5.6.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 139/14

(1)

Komissio otti tukien vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, pohjalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/309 (2) käyttöön lopullisen tasoitustullin Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(2)

Egeanmeren viejien järjestö, jäljempänä ’hakija’, pyysi 13. maaliskuuta 2017, että tasoitustulleista tehtäisiin osittainen välivaiheen tarkastelu.

(3)

Pyynnössä esitettiin näyttöä siitä, että suorien tuotantotukien täytäntöönpanoon vuonna 2016 tehty muutos oli johtanut kirjolohen tuottajien tukitason merkittävään alenemiseen ja että tästä syystä toimenpiteet tukien tasaamiseksi eivät enää olisi tarpeen. Hakija esitti myös, että muutos olisi luonteeltaan pysyvä. Hakijan mukaan voimassa olevaa toimenpidettä olisi tästä syystä tarkasteltava uudelleen.

(4)

Todettuaan, että osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemista varten oli olemassa riittävää näyttöä, komissio ilmoitti 20 päivänä heinäkuuta 2017Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’ (3), osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 19 artiklan nojalla.

(5)

Tarkastelua koskeva tutkimus kattoi 1. heinäkuuta 2016 ja 30. kesäkuuta 2017 välisen ajan. Arvioidakseen, oliko kirjolohen tuottajien tukeminen vähentynyt alkuperäisen tutkimuksen jälkeen ja oliko muutos luonteeltaan pysyvä, komissio analysoi myös Turkin kirjolohen tuottajille myöntämien tukien kokonaismäärät alkuperäisen tutkimusajanjakson (1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2013) jälkeen.

(6)

Komissio ilmoitti hakijalle, tunnetuille vientiä harjoittaville tuottajille Turkissa, unionin tuottajille, asianomaisiksi tiedetyille käyttäjille ja kauppiaille, unionin tuottajia edustaville järjestöille ja Turkin viranomaisille osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta.

(7)

Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää näkemyksiään kirjallisesti ja pyytämään kuulemista vireillepanoilmoituksessa asetetun määräajan kuluessa.

(8)

Kaksi asianomaista osapuolta esitti näkökantansa puolustaakseen tarvetta pitää toimenpiteet voimassa. Yksi osapuoli, Tanskan vesiviljelijöiden järjestö (Danish Aquaculture Association, joka edustaa valituksen tekijää alkuperäisessä tutkimuksessa), katsoi, etteivät perusasetuksen 19 artiklassa säädetyt edellytykset täyty. Se katsoi, että pyynnössä esitetyt tiedot olivat epätäydelliset ja antoivat epätarkan kuvan Turkin kirjolohen tuottajien saamista tuista. Se katsoi lisäksi, ettei Turkin tekemiä muutoksia voitu pitää ”luonteeltaan pysyvinä”. Toinen osapuoli, espanjalainen vesiviljelijöiden järjestö, katsoi myös, että tasoitustoimenpiteet olisi pidettävä voimassa ja että Turkista tulevan tuonnin hinnat ovat alhaisemmat kuin unionin kirjolohen tuottajien hinnat.

(9)

Vientiä harjoittavien tuottajien suuren määrän vuoksi komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa vientiä harjoittavien tuottajien suhteen otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(10)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Turkissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi se pyysi Turkin tasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. Vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot lähetettiin yhteensä yli seitsemäänkymmeneen yritykseen Turkissa.

(11)

Kaksikymmentäseitsemän vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti alustavasti otantaan viisi tuottajaa / tuottajien ryhmää, joihin sisältyi kolme unioniin suuntautuvan viennin määrällä mitattuna suurinta vientiä harjoittavaa tuottajaa / tuottajien ryhmää ja kaksi pienempää tuottajaa / tuottajien ryhmää. Komissio katsoi ehdotetun otoksen olevan edustava.

(12)

Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Kaksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää, KLC Group ja Sagun Group, pyysivät päästä mukaan otokseen. Komissio päätti lisätä otokseen KLC Groupin sen suuren vientimäärän vuoksi, jotta järjestelmän muutoksen vaikutukset alaan voitaisiin tutkia asianmukaisesti. Tutkimukseen käytettävissä olevan ajan rajallisuuden vuoksi komissio päätti evätä Sagun Groupin esittämän otokseen sisällyttämistä koskevan pyynnön (4).

(13)

Lopullinen otos koostui näin ollen seuraavista vientiä harjoittavista tuottajista / tuottajien ryhmistä ja niihin etuyhteydessä olevista yrityksistä:

(14)

Lopullisella otoksella katetaan noin 71 prosenttia unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana viedyistä tarkasteltavana olevan tuotteen määristä. Komissio katsoi, että otos oli edustava ja että komissio pystyi sen perusteella analysoimaan asianmukaisesti Turkin tekemien muutosten vaikutukset kaikkiin kyseisen alan yrityksiin.

(15)

Komissio pyysi ja todensi kaikki tiedot, joita se piti tarpeellisina Turkin käyttöönottamien suorien tukien järjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusten arvioimiseksi.

(16)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kuudelle otokseen sisällytetylle vientiä harjoittavalle tuottajalle / tuottajien ryhmälle sekä Turkille. Kaikilta kyseisiltä osapuolilta saatiin täydelliset vastaukset kyselylomakkeisiin.

