28.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 24/1

(1)

Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä neuvoa-antavien toimikuntien antamat lausunnot.

(3)

Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet sekä tarvittaessa tietyt niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti kalastusmahdollisuudet olisi määriteltävä kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Kyseisen asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että taataan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta.

(4)

Suurimmat sallitut saaliit (total allowable catch, jäljempänä ’TAC’) olisi siten vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti ja saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella, ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon myös ne näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa, erityisesti neuvoa-antavien toimikuntien kokouksissa.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitettu purkamisvelvoite otetaan käyttöön kalastuskohtaisesti. Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella harjoitettu kalastus on purkamisvelvoitteen alainen, kaikki kyseisessä kalastuksessa saadut saalisrajoitusten alaiset lajit olisi purettava aluksesta. Tammikuun 1 päivästä 2017 alkaen purkamisvelvoitetta sovelletaan kalastusta määrittäviin lajeihin. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kun tiettyä kalakantaa koskeva purkamisvelvoite otetaan käyttöön, kalastusmahdollisuudet määritellään ottaen huomioon muutos, jonka myötä siirrytään kalastusmahdollisuuksien määrittelystä saaliin purkamisen perusteella kalastusmahdollisuuksien määrittelyyn saaliiden perusteella. Komissio on antanut jäsenvaltioiden yhteisten suositusten perusteella ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti delegoituja asetuksia, joissa vahvistetaan väliaikaisena toimenpiteenä ja enintään kolmen vuoden ajaksi erityisiä poisheittämissuunnitelmia valmistauduttaessa purkamisvelvoitteen täysimittaiseen täytäntöönpanoon.

(6)

Purkamisvelvoitteen soveltamisalaan 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kuuluvien lajien kantojen kalastusmahdollisuuksilla olisi korvattava aikaisemmat poisheitetyt saaliit, ja niiden olisi perustuttava tieteellisiin tietoihin ja lausuntoihin. Oikeudenmukaisen korvauksen varmistamiseksi niiden kalojen osalta, jotka aikaisemmin heitettiin pois ja jotka on 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen purettava aluksesta, olisi laskettava TACin lisäys seuraavan menetelmän mukaisesti: uusi purettujen saaliiden määrä lasketaan vähentämällä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kokonaissaaliiden määrästä ne määrät, jotka edelleen heitetään pois purkamisvelvoitteen ollessa käytössä; sen jälkeen TACiin sovelletaan lisäystä, joka vastaa uuden lasketun purettujen saaliiden määrän ja aikaisemman ICESin purettujen saaliiden määrän välistä eroa.

(7)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 1342/2008 (2) on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/2094 (3) siten, että asetuksen (EY) N:o 1342/2008 III luku on kumottu. Tästä syystä ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/2250 (4) mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2017 turskan purkamisvelvoitetta sovelletaan ICES-suuralueella IV, ICES-alueella IIIa sekä ICES-alueella IIa sijaitsevilla unionin vesillä pyydettyihin turskasaaliisiin komission delegoidun asetuksen 1 ja 3 artiklan sekä sen liitteen mukaisesti. Tämän vuoksi turskakannan kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti ottaen huomion määrät, jotka aikaisemmin heitettiin pois mutta jotka nyt on purettava aluksesta.

(8)

Tieteellisten lausuntojen mukaan meribassin (Dicentrarchus labrax) kanta Kelttienmerellä, Englannin kanaalissa, Irlanninmerellä ja eteläisellä Pohjanmerellä (ICES-alueet IVb, IVc, VIIa ja VIId–VIIh) on yhä vaarantunut, ja kanta pienenee entisestään. Sen vuoksi säilyttämistoimenpiteet, joilla kielletään meribassin kalastus, olisi pidettävä voimassa ICES-alueilla VIIa, VIIb, VIIc, VIIg, VIIj ja VIIk lukuun ottamatta vesiä, jotka sijaitsevat 12 meripeninkulman sisällä perusviivasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvalla alueella. Meribassin kutevia yhdyskuntia olisi suojeltava rajoittaen kaupallisia saaliita edelleen vuonna 2017. Kalastus koukkuja ja siimoja käyttäen olisi sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten perusteella sallittava vain rajoitetusti ja samalla olisi säädettävä kalastuskiellosta kutevien yhdyskuntien suojelemiseksi. Pohjatrooleja ja nuottia käyttävien alusten meribassin tahattomien sivusaaliiden, joita ei voida välttää, määrä olisi lisäksi rajoitettava 3 prosenttiin aluksella olevan meren eliöiden kokonaissaaliin painosta siten, että enimmäismäärä on 400 kilogrammaa kuukaudessa. Samoista syistä ankkuroitujen verkkojen sivusaaliit olisi rajoitettava 250 kilogrammaan kuukaudessa. Virkistyskalastajien pohjoisen kannan saaliita ja varosyistä Biskajanlahden kannan saaliita olisi rajoitettava päiväkohtaisella rajoituksella.

