(1)

Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Irlanti kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta, jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti 22 päivänä maaliskuuta 2018. Neuvosto hyväksyi 14 päivänä toukokuuta 2018 suosituksen euroalueen talouspolitiikasta (3), jäljempänä ’euroalueen suositus’.

(2)

Koska Irlanti kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa vahvasti yhteydessä toisiinsa, Irlannin olisi varmistettava, että jäljempänä esitettävistä suosituksista ja erityisesti suosituksista 1 ja 2 ilmenevä euroalueen suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(3)

Irlantia koskeva vuoden 2018 maaraportti julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Irlannin edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten (4) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 7 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Irlannin makrotaloudessa on epätasapainoja. Sen haavoittuvuustekijöitä ovat erityisesti suuri julkinen ja yksityinen velka ja ulkomainen nettovelka. Parannukset ovat kuitenkin olleet merkittäviä. Viime vuosien vahva tuottavuuden kasvu on parantanut kilpailukykyä ja johtanut ylijäämäiseen vaihtotaseeseen. Tässä tilanteessa suuri ulkomainen nettovelka on pienentynyt nopeasti. Vahva talouskasvu tukee edelleen yksityisen velan vähentämistä. Yksityisen velan määrä on silti suuri, vaikkakin yritysten velkoja arvioitaessa on otettava huomioon monikansallisten yritysten vahva vaikutus. Kotitalouksien velkamäärä näyttää olevan pitkälti talouden perustekijöiden mukainen. Julkisen velan ennustetaan vähenevän edelleen, ja alijäämäinen julkistalous lähestyy tasapainoa. Asuntojen hinnat nousevat nopeasti, tosin todennäköisesti aliarvostetulta lähtötasolta, ja kotitalouksien varallisuuden määrä kasvaa. Pankkien pääomapohja on jälleen vahva, ja niiden kannattavuus paranee vähitellen. Vaikka järjestämättömien lainojen määrä on edelleen suuri, se pienenee edelleen. Politiikkatoimet, joilla näihin haavoittuvuuksiin on puututtu, on toteutettu, mutta jotkin toimenpiteet tuottavat odotettuja tuloksia vasta myöhemmin.

(4)

Irlanti toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa 18 päivänä huhtikuuta 2018 ja vuoden 2018 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (5) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(6)

Irlantiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Vuoden 2018 vakausohjelmassaan hallitus odottaa, että julkisen talouden alijäämä supistuu hieman ja on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Tämän jälkeen alijäämä supistuu asteittain niin, että vuonna 2021 julkinen talous on 0,4 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen odotetaan saavutettavan vuodesta 2019 alkaen. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velan odotetaan supistuvan 66 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja edelleen 58,7 prosenttiin vuonna 2021. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joita tarvitaan tukemaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2019 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä riittävästi täsmennetty.

(7)

Neuvosto suositti 11 päivänä heinäkuuta 2017 Irlannille sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu ei ole yli 2,4 prosenttia vuonna 2018, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samaan aikaan neuvosto totesi, että olisi otettava huomioon, että tavoitteena on sellaisen finanssipolitiikan virityksen saavuttaminen, joka osaltaan sekä vahvistaa talouden elpymistä että varmistaa Irlannin julkisen talouden kestävyyden. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että suositetusta julkisen talouden sopeutuksesta poiketaan jonkin verran sekä vuonna 2018 että vuosina 2017 ja 2018 yhdessä tarkasteltuina.

(8)

Irlannin pitäisi vuonna 2019 saavuttaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa. Tämä vastaa nettomääräisten julkisten perusmenojen (6) 5,3 prosentin (7) nimellistä enimmäiskasvuvauhtia, jonka perusteella vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan olevan BKT:hen suhteutettuna 0,4 prosenttia alijäämäinen vuonna 2019, mikä ylittää julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Irlannin ennustetaan vuonna 2018 noudattavan väliaikaista velkasääntöä ja vuonna 2019 velkasääntöä. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Irlannin on oltava valmis toteuttamaan lisätoimia, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen vuonna 2018, ja arvioi Irlannin noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia vuonna 2019. Kun otetaan huomioon Irlannin BKT:ta ja kotimaista tuotantoa koskevien mittausten välinen ero ja niiden vaikutus velkasuhteeseen sekä Irlannin tämänhetkinen suhdannetilanne ja kasvaneet ulkoiset riskit, olisi järkevää käyttää mahdollisia satunnaistuloja julkisen talouden velkasuhteen pienentämiseksi edelleen.