(17)

Komissio todensi tietoja yhden otokseen sisällytetyn vientiä harjoittavan tuottajien ryhmän, Alima Groupin, tiloissa. Komissio kävi tarkastuskäynnillä myös Turkin viranomaisten tiloissa. Kohdassa 4.3.4 esitettyjä päätelmiä silmällä pitäen komissio päätti, ettei muissa otokseen sisällytetyissä yrityksissä tarvitse vierailla.

(18)

Komissio ilmoitti 21 päivänä helmikuuta 2018 kaikille asianomaisille osapuolille tutkimuksen olennaiset tiedot ja näkemykset sekä pyysi niitä toimittamaan kirjalliset huomionsa ja/tai pyytämään pääsyä komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuultavaksi 18 päivään maaliskuuta 2018 mennessä.

(19)

Turkki, hakija, neljä otokseen sisällytettyä vientiä harjoittavaa tuottajaa ja Tanskan vesiviljelijöiden järjestö toimittivat huomioitaan tietojen ilmoittamisen jälkeen. Komission, Turkin ja hakijan välinen kuuleminen järjestettiin 23 päivänä maaliskuuta 2018. Komission ja Tanskan vesiviljelijöiden järjestön välinen kuuleminen järjestettiin 16 päivänä huhtikuuta 2018.

(20)

Tarkasteltavana oleva tuote on kirjolohi (Oncorhynchus mykiss):

joka on peräisin Turkista ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 0301 91 90, ex 0302 11 80, ex 0303 14 90, ex 0304 42 90, ex 0304 82 90 ja ex 0305 43 00 (Taric-koodit 0301919011, 0302118011, 0303149011, 0304429010, 0304829010 ja 0305430011), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(21)

Komissio tuli alkuperäisessä tutkimuksessa siihen tulokseen, että unionissa tuotetut tuotteet ja Turkissa tuotetut tuotteet ovat perusasetuksen 2 artiklan c kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(22)

Komissio tarkasteli alkuperäisessä tutkimuksessa useita toimenpiteitä, joista Turkin vientiä harjoittavat kirjolohen tuottajat hyötyivät tai olisivat voineet hyötyä alkuperäisen tutkimusajanjakson (vuosi 2013) aikana (ks. väliaikaisen tasoitustullin käyttöönotosta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen N:o (EU) 1195/2014 johdanto-osan kappale 37) (5).

(23)

Tärkeimmät tuet, joista Turkin kirjolohen tuottajat hyötyivät alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana, olivat kaikille tuottajille kiloa kohti myönnetyt suorat tuet, joiden suuruus oli 7–9,6 prosenttia. Lisäksi kaksi alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen sisältynyttä yritystä hyötyi tuetuista lainoista. Komission löytämien tuettujen lainojen kautta saatujen tukien määrä oli 0,1 prosenttia yhdelle yritykselle (Kilic) ja 0,3 prosenttia toiselle yritykselle (Özpekler).

(24)

Komissio totesi kaikista muista tutkituista tukitoimenpiteistä alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana saadun hyödyn olleen olematon tai vähäinen. Näin ollen kirjolohentuottajille määrätyt toimenpiteet tasoittivat pääasiassa suoria tukia.

(25)

Alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (vuonna 2013) suorat tuet kirjolohen tuottajille myönnettiin 7 päivänä maaliskuuta 2013 annetulla maataloustukia vuonna 2013 koskevalla asetuksella nro 2013/4463, jäljempänä ’vuoden 2013 asetus’. Tämä asetus koski vuonna 2013 tuotettua kirjolohta.

(26)

Vuoden 2013 asetuksen nojalla tukia myönnettiin kaikille kirjolohen tuottajille, joilla on voimassa oleva kalankasvatusyksikköä koskeva tuotantolisenssi. Tuotantolisenssi voi liittyä tuotantoon merivedessä tai patoaltaassa taikka sisämaassa harjoitettavaan tuotantoon. Kirjolohen tuottaja voi harjoittaa tuotantoa useilla tuotantolisensseillä (useissa kalankasvatusyksiköissä) samassa patoaltaassa tai samalla alueella meressä. Vuoden 2013 asetuksen perusteella kullakin tällaisella lisenssillä harjoitettu tuotanto oli tukikelpoinen seuraaviin enimmäismääriin saakka: kunkin tuotantolisenssin osalta kirjolohen tuottajat saivat 0,65 Turkin liiraa (TL) kilogrammalta (kg) kirjolohta aina 250 tonnin suuruiseen vuotuiseen tuotantoon saakka; 251–500 tonnin suuruisen vuotuisen tuotannon osalta kirjolohen tuottajat saivat puolet tästä määrästä (0,325 TL/kg); yli 500 tonnin suuruista vuotuista tuotantoa ei tuettu.

(27)

Kirjolohen tuotantotukia säännellään Turkin hallituksen vuosittain antamalla asetuksella. Asetuksessa säädetään vesiviljelytuotannon perusedellytyksistä ja tukien määristä Turkissa. Asetuksen täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä ja periaatteista määrätään Turkin elintarvikkeista, maataloudesta ja kotieläintuotannosta vastaavan ministeriön tiedonannoilla vuosittain.