(9)

Tiettyjen leveäsuisten rustokalojen (Elasmobranchii) eli haiden ja rauskujen TACit on viime vuosina vahvistettu nollatasolle, ja niiden yhteydessä on asetettu velvoite, jonka mukaan tahattomat saaliit on päästettävä välittömästi takaisin mereen. Erityiskohtelun syynä on kyseisten kantojen heikko suojelutilanne, ja koska niiden eloonjäämisaste on korkea, mereen takaisin päästäminen ei lisää kalastuskuolevuutta, vaan siitä katsotaan olevan hyötyä kyseisten lajien säilyttämiselle. Näiden lajien saaliit on pelagisessa kalastuksessa 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen kuitenkin aina purettava aluksesta, jollei niihin sovelleta jotakin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädettyä poikkeusta purkamisvelvoitteesta. Mainitun asetuksen 15 artiklan 4 kohdan a alakohdassa sallitaan tällaiset poikkeukset sellaisten lajien osalta, joiden kalastus on kielletty ja jotka on määritelty kielletyiksi lajeiksi yhteisen kalastuspolitiikan alalla hyväksytyllä unionin säädöksellä. Siksi on aiheellista kieltää näiden lajien kalastus kyseessä olevilla alueilla.

(10)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaan yksittäisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen TACit olisi vahvistettava kyseisissä suunnitelmissa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti. Näin ollen Englannin kanaalin länsiosan merianturan, Pohjanmeren punakampelan ja merianturan sekä Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalan TACit olisi vahvistettava seuraavissa säädöksissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti: neuvoston asetukset (EY) N:o 509/2007 (5), (EY) N:o 676/2007 (6) ja (EY) N:o 302/2009 (7). Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2166/2005 (8) eteläiselle kummeliturskakannalle vahvistettuna tavoitteena on elvyttää kyseisten kantojen biomassa turvallisten biologisten rajojen sisälle säilyttäen samalla yhdenmukaisuus tieteellisten tietojen kanssa. Tieteellisen lausunnon mukaisesti, kutevan kannan biomassaa koskevan lopullisen tiedon puuttuessa ja ottaen huomioon biologisesti turvallisten rajojen muutokset TAC on aiheellista vahvistaa kestävää enimmäistuottoa koskevan ICESin lausunnon perusteella, jotta voidaan edistää asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

(11)

Lyyraturskakannan osalta suuralueilla IX ja X ja unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1, joka aikaisemmin yksilöitiin valkoturskaksi, on asianmukaista myöntää Portugalille lisäksi kalastusmahdollisuudet, jotka ovat suuruudeltaan enintään 98 tonnia. Valkoturskan TACista näillä alueilla olisi luovuttava.

(12)

Skotlannin länsipuolisen alueen sillikannan osalta ICES on äskettäin tehdyn vertailevan arvioinnin perusteella antanut lausunnon, joka koskee yhdistettyjä sillikantoja alueilla VIa, VIIb ja VIIc (Skotlannista länteen, Irlannista länteen). Lausunto kattaa kaksi erillistä TACia (toisen alueille VIaS, VIIb ja VIIc ja toisen alueille Vb, VIb ja VIaN). ICESin mukaan näille kannoille on laadittava elvytyssuunnitelma. Koska tieteellisen lausunnon mukaan pohjoisen kannan hoitosuunnitelmaa ei voida soveltaa yhdistettyihin kantoihin (9) eikä erillisten kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen näille kahdelle kannalle ole mahdollista, kaupallisesti hyödynnettävää näytteenotto-ohjelmaa varten vahvistetaan rajoitettu TAC.

(13)

Jos kannoista ei ole riittäviä tai luotettavia tietoja kokoarvioiden tekemiseksi, kantojen hoitotoimenpiteissä ja TAC-tasoissa olisi noudatettava kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa, ottaen samalla huomioon kantakohtaiset tekijät, erityisesti saatavilla olevat tiedot kantojen kehittymissuuntauksista sekä sekakalastukseen liittyvät näkökohdat.

(14)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 (10) otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, mukaan lukien kyseisen asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaiset varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset. Kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaan neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin kyseisen asetuksen 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilannetta. Sittemmin otettiin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta vältettäisiin liiallinen jousto, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja heikentäisi kantojen biologista tilannetta, olisi sen vuoksi vahvistettava, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta käytetä.

(15)

Kun johonkin kantaan liittyvä TAC myönnetään ainoastaan yhdelle jäsenvaltiolle, on aiheellista valtuuttaa kyseinen jäsenvaltio perussopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittelemään kyseisen TACin taso. Olisi annettava säännöksiä, joilla varmistetaan, että asianomainen jäsenvaltio toimii TACin tasoa vahvistaessaan tavalla, joka on täysin yhdenmukainen yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja sääntöjen kanssa.

(16)

On tarpeen vahvistaa vuoden 2017 pyyntiponnistuksen enimmäismäärät asetuksen (EY) N:o 509/2007 5 artiklan, asetuksen (EY) N:o 676/2007 9 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 302/2009 5 ja 9 artiklan mukaisesti.

