15.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/77

(1)

Unionin olisi pyrittävä kehittämään suhteitaan kolmansiin maihin ja solmimaan kumppanuuksia niiden kanssa. Tämä asetus on uusi ja täydentävä väline, joka antaa välitöntä tukea unionin ulkoisille politiikoille ja laajentaa yhteistyökumppanuuksia ja politiikanaloja koskevaa vuoropuhelua kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Se rakentuu teollisuusmaiden ja korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1934/2006 (3) mukaisesti saaduille kokemuksille.

(2)

Kehitysmaiden ja -alueiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1905/2006 (4) perustetun kehitysyhteistyön rahoitusvälineen maantieteellisten ohjelmien puitteissa harjoitettavan yhteistyön soveltamisala on rajoittunut miltei yksinomaan sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, jotka on suunniteltu siten, että ne täyttävät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) virallisen kehitysavun määritelmän.

(3)

Unioni on kuluneen vuosikymmenen aikana vahvistanut johdonmukaisesti kahdenvälisiä suhteitaan useisiin eri teollisuusmaihin ja muihin korkean tulotason tai keskitulotason maihin ja alueisiin eri puolilla maailmaa.

(4)

Unioni tarvitsee koko maailman kattavan ulkopolitiikan rahoitusvälineen, jolla se voi rahoittaa toimenpiteitä, joita ei välttämättä voida luokitella viralliseksi kehitysavuksi mutta joilla on keskeinen merkitys suhteiden syventämisessä ja lujittamisessa kyseisten kolmansien maiden kanssa erityisesti politiikanaloja koskevan vuoropuhelun ja kumppanuuksien kehittämisen avulla. Tämän uuden, soveltamisalaltaan ja tavoitteiltaan innovatiivisen välineen olisi luotava myönteinen ympäristö unionin ja asianomaisten kolmansien maiden välisten suhteiden syventämiselle sekä edistettävä unionin keskeisiä etuja.

(5)

On unionin edun mukaista syventää suhteita ja vuoropuhelua niiden maiden kanssa, joiden kanssa on unionin strategisen edun mukaista edistää yhteyksiä, erityisesti sellaisten teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kanssa, joilla on yhä tärkeämpi rooli kansainvälisissä asioissa, mukaan lukien globaalissa hallinnossa, ulkopolitiikassa, kansainvälisessä taloudessa, monenvälisillä foorumeilla ja monenvälisissä elimissä, kuten G8- ja G20-ryhmässä, sekä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.

(6)

Unionin on rakennettava kokonaisvaltaisia kumppanuuksia uusien kansainvälisten vaikuttajien kanssa vakaan ja osallistavan kansainvälisen järjestelmän tukemiseksi, globaalien julkishyödykkeiden tavoittelemiseksi, unionin keskeisten arvojen edistämiseksi sekä unionin tuntemuksen lisäämiseksi näissä maissa.

(7)

Tämän asetuksen soveltamisalan on tarpeen olla maailmanlaajuinen, jotta yhteistyötoimia voitaisiin tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea asianmukaisesti ja vahvistaa suhteita kaikkiin maihin, joissa unionilla on strategisia etuja.

(8)

On unionin edun mukaista edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, joita ei enää kelpuutetaEuroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 233/2014 (5) perustetun kehitysyhteistyön rahoitusvälineen, jäljempänä ”kehitysyhteistyön rahoitusväline”, piirissä oleviin kahdenvälisiin ohjelmiin.

(9)

On myös unionin edun mukaista tavoitella osallistavia, tehokkaaseen monenvälisyyteen perustuvia globaaleja instituutioita.

(10)

Unionin olisi tämän asetuksen mukaan tuettava komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”EUROOPPA 2020 — Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” pääpiirteissään esittämän strategian, jäljempänä ”Eurooppa 2020 -strategia”, ulkoisen ulottuvuuden toteuttamista kolmen pilarin pohjalta: taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen. Tällä asetuksella olisi erityisesti tuettava tavoitteita, jotka liittyvät globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutos, energiavarmuus ja resurssitehokkuus, siirtyminen vihreämpään talouteen, tiede, innovointi ja kilpailukyky, liikkuvuus, kauppa ja investoinnit, talouskumppanuudet, liiketoimintaa, työllisyyttä ja sääntelyä koskeva yhteistyö kolmansien maiden kanssa sekä unionin yritysten markkinoillepääsyn helpottaminen, mukaan lukien pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kansainvälistyminen. Asetuksella olisi myös edistettävä julkisuusdiplomatiaa, koulutukseen liittyvää ja akateemista yhteistyötä ja tiedotustoimia.