(28)

Koska tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso kattoi vuoden 2016 jälkipuoliskon ja vuoden 2017 alkupuoliskon, komissio tarkasteli ensin vuosina 2016 ja 2017 kirjolohen tuottajille annettujen tai annettavien tukien määriä ja ehtoja (ks. kohta 4.2.).

(29)

Toiseksi komissio analysoi Turkin alkuperäisestä tutkimuksesta tähän päivään myöntämien tukien määrien kokonaiskehitystä (ks. kohta 4.3.). Lopuksi komissio arvioi, oliko tukitaso muuttunut huomattavasti ja voitiinko muutoksen katsoa olevan luonteeltaan pysyvä (ks. kohta 4.4.).

(30)

Vuonna 2016 tuet kirjolohen tuottajille myönnettiin maataloustukia vuonna 2016 koskevalla asetuksella nro 2016/8791 (6), jäljempänä ’vuoden 2016 asetus’. Lisäksi vesiviljelyn tukemista koskevassa tiedonannossa 2016/33 (7) esitettiin yksityiskohtaisesti myönnettävien tukien ehdot.

(31)

Tuen määrä (TL/kg) pysyi vuoden 2013 tukien tasolla, mutta uudella 4.16 artiklalla suljettiin pois tuki tuotannolta, jossa lisenssit ”sijaitsevat ministeriön määrittelemällä samalla potentiaalisella alueella, samassa patoaltaassa tai alueellistetussa patoaltaassa, joka sijaitsee samalla vyöhykkeellä”.

(32)

Kyseisen artiklan nojalla ja toisin kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla, jos kirjolohen tuottajalla oli samalla potentiaalisella vyöhykkeellä merellä, sellaisena kuin ministeriö sen on määritellyt, samassa patoaltaassa tai samoilla alueilla sijaitsevissa patoaltaissa useampi kuin yksi tuotantolisenssi (tai ”kalankasvatusyksikkö”), joka kuului samalle henkilölle tai samalle yritykselle, kyseiset lisenssit tai kalankasvatusyksiköt katsottiin yhdeksi kyseiselle henkilölle tai yritykselle kuuluvaksi lisenssiksi tai yksiköksi, ja suora tuki oli määrä maksaa tämän tulkinnan mukaisesti. Hakijan mukaan tämän artiklan vuoksi tukikelpoinen tuotantomäärä pieneni, jolloin kirjolohen tuottajat saivat merkittävästi vähemmän tukia. Komissio havaitsi kuitenkin, että tässä ehdossa oli kaksi rajoitusta.

(33)

Ensinnäkin tutkimuksessa kävi ilmi, että Turkin toimittamien tietojen mukaan vuoden 2016 asetuksen 4.16 artiklassa säädetty rajoitus koski ainoastaan kirjolohen tuotantoa patoaltaissa tai meressä mutta ei sisämaassa harjoitettavaa tuotantoa, jonka osuus on Turkin toimittamien tietojen mukaan noin 20 prosenttia kirjolohen kokonaistuotannosta (8). Tietojen ilmoittamisen jälkeen Turkki vahvisti myös, että 65 prosenttia kaikista tuotantolaitoksista (kasvatusyksiköistä) sijaitsee sisämaassa ja vain 35 prosenttia tuotantolaitoksista (kasvatusyksiköistä) sijaitsee patoaltaissa tai meressä.

(34)

Tämän mukaisesti vuoden 2016 asetuksen 4.16 kohdassa säädetyllä rajoituksella ei ollut mitään vaikutusta 20 prosenttiin kirjolohen tuotannosta eikä 65 prosenttiin tuotantolaitoksista tai kasvatusyksiköistä. Tämä oli tilanne esimerkiksi yhdessä otokseen sisältyneistä yrityksistä (Mittos), jolla oli oma kirjolohen tuotantolaitos sisämaassa. Lisäksi toisella otokseen sisällytetyistä yritysryhmistä, Özpekler Groupilla, oli kasvatusyksiköitä eri patoaltaissa. Tästä seuraa, että näiden yritysten/yritysryhmien antamien (ja hallituksen tasolla todennettujen) tietojen mukaan kumpikin niistä saattoi saada tukia samalle määrälle tuotantolisenssejä (kuudelle yhdessä yrityksessä ja kolmelle toisessa) vuonna 2015 (ennen lakimuutosta) ja vuonna 2016 (kun uusi lainsäädäntö oli jo voimassa). Lainsäädäntömuutoksella ei näin ollen ollut merkittävää vaikutusta mainittuihin yrityksiin.

(35)

Toiseksi rajoitusta sovellettiin oikeushenkilökohtaisesti, eli toisiinsa etuyhteydessä olevista yrityksistä koostuvassa yritysryhmässä kukin yritys voi hakea tukia asetuksessa säädettyihin enimmäismääriin saakka. Näin ollen eri oikeushenkilöistä, joiden kasvatusyksiköt (lisenssit) sijaitsivat samalla vyöhykkeellä, koostuvassa yritysten ryhmässä kukin yritys saattoi hyötyä tuista erikseen, vaikka sen yksiköt sijaitsivat samalla vyöhykkeellä kuin siihen etuyhteydessä olevan yrityksen yksiköt. Turkki vahvisti, että näin oli yhdessä otokseen sisältyvistä yritysryhmistä, Alima Groupissa. Kumpikin tämän ryhmän etuyhteydessä oleva yritys voi pyytää tukia, vaikka niiden kasvatusyksiköt sijaitsivat samalla vyöhykkeellä.

