24.4.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 375/2014,

annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014,

Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 214 artiklan 5 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Solidaarisuus on yksi unionin perusarvoista, ja on mahdollista kehittää keinoja, joilla unionin kansalaiset voivat ilmaista solidaarisuuttaan sellaisia kolmansien maiden ihmisiä kohtaan, jotka ovat alttiina ihmisten aiheuttamille kriiseille tai luonnonkatastrofeille tai ovat joutuneet kärsimään niistä. Lisäksi unioni kokonaisuudessaan on suurin humanitaarisen avun antaja, sillä se antaa lähes 50 prosenttia koko maailman humanitaarisesta avusta.

(2)	Vapaaehtoistoiminta on konkreettinen ja näkyvä tapa ilmaista solidaarisuutta; sen kautta yksittäiset ihmiset voivat antaa tietojaan, taitojaan ja aikaansa muiden ihmisten käyttöön ilman rahallisia vaikuttimia.

(3)	On tarpeen edelleen kehittää solidaarisuutta kolmansien maiden kriisien ja katastrofien uhreja kohtaan sekä lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta humanitaarisesta avusta ja yleensä vapaaehtoistoiminnasta ja antaa tällaiselle toiminnalle lisää näkyvyyttä.

(4)

Unionin humanitaarista apua koskeva visio, joka käsittää unionin humanitaarisen avun yhteiset tavoitteet, periaatteet, hyvät toimintatavat sekä sen antamisen yhteiset puitteet, esitetään neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteisessä julkilausumassa ”Humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus” (2). Humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa korostetaan, että unioni on vahvasti sitoutunut tarveperusteiseen lähestymistapaan sekä vaalimaan ja edistämään humanitaarisia perusperiaatteita eli humaanisuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta. Humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen tulisikin ohjata Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen, jäljempänä ’EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite’, toimia.

(5)

Unioni antaa humanitaarista apua tilanteissa, joissa voidaan käyttää muita kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja pelastuspalvelun välineitä. Jotta voidaan sovittaa yhteen unionin toimia humanitaarisissa kriiseissä kolmansissa maissa, EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisen toiminnan olisi oltava johdonmukaista asiaan liittyvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa ja täydennettävä niitä sekä vältettävä päällekkäisyyksiä niiden kanssa, mikä koskee erityisesti unionin humanitaarisen avun politiikkaa, kehitysyhteistyöpolitiikkaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1313/2013/EU (3) perustettua unionin pelastuspalvelumekanismia ja mainitulla päätöksellä perustettua hätäavun koordinointikeskusta sekä Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja unionin edustustoja.

(6)

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen olisi osaltaan edistettävä pyrkimyksiä vahvistaa unionin valmiutta antaa tarveperusteista humanitaarista apua sekä vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien tai katastrofista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä kolmansissa maissa. Lisäksi on tärkeää edistää yhteistyötä alan kansainvälisten järjestöjen ja muiden humanitaarisen alan yhteistyökumppaneiden sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Tätä yhteistyötä olisi tehtävä Yhdistyneiden kansakuntien toteuttamien toimien mukaisesti Yhdistyneiden kansakuntien humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) keskeisen ja yleisen koordinointitehtävän tukemiseksi.

(7)

Luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien humanitaaristen kriisien määrä, laajuus ja monitahoisuus eri puolilla maailmaa on kasvanut merkittävästi vuosien kuluessa, ja on todennäköistä, että sama kehitys jatkuu, mikä lisää tarvetta humanitaarisen alan toimijoista, jotka toimivat viipymättä, tuloksellisesti, tehokkaasti ja johdonmukaisesti ja auttavat kolmansien maiden paikallisyhteisöjä vähentämään kriisialttiuttaan ja parantamaan selviytymiskykyään.

(8)

Vapaaehtoiset voivat osaltaan vahvistaa unionin valmiutta antaa tarveperusteista humanitaarista apua tiettyjen periaatteiden mukaisesti ja osaltaan tehostaa humanitaarisen alan toimintaa, kun heidät valitaan, koulutetaan ja valmennetaan kenttätyöhön asianmukaisesti siten, että heillä on varmasti tarvittavat taidot ja pätevyys avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen mahdollisimman tuloksellisesti, edellyttäen, että he saavat asianmukaista tukea ja ohjausta paikan päällä.

(9)

Euroopassa ja eri puolilla maailmaa on vapaaehtoistoiminnan järjestelmiä, jotka keskittyvät vapaaehtoisten lähettämiseen kolmansiin maihin. Kyse on usein kansallisista järjestelmistä, jotka keskittyvät pääasiassa tai yksinomaan kehitysyhteistyöhankkeisiin. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen olisi tämän vuoksi tarjottava lisäarvoa antamalla vapaaehtoisille tilaisuus edistää yhteisesti humanitaarisen avun operaatioita; näin vahvistetaan aktiivista Euroopan kansalaisuutta. EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite voi myös tuoda lisäarvoa edistämällä sen mukaisen toiminnan toteutukseen osallistuvien järjestöjen yhteistyötä valtioiden välillä, jolloin samalla parannetaan kansainvälisiä suhteita, annetaan unionista myönteinen kuva maailmalla ja lisätään kiinnostusta yleiseurooppalaisiin humanitaarisiin hankkeisiin.

(10)

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen olisi oltava kustannustehokas, sen olisi täydennettävä olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä vapaaehtoistoiminnan järjestelmiä toimimatta päällekkäin niiden kanssa ja sen olisi keskityttävä vastaamaan humanitaarisen alan konkreettisiin tarpeisiin ja puutteisiin.