(17)

Kalastusmahdollisuuksien täysimääräisen käytön takaamiseksi on aiheellista sallia joustavan järjestelyn soveltaminen joidenkin TAC-alueiden välillä, kun kyse on samasta biologisesta kannasta. On siksi asianmukaista sallia erityisesti rajoitettu alueiden välinen joustavuus koljan osalta alueiden Vb ja VIa sekä IIa ja IV välillä.

(18)

Tiettyjen lajien, kuten tiettyjen hailajien, osalta jopa rajoitettu kalastustoiminta voisi vaarantaa vakavasti niiden säilymisen. Tällaisten lajien kalastusmahdollisuuksia olisi sen vuoksi rajoitettava kattavasti asettamalla kyseisten lajien yleinen pyyntikielto.

(19)

Quitossa 3–9 päivänä marraskuuta 2014 pidetyssä muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten yhdennessätoista kokouksessa useita lajeja lisättiin yleissopimuksen liitteiden I ja II suojeltujen lajien luetteloihin, ja lisäykset tulivat voimaan 8 päivänä helmikuuta 2015. Tästä syystä on aiheellista säätää kyseisten lajien suojelusta kaikilla vesillä pyytävien unionin kalastusalusten ja unionin vesillä pyytävien unionin ulkopuolisten alusten osalta.

(20)

Tässä asetuksessa vahvistettujen, unionin kalastusalusten käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (11) ja erityisesti sen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä lähettäessään komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(21)

ICESin lausunnon mukaisesti on aiheellista säilyttää järjestelmä, joka koskee tuulenkalan ja sen kanssa saatujen sivusaaliiden hoitamista ICES-alueilla IIa ja IIIa ja ICES-suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä. Koska ICESin tieteellisen lausunnon odotetaan olevan saatavilla vasta helmikuussa 2017, on aiheellista vahvistaa tämän kannan TACit ja kiintiöt väliaikaisesti nollaksi, kunnes kyseinen lausunto on annettu.

(22)

Norjan (12) ja Färsaarten (13) kanssa tehdyissä kalastussuhteita koskevissa sopimuksissa tai pöytäkirjoissa määrätyn menettelyn mukaisesti unioni on neuvotellut kalastusoikeuksista näiden kumppanien kanssa. Grönlannin (14) kanssa tehdyssä kalastussuhteita koskevassa sopimuksessa ja pöytäkirjassa määrätyn menettelyn mukaisesti sekakomitea on vahvistanut unionin käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien tason Grönlannin vesillä vuonna 2017. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää kyseiset kalastusmahdollisuudet tähän asetukseen.

(23)

Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) hyväksyi vuoden 2016 vuosikokouksessaan Irmingerinmeren kahta punasimppukantaa koskevat säilyttämistoimenpiteet. Nämä toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä.

(24)

Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) hyväksyi vuoden 2016 vuosikokouksessaan Pohjois-Atlantin valkotonnikalan ja Etelä-Atlantin valkotonnikalan sekä Pohjois-Atlantin miekkakalan ja Etelä-Atlantin miekkakalan TACien ja kiintiöiden jatkamisen sekä keltaevätonnikalan TACin jatkamisen. Lisäksi se myös asetti saalisrajoituksen Pohjois-Atlantin sinihaille, Itä-Atlantin purjekaloille ja Länsi-Atlantin purjekaloille, TACin Välimeren miekkakalalle ja vahvisti vuodelle 2017 tonnikalan ja isosilmätonnikalan aikaisemmin asetetut TACit ja kiintiöt. ICCAT vahvisti vuodelle 2017 sinimarliinin ja valkomarliinin aikaisemmin asetetut TACit ja hyväksyi EU:n ehdottaman takaisinmaksusuunnitelman Espanjan vuosina 2014 ja 2015 harjoittaman liikakalastuksen vuoksi. Kuten jo nyt on tilanne tonnikalakannan osalta, on aiheellista soveltaa kaikkien muiden ICCAT-kantojen virkistyskalastuksessa saataviin saaliisiin kyseisen järjestön hyväksymiä saalisrajoituksia. Lisäksi isosilmätonnikalaa ICCAT-yleissopimusalueella kalastaviin unionin kalastusaluksiin, joiden pituus on vähintään 20 metriä, olisi sovellettava kapasiteetin rajoituksia, jotka ICCAT on hyväksynyt ICCATin suosituksessa 15-01. Kaikki nämä toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä.

(25)

Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevän toimikunnan (CCAMLR) osapuolet hyväksyivät vuonna 2016 pidetyssä 35. vuosikokouksessaan saalisrajoitukset sekä kohde- että sivusaalislajeille kausiksi 2016/2017 ja 2017/2018. Kyseisen kiintiön käyttö vuonna 2016 olisi otettava huomioon vahvistettaessa kalastusmahdollisuuksia vuodeksi 2017.

