(1)

Sisämarkkinat ovat yksi unionin konkreettisimmista saavutuksista. Ne mahdollistavat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkumisen ja tarjoavat näin uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille. Tämä asetus on yksi 28 päivänä lokakuuta 2015 annetulla komission tiedonannolla ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” perustetun sisämarkkinastrategian keskeisistä osatekijöistä. Kyseisen strategian tavoitteena on vapauttaa sisämarkkinoiden täysi potentiaali helpottamalla kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia liikkua unionin sisällä ja käydä kauppaa, sijoittautua ja laajentaa liiketoimintaa rajojen yli.

(2)

Toukokuun 6 päivänä 2015 annetussa komission tiedonannossa ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” todettiin, että internet ja digitaaliteknologia mullistavat ihmisten elämän ja muuttavat kansalaisten ja yritysten tiedonsaantimahdollisuuksia ja tiedonhankintatapoja sekä tapaa ostaa tavaroita ja palveluita, osallistua markkinoille ja työskennellä, millä luodaan mahdollisuuksia innovointiin, talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Kyseisessä tiedonannossa sekä useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa on todettu, että kansalaisten ja yritysten tarpeisiin omassa maassa ja rajojen yli voitaisiin vastata paremmin laajentamalla ja integroimalla olemassa olevia Euroopan tason portaaleja, verkkosivustoja, verkostoja, palveluja ja järjestelmiä ja yhdistämällä ne kansallisten ratkaisujen kanssa eurooppalaiseksi keskitetyksi yhteyspisteeksi, yhteiseksi digitaaliseksi palveluväyläksi, jäljempänä ”palveluväylä”. Huhtikuun 19 päivänä 2016 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen” palveluväylä esitettiin yhtenä vuonna 2017 toteutettavista toimista. Tammikuun 24 päivänä 2017 annetussa komission kertomuksessa ”Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017” palveluväylää pidettiin prioriteettina unionin kansalaisten oikeuksien kannalta.

(3)

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat toistuvasti pyytäneet kattavampaa ja käyttäjäystävällisempää tieto- ja neuvontapakettia, joka auttaisi kansalaisia ja yrityksiä navigoimaan sisämarkkinoilla ja vahvistaisi ja järkeistäisi sisämarkkinavälineitä niin, että vastattaisiin paremmin kansalaisten ja yritysten tarpeisiin niiden rajatylittävässä toiminnassa.

(4)

Tällä asetuksella vastataan näihin pyyntöihin tarjoamalla kansalaisille ja yrityksille helppo pääsy tietoihin, menettelyihin sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin, joita nämä tarvitsevat käyttääkseen oikeuksiaan sisämarkkinoilla. Palveluväylä voisi osaltaan lisätä ihmisten elämäntapahtumia ja yrityksiä koskevien sääntöjen ja määräysten avoimuutta esimerkiksi matkailun, eläkkeelle jäämisen, koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon, kuluttajien oikeuksien ja perheoikeuksien aloilla. Lisäksi se voisi auttaa parantamaan kuluttajien luottamusta, paikkaamaan kuluttajansuojaa ja sisämarkkinasääntöjä koskevan tiedon puutetta ja vähentämään yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tällä asetuksella perustetaan helppokäyttöinen vuorovaikutteinen palveluväylä, joka ohjaa käyttäjiä näiden tarpeiden mukaan soveltuvimpiin palveluihin. Tässä yhteydessä komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi oltava keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

(5)

Palveluväylän olisi helpotettava kansalaisten ja yritysten vuorovaikutusta toimivaltaisten viranomaisten kanssa tarjoamalla pääsy sähköisiin ratkaisuihin niin, että helpotetaan kansalaisten ja yritysten päivittäistä toimintaa ja vähennetään minimiin esteet sisämarkkinoilla. Tällainen yhteinen digitaalinen palveluväylä, joka tarjoaa sähköisen pääsyn paikkansapitävään ja ajantasaiseen tietoon, menettelyihin sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin, voisi auttaa tekemään erilaisia olemassa olevia sähköisiä palveluja tunnetuksi käyttäjien keskuudessa ja auttaa heitä säästämään aikaa ja kustannuksia.

(6)

Tällä asetuksella on kolme tavoitetta eli vähentää sellaisiin kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta, jotka käyttävät tai haluavat käyttää sisämarkkinaoikeuksiaan, esimerkiksi kansalaisten vapaata liikkuvuutta, noudattaen täysimääräisesti kansallisia sääntöjä ja menettelyjä, poistaa syrjintä sekä varmistaa sisämarkkinoiden toiminta tietojen, menettelyjen sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen tarjoamisen osalta. Koska tämä asetus kattaa kansalaisten vapaan liikkuvuuden, jota ei voida pitää pelkästään liitännäisenä, sen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 2 kohtaan ja 114 artiklan 1 kohtaan.

(7)

Jotta unionin kansalaiset ja yritykset voisivat käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla, unionin olisi hyväksyttävä erityisiä syrjimättömiä toimenpiteitä, jotka antavat kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden saada helposti riittävän kattavia ja luotettavia tietoja unionin oikeuden mukaisista oikeuksistaan ja tietoja sovellettavista kansallisista säännöistä ja menettelyistä, joita niiden on noudatettava muuttaessaan muuhun kuin kotijäsenvaltioonsa tai asuessaan tai opiskellessaan taikka sijoittautuessaan tai harjoittaessaan liiketoimintaa muussa kuin kotijäsenvaltiossaan. Tietojen olisi katsottava olevan riittävän kattavat, jos ne sisältävät kaikki tiedot, joita käyttäjät tarvitsevat ymmärtääkseen, mitkä ovat heidän oikeutensa ja velvollisuutensa, ja jos niissä yksilöidään säännöt, joita käyttäjiin sovelletaan sen toiminnan osalta, jota he haluavat harjoittaa rajatylittävinä käyttäjinä. Tiedot olisi ilmoitettava selkeästi, tiiviisti ja ymmärrettävästi, ja niitä olisi voitava käyttää ja ne olisi mukautettava kohteena olevaan käyttäjäryhmään. Menettelyjä koskevien tietojen olisi katettava kaikki ennakoitavissa olevat menettelyvaiheet, jotka ovat merkityksellisiä käyttäjälle. On tärkeää, että monimutkaisia sääntely-ympäristöjä kohtaavat kansalaiset ja yritykset, kuten sähköisessä kaupankäynnissä ja yhteistyötaloudessa toimivat kansalaiset ja yritykset, voivat löytää helposti sovellettavat säännöt ja tietoa niiden soveltamisesta omaan toimintaansa. Tietojen helppo saatavuus ja helppokäyttöisyys tarkoittaa sen mahdollistamista, että käyttäjät löytävät tiedot vaivattomasti, tunnistavat helposti, miltä osin tiedoilla on merkitystä heidän tilanteessaan, ja ymmärtävät merkitykselliset tiedot helposti. Kansallisella tasolla tarjottavien tietojen olisi koskettava unionin lainsäädännön kansallisten täytäntöönpanosääntöjen lisäksi myös muita kansallisia sääntöjä, joita sovelletaan sekä muihin kuin rajatylittäviin että rajatylittäviin käyttäjiin.

(8)

Tietojen antamista koskevia tämän asetuksen sääntöjä ei olisi sovellettava kansallisiin oikeusjärjestelmiin, sillä sen alan tiedot, joilla on merkitystä rajatylittäville käyttäjille, sisältyvät jo Euroopan oikeusportaaliin. Joissakin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa tuomioistuinten olisi katsottava olevan toimivaltaisia viranomaisia, esimerkiksi hallinnoidessaan kaupparekistereitä. Lisäksi syrjimättömyyden periaatetta olisi sovellettava myös sähköisiin menettelyihin, jotka antavat pääsyn tuomioistuinmenettelyihin.

(9)

On selvää, että muiden jäsenvaltioiden kansalaiset ja yritykset voivat olla epäedullisemmassa asemassa sen vuoksi, että kansalliset säännöt ja hallinnolliset järjestelmät ovat niille vieraita, käytettyjen eri kielten vuoksi ja sen vuoksi, että ne ovat maantieteellisesti etäällä muiden kuin oman jäsenvaltionsa toimivaltaisista viranomaisista. Tehokkain tapa vähentää sisämarkkinoiden esteitä on antaa rajatylittäville ja muille kuin rajatylittäville käyttäjille mahdollisuus saada tietoja verkon kautta kielellä, jota he ymmärtävät, jotta he voivat hoitaa kansallisten sääntöjen mukaiset menettelyt täysin sähköisesti ja jotta heille tarjotaan apua, jos säännöt ja menettelyt eivät ole riittävän selkeitä tai jos heidän oikeuksiensa käyttämiseen liittyy esteitä.

