18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/61

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto esitti 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Italian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Italian vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Italian alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Italia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Italiaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Italian edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Italian makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja, jotka edellyttävät määrätietoisia politiikkatoimia ja erityisseurantaa. Erityisesti on tärkeää puuttua työn jatkuvasti alhaisen tuottavuuden ja heikon kilpailukyvyn perimmäiseen syyhyn ja saattaa valtionvelka lasku-uralle. On erityisen tärkeää toteuttaa toimia, joilla voidaan pienentää Italian talouteen kohdistuvien haittavaikutusten riskiä, ja kun otetaan huomioon sen talouden suuruusluokka, myös talous- ja rahaliittoon laajemmin kohdistuvien haittavaikutusten riskiä.

(7)

Italia toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Italiaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä vuosina 2013–2015. Komissio antoi 27 päivänä helmikuuta 2015 SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, sillä Italian edistymisen ei odotettu riittävän velkasäännön noudattamiseen vuosina 2014–2015. Analyysin päätelmä oli, että velkakriteerin oli katsottava tuolloin täyttyneen.

(9)

Italian perustuslakituomioistuin antoi 30 päivänä huhtikuuta 2015 eli kevään talousennusteen koontipäivän jälkeen tuomion, jonka mukaan oli perustuslain vastaista jättää suurten eläkkeiden indeksikorotus väliaikaisesti tekemättä vuosina 2012–2013. Hallitus hyväksyi 18 päivänä toukokuuta 2015 säädöksen tämän tuomion huomioon ottamiseksi ja vahvisti vakausohjelman julkista taloutta koskevat tavoitteet. Näiden tietojen pohjalta helmikuussa SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla annetun kertomuksen päätelmiä voidaan tässä vaiheessa edelleen pitää pitkälti paikkansapitävinä. Tuomion vaikutus julkiseen talouteen riippuu siitä, miten hallitus panee sen täytäntöön. Tätä on vielä selkiytettävä. Uusien tietojen vuoksi saattaa olla tarpeen laatia myöhemmin kertomus SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla. Koska tämä uusi tieto ei ole ollut saatavilla eikä sitä ole vielä selkiytetty, helmikuussa annetun kertomuksen päätelmiä voidaan tässä vaiheessa edelleen pitää pitkälti paikkansapitävinä.

(10)

Italia pyysi vuoden 2015 vakausohjelmassaan mahdollisuutta poiketa vuonna 2016 väliaikaisesti keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen toteuttaakseen suuria rakenneuudistuksia, joilla on myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Uudistusten yksityiskohdat on vahvistettu Italian vuoden 2015 kansallisessa uudistusohjelmassa. Uudistettavat alat, joilla on ohjelman mukaan vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen, ovat i) julkishallinto ja sen yksinkertaistaminen, ii) tuote- ja palvelumarkkinat, iii) työmarkkinat, iv) yksityisoikeus, v) koulutus, vi) verotuksen painopisteen siirtäminen ja vii) menojen uudelleenarviointi rahoitustoimenpiteenä. Viranomaiset ovat arvioineet, että uudistusten vaikutus kokonaistuotantoon on 1,8 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2020. Arvio vaikuttaa uskottavalta. Mikäli uudistukset toteutetaan täysimääräisesti ja ajoissa, niillä on myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen. Jos hallitus toteuttaa vuonna 2015 tarvittavat toimet, jotta se voi kompensoida asianmukaisesti edellä mainitun Italian perustuslakituomioistuimen tuomion pysyvän vaikutuksen varmistaakseen, että i) Italiaan sovelletaan edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota; ii) asianmukainen varmuusmarginaali suhteessa SEUT:ssa määriteltyyn viitearvoon säilytetään ja iii) keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan vakausohjelman nelivuotiskaudella, Italian voidaan katsoa olevan oikeutettu pyydettyyn väliaikaiseen poikkeamaan vuonna 2016 edellyttäen, että sovitut uudistukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Tätä valvotaan osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa.

(11)

Vuoden 2015 vakausohjelman mukaan julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja edelleen niin, että se on 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Vuoden 2015 vakausohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa viimeistään vuonna 2017 keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema. Uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman (6) perusteella odotetaan, että Italia kuitenkin saavuttaa tavoitteen vasta vuonna 2018. Keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen viimeistään vuonna 2017 vaikuttaa todennäköiseltä, kun otetaan huomioon rakenneuudistuslausekkeen hakeminen sekä vuoden 2015 vakausohjelmaan sisältyvät sitoumukset.