(11)

Kuten komission 23 päivänä marraskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n kansalaisten solidaarisuuden ilmaiseminen vapaaehtoistyön avulla — Alustavia pohdintoja Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukoista” todetaan, nykyisessä humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnassa on puutteita, joita EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite voi korjata lähettämällä profiililtaan sopivia vapaaehtoisia oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tähän päästäisiin erityisesti vahvistamalla vapaaehtoisten määrittämistä ja valintaa koskevat eurooppalaiset säännöt ja menettelyt sekä yhteisesti sovitut vapaaehtoisten kouluttamista ja valmentamista kenttätyöhön koskevat vertailuarvot, luomalla tietokanta mahdollisista vapaaehtoisista, jotka on määritetty kenttätason tarpeiden perusteella, ja tarjoamalla vapaaehtoisille mahdollisuuksia osallistua humanitaarisen avun operaatioihin kenttätyöhön lisäksi myös tukitoimintojen ja verkkovapaaehtoistoiminnan kautta.

(12)

Vapaaehtoisten asianmukaisen koulutuksen, suojelun ja turvallisuuden pitäisi olla ensisijaisessa asemassa, ja niiden osalta olisi vaihdettava tietoja säännöllisesti muun muassa jäsenvaltioiden kanssa. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia ei pitäisi käyttää kansainvälisten ja muiden aseellisten konfliktien alueella suoritettavissa operaatioissa.

(13)

Unioni toteuttaa humanitaarisen avun operaationsa tarpeiden perusteella ja yhteistyössä toteutuksesta vastaavien järjestöjen kanssa. Näillä järjestöillä olisi oltava merkittävä rooli EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen toteuttamisessa, jotta varmistetaan kenttätason toimijoiden sitoutuminen ja kyseisen aloitteen mukaisten toimien mahdollisimman tehokas käyttö. Unionin olisi annettava toteutuksesta vastaavien järjestöjen tehtäväksi erityisesti EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten määrittäminen, valinta, valmentaminen, kenttätyöhön lähettäminen ja näiden seuranta tehtävien aikana ja niiden jälkeen komission vahvistamien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Komission olisi voitava tarvittaessa hyödyntää asianmukaisesti koulutettuja ja valmennettuja vapaaehtoisia lähettämällä heitä tukitehtäviin paikallistoimistoihinsa.

(14)

Komission 25 päivänä lokakuuta 2011 päivätyssä tiedonannossa ”Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014” todetaan, että yksityisillä yrityksillä voi olla merkittävä rooli, ja ne voivat edistää unionin humanitaarisen avun operaatioita erityisesti työntekijöidensä vapaaehtoistoiminnan kautta.

(15)

EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella olisi autettava kaikenikäisiä eurooppalaisia osoittamaan aktiivista Euroopan kansalaisuutta. Aloitteen olisi siten osaltaan edistettävä vapaaehtoistoimintaa koko unionissa ja tuettava siihen osallistuvien vapaaehtoisten henkilökohtaista kehitystä ja muiden kulttuurien tuntemusta parantaen näin heidän osaamistaan ja työllistettävyyttään maailmantaloudessa.

(16)

Tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien unionin periaatteiden mukaisesti kaikkia eri elämänaloja ja ikäryhmiä edustavien unionin kansalaisten ja unionissa pitkään asuneiden olisi voitava osallistua aktiivisina kansalaisina. Koska humanitaariseen toimintaan liittyy erityisiä haasteita, EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten olisi oltava vähintään 18-vuotiaita ja he voisivat poiketa paljonkin toisistaan profiililtaan ja edustaa eri sukupolvia eli olla esimerkiksi asiantuntijoita tai eläkkeellä olevia ammatti-ihmisiä.

(17)

Selkeä oikeudellinen asema on keskeinen edellytys, jotta vapaaehtoisia voidaan lähettää unionin ulkopuolisiin maihin. Vapaaehtoisten lähettämisen edellytykset olisi määritettävä sopimuksella, joka kattaa vapaaehtoisten suojelua ja turvallisuutta koskevat säännöt, lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen velvollisuudet, vakuutusturvan, oleskelu- ja asumiskulut sekä muut aiheutuvat kulut. Vapaaehtoisten lähettämiseen kolmansiin maihin olisi sovellettava asianmukaisia suojelu- ja turvallisuusjärjestelyjä.

(18)	Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmaan sisältyvät suositukset ja eurooppalaisten ja kansainvälisten vapaaehtoisjärjestöjen työ sekä Yhdistyneiden kansakuntien vapaaehtoisohjelma olisi tarvittaessa otettava huomioon EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisten toimien yhteydessä.

(19)

EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella olisi tuettava tarveperusteisia toimia, joilla pyritään vahvistamaan kolmansien maiden vastaanottavien järjestöjen valmiuksia antaa humanitaarista apua, jotta tehostetaan paikallisia humanitaarisiin kriiseihin ja niihin vastaamiseen liittyviä valmiuksia ja toimia sekä varmistetaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten työn tosiasiallinen ja kestävä vaikutus paikan päällä katastrofiriskien hallinnan, katastrofi- ja toimintavalmiuden, työnohjauksen, vapaaehtoisten johtamista koskevan koulutuksen ja muiden merkityksellisten alojen toimien avulla.

(20)

EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella olisi tarvittaessa pyrittävä vaikuttamaan siihen, että sukupuolinäkökohdat otetaan tehokkaammin huomioon unionin humanitaarisen avun politiikassa, ja edistämään kaikenikäisten naisten ja miesten erityistarpeisiin vastaamiseen tarkoitettuja riittäviä humanitaarisia toimia. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naisryhmien ja -verkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta edistettäisiin naisten osallistumista ja johtajuutta humanitaarisen avun alalla ja hyödynnettäisiin heidän valmiuksiaan ja asiantuntemustaan kriisistä toipumisessa, rauhan rakentamisessa, katastrofiriskien vähentämisessä ja kärsimään joutuneiden yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamisessa.

(21)

Tässä asetuksessa vahvistetaan koko rahoituskaudeksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(22)

Rahoitustukea olisi jaettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) mukaisesti. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisen toiminnan erityisen luonteen vuoksi olisi säädettävä, että rahoitustukea voidaan myöntää luonnollisille henkilöille sekä julkis- että yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille. On myös tärkeää varmistaa, että varainhoitoasetuksen sääntöjä noudatetaan, erityisesti taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden osalta.