(26)

Intian valtameren tonnikalatoimikunta (IOTC) hyväksyi vuonna 2016 pidetyssä vuosikokouksessaan saalisrajoitukset keltaevätonnikalalle (Thunnus albacares). Se hyväksyi myös toimenpiteen, jolla vähennetään kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden käyttöä ja rajoitetaan huoltoalusten käyttöä. Koska huoltoalusten toiminta ja kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden käyttö ovat erottamaton osa kuorenuotta-alusten pyyntiponnistusta, toimenpide olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä.

(27)

Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) vuosikokous pidetään 18–22 päivänä tammikuuta 2017. On aiheellista, että SPRFMO-yleissopimusalueella tällä hetkellä sovellettavia toimenpiteitä jatketaan väliaikaisesti, kunnes vuosikokous on pidetty. Perunpiikkimakrillikantaa ei kuitenkaan pitäisi pyytää kohdennetusti ennen kuin sille on kyseisen vuosikokouksen tuloksena vahvistettu TAC.

(28)

Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (IATTC) ei saanut 90. vuosikokoustaan päätökseen vuoden 2016 aikana, ja ylimääräinen kokous pidetään 7–10 päivänä helmikuuta 2017. On aiheellista pitää väliaikaisesti voimassa nykyiset toimenpiteet keltaevätonnikalan, isosilmätonnikalan ja boniitin osalta IATTC-yleissopimusalueella siihen asti, kun ylimääräinen kokous on pidetty.

(29)

Kaakkois-Atlantin kalatalousjärjestö (SEAFO) hyväksyi vuoden 2016 vuosikokouksessaan säilyttämistoimenpiteenä hammaskalan, syvänmerenpunataskuravun, limapäiden ja haarniskapäiden kaksivuotiset TACit. Lisäksi hyväksyttiin keltaroussin kaksivuotinen TAC alueelle B1, kun taas kyseisen lajin TAC SEAFO-yleissopimusalueen muissa osissa rajattiin yksivuotiseksi. Tällä hetkellä sovellettavat SEAFOn hyväksymät kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevat toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä.

(30)

Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC) vahvisti 13. vuosikokouksessaan nyt voimassa olevat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa osana unionin lainsäädäntöä olisi jatkettava.

(31)

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (NAFO) hyväksyi vuonna 2016 pidetyssä 38. vuosikokouksessaan joitakin eräiden kantojen vuoden 2017 kalastusmahdollisuuksia NAFO-yleissopimusalueen suuralueilla 1–4. Nämä toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä.

(32)

Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) hyväksyi vuonna 2016 pidetyssä 40. vuosikokouksessaan tietyille pienille pelagisille kannoille saalis- ja pyyntiponnistusrajoituksia vuosiksi 2017 ja 2018 GFCM-sopimusalueen maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18 (Adrianmeri). Nämä toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä. Liitteessä IL esitetyt enimmäissaalisrajoitukset on vahvistettu vain yhden vuoden ajaksi ja rajoittamatta mahdollisia muita tulevaisuudessa toteutettavia toimenpiteitä ja mahdollisia jäsenvaltioiden välillä sovellettavia jakojärjestelyjä.

(33)

Ottaen huomioon Slovenian laivaston erityispiirteet ja sen vähäinen vaikutus pienten pelagisten lajien kantoihin on aiheellista säilyttää nykyiset kalastustavat ja varmistaa Slovenian laivaston pääsy vähimmäismäärään pieniä pelagisia lajeja.

(34)

Asianomaiset alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt hyväksyvät vuoden lopussa joitakin kansainvälisiä toimenpiteitä, joilla annetaan unionille kalastusmahdollisuuksia tai rajoitetaan niitä ja joita aletaan soveltaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Sen vuoksi on tarpeen, että säännöksiä, joilla kyseiset toimenpiteet saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä, sovelletaan taannehtivasti. Etenkin, koska CCAMLR-yleissopimusalueen kalastuskausi alkaa 1 päivänä joulukuuta ja päättyy 30 päivänä marraskuuta, ja niin ollen tietyt kalastusmahdollisuudet tai -kiellot CCAMLR-yleissopimusalueella vahvistetaan 1 päivänä joulukuuta 2016 alkavaksi ajanjaksoksi, on paikallaan, että tämän asetuksen asianomaisia säännöksiä sovelletaan kyseisestä päivästä alkaen. Tällainen taannehtiva soveltaminen ei loukkaa luottamuksensuojan periaatetta, koska CCAMLR:n jäsenet eivät saa kalastaa CCAMLR-yleissopimusalueella ilman lupaa.

