöstö ovat vaarassa altistua asbestille työssään. Sen vuoksi on tärkeää, että näiden työntekijöiden työnantajat arvioivat tämän direktiivin mukaisesti työntekijöiden asbestille altistumisen riskin ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet kyseisten työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Työnantajien tukemiseksi tällaisten toimenpiteiden toteuttamisessa on tärkeää, että komissio laatii ohjeita, joissa otetaan huomioon näiden työntekijöiden toiminnan erityispiirteet ja tiedot heidän altistumisriskeistään. Tällaisten ohjeiden olisi perustuttava jäsenvaltioissa saatavilla oleviin parhaisiin käytäntöihin ja asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiseen. Tätä varten olisi aloitettava entistä järjestelmällisempi parhaiden käytäntöjen vaihto jäsenvaltioiden kesken.

(29)

On tärkeää, että viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä komissio yhteistyössä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kanssa laatii ja antaa ohjeita tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi. Kyseisiin ohjeisiin olisi tapauksen mukaan sisällyttävä alakohtaisia ratkaisuja. Kyseisissä ohjeissa olisi myös esitettävä työnantajille, miten asbestin tai asbestia sisältävien materiaalien poistaminen olisi asetettava etusijalle muihin asbestin käsittelyn muotoihin nähden arvioitaessa asbestille tai asbestia sisältäville materiaaleille altistumisen riskiä. Kyseisiä ohjeita olisi tarvittaessa tarkasteltava uudelleen viiden vuoden välein erityisesti asbestiin liittyvää tunnistamis-, mittaus- ja varoitusteknologiaa koskevan teknisen ja tieteellisen kehityksen valossa.

(30)

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aiheuttaa paitsi kärsimyksiä Ukrainan kansalle myös huomattavaa vahinkoa infrastruktuurille, asunnoille ja yleisemminkin rakennetulle ympäristölle. Koska Ukraina kielsi asbestin käytön vasta vuonna 2017, maan tuleva jälleenrakentaminen aiheuttaa merkittävän riskin työntekijöille, erityisesti niille, jotka käsittelevät raunioita. On näin ollen tärkeää, että unionin työnantajat ottavat asianmukaisesti huomioon riskit, joita työntekijöille aiheutuu asbestille altistumisesta, kun he suorittavat jälleenrakennustoimia kolmansissa maissa.

(31)

Rakennusten lämpösaneerausten tuleva yleistyminen huomioon ottaen on olemassa pakottava tarve tukea tutkimusta ja kehitystä, jotta voidaan varmistaa asbestille purku- ja peruskorjaustoimien aikana altistuvien tai mahdollisesti altistuvien työntekijöiden mahdollisimman korkea suojelun taso.

(32)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli suojella työntekijöitä heidän terveyttään ja turvallisuuttaan uhkaavilta vaaroilta, jotka aiheutuvat tai voivat aiheutua asbestille altistumisesta työssä, mukaan lukien tällaisten vaarojen ehkäisy, vaan se voidaan tämän direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(33)

Direktiivi 2009/148/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

lisätään 1 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY (*1) säännöksiä sovelletaan, jos ne ovat työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden kannalta suotuisampia.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).”;"

2)

korvataan 2 artikla seuraavasti:

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1)."

(*3)  CAS-numero: Chemical Abstracts Service -numero.”;"

3)

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

4)

korvataan 4 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ilmoitukseen on sisällyttävä ainakin lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset säilyttävät toisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot kansallisen lainsäädännön mukaisesti ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen sen varmistamiseksi, että asbestiin liittyvää työtä tekevät työntekijät saavat asianmukaisen koulutuksen, ottaen asianmukaisesti huomioon asbestin pitkäaikaisvaikutukset työntekijöiden terveyteen.”;

5)

korvataan 6 artikla seuraavasti:

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).”;"

6)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

7)

korvataan 8 artikla seuraavasti:

8)

muutetaan 10 artikla seuraavasti:

9)

korvataan 11 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Ennen purku-, kunnossapito- tai peruskorjaustöiden aloittamista tiloissa, jotka on rakennettu ennen jäsenvaltion asbestikiellon voimaantuloa, työnantajien on toteutettava kaikki tarvittavat toimet mahdollisesti asbestia sisältävien materiaalien tunnistamiseksi, etenkin hankkimalla tietoa tilojen omistajilta tai muilta työnantajilta sekä muista tietolähteistä, kuten asiaa koskevista rekistereistä. Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, työnantajan on varmistettava, että pätevä toimija tutkii asbestia sisältävien materiaalien esiintymisen kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti, ja saatava tällaisen tutkimuksen tulos ennen työn aloittamista. Työnantajan on asetettava toisen työnantajan saataville pyynnöstä ja yksinomaan tässä kohdassa säädetyn velvoitteen noudattamista varten mitkä tahansa tällaisen tutkimuksen puitteissa hankitut tiedot.”;

10)

muutetaan 12 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

11)

korvataan 13 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

12)

muutetaan 14 artikla seuraavasti:

13)

korvataan 15 artikla seuraavasti:

14)

kumotaan 18 artiklan 1 kohta;

15)

lisätään artikla seuraavasti:

16)

muutetaan 19 artikla seuraavasti:

17)

korvataan 21 artikla seuraavasti:

18)

lisätään artikla seuraavasti:

19)

korvataan liitteessä I oleva 1 kohta seuraavasti:

20)

lisätään tämän direktiivin liitteessä oleva teksti liitteeksi I a.