(9)

Julkisen talouden tila on parantunut entisestään tuotannon vahvan kasvun ansiosta, mutta tulojen epävakauteen liittyy vielä riskejä. Tulojen olisi oltava kestävämmällä pohjalla suhdannevaihteluiden ja häiriötilanteiden varalta. Verotukien soveltamisalan ja lukumäärän rajoittaminen sekä veropohjan laajentaminen tekisivät tuloista vakaampia talouden epävakauden varalta. Eräät hiljattain toteutetut verotoimenpiteet ovat kuitenkin keskittyneet veronkevennyksiin ja verohelpotuksiin, ja näyttää siltä, että ne ovat lisänneet edelleen erittäin myötäsyklisten tulonlähteiden käyttöä. Lisäksi Irlannin on vielä mahdollista parantaa tapaa, jolla sen verojärjestelmä voi tukea ympäristötavoitteita.

(10)

Kuten vuoden 2018 euroalueen suosituksessa todetaan, veronmaksajien aggressiivisten verosuunnittelustrategioiden torjunta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan estää yritysten välisen kilpailun vääristyminen, kohdella veronmaksajia oikeudenmukaisesti ja suojella julkista taloutta. Veronmaksajien aggressiivisista suunnittelustrategioista aiheutuvat heijastusvaikutukset jäsenvaltioiden välillä edellyttävät kansallisten politiikkatoimien koordinointia unionin lainsäädännön täydentämiseksi. Rojalti- ja osinkomaksujen suuri määrä suhteessa BKT:hen viittaa siihen, että aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat yritykset hyödyntävät Irlannin verosääntöjä. Koska Irlantiin sijoittautuneiden yritysten unionin ulkopuolelle (ts. sellaisilta osapuolilta, joiden kotipaikka on unionissa, sellaisille osapuolille, joiden kotipaikka on kolmansissa maissa) suorittamiin rojalti- ja osinkomaksuihin sovelletaan lähdeveroa rajoitetusti, seurauksena voi olla, että kyseiset maksut välttyvät kokonaan verotukselta, jos niitä ei veroteta myöskään maksun vastaanottajan lainkäyttöalueella. Lisäksi yritykset voivat käyttää tiettyjä Irlannin ja eräiden muiden maiden kahdenvälisten verosopimusten määräyksiä välttääkseen uuden, Irlannissa vuonna 2015 käyttöönotetun verotuksellista kotipaikkaa koskevan säännön soveltamisen. Asiaa on syytä analysoida tarkemmin. Tulokset kuulemisesta, jonka Irlanti järjesti yhtiöverolain riippumattoman arvioinnin jälkeen, ovat merkityksellisiä ilmoitettujen verouudistusten suunnittelussa. Komissio ottaa huomioon viimeaikaiset myönteiset toimet (ts. toimet, joilla puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun kotimaassa ja mahdolliset suojatoimenpiteet luetteloon sisällytettyjä yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita vastaan), joista on ilmoitettu tai jotka on hyväksytty. Viimeaikaisten keskustelujen perusteella komissio jatkaa rakentavaa vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on torjua veronmaksajien aggressiivisia verosuunnittelustrategioita.

(11)

