(1)

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) perustettiin asetuksella (EU) 2017/1939. Komissio vastaa EPPOn perustamisesta ja alkuvaiheen hallinnollisesta toiminnasta siihen asti, kun EPPOlla on valmiudet oman talousarvionsa toteuttamiseen.

(2)

Euroopan syyttäjien tehtävänä on valvoa ja tutkia syytetoimia asetuksen (EU) 2017/1939 12 artiklan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EU) 2017/1939 120 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti EPPO alkaa hoitaa sille kyseisellä asetuksella annettuja tutkinta- ja syyttämistehtäviä päivänä, joka vahvistetaan EPPOn perustamisen jälkeen Euroopan pääsyyttäjän esittämästä ehdotuksesta annettavalla komission päätöksellä.

(4)

Euroopan pääsyyttäjä nimitettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2019/1798 (5). Jotta voidaan perustaa EPPOn kollegio, jossa on Euroopan pääsyyttäjä ja yksi Euroopan syyttäjä kustakin osallistuvasta jäsenvaltiosta, neuvoston on nimitettävä Euroopan syyttäjät.

(5)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/1696 vahvistetaan asetuksen (EU) 2017/1939 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut valintalautakunnan toimintaa koskevat säännöt, jäljempänä ’valintalautakunnan toimintaa koskevat säännöt’.

(6)

Asetuksen (EU) 2017/1939 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti kukin osallistuva jäsenvaltio nimeää kolme ehdokasta Euroopan syyttäjän tehtävään sellaisten ehdokkaiden joukosta, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion syyttäjälaitoksen tai oikeuslaitoksen aktiivisia jäseniä, joiden riippumattomuus on kiistaton, ja joilla on korkeaan syyttäjän tai tuomarin virkaan nimittämiseksi omassa jäsenvaltiossaan vaadittava pätevyys ja asiaankuuluvaa käytännön kokemusta kansallisista oikeusjärjestelmistä, talousrikostutkinnoista ja kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa.

(7)

Valintalautakunta laati kustakin asetuksen (EU) 2017/1939 16 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttäneestä nimetystä ehdokkaasta perustellun lausunnon ja asetti heidät paremmuusjärjestykseen sekä esitti nämä neuvostolle, joka vastaanotti ne 29 päivänä toukokuuta, 20 päivänä kesäkuuta, 11 päivänä lokakuuta, 18 päivänä marraskuuta, 10 päivänä joulukuuta 2019 ja 16 päivänä heinäkuuta 2020.

(8)

Valintalautakunnan toimintaa koskevien sääntöjen VII.2 säännön neljännen kohdan mukaisesti valintalautakunta on asettanut ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän pätevyytensä ja kokemuksensa perusteella. Järjestys osoittaa valintalautakunnan määrittelemän paremmuusjärjestyksen, eikä se sido neuvostoa.

(9)

Asetuksen (EU) 2017/1939 16 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto valitsee ja nimittää yhden ehdokkaista kyseessä olevan osallistuvan jäsenvaltion Euroopan syyttäjäksi saatuaan valintalautakunnalta perustellun lausunnon.

(10)

Asetuksen (EU) 2017/1939 16 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto valitsee ja nimittää yksinkertaisella enemmistöllä Euroopan syyttäjät kuuden vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Neuvosto voi päättää jatkaa toimikautta enintään kolmella vuodella kuuden vuoden toimikauden päättyessä.

(11)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/598 vahvistetaan Euroopan syyttäjien nimittämistä koskevat siirtymäsäännöt asetuksen (EU) 2017/1939 voimaantulon jälkeistä ensimmäistä toimikautta varten ja sen aikana. Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/598 2 artiklan 1 kohdan mukaan ennen kuin Euroopan syyttäjät on nimitetty, valitaan arpomalla ryhmä, jonka koko on kolmasosa osallistuvien jäsenvaltioiden lukumäärästä kyseisten siirtymäsääntöjen soveltamisajankohtana. Arvonta suoritettiin 20 päivänä toukokuuta 2019, ja kyseiseen ryhmään kuuluvat jäsenvaltiot ovat Kreikka, Espanja, Italia, Kypros, Liettua, Alankomaat, Itävalta ja Portugali. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen 3 artiklassa säädetään, että kyseiseen ryhmään kuuluvien jäsenvaltioiden Euroopan syyttäjien toimikausi on kolme vuotta, eikä sitä voida uusia.

(12)

Neuvosto arvioi ehdokkaiden ansioita ottaen huomioon valintalautakunnan esittämät perustellut lausunnot. Maltan nimeämiä ehdokkaita koskevan perustellun lausunnon osalta valintalautakunnan esille tuomat perustelut vahvistavat riittävästi, että kyseisessä jäsenvaltiossa vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen kyseisen jäsenvaltion on objektiivisesti mahdotonta löytää uusia kelpoisuusehdot täyttäviä ehdokkaita kohtuullisessa ajassa huolimatta siitä, että kyseinen jäsenvaltio on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet tätä varten. Näin ollen valintalautakunnan toimintaa koskevien sääntöjen VII.2 säännön kolmannessa kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät. Edellä mainittujen poikkeuksellisten olosuhteiden valossa neuvosto katsoi, että Maltan nimeämiä ehdokkaita koskeva perusteltu lausunto tarjosi sille riittävästi valinnanvaraa sopivien ehdokkaiden osalta ja koska uudella viivästyksellä Euroopan syyttäjien nimittämisessä olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Euroopan unionin oikeuden tehokkuuteen, neuvosto päätti edetä tältä pohjalta.

(13)

Kyseisen arvioinnin perusteella neuvosto noudatti valintalautakunnan määrittelemää ei-sitovaa paremmuusjärjestystä Tšekin, Saksan, Viron, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Romanian, Slovenian, Slovakian ja Suomen nimeämien ehdokkaiden osalta. Belgian, Bulgarian ja Portugalin nimeämien ehdokkaiden osalta neuvosto ei noudattanut valintalautakunnan määrittelemää ei-sitovaa paremmuusjärjestystä kyseisten ehdokkaiden ansioista tehdyn erilaisen arvioinnin perusteella, joka suoritettiin asiaankuuluvissa neuvoston valmisteluelimissä,