(35)

Siltä osin, kuin kyse on lumitaskuravun kalastusmahdollisuuksista Huippuvuorten ympäristössä, vuoden 1920 Pariisin sopimuksessa myönnetään kaikille sopimuspuolille yhtäläinen ja syrjimätön pääsy luonnonvaroihin, myös kalastuksen osalta. Unionin näkemys kyseisestä pääsystä lumitaskuravun kalastukseen Huippuvuoria ympäröivällä mannerjalustalla on esitetty Norjalle osoitetussa 25. lokakuuta 2016 päivätyssä verbaalinootissa, joka koskee erästä Norjan asetusta lumitaskuravun kalastuksesta sille kuuluvalla mannerjalustalla. Unionin näkemyksen mukaan kyseisessä asetuksessa jätetään ottamatta huomioon Pariisin sopimuksen erityismääräykset ja erityisesti sen 2 ja 3 artiklan määräykset. Sen varmistamiseksi, että lumitaskuravun hyödyntäminen Huippuvuorten alueella saatetaan johdonmukaiseksi niiden syrjimättömien hoitosääntöjen kanssa, jotka Norjalla, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan alue kuuluu kyseisen sopimuksen asettamissa rajoissa, on oikeus asettaa, on aiheellista vahvistaa niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa harjoittaa kyseistä kalastusta. Tällaisten kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken rajoitetaan vuoteen 2017. On muistettava, että ensisijainen vastuu sovellettavan lainsäädännön noudattamisen varmistamisesta kuuluu lippujäsenvaltioille.

(36)

Venezuelan bolivariaaniselle tasavallalle osoitetun, kalastusmahdollisuuksien myöntämistä EU:n vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guayanan edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan unionin julkilausuman (15) mukaisesti on tarpeen vahvistaa Venezuelan käytettävissä olevat napsijoiden kalastusmahdollisuudet unionin vesillä.

(37)

Koska tiettyjä määräyksiä sovelletaan jatkuvasti ja jotta vältettäisiin oikeudellinen epävarmuus vuoden 2017 lopun ja kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 annettavan asetuksen voimaantulopäivän välisenä aikana, on aiheellista säätää, että kieltoja ja kalastuskieltokausia koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen vuoden 2018 alussa, kunnes kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 annettava asetus tulee voimaan.

(38)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset myönnettäessä yksittäiselle jäsenvaltiolle lupa hallinnoida sille myönnettyä pyyntiponnistusta kilowattipäiviin perustuvalla järjestelmällä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (16) mukaisesti.

(39)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee ylimääräisten merelläolopäivien myöntämistä kalastustoiminnan pysyvää lopettamista ja tieteellisen tarkkailijajärjestelmän kattavuuden parantamista varten sekä laskentataulukkojen vahvistamista jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten välistä merelläolopäivien siirtämistä koskevien tietojen keruuta ja toimittamista varten.

(40)

Kalastustoiminnan keskeytymisen välttämiseksi ja unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2017 lukuun ottamatta pyyntiponnistusrajoituksia koskevia säännöksiä, joita olisi sovellettava 1 päivästä helmikuuta 2017, ja joitakin tiettyihin alueisiin sovellettavia säännöksiä, joilla olisi oltava erityinen soveltamispäivä. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu.

(41)

Kalastusmahdollisuuksia käytettäessä olisi kaikilta osin noudatettava sovellettavaa unionin lainsäädäntöä,

a)

saalisrajoitukset vuodeksi 2017 ja, jos tässä asetuksessa niin täsmennetään, vuodeksi 2018;

b)

pyyntiponnistusrajoitukset 1 päivän helmikuuta 2017 ja 31 päivän tammikuuta 2018 väliseksi ajaksi, jollei pyyntiponnistusrajoituksille vahvisteta 25 ja 26 artiklassa sekä liitteessä II E muita ajanjaksoja;

c)

tiettyjen CCAMLR-yleissopimusalueen kantojen kalastusmahdollisuudet 1 päivän joulukuuta 2016 ja 30 päivän marraskuuta 2017 väliseksi ajaksi;

d)

tiettyjen kantojen kalastusmahdollisuudet 27 artiklassa määritellyllä IATTC-yleissopimusalueella vuosiksi 2017 ja 2018 kyseisessä artiklassa vahvistettuina ajanjaksoina.

a)

unionin kalastusalukset;

b)

kolmansien maiden alukset unionin vesillä.

a)

’kolmannen maan aluksella’ kolmannen maan lipun alla purjehtivaa ja kolmannessa maassa rekisteröityä kalastusalusta;

b)

’virkistyskalastuksella’ muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia vesiluonnonvaroja hyödynnetään esimerkiksi virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin;

c)

’kansainvälisillä vesillä’ vesialueita, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

d)

’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC)

e)

’kiintiöllä’ unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle myönnettyä osuutta TACista;

f)

’analyyttisillä arvioinneilla’ kalakannan kehityssuunnan määrällisiä arviointeja sellaisten kalakannan biologista tilannetta ja hyödyntämistä koskevien tietojen perusteella, jotka tieteellinen tarkastelu on osoittanut riittävän laadukkaiksi, jotta tulevaisuuden saalismäärävaihtoehdoista voidaan antaa tieteellinen lausunto;

g)

