1 artikla

Kartoitusten tuloksia koskevan vuotuisen raportin malli ja sitä koskevat ohjeet

2 artikla

Monivuotisten kartoitusohjelmien muoto ja käytännön järjestelyt tiettyjen seikkojen soveltamiseksi tiettyihin tuhoojariskeihin

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE I

Asetuksen (EU) 2016/2031 22 artiklassa tarkoitettuja kartoituksia koskevan vuotuisen raportin malli ja sitä koskevat ohjeet

OSA I

1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yleiset tiedot kartoitusten tuloksista

Asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kartoitusten tuloksia koskevien yleisten tietojen malli on seuraava:

”Yleiset tiedot kartoitusten tuloksista vuonna [vuosi]

—	Jäsenvaltio:

—	Toimivaltainen viranomainen:

—	Yhteyshenkilö (nimi, tehtävä toimivaltaisessa viranomaisessa, organisaation nimi, puhelinnumero ja toimiva sähköpostiosoite):

—	Kartoitusohjelmaan osallistuvat organisaatiot, myös laboratoriot:

—

Tulosten julkisesti saatavilla oleva yhteenveto (500–3000 sanaa): — Lyhyt kuvaus ohjelman soveltamisalasta kyseisenä vuotena; — Lyhyt kuvaus kartoituksissa käytetystä menetelmästä, myös mahdollinen uusi tai innovatiivinen tekniikka (tarvittaessa); — Kyseisenä vuotena kartoitettujen asetuksen (EU) 2016/2031 22 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien tuhoojien kokonaismäärä; — Havaittujen ja virallisesti vahvistettujen tuhoojien määrä sekä toteutetut jatkotoimet; — Ohjelman kyseisenä vuonna saavutetut erityiset tavoitteet; — Linkki kansalliselle verkkosivustolle, jolta lisätietoja on saatavilla (jos sellainen on).”

OSA II

Malli ja ohjeet 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kartoitusten tulosten esittämistä varten

Asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kartoitusten tulosten esittämistä koskeva malli ja sitä koskevat ohjeet ovat seuraavat:

1.   Unionikaranteenituhoojia ja tuhoojia, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 29 ja 30 artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, koskevat vuotuisten raporttien osatekijät alueilla, joilla näitä tuhoojia ei tiedetä esiintyvän

1.1   Malli

1.2   Ohjeet mallin täyttämistä varten

Sarake 1: Lukuun ottamatta kohtaa ’Ryhmä 1 – Hyväksytyt tuotantopaikat’ tuhoojaryhmäkohtainen raportointi on vapaaehtoista. Tarvittaessa ilmoitetaan yhdessä kartoitetut tuhoojaryhmät (esim. sitruksien tuhoojat, metsien lehtipuiden tuhoojat, metsien havupuiden tuhoojat, viljan tuhoojat, perunan tuhoojat, muut (täsmennettävä)). Tapauksissa, joissa tuhooja kuuluu useampaan ryhmään, ilmoitetaan tuhoojaa koskevat tiedot jokaisessa ryhmässä.

Kohdassa ’Ryhmä 1 – Hyväksytyt tuotantopaikat’ esitetään luettelo kartoitetuista tuhoojista sekä kartoitusten tulokset käyttäen tarvittaessa useampaa kuin yhtä riviä sarakkeen 4 ’Kartoituspaikat’ eri kartoituspaikkojen täsmentämiseksi. Tässä ryhmässä tiedot ilmoitetaan tuhoojakohtaisesti eikä ryhmän tasolla kootusti. Hyväksytyt tuotantopaikat ovat paikkoja, joiden toimijan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt antamaan kasvipasseja.

Sarake 2: Ilmoitetaan tuhoojan tieteellinen nimi (sellaisena kuin se on lueteltu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä II tai tiettyä tuhoojaa koskevissa mahdollisissa erityistoimenpiteissä). Merkitään yksi tuhooja riviä kohden.

Sarake 3: Ilmoitetaan maantieteelliset paikat, joissa kartoitus toteutettiin, mieluiten käytettävissä olevien alempien NUTS-tasojen avulla. Kun tuhoojista raportoidaan ryhmänä, on mahdollista esittää kaikkia ryhmän tuhoojia koskevat tiedot yhdellä rivillä. Kun tuhoojista ei raportoida ryhmänä, on mahdollista koota tiedot yhdelle riville tuhoojaa kohden. Tarvittaessa voidaan käyttää yhtä monta riviä kuin sijaintipaikkoja, joiden kartoituksesta raportoidaan.

