18.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/36

(1)

Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 17 ja 18 päivänä maaliskuuta 2016. Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Belgia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Eurooppa-neuvosto vahvisti suosituksen 18 ja 19 päivänä helmikuuta 2016, ja neuvosto antoi sen 8 päivänä maaliskuuta 2016 (3). Koska Belgia kuuluu maihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa tiiviisti yhteydessä toisiinsa, Belgian olisi varmistettava, että suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(2)

Belgiaa koskeva vuoden 2016 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2016. Siinä arvioitiin Belgian edistymistä neuvoston 14 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa, ja siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu. Komissio esitteli 8 päivänä maaliskuuta 2016 perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Belgian makrotaloudessa ei ole epätasapainoja. Heikentynyt ulkoinen suorituskyky yhdessä suuren julkisen velan kanssa saattaa aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Viimeaikainen kehitys viittaa kuitenkin kilpailukyvyn paranemiseen. Korjaavat toimenpiteet, kuten palkkamaltti ja eräiden sosiaaliturvamaksujen alentaminen, ovat hidastaneet työvoimakustannusten kasvua. Julkinen velka ei supistu, mutta lyhyen aikavälin riskit näyttävät olevan hallinnassa.

(3)

Belgia toimitti vuoden 2016 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2016 vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2016. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa tämän säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Vuoden 2016 vakausohjelma viittaa siihen, että vuosien 2015 ja 2016 poikkeuksellisen pakolaisvirran ja vuoden 2016 poikkeuksellisten turvatoimien vaikutus julkiseen talouteen on merkittävä. Vakausohjelmassa annetaan riittävä näyttö näiden julkisen talouden lisäkustannusten laajuudesta ja luonteesta. Hyväksyttävät lisämenot olivat komission mukaan pakolaisten osalta 0,03 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Vuonna 2016 lisävaikutuksen arvioidaan olevan pakolaisiin liittyvien menojen osalta 0,17 prosenttia suhteessa BKT:hen ja turvatoimien osalta 0,12 prosenttia suhteessa BKT:hen. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 3 kohdan säännöksissä otetaan huomioon tällaiset lisämenot, sillä pakolaisvirta samoin kuin vakava terroriuhka ovat poikkeuksellisia tapahtumia, joiden vaikutus Belgian julkiseen talouteen on merkittävä, eikä kestävyys vaarannu, jos tilapäinen poikkeaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta sallitaan. Vaadittua sopeutusta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vuodeksi 2015 on siksi pienennetty pakolaisiin liittyvien kustannusten huomioon ottamiseksi. Vuoden 2016 osalta tehdään keväällä 2017 Belgian viranomaisten toimittamien havaittujen tietojen perusteella lopullinen arviointi hyväksyttävine määrineen.

(6)

Belgiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Komissio antoi 18 päivänä toukokuuta 2016 SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, sillä Belgia ei edistynyt riittävästi velkasäännön noudattamisessa vuonna 2015. Analyysissa pääteltiin, että velkakriteerin olisi katsottava täyttyneen. Hallitus suunnittelee vuoden 2016 vakausohjelmassa rahoitusaseman asteittaista parantamista 2,6 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2015–0,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Tarkistettu julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema, odotetaan saavutettavan vuoteen 2018 mennessä. Uudelleenlaskettu rakenteellinen rahoitusasema (5) viittaa kuitenkin siihen, että vuonna 2018 rakenteellinen alijäämä olisi 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velan odotetaan olevan suurimmillaan 106,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja supistuvan 99,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joita suunniteltujen alijäämätavoitteiden tukeminen vuodesta 2017 eteenpäin edellyttää, ei kuitenkaan ole vielä riittävästi täsmennetty. Komission kevään 2016 talousennusteen mukaan on olemassa riski, että suositellusta sopeutuksesta poiketaan merkittävästi vuonna 2016 sekä vuosina 2016 ja 2017 yhdessä tarkasteltuina, jos politiikkaa ei muuteta. Jos arvioinnissa ei oteta huomioon poikkeuksellisen pakolaisvirran ja poikkeuksellisten turvatoimien vaikutusta talousarvioon, ennustettu poikkeama vuonna 2016 ei ole merkittävä. Ennusteen mukaan Belgia ei noudata väliaikaista velkasääntöä vuonna 2016 eikä siirtymäkauden päättymisen jälkeen myöskään velan supistamista koskevaa vertailuarvoa vuonna 2017. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2016 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Belgia ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Tämän vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen vuosina 2016 ja 2017.