(10)

Useilla unionin säädöksillä on pyritty tarjoamaan ratkaisuja perustamalla alakohtaisia keskitettyjä palvelupisteitä. Näitä ovat esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/123/EY (3) perustetut keskitetyt asiointipisteet, jotka tarjoavat palvelujen tarjoamisen kannalta merkityksellisiä tietoja ja neuvontapalveluja sekä mahdollisuuden hoitaa niihin liittyviä menettelyjä sähköisesti, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 764/2008 (4) perustetut tuoteyhteyspisteet ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 305/2011 (5) perustetut rakennustuoteyhteyspisteet, jotka tarjoavat pääsyn tuotekohtaisiin teknisiin määräyksiin, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/36/EY (6) toiseen valtioon muuttavien ammatinharjoittajien avuksi perustetut ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvät kansalliset tukikeskukset. Lisäksi on perustettu Euroopan kuluttajakeskusten kaltaisia verkostoja tiedottamaan unionin kuluttajien oikeuksista ja avustamaan sellaisten valitusten ratkaisemisessa, jotka liittyvät toisessa verkostoon kuuluvassa jäsenvaltiossa matkalla tehtyihin ostoihin tai verkko-ostoihin. Komission suosituksessa 2013/461/EU (7) tarkoitetulla SOLVIT-palvelulla puolestaan pyritään tarjoamaan nopeita, tehokkaita ja epävirallisia ratkaisuja kansalaisille ja yrityksille, jos viranomaiset epäävät heidän oikeutensa sisämarkkinoilla. On myös perustettu useita tietoportaaleja, kuten sisämarkkinoihin liittyvä Sinun Eurooppasi ja oikeusasioihin liittyvä Euroopan oikeusportaali, jotka tarjoavat käyttäjille tietoa unionin ja jäsenvaltioiden säännöistä.

(11)

Näiden unionin säädösten alakohtaisen luonteen vuoksi tämänhetkiset sähköisesti tarjottavat tiedot ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut samoin kuin kansalaisille ja yrityksille tarkoitetut sähköiset menettelyt ovat erittäin hajanaisia. Tietojen ja menettelyjen sähköisessä saatavuudessa on eroja, palvelujen laatu on puutteellinen eikä näistä tiedoista ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista olla tietoisia. Rajatylittävillä käyttäjillä on myös ongelmia löytää ja käyttää näitä palveluja.

(12)

Tällä asetuksella on tarkoitus perustaa yhteinen digitaalinen palveluväylä keskitetyksi yhteyspisteeksi, jonka kautta kansalaiset ja yritykset voivat saada tietoja säännöistä ja vaatimuksista, joita niiden on noudatettava unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön nojalla. Palveluväylällä olisi yksinkertaistettava kansalaisten ja yritysten yhteydenpitoa unionin tai kansallisella tasolla käyttöön otettuihin neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin ja tehtävä yhteydenpidosta tehokkaampaa. Palveluväylän olisi myös helpotettava sähköisten menettelyjen esteetöntä hoitamista. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa millään tavalla näillä aloilla unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön nojalla voimassa oleviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen menettelyjen ja direktiiveissä 2005/36/EY ja 2006/123/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU (8) ja 2014/25/EU (9) säädettyjen menettelyjen osalta asetuksella olisi tuettava yhden kerran periaatteen soveltamista, ja siinä olisi noudatettava täysimääräisesti henkilötietojen suojaa koskevaa perusoikeutta, kun kyseessä on todistusmateriaalin vaihtaminen eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(13)

Palveluväylän ja sen sisällön olisi oltava käyttäjäkeskeisiä ja helppokäyttöisiä. Palveluväylällä olisi pyrittävä välttämään päällekkäisyyksiä ja tarjoamaan linkkejä olemassa oleviin palveluihin. Sen olisi annettava kansalaisille ja yrityksille mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa kansallisen ja unionin tason julkisten elinten kanssa ja antaa niille palautetta sekä yhteyspisteen kautta tarjotuista palveluista että sisämarkkinoiden toimivuudesta kokemustensa mukaan. Palautevälineen pitäisi antaa käyttäjälle mahdollisuus tuoda esiin havaittuja ongelmia, puutteita ja tarpeita siten, että käyttäjä voi pysyä nimettömänä, ja kannustaa näin palvelujen laadun jatkuvaan parantamiseen.

(14)

Palveluväylän onnistuminen riippuu komission ja jäsenvaltioiden yhteisestä ponnistuksesta. Palveluväylään olisi sisällytettävä yhteinen käyttöliittymä, joka integroidaan olemassa olevaan Sinun Eurooppasi -portaaliin ja jota komissio hallinnoi. Yhteisestä käyttöliittymästä olisi oltava linkkejä tietoihin, menettelyihin ja neuvonta- tai ongelmanratkaisupalveluihin, jotka ovat saatavilla portaaleissa, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio hallinnoivat. Palveluväylän käytön helpottamiseksi yhteisen käyttöliittymän olisi oltava saatavilla kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä, jäljempänä ”unionin viralliset kielet”. Olemassa olevassa Sinun Eurooppasi -portaalissa ja sen aloitussivulla, jotka mukautetaan palveluväylän tarpeisiin, tiedot olisi jatkossakin tarjottava monikielisesti. Palveluväylän toimintaa olisi tuettava komission ja jäsenvaltioiden tiiviissä yhteistyössä kehittämillä teknisillä välineillä.

(15)

Direktiivin 2006/123/EY nojalla laaditussa elektronisia keskitettyjä asiointipisteitä koskevassa peruskirjassa, jonka neuvosto vahvisti vuonna 2013, jäsenvaltiot sitoutuivat vapaaehtoisesti käyttäjäkeskeiseen lähestymistapaan toimitettaessa tietoja keskitettyjen asiointipisteiden kautta, jotta voidaan kattaa yritysten kannalta erityisen tärkeä alat, kuten alv:hen, tuloveroihin, sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön liittyvät vaatimukset. Peruskirjan perusteella ja Sinun Eurooppasi -portaalista saatujen kokemusten perusteella tiedoissa olisi myös kuvattava neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja. Kansalaisten ja yritysten olisi voitava käyttää näitä palveluja kohdatessaan ongelmia tietojen ymmärtämisessä, tietojen soveltamisessa omaan tilanteeseensa tai menettelyn hoitamisessa.

(16)

Tässä asetuksessa on tarkoitus luetella tietojen alat, jotka ovat merkityksellisiä kansalaisille ja yrityksille näiden käyttäessä oikeuksiaan ja noudattaessa velvollisuuksiaan sisämarkkinoilla. Näillä aloilla olisi tarjottava riittävän kattavia tietoja kansallisella tasolla, alue- ja paikallistaso mukaan luettuna, ja unionin tasolla siten, että selitetään sovellettavat säännöt ja velvollisuudet sekä menettelyt, jotka kansalaisten ja yritysten on hoidettava näiden sääntöjen ja velvollisuuksien noudattamiseksi. Tarjottujen palvelujen laadun varmistamiseksi palveluväylässä tarjottujen tietojen olisi oltava selkeitä, paikkansapitäviä ja ajantasaisia, monimutkaista terminologiaa olisi käytettävä mahdollisimman vähän ja lyhenteiden käyttö olisi rajoitettava vain yksinkertaisiin ja helposti ymmärrettäviin nimityksiin, jotka eivät edellytä etukäteistietoa asiasta tai lainsäädännöstä. Nämä tiedot olisi tarjottava siten, että käyttäjät voivat helposti ymmärtää omaan tilanteeseensa kyseisellä alalla sovellettavat perussäännöt ja vaatimukset. Käyttäjille olisi myös ilmoitettava, jos joissakin jäsenvaltioissa ei ole kansallisia sääntöjä liitteessä I luetelluilla tietojen aloilla, erityisesti jos toisissa jäsenvaltioissa kyseisillä aloilla sovelletaan kansallisia sääntöjä. Tällainen tieto kansallisten sääntöjen puuttumisesta voitaisiin sisällyttää Sinun Eurooppasi -portaaliin.