’silmäkoolla’ komission asetuksen (EY) N:o 517/2008 (17) mukaisesti määritettyä kalaverkkojen silmäkokoa;

h)

’unionin kalastusalusrekisterillä’ rekisteriä, jonka komissio on perustanut asetuksen (EU) N:o 1380/2013 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

i)

’kalastuspäiväkirjalla’ asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklassa tarkoitettua päiväkirjaa.

a)

’ICES-alueilla’ (Kansainvälinen merentutkimusneuvosto) asetuksen (EY) N:o 218/2009 (18) liitteessä III täsmennettyjä maantieteellisiä alueita;

b)

’Skagerrakilla’ maantieteellistä aluetta, joka rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan ja etelässä linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja linjaan tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla;

c)

’Kattegatilla’ maantieteellistä aluetta, joka rajoittuu pohjoisessa linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla sekä etelässä linjaan Hasenørestä Gnibens Spidsiin, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin;

d)

’ICES-suuralueen VII toiminnallisella yksiköllä 16’ maantieteellistä aluetta, joka jää seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

e)

’ICES-alueen IXa toiminnallisella yksiköllä 26’ maantieteellistä aluetta, joka jää seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

f)

’ICES-alueen IXa toiminnallisella yksiköllä 27’ maantieteellistä aluetta, joka jää seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

g)

’Cádizinlahdella’ pituuspiirin 7° 23′ 48″ W itäpuolella sijaitsevaa osaa ICES-alueesta IXa;

h)

’CECAF-alueilla’ (Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2009 (19) liitteessä II täsmennettyjä maantieteellisiä alueita;

i)

’NAFO-alueilla’ (Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 217/2009 (20) liitteessä III täsmennettyjä maantieteellisiä alueita;

j)

’SEAFO-yleissopimusalueella’ (Kaakkois-Atlantin kalastusjärjestö) kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta Kaakkois-Atlantilla tehdyssä yleissopimuksessa (21) määriteltyä maantieteellistä aluetta;

k)

’ICCAT-yleissopimusalueella’ (Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio) Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa (22) määriteltyä maantieteellistä aluetta;

l)

’CCAMLR-yleissopimusalueella’ (Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskeva toimikunta) asetuksen (EY) N:o 601/2004 (23) 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä maantieteellistä aluetta;

m)

’IATTC-yleissopimusalueella’ (Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio) Amerikan yhdysvaltojen ja Costa Rican tasavallan välisellä vuoden 1949 yleissopimuksella perustetun Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission vahvistamista koskevassa yleissopimuksessa (24) määriteltyä maantieteellistä aluetta;

n)

’IOTC:n toimivaltaan kuuluvalla alueella’ (Intian valtameren tonnikalatoimikunta) Intian valtameren tonnikalatoimikunnan perustamista koskevassa sopimuksessa (25) määriteltyä maantieteellistä aluetta;

o)

’SPRFMO-yleissopimusalueella’ (Eteläisen Tyynenmeren alueellinen kalastusjärjestö) aavan meren maantieteellistä aluetta, joka sijaitsee etelään linjasta 10° N, CCAMLR-yleissopimusalueen pohjoispuolella, SIOFA-yleissopimusalueen, siten kuin se määritellään Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksessa (26), itäpuolella ja Etelä-Amerikan valtioiden lainkäyttövaltaan kuuluvien kalastusalueiden länsipuolella;

p)

’WCPFC-yleissopimusalueella’ (Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio) laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevassa yleissopimuksessa (27) määriteltyä maantieteellistä aluetta;

q)

’GFCM-alueen (Välimeren yleinen kalastuskomissio) maantieteellisillä osa-alueilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011 (28) liitteessä I määriteltyjä alueita;

r)

’Beringinmeren aavalla merellä’ Beringinmerellä olevaa aavan meren maantieteellistä aluetta, joka sijaitsee yli 200 meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista, joista Beringinmeren rannikkovaltioiden aluemeren leveys mitataan;

s)

’IATTC:n ja WCPFC:n päällekkäisalueella’ seuraavien rajaamaa maantieteellistä aluetta:

a)

oltava yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja sääntöjen, erityisesti kalakannan kestävän hyödyntämisen periaatteen mukaisia; ja

b)

johdettava

a)

hyväksytyt TACit;

b)

asianomaisen jäsenvaltion keräämät ja arvioimat tiedot, joihin hyväksytyt TACit perustuvat;

c)

yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten hyväksytyt TACit noudattavat 2 kohtaa.

a)

saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla, jolla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

b)

saaliit ovat osa unionin kiintiötä, jota ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, eikä tämä unionin kiintiö ole täyttynyt.

a)

ICES-suuralueen IV punakampela- ja merianturakantojen hoidossa sovelletaan liitettä II A;

b)

ICES-alueiden VIIIc ja IXa, Cádizinlahtea lukuun ottamatta, kummeliturskan ja keisarihummerin elvyttämisessä sovelletaan liitettä II B;

c)

ICES-alueen VIIe merianturakannan hoidossa sovelletaan liitettä II C.