Sarake 4: Ilmoitetaan kartoituspaikat ja kartoituspaikkojen määrä. Rivejä käytetään useampi kuin yksi tuhoojaa kohden vain, jos tietyn tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset sitä edellyttävät. Kun tuhoojista raportoidaan ryhmänä, on mahdollista esittää kaikkia ryhmän tuhoojia koskevat tiedot yhdellä rivillä ja esittää kartoituspaikkojen kokonaismäärä. Kun tuhoojista ei raportoida ryhmänä, on mahdollista koota tiedot yhdelle riville tuhoojaa kohden ja esittää kartoituspaikkojen määrä. Jos valitaan vaihtoehto ’Muu’, täsmennetään:

1.	Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4. metsä;

2.

Ulkoilma (muu): 2.1. yksityiset puutarhat; 2.2. julkiset alueet; 2.3. suojelualue; 2.4. luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto jne.);

3.	Fyysisesti suljetut tilat: 3.1. kasvihuone; 3.2. yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3. julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus);

Sarakkeet 5, 6 ja 7: Vapaaehtoinen tai jos sovelletaan tietyn tuhoojan kartoitusta koskevia oikeudellisia vaatimuksia.

Sarake 5: Ilmoitetaan, mitkä ovat riskialueita tuhoojan (tuhoojien) biologian, isäntäkasvien esiintymisen, ympäristö- ja ilmasto-olosuhteiden sekä riskipaikkojen perusteella.

Sarake 6: Ilmoitetaan kohdepopulaation kattama kokonaisalue (ha) jäsenvaltiossa.

Sarake 7: Ilmoitetaan kartoitetun alueen osuus kohdepopulaatiosta (kartoitettu alue / kohdepopulaation kattama alue) prosentteina.

Sarake 8: Ilmoitetaan kasvit, hedelmät, siemenet, maaperä, pakkausmateriaali, puu, koneet, ajoneuvot, vektorit, vesi, muu, täsmennetään. Tulokset esitetään erillisillä riveillä vain silloin, kun tietyn tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset käsittävät luettelon kartoitettavista hyödykkeistä.

Sarake 9: Ilmoitetaan luettelo kartoitetuista kasvilajeista/-suvuista. Vain jos tietyn tuhoojan kartoitusta koskevissa oikeudellisissa vaatimuksissa sitä edellytetään, käytetään rivi kutakin kasvilajia/-sukua kohden.

Sarake 10: Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin. Kun tuhoojista raportoidaan ryhmänä, on mahdollista esittää kaikkia ryhmän tuhoojia koskevat tiedot yhdellä rivillä. Kun tuhoojista ei raportoida ryhmänä, on mahdollista koota tiedot yhdelle riville tuhoojaa kohden.

Sarake 11: Ilmoitetaan kartoituksen tiedot ottaen huomioon kunkin tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset. Merkitään ’ei sovelleta’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta. Lukuun ottamatta silmämääräistä tarkastusta, josta voidaan raportoida ryhmittäin, kaikki muut tiedot on esitettävä tuhoojakohtaisesti, ellei sarakkeessa 14 (’Huomautukset’) esitetä perustelua ryhmittäin raportoimiselle. Kun tietyn tuhoojan kartoitusta koskevissa oikeudellisissa vaatimuksissa sitä edellytetään, käytetään erillisiä rivejä (esim. erityyppisten testien ja niiden lukumäärän raportoimiseksi).

Sarake 12: Ilmoitetaan positiivisten tulosten määrä testiä kohden. Määrä voi poiketa esiintymien määrästä, kun yhteen esiintymäilmoitukseen sisällytetään useita positiivisia tuloksia.

Sarake 13: Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuoden aikana ilmoitetut esiintymät.

Sarake 14: Ilmoitetaan kaikki muut merkityksellisiksi katsotut tiedot ja tarvittaessa tiedot kartoituksissa havaituista oireettomista kasveista, joista tuhoojia on löydetty.