(23)	Täytäntöönpanon ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.

(24)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhtaisin toimenpitein koko menosyklin ajan; näihin toimenpiteisiin sisältyvät väärinkäytösten torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset. Väärinkäytösten estämiseksi olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, ja hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisin perimiseksi on toteutettava tarvittavat toimet neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8) mukaisesti.

(25)	Kolmansien maiden, erityisesti unioniin liittyvien maiden, ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokkaiden, Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden ja Euroopan vapaakauppaliiton maiden, olisi voitava osallistua aloitteeseen yhteistyösopimusten perusteella.

(26)

Myös niiden EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen toteutuksesta vastaavien järjestöjen ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten, jotka tulevat yhteistyöhön osallistuvista maista, olisi noudatettava humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettuja periaatteita ja edistettävä niitä ja erityisesti suojeltava ”humanitaarista tilaa”.

(27)

Jotta mahdollistetaan jatkuva palautteen saaminen ja toiminnan kehittäminen ja lisätään säädösten hyväksymisen joustavuutta ja tehokkuutta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten valintaan, johtamiseen ja kenttätyöhön lähettämiseen sovellettavia sääntöjä, suoritusindikaattoreiden ja temaattisten painopisteiden muuttamista sekä tämän asetuksen täytäntöönpanon rahoituspuitteista osoitettavien määrärahojen prosenttiosuuksien mukauttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(28)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011 (9). Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten valintaan, johtamiseen ja kenttätyöhön lähettämiseen sovellettavien menettelyjen sekä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen sertifiointijärjestelmän, koulutusohjelman ja vuotuisen työohjelman määrittämisessä.

(29)	Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(30)

Tämän asetuksen mukaisesti suoritettava henkilötietojen käsittely ei ylitä sitä, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen joustavan toiminnan varmistamiseksi. Komission suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (10). Unioniin laillisesti sijoittautuneiden, EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen toteutuksesta vastaavien järjestöjen suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (11).

(31)	Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi lausunnon 23 päivänä marraskuuta 2012 (12).

(32)	On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (13) soveltamisaika. Tätä asetusta olisi sen vuoksi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot, jäljempänä ’EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite’, jotta Euroopan vapaaehtoiset voisivat osallistua yhteisesti humanitaarisen avun antamisen tukemiseen ja täydentämiseen kolmansissa maissa.

Tässä asetuksessa säädetään EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen toteuttamista koskevat säännöt ja menettelyt sekä rahoitustuen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan:

1)	EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten valintaan, koulutukseen ja lähettämiseen siten, että he voivat tukea ja täydentää humanitaarisen avun antamista kolmansissa maissa;

2)	toimiin, joilla tuetaan, edistetään ja valmistellaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lähettämistä tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun antamista kolmansissa maissa;

3)	unionin sisäisiin ja ulkopuolisiin toimiin, joilla pyritään lisäämään kolmansien maiden vastaanottavien järjestöjen valmiuksia antaa humanitaarista apua.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’vapaaehtoisella’ henkilöä, joka vapaaehtoisesti ja muista kuin rahallisista vaikuttimista osallistuu toimiin, jotka hyödyttävät yhteisöä ja koko yhteiskuntaa;

b)	’vapaaehtoisehdokkaalla’ henkilöä, joka täyttää 11 artiklan 3 kohdan mukaiset edellytykset, joiden täyttyessä voi hakea EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisiin toimiin;

c)

’EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisella’ vapaaehtoisehdokasta, joka on valittu ja koulutettu erityisten sääntöjen, menettelyjen ja viitekriteerien mukaisesti, jonka on arvioitu täyttävän hakuedellytykset ja joka on kirjattu rekisteriin henkilönä, joka on lähetettävissä tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun antamista kolmansissa maissa;

d)

’humanitaarisella avulla’ kolmansissa maissa toteutettavia toimia ja operaatioita, joiden tarkoituksena on antaa tarveperusteista hätäapua, jolla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo ihmisten aiheuttamissa kriiseissä tai luonnonkatastrofeissa. Se käsittää avustus- ja suojelutoimet humanitaarisissa kriiseissä tai niiden jälkitilanteissa, tukitoimenpiteet, joilla varmistetaan apua tarvitsevien luokse pääseminen ja helpotetaan avun esteetöntä toimittamista, sekä toimet, joiden tarkoituksena on parantaa katastrofivalmiutta ja vähentää katastrofiriskiä ja joilla edistetään selviytymiskykyä ja valmiutta toimia kriisitilanteissa ja toipua niistä;

e)	’kolmannella maalla’ unionin ulkopuolista maata, jossa d alakohdassa tarkoitettuja humanitaarisen avun toimia ja operaatioita toteutetaan.

4 artikla

Tavoite

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen tavoitteena on osaltaan vahvistaa unionin valmiuksia antaa tarveperusteista humanitaarista apua, jolla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo sekä vahvistamaan haavoittuvassa asemassa olevien tai katastrofista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä kolmansissa maissa erityisesti parantamalla katastrofivalmiutta ja vähentämällä katastrofiriskiä sekä vahvistamalla hätäavun sekä kunnostus- ja kehitysyhteistyötoimien välistä yhteyttä. Tämä tavoite saavutetaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten yhteisen toiminnan tuoman lisäarvon avulla, jolloin myös tuodaan esiin unionin arvoja ja ilmaistaan solidaarisuutta avun tarpeessa olevia kohtaan sekä edistetään näkyvästi tunnetta Euroopan kansalaisuudesta.

5 artikla

Yleiset periaatteet

1.   EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisissa toimissa noudatetaan humanitaarisen avun periaatteita eli humaanisuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta sekä humanitaarista apua koskevaa eurooppalaista konsensusta.

2.   EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisilla toimilla vastataan paikallisyhteisöjen humanitaarisiin tarpeisiin ja vastaanottavien järjestöjen tarpeisiin, ja niillä pyritään osaltaan lisäämään humanitaarisen toiminnan vaikuttavuutta.

3.   EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisehdokkaiden suojelu ja turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää.