(12)

Julkisen talouden velan ennustetaan olevan suurimmillaan, 132,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, vuonna 2015, ja supistuvan sen jälkeen vähitellen niin, että se on 120,0 prosenttia vuonna 2019. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Hallitus ei ole vielä tarkentanut suunniteltuja menoleikkauksia, joiden avulla se voi välttää säädetyn arvonlisäveron korotuksen täytäntöönpanon vuonna 2016.

(13)

Italian olisi vuonna 2015 parannettava rakenteellista rahoitusasemaansa 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella suunniteltu rakennesopeutus (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015) kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion mukaisten Italian velvoitteiden mukainen. Italian olisi parannettava rakenteellista rahoitusasemaansa vuonna 2016 vähintään 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun otetaan huomioon rakenneuudistuslausekkeeseen perustuva sallittu poikkeama. Komission ennusteen mukaan se kuitenkin heikkenee 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen olettaen, että politiikka säilyy ennallaan, ja tämän seurauksena syntyy riski, että tavoitteesta poiketaan. Sen vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Italia ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(14)

Huolimatta Italian odotetuista velan vähentämistoimista, jotka ovat sille keskeinen haaste, Italian viranomaisten esittämän kunnianhimoisen yksityistämisohjelman toteuttamisessa on ollut viiveitä vuonna 2014. Tämän vuoksi yksityistämistulot olivat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, eli alle tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia vuodessa.

(15)

Italia kevensi viime vuonna merkittävästi työhön kohdistuvaa verorasitusta, mutta se on kuitenkin edelleen suuri. Verotukia on edelleen liikaa ja ne ovat liian suuria. Tämä koskee erityisesti alennettuja alv-kantoja. Kiinteistörekisterijärjestelmän uudistamisen yhteydessä on erityisen tarpeellista tarkistaa kiinteistörekisteriin merkityt vanhentuneet arvot, mutta tämän suhteen on edistytty hitaasti. Myöskään ympäristöverotusta ei ole tarkistettu eikä ympäristön kannalta haitallisia tukia poistettu. Italia on perustanut ympäristöverotusta käsittelevän komitean. Nämä eri toimet kuuluvat verouudistuksen valtuutuslain piiriin, mutta sen täytäntöönpano on viivästynyt, koska tätä koskevia säädöksiä ei ole annettu. Vaikka Italian verojärjestelmän tehostamiseksi on toteutettu joitakin toimia, sitä heikentää myös jatkuvasti heikko verolainsäädännön noudattaminen, mikä käy kalliiksi, sekä veronkierron yleisyys (hallituksen arvion mukaan 91 miljardia vuodessa eli 5,6 % suhteessa BKT:hen). Hallitus on ehdottanut veroilmoitusten oikeellisuuden varmistamiseksi toimia, jotka on nyt toteutettava täysimääräisesti.

(16)

Vain vähän edistystä on saatu aikaan julkisten menojen tehokkuuden ja laadun parantamiseksi pysyvästi kaikilla hallintotasoilla. Säädettyjä julkisen talouden säästöjä, alue- ja paikallistasot mukaan luettuina, on toteutettu vähemmän kuin vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelman mukaan oli tarkoitus. Se, ettei menojen uudelleenarviointi kuulu vielä erottamattomana osana talousarviomenettelyyn, haittaa sen pitkän aikavälin kokonaistehokkuutta. EU:n varojen hallinnoinnissa on edelleen vakavia heikkouksia erityisesti eteläisillä alueilla. Satamia ja logistiikkaa koskevaa kansallista strategista suunnitelmaa valmistellaan, mutta satamien hallinnon ja sisämaahan johtavien yhteyksien nykyaikaistamiseksi on toteutettu vain osittaisia toimia.

(17)