2.   Unionikaranteenituhoojia koskevien vuotuisten tilastopohjaisten kartoitusten tuloksia koskevat vuotuisen raportin osatekijät alueilla, joilla tuhoojia ei tiedetä esiintyvän, toteutettaessa tilastopohjaisia kartoituksia

2.1   Malli

Vuoden [vuosi] raportti tiettyjä unionikaranteenituhoojia ja tiettyjä tuhoojia, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 29 ja 30 artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, koskevien vuotuisten tilastopohjaisten kartoitusten tuloksista (vapaaehtoinen, ellei lainsäädännössä erityisesti edellytetä, ja sen käyttö korvaa mallin 1.1)

1. Tuhooja

2. Maantieteellinen sijainti

3. Kartoituspaikat

4. Ajankohta

A.Kartoituksen määrittely (syöteparametrit RiBESS+ -järjestelmässä)

B.Näytteenotto

C.Kartoituksen tulokset

22. Huomautukset

5. Kohdepopulaatio

6. Epidemiologiset yksiköt

7. Havaitsemismenetelmät

8. Näytteenoton tehokkuus

9. Menetelmän herkkyys

10. Riskitekijät (toiminnot, sijaintipaikat ja alueet)

11. Tarkastettujen epidemiologisten yksiköiden määrä

12. Silmämääräisten tarkastusten määrä

13. Näytteiden määrä

14. Ansojen määrä

15. Pyydystyspaikkojen määrä

16. Testien määrä

17. Muiden toimenpiteiden määrä

18. Tulokset

19. Ilmoitettujen esiintymien ilmoitusnumero(t) tapauksen mukaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 mukaisesti

20. Saavutettu luottamustaso

21. Oletettu esiintyvyys

Isäntälajit

Alue (ha tai muu sopivampi yksikkö)

Tarkastusyksiköt

Kuvaus

Yksiköt

Silmämääräiset tarkastukset

Ansojen asettaminen

Testaus

Muut toimenpiteet

Riskitekijä

Riskitasot

Sijaintipaikkojen määrä

Suhteelliset riskit

Isäntäkasvipopulaation osuus

Positiivinen

Negatiivinen

Määrittämätön

Määrä(t)

Päivämäärä(t)

2.2   Ohjeet mallin täyttämistä varten

Selitetään tuhoojakartoituksen suunnittelua koskevat taustaoletukset. Esitetään yhteenveto ja perustelu:

—	Kohdepopulaatio, epidemiologinen yksikkö ja tarkastusyksiköt

—	Havaitsemismenetelmä ja menetelmän herkkyys

—	Riskitekijä(t), joista ilmoitetaan riskitasot ja vastaavat suhteelliset riskit ja isäntäkasvipopulaation osuudet

Sarake 1: Ilmoitetaan tuhoojan tieteellinen nimi (sellaisena kuin se on lueteltu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä II tai tiettyä tuhoojaa koskevissa mahdollisissa erityistoimenpiteissä).

Sarake 2: Ilmoitetaan maantieteelliset paikat, joissa kartoitus toteutettiin, mieluiten käytettävissä olevien alempien NUTS-tasojen avulla.

Sarake 3: Ilmoitetaan kartoituspaikat. Rivejä käytetään useampi kuin yksi tuhoojaa kohden, jos tietyn tuhoojan kartoitusta koskevissa oikeudellisissa vaatimuksissa sitä edellytetään. Hyväksytyissä tuotantopaikoissa toteutetut kartoitukset olisi aina raportoitava erillisillä riveillä. Jos valitaan vaihtoehto ’Muu’, täsmennetään:

1.	Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4. metsä;

2.

Ulkoilma (muu): 2.1. yksityiset puutarhat; 2.2. julkiset alueet; 2.3. suojelualue; 2.4. luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto jne.);

3.	Fyysisesti suljetut tilat: 3.1. kasvihuone; 3.2. yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3. julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus).

Sarake 4: Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 5: Ilmoitetaan valittu kohdepopulaatio ja sitä vastaava luettelo isäntälajeista ja katetusta alueesta. Kohdepopulaatio määritellään tarkastusyksiköiden kokonaisuutena. Sen koko määritellään tavanomaisesti maatalousalueiden osalta hehtaareina, mutta kyseessä voivat olla myös palstat, pellot, kasvihuoneet jne. Valinta perustellaan taustaoletuksissa. Ilmoitetaan tarkastusyksiköt, joita kartoitus koski. ’Tarkastusyksiköllä’ tarkoitetaan kasveja, kasvinosia, hyödykkeitä, materiaaleja ja tuhoojan vektoreita, jotka on tutkittu tuhoojien yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi. Jos kohdepopulaation aluetta ei ole saatavilla, merkitään ’ei saatavilla’ ja ilmoitetaan kohdepopulaation muodostavien tarkastusyksiköiden määrä.