(17)

Tietoja, jotka komissio on jo kerännyt jäsenvaltioilta voimassa olevan unionin oikeuden tai vapaaehtoisten järjestelyjen nojalla – esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/589 (10) perustettua Eures-portaalia, neuvoston päätöksellä 2001/470/EY (11) perustettua Euroopan oikeusportaalia tai direktiivillä 2005/36/EY perustettua säänneltyjen ammattien tietokantaa varten kerätyt tiedot – olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä osana niitä tietoja, jotka annetaan kansalaisten ja yritysten saataville unionin ja kansallisella tasolla tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioita ei saisi vaatia tarjoamaan kansallisilla verkkosivustoillaan tietoja, jotka ovat jo saatavilla asiaankuuluvissa komission hallinnoimissa tietokannoissa. Jos jäsenvaltioiden on jo toimitettava tietoja sähköisesti muiden unionin säädösten nojalla, esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/67/EU (12) nojalla, olisi pidettävä riittävänä, että jäsenvaltiot lisäävät linkit olemassa oleviin sähköisesti saatavilla oleviin tietoihin. Jos tietyt politiikanalat on jo täysin yhdenmukaistettu unionin lainsäädännöllä, esimerkiksi kuluttajien oikeudet, unionin tasolla tarjottujen tietojen pitäisi yleisesti ottaen riittää, jotta käyttäjät ymmärtävät heidän asiaan liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltiot olisi velvoitettava ainoastaan antamaan lisätietoja omista kansallisista hallinnollisista menettelyistään ja neuvontapalveluista taikka mahdollisista muista kansallisista hallinnollisista säännöistä, jos tiedot ovat merkityksellisiä käyttäjille. Esimerkiksi kuluttajan oikeuksia koskevien tietojen ei pitäisi vaikuttaa sopimusoikeuteen, vaan niiden olisi pikemminkin informoitava käyttäjiä heidän unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisista oikeuksistaan liiketoimien yhteydessä.

(18)

Tällä asetuksella olisi vahvistettava sähköisten menettelyjen sisämarkkinaulottuvuutta ja edistettävä näin sisämarkkinoiden digitalisointia soveltamalla yleistä syrjimättömyyden periaatetta muun muassa suhteessa siihen, miten kansalaiset tai yritykset pääsevät hyödyntämään unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön perusteella kansallisella tasolla jo käyttöön otettuja sähköisiä menettelyjä ja niitä menettelyjä, jotka on tarkoitus tarjota kokonaan sähköisesti tämän asetuksen mukaisesti. Jos käyttäjällä yksinomaan yhden jäsenvaltion alueelle rajoittuvassa tilanteessa on mahdollisuus hoitaa menettely sähköisesti kyseisessä jäsenvaltiossa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla alalla, rajatylittävällä käyttäjällä pitäisi myös olla mahdollisuus hoitaa menettely sähköisesti käyttäen joko samaa teknistä ratkaisua tai vaihtoehtoista, teknisesti erillistä mutta samaan tulokseen johtavaa ratkaisua ilman mitään syrjiviä esteitä. Tällaisia esteitä saattavat aiheuttaa kansallisesti suunnitellut ratkaisut, esimerkiksi kansallista puhelinnumeroa, puhelinnumeron etuliitettä tai postinumeroa edellyttävien lomakekenttien käyttö, maksujärjestelmät, jotka eivät hyväksy rajatylittäviä maksuja, selitysten puuttuminen rajatylittävien käyttäjien ymmärtämällä kielellä ja se, että ei ole mahdollista toimittaa sähköistä todistusmateriaalia toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevilta viranomaisilta, sekä se, että ei hyväksytä toisessa jäsenvaltiossa myönnettyä sähköistä tunnistautumisvälinettä. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava ratkaisuja näihin esteisiin.

(19)

Hoitaessaan sähköisiä menettelyjä rajatylittävästi käyttäjien olisi voitava saada kaikki asiaankuuluvat selitykset unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttäjät ymmärtävät. Tämä ei merkitse sitä, että jäsenvaltiot velvoitetaan kääntämään menettelyyn liittyvät hallinnolliset lomakkeensa tai menettelyn tuloksen kyseiselle kielelle. Jäsenvaltioita kannustetaan kuitenkin käyttämään sellaisia teknisiä ratkaisuja, joita käyttämällä käyttäjät pystyisivät mahdollisimman useissa tapauksissa hoitamaan menettelyn kyseisellä kielellä noudattaen samalla jäsenvaltioiden kansallisia sääntöjä kielten käytöstä.

(20)

Se, mitkä sähköiset kansalliset menettelyt ovat merkityksellisiä rajatylittäville käyttäjille, jotta nämä voivat käyttää sisämarkkinaoikeuksiaan, riippuu siitä, asuvatko käyttäjät asianomaisessa jäsenvaltiossa tai ovatko käyttäjät sijoittautuneet kyseiseen jäsenvaltioon vai haluavatko käyttäjät pääsyn kyseisen jäsenvaltion menettelyihin toisessa jäsenvaltiossa olevasta asuin- tai sijoittautumispaikastaan käsin. Tämä asetus ei saisi estää jäsenvaltioita vaatimasta, että sen alueella asuvien tai sinne sijoittautuneiden rajatylittävien käyttäjien olisi hankittava kansallinen henkilötunnus saadakseen pääsyn kansallisiin sähköisiin menettelyihin, edellyttäen että tämä ei aiheuta perusteetonta lisärasitetta tai kustannuksia kyseisille käyttäjille. Rajatylittäville käyttäjille, jotka eivät asu asianomaisessa jäsenvaltiossa tai ole sijoittautuneita sinne, ei tarvitse kaikilta osin antaa sähköistä pääsyä sähköisiin kansallisiin menettelyihin, jotka eivät ole merkityksellisiä niiden sisämarkkinaoikeuksien käyttämisen kannalta; tällaisia menettelyjä ovat esimerkiksi kirjautuminen jätehuollon ja pysäköintilupien kaltaisten paikallispalvelujen vastaanottamista varten.

(21)

Tämän asetuksen olisi pohjauduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 910/2014 (13), jossa säädetään ehdoista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot tunnustavat toisen jäsenvaltion ilmoitetun sähköisen tunnistamisjärjestelmän piiriin kuuluvat tietyt luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sähköisen tunnistamisen menetelmät. Asetuksessa (EU) 910/2014 säädetään ehdoista, joiden mukaisesti käyttäjien on sallittua käyttää sähköisiä tunnistamis- ja todentamiskeinojaan päästäkseen julkisiin verkkopalveluihin rajatylittävissä tilanteissa. Unionin toimielimiä, elimiä, laitoksia ja virastoja kannustetaan hyväksymään sähköisiä tunnistamis- ja todentamiskeinoja niiden menettelyjen osalta, joista ne vastaavat.

(22)

Useissa alakohtaisissa unionin säädöksissä, kuten direktiiveissä 2005/36/EY, 2006/123/EY, 2014/24/EU ja 2014/25/EU, edellytetään, että menettelyt saatetaan täysin sähköisesti käytettäviksi. Tällä asetuksella olisi ulotettava tämä edellytys koskemaan useita muita menettelyjä, jotka ovat keskeisen tärkeitä suurimmalle osalle rajatylittävästi oikeuksiaan käyttäviä ja velvollisuuksiaan noudattavia kansalaisia ja yrityksiä, jotta ne saatettaisiin täysin sähköisesti käytettäviksi.

(23)

Jotta kansalaiset ja yritykset voisivat hyödyntää suoraan sisämarkkinoiden tarjoamia etuja ilman, että siitä aiheutuu tarpeetonta hallinnollista lisärasitetta, tässä asetuksessa olisi edellytettävä rajatylittävien käyttäjien kannalta tiettyjen keskeisten menettelyjen, jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä II, käyttöliittymän täyttä digitalisointia. Tässä asetuksessa olisi myös säädettävä kriteereistä, joiden perusteella määritetään, millä edellytyksillä menettelyjen katsotaan olevan täysin sähköisesti käytettävissä. Velvoitetta tällaisen menettelyn saattamisesta täysin sähköisesti käytettäväksi olisi sovellettava ainoastaan, jos asianomaisessa jäsenvaltioissa on otettu käyttöön kyseinen menettely. Liiketoiminnan alkuvaiheen rekisteröinnin ja menettelyjen, joiden tuloksena yrityksestä tulee oikeushenkilö, tai tätä koskevien mahdollisten myöhempien asiakirjojen toimittamisen ei ole syytä kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan, koska tällaiset menettelyt edellyttävät kattavaa lähestymistapaa, jolla pyritään helpottamaan digitaalisia ratkaisuja yrityksen koko elinkaaren ajan. Kun yritys sijoittautuu toiseen jäsenvaltioon, sen on rekisteröidyttävä sosiaaliturvajärjestelmään ja vakuutusjärjestelmään voidakseen rekisteröidä työntekijänsä ja suorittaa maksuja molempiin järjestelmiin. Yrityksen on mahdollisesti ilmoitettava liiketoimintansa, hankittava lupia tai rekisteröitävä liiketoiminnassaan tapahtuneita muutoksia. Nämä menettelyt ovat yhteisiä monilla talouden aloilla toimiville yrityksille, minkä vuoksi on aiheellista edellyttää, että nämä menettelyt voitaisiin hoitaa sähköisesti.

