(1)

Direktiivin 2006/112/EY 168 ja 168 a artiklassa vahvistetaan verovelvollisen oikeus vähentää arvonlisävero, joka kannetaan verovelvollisen verollisia liiketoimiaan varten vastaanottamien tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista. Mainitun direktiivin 26 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla vastikkeellisiin palveluihin rinnastetaan yrityksen liikeomaisuuteen kuuluvan tavaran ottaminen verovelvollisen omaan tai henkilöstönsä yksityiseen käyttöön taikka yleisesti ottaen muuhun kuin yrityksen varsinaisiin tarkoituksiin kuuluvaan käyttöön.

(2)

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2014/797/EU (2) annettiin 31 päivään joulukuuta 2017 asti Virolle lupa rajoittaa 50 prosenttiin sellaisen arvonlisäveron vähennysoikeus, joka sisältyy tiettyjen henkilöautojen ostoon, leasing-vuokraukseen, yhteisöhankintaan ja tuontiin, sekä vapauttaa verovelvollinen velvoitteesta suorittaa arvonlisävero rajoituksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen muusta kuin yrityskäytöstä.

(3)

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/1854 (3) jatkettiin täytäntöönpanopäätöksen 2014/797/EU voimassaoloa 31 päivään joulukuuta 2020.

(4)

Viro toimitti 12 päivänä helmikuuta 2021 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä komissiolle pyynnön saada soveltaa direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta, 168 artiklasta ja 168 a artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä rajoittaakseen tiettyjen muihin kuin yritystarkoituksiin käytettävien henkilöautojen ostoon, leasing-vuokraukseen, yhteisöhankintaan ja tuontiin liittyvää verovähennysoikeutta, jäljempänä ’erityistoimenpide’.

(5)

Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Viron pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 19 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Virolle 23 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä, että sillä oli kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(6)

Henkilöautojen muuta käyttöä kuin yrityskäyttöä on usein erittäin vaikea määrittää tarkasti, ja silloinkin kun se on mahdollista, määrittäminen on hankalaa. Pyydetyn luvan mukaan arvonlisäveron määrä, joka voidaan vähentää myös muussa kuin pelkästään yrityskäytössä oleviin henkilöautoihin liittyvistä kustannuksista, olisi vahvistettava joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kiinteänä prosenttiosuutena. Viron viranomaiset katsovat, että käytettävissä olevien tietojen mukaan 50 prosenttia on perusteltu määrä. Jos henkilöautoihin on sovellettu tällä päätöksellä sallittua rajoitusta, niihin ei kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi saisi soveltaa samaan aikaan vaatimusta, jonka mukaan henkilöauton muusta kuin yrityskäytöstä on suoritettava arvonlisäveroa. Tämä erityistoimenpide poistaa tarpeen pitää kirjaa yritysautojen yksityiskäytöstä ja estää samaan aikaan veropetokset, jotka perustuisivat virheelliseen kirjanpitoon.

(7)

Pyydettyyn lupaan liittyvää vähennysoikeutta koskevaa rajoitusta olisi sovellettava arvonlisäveroon, joka on maksettu tiettyjen henkilöautojen ostamisen, leasing-vuokrauksen, yhteisöhankinnan ja tuonnin perusteella, mukaan lukien polttoaineen ostaminen.

(8)

Pyydettyä lupaa olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin henkilöautoihin, joiden suurin sallittu massa on 3 500 kilogrammaa ja joissa on enintään kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi, koska sellaisten henkilöautojen muu kuin yrityskäyttö, joiden massa ylittää 3 500 kilogrammaa tai joissa on enemmän kuin kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi, on vähäistä niiden luonteen tai sen yritystoiminnan tyypin vuoksi, jossa niitä käytetään. Olisi myös laadittava yksityiskohtainen luettelo sentyyppisistä henkilöautoista, jotka jätetään luvan ulkopuolelle niiden erityiskäytön perusteella.

(9)

Luvan olisi oltava voimassa rajoitetun ajan eli 31 päivään joulukuuta 2024 asti, jotta voidaan tarkastella uudelleen erityistoimenpiteen tarpeellisuutta ja tehokkuutta sekä prosenttiosuuden jakautumista yrityskäytön ja muun kuin yrityskäytön välillä.

(10)

Jos Viro pitää tarpeellisena jatkaa erityistoimenpiteen voimassaoloa vielä vuoden 2024 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2024 voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö ja kertomus, johon sisältyy uudelleenarviointi sovellettavasta prosenttiosuudesta.

(11)

Erityistoimenpiteellä on vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään, eikä se vaikuta arvonlisäverosta saataviin unionin omiin varoihin,