Sarake 6: Ilmoitetaan epidemiologiset yksiköt, joita kartoitus koski, yksikön kuvaus ja mittayksikkö. ’Epidemiologisella yksiköllä’ tarkoitetaan homogeenista aluetta, jolla tuhoojan ja isäntäkasvien keskinäiset vaikutukset sekä abioottiset ja bioottiset tekijät ja olosuhteet johtaisivat samaan epidemiologiaan, jos tuhoojaa esiintyisi. Epidemiologiset yksiköt ovat kohdepopulaation alayksikköjä, jotka ovat epidemiologialtaan homogeenisia ja joihin kuuluu vähintään yksi isäntäkasvi. Joissain tapauksissa koko isäntäpopulaatio tietyllä alueella / tietyssä maassa voidaan määritellä epidemiologiseksi yksiköksi. Kyse voi olla NUTS-alueista, kaupunkialueista, metsistä, ruusutarhoista tai maatiloista tai hehtaarimääräisistä alueista. Valinta perustellaan taustaoletuksissa.

Sarake 7: Ilmoitetaan kartoituksessa käytetyt menetelmät sekä kussakin tapauksessa toteutettujen toimien määrä kunkin tuhoojan kartoitusta koskevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Merkitään ’ei saatavilla’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla.

Sarake 8: Ilmoitetaan arvio näytteenoton tehokkuudesta. Näytteenoton tehokkuudella tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että tartunnan saaneista kasveista valitaan tartunnan saaneita kasvinosia. Vektorien osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti menetelmän avulla saadaan otettua kiinni positiivinen vektori, kun niitä esiintyy kartoitettavalla alueella. Maaperän osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti saadaan valittua tuhoojan sisältävä maaperänäyte, kun tuhoojaa esiintyy kartoitettavalla alueella.

Sarake 9: ’Menetelmän herkkyydellä’ tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti menetelmä havaitsee asianmukaisesti tuhoojan esiintymisen. Menetelmän herkkyys määritellään todennäköisyydeksi, että tosiasiallisesti positiivinen isäntäkasvi havaitaan ja vahvistetaan positiiviseksi eikä sitä tunnisteta virheellisesti. Se saadaan kertomalla näytteenoton tehokkuus (eli todennäköisyys valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvinosia) diagnostisella herkkyydellä (joka määritetään yksilöimisprosessissa käytettävällä silmämääräisellä tarkastuksella ja/tai laboratoriotestillä).

Sarake 10: Ilmoitetaan riskitekijät eri riveillä käyttäen niin monta riviä kuin tarpeen. Ilmoitetaan kunkin riskitekijän osalta riskitaso ja vastaava suhteellinen riski sekä isäntäkasvipopulaation osuus.

Sarake B: Ilmoitetaan kartoituksen tiedot kunkin tuhoojan kartoitusta koskevien oikeudellisten vaatimusten perusteella. Merkitään ’ei sovelleta’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta. Näissä sarakkeissa esitettävät tiedot liittyvät sarakkeessa 7 ’Havaitsemismenetelmät’ esitettyihin tietoihin.

Sarake 15: Ilmoitetaan pyydystyspaikkojen määrä, jos se ei ole sama kuin ansojen määrä (sarake 14) (jos esimerkiksi samaa ansaa käytetään eri paikoissa).

Sarake 18: Ilmoitetaan positiivisiksi, negatiivisiksi ja määrittämättömiksi todettujen näytteiden määrä. ’Määrittämättömiä’ ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole saatu tulosta erilaisten tekijöiden vuoksi (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte jne.).

Sarake 19: Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuoden aikana ilmoitetut esiintymät.

Sarake 20: Ilmoitetaan kartoituksen herkkyys, sellaisena kuin se määritellään ISPM:ssä nro 31. Tämän saavutetun luottamustason, joka koskee tuhoojista vapaata asemaa, arvo lasketaan tehtyjen tarkastusten (ja/tai otettujen näytteiden) perusteella ottaen huomioon menetelmän herkkyys ja oletettu esiintyvyys.