(36)

Näiden ominaisuuksien vuoksi rajoituksen kokonaisvaikutuksena tuen saajien määrä ei vähentynyt merkittävästi. Turkin antamien tietojen mukaan suorien tukien osalta tukikelpoisten tuotantolisenssien määrä väheni vuoden 2015 947 lisenssistä 837 lisenssiin vuonna 2016 ja 817 lisenssiin vuonna 2017. Kuten johdanto-osan kappaleessa 34 selitetään, vaikka joidenkin yksittäisten yritysten tukikelpoisten lisenssien lukumäärä väheni vuodesta 2015 vuoteen 2016, toisilla yrityksillä, kuten Özpekler Groupilla Mittoksella, tukikelpoisten lisenssien lukumäärä pysyi samana ennen ja jälkeen muutoksen.

(37)

Vuoden 2016 asetuksen 4.16 artiklalla käyttöön otetun lainsäädäntömuutoksen lisäksi Turkki pani kyseisellä asetuksella täytäntöön uuden suoran tuen, joka koski suljettuja tuotantojärjestelmiä 1 päivästä tammikuuta 2016 (9). Asetuksen 4.16 artiklan mukaan tavoitteena oli ”hyödyntää maassa käytettävissä olevia vesivaroja maksimaalisella tasolla tarkoituksena varmistaa vesiviljelytuotteiden ja eri lajien tuotanto paikoissa, joissa vesi on rajoitettua”.

(38)

Suljettujen tuotantojärjestelmien tukea voitiin myöntää myös muiden asetuksessa säädettyjen kalalajien, kuten hammasahvenen ja meribassin, tuotantoon. Tukimäärä oli tällaisessa järjestelmässä tuotetusta kalasta 0,5 TL/kg riippumatta siitä, mitä kalalajia tuotettiin.

(39)

Kirjolohen tuottajien tukien hallinnoinnista vuosittain annettavien uusien asetusten ja tiedonantojen käytännön mukaisesti vuoden 2016 asetus korvattiin vuotta 2017 koskevalla asetuksella nro 2017/10465 (10), joka koskee vuonna 2017 annettavia maataloustukia, jäljempänä ’vuoden 2017 asetus’. Lisäksi vesiviljelyn tukemista koskevassa tiedonannossa nro 2017/38 (11) esitettiin yksityiskohtaisesti myönnettävien tukien ehdot.

(40)

Vuoden 2017 asetuksessa säilytettiin 4.16 artiklan säännökset tukikelpoisten lisenssien määrän osalta. Samalla siinä säädettiin kirjolohen tuotannon suorien tukien määrän nostamisesta. Uudet tukimäärät olivat seuraavat:

(41)

Vuoden 2017 hyväksytyllä asetuksella otettiin myös käyttöön uusia tukia. Turkin toimittamien tietojen mukaan uusilla tuilla osittain korvattiin alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitettuja suoria tukia ja täydennettiin niitä ja pyrittiin tukemaan kalan kulutusta Turkissa, ympäristönormien noudattamista, tautien torjuntaa sekä elintarvikkeiden laatua, monipuolistamista ja jäljitettävyyttä. Uudet tuet olivat seuraavat:

(42)

Yli 1 kg:n painoisen kirjolohen tuotantotukien tarkoituksena oli edistää tuotannon monipuolistamista. Tuki asetettiin tasolle 0,25 TL/kg 250 tonnin tuotantoon saakka ja puolet siitä (0,125 TL/kg) 250–500 tonnin suuruiseen tuotantoon. Tämän tyyppiseen tukeen sovellettiin myös 4.16 artiklassa säädettyjen ja johdanto-osan kappaleissa 32 ja 35 selitettyjä kelpoisuuskriteerien rajoituksia.

(43)

Tietojen ilmoittamisen jälkeen Turkki ja hakija väittivät, että yli 1 kg:n painoisen kirjolohen tuki liittyi ainoastaan tuotteeseen, jonka paino oli 1 kg:n ja 1,2 kg:n välillä. Ne väittivät, ettei yli 1,2 kg:n painoinen kirjolohi enää kuulunut kyseisen tuotteen määritelmään. Lisäksi Turkin mukaan maatalousministeriö aikoo rajoittaa tuen yli 1,25 kg:n painoiseen kirjoloheen tulossa olevassa tiedonannossa, jossa määritellään tukijärjestelmän ehdot vuoden 2018 tuotannolle. Näin ollen yli 1 kg:n painoisen kirjolohen tukea ei pitäisi ottaa huomioon arvioitaessa kirjolohen tuottajien tukimääriä vuosina 2017 ja 2018.

(44)

Komissio oli samaa mieltä siitä, ettei kokonaisena myyty vähintään 1,2 kg:n painoinen kirjolohi ollut kyseeseen tuleva tuote. Näin ollen tällaisen yksinomaan toisenlaisille markkinoille päätyvän kalan tuottajille annetut tuet eivät ole tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavia nykyisten toimenpiteiden mukaisesti.

