18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/73

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto esitti 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Luxemburgin vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Luxemburgin vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) mukaisesti lausuntonsa Luxemburgin alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o1176/2011 (5) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Luxemburgin ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Luxemburgia koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Luxemburgin edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Luxemburg toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Luxemburgiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota. Hallitus esittää vuoden 2015 vakausohjelmassaan, että julkisen sektorin ylijäämää supistetaan vuoden 2014 0,6 prosentista suhteessa BKT:hen 0,1 prosenttiin vuonna 2015. Sen jälkeen ylijäämää on tarkoitus kasvattaa siten, että se on 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Hallitus aikoo pysyä koko ohjelmakauden ajan keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on 0,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen. Hallitus aikoo vakausohjelman mukaan pitää julkisen talouden velan selvästi alle perussopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velan odotetaan pysyvän noin 24 prosentissa suhteessa BKT:hen koko ohjelmakauden ajan, enimmillään hieman yli 24 prosentissa vuonna 2016 ja alle 24 prosentissa viimeistään vuonna 2019. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuonna 2015 suotuisa ja tämän jälkeen uskottava. Vuodesta 2016 alkaen julkisen talouden toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyy kuitenkin riskejä. Komission kevään 2015 talousennusteessa odotetaan rakenteellisen rahoitusaseman pysyvän keskipitkän aikavälin tavoitteessa vuosina 2015 ja 2016. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Luxemburgin odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Luxemburgin julkinen talous on vahvistunut merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen hyväksymisen ja finanssipoliittisen neuvoston perustamisen myötä. Merkittäviin heikkouksiin olisi kuitenkin puututtava julkaisemalla vuoden aikana säännöllisesti julkisen talouden tilastoja, mikä on keskeinen osa julkisen talouden kehityksen reaaliaikaista seurantaa.

(9)

Verkkokauppaa koskevan sääntelyn muuttumisesta johtuva odotettu kulutusverojen väheneminen osoittaa, miten haavoittuvia ainakin osa verotuloista on. Jotta verotulot olisivat paremmin ennakoitavissa, veropohjaa voidaan laajentaa edelleen ja verotusta yhdenmukaistaa erityisesti tarkastelemalla kiinteistöomaisuuden edelleen alhaista verotusta ja käyttämällä enemmän vaihtoehtoisia lähteitä, esimerkiksi ympäristöverotusta. Valmistelutyö kattavaa (vuonna 2017 voimaan tulevaa) verouudistusta varten on alkanut.

(10)

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä uhkaavat eläkemenojen kasvu – huolimatta hiljattain toteutetusta järjestelmän uudistuksesta – ja pitkäaikaishoitoon liittyvät menot. Pitkäaikaishoitoa koskevan vakuutuksen odotetaan olevan alijäämäinen vuonna 2015 (6) ja sen varantojen vähenevän asteittain siten, että jo vuonna 2017 alitetaan lakisääteinen vähimmäisosuus, joka on 10 prosenttia menoista. Vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttiin joitakin toimenpiteitä, jotka saattavat aiheuttaa säästöjä (7). Pitkäaikaishoitoa koskevalla vakuutuksella taataan pitkäaikaishoitoa tarvitseville henkilöille riittävä palvelutaso ja vastaava rahoitus, mutta sen suunniteltua uudistusta ei ole kuitenkaan vielä saatettu lainsäädännöksi. Vuonna 2012 toteutettu eläkejärjestelmän uudistus ei ollut tarpeeksi kunnianhimoinen, koska sillä puututtiin vain osittain suureen eroon lakisääteisen ja tosiasiallisen eläkeiän välillä. Varhaiseläkemahdollisuuksia on edelleen useita. Ikääntyneitä työntekijöitä on työmarkkinoilla hyvin vähän verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Eläkeuudistukseen liittyvä lainsäädäntöesitys, jolla muutetaan työlakia (eläkeikäsopimusta), on valmis. Siihen sisältyy toimenpidepaketti, jolla pyritään pitämään ikääntyneet työntekijät työmarkkinoilla.

(11)

Luxemburgin taloudelle on tyypillistä, että työn tuottavuus vaihtelee paljon talouden eri sektoreilla. Rahoitussektorin tuottavuus on kaksinkertainen muihin sektoreihin nähden. Tämä osoittaa, että sektorikohtaisten reaalipalkkojen suurempi vaihtelu työn tuottavuuden mukaan voisi tukea työvoiman uudelleenkohdentamista uusille, kilpailukykyisille aloille tai aloille, jotka kärsivät kustannuskilpailukyvyn menetyksestä. Tarpeellisilla sektorikohtaisilla palkkamukautuksilla on edelleen pitkän aikavälin esteitä.

(12)

Vaikka työmarkkinat toimivat yleisesti hyvin ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on suuri, ikääntyneiden työntekijöiden, naisten ja heikosti koulutettujen nuorten työllisyysaste on suhteellisen alhainen. Tuloksellisella aktivointipolitiikalla on edelleen institutionaalisia esteitä. Julkisia työvoimapalveluja olisi uudistettava edistämällä henkilökohtaisen ohjauksen antamista työnhakijoille. Hallitus aikoo saada tämän uudistuksen valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Vielä ei ole myöskään hyväksytty ammattikoulutusjärjestelmän uudistusluonnosta tai ylemmän perusasteen ja keskiasteen uudistusta, joilla parannettaisiin erityisesti sosioekonomiselta taustaltaan muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden koulutustuloksia. Äitiys- ja koulutuslisiä koskevat ilmoitetut toimenpiteet ja isyyslomaa koskeva suunnitteilla oleva uudistus voivat osaltaan parantaa naisten osallistumista työmarkkinoille. Kotitalouden toisen tulonsaajan työntekoa estävät kannustinloukot johtuvat yhteisverotusjärjestelmästä ja sosiaalietuusjärjestelmän rakenteesta. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden suuresta osuudesta huolimatta koulutustulokset eivät ole tyydyttäviä, ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja heikosti koulutettujen nuorten tilanteen helpottaminen on edelleen vaikeaa. Institutionaalisiin tekijöihin ja sosiaalietuusjärjestelmään liittyvät työmarkkinoiden tarjonnan haasteet jatkuvat ja aiheuttavat työmarkkinoille ongelmia.

(13)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Luxemburgin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Luxemburgille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Luxemburgin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(14)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (8), että Luxemburg noudattaa vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(15)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (9). Koska Luxemburgin rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

laajentaa erityisesti kulutus-, kiinteistö- ja ympäristöverotuksen veropohjaa;

2.

kaventaa eroa lakisääteisen ja tosiasiallisen eläkeiän välillä rajoittamalla varhaiseläkkeitä ja kytkemällä lakisääteisen eläkeiän elinajanodotteeseen;

3.

uudistaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti palkanmuodostusjärjestelmää varmistaakseen, että palkat kehittyvät tuottavuuden mukaan erityisesti sektoritasolla.