Sarake 21: Ilmoitetaan oletettu esiintyvyys ennen kartoitusta tehdyn, tuhoojan todennäköistä todellista esiintyvyyttä kentällä koskevan arvioinnin perusteella. Oletettu esiintyvyys asetetaan tavoitteeksi kartoituksessa, ja se vastaa riskinhallinnasta vastaavien tahojen tekemää kompromissia tuhoojan esiintymistä koskevan riskin ja kartoituksen tekemiseen käytettävien resurssien välillä. Esiintyvyyskartoituksissa arvoksi vahvistetaan tavallisesti yksi prosentti.

OSA III

1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua kartoitusten tulosten yhteenvetoa ja kartoitettujen tuhoojien tuhoojatilanteen päivittämistä koskevat vuotuisen raportin osatekijät

Raportissa esitetään yhteenveto kartoitusten tuloksista sekä päivitetään kunkin vuotuiseen kartoitukseen sisältyvän tuhoojan tuhoojatilanne kansainvälisen kasvinsuojelutoimenpidestandardin (ISPM 8) ja seuraavan mallin mukaisesti:

LIITE II

Asetuksen (EU) 2016/2031 23 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten kartoitusohjelmien malli ja käytännön järjestelyt kyseisessä artiklassa vahvistettujen tekijöiden soveltamiseksi

OSA I

2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yleiset tiedot

1.   Malli

”Yleiset tiedot vuosilta [vuodet]

—	Jäsenvaltio:

—	Toimivaltainen viranomainen:

—	Yhteyshenkilö (nimi, tehtävä toimivaltaisessa viranomaisessa, organisaation nimi, puhelinnumero ja toimiva sähköpostiosoite):

—	Monivuotisen kartoitusohjelman kunkin vuoden erityistavoite (ks. lisätietoja jäljempänä kohdan ’Käytännön järjestelyt’ a alakohdassa):

—

Asetuksen (EU) 2016/2031 22 artiklan 1 kohdan ja 24 artiklan 1 kohdan mukaiset perustelut, mikäli tiettyjä unionikaranteenituhoojia, unionikaranteenituhoojiksi väliaikaisesti määriteltyjä tuhoojia tai prioriteettituhoojia ei sisällytetä (vuosittain) monivuotiseen kartoitusohjelmaan (ks. lisätietoja jäljempänä kohdan ’Käytännön järjestelyt’ b alakohdassa): Tuhooja Perustelut monivuotisen kartoitusohjelman ulkopuolelle jättämiselle

—	Kerättyjen tietojen kirjaamis- ja raportointimenetelmät (ks. lisätietoja jäljempänä kohdan ’Käytännön järjestelyt’ c alakohdassa)

—	Jäsenvaltion toimittama julkisesti saatavilla oleva yhteenveto (julkaistavaksi komission verkkosivustolla, 350–2000 sanaa) (lisätietoja jäljempänä kohdan ’Käytännön järjestelyt’ d alakohdassa):”

2.   Käytännön järjestelyt

a)	Kuvataan lyhyesti ja perustellaan tuhoojien levinneisyys monivuotisen ohjelman 5–7 vuoden aikana.

b)	Esitetään asetuksen (EU) 2016/2031 22 artiklan 1 kohdan ja 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuhoojakohtaiset perustelut sille, että tuhoojaa ei ole sisällytetty monivuotiseen kartoitusohjelmaan.

c)	Kerättyjen tietojen kirjaamis- ja raportointimenetelmiä koskeviin tietoihin sisällytetään lyhyt kuvaus kartoituksen toteuttamiseen jäsenvaltion alueella käytetyistä pääasiallisista menetelmistä.

d)

Suurelle yleisölle tarkoitettuun yhteenvetoon sisällytetään seuraavat tiedot: — monivuotisen kartoitusohjelman lyhyt kuvaus ja soveltamisala; — lyhyt kuvaus kartoituksissa käytettävästä menetelmästä, myös mahdollinen uusi tai innovatiivinen tekniikka (tarvittaessa); — kartoituksen piiriin kuuluvien tuhoojien kokonaismäärä; — linkki kansallisen toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolle, jolta lisätietoja on saatavilla (jos sellainen on).