(24)

Tässä asetuksessa olisi selvennettävä, mitä menettelyn tarjoaminen täysin sähköisesti tarkoittaa. Menettely olisi katsottava täysin sähköiseksi, jos käyttäjä voi toteuttaa kaikki vaiheet menettelyn aloittamisesta loppuunsaattamiseen toimien vuorovaikutuksessa toimivaltaisen viranomaisen kanssa sähköisesti etäältä ja sähköisen palvelun kautta. Tämän sähköisen palvelun olisi ohjattava käyttäjä käymään läpi luettelo, johon sisältyvät kaikki täytettävät vaatimukset ja toimitettava todistusmateriaali, annettava käyttäjälle mahdollisuus toimittaa tiedot ja näyttö kaikkien tällaisten vaatimusten täyttymisestä ja toimitettava käyttäjälle automaattinen ilmoitus näiden vastaanottamisesta, paitsi jos menettelyn tulos toimitetaan välittömästi. Tämä ei saisi estää toimivaltaisia viranomaisia ottamasta suoraan yhteyttä käyttäjiin, jos tämä on tarpeen lisäselvitysten saamiseksi menettelyä varten. Toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava myös tässä asetuksessa tarkoitettu menettelyn tulos käyttäjälle sähköisesti, jos se on mahdollista sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(25)

Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa liitteessä II lueteltujen, kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla käyttöön otettujen menettelyjen asiasisältöön, eikä siinä vahvisteta aineellisia tai menettelyä koskevia sääntöjä liitteessä II vahvistetuilla aloilla, verotuksen ala mukaan luettuna. Tämän asetuksen tarkoituksena on vahvistaa tekniset vaatimukset, jotta voidaan varmistaa, että kyseiset menettelyt, jos ne on otettu käyttöön asianomaisessa jäsenvaltiossa, tarjotaan täysin sähköisesti.

(26)

Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa kansallisten viranomaisten toimivaltaan menettelyissä, ei myöskään toimitettujen tietojen tai todistusmateriaalin oikeellisuuden ja pätevyyden todentamisen yhteydessä, mukaan lukien aitouden todentaminen silloin, kun todistusmateriaali toimitetaan muilla keinoin kuin yhden kerran periaatteeseen perustuvan teknisen järjestelmän kautta. Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa myöskään menettelyyn liittyviin digitaalisiin tai muihin työvaiheisiin toimivaltaisten viranomaisten sisäisesti ja välisesti. Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin voitava edellyttää notaarien tai lakimiesten käyttöä, jos se on tarpeen osana joitakin menettelyjä, joilla rekisteröidään liiketoimintaan tehtyjä muutoksia, ja notaarit ja lakimiehet saattavat haluta käyttää todentamiskeinoja, esimerkiksi videokonferenssia tai muita sähköisiä keinoja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen audiovisuaalisen yhteyden. Notaarien tai lakimiesten käyttö ei kuitenkaan saisi estää kyseisten muutosten rekisteröintiä koskevien menettelyjen hoitamista kokonaan sähköisesti.

(27)

Joissakin tapauksissa käyttäjiä saatetaan vaatia toimittamaan materiaalia sellaisten tosiseikkojen todistamiseksi, joita ei voida näyttää toteen sähköisesti. Tällaista todistusmateriaalia voivat olla esimerkiksi lääkärintodistukset, todistus elossaolosta tai todistus moottoriautojen liikennekelpoisuudesta tai niiden valmistenumeroista. Tämän ei pitäisi muodostaa poikkeusta periaatteesta, jonka mukaan menettely olisi tarjottava täysin sähköisesti, edellyttäen että tällainen todistusmateriaali voidaan toimittaa sähköisesti. Muissa tapauksissa voi edelleen olla tarpeen, että menettelyn käyttäjä asioi henkilökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen luona osana sähköistä menettelyä. Kaikki muut kuin unionin oikeudesta johtuvat poikkeukset olisi rajattava tilanteisiin, joissa ne ovat perusteltuja yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä yleisen turvallisuuden, kansanterveyden tai petostentorjunnan aloilla. Avoimuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tieto tällaisista poikkeuksista sekä syistä ja olosuhteista, joiden johdosta kyseisiä poikkeuksia voidaan soveltaa. Jäsenvaltioita ei pitäisi vaatia toimittamaan tietoja kaikista yksittäisistä tapauksista, joissa poikkeuksellisesti on edellytetty fyysistä läsnäoloa, vaan niiden olisi pikemminkin ilmoitettava kansalliset säännökset, joilla kyseisiä tapauksia säännellään. Palveluväylän koordinointiryhmässä olisi keskusteltava säännöllisesti kansallisen tason hyvistä toimintatavoista ja digitalisoinnin jatkamisen tässä yhteydessä mahdollistavasta teknisestä kehityksestä.

(28)

Rajatylittävissä tilanteissa menettely osoitteenmuutoksen rekisteröimiseksi voi muodostua kahdesta erillisestä menettelystä, joista toinen koskee vanhan osoitteen rekisteristä poistamispyyntöä alkuperäjäsenvaltiossa ja toinen rekisteröintipyyntöä uuteen osoitteeseen kohdejäsenvaltiossa. Molempien menettelyjen olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(29)

Koska ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvien edellytysten, menettelyjen ja muodollisuuksien digitalisointi kuuluu jo direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan, tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava ainoastaan tutkintojen, todistusten tai opintojen suorittamisen osoittavien muiden asiakirjojen akateemista tunnustamista koskevaan pyyntöön liittyvän menettelyn digitalisointi sellaisen henkilön osalta, joka haluaa aloittaa opinnot tai jatkaa opintoja tai käyttää akateemista titteliä, ja ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvät muodollisuudet olisi jätettävä sen ulkopuolelle.

(30)

Tällä asetuksella ei pidä vaikuttaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeviin sääntöihin, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EY) N:o 883/2004 (14) ja (EY) N:o 987/2009 (15), joissa määritellään vakuutettujen ja sosiaaliturvalaitosten oikeudet ja velvollisuudet sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla sovellettavat menettelyt.

(31)

Unionin ja kansallisella tasolla on otettu käyttöön useita verkostoja ja palveluja avustamaan kansalaisia ja yrityksiä niiden rajatylittävässä toiminnassa. On tärkeää, että nämä palvelut, mukaan luettuina unionin tasolla käyttöön otetut neuvonta- tai ongelmanratkaisupalvelut, kuten Euroopan kuluttajakeskukset, Sinun Eurooppasi -neuvonta, SOLVIT-verkosto, teollis- ja tekijänoikeuksien neuvontapalvelu, Europe Direct -tiedotuspisteet ja Yritys-Eurooppa-verkosto, muodostavat osan palveluväylää, jotta varmistetaan, että kaikki potentiaaliset käyttäjät löytävät nämä palvelut. Liitteessä III luetellut palvelut on perustettu sitovilla unionin säädöksillä, kun taas muut palvelut toimivat vapaaehtoisuuden pohjalta. Sitovilla unionin säädöksillä perustetuissa palveluissa olisi noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä laatuvaatimuksia. Vapaaehtoisuuden pohjalta toimivissa palveluissa olisi noudatettava kyseisiä laatuvaatimuksia, jos tarkoituksena on asettaa nämä palvelut saataville palveluväylän kautta. Tällä asetuksella ei ole tarkoitus muuttaa näiden palvelujen soveltamisalaa eikä luonnetta, niiden hallintojärjestelyjä, voimassa olevia määräaikoja eikä niiden toiminnan perustana olevaa vapaaehtoista, sopimusperusteista tai muuta perustaa. Esimerkiksi jos niiden tarjoama neuvonta on epävirallista, kyseistä neuvontaa ei pidä tällä asetuksella muuttaa luonteeltaan sitovaksi oikeudelliseksi neuvonnaksi.