a)

ICES-alueet IVb, IVc, VIId, VIIe, VIIf ja VIIh;

b)

vedet, jotka sijaitsevat 12 meripeninkulman sisällä perusviivasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvalla alueella ICES-alueilla VIIa ja VIIg.

a)

pohjatrooleja ja nuottia (30) käyttävä unionin kalastusalus saa pitää aluksella meribassin tahattomia sivusaaliita, joiden määrä on enintään 3 prosenttia aluksella päivän aikana olevan meren eliöiden kokonaissaaliin painosta. Unionin kalastusaluksen tämän poikkeuksen nojalla aluksella pitämien meribassisaaliiden määrä saa olla enintään 400 kilogrammaa kuukaudessa;

b)

tammikuussa 2017 sekä 1 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisenä aikana koukkuja ja siimoja (31) käyttävät unionin kalastusalukset voivat pyytää meribassia sekä pitää aluksella, siirtää, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta kyseisellä alueella pyydettyä meribassia enintään 10 tonnia alusta kohden vuodessa.

c)

ankkuroituja verkkoja (32) käyttävät unionin kalastusalukset saavat pitää aluksella meribassin tahattomia sivusaaliita enintään 250 kilogrammaa kuukaudessa.

a)

1 päivästä heinäkuuta31 päivään joulukuuta 2017 ICES-alueilla IVb, IVc, VIIa ja VIId–VIIh;

b)

1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2017 ICES-alueilla VIIj ja VIIk.

a)

asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;

c)

asetuksen (EY) N:o 1006/2008 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehtävät uudelleen jakamiset;

d)

asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

e)

asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti pidätettävät määrät;

f)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105, 106 ja 107 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset;

g)

tämän asetuksen 15 artiklan mukaiset kiintiön siirrot ja vaihdot.

a)

kynsirausku (Amblyraja radiata) ICES-alueilla IIa, IIIa ja VIId ja ICES-suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä;

b)

valkohai (Carcharodon carcharias) kaikilla vesillä;

c)

suomupistinhai (Centrophorus squamosus) ICES-alueella IIa ja -suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä sekä ICES-suuralueilla I ja XIV sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä;

d)

ruskosusihai (Centroscymnus coelolepis) ICES-alueella IIa ja -suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä sekä ICES-suuralueilla I ja XIV sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä;

e)

jättiläishai (Cetorhinus maximus) kaikilla vesillä;

f)

leijahai (Dalatias licha) ICES-alueella IIa ja -suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä sekä ICES-suuralueilla I ja XIV sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä;

g)

lattahai (Deania calcea) ICES-alueella IIa ja -suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä sekä ICES-suuralueilla I ja XIV sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä;

h)

silorausku (Dipturus batis) -kompleksi (Dipturus cf. flossada ja Dipturus cf. intermedia) ICES-alueella IIa ja ICES-suuralueilla III, IV, VI, VII, VIII, IX ja X sijaitsevilla unionin vesillä;

i)

isovalohai (Etmopterus princeps) ICES-alueella IIa ja -suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä sekä ICES-suuralueilla I ja XIV sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä;

j)

pehmovalohai (Etmopterus pusillus) ICES-alueella IIa ja -suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä sekä ICES-suuralueilla I, V, VI, VII, VIII, XII ja XIV sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä;

k)

pitkälläsiimalla pyydetty harmaakoirahai (Galeorhinus galeus) ICES-alueella IIa ja -suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä sekä ICES-suuralueilla I, V, VI, VII, VIII, XII ja XIV sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä;

l)

sillihai (Lamna nasus) kaikilla vesillä;

m)

jättiläispaholaisrausku (Manta alfredi) kaikilla vesillä;

n)

paholaisrausku (Manta birostris) kaikilla vesillä;

o)

seuraavat Mobula-sukuun kuuluvat rauskulajit kaikilla vesillä:

p)

seuraavat saharauskulajit (Pristidae) kaikilla vesillä:

q)

okarausku (Raja clavata) ICES-alueella IIIa sijaitsevilla unionin vesillä;

r)

mustavatsarausku (Dipturus nidarosiensis) ICES-alueilla VIa, VIb, VIIa, VIIb, VIIc, VIIe, VIIf, VIIg, VIIh ja VIIk sijaitsevilla unionin vesillä;

s)

aaltorausku (Raja undulata) ICES-suuralueilla VI ja X sijaitsevilla unionin vesillä;

t)

pullonokkarausku (Rostroraja alba) ICES-suuralueilla VI, VII, VIII, IX ja X sijaitsevilla unionin vesillä;

u)

kitararauskut (Rhinobatidae) ICES-suuralueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X ja XII sijaitsevilla unionin vesillä;

v)

piikkihai (Squalus acanthias) unionin vesillä, paitsi liitteessä I A vahvistetut välttämistä koskevat ohjelmat.

w)

merienkeli (Squatina squatina) unionin vesillä.