OSA II

2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut monivuotisten kartoitusohjelmien mallit

1.   Unionikaranteenituhoojia ja tuhoojia, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 29 ja 30 artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, koskevat monivuotisten kartoitusohjelmien osatekijät alueilla, joilla näitä tuhoojia ei tiedetä esiintyvän

1.1   Malli

1.2   Käytännön järjestelyt

Sarake 2: Lukuun ottamatta kohtaa ’Ryhmä 1 – Hyväksytyt tuotantopaikat’ tuhoojaryhmäkohtainen kartoitusten suunnittelu on vapaaehtoista. Tarvittaessa ilmoitetaan yhdessä kartoitettavat tuhoojaryhmät (esim. sitruksien tuhoojat, metsien lehtipuiden tuhoojat, metsien havupuiden tuhoojat, viljan tuhoojat, perunan tuhoojat, muut (täsmennettävä)). Tapauksissa, joissa tuhooja sisällytetään useampaan ryhmään, ilmoitetaan ohjelmassa kyseistä tuhoojaa koskevat tiedot jokaisessa ryhmässä.

Kohdassa ’Ryhmä 1 – Hyväksytyt tuotantopaikat’ esitetään luettelo kartoitettavista tuhoojista käyttäen tarvittaessa useampaa kuin yhtä riviä sarakkeen 5 ’Kartoituspaikat’ eri kartoituspaikkojen täsmentämiseksi. Tässä ryhmässä tiedot ilmoitetaan tuhoojakohtaisesti eikä ryhmän tasolla kootusti. Hyväksytyt tuotantopaikat ovat paikkoja, joiden toimijan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt antamaan kasvipasseja.

Sarake 3: Ilmoitetaan tuhoojan tieteellinen nimi (sellaisena kuin se on lueteltu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä II tai tiettyä tuhoojaa koskevissa mahdollisissa erityistoimenpiteissä). Merkitään yksi tuhooja riviä kohden.

Sarake 4: Ilmoitetaan maantieteelliset paikat, joissa kartoitus toteutetaan, mielellään tässä vaiheessa käytettävissä olevien alempien NUTS-tasojen avulla. Kun tuhoojista raportoidaan ryhmänä, on mahdollista esittää kaikkia ryhmän tuhoojia koskevat tiedot yhdellä rivillä. Kun tuhoojista ei raportoida ryhmänä, on mahdollista koota tiedot yhdelle riville tuhoojaa kohden. Tarvittaessa voidaan käyttää yhtä monta riviä kuin sijaintipaikkoja, joiden kartoituksesta raportoidaan.

Sarake 5: Ilmoitetaan kartoituspaikat ja kartoituspaikkojen määrä. Rivejä käytetään useampi kuin yksi tuhoojaa kohden, jos tietyn tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset sitä edellyttävät. Kun tuhoojista raportoidaan ryhmänä, on mahdollista esittää kaikkia ryhmän tuhoojia koskevat tiedot yhdellä rivillä ja esittää kartoituspaikkojen kokonaismäärä. Kun tuhoojista ei raportoida ryhmänä, on mahdollista koota tiedot yhdelle riville tuhoojaa kohden ja esittää kartoituspaikkojen määrä. Jos valitaan vaihtoehto ’Muu’, täsmennetään:

1.	Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4. metsä;

2.

Ulkoilma (muu): 2.1. yksityiset puutarhat; 2.julkiset alueet; 2.3. suojelualue; 2.4. luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto jne.);

3.	Fyysisesti suljetut tilat: 3.1. kasvihuone; 3.2. yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus).

Sarake 6: Vapaaehtoinen tai jos sovelletaan tietyn tuhoojan kartoitusta koskevia oikeudellisia vaatimuksia. Ilmoitetaan riskialueet tuhoojan (tuhoojien) biologian, isäntäkasvien esiintymisen, ympäristöllisten ja ilmastollisten olosuhteiden sekä riskipaikkojen perusteella.

Sarake 7: Ilmoitetaan kasvit, hedelmät, siemenet, maaperä, pakkausmateriaali, puu, koneet, ajoneuvot, vektorit, vesi, muu, täsmennetään. Kun tietyn tuhoojan kartoitusta koskevissa oikeudellisissa vaatimuksissa täsmennetään luettelo kartoitettavista hyödykkeistä, ohjelmaan on sisällytettävä kutakin hyödykettä kohden suunnitellut toimet eri riveillä.

Sarake 8: Ilmoitetaan luettelo kartoitettavista kasvilajeista/-suvuista. Kun tietyn tuhoojan kartoitusta koskevissa oikeudellisissa vaatimuksissa sitä vaaditaan, ohjelmaan sisällytetään luettelo kasvilajeista/-suvuista käyttäen kullekin kasvilajille/-suvulle eri riviä.