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuu edelleen ikääntymisen kustannuksiin liittyviä riskejä. Irlannissa on otettu käyttöön joitakin merkittäviä tehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten kustannussäästöjä koskeva sopimus lääketeollisuuden kanssa, taloushallintojärjestelmä ja toimintoperusteinen rahoitus. Lisäksi on toteutettu joitakin toimenpiteitä, joilla parannetaan perusterveydenhuollon saatavuutta. Irlannin terveydenhuoltojärjestelmä on kuitenkin kallis ja siihen kohdistuu monia haasteita, joita pahentaa väestön nopea ikääntyminen. Lisäksi perusterveydenhuolto ja lähiterveyspalvelut eivät vielä pysty helpottamaan sairaalahoidon kapasiteettiin ja kustannuksiin kohdistuvia kasvavia paineita. Suunniteltua siirtymää kohti yleistä terveydenhuoltoa on tuettava monivuotisella talousarviosuunnittelulla ja menojen paremmalla valvonnalla. Lisäksi siinä on otettava huomioon terveydenhuoltoalan vaikuttavuutta ja tehokkuutta koskevan menojen uudelleenarvioinnin tulokset. Lisäksi olisi harkittava perusterveydenhuollon aseman vahvistamista, sillä se toimii eräänlaisena portinvartijana Irlannin ylikuormitetuille sairaaloille. Monista julkisten eläkemenojen hillitsemiseksi toteutetuista uudistuksista huolimatta eläkejärjestelmän kokonaisalijäämän odotetaan kasvavan huomattavasti pitkällä aikavälillä. Eläkeuudistusta koskevan etenemissuunnitelman oikea-aikainen täytäntöönpano on keskeisen tärkeää pyrittäessä vahvistamaan Irlannin eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä.

(12)

Talouskriisiä seuranneina vuosina tehtyjen investointien vähäisyys on heikentänyt asianmukaisen infrastruktuurin saatavuutta liikenteen, puhtaan energian, vesihuollon, asumisen ja televiestinnän alalla. Jatkuva tarjonnan vähäisyys yhdessä kysynnän kasvun kanssa kiihdyttää kiinteistöjen hintojen nousua edelleen. Vaikka näyttää siltä, että hinnat eivät olleet yliarvostettuja vuonna 2016, kohtuuhintaisten asuntojen puute on ongelma. Jos tähän ei puututa, asuntojen tarjontaa rajoittavat tekijät voivat edistää epätasapainojen syntymistä. Kehittynyt infrastruktuuri on yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa ratkaiseva tekijä, joka mahdollistaa asianmukaisen asuntotarjonnan, yksityisten investointien lisääntymisen, tuottavuuden kasvun ja tasapainoisen alueellisen talouskehityksen. Lisäksi puhtaaseen energiaan, julkiseen liikenteeseen ja vesihuoltoon tehtävät infrastruktuuri-investoinnit samoin kuin uusiutuvan energian ja kiertotalouden alalla toteutettavat tehostetut toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta Irlanti voi siirtyä vähähiiliseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen. Kansallinen kehityssuunnitelma 2018–2027 ja kansallinen suunnittelukehys, jotka ovat osa Irlanti 2040 -strategiaa, ovat huomattavia askelia oikeaan suuntaan, kunhan niiden pohjalta ryhdytään toimiin ja ne pannaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

(13)

Irlanti ei voi nykyisten ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien avulla saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian ilmastotavoitteitaan. Siirtymisessä vähähiiliseen talouteen on edistytty vain vähän erityisesti sellaisilla keskeisillä aloilla kuin maatalous, tieliikenne ja asuntosektori. Tämän vuoksi on tärkeää, että Irlanti hyödyntää käytettävissä olevia joustoja noudattaakseen taakanjakopäätöstä, esimerkiksi ostamalla kiintiöitä muilta jäsenvaltioilta. Vuonna 2017 julkaistut kansalliset ennusteet korostavat tarvittavien lisätoimien laajuutta: taakanjakopäätöksen (jossa on jäsenvaltioita sitovat kasvihuonekaasupäästöjen vuositavoitteet vuosiksi 2013–2020) mukaisten päästöjen odotetaan nykyistä politiikkaa noudattaen kasvavan vuoteen 2025 asti ennen kuin ne vakiintuvat hieman vuoden 2005 päästötason alle. Irlanti hyväksyi äskettäin kansallisen ilmastonmuutoksen hillitsemissuunnitelman, jossa esitetään etenemissuunnitelma kohti vähähiilistä taloutta ja johdonmukainen kehys energia-alan haasteisiin vastaamiseksi. Suunnitelma tarjoaa nykyisessä muodossaan kuitenkin vain vähän uusia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kansalliseen suunnittelukehykseen sisältyy myös ilmasto-osio osoituksena siitä, että asianmukainen maankäytön suunnittelu on keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun otetaan huomioon, että Irlannin asutus on erittäin hajanaista ja että maassa on vain vähän suuria kaupunkialueita, jotka kaikki kärsivät vakavista ruuhkista ja julkisen liikenteen ongelmista. Lisäksi vuosien 2018–2027 kansallisella kehittämissuunnitelmalla ja sen tehokkaalla täytäntöönpanolla on ratkaiseva merkitys vähähiiliseen talouteen siirtymisessä. Suunnitelmassa itse asiassa määritetään, missä määrin otetaan käyttöön lisäresursseja, jotta energiasektori voidaan saattaa hiilivapaaksi, uusiutuvia energialähteitä ottaa käyttöön sekä parantaa julkista liikennettä ja energiatehokkuutta.