a)

yksityiskohtaiset tiedot suunnitellusta tai suunnitelluista korvaavista aluksista, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 601/2004 3 artiklassa säädetyt tiedot;

b)

täydellinen selvitys syistä, joilla aluksen korvaaminen perustellaan, sekä asianmukaiset tätä tukevat todisteet tai lisätiedot.

a)

29 päivästä heinäkuuta28 päivään syyskuuta 2017 tai 18 päivästä marraskuuta 201718 päivään tammikuuta 2018 alueella, jota rajaavat

b)

29 päivästä syyskuuta29 päivään lokakuuta 2017 alueella, jota rajaavat

a)

kun kala katsotaan ihmisravinnoksi soveltumattomaksi muun syyn kuin koon vuoksi; tai

b)

kalastusmatkan viimeisellä osuudella, kun aluksella voi olla riittämättömästi tilaa kaikkien kyseisellä kalastusmatkalla saaliiksi saatujen tonnikalojen sijoittamiseksi.

a)

kirjattava takaisin päästettyjen yksilöiden lukumäärä ja tila (kuollut vai elävä);

b)

ilmoitettava a alakohdassa tarkoitetut tiedot sille jäsenvaltiolle, jonka kansalaisia he ovat. Jäsenvaltioiden on toimitettava edellisvuoden aikana keräämänsä tiedot komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

—

kissahai (Apristurus manis),

—

Etmopterus bigelowi (pikkuhailaji),

—

Etmopterus brachyurus (pikkuhailaji),

—

isovalohai (Etmopterus princeps),

—

pehmovalohai (Etmopterus pusillus),

—

rauskut (Rajidae),

—

samettipiikkihai (Scymnodon squamulosus),

—

Selachimorpha-ylälahkon syvänmerenhait,

—

piikkihai (Squalus acanthias).

a)

käytä tai huolla kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettua välinettä tai siihen liittyvää elektronista laitetta;

b)

pyydä parvia kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitetuilla välineillä.

a)

kalastusmatkan viimeisellä osuudella, jos aluksella ei ole riittävästi tilaa kaikkien kalojen sijoittamiseksi;

b)

kun kala on ihmisravinnoksi soveltumaton muun syyn kuin koon takia; tai

c)

pakastuslaitteiston vakavan toimintahäiriön sattuessa.

a)

haukkahai (Carcharhinus falciformis),

b)

valkopilkkahai (Carcharhinus longimanus).

a)

kynsirausku (Amblyraja radiata) ICES-alueilla IIa, IIIa ja VIId ja ICES-suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä;

b)

seuraavat saharauskulajit unionin vesillä:

c)

jättiläishai (Cetorhinus maximus) ja valkohai (Carcharodon carcharias) unionin vesillä;

d)

silorausku (Dipturus batis) -kompleksi (Dipturus cf. flossada ja Dipturus cf. intermedia) ICES-alueella IIa ja ICES-suuralueilla III, IV, VI, VII, VIII, IX ja X sijaitsevilla unionin vesillä;

e)

pitkälläsiimalla pyydetty harmaakoirahai (Galeorhinus galeus) ICES-alueella IIa sekä ICES-suuralueilla I, IV, V, VI, VII, VIII, XII ja XIV sijaitsevilla unionin vesillä;

f)

pehmovalohai (Etmopterus pusillus) ICES-alueella IIa ja ICES-suuralueilla I, IV, V, VI, VII, VIII, XII ja XIV sijaitsevilla unionin vesillä;

g)

leijahai (Dalatias licha), lattahai (Deania calcea), suomupistinhai (Centrophorus squamosus), isovalohai (Etmopterus princeps) ja ruskosusihai (Centroscymnus coelolepis) ICES-alueella IIa ja ICES-suuralueilla I, IV ja XIV sijaitsevilla unionin vesillä;

h)

sillihai (Lamna nasus) unionin vesillä;

i)

jättiläispaholaisrausku (Manta alfredi) unionin vesillä;

j)

paholaisrausku (Manta birostris) unionin vesillä;

k)

seuraavat Mobula-suvun rauskulajit unionin vesillä:

l)

okarausku (Raja clavata) ICES-alueella IIIa sijaitsevilla unionin vesillä;

m)

mustavatsarausku (Dipturus nidarosiensis) ICES-alueilla VIa, VIb, VIIa, VIIb, VIIc, VIIe, VIIf, VIIg, VIIh ja VIIk sijaitsevilla unionin vesillä;

n)

aaltorausku (Raja undulata) ICES-suuralueilla VI, IX ja X sijaitsevilla unionin vesillä ja pullonokkarausku (Rostroraja alba) ICES-suuralueilla VI, VII, VIII, IX ja X sijaitsevilla unionin vesillä;

o)

kitararauskut (Rhinobatidae) ICES-suuralueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X ja XII sijaitsevilla unionin vesillä;

p)

piikkihai (Squalus acanthias) unionin vesillä;

q)

merienkeli (Squatina squatina) unionin vesillä.