Sarake 9: Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin. Kun tuhoojista raportoidaan ryhmänä, on mahdollista esittää kaikkia ryhmän tuhoojia koskevat tiedot yhdellä rivillä. Kun tuhoojista ei raportoida ryhmänä, on mahdollista koota tiedot yhdelle riville tuhoojaa kohden.

Sarake 10: Ilmoitetaan kartoituksen tiedot ottaen huomioon kunkin tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset. Merkitään ’ei saatavilla’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla. Tämän sarakkeen tiedot voidaan esittää kootusti vain samantasoisesti kuin tuhoojaryhmien silmämääräisten tarkastusten määrä. Kun tietyn tuhoojan kartoitusta koskevissa oikeudellisissa vaatimuksissa sitä edellytetään, käytetään erillisiä rivejä (esim. käytettäviä erityyppisiä testejä ja niiden lukumäärää koskeva suunnitelma).

2.   Unionikaranteenituhoojia ja tuhoojia, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 29 ja 30 artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, koskevat tilastopohjaisia kartoituksia koskevien monivuotisten kartoitusohjelmien osatekijät alueilla, joilla näitä tuhoojia ei tiedetä esiintyvän, toteutettaessa tilastopohjaisia kartoituksia

Monivuotisessa kartoitusohjelmassa esitetään yhteenveto ja perustelut kartoitukselle, myös sen syöteparametreille, ja suunniteltu näytteenotto

2.1   Malli

2.2   Käytännön järjestelyt

Selitetään tuhoojakartoituksen suunnittelua koskevat taustaoletukset. Esitetään yhteenveto ja perustelu:

—	Kohdepopulaatio, epidemiologinen yksikkö ja tarkastusyksiköt

—	Havaitsemismenetelmä ja menetelmän herkkyys

—	Riskitekijä(t), joista ilmoitetaan riskitasot ja vastaavat suhteelliset riskit ja isäntäkasvipopulaation osuudet

Sarake 2: Ilmoitetaan tuhoojan tieteellinen nimi (sellaisena kuin se on lueteltu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä II tai tiettyä tuhoojaa koskevissa mahdollisissa erityistoimenpiteissä).

Sarake 3: Ilmoitetaan maantieteelliset paikat, joissa kartoitus toteutetaan, mieluiten käytettävissä olevien alempien NUTS-tasojen avulla.

Sarake 4: Ilmoitetaan kartoituspaikat. Rivejä käytetään useampi kuin yksi tuhoojaa kohden, jos tietyn tuhoojan kartoitusta koskevissa oikeudellisissa vaatimuksissa sitä edellytetään. Hyväksytyissä tuotantopaikoissa toteutettavat kartoitukset olisi aina suunniteltava erillisillä riveillä. Jos valitaan vaihtoehto ’Muu’, täsmennetään:

1.	Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4. metsä;

2.

Ulkoilma (muu): 2.1. yksityiset puutarhat; 2.julkiset alueet; 2.3. suojelualue; 2.4. luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto jne.);

3.	Fyysisesti suljetut tilat: 3.1. kasvihuone; 3.2. yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus).

Sarake 5: Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 6: Ilmoitetaan kohdepopulaatio ja sitä vastaava luettelo isäntälajeista ja katetusta alueesta. Kohdepopulaatio määritellään tarkastusyksiköiden kokonaisuutena. Sen koko määritellään tavanomaisesti maatalousalueiden osalta hehtaareina, mutta kyseessä voivat olla myös palstat, pellot, kasvihuoneet jne. Valinta perustellaan taustaoletuksissa sarakkeessa 21 (’Huomautukset’). Ilmoitetaan tarkastusyksiköt, joita kartoitus koski. ’Tarkastusyksiköllä’ tarkoitetaan kasveja, kasvinosia, hyödykkeitä, materiaaleja ja tuhoojan vektoreita, jotka on tarkoitus tutkia tuhoojien yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi. Jos kohdepopulaation aluetta ei ole saatavilla, merkitään ’ei saatavilla’ ja ilmoitetaan kohdepopulaation muodostavien tarkastusyksiköiden määrä.