(32)

Lisäksi jäsenvaltioiden ja komission olisi voitava lisätä palveluväylään tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin muita kansallisia neuvonta- tai ongelmanratkaisupalveluja, joita tarjoavat toimivaltaiset viranomaiset tai yksityiset tai osittain yksityiset tahot taikka julkisyhteisöt, kuten kauppakamarit tai kansalaisjärjestöjen kansalaisten neuvontapalvelut. Toimivaltaisten viranomaisten olisi lähtökohtaisesti oltava vastuussa kansalaisten ja yritysten neuvonnasta, kun kyseessä ovat sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä koskevat kysymykset, joihin sähköiset palvelut eivät voi täysin vastata. Jos kuitenkin kyseessä on erittäin erikoistunut ala ja jos yksityisten tai osittain yksityisten tahojen tarjoama palvelu vastaa käyttäjien tarpeeseen, jäsenvaltiot voivat ehdottaa komissiolle, että se sisällyttää tällaiset palvelut palveluväylään, kunhan nämä palvelut täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset eivätkä ole päällekkäisiä siihen jo sisältyvien neuvonta- tai ongelmanratkaisupalvelujen kanssa.

(33)

Jotta käyttäjät pystyisivät helpommin löytämään asianmukaisen palvelun, tässä asetuksessa olisi säädettävä neuvontapalveluhausta, joka ohjaa käyttäjät automaattisesti oikeaan palveluun.

(34)

Palveluväylän onnistumisen kannalta on olennaista noudattaa laatuvaatimusten vähimmäisluetteloa, jotta voidaan varmistaa, että tietojen tai palvelujen tarjoaminen on luotettavaa, koska muutoin koko palveluväylän uskottavuus vaarantuisi vakavasti. Laatuvaatimusten noudattamisen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että tiedot tai palvelu esitetään selkeästi ja käyttäjäystävällisesti. Jäsenvaltioiden vastuulla on määrittää, kuinka tiedot esitetään käyttäjäpolun eri vaiheissa, jotta tämä tavoite saavutettaisiin. Vaikka käyttäjille kannattaa esimerkiksi ilmoittaa ennen menettelyn käynnistämistä yleensä käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista, jos menettelyn tulos on negatiivinen, on huomattavasti käyttäjäystävällisempää toimittaa tällaisessa tapauksessa yksityiskohtaiset tiedot mahdollisista jatkotoimista menettelyn päättyessä.

(35)

Tietojen saatavuutta rajatylittävien käyttäjien kannalta voidaan parantaa merkittävästi, jos kyseiset tiedot asetetaan saataville sellaisella unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttäjät ymmärtävät. Tämän kielen olisi useimmissa tapauksissa oltava se vieras kieli, jota opiskellaan unionissa eniten, mutta joissain erityistapauksissa, erityisesti kun jäsenvaltion rajan läheisyydessä sijaitsevat pienet kunnat tarjoavat tietoa paikallisella tasolla, sopivin kieli saattaa olla se kieli, jota rajatylittävät käyttäjät käyttävät ensimmäisenä kielenä naapurijäsenvaltiossa. Kyseisen jäsenvaltion viralliselta kieleltä tai virallisilta kieliltä tälle unionin muulle viralliselle kielelle tehdyn käännöksen olisi sisällöllisesti vastattava tarkasti alkuperäisellä kielellä tai alkuperäisillä kielillä tarjottuja tietoja. Käännös voidaan rajoittaa koskemaan ainoastaan tietoja, joita käyttäjät tarvitsevat ymmärtääkseen tilanteeseensa sovellettavat perussäännöt ja -vaatimukset. Jäsenvaltioita olisi kannustettava kääntämään mahdollisimman paljon tietoja sellaiselle unionin viralliselle kielelle, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttäjät ymmärtävät, mutta tämän asetuksen perusteella käännettävien tietojen määrä riippuu tähän tarkoitukseen erityisesti unionin talousarviossa saatavilla olevista määrärahoista. Komission olisi luotava asianmukaiset järjestelyt sen varmistamiseksi, että käännökset toimitetaan tehokkaasti jäsenvaltioille niiden pyynnöstä. Palveluväylän koordinointiryhmän olisi keskusteltava ja annettava ohjeita unionin virallisesta kielestä tai virallisista kielistä, jolle tai joille kyseiset tiedot olisi käännettävä.

(36)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 (16) mukaisesti jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että niiden julkisyhteisöjen verkkosivustot täyttävät saavutettavuuden periaatteet, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus, ja että ne ovat kyseisessä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukaiset. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja erityisesti sen 9 ja 21 artiklan noudattaminen, ja jotta voidaan parantaa kehitysvammaisten henkilöiden pääsyä tietoihin, olisi tarjottava mahdollisimman paljon selkokielisiä vaihtoehtoja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat ratifioineet ja unioni on tehnyt (17) kyseisen yleissopimuksen, ja näin ne ovat sitoutuneet toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan, että vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertainen pääsy uusiin tieto- ja viestintätekniikoihin ja -järjestelmiin, myös internetiin, helpottamalla kehitysvammaisten henkilöiden pääsyä tietoihin, siten että tarjotaan mahdollisimman paljon ja oikeasuhteisesti selkokielisiä vaihtoehtoja.

(37)

Vaikka direktiiviä (EU) 2016/2102 ei sovelleta unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin, komission olisi varmistettava, että yhteinen käyttöliittymä ja sen vastuulla olevat verkkosivut, jotka on tarkoitus sisällyttää palveluväylään, ovat vammaisille henkilöille esteettömiä eli että ne ovat havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja. Havaittavuus tarkoittaa, että tiedot ja yhteisen käyttöliittymän osat on esitettävä käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita; hallittavuus tarkoittaa, että yhteisen käyttöliittymän osien ja navigoinnin on oltava hallittavia; ymmärrettävyys tarkoittaa, että tietojen ja yhteisen käyttöliittymän toiminnan on oltava käsitettäviä; ja toimintavarmuus tarkoittaa, että sisällön on oltava riittävän toimintavarma, jotta hyvin erilaiset asiakassovellukset, mukaan lukien avustavat teknologiat, voivat tulkita sitä luotettavasti. Komissiota kannustetaan noudattamaan asiaankuuluvia yhdenmukaistettuja standardeja käsitteiden havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma osalta.

(38)

Sähköisten menettelyjen osana tai neuvonta- tai ongelmanratkaisupalvelujen tarjoamista varten edellytettävien maksujen suorittamisen helpottamiseksi rajatylittävien käyttäjien olisi voitava käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 260/2012 (18) säädettyjä tilisiirtoja tai suoraveloituksia tai muita yleisesti käytettyjä rajatylittäviä maksutapoja, pankki- tai luottokortit mukaan luettuina.

(39)

Käyttäjille on aiheellista ilmoittaa menettelyn arvioitu kesto. Siten käyttäjille olisi ilmoitettava sovellettavista määräajoista tai hiljaista hyväksyntää tai viranomaisen toimimattomuutta koskevista järjestelyistä tai, jos niitä ei voida soveltaa, vähintään keskimääräinen, arvioitu tai suuntaa antava aika, jonka kyseessä oleva menettely yleensä kestää. Tällaisten arvioiden tarkoituksena on ainoastaan auttaa käyttäjiä suunnittelemaan toimintojaan tai mahdollisia myöhempiä hallinnollisia toimia eikä niillä pitäisi olla oikeusvaikutuksia.

(40)

Tässä asetuksessa olisi myös mahdollistettava käyttäjien sähköisessä muodossa toimittaman todistusmateriaalin todentaminen, jos kyseinen todistusmateriaali toimitetaan ilman myöntävän toimivaltaisen viranomaisen sähköistä leimaa tai sertifiointia tai jos tällä asetuksella perustettavaa teknistä välinettä tai muuta järjestelmää, joka mahdollistaa todistusmateriaalin suoran vaihdon tai todentamisen eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, ei ole käytettävissä. Asetuksessa olisi säädettävä tällaisia tapauksia varten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisestä toimivasta hallinnollisen yhteistyön mekanismista, joka perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 (19) perustettuun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään, jäljempänä ”IMI”. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaisen viranomaisen päätöksen IMI-järjestelmän käyttämisestä olisi perustuttava vapaaehtoisuuteen, mutta heti, kun tämä viranomainen on toimittanut tieto- tai yhteistyöpyynnön IMI-järjestelmän kautta, pyynnön vastaanottaneella toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava velvollisuus tehdä yhteistyötä ja vastata. Pyyntö voidaan lähettää IMI-järjestelmän kautta joko todistusmateriaalin antaville toimivaltaisille viranomaisille tai jäsenvaltioiden omien hallinnollisten sääntöjensä mukaisesti osoittamalle keskusviranomaiselle. Tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi ja koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1191 (20) kattaa osan todistusmateriaalista, joka on merkityksellistä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien menettelyjen kannalta, asetuksessa (EU) 2016/1191 säädettyjä IMI-järjestelmää koskevia yhteistyöjärjestelyjä voidaan käyttää myös tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien menettelyjen edellyttämän muun todistusmateriaalin hankkimiseksi. Jotta unionin elimet, laitokset tai virastot voisivat olla IMI-järjestelmän toimijoita, asetusta (EU) N:o 1024/2012 olisi muutettava.