(7)

Sen lisäksi, että julkinen velka on suuri, myös vientimenestys ja kilpailukyky ovat heikkoja. Ulkoinen suorituskyky on heikentynyt vuodesta 2000 alkaen, kuten maailmanmarkkinaosuuksien kutistuminen osoittaa, ja tilannetta on entisestään pahentanut viennin suuntautuminen pääasiassa vähemmän dynaamisille markkinoille. Vaikka markkinaosuuksien kutistuva suuntaus on viime vuosina onnistuttu pysäyttämään, kertyneet menetykset ovat huomattavat. Maan vientikykyä heikentää myös erikoistuminen markkinasegmentteihin, jotka ovat voimakkaammin alttiina hintakilpailulle. Tätä on erityisen vaikea sovittaa yhteen maan korkeiden työvoimakustannusten kanssa. Yksikkötyökustannukset ovat viime aikoihin asti nousseet nopeasti tuottavuuden alhaisen kasvun ja erityisesti palkkojen nopean nousun seurauksena. Viimeksi mainittu johtuu tietyistä palkanmuodostusjärjestelmän ominaisuuksista. Yhtäältä reaalipalkkojen kasvumarginaalit on asetettu toistuvasti liian korkealle. Toisaalta taas inflaatio on toistuvasti ylittänyt sekä odotukset että naapurimaiden inflaation. Belgian ja sen naapurimaiden pohjainflaation rakenteelliset erot johtuvat lähinnä palvelujen hintojen voimakkaammasta kasvusta ja siitä, että vähittäismarkkinat eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä inflaatio on johtanut palkankorotuksiin, koska automaattinen palkkojen indeksointi on maassa yleinen käytäntö. Yhdessä nämä tekijät ovat murentaneet pitkälle koordinoidun palkanmuodostusjärjestelmän tehokkuuden. Pysäyttääkseen kilpailukyvyn heikkenemisen ja sen kielteisen vaikutuksen vientimenestykseen ja työllisyyteen Belgian viranomaiset ovat viime vuosina pyrkineet muuttamaan palkanmuodostusjärjestelmää. Ne ovat määränneet palkkamalttia koskevia toimenpiteitä, kuten reaalipalkkojen korotusten rajoituksia ja palkkojen indeksointijärjestelmien keskeyttämisen. Lisäksi ollaan säätämässä sosiaaliturvamaksujen alentamisesta. Korjaustoimien pysyvyyden varmistamiseksi palkanmuodostusjärjestelmän rakennetta on kuitenkin uudistettava neuvoston viime vuosina esittämien suositusten mukaisesti. Hallitus aikoo tarkistaa työllisyyden edistämistä ja kilpailukyvyn turvaamista koskevaa vuoden 1996 lakia, jossa vahvistettujen perusteiden mukaisesti työmarkkinaosapuolet määrittävät palkkanormin kahden vuoden välein. Edistyminen on kuitenkin ollut toistaiseksi vähäistä. Jos palkat sidottaisiin tiukemmin tuottavuuteen, viimeaikainen edistyminen saataisiin paremmin vakiinnutettua ja voitaisiin välttää aiempien ongelmien uusiutuminen.

(8)

Työmarkkinoiden toimivuus on kokonaisuutena jonkin verran parantunut. Työnteon kannustimet ovat vahvistuneet, kun verokiilaa on kavennettu ja työttömyysetuusjärjestelmää muutettu. Eri väestöryhmien huomattavat työllisyyserot johtavat kuitenkin edelleen työvoiman krooniseen alikäyttöön erityisesti matalan osaamistason työntekijöiden, nuorten ja ikääntyneiden sekä maahanmuuttajataustaisten keskuudessa. Lisäksi työmarkkinoille tuloon tai palaamiseen liittyvä marginaaliveroaste johtaa kotitalouksien toisen tulonsaajan ja tietynlaisten kotitalouksien, kuten yksin asuvien ja yksinhuoltajien, osalta työelämään osallistumattomuuteen ja matalapalkkaloukkuun. Sen vuoksi on tärkeää jatkokehittää ja toteuttaa politiikkatoimia, joiden tavoitteena on kannustaa siirtymistä työelämän ulkopuolelta tai työttömyydestä työllisyyteen. Sosioekonomiseen taustaan liittyvä epätasa-arvo koulutuksessa kuuluu EU:n suurimpiin, ja heikot oppimistulokset ovat osasyy maahanmuuttajataustaisten työsuorituksen riittämättömyyteen työmarkkinoilla. Parhaillaan toteutettavien koulutusuudistusten tarkoituksena on erityisesti puuttua varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen sekä parantaa varhaiskasvatuksen tarjontaa. Asianomaiset viranomaiset pyrkivät parantamaan ammattikoulutusjärjestelmän laatua ja merkityksellisyyttä työmarkkinoiden kannalta. Nämä uudistukset voisivat sujuvoittaa siirtymistä kohti osaamiskeskeistä ja yhä enemmän palveluihin perustuvaa taloutta ja helpottaa osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä tietyillä ammattialoilla pitkään jatkunutta työvoimapulaa. Myös ikääntyneiden työntekijöiden erittäin alhainen osallistuminen työmarkkinoille ja työllisyysaste edellyttävät politiikkatoimia, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä ja tuetaan ikääntyneiden työntekijöiden kysyntää työmarkkinoilla. Lisäksi voisi olla hyvä toteuttaa verotoimenpiteitä, joilla helpotettaisiin työn vastaanottamista.