Sarake 7: Ilmoitetaan epidemiologiset yksiköt, joita kartoitus koski, yksikön kuvaus ja mittayksikkö. ’Epidemiologisella yksiköllä’ tarkoitetaan homogeenista aluetta, jolla tuhoojan ja isäntäkasvien keskinäiset vaikutukset sekä abioottiset ja bioottiset tekijät ja olosuhteet johtaisivat samaan epidemiologiaan, jos tuhoojaa esiintyisi. Epidemiologiset yksiköt ovat kohdepopulaation alayksikköjä, jotka ovat epidemiologialtaan homogeenisia ja joihin kuuluu vähintään yksi isäntäkasvi. Joissain tapauksissa koko isäntäpopulaatio tietyllä alueella / tietyssä maassa voidaan määritellä epidemiologiseksi yksiköksi. Kyse voi olla NUTS-alueista, kaupunkialueista, metsistä, ruusutarhoista tai maatiloista tai hehtaarimääräisistä alueista. Valinta perustellaan taustaoletuksissa.

Sarake 8: Ilmoitetaan kartoituksessa käytettävät menetelmät sekä kussakin tapauksessa toteutettavien toimien määrä kunkin tuhoojan kartoitusta koskevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Merkitään ’ei saatavilla’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla. Ilmoitetaan kyllä/ei kohdassa ’Silmämääräiset tarkastukset’ ja esitetään yksityiskohtaisia tietoja pyydysten asettamisessa, testauksessa ja muissa toimenpiteissä sovellettavista menetelmistä.

Sarake 9: Ilmoitetaan arvio näytteenoton tehokkuudesta. Näytteenoton tehokkuudella tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että tartunnan saaneista kasveista valitaan tartunnan saaneita kasvinosia. Vektorien osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti menetelmän avulla saadaan otettua kiinni positiivinen vektori, kun niitä esiintyy kartoitettavalla alueella. Maaperän osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti saadaan valittua tuhoojan sisältävä maaperänäyte, kun tuhoojaa esiintyy kartoitettavalla alueella.

Sarake 10: ’Menetelmän herkkyydellä’ tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti menetelmä havaitsee asianmukaisesti tuhoojan esiintymisen. Menetelmän herkkyys määritellään todennäköisyydeksi, että tosiasiallisesti positiivinen isäntäkasvi havaitaan ja vahvistetaan positiiviseksi eikä sitä tunnisteta virheellisesti. Se saadaan kertomalla näytteenoton tehokkuus (eli todennäköisyys valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvinosia) diagnostisella herkkyydellä (joka määritetään yksilöimisprosessissa käytettävällä silmämääräisellä tarkastuksella ja/tai laboratoriotestillä).

Sarake 11: Ilmoitetaan riskitekijät eri riveillä käyttäen niin monta riviä kuin tarpeen. Ilmoitetaan kunkin riskitekijän osalta riskitaso ja vastaava suhteellinen riski sekä isäntäkasvipopulaation osuus.

Sarake B: Ilmoitetaan suunniteltujen toimien määrä täsmentäen toimityyppi. Merkitään ’ei saatavilla’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla. Näissä sarakkeissa esitettävät tiedot liittyvät sarakkeessa 8 ’Suunnitellut havaitsemismenetelmät’ esitettyihin tietoihin.

Sarake 16: Ilmoitetaan pyydystyspaikkojen määrä, jos se ei ole sama kuin ansojen määrä (sarake 15) (jos esimerkiksi samaa ansaa käytetään eri paikoissa).

Sarake 20: Ilmoitetaan kartoituksen herkkyys, sellaisena kuin se määritellään ISPM:ssä nro 31. Tämän saavutetun luottamustason, joka koskee tuhoojista vapaata asemaa, arvo lasketaan tehtyjen tarkastusten (ja/tai otettujen näytteiden) perusteella ottaen huomioon menetelmän herkkyys ja oletettu esiintyvyys.

Sarake 21: Ilmoitetaan oletettu esiintyvyys ennen kartoitusta tehdyn, tuhoojan todennäköistä todellista esiintyvyyttä kentällä koskevan arvioinnin perusteella. Oletettu esiintyvyys asetetaan tavoitteeksi kartoituksessa, ja se vastaa riskinhallinnasta vastaavien tahojen tekemää kompromissia tuhoojan esiintymistä koskevan riskin ja kartoituksen tekemiseen käytettävien resurssien välillä. Esiintyvyyskartoituksissa arvoksi vahvistetaan tavallisesti yksi prosentti.