4.   EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite edistää tarveperusteisia yhteisiä hankkeita ja valtioiden rajat ylittäviä yhteistyökumppanuuksia eri maista lähtöisin olevien toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten ja 10 artiklassa tarkoitettujen kyseisen aloitteen toteuttamisesta vastaavien järjestöjen välillä.

6 artikla

Unionin toiminnan johdonmukaisuus ja täydentävyys

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanossa on varmistettava johdonmukaisuus ja täydentävyys unionin muiden ulkoisen toiminnan välineiden ja alojen ja muiden asiaan liittyvien unionin politiikkojen ja erityisesti humanitaarista apua koskevan politiikan, kehitysyhteistyöpolitiikan ja unionin pelastuspalvelumekanismin kanssa, samalla kun vältetään kaksinkertaista työtä ja päällekkäisyyksiä sekä tunnustetaan, että tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut humanitaarisen avun periaatteet ohjaavat humanitaarista apua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hätäavun sekä kunnostus- ja kehitysyhteistyötoimien joustavaan niveltämiseen.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä pyrkien tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen varmistamalla kansallisten vapaaehtoistoiminnan järjestelmien ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisten toimien välisen johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden. Näiden toimien on perustuttava asiaankuuluviin hyviin käytäntöihin ja olemassa oleviin ohjelmiin, ja niissä on tarvittaessa hyödynnettävä vakiintuneita eurooppalaisia verkostoja.

3.   Unioni edistää yhteistyötä alan kansainvälisten järjestöjen ja muiden humanitaarisen alan yhteistyökumppaneiden sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisten toimien toteuttamisessa.

Edistettäessä johdonmukaista kansainvälistä toimintaa humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisten toimien on oltava sopusoinnussa Yhdistyneiden kansakuntien toteuttamien toimien kanssa YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) keskeisen ja yleisen koordinointitehtävän tukemiseksi.

7 artikla

Toiminnan tavoitteet

1.   EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella on seuraavat tavoitteet:

a)

Lisätä ja parantaa osaltaan unionin valmiutta antaa humanitaarista apua. Edistymistä tämän tavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla: — lähetettyjen tai lähetysvalmiiden ja vaaditun pätevyyden omaavien EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lukumäärä ja niiden EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lukumäärä, joiden lähettämistä koskeva sopimus on päättynyt; — unionin EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen avulla antaman humanitaarisen avun saajien lukumäärä ja keskimääräiset kustannukset apua saanutta henkilöä kohti; — lähetettyjen EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten sekä lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen tyytyväisyys EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten paikalla tekemään humanitaarisen työn tosiasialliseen vaikutukseen.

b)

Kehittää vapaaehtoisten taitoja, tietoja ja osaamista humanitaarisen avun alalla ja parantaa heidän osallistumisensa ehtoja ja edellytyksiä. Edistymistä tämän toimintatavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla: — koulutettujen vapaaehtoisehdokkaiden ja koulutuksen jälkeisen arvioinnin menestyksekkäästi läpäisseiden vapaaehtoisten lukumäärä; — niiden sertifioitujen lähettävien järjestöjen lukumäärä, jotka noudattavat EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisehdokkaiden lähettämistä ja johtamista koskevia sääntöjä ja menettelyjä; — koulutettujen ja lähetettyjen vapaaehtoisten ja lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen tyytyväisyys vapaaehtoisten koulutuksen laatuun, tietoihin ja osaamiseen sekä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisehdokkaiden lähettämistä ja johtamista koskevien sääntöjen ja menettelyjen noudattamiseen ja niiden asianmukaisuuteen.

c)

Kehittää vastaanottavien järjestöjen valmiuksia ja edistää vapaaehtoistoimintaa kolmansissa maissa. Edistymistä tämän toimintatavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla: — valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimien lukumäärä ja luonne kolmansissa maissa; — valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin osallistuvien kolmansien maiden henkilöstön jäsenten ja vapaaehtoisten lukumäärä; — valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin osallistuvien kolmansien maiden vastaanottavien järjestöjen henkilöstön jäsenten sekä vapaaehtoisten tyytyväisyys toteutettujen toimien laatuun ja vaikuttavuuteen.

d)

Tiedottaa unionin humanitaarisen avun periaatteista, joista on sovittu humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa. Edistymistä tämän toimintatavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla: — tiedotus-, viestintä- ja valistustoimien lukumäärä, luonne ja kustannukset.

e)

Lisätä vapaaehtoistoiminnan johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa unionin kansalaisten mahdollisuuksia osallistua humanitaarisen avun toimiin ja operaatioihin: Edistymistä tämän toimintatavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla: — sertifioitujen lähettävien järjestöjen lukumäärä; — lähettävien järjestöjen teknisen avun toimien lukumäärä ja tyyppi; — EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten ja vapaaehtoisehdokkaiden johtamista koskevien sääntöjen ja menettelyjen leviäminen ja jäljittely muissa vapaaehtoistoiminnan ohjelmissa.

2.   Edellä 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuja indikaattoreita on käytettävä tarpeen mukaan toiminnan seurantaan, arviointiin ja tarkistamiseen. Ne ovat suuntaa-antavia, ja niitä voidaan muuttaa delegoiduilla säädöksillä 24 artiklan mukaisesti edistymisen mittaamisesta saatujen kokemusten perusteella.

II LUKU

EU:N VAPAAEHTOISAPUA KOSKEVAN ALOITTEEN MUKAISET TOIMET

8 artikla

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaiset toimet

EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella pyritään 4 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin seuraavankaltaisten toimien avulla:

—	vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevien sääntöjen ja menettelyjen kehittäminen ja ylläpito;

—	lähettäviä ja vastaanottavia järjestöjä koskevien sertifiointijärjestelmien kehittäminen ja ylläpito;

—	vapaaehtoisehdokkaiden määrittäminen ja valinta;

—	koulutusohjelman laatiminen sekä koulutuksen ja harjoittelupaikkojen tukeminen;

—	EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisehdokkaita koskevan tietokannan perustaminen, ylläpito ja päivitys;

—	EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lähettäminen tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun antamista kolmansissa maissa;

—	vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittäminen;

—	EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen verkoston perustaminen ja hallinnointi;

—	viestintä ja valistus;

—	oheistoimet, joilla edistetään EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen liittyvää vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja tuloksellisuutta.

