(1)

Euroopan neuvoston ministerikomitea perusti vuonna 2021 tekoälyä käsittelevän komitean, jäljempänä ’tekoälykomitea’, jonka toimikausi on 2022–2024 ja jonka tehtävänä on käynnistää kansainvälinen neuvotteluprosessi tekoälyn kehittämistä, suunnittelua ja soveltamista koskevan sellaisen oikeudellisen kehyksen laatimiseksi, joka perustuu ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskeviin Euroopan neuvoston normeihin ja jolla edistetään innovointia.

(2)

Euroopan neuvoston ministerikomitea kehotti 30 päivänä kesäkuuta 2022 tekoälykomiteaa ryhtymään nopeisiin toimiin tehtävänkuvauksensa mukaisesti sellaisen tekoälyä koskevan oikeudellisesti sitovan monialaisen välineen, joko yleissopimuksen tai puiteyleissopimuksen laatimiseksi, joka perustuu ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskeviin Euroopan neuvoston normeihin, jossa keskitytään yleisiin yhteisiin periaatteisiin, jolla edistetään innovointia ja joka on avoin myös muille kuin jäsenvaltiolle, ottaen samalla huomioon muut asiaankuuluvat olemassa olevat tai parhaillaan valmisteltavat kansainväliset oikeudelliset kehykset.

(3)

Tämän jälkeen tekoälykomitean puheenjohtaja ehdotti alustavaa luonnosta tekoälyä, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevaksi Euroopan neuvoston yleissopimukseksi tai puiteyleissopimukseksi, jäljempänä ’yleissopimus’. Kyseinen alustava luonnos sisältää määräyksiä tarkoituksesta ja päämäärästä, soveltamisalasta, määritelmistä, perusperiaatteista, mukaan lukien menettelylliset takeet ja oikeudet, jotka koskevat kaikkia tekoälyjärjestelmiä niiden riskitasosta riippumatta, lisätoimenpiteistä, jotka liittyvät julkisella sektorilla käytettäviin tekoälyjärjestelmiin sekä tekoälyjärjestelmiin, joiden riskitaso ei ole hyväksyttävissä tai on suuri, sekä seuranta- ja yhteistyömekanismeista, loppumääräykset, mukaan lukien unionin mahdollisuus liittyä tällaiseen yleissopimukseen, sekä valmisteltavana olevan lisäyksen, joka koskee tekoälyjärjestelmien riskien ja vaikutusten arviointimenetelmiä.

(4)

Unioni on hyväksynyt yhteisiä sääntöjä, joihin yleissopimukseen kaavaillut osiot vaikuttavat. Kyseisiin osioihin kuuluvat erityisesti sellaisia tuotteita (1) ja palveluja (2) koskevat kattavat sisämarkkinasäännöt, joissa tekoälyjärjestelmiä voi käyttää, sekä unionin johdettu oikeus (3), jolla pannaan täytäntöön EU:n perusoikeuskirja (4), kun otetaan huomioon, että tiettyjen tekoälyjärjestelmien kehittäminen ja käyttö todennäköisesti vaikuttaa tietyissä olosuhteissa haitallisesti kyseisiin oikeuksiin.

(5)

Lisäksi komissio esitti 21 päivänä huhtikuuta 2021 lainsäädäntöehdotuksen asetukseksi tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä, josta Euroopan parlamentti ja neuvosto parhaillaan neuvottelevat. Yleissopimus on soveltamisalaltaan suurelta osin päällekkäinen kyseisen lainsäädäntöehdotuksen kanssa, sillä molempien välineiden tarkoituksena on vahvistaa säännöt, joita sovelletaan joko julkisten tai yksityisten toimijoiden tarjoamien ja käyttämien tekoälyjärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen.

(6)

Yleissopimuksen tekeminen voi sen vuoksi vaikuttaa voimassa oleviin ja ennakoitavissa oleviin tuleviin unionin yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden soveltamisalaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(7)

Olisi aloitettava neuvottelut yleissopimuksen tekemisestä unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvissa asioissa unionin oikeuden eheyden suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden sääntöjen välinen johdonmukaisuus säilytetään.

(8)

On mahdollista, että yleissopimuksella asetetaan tiukkoja kansainvälisiä vaatimuksia sellaisen tekoälyn sääntelylle, jolla on vaikutusta ihmisoikeuksiin, demokratian toimintaan ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, ottaen erityisesti huomioon Euroopan neuvoston kyseisellä alalla jo tekemä työ.

(9)

Tämä päätös ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden osallistumiseen yleissopimusta koskeviin neuvotteluihin ja mahdollisiin myöhempiin jäsenvaltioiden päätöksiin yleissopimuksen tekemisestä, allekirjoittamisesta tai ratifioimisesta eikä jäsenvaltioiden osallistumiseen neuvotteluihin unionin liittymiseksi yleissopimukseen.

(10)

Kansallinen turvallisuus säilyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulla. Yleissopimuksen täytäntöönpanossa jäsenvaltioiden asiana on SEUT 216 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellä keskeiset turvallisuusetunsa ja toteuttaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuutensa varmistamiseen soveltuvat toimenpiteet, joskin siten, että edelleen sovelletaan unionin oikeutta tai että jäsenvaltioita koskeva velvoite noudattaa unionin oikeutta pysyy voimassa.

(11)

Kaikki jäsenvaltiot ovat myös Euroopan neuvoston jäseniä. Kyseisen erityistilanteen vuoksi yleissopimusta koskevissa neuvotteluissa läsnä olevien jäsenvaltioiden olisi SEU 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti toisiaan kunnioittaen tuettava unionin neuvottelijaa perussopimuksista johtuvien tehtävien hoitamisessa.

(12)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (5) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 13 päivänä lokakuuta 2022 (6),