(9)

Ulkoista kilpailukykyä on edelleen huomattavasti varaa parantaa myös muiden kuin kustannustekijöiden osalta. Nykyisen hyvinvointitason turvaamiseksi ja parantamiseksi on pantava enemmän painoa tuottavuuden lisäämiseen ja osaamispääomaan tehtäviin investointeihin. Se edellyttää jatkuvaa pyrkimistä arvoketjussa ylempänä oleviin tuotteisiin ja niihin liittyviin palveluihin vahvistamalla innovointimenestystä ja T&K-tulosten hyödyntämistä. Vaikka Belgian julkinen tutkimusjärjestelmä on laadukas, maassa on suhteellisen vähän nopeasti kasvavia yrityksiä innovatiivisilla sektoreilla. Lisäksi yritysilmastoa haittaavat hallinnollinen rasitus ja sääntelytaakka, jotka vaikeuttavat yritysten perustamista ja laajentamista. Osakkeenomistusta koskevat vaatimukset ja äänioikeutta, oikeudellista muotoa ja monialaisuutta koskevat rajoitukset häiritsevät yrityspalvelujen markkinadynamiikkaa. Vähittäissektorilla vastaavia ongelmia aiheuttavat operatiiviset ja vähittäiskauppiaiden sijoittautumista koskevat rajoitukset. Myös oikeusjärjestelmän tehokkuudessa on puutteita, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan vähäiseen käyttöön. Yhdessä nämä tekijät muodostavat merkittäviä esteitä yksityisille investoinneille. Myös huonolaatuinen infrastruktuuri ja pitkään olemassa olleet pullonkaulat heikentävät tuottavuuden kasvua ja investointeja. Kiireellisimmät investointitarpeet liittyvät liikenneverkkoon. Maantieteellisen sijaintinsa ja maassa toimivien kansainvälisten järjestöjen ansiosta Belgia on onnistunut houkuttelemaan monia jakelu- ja logistiikkakeskuksia ja yritysten kansainvälisiä pääkonttoreita. Lisääntyvät ruuhkat kuitenkin vähentävät maan houkuttelevuutta ulkomaisten sijoittajien kannalta, minkä lisäksi ne aiheuttavat suuria taloudellisia ja ympäristökustannuksia. Belgian odotetaan jäävän jälkeen vuodeksi 2020 asetetusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteesta, ja maassa on vakavia ilmansaasteongelmia. Koska taloudellinen toiminta on keskittynyt voimakkaasti pääkaupungin ja satamien ympäristöön, kiireellisimpiä haasteita ovat maantie- ja rautatieliikenteen perusinfrastruktuurin parantaminen ja yhteyksien luominen tärkeimpien talouskeskusten välille. Samalla on tärkeää pyrkiä vähentämään liikenneruuhkia parantamalla julkisia liikennepalveluja, kehittämällä liikenteen ohjausta ja poistamalla markkinavääristymät ja kielteiset verokannustimet, kuten työsuhdeautojen etuuskohtelu.