9 artikla

Vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevat säännöt ja menettelyt

1.   Nykyisten asiaankuuluvien käytäntöjen pohjalta komissio vahvistaa säännöt ja menettelyt, jotka kattavat ne tarvittavat edellytykset, järjestelyt ja vaatimukset, joita lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on sovellettava vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia määrittäessään, valitessaan, valmentaessaan, johtaessaan ja kenttätyöhön lähettäessään humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi kolmansissa maissa.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

—	osaamiskehystä, jota käytetään vapaaehtoisten määrittämisessä, valitsemisessa ja valmentamisessa toimimaan alemman tai ylemmän osaamistason ammattilaisina;

—	säännöksiä, joilla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys määrittämis- ja valitsemisprosessissa;

—	säännöksiä, joilla varmistetaan, että lähettävät ja vastaanottavat järjestöt noudattavat asiaankuuluvaa kansallista ja unionin oikeutta sekä vastaanottavan maan oikeutta;

—	sääntöjä lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen välisistä kumppanuuksista;

—	säännöksiä, jotka koskevat EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten hankkimien taitojen ja osaamisen tunnustamista olemassa olevien asiaan liittyvien unionin aloitteiden mukaisesti.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

—	menettelyt, joita on noudatettava vapaaehtoisehdokkaiden määrittämisessä, valinnassa ja ennen kenttätyöhön lähettämistä tarvittavassa valmentamisessa, mukaan lukien tarvittaessa harjoittelun suorittamisessa;

—

säännökset EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lähettämisestä ja heidän johtamisestaan kolmansissa maissa, mukaan lukien muun muassa ohjaus kenttätyössä, jatkuva tukeminen työnohjauksen avulla, mentorointi, lisäkoulutus, tarvittavat työskentelyedellytykset, kenttätyön jälkeinen tuki;

—	vakuutusturvan tarjoaminen vapaaehtoisille ja heidän elinolosuhteistaan huolehtimista, mukaan lukien oleskelu-, asumis- ja matkakulujen sekä muiden kustannusten kattaminen;

—

menettelyt, joita on noudatettava ennen kenttätyöhön lähettämistä, kenttätyön aikana ja sen jälkeen huolellisuusvelvollisuuden ja asianmukaisten suojelu- ja turvallisuustoimien varmistamiseksi, mukaan luettuina lääketieteellisistä syistä tapahtuvan evakuoinnin käytännöt ja turvallisuussuunnitelmat, jotka kattavat hätäevakuoinnin kolmansista maista, mukaan luettuina yhteydenpitoon kansallisten viranomaisten kanssa tarvittavat menettelyt;

—	menettelyt, joilla seurataan ja arvioidaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten henkilökohtaista suoriutumista.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10 artikla

Sertifiointijärjestelmä lähettäville ja vastaanottaville järjestöille

1.   Komissio laatii täytäntöönpanosäädöksin sertifiointijärjestelmän tarvittaessa yhdessä humanitaarisen alan yhteistyökumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että lähettävät järjestöt noudattavat 9 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä ja menettelyjä, sekä erillinen sertifiointijärjestelmä vastaanottaville järjestöille.

Komissio laatii sertifiointijärjestelmien toimintaan liittyvän menettelyn, joka perustuu nykyisiin asiaankuuluviin sertifiointijärjestelmiin ja -menettelyihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Sertifiointijärjestelmää laatiessaan komissio pyrkii hallinnon yksinkertaistamiseksi luomaan synergioita komission humanitaarisen alan kumppanuusvälineiden ja voimassa olevien humanitaaristen vaatimusten välillä. Sertifiointijärjestelmän on oltava osallistava, ja se ei saa syrjiä minkäänlaisia kelpoisuusvaatimukset täyttäviä järjestöjä.

3.   Lähettävät järjestöt ovat sertifiointikelpoisia, jos:

a)	ne noudattavat 9 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä ja menettelyjä;

b)	ne toimivat 3 artiklan d alakohdassa määritellyllä humanitaarisen avun alalla; ja

c)

ne kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä: i) valtiosta riippumattomat voittoa tavoittelemattomat järjestöt, jotka on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja joiden päätoimipaikka sijaitsee unionissa; ii) julkisoikeudelliset siviililaitokset, joita säännellään jäsenvaltion lainsäädännöllä; iii) valtiosta riippumattomat voittoa tavoittelemattomat järjestöt, jotka on perustettu 23 artiklassa tarkoitetuissa maissa, kyseisessä artiklassa asetetuin edellytyksin ja siinä mainittujen sopimusten nojalla; iv) julkisoikeudelliset laitokset, jotka on perustettu 23 artiklassa tarkoitetuissa maissa, ovat myös sertifiointikelpoisia kyseisessä artiklassa asetetuin edellytyksin ja siinä mainittujen sopimusten nojalla; v) Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto.

4.   Kolmansien maiden järjestöt ovat sertifiointikelpoisia vastaanottavia järjestöjä, jos

a)	ne noudattavat 9 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä ja menettelyjä;

b)	ne toimivat 3 artiklan d alakohdassa määritellyllä humanitaarisen avun alalla; ja

c)

ne kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä: i) valtiosta riippumaton voittoa tavoittelematon järjestö, joka toimii tai joka on perustettu kolmannessa maassa kyseisen maan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti; ii) julkisoikeudelliset siviililaitokset, joita säännellään kolmannen maan lainsäädännöllä; iii) kansainväliset järjestöt ja organisaatiot.

5.   Lähettävät ja vastaanottavat järjestöt voivat toteuttaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisia toimia yhteistyössä voittoa tavoittelevien yksityisten yhteisöjen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamista.