(11)

Erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta tunnustetaan yhdeksi unionin ja kansainvälisen yhteisön suurista globaaleista haasteista. Ilmastonmuutos on ala, jolla tarvitaan kiireellisiä kansainvälisiä toimia ja jolla unionin tavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Unionin olisi sen vuoksi tehostettava ponnistelujaan globaalin konsensuksen aikaan saamiseksi tässä asiassa. Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” unionia kehotetaan kasvattamaan ilmastoon liittyvää osuutta sen talousarviosta vähintään 20 prosenttiin, ja tällä asetuksella olisi edistettävä tuon tavoitteen saavuttamista.

(12)

Kansainväliset haasteet, kuten ympäristön pilaantuminen sekä raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien saatavuus ja kestävä käyttö, edellyttävät sääntöihin perustuvaa, osallistavaa lähestymistapaa.

(13)

Unioni on sitoutunut auttamaan maailmanlaajuisten vuoteen 2020 asetettujen biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa ja edistämään niihin liittyvää resurssien käyttöönottoa koskevaa strategiaa.

(14)

Unioni on sitoutunut suhteissaan kumppaneihinsa edistämään ihmisarvoista työtä kaikille kaikkialla maailmassa sekä kansainvälisesti tunnustettujen työnormien ja monenvälisten ympäristösopimusten ratifiointia ja tosiasiallista täytäntöönpanoa.

(15)

Yksi unionin tärkeistä strategisista eduista on kasvun ja työpaikkojen lisääminen edistämällä reilua ja avointa kauppaa ja investointitoimintaa monen- ja kahdenvälisellä tasolla ja tukemalla niiden kauppa- ja investointisopimusten neuvotteluja ja täytäntöönpanoa, joiden osapuolena unioni on. Tämän asetuksen mukaisesti unionin olisi osaltaan pyrittävä luomaan vakaa toimintaympäristö unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kaupankäynti- ja investointimahdollisuuksien lisäämiselle kaikkialla maailmassa tukemalla myös sääntely-yhteistyötä ja sääntelyn lähentämistä, edistämällä kansainvälisiä standardeja, parantamalla teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa sekä pyrkimällä poistamaan perusteettomat markkinoillepääsyn esteet.

(16)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään, että unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa, kuten demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen.

(17)

Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan eri välineiden välisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia tämän asetuksen, muiden ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden ja unionin muiden politiikkojen välillä. Tällä tavoin unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin perustuvat ohjelmat vahvistaisivat toisiaan.

(18)

Unionin tuesta olisi tarvittaessa annettava kohdennettua viestintää ja tiedotusta asianmukaisin välinein, jotta voidaan varmistaa unionin tuen näkyvyys kumppanimaiden ja unionin kansalaisten keskuudessa.

(19)

Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan eriytettyä ja joustavaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon keskeisten kumppanimaiden taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne sekä unionin erityisedut, toimintapoliittiset painotukset ja strategiat, mutta samalla on säilytettävä kyky toimia kaikkialla maailmassa tarpeen mukaan. Unionin olisi noudatettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa ulkopolitiikassaan, unionin alakohtaiset politiikat mukaan lukien.

(20)

Tehostaakseen sitoutumistaan etujensa edistämiseen ja puolustamiseen suhteissaan kolmansiin maihin unionin olisi voitava vastata muuttuviin tai ennakoimattomiin tarpeisiin joustavasti ja nopeasti toteuttamalla monivuotisiin ohjelmiin kuulumattomia erityistoimenpiteitä.

(21)

Tämän asetuksen tavoitteisiin pyrittäessä olisi, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kuultava asianomaisia kumppaneita ja sidosryhmiä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja paikallisviranomaiset, ja otettava huomioon niiden aseman merkitys.

(22)

Tämän asetuksen mukaisella unionin ulkoisella toiminnalla olisi edistettävä selkeitä tuloksia (jotka kattavat tuotokset, tulokset ja vaikutukset) maissa, jotka saavat unionin tukea. Unionin ulkoisen toiminnan tuloksia ja tällä asetuksella perustetun välineen tehokkuutta olisi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, selkeillä, läpinäkyvillä ja tarvittaessa maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla sekä kyseisen välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin mukautetuilla indikaattoreilla.

(23)

Tämän asetuksen mukaisissa toimissa olisi tarvittaessa otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat ja suositukset.

(24)

Jotta tämän asetuksen soveltamisalaa voitaisiin mukauttaa kolmansien maiden nopeasti muuttuvaan tilanteeseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä määriteltyjä painopistealoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(25)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti. Täytäntöönpanosäädösten etenkin politiikkaa ohjaava luonne ja niiden rahoitusvaikutukset huomioon ottaen niitä annettaessa olisi noudatettava tarkastelumenettelyä, lukuun ottamatta teknistä täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä, joilla on vähäinen rahoitusvaikutus.

(26)

Unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 236/2014 (7).

(27)

Tällä asetuksella vahvistetaan sen soveltamisajaksi rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(28)

Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta säädetään neuvoston päätöksessä 2010/427/EU