(14)

Haasteena on edelleen varmistaa osallistava kasvu Irlannissa. Työttömyys laski 6,7 prosenttiin vuonna 2017, mutta tietyt ryhmät ovat edelleen suurelta osin työmarkkinoiden ulkopuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneitä. Sosiaaliturva- ja verojärjestelmillä pystytään tehokkaasti hillitsemään köyhyyttä ja eriarvoisuutta, ja Irlanti on toteuttanut toimia työnteon kannustimien lisäämiseksi vähentämällä työelämään palaamisesta seurauksena olevaa etuuksien ja lisäkorvausten lakkaamista. Irlannin jatkuvasti suuri köyhyys- ja syrjäytymisriski liittyy siihen, että hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvien osuus on unionin korkein ja lähes kaksinkertainen unionin keskiarvoon verrattuna (18,2 prosenttia, kun unionin keskiarvo oli 10,5 prosenttia vuonna 2016). Tämä pätee varsinkin yksinhuoltajatalouksiin. Lähes kolme neljäsosaa työelämän ulkopuolella olevasta väestöstä ei osallistu aktivointitoimenpiteisiin. Sekä yleinen että lasten köyhyys- ja syrjäytymisriski pieneni hieman vuonna 2016, mutta se on edelleen unionin keskiarvoa korkeampi. Tämän vuoksi Irlannin on saatava työttömiä kotitalouksia koskevan toimintasuunnitelmansa täytäntöönpano päätökseen, muun muassa parantamalla yhdennettyä tukea niille ihmisille, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. Sosiaaliseen asuntotarjontaan on edelleen kiinnitettävä huomiota, jotta kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa ja vastata suureen kysyntään.

(15)

Kohtuuhintaisten, kokoaikaisten ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen saatavuus on edelleen ongelmallista. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) mukaan lastenhoitopalvelujen kustannukset (suhteessa palkkoihin) olivat Irlannissa vuonna 2015 unionin korkeimmat yksinhuoltajien osalta ja unionin toiseksi korkeimmat pariskuntien osalta. Lastenhoidon korkeat kustannukset voivat estää palkkatyön, erityisesti kun on kyse pienituloisista kotitalouksista, esimerkiksi yksinhuoltajatalouksista. Tällä on kielteinen vaikutus naisten työllisyysasteeseen, joka vuonna 2016 oli 65,4 prosenttia eli lähellä unionin keskiarvoa. Yhtenäistä kohtuuhintaista lastenhoitojärjestelmää koskevan lain käsittely parlamentissa lähenee päätöstään. On jo ilmiselvää, että täytäntöönpanossa on viiveitä. Lastenhoitopalvelujen laatua on edistetty myös aloitteilla, joiden tavoitteena on varmistaa henkilöstön pätevyys.

(16)

Matalan, keskitason ja korkean osaamistason työntekijöiden väliset erot työllisyysasteessa olivat unionin korkeimpia vuonna 2016, ja matalan osaamistason työntekijöiden työllisyysaste on 10 prosenttiyksikköä alempi kuin ennen talouskriisiä. Tämän seurauksena ja taloudellisen toiminnan muuttumisen vuoksi osaamisen kohtaanto-ongelmat ja osaamisvajeet käyvät yhä ilmeisemmiksi useilla aloilla. Tämä korostaa tarvetta nopeuttaa jatko- ja uudelleenkoulutusta koskevia politiikkoja ja toimenpiteitä. Irlannissa elinikäiseen oppimiseen osallistuvien määrä on erityisen vähäinen matalan osaamistason työntekijöiden keskuudessa, mikä saattaa heidät heikompaan asemaan, kun työvoiman kysynnässä tapahtuu muutoksia. Digitaaliset taidot ovat Irlannissa unionin heikoimpia, mikä on jyrkässä ristiriidassa luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla korkeakoulututkinnon suorittaneiden suuren osuuden kanssa. Myös vammaisten työllisyysaste on Irlannissa unionin alhaisimpia.