(45)

Vähintään 1 kg:n mutta enintään 1,2 kg:n painoisen kirjolohen tuotanto oli kuitenkin saanut tukia vuonna 2017 ja sisältyi tuotteen määritelmään. Lisäksi tiedonannon nro 2017/38 4 artiklan f kohdalla tuki myönnetään kalanviljelijälle ”pyyntihetkellä”. Vaikka Turkin aikomuksena oli rajoittaa tuki yli 1,25 kg:n kirjoloheen vuonna 2018, asetuksessa ei ole oikeudellista perustetta, jolla suljettaisiin tuki pois, jos kirjolohi myydään toisessa muodossa. Saatujen tietojen mukaan toimialalla on yleisenä käytäntönä jalostaa joitakin pyydetyistä suurista kirjolohista ja myydä ne kyseeseen tulevana tuotteena, esimerkiksi fileinä. Näin ollen vastaava tukijärjestelmän määrä hyödyttää kyseeseen tulevaa tuotetta. Komissio voi lisäksi analyysissaan luottaa ainoastaan viejämaan asiaankuuluviin lopullisiin voimassa oleviin oikeudellisiin ja hallinnollisiin asiakirjoihin. Koska vuoden 2018 ehtoja koskevaa tiedonantoa ei vielä ole hyväksytty, Turkin selittämiä aiottuja ehtoja ei vielä tässä vaiheessa voida ottaa huomioon. Komissio näin ollen kieltäytyi sulkemasta kyseistä järjestelmää kokonaisanalyysinsa ulkopuolelle ja pikemminkin viilasi havaintojaan järjestelmän taloudellisten vaikutusten suhteen (ks. johdanto-osan kappale 67).

(46)

Kalan merkintöjen tuilla pyrittiin edistämään kalojen jäljitettävyyttä ja kalan laatua. Tuen määrä oli 0,02 TL/kpl 250 tonnin tuotantoon saakka ja puolet siitä (0,01 TL) 250–500 tonnin suuruiseen tuotantoon. Rajoitusta sovellettiin tuotantolisenssikohtaisesti. Tämän tyyppiseen tukeen sovellettiin myös 4.16 artiklassa säädettyjen ja johdanto-osan kappaleissa 32 ja 35 selitettyjä kelpoisuuskriteerien rajoituksia. Kalojen merkintöjä koskevaa tukea voitiin myöntää myös muiden asetuksessa säädettyjen kalalajien, kuten hammasahvenen ja meribassin, tuotantoon. Asianomaiset osapuolet eivät kiistäneet tätä havaintoa tietojen ilmoittamisen jälkeen.

(47)

Hyvien kasvatuskäytäntöjen tuki liittyi joidenkin ympäristöön, elintarvikkeiden turvallisuuteen, kalojen hyvinvointiin ja jäljitettävyyteen liittyvien normien noudattamiseen. Ollakseen tukikelpoinen kunkin yrityksen oli läpikäytävä tarkastus, jonka jälkeen voitiin myöntää todistus. Normien noudattamista valvovien laitosten piti olla ministeriön sertifioimia. Yrityksille asetettu määräaika vuonna 2017 tuotettua kirjolohta koskevan tukikelpoisuuden hakemiseksi oli 31. maaliskuuta 2018. Tuen määrä oli 0,25 TL/kg 250 tuotettuun tonniin saakka. Rajoitusta sovellettiin oikeushenkilökohtaisesti. Asianomaiset osapuolet eivät kiistäneet tätä havaintoa tietojen ilmoittamisen jälkeen.

(48)

Vuoden 2016 asetuksen 4.16 artiklassa säädetyn lainsäädäntömuutoksen jälkeen suoriin tukiin tukikelpoisen kirjolohituotannon määrä näyttää vähentyneen. Turkin toimittamien tietojen sekä muiden käytettävissä olevien tietojen mukaan on kuitenkin vaikea määrittää vuoden 2016 lainsäädäntömuutoksen todellinen vaikutus tukikelpoisen tuotannon määrään ja arvoon verrattuna ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa voimassa olleeseen järjestelmään. Kyseinen vaikutus oli riippuvainen kunkin lisenssin nojalla tuotetuista määristä.

(49)

Vaikutus oli myös erilainen kussakin yrityksessä sen tuotantotilanteesta riippuen. Vuodesta 2016 alkaen yritykset, joilla oli vanhan järjestelmän mukaisesti useampi kuin yksi lisenssi samalla alueella tai vyöhykkeellä, voivat saada suoria tukia vain yhdelle niistä. Muut yritykset, joilla oli tuotantoa sisämaassa (kuten Mittos) tai jotka toimivat eri vyöhykkeillä tai alueilla (kuten Özpekler Group), voivat saada samantasoista tukea kuin vuonna 2016 tai jopa tätä enemmän, koska niillä oli useampi kuin yksi lisenssi. Lisäksi vuoden 2016 asetuksen 4.16 artiklan rajoituksia sovellettiin oikeushenkilökohtaisesti, minkä vuoksi lainsäädäntömuutoksen vaikutus yritysryhmiin vaihteli niiden yritysrakenteen mukaan. Näin ollen vaikka lainsäädäntömuutos vaikutti eniten yritysryhmiin, kuten GMS Groupiin ja KLC Groupiin, muutos vaikutti vain vähän tai ei lainkaan toisiin yrityksiin tai yritysryhmiin, kuten Alimaan, Mittokseen ja Özpekleriin sekä kaikkiin pienyrityksiin, joita on yli 65 prosenttia kaikista yrityksistä.