(41)

Toimivaltaisten viranomaisten tarjoamat sähköiset palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan parantaa kansalaisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen laatua ja turvallisuutta. Jäsenvaltioiden julkishallinnossa pyritään yhä enemmän käyttämään tietoja uudelleen eikä edellytetä, että kansalaiset ja yritykset toimittavat samat tiedot useaan kertaan. Tietojen uudelleen käyttämistä olisi helpotettava rajatylittävien käyttäjien osalta ylimääräisen rasitteen vähentämiseksi.

(42)

Jotta voidaan mahdollistaa todistusmateriaalin ja tietojen laillinen rajatylittävä vaihto soveltamalla unionin laajuisesti yhden kerran periaatetta, tätä asetusta ja yhden kerran periaatetta olisi sovellettava kaikkien sovellettavien tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaisesti, joita ovat muun muassa tietojen minimoinnin, paikkansapitävyyden, säilytyksen rajoittamisen, eheyden sekä luottamuksellisuuden, tarpeellisuuden, oikeasuhteisuuden ja käyttötarkoituksen rajaamisen periaatteet. Sen täytäntöönpanossa olisi myös noudatettava täysimääräisesti sisäänrakennetun turvallisuuden (security by design) ja sisäänrakennetun yksityisyyden (privacy by design) periaatteita ja kunnioitettava yksilön perusoikeuksia, myös oikeudenmukaisuuteen ja avoimuuteen liittyviä perusoikeuksia.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että menettelyjen käyttäjille toimitetaan selkeää tietoa siitä, miten heihin liittyviä henkilötietoja käsitellään, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (21) 13 ja 14 artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1725 (22) 15 ja 16 artiklan mukaisesti.

(44)

Sähköisten menettelyjen käytön helpottamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä yhden kerran periaatteen mukaisesti perustasta täysin toimivan, turvallisen ja varman teknisen järjestelmän luomiseksi ja käyttämiseksi automaattista rajatylittävää todistusmateriaalin vaihtoa varten menettelyyn osallistuvien toimijoiden välillä, kun kansalaiset ja yritykset tätä nimenomaisesti pyytävät. Jos todistusmateriaalin vaihtoon sisältyy henkilötietoja, pyyntö olisi katsottava nimenomaiseksi, jos se sisältää henkilön vapaaehtoisen, yksilöidyn, tietoisen ja yksiselitteisen tahdonilmaisun kyseisten henkilötietojen vaihdosta joko suostumusta ilmaisevan lausuman tai selkeästi suostumusta ilmaisevan toimen muodossa. Jos käyttäjä ei ole henkilö, jota tiedot koskevat, sähköinen menettely ei saisi vaikuttaa hänen asetuksessa (EU) 2016/679 säädettyihin oikeuksiinsa. Yhden kerran periaatteen rajatylittävän soveltamisen olisi johdettava siihen, että kansalaisten ja yritysten tarvitsee toimittaa samat tiedot viranomaisille vain kerran ja siihen, että näitä tietoja voidaan myös käyttää käyttäjän pyynnöstä rajatylittäviä käyttäjiä koskevien rajatylittävien sähköisten menettelyjen hoitamiseksi. Myöntävän toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutta käyttää teknistä järjestelmää eri jäsenvaltioiden välistä automaattista todistusmateriaalin vaihtoa varten olisi sovellettava ainoastaan, jos toimivaltaiset viranomaiset antavat laillisesti omassa jäsenvaltiossaan todistusmateriaalin sähköisessä muodossa, joka mahdollistaa tällaisen automaattisen vaihdon.

(45)

Rajatylittävällä todistusmateriaalin vaihdolla olisi oltava asianmukainen oikeusperusta, kuten direktiivit 2005/36/EY, 2006/123/EY, 2014/24/EU tai 2014/25/EU tai liitteessä II lueteltujen menettelyjen osalta muu sovellettava unionin oikeus tai kansallinen lainsäädäntö.

(46)

On asianmukaista, että tässä asetuksessa säädetään yleisenä sääntönä, että rajatylittävä automaattinen todistusmateriaalin vaihto toteutetaan käyttäjän nimenomaisesta pyynnöstä. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan pitäisi soveltaa, jos asiaankuuluvassa unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä sallitaan automaattinen rajatylittävä tietojenvaihto ilman käyttäjän nimenomaista pyyntöä.

(47)

Tällä asetuksella perustetun teknisen järjestelmän käytön olisi oltava jatkossakin vapaaehtoista ja käyttäjän olisi jatkossakin voitava toimittaa todistusmateriaali muuten kuin tätä teknistä järjestelmää käyttäen. Käyttäjällä olisi oltava mahdollisuus tarkastella todistusmateriaalia etukäteen ja oikeus päättää olla vaihtamatta todistusmateriaalia tapauksissa, joissa käyttäjä vaihdettavaan todistusmateriaaliin tutustuttuaan toteaa tiedot virheellisiksi, vanhentuneiksi tai kyseisen menettelyn kannalta tarpeettomiksi. Etukäteen tarkasteltavia tietoja ei pitäisi tallentaa pidempään kuin on teknisesti välttämätöntä.

(48)

Suojatun teknisen järjestelmän, joka olisi perustettava tämän asetuksen mukaisen todistusmateriaalin vaihdon mahdollistamiseksi, olisi myös annettava pyytävälle toimivaltaiselle viranomaiselle varmuus siitä, että todistusmateriaalin on toimittanut oikea myöntävä viranomainen. Ennen kuin toimivaltainen viranomainen hyväksyy käyttäjän menettelyn yhteydessä toimittamat tiedot, sen olisi voitava todentaa tiedot epäselvissä tapauksissa ja todeta, että ne ovat paikkansapitäviä.

(49)

On olemassa monia perusvalmiuksia tarjoavia rakenneosia, joita voidaan käyttää teknisen järjestelmän luomiseen, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013 (23) perustettu Verkkojen Eurooppa -väline sekä sähköisen jakelun ja sähköisen tunnistuksen rakenneosat, jotka muodostavat osan kyseistä välinettä. Nämä rakenneosat koostuvat teknisistä eritelmistä, malliohjelmistoista ja tukipalveluista, ja niiden tarkoituksena on varmistaa eri jäsenvaltioiden nykyisten tieto- ja viestintätekniikoiden yhteentoimivuus, jotta kansalaiset, yritykset ja viranomaiset voivat hyötyä saumattomasti toimivista digitaalisista julkisista palveluista riippumatta olinpaikastaan unionissa.

(50)

Tällä asetuksella perustettavan teknisen järjestelmän olisi oltava käytettävissä muiden sellaisten järjestelmien lisäksi, jotka tarjoavat mekanismin viranomaisten väliselle yhteistyölle, kuten IMI, eikä se saisi vaikuttaa muihin järjestelmiin, mukaan luettuna asetuksessa (EY) N:o 987/2009 säädetty järjestelmä, direktiivissä 2014/24/EU säädetty yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, asetuksessa (EY) N:o 987/2009 säädetty sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä, direktiivissä 2005/36/EY säädetty eurooppalainen ammattikortti, kansallisten rekisterien yhteenliittäminen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1132 (24) säädetty keskus-, kauppa- ja yhtiörekisterien yhteenliittäminen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/848 (25) säädetty maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittäminen.

(51)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset todistusmateriaalin automaattisen vaihdon mahdollistavan teknisen järjestelmän täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa säätää erityisesti tekniset ja toiminnalliset eritelmät järjestelmälle, jolla käsitellään käyttäjän pyyntöä todistusmateriaalin vaihtamiseksi ja tällaisen todistusmateriaalin siirtämistä, sekä säätää säännöistä, jotka ovat tarpeen tietojen siirron eheyden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (26) mukaisesti.

(52)

Jotta voidaan varmistaa, että tekniseen järjestelmään liittyy korkea turvallisuustaso yhden kerran periaatteen rajatylittävässä soveltamisessa, komission olisi tällaisen teknisen järjestelmän eritelmiä koskevia täytäntöönpanosäädöksiä antaessaan otettava asianmukaisesti huomioon eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointijärjestöjen ja -elinten standardit ja tekniset eritelmät, erityisesti Euroopan standardointikomitean (CEN), eurooppalaisen telealan standardisoimisjärjestön (ETSI), Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) ja Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) standardit ja tekniset eritelmät, sekä asetuksen (EU) 2016/679 32 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 22 artiklassa tarkoitetut turvallisuusstandardit.