6.   Sertifioitavat lähettävät järjestöt voivat hyödyntää ennakolta tehtyjen tarvearviointien perusteella teknistä apua, jolla pyritään parantamaan niiden valmiuksia osallistua EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen ja varmistamaan 9 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen ja menettelyjen noudattaminen.

Myös sertifioitavat vastaanottavat järjestöt voivat hyödyntää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua apua 15 artiklassa tarkoitettujen toimien yhteydessä.

7.   Komissio julkaisee sertifioitujen lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen luettelon asianmukaisessa ajassa sertifioinnin jälkeen.

11 artikla

Vapaaehtoisehdokkaiden määrittäminen ja valinta

1.   Sertifioitujen lähettävien järjestöjen on määritettävä ja valittava vapaaehtoisehdokkaat koulutusta varten lähettävien tai vastaanottavien järjestöjen tai muiden asianomaisten toimijoiden ennakolta kolmansissa maissa tekemien tarvearviointien perusteella.

2.   Vapaaehtoisehdokkaiden määrittämisessä ja valinnassa on noudatettava 9 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä kunnioitettava syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteita.

3.   Vapaaehtoisehdokkaaksi voivat hakea seuraavat vähintään 18-vuotiaat henkilöt:

a)	unionin kansalaiset;

b)	unionin jäsenvaltiossa pitkään oleskelleet kolmannen maan kansalaiset; ja

c)	jäljempänä 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maiden kansalaiset kyseisessä artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

12 artikla

Koulutusohjelma, koulutustuki ja harjoittelupaikat

1.   Komissio laatii nykyisten ohjelmien ja menettelyjen pohjalta ja tarvittaessa yhteistyössä erityislaitosten kanssa koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on valmentaa vapaaehtoisehdokkaat lähetettäviksi tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun antamista.

2.   Edellä olevan 11 artiklan mukaisesti määritetyt ja valitut vapaaehtoisehdokkaat voivat osallistua pätevien järjestöjen toteuttamaan koulutusohjelmaan. Asiaankuuluva sertifioitu lähettävä järjestö päättää kultakin vapaaehtoisehdokkaalta edellytetyn koulutuksen laajuuden ja sisällön sertifioitua vastaanottavaa järjestöä kuullen, tarpeiden perusteella ja ottaen huomioon ehdokkaan aiemman kokemuksen sekä suunnitellun kenttätyön.

3.   Vapaaehtoisehdokkailta voidaan osana heidän koulutustaan ja erityisesti kenttätyöhön lähettämiseen valmistautumiseksi edellyttää harjoittelua sertifioiduissa lähettävissä järjestöissä, jos mahdollista muualla kuin heidän kotimaassaan.

4.   Vapaaehtoisehdokkaille, jotka eivät ole suorittaneet harjoittelua, voidaan tarvittaessa antaa ennen kenttätyöhön lähettämistä lisävalmennusta, joka toteutetaan nimenomaisesti kyseisen kenttätyön tarpeiden ja erityisolosuhteiden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Tässä valmennuksessa ja harjoittelussa on noudatettava 9 artiklassa tarkoitettuja valmentamista koskevia sääntöjä ja menettelyjä.

5.   Koulutusohjelman on sisällettävä arviointi, jossa tarkastellaan vapaaehtoisehdokkaiden valmiuksia lähteä kenttätyöhön tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun antamista kolmansissa maissa ja täyttää paikalliset tarpeet. Arviointi on toteutettava yhteistyössä lähettävien järjestöjen kanssa.

6.   Komissio vahvistaa koulutusohjelman ja vapaaehtoisehdokkaiden valmiutta tulla lähetetyksi koskevan arviointimenettelyä koskevat järjestelyt täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13 artikla

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskeva tietokanta

1.   Vapaaehtoisehdokkaita, jotka ovat läpäisseet 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin menestyksekkäästi, pidetään EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisina ja heidät katsotaan kelpoisiksi kenttätyöhön. Heidät kirjataan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevaan tietokantaan.

2.   Komissio perustaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten tietokannan, joka sisältää tietoja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten käytettävissä olemisesta ja kelpoisuudesta kenttätyöhön, ja ylläpitää ja päivittää sitä sekä sääntelee tietokannan käyttöoikeuksia ja käyttöä. Tähän tietokantaan tai sitä varten kerättyjen henkilötietojen käsittely suoritetaan soveltuvin osin direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

14 artikla

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lähettäminen kolmansiin maihin

1.   Tietokantaan kirjattuja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia voidaan lähettää tukemaan ja täydentämään 3 artiklan d kohdassa määritellyn humanitaarisen avun antamista seuraavasti:

a)	sertifioidut lähettävät järjestöt voivat lähettää heitä vastaanottaviin järjestöihin kolmansissa maissa; tai

b)	tarvittaessa komissio voi lähettää heitä tukitehtäviin humanitaarisen avun paikallistoimistoihinsa.

2.   Vapaaehtoisten lähettämisellä vastataan vastaanottavien järjestöjen ilmaisemiin todellisiin paikallisiin tarpeisiin.

3.   Kun kyseessä on 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu lähettäminen, sertifioidut lähettävät järjestöt varmistavat, että 9 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä ja menettelyjä noudatetaan. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia ei käytetä kansainvälisten ja muiden aseellisten konfliktien alueella suoritettavissa operaatioissa.

4.   Sertifioidut lähettävät järjestöt tiedottavat unionin jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden asiaankuuluville kansallisille viranomaisille 23 artiklan mukaisesti, ennen kuin niiden kansalainen lähetetään EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisena vapaaehtoistoimintaan 9 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

5.   EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lähettämistä koskevat erityisehdot ja vapaaehtoisten rooli vahvistetaan läheisessä yhteistyössä vastaanottavien järjestöjen kanssa lähettävien järjestöjen ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten välisessä sopimuksessa, jossa mainitaan myös EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet, kenttätyön kesto ja paikka sekä tehtävät.