(50)

Komissio totesi myös, että vuonna 2017 kirjolohen tuottajien saamien suorien tukien todellinen määrä kasvoi (ks. johdanto-osan kappale 40). Vuosien 2016 ja 2017 asetuksilla otettiin myös käyttöön useita uusia tukia, joista kirjolohentuottajat saattoivat hyötyä (ks. kohdat 4.2.1 ja 4.2.2).

(51)

Näin ollen vaikka vuonna 2016 käyttöön otetut rajoitukset ovat voineet vähentää tukemista suorien tukien kautta, Turkki on samanaikaisesti ottanut käyttöön uusia tukia ja/tai muuttanut voimassa olevia tukitoimenpiteitä. Keskeisenä kysymyksenä oli näin ollen, kompensoiko suorien tukien määrän kasvattaminen ja uusien tukien käyttöönotto vuoden 2016 asetuksella säädettyjä rajoituksia. Jos näin oli, kokonaistukitaso voisi olla sama tai korkeampi kuin alkuperäisten tasoitustoimenpiteiden määräämisen aikaan laskettu tukitaso. Vaikka yksittäinen tuottaja olisi vuonna 2016 hyötynyt suorista tuista vähemmän, koska sen eri lisenssit tai kalankasvatusyksiköt katsottiin yhdeksi, tällä ei välttämättä olisi ollut kokonaistukitasoa alentavaa vaikutusta verrattuna ennen vuoden 2016 lakimuutosta vallinneeseen tilanteeseen (ks. johdanto-osan kappaleet 62–65).

(52)

Tästä syystä komissio katsoi, että sen oli arvioitava kaikkien Turkin kirjolohentuottajien hyödynnettävissä olleiden (tai tulevien) tukitoimenpiteiden vaikutukset sekä tukemisen kokonaistaso kansallisessa mittakaavassa. Näin ollen se ei tarkastellut lainsäädäntömuutoksen täsmällisiä vaikutuksia tarkasteluajanjaksolla kuhunkin otokseen sisällytettyyn yritykseen erikseen vaan teki kokonaisarvioinnin ja sai päätelmilleen vahvistuksen otokseen sisältyvien vientiä harjoittajien tuottajien toimittamista tiedoista.

(53)

Turkki ja hakija esittivät tietojen ilmoittamisen jälkeen, että komission olisi pitänyt laskea tukimarginaalit uudelleen otokseen sisältyneiden yritysten osalta erikseen. Komissio ei ollut tästä samaa mieltä. Hakija vaati, että pitäisi arvioida uudelleen Turkin kaikkien kirjolohen tuottajien saamien tukimäärien väheneminen vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen. Olosuhteiden muutoksen ajallisen kestävyyden puuttuessa komissio ei pitänyt tarkoituksenmukaisena laskea vastaavia yrityskohtaisia tukimääriä. Tehdyt muutokset eivät vaikuttaneet olevan riittäviä osoittamaan, että tukemisen määrä olisi muuttunut merkittävästi tai olisi luonteeltaan pysyvä. Lisäksi tukemisen tasosta kansallisella tasolla tehty tarkastelu ja vuoden 2018 arvioidut tukimäärät vahvistavat samaa päätelmää.

(54)

Kirjolohen tuottajille vuosina 2013–2016 myönnettyjen tukien määrä oli seuraava:

Taulukko

Suorat tuet kirjolohen tuottajille

(55)

Kirjolohen tuotantotukien kokonaismäärä väheni vuosina 2013–2016 37 prosenttia.

(56)

Suurin pudotus (20 prosenttia) tukimäärissä toteutui vuosina 2013–2015 eli ennen vuoden 2016 asetuksella tehtyä lakimuutosta. Mainittuina vuosina toteutunut pudotus oli linjassa samana ajanjaksona toteutuneen tuotannon vähenemisen (17 prosenttia) kanssa.

(57)

Tuen vähenivät vuosina 2015–2016 (ennen muutosta ja sen jälkeen) 20,6 prosenttia.

(58)

Vuonna 2016 kirjolohen tuottajille myönnettyjen suorien tukien tosiasiallinen määrä oli 39 762 389 TL.

(59)

Kaikkien kirjolohen tuottajien vuonna 2017 hyödynnettävissä olevien tukitoimenpiteiden täytäntöönpanoa ei ollut todentamishetkellä vielä saatu päätökseen. Näin ollen komissio perusti alustavat havaintonsa vuoden 2017 talousarvioon, jossa on ennuste kullekin toimenpiteelle kokonaistasolla.

(60)

Vuonna 2017 suoriin tukiin osoitetut kokonaismäärärahat olivat 52 500 000 TL. Turkin todentamishetkellä toimittamien alustavien tietojen mukaan määrärahoista oli määrä käyttää 90 prosenttia (47 250 000 TL).

(61)

Lisäksi uusia vuonna 2017 käyttöön otettuja tukia varten oli suunniteltu määrärahoja seuraavasti:

(62)

Suljettujen tuotantojärjestelmien, kalan merkintöjen ja hyvien kalankasvatusperiaatteiden tukibudjettiin sisältyivät myös tuet muiden lajien, kuten hammasahvenen ja meribassin, tuotantoon. Turkin toimittamien vesiviljelyn kokonaismääriä vuonna 2016 koskevien tietojen perusteella kirjolohen tuotannon osuus tukikelpoisesta kalantuotannosta oli 41,2 prosenttia.