(10)

Toinen haaste on kotimaisen energiantuotannon riittävyys ja toimitusvarmuus yleensä. Useiden ydinvoimaloiden suunnittelemattomat käyttökeskeytykset ovat herättäneet huolta tavasta tasapainottaa sähkön kysyntää ja tarjontaa, eikä ydinvoimasta luopumista koskevan aikataulun toistuva lykkääminen kannusta tekemään pitkän aikavälin investointipäätöksiä. Tämä näkyy energian tuonnin kasvuna ja energian toimitusvarmuuden lisääntyvänä heikkenemisenä. Vaikka lyhyen aikavälin toimitusriskit ovat vähentyneet, pitkän aikavälin investointitarpeet ovat edelleen huomattavat. Sen lisäksi, että kotimaista tuotantokapasiteettia ja siirtoyhteyksiä on lisättävä huomattavasti, tarvitaan älykkäitä energiaverkkoja kysyntäpuolen hallinnan kehittämiseksi. Koska suurten hankkeiden toimitusaika on energiasektorilla huomattavan pitkä ja korvaavan kapasiteetin tarve tulevan vuosikymmenen aikana suuri, energian tuotantokapasiteetin lisääminen edellyttää nopeaa toimintaa etenkin tarvittavan säädöskehyksen laatimiseksi.

(11)

Belgia on edistynyt jonkin verran verojärjestelmän uudistamisessa erityisesti siirtämällä painopistettä työn verotuksesta muihin veropohjiin, mikä asteittain kaventaa työn verokiilaa. Ansiotuloverotuksen ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen keventäminen edistävät osaltaan työn verotuksen ja muiden veropohjien välisen eron kaventamista. Verojärjestelmä on kuitenkin edelleen monimutkainen ja veropohjia murentavat erilaiset vapautukset, vähennykset ja alennetut verokannat. Osa niistä aiheuttaa tulonmenetyksiä, talouden vääristymistä ja suurta hallinnollista rasitusta. Lisäksi verotuksen painopisteen siirtäminen ei vaikuta neutraalilta talousarvion kannalta. Verojärjestelmän rakennetta olisi vielä selvästi varaa parantaa laajentamalla edelleen veropohjia, jolloin voitaisiin sekä alentaa lakisääteisiä veroasteita että karsia vääristymiä. Verotusta olisi myös mahdollista kehittää huomattavasti ympäristöystävällisempään suuntaan esimerkiksi vähentämällä työsuhdeautojen ja polttoainekorttien suotuisaa verokohtelua, joka lisää saastumista, liikenneruuhkia ja kasvihuonekaasupäästöjä.

(12)

Belgia on viime vuosina edistynyt merkittävästi eläkejärjestelmänsä uudistamisessa. Eläkeiän nostamisesta, varhaiseläkkeen ehdoista ja leskeneläkkeen vähimmäisiästä 10 päivänä elokuuta 2015 annetulla lailla vahvistetaan tavallisten eläkkeiden vähimmäisikää ja uran pituutta koskevat uudet kriteerit. Viimeaikaisten uudistusten jälkeenkin eläkemenojen ennustettu kasvu suhteessa BKT:hen on edelleen merkittävä. Aiemmin suositeltu eläkeiän automaattinen kytkentä elinajanodotteeseen vähentäisi keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyysriskejä. Hallitus on myös ilmoittanut aikovansa ottaa käyttöön pisteisiin perustuvan eläkejärjestelmän, jonka ansiosta voitaisiin soveltaa automaattisia mukautusmekanismeja väestönkehityksen suuntausten perusteella. Näitä kysymyksiä seurataan myös jatkossa tiiviisti eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(13)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Belgian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2016 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Belgialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Belgian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(14)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

1.

sopeuttaa julkista taloutta vuosittain kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vähintään 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja vuonna 2017; käyttää satunnaistuloja nopeuttaakseen julkisen talouden velkasuhteen pienentämistä; sopii täytäntöönpanokelpoisesta julkisen talouden tavoitteiden jakamisesta kaikkien hallintotasojen kesken; yksinkertaistaa verojärjestelmää ja poistaa vääristävät verotuet;

2.

toteuttaa työllisyyden edistämistä ja kilpailukyvyn turvaamista koskevan vuoden 1996 lain suunnitellun tarkistuksen työmarkkinaosapuolia kuullen; varmistaa, että palkat voivat kehittyä tuottavuuden mukaisesti; varmistaa työmarkkinoiden aktivointitoimien tuloksellisuuden; jatkaa yleissivistävän ja ammattikoulutuksen uudistamista ja myöntää koulutustukea vähäosaisille ryhmille, erityisesti maahanmuuttajataustaiselle väestölle;

3.

kehittää innovointikapasiteettia erityisesti edistämällä investointeja osaamispääomaan; lisää kilpailua yrityspalvelusektorilla ja vähittäissektorilla poistamalla tarpeettomat operatiiviset ja sijoittautumista koskevat rajoitukset; puuttuu liikenneinfrastruktuurin ja energian tuotantokapasiteetin investointivajeisiin.