6.   Kun kyseessä on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lähettäminen, komissio allekirjoittaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten kanssa ’vapaaehtoistoimintasopimuksen’, jossa määritetään lähettämisen erityisehdot. Vapaaehtoistoimintasopimukset eivät anna vapaaehtoisille oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka johtuvat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä ja unionin muuta henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista, joista on säädetty neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (14).

7.   Jokaiselle EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiselle nimetään vastaanottavasta järjestöstä ohjaaja, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea vapaaehtoista vapaaehtoistoiminnan aikana.

15 artikla

Vastaanottavien järjestöjen humanitaarisen avun valmiuksien kehittäminen

Lähettävien tai vastaanottavien järjestöjen tai muiden asiaankuuluvien toimijoiden ennakolta kolmansissa maissa tekemän tarvearvioinnin perusteella komissio tukee muun muassa seuraavia vastaanottavien järjestöjen humanitaarisen avun antamista koskevien valmiuksien parantamiseen tähtääviä toimia, jotta tehostetaan paikallisia humanitaarisiin kriiseihin ja niihin vastaamiseen liittyviä valmiuksia ja toimia sekä varmistetaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten työn tosiasiallinen ja kestävä vaikutus paikan päällä:

a)	katastrofiriskien hallinta, katastrofi- ja toimintavalmius, työnohjaus, vapaaehtoisten johtamista koskeva koulutus ja muut vastaanottavien järjestöjen henkilöstön ja vapaaehtoisten kannalta merkityksellisten alojen toimet;

b)	parhaiden käytäntöjen vaihto, tekninen apu, kumppanuusohjelmat ja henkilöstön ja vapaaehtoisten vaihto-ohjelmat, verkostojen perustaminen ja muut asiaankuuluvat toimet.

16 artikla

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen verkosto

1.   Komissio perustaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen verkoston ja hallinnoi sitä, jolloin verkosto koostuu:

a)	vapaaehtoisehdokkaista ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisista, jotka osallistuvat tai ovat osallistuneet aloitteeseen;

b)	lähettävistä ja vastaanottavista järjestöistä;

c)	jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin edustajista.

2.   EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen verkosto erityisesti

a)	helpottaa yhteydenpitoa ja toimii tietojenvaihdon, kuulemisen ja tiedonvälityksen, hyvien käytäntöjen vaihdon sekä 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarvearvioinnin tarkoituksia palvelevana foorumina;

b)	helpottaa kumppanuuksien luomista sekä sellaisten kenttätyöhön lähettämistä ja valmiuksien kehittämistä koskeviin toimiin liittyvien yhteisten hankkeiden perustamista, joihin osallistuu lähettäviä järjestöjä kaikkialta unionista ja kolmansien maiden vastaanottavia järjestöjä;

c)	tarjoaa perustan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisten toimien kehittämiselle siten, että varmistetaan toiminnan jatkuva kehittäminen sekä tehokas seuranta ja arviointi;

d)	tarjoaa mahdollisuuksia verkkovapaaehtoistoimintaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen liittyvissä hankkeissa.

17 artikla

Viestintä ja valistus

1.   Komissio tukee yleisölle suunnattuja tiedotus-, viestintä- ja valistustoimia, joilla edistetään EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen näkyvyyttä ja kannustetaan vapaaehtoistoimintaan humanitaarisen avun alalla unionissa ja sen jäsenvaltioissa sekä kolmansissa maissa, jotka hyötyvät kyseisen aloitteen mukaisista toimista.

2.   Komissio laatii EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen tavoitteita, toimia ja näkyviä tuloksia koskevan viestintäohjelman, jossa määritellään viestintä- ja tiedotustehtävät, jotka on suunnattu yleisölle, erityisesti mahdollisille tuleville vapaaehtoisehdokkaille ja mainitun aloitteen mukaisten toimien edunsaajille. Komissio ja edunsaajat, etenkin lähettävät ja vastaanottavat järjestöt, sekä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiset panevat viestintäohjelman täytäntöön.

III LUKU

OHJELMASUUNNITTELU JA VAROJEN KOHDENTAMINEN

18 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.   Edellä 8 artiklassa tarkoitetut toimet ovat rahoitustukikelpoisia, mukaan lukien niiden täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tarvittavat toimenpiteet, joiden tavoitteena on vahvistaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen ja muiden kansallisten ja kansainvälisten alan järjestelmien välistä koordinointia nykyisten hyvien käytäntöjen pohjalta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitustuki voi kattaa myös menoja, jotka koskevat EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen johtamiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisia valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimia.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut menot voivat erityisesti koskea tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia sekä 17 artiklassa tarkoitettuja tiedotus- ja viestintätoimia, unionin toimintapoliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta mukaan lukien, sikäli kuin toimet liittyvät EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen tavoitteisiin, sekä tietojen käsittelyyn ja vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin (myös niiden yhteenliittäminen alojenvälisen tietojenvaihdon edistämiseen tähtääviin nykyisiin tai tuleviin järjestelmiin sekä niihin liittyvät laitteet) liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle aiheutuu.

19 artikla

Rahoitustuen edunsaajat

Tämän asetuksen mukaista rahoitustukea voidaan myöntää luonnollisille henkilöille ja yksityis- tai julkisoikeudellisille oikeushenkilöille, jotka katsotaan sen perusteella asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 tarkoitetuiksi rahoitustuen edunsaajiksi.