Italian julkishallinnossa on edelleen tyypillisesti merkittäviä tehottomuuksia, jotka vaikuttavat kielteisesti liiketoimintaympäristöön ja maan valmiuksiin toteuttaa uudistuksia tuloksellisesti. Toimia julkishallinnon institutionaalisen kehyksen ja yleisen laadun parantamiseksi on toteutettu, ja ne jatkuvat edelleen. Perustuslain kunnianhimoinen uudistus, jonka tarkoituksena on erityisesti selkiyttää vastuunjakoa hallinnon eri tasojen välillä, saataneen aikaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Julkishallinnon kattava uudistus, jolla puututaan muun muassa henkilöstön vaihtuvuuteen, liikkuvuuteen ja palkkoihin, on kesken. Vaikka Italiassa on toteutettu useita toimia läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen vahvistamiseksi, vanhentumisaikoja koskevien lakisääteisten rajoitusten tarkistusta – jota myös muut kansainväliset organisaatiot pitävät Italian korruptiontorjunnan perustana – ei ole vielä tehty. Viime vuosina on toteutettu tärkeitä toimia oikeuden saatavuuden parantamiseksi tarkistamalla tuomioistuinten maantieteellistä jakautumista ja perustamalla erityistuomioistuimia. Samalla on pyritty vähentämään oikeuslaitoksen kysyntää edistämällä tuomioistuinten ulkopuolista riitojenratkaisua. Oikeuskäsittelyjen pituus on edelleen merkittävä ongelma, eikä toteutetuilla uudistuksilla ole vielä saatu aikaan tuloksia.

(18)

Järjestämättömien luottojen osuus Italian pankkisektorilla on kasvanut nopeasti vuoden 2008 jälkeen pääasiassa pankkien yritysvastuiden vuoksi. Arvoltaan alentuneiden omaisuuserien selvitysvauhti on ollut liian hidas, ja näitä eriä on edelleen poistettu taseista vain rajallisesti. Tämä johtuu osittain Italian yksityisten ongelmavelkojen markkinoiden kehittymättömyydestä. Viimeaikaisella lainsäädännöllä on puututtu suurimpien osuuspankkien (banche popolari) hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiin, kun taas säätiöiden ja Italian viranomaisten välillä päästiin huhtikuussa 2015 sopimukseen, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää säätiöiden vaikutusvaltaa pankkien hallinnossa. Pienet osuuspankit (banche di credito cooperativo) valmistelevat ei-sitovaa hallintouudistusta, joka pannaan myöhemmin täytäntöön lailla. Italian pankkisektoria on vahvistettava ja sen rakenteita on uudistettava edelleen, jotta rahoituksenvälitys tehostuu ja talouden elpymistä voidaan tukea.

(19)

Joulukuussa 2014 hyväksyttiin työlaki, joka on laaja valtuutuslaki työmarkkinoiden uudistamista varten ja jatkaa aiempien uudistusten linjaa. Siinä säädetään erityisesti työsuhdeturvalainsäädännön muutoksista, työttömyysetuusjärjestelmästä, aktiivisen ja passiivisen työmarkkinapolitiikan hallinnasta ja toiminnasta sekä perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta. Lain tuloksellinen täytäntöönpano riippuu ensisijaisesti välttämättömien täytäntöönpanosäädösten hyväksymisestä. Nämä säädökset koskevat palkkatäydennysjärjestelmän käyttöä, sopimusjärjestelyjen uudelleentarkastelua, työ- ja perhe-elämän yhdistämistä ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden lujittamista. ”Toisen tason” palkkaneuvottelut, joiden avulla voitaisiin kytkeä palkat tuottavuuteen ja kannustaa innovatiivisiin yrityskohtaisiin ratkaisuihin, koskevat edelleen vain pientä osaa yrityksistä. Tammikuussa 2014 tehty sopimus ammattiliittojen edustavuuden mittaamismenetelmistä valmistusteollisuudessa voisi auttaa näissä toisen tason neuvotteluissa, mutta se ei ole vielä käytössä. Vaikka naiset osallistuvat työmarkkinoille entistä enemmän, naisten työvoimaosuus on yksi unionin pienimpiä. Lisäksi nuorisotyöttömyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä lähes 43 prosenttia, ja sellaisten 15–24-vuotiaiden nuorten osuus, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä, on unionin suurin. Tämä johtuu osittain koulutusjärjestelmästä, jonka tuottamat tulokset ovat alle EU:n keskiarvon, ja suhteellisen suuresta koulunkäynnin keskeyttämisasteesta. Vain 54,6 prosenttia niistä 15–34-vuotiaista, jotka valmistuivat korkeakoulutuksen ensimmäisestä ja toisesta vaiheesta, työllistyivät seuraavien kolmen vuoden aikana, verrattuna EU:n keskiarvoon, joka on 78,6 prosenttia. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymisvauhti on Italiassa ollut yksi unionin nopeimmista, millä on ollut vaikutusta erityisesti lapsiin. Sosiaaliturvajärjestelmät ovat haasteen edessä edelleen hajanaisia ja tehottomia ja niistä aiheutuva kustannustehottomuus on merkittävää.