(63)

Talousarvioennusteen, 90 prosentin menosuhteen ja sen seikan, että osa toimenpiteistä hyödytti myös muiden lajien kuin kirjolohen tuotantoa, perusteella komissio arvioi aluksi, että kirjolohen tuottajien vuonna 2017 saamien tukien kokonaismäärä voisi ylittää 50 miljoonaa Turkin liiraa. Tämä arvio perustui Turkin toimittamiin tietoihin, joiden mukaan suorien tukien määrärahoista odotettiin käytettävän 90 prosenttia. Lisäksi komissio sovelsi samaa määrärahojen käytön prosenttiosuutta arvioidessaan vuonna 2017 käyttöön otettujen lisätukitoimenpiteiden tukimääriä (ks. johdanto-osan kappale 61). Niiden määrärahojen osalta, joihin sisältyy myös muita kalalajeja (eli suljettujen tuotantojärjestelmien, yli 1 kg:n painoisen kirjolohen, kalan merkintöjen ja hyvien kalankasvatuskäytäntöjen tuet), komissio sovelsi 41,2 prosentin osuutta, joka vastaa kirjolohen osuutta tukikelpoisesta kalantuotannosta.

(64)

Tietojen ilmoittamisen jälkeen Turkki ja hakija väittivät, ettei turkkilaisista kirjolohen tuottajista yksikään saanut suljetun tuotantojärjestelmän eikä kalojen merkintöjen tukia vuonna 2017 pääosin alkuinvestointikustannusten ja näiden kahden toimenpiteen käytännöllisten ongelmien vuoksi. Hyville viljelykäytännöille saatu enimmäishyöty saattoi vuonna 2017 olla vain 592 250 TL, ja talousarviosta käytettiin tosiasiassa 83 prosenttia verrattuna Turkin viranomaisten alustavana arviona esittämiin 90 prosenttiin.

(65)

Komissio suostui tarkastelemaan kirjolohen tuottajille myönnettyjen tukien kokonaistasoa kirjolohen tuottajien todellisuudessa vuonna 2017 saamien tukimäärien mukaisesti. Näiden toimenpiteiden uusien tukimäärien perusteella kirjolohen tuottajien vuonna 2017 saamien tukien kokonaismäärä oli 48,5 miljoonaa TL.

(66)

Turkki esitti lisäksi, että yli 1 kg:n painoisen kirjolohen tukijärjestelmää ei pitäisi ottaa lukuun laskettaessa kirjolohen tuottajien saamaa hyötyä. Sen kuulemisessa esittämien laskelmien mukaan kyseessä olevan tuotteen tuotannolle annettujen tukien määrä olisi siten noin 43 miljoonaa vuonna 2017.

(67)

Komissio havaitsi kuitenkin, että tämä järjestelmä voi hyödyttää kolmen tyyppisen kirjolohen tuotantoa: 1) kirjolohi, jonka paino on 1 kg – 1,2 kg; 2) yli 1,2 kg:n painoinen kirjolohi, joka on jalostuksen jälkeen kyseeseen tuleva tuote, ja 3) yli 1,2 kg:n painoinen kirjolohi, joka päätyy toisenlaisille markkinoille kuin kyseessä oleva tuote. Koska ei ole käytettävissä täsmällisiä tietoja siitä, kuinka tukia koskeva talousarvio on kohdennettu, komissio ei voinut laskea täsmällisiä lukuja kunkin tällaisen kolmen tyypin osalta. Joka tapauksessa, vaikka oletettaisiin, että tästä tuesta menisi 100 prosenttia kolmannelle tyypille eikä sillä siten olisi vaikutusta kyseessä olevaan tuotteeseen, kokonaispäätelmät eivät muuttuisi. Vuoden 2017 määrä eli 43 miljoonaa TL olisi silti 4 miljoonaa TL suurempi kuin vuonna 2016. Tällainen kasvu neutraloisi merkittävän osan niistä hakijan yksilöimän vuoden 2016 laskun vaikutuksista, joilla se perusteli toimenpiteiden uudelleentarkastelua.

(68)

Alkuperäisen tutkimusajanjakson (2013) ja vuoden 2016 välillä kirjolohen tuottajien saamat tuet vähenivät 37 prosenttia. Tukimäärien lasku vuodesta 2013 ei kuitenkaan liittynyt ainoastaan vuonna 2016 tehtyyn lakimuutokseen vaan johtui myös kirjolohen kokonaistuotannon vähenemisestä (ks. taulukko johdanto-osan kappaleessa 54). Vuoden 2016 jälkeen kirjolohen tuottajien saaman tuen taso nousi jälleen.

(69)

Vuonna 2017 kirjolohen tuottajien saamien tukien kokonaismäärä oli 43–48,5 miljoonaa TL. Tästä komissio päätteli, että vuoden 2016 jälkeinen tukien määrä lähestyy ennen lakimuutosta vallinnutta tasoa.

(70)

Näin ollen komissio päätteli, että vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen voimassa olevien tukien väheneminen oli väliaikainen ja että tukien kokonaismäärät ja tonnikohtaisen tuotantotuen taso ovat vuoden 2016 jälkeen taas nousseet.