(53)

Komission olisi pyydettävä neuvoa tarvittaessa Euroopan tietosuojavaltuutetulta, jotta voidaan varmistaa teknisen järjestelmän niiden osien kehittäminen, saatavuus, ylläpito, valvonta, seuranta ja turvallisuudenhallinta, joista komissio vastaa.

(54)

Toimivaltaisten viranomaisten ja komission olisi varmistettava, että niiden vastuulla olevat tiedot, menettelyt ja palvelut ovat laatuvaatimusten mukaisia. Tämän asetuksen nojalla nimitettyjen kansallisten koordinaattoreiden ja komission olisi säännöllisin väliajoin valvottava laatu- ja turvallisuusvaatimusten noudattamista kansallisella ja unionin tasolla ja puututtava esiin tuleviin ongelmiin. Lisäksi kansallisten koordinaattorien olisi avustettava komissiota todistusmateriaalin rajatylittävän vaihdon mahdollistavan teknisen järjestelmän toiminnan valvonnassa. Tällä asetuksella olisi annettava komissiolle erilaisia keinoja puuttua palveluväylän kautta tarjottavien palvelujen laadun heikkenemiseen riippuen heikkenemisen vakavuudesta ja jatkuvuudesta; tähän sisältyy myös palveluväylän koordinointiryhmän ottaminen tarvittaessa mukaan toimiin. Tämä ei saisi vaikuttaa komission yleiseen vastuuseen, joka koskee tämän asetuksen noudattamisen valvontaa.

(55)

Tässä asetuksessa olisi täsmennettävä palveluväylän toimintaa tukevien teknisten välineiden, etenkin yhteisen käyttöliittymän, linkkirekisterin ja yhteisen neuvontapalveluhaun, keskeiset toiminnot. Yhteisellä käyttöliittymällä olisi varmistettava, että käyttäjät löytävät helposti tiedot, menettelyt sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut kansallisilta ja unionin tason verkkosivustoilta. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä tarjoamaan linkkejä yhteen palveluväylän edellyttämien tietojen lähteeseen, jotta vältetään aiheuttamasta käyttäjien keskuudessa sekaannusta sillä, että samoja tietoja annetaan eri lähteistä taikka kokonaan tai osittain päällekkäisistä lähteistä. Tällä ei pitäisi sulkea pois mahdollisuutta liittää linkkejä samoihin toimivaltaisten paikallis- tai alueviranomaisten tarjoamiin tietoihin, jotka koskevat eri maantieteellisiä alueita. Sillä ei olisi myöskään estettävä tiettyä tietojen päällekkäisyyttä, jos sitä ei voida välttää tai se on toivottavaa, esimerkiksi tapauksissa, joissa jotkin unioniin liittyvät oikeudet, velvollisuudet ja säännöt toistetaan tai kuvataan kansallisilla verkkosivuilla helppokäyttöisyyden parantamiseksi. Jotta yhteisessä käyttöliittymässä käytettävien linkkien päivittäminen edellyttäisi mahdollisimman vähän ihmisen osallistumista, olisi luotava suora yhteys jäsenvaltioiden asianomaisten teknisten järjestelmien ja linkkirekisterin välille, jos se on teknisesti mahdollista. Yhteiset tieto- ja viestintätekniset tukivälineet voisivat käyttää keskeisten julkisten palvelujen sanastoa (Core Public Services Vocabulary, CPSV), jotta helpotetaan yhteentoimivuutta kansallisten palveluluetteloiden ja semantiikan kanssa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään keskeisten julkisten palvelujen sanastoa, mutta ne voivat päättää käyttää kansallisia ratkaisuja. Linkkirekisterin tiedot olisi asetettava julkisesti saataville avoimessa, yleisesti käytetyssä ja koneellisesti luettavassa muodossa, esimerkiksi sovellusliittymien (API) avulla, jotta niitä voidaan käyttää uudelleen.

(56)

Yhteisen käyttöliittymän hakuvälineen olisi johdettava käyttäjät heidän tarvitsemiinsa tietoihin riippumatta siitä, missä tieto on unionin tai kansallisen tason verkkosivuilla. Lisäksi vaihtoehtoisena tapana ohjata käyttäjiä hyödylliseen tietoon se auttaa jatkossakin luomaan linkkejä nykyisten ja täydentävien verkkosivustojen tai verkkosivujen välille järkeistämällä ja ryhmittelemällä niitä yhteen mahdollisimman paljon sekä luomaan linkkejä sellaisten unionin ja kansallisen tason verkkosivujen ja verkkosivustojen välille, joilta on pääsy sähköisiin palveluihin ja tietoihin.

(57)

Tässä asetuksessa olisi eriteltävä myös yhteisen käyttöliittymän laatuvaatimukset. Komission olisi varmistettava, että yhteinen käyttöliittymä on kyseisten vaatimusten mukainen, ja erityisesti käyttöliittymän olisi oltava käytettävissä ja saatavilla sähköisesti erilaisten kanavien kautta sekä helppo käyttää.

(58)

Jotta varmistetaan palveluväylää tukevien teknisten ratkaisujen yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tarvittaessa säätää sovellettavista vaatimuksista ja yhteentoimivuuden edellytyksistä, jotta helpotetaan tietojen löytämistä säännöistä ja velvollisuuksista, menettelyistä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden ja komission vastuulle. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(59)

Tällä asetuksella olisi myös jaettava selvästi palveluväylää tukevien tieto- ja viestintäteknisten sovellusten kehittämiseen, saatavuuteen, ylläpitoon ja turvallisuuteen liittyvät vastuualueet komission ja jäsenvaltioiden välillä. Komission ja jäsenvaltioiden ylläpitotehtäviin kuuluu, että ne valvovat säännöllisesti näiden tieto- ja viestintäteknisten sovellusten asianmukaista toimintaa.

(60)

Jotta palveluväylään sisällytettävien eri alojen tiedoista, menettelyistä ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista saadaan mahdollisimman suuri hyöty, olisi parannettava merkittävästi kohdeyleisön tietoisuutta niiden olemassaolosta ja toiminnasta. Kun käyttäjien tarvitsemat tiedot, menettelyt sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut sisällytetään palveluväylään, niiden löytämisen pitäisi olla huomattavasti helpompaa, vaikka käyttäjät eivät ennalta tuntisikaan niitä. Lisäksi tarvitaan koordinoituja toimia tunnettuuden edistämiseksi, jotta varmistetaan, että unionin kansalaiset ja yritykset saavat tietoa palveluväylän olemassaolosta ja sen tarjoamista hyödyistä. Tällaisiin tunnettuuden edistämistä koskeviin toimiin olisi kuuluttava hakukoneoptimointi ja muita sähköisiä tiedotustoimia, sillä nämä ovat kustannustehokkaimpia ja niiden avulla pystytään tavoittamaan kaikkein laajin kohdeyleisö. Vaikuttavuuden maksimoimiseksi palveluväylän koordinointiryhmän olisi koordinoitava tunnettuuden edistämistä koskevia toimia ja jäsenvaltioiden olisi mukautettava tunnettuuden edistämistä koskevia toimiaan niin, että palveluväylään viitataan kaikissa asiaan liittyvissä yhteyksissä yhteisellä nimityksellä. Palveluväylän markkinointinimi voidaan myös nivoa kansallisiin aloitteisiin.

(61)

Kaikkia unionin toimielimiä, elimiä ja virastoja olisi kannustettava edistämään palveluväylän tunnettuutta lisäämällä kaikkiin oman vastuualansa verkkosivuihin palveluväylän logo ja linkkejä palveluväylään.

(62)

Nimen, jolla palveluväylä on tarkoitus tehdä tunnetuksi yleisön keskuudessa, olisi oltava ”Your Europe”. Yhteisen käyttöliittymän olisi oltava näkyvä ja helposti löydettävissä erityisesti asiaan liittyvillä kansallisilla ja unionin verkkosivuilla. Palveluväylän logon olisi oltava näkyvillä asianomaisilla unionin ja kansallisilla verkkosivustoilla.