(20)

Useat kilpailurajoitukset haittaavat edelleen tuote- ja palvelumarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Parlamentti käsittelee parhaillaan lakia, jolla puututaan esteisiin useilla aloilla. Merkittäviä esteittä on edelleen eräillä lainsäädännön piiriin kuuluvilla aloilla (oikeudelliset palvelut ja apteekit) sekä muilla aloilla, joita ovat esimerkiksi paikalliset julkiset palvelut, lentoasemat ja satamat, pankkisektori ja terveydenhuolto. Julkisissa hankinnoissa on edelleen merkittäviä heikkouksia, vaikka keskitettyä hankintaa käytetäänkin aiempaa laajemmin. Paikallisissa julkisissa palveluissa, joissa on selkeitä viitteitä tehottomuudesta, ei edelleenkään ole kilpailua, ja tällä on kielteistä vaikutusta myös julkisiin varoihin. Avoimia tarjouskilpailumenettelyjä käytetään pieneen osaan hankintasopimuksia, mutta selvästi suurin osa sopimuksista tehdään sidosyksikköhankintoina tai vastaavin menettelyin.

(21)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Italian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Italialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Italian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(22)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(23)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(24)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Italian rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vähintään 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 0,1 prosenttia vuonna 2016 toteuttamalla tarvittavia rakenteellisia toimenpiteitä sekä vuonna 2015 että vuonna 2016 siten, että suurten rakenneuudistusten täytäntöönpanossa sallittu poikkeama otetaan huomioon; varmistaa, että menojen uudelleenarviointi kuuluu erottamattomana osana talousarviomenettelyyn; toteuttaa yksityistämisohjelman nopeasti ja täysimääräisesti ja käyttää satunnaisia tuloja edistyäkseen edelleen julkisen talouden velkasuhteen saamisessa asianmukaiselle lasku-uralle; panee viimeistään syyskuussa 2015 täytäntöön verouudistuksen valtuutuslain, erityisesti verotukien ja kiinteistörekisterin arvojen tarkastelun ja toimenpiteet verosäännösten noudattamisen parantamiseksi;

2.

hyväksyy satamia ja logistiikkaa koskevan kansallisen strategisen suunnitelman erityisesti edistääkseen intermodaalikuljetuksia parempien yhteyksien avulla; varmistaa, että alueellisen koheesion virasto pääsee toimimaan täysimääräisesti, jotta EU:n varojen hallinnointi paranee merkittävästi;

3.

hyväksyy ja panee täytäntöön käsiteltävinä olevat lait, joilla on tarkoitus parantaa institutionaalista kehystä ja nykyaikaistaa julkishallintoa; tarkistaa vanhentumisaikoja koskevat lakisääteiset rajoitukset viimeistään vuoden 2015 puolivälissä; varmistaa, että toiminnan tehostamiseksi yksityisoikeuden alalla toteutetut uudistukset auttavat vähentämään oikeudenkäyntien kestoa;

4.

ottaa vuoden 2015 loppuun mennessä käyttöön sitovia toimenpiteitä, joilla puututaan jäljellä oleviin pankkien hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän heikkouksiin, panee täytäntöön säätiöitä koskevan sovitun uudistuksen, ja toteuttaa toimia, joilla nopeutetaan järjestämättömien lainojen laajamittaista vähentämistä;

5.

hyväksyy säädökset, jotka koskevat palkkatäydennysjärjestelmien suunnittelua ja käyttöä, sopimusjärjestelyjen uudelleentarkastelua, työ- ja perhe-elämän yhdistämistä ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden lujittamista; edistää työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti tehokkaan kehyksen ”toisen tason” palkkasopimusneuvotteluille; hyväksyy ja toteuttaa suunnitellun koulu-uudistuksen ja laajentaa korkea-asteen ammatillista koulutusta osana nuorisotyöttömyyden torjuntaa;

6.

toteuttaa vuosia 2015–2017 koskevan yksinkertaistamissuunnitelman hallinto- ja sääntelytaakan helpottamiseksi; hyväksyy kilpailua edistäviä toimenpiteitä kaikilla aloilla, jotka kuuluvat kilpailulain piiriin, ja toteuttaa määrätietoisia toimia jäljellä olevien esteiden poistamiseksi; varmistaa, että paikallisten julkisten palvelujen sopimukset, jotka eivät täytä sidosyksikköhankintoja koskevia vaatimuksia, korjataan vuoden 2015 loppuun mennessä.