(71)

Kohdassa 4.3.4. esitettyjen päätelmien mukaisesti komissio katsoi edelleen, että kirjolohen tuottajien tukemisen väheneminen vuonna 2016 oli vain väliaikaista. Se katsoi myös, että koska Turkki tarkisti tukien ehtoja ja määriä vuosittain, käyttöön otettuja muutoksia ei voitu pitää pysyvinä erityisesti seuraavista syistä:

Komissio arvioi lisäksi, että kirjolohen tuottajien kokonaistukien määrä voi olla vuonna 2018 jopa 56 miljoonaa TL, joka olisi noin 6 miljoonaa TL enemmän kuin vuonna 2015 – joka on lakimuutosta edeltänyt vuosi (12).

(72)

Tietojen ilmoittamisen jälkeen Turkki väitti, ettei nuorten kirjolohien tautien torjuntaan liittyvä vuonna 2018 käyttöön otettu tuki koskenut kyseessä olevaa tuotetta. Tätä väitettä ei kuitenkaan perusteltu. Komission näkemyksen mukaan ei ole syytä, miksi mainittu tuki ei koskisi kyseessä olevaa tuotetta. Ällistyttävästi maatalousministeriö esitteli todentamisen yhteydessä uuden tukitoimenpiteen, jolla kirjolohen tuottajia tuetaan. Komissio näin ollen hylkäsi väitteen.

(73)

Tietojen ilmoittamisen jälkeen Turkki ja hakija väittivät, että suljettua tuotantoa ja kalojen merkintää koskevat tuet pitäisi sulkea pois arvioinnista, koska niitä ei käytetty vuonna 2017 ja koska niiden käyttö oli kallista ja mahdotonta (ks. johdanto-osan kappale 64). Komissio havaitsi tältä osin, että kalan merkintöjen tuki oli 0,02 TL/kpl 250 tonnin tuotantoon saakka vuonna 2017 mutta vaikutti nousevan 0,03 TL:an/kpl vuonna 2018 (13). Näyttäisi siis siltä, että Turkki tekee toimenpiteistä houkuttelevampia. Näin ollen komissio hylkäsi näkemyksen, jonka mukaan nämä uudet tukitoimenpiteet pitäisi sulkea vuoden 2018 ja lähitulevaisuuden tukia koskevien arvioiden ulkopuolelle.

(74)

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan kirjolohen tuottajien on tehtävä alkuinvestointeja ja/tai läpikäytävä tarkastuksia mukauttaakseen liiketoimintakäytäntöjään uusien tukitoimenpiteiden kelpoisuusehtojen mukaisiksi. Näin ollen vaikka kyseisten toimenpiteiden määrärahoja ei käytetä ensimmäisenä soveltamisvuotena (ensimmäisinä soveltamisvuosina), on todennäköistä, että niitä käytetään enemmän seuraavina vuosina, kun yritykset ovat muuttaneet toimintansa rahoituskelpoiseksi.

(75)

Turkki ja hakija väittivät lopuksi, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon Turkin liiran arvon heikkeneminen 90 prosentilla viime vuosien aikana. Niiden mukaan tämä heikkeneminen oli luonteeltaan pysyvää.

(76)

Komissio ei ollut tästä samaa mieltä. Turkin liiran, vapaasti vaihdettavan ja vaihtelevan valuuttakurssin valuutan, arvon heikkenemisen ei voida katsoa johtuvan Turkista. Valuuttakurssien vaihtelut voivat lisäksi seurata tiettyä suuntausta jonkin aikaa mutta voivat myös muuttaa suuntaa toisena aikana. Tarvittavaa vakautta ja ennustettavuutta ei näin ollen ole, joten olosuhteiden muutosta ei voida pitää luonteeltaan pysyvänä.

(77)

Nämä seikat huomioon ottaen komissio edelleen katsoi, että suorien tukien täytäntöönpanojärjestelmälle ovat ominaisia jatkuvat muutokset oikeusperustassa, tukikelpoisuusehdoissa ja tuen tosiasiallisissa määrissä. Vaikka vuotta 2018 koskevat tosiasialliset luvut eroaisivat komission arvioista, tukitoimenpiteiden täytäntöönpanojärjestelmä muuttuu jatkuvasti, joten muutosten ei voida katsoa olevan luonteeltaan pysyviä. Tässä yhteydessä komissio katsoi myös, että tukien väheneminen vuosina 2013–2016 oli luonteeltaan vain väliaikaista, koska tukimäärien arvioidaan nousevan vuoteen 2013 verrattavissa olevalle tukitasolle vuosina 2017 ja 2018. Tämän seurauksena ja vastoin hakijan esittämää näkemystä komissio päätteli, ettei vuonna 2016 havaittua laskua voida pitää luonteeltaan pysyvänä.

(78)

Niiden päätelmien perusteella, jotka komissio teki Turkin kirjolohen tuottajien suorien tukien täytäntöönpanoon tehdyistä muutoksista ja näiden muutosten pysyvän luonteen puuttumisesta, osittaista välivaiheen tarkastelua koskenut pyyntö katsottiin perusteettomaksi, ja osittainen välivaiheen tarkastelu olisi sen vuoksi päätettävä.

(79)

Näin ollen täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/309 säädetyt voimassa olevat toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(80)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella tutkimus aiottiin päättää. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(81)

Asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (14) 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,