(63)

Jotta saataisiin riittävästi tietoa palveluväylän toimivuuden mittaamista ja parantamista varten, tässä asetuksessa olisi edellytettävä, että toimivaltaiset viranomaiset ja komissio keräävät ja analysoivat palveluväylän kautta tarjottavien eri alojen tietojen, menettelyjen ja palvelujen käyttöön liittyvät tiedot. Keräämällä käyttäjiä koskevia tilastoja, kuten tietoa käyntimääristä tietyillä verkkosivuilla, käyttäjämääristä tietyssä jäsenvaltiossa verrattuna muista jäsenvaltioista tuleviin käyttäjiin, käytetyistä hakusanoista, verkkosivuista, joilla käydään eniten, linkittävistä verkkosivuista tai neuvontapyyntöjen määrästä, alkuperästä ja aiheesta, olisi parannettava palveluväylän toimintaa auttamalla yleisön määrittämisessä, tunnettuuden edistämistä koskevien toimien kehittämisessä ja tarjottujen palvelujen laadun parantamisessa. Tällaisten tietojen keräämisessä olisi otettava huomioon komission suorittama vuotuinen sähköisiä viranomaispalveluja koskeva vertailu, jotta vältetään päällekkäisyyttä.

(64)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa säätää käyttäjätilastojen keräämis- ja vaihtomenetelmiä koskevista yhdenmukaisista säännöistä. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(65)

Palveluväylän laatu perustuu palveluväylällä tarjottujen unionin ja kansallisten palvelujen laatuun. Tämän vuoksi palveluväylän kautta saatavien tietojen, menettelyjen ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen laatua olisi valvottava säännöllisesti myös käyttäjäpalautevälineellä, joka pyytää käyttäjiä arvioimaan käyttämiensä tietojen, menettelyjen ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen kattavuutta ja laatua ja antamaan niistä palautetta. Palaute olisi kerättävä yhteisellä välineellä, jonka pitäisi olla komission, toimivaltaisten viranomaisten ja kansallisten koordinaattoreiden käytettävissä. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano käyttäjäpalautevälineiden yhteisten toimintojen ja käyttäjäpalautteen keräämiseen ja jakamiseen liittyvien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Komission olisi julkaistava anonymisoidussa muodossa sähköinen yhteenveto tämän asetuksen mukaisesti kerätyistä tiedoista esiin tulevista ongelmista sekä käyttäjätilastoihin ja käyttäjäpalautteeseen liittyvistä keskeisistä seikoista.

(66)

Lisäksi palveluväylään olisi sisällyttävä palauteväline, jonka avulla käyttäjien on mahdollista tuoda vapaaehtoisesti ja nimettömästi esiin sisämarkkinaoikeuksien käyttämisessä kohtaamiaan ongelmia ja vaikeuksia. Tämän välineen olisi katsottava vain täydentävän valituksenkäsittelymekanismeja, koska sillä ei voida tarjota räätälöityä vastausta käyttäjille. Saadut tiedot olisi yhdistettävä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista niiden käsittelemistä tapauksista saatuihin koottuihin tietoihin, jotta saadaan yleiskatsaus sisämarkkinoista käyttäjien kannalta ja yksilöidään ongelma-alueita mahdollisia tulevia toimia varten sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Tämä yhteenveto olisi liitettävä olemassa oleviin raportointivälineisiin, esimerkiksi sisämarkkinoiden tulostauluun.

(67)

Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuka huolehtii kansallisen koordinaattorin tehtävästä. Jäsenvaltioiden olisi voitava mukauttaa kansallisten koordinaattoreidensa palveluväylään liittyviä toimintoja ja vastuualueita kansallisten hallintorakenteidensa mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava nimittää lisää kansallisia koordinaattoreita hoitamaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviä yksin tai yhdessä muiden koordinaattoreiden kanssa, ja näillä kansallisilla koordinaattoreilla olisi tällöin vastuu hallintoalan tai maantieteellisen alueen osalta tai muiden perusteiden mukaan. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle yksi kansallinen koordinaattori, jonka ne ovat nimittäneet vastaamaan yhteydenpidosta komissioon.

(68)

Olisi perustettava kansallisista koordinaattoreista koostuva palveluväylän koordinointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komissio ja jonka tehtävänä on tämän asetuksen soveltamisen helpottaminen erityisesti vaihtamalla hyviä toimintatapoja ja tekemällä yhteistyötä, jotta tämän asetuksen mukaisesti vaaditut tiedot esitettäisiin johdonmukaisemmin. Palveluväylän koordinointiryhmän työssä olisi otettava huomioon tavoitteet, jotka on asetettu vuotuisessa työohjelmassa, joka komission olisi toimitettava koordinointiryhmälle käsiteltäväksi. Vuotuinen työohjelma olisi annettava suuntaviivojen tai suositusten, jotka eivät ole jäsenvaltioita sitovia, muodossa. Komissio voi Euroopan parlamentin pyynnöstä päättää pyytää parlamenttia lähettämään asiantuntijoita osallistumaan palveluväylän koordinointiryhmän kokouksiin.

(69)

Tässä asetuksessa olisi selvennettävä, mitkä palveluväylän osat on määrä rahoittaa unionin talousarviosta ja mitkä ovat jäsenvaltioiden vastuulla. Komission olisi avustettava jäsenvaltioita määrittämään uudelleenkäytettävät tieto- ja viestintätekniset rakenneosat ja unionin eri rahastoista ja ohjelmista saatavilla oleva rahoitus, joka voi auttaa kattamaan tämän asetuksen noudattamiseksi tarvittavista kansallisista tieto- ja viestintäteknisistä mukautuksista ja tietotekniikan kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan talousarvion olisi oltava sovellettavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

(70)

Jäsenvaltioita kannustetaan keskinäisen koordinoinnin, tietojenvaihdon ja yhteistyön lisäämiseen, jotta ne voisivat parantaa strategisia ja operatiivisia sekä tutkimus- ja kehittämisvalmiuksiaan kyberturvallisuuden alalla, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/1148 (27) tarkoitetun verkko- ja tietoturvan täytäntöönpanon avulla, julkishallintojensa ja palvelujensa turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi. Jäsenvaltioita kannustetaan parantamaan maksujen turvallisuutta ja varmistamaan sähköisten välineiden riittävä luotettavuus käyttämällä asetuksessa (EU) N:o 910/2014 säädettyä sähköistä tunnistamista koskevaa eIDAS-kehystä ja erityisesti asianmukaisia varmuustasoja. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa unionin lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä kyberturvallisuuden takaamiseksi ja henkilöllisyyspetosten ja muunlaisten petosten estämiseksi.

(71)

Jos tämän asetuksen soveltamiseen liittyy henkilötietojen käsittelyä, sen olisi tapahduttava henkilötietojen suojasta annetun unionin lainsäädännön mukaisesti, etenkin asetuksen (EU) 2016/679 sekä asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti. Tämän asetuksen yhteydessä olisi sovellettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 (28). Asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön terveystietojen käsittelyä koskevia lisäehtoja, kuten rajoituksia, ja ne voivat antaa myös yksityiskohtaisempia sääntöjä työntekijöiden henkilötietojen käsittelystä työsuhteen yhteydessä.

(72)

Tämän asetuksen olisi edistettävä ja helpotettava palveluväylän kattamien palvelujen hallintojärjestelyjen yksinkertaistamista. Tätä varten komission olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tarkasteltava nykyisiä hallintojärjestelyjä ja mukautettava niitä tarvittaessa päällekkäisyyden ja tehottomuuden välttämiseksi.

(73)

Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa, että käyttäjillä, jotka toimivat muissa jäsenvaltioissa, on mahdollisuus käyttää verkon kautta kattavia, luotettavia, esteettömiä ja ymmärrettäviä unionin ja kansallisen tason tietoja oikeuksista, säännöistä ja velvollisuuksista, sähköisiä menettelyjä, jotka voidaan hoitaa täysin rajatylittävästi, sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa mainittua tavoitetta, vaan se voidaan asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla; sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(74)

Jotta jäsenvaltiot ja komissio voisivat kehittää ja panna täytäntöön välineet, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten, tiettyjä sen säännöksiä olisi alettava soveltaa kaksi vuotta sen voimaantulon jälkeen. Kuntaviranomaisille olisi annettava aikaa neljä vuotta tämän asetuksen voimaantulosta panna täytäntöön vaatimus tarjota tietoja säännöistä, menettelyistä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista, jotka ovat niiden vastuulla. Tämän asetuksen säännökset, jotka koskevat kokonaan sähköisesti tarjottavia menettelyjä, rajatylittävää pääsyä sähköisiin menettelyihin sekä teknistä järjestelmää automaattista rajatylittävää todistusmateriaalin vaihtoa varten yhden kerran periaatteen mukaisesti, olisi pantava täytäntöön viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(75)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita, ja se olisi pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(76)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (29) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja hän on antanut lausunnon 1 päivänä elokuuta 2017 (30),