20 artikla

Rahoitusohje

1.   Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanoon 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana ovat 147 936 000 euroa käypinä hintoina. Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen mukaisissa rajoissa. Maksumäärärahoja voidaan samankaltaisten menojen kattamiseksi sisällyttää talousarvioon tarvittaessa vielä vuoden 2020 jälkeen, jotta sellaisten toimien maksujen hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetut rahoituspuitteet jaetaan kaudella 2014–2020 liitteessä esitettyjen toiminnan tavoitteiden, temaattisten painopisteiden ja prosenttiosuuksien mukaisesti.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 24 artiklan mukaisesti painopisteiden muuttamiseksi ja kunkin liitteessä esitetyn luvun mukauttamiseksi yli 10:llä ja enintään 20 prosenttiyksiköllä. Tällaisia muutoksia tehdään vasta, kun on saatu 27 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun väliarvioinnin tulosten perusteella tehdyn, liitteessä esitettyjä temaattisia painopisteitä ja prosenttiosuuksia koskevan komission uudelleentarkastelun tulokset, jolloin delegoidut säädökset annetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä silloin, kun hätäaputoimien tukemiseen käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen tarkistus on erittäin kiireellisissä tapauksissa välttämätöntä, kunkin liitteessä esitetyn luvun mukauttamiseksi yli 10:llä ja enintään 20 prosenttiyksiköllä käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen puitteissa ja 25 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

21 artikla

Rahoitustuen muodot ja täytäntöönpanomenettelyt

1.   Komissio myöntää unionin rahoitustukea asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen mukaista rahoitustukea voidaan myöntää kaikissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisissa muodoissa.

3.   Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksin EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vuotuisen työohjelman. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisessa työohjelmassa määritetään tavoitteet, odotetut tulokset, toteutusmenetelmä ja asiaan liittyvien kokonaismenojen määrä. Vuotuiseen työohjelmaan sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä tarvittaessa arvioitujen tarpeiden mukaisesti ja alustava toteutusaikataulu. Avustusten osalta vuotuisessa työohjelmassa mainitaan painopisteet, olennaiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä. Vuotuisessa työohjelmassa on vahvistettava myös kolmansien maiden osallistuminen 23 artiklassa säädetyin edellytyksin.

22 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisesti rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, saa asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteesta rahoitettuun sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on erikseen valtuutettava komissio, tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekemään tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia kaikkia asiaankuuluvia menettelyllisiä takeita asianmukaisesti kunnioittaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

IV LUKU

YHTEISTYÖ MUIDEN MAIDEN KANSSA

23 artikla

Yhteistyö muiden maiden kanssa

1.   EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteeseen voivat osallistua

a)

kansalaiset ja lähettävät järjestöt unioniin liittymässä olevista maista, ehdokasmaista, mahdollisista ehdokkaista ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaista kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen tai vastaavien järjestelyjen mukaisesti;

b)	kansalaiset ja lähettävät järjestöt Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvista Euroopan vapaakauppaliiton maista ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

c)	kansalaiset ja lähettävät järjestöt muista Euroopan maista, jos kyseisten maiden kanssa on tehty kahdenvälinen sopimus.

2.   Osallistuvien vapaaehtoisten ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen toteutuksesta vastaavien järjestöjen on myös noudatettava 4 artiklassa säädettyjä yleisiä periaatteita.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteistyö osallistuvien maiden kanssa perustuu tarvittaessa osallistuvilta mailta saataviin lisämäärärahoihin, jotka asetetaan käyttöön näiden maiden kanssa sovittavin menettelyin.

V LUKU

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTÄMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANOMÄÄRÄYKSET

24 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 25 päivästä huhtikuuta 2014 seitsemän vuoden ajaksi 7 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 7 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan ja 20 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artikla

Kiireellinen menettely

1.   Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan, niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 24 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

26 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (15) 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VI LUKU

SEURANTA JA ARVIOINTI

27 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen rahoitustukea saavia toimia seurataan säännöllisesti niiden toteuttamisen valvomiseksi, ja niitä arvioidaan säännöllisesti riippumattomassa ulkopuolisessa arvioinnissa, jossa arvioidaan niiden tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen tavoitteisiin nähden. Seuranta ja arviointi sisältää 4 kohdassa tarkoitetut kertomukset ja tämän asetuksen erityisiä näkökohtia koskevat muut toimet, jotka saatetaan käynnistää sen täytäntöönpanon aikana.

2.   Lähettävät järjestöt, jotka lähettävät EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia unionin ulkopuolelle, ovat vastuussa toimintansa seurannasta, ja niiden on toimitettava komissiolle säännöllisesti seurantakertomuksia, joissa kaikki yksittäisille vapaaehtoisille kuuluvat henkilötietojen suojelua koskevat oikeudet on otettu huomioon.

3.   Arvioinneissa hyödynnetään olemassa olevia arviointistandardeja, muun muassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean kehittämiä standardeja, ja tavoitteena on mitata EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen pitkän aikavälin vaikutuksia humanitaariseen apuun. Arviointivaiheessa komissio varmistaa kaikkien asianomaisten sidosryhmien säännöllisen kuulemisen, mukaan lukien vapaaehtoiset, lähettävät ja vastaanottavat järjestöt, avustettu paikallisväestö ja yhteisöt, humanitaariset järjestöt ja kenttätyön tekijät. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon ohjelman suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa.

4.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

a)	vuosikertomuksia, joissa tarkastellaan tämän asetuksen täytäntöönpanon edistymistä, mukaan lukien tulokset sekä mahdollisuuksien mukaan merkittävimmät vaikutukset;

b)

väliarviointikertomuksen tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien tuloksista ja niiden täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä tekijöistä, mukaan lukien EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vaikutus humanitaariseen alaan sekä selvitys ohjelman kustannustehokkuudesta, kolmen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017;

c)	tiedonannon tämän asetuksen täytäntöönpanon jatkamisesta tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetun väliarviointikertomuksen pohjalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018;

d)	jälkiarviointikertomuksen täytäntöönpanon seitsemän vuoden rahoituskaudesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

5.   Komissio tarkastelee tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä uudelleen 1 päivään syyskuuta 2019 mennessä ja tämän artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun väliarviointikertomuksen perusteella liittää tarvittaessa uudelleentarkasteluun säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi.

6.   Komissio myös tiedottaa EUH:lle säännöllisesti EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mukaisesta toiminnasta asiaa koskevien järjestelyjen mukaisesti.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

---

(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. maaliskuuta 2014.

(2)  EUVL C 25, 30.1.2008, s. 1.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(4)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(12)  EUVL C 100, 6.4.2013, p. 14.

(13)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(14)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(15)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).

---

---