(17)

Irlannin tuottavuuden kasvu on pääasiassa monikansallisten yritysten ansiota. Näiden yritysten ja alun perin irlantilaisten yritysten – jotka ovat etupäässä pieniä ja keskisuuria yrityksiä – välinen tuottavuusero kasvaa. Eräiden monikansallisten yritysten suuri kansainvälinen liikkuvuus ja tämänhetkiset epävarmuustekijät saattavat vaarantaa Irlannin talouden kestävyyden ja häiriönsietokyvyn pitkällä aikavälillä. Viimeaikaiset selvitykset osoittavat, että heijastusvaikutukset ja hyödyt, joita Irlannissa toimivat monikansalliset yritykset tuottavat irlantilaisten omistamille yrityksille tuottavuuden kasvun, innovoinnin ja viennin suorituskyvyn osalta, ovat rajallisia. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevät irlantilaiset yritykset hyötyvät kuitenkin monikansallisten yritysten tuottamista heijastusvaikutuksista. Julkisen sektorin kannustimet T&K-työhön ja ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuuden lisääminen Irlannin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä edistäisivät uusien teknologioiden levittämistä näissä yrityksissä. Lisäksi irlantilaisyritysten kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää tiettyjen tuotantopanosten ja erityisesti oikeudellisten kustannusten kasvun rajoittamista, kuten Irlannin kansallinen kilpailukykyneuvosto on useasti todennut. Esteet oikeuspalvelujen markkinoilla muodostavat edelleen haasteen. Ne haittaavat kilpailua ja nostavat palvelujen käyttäjien kustannuksia. Ne vaikuttavat enimmäkseen pieniin yrityksiin, sillä ne kasvattavat oikeudenkäyntikuluja. Uuteen oikeudellisten palvelujen sääntelyä koskevaan lakiin liittyviä täytäntöönpanoasetuksia ei ole vielä hyväksytty. Lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämien julkisten kuulemisten järjestäminen on viivästynyt huomattavasti.

(18)

Vaikka Irlannin rahoitusala on kestävän elpymisen tiellä, vanhat ongelmat muodostavat yhä rajoitteita. Irlanti on edistynyt järjestämättömien lainojen vähentämisessä, mutta näiden lainojen suhde lainojen kokonaismäärään (11,2 prosenttia syyskuussa 2017) on yhä unionin korkeimpia. Ylivelkaantuminen, markkinoiden keskittyminen ja lisääntynyt epävarmuus joillakin vientialoilla heikentävät luottojen kysyntää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa se on edelleen vaimeaa. On erittäin tärkeää vähentää pitkäaikaisia maksurästejä, sillä yli kaksi vuotta rästissä olleiden maksujen osuus kaikista asuntolainojen maksurästeistä oli noin 60 prosenttia vuonna 2017. Pitkäaikaisten maksurästien vähentäminen voisi auttaa ratkaisemaan ylivelkaantumisongelman, sillä se ei kannusta varsinkaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä käyttämään luottoja tuottavammin. Vaikka Irlannin keskuspankin vuoden 2017 neljättä kvartaalia koskevassa kertomuksessa asuntoluottojen maksurästeistä ja pakkolunastuksista todettiin, että 87 prosentissa uudelleenjärjestetyistä asuntoluotoista velvoitteista selvitään, Irlannin keskuspankki on myös todennut, että sellaiset uudelleenjärjestelyratkaisut, joihin sisältyy maksujen tilapäinen vähentäminen, ovat erityisen alttiita maksulaiminlyöntien uusiutumiselle. Mahdollisuutta pakkolunastamiseen ja velkojen poistamiseen taseesta viimeisenä keinona voitaisiin parantaa ja täydentää vahvalla kuluttajansuojaa koskevalla sääntelykehyksellä, jolla turvattaisiin positiivinen kehitys lainojen myynnissä jälkimarkkinoilla sekä lainojen uudelleenjärjestelyä koskevien ratkaisujen kestävyys.

(19)

Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Irlannin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 vakausohjelman, vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Irlannille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Irlannin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(20)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(21)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2018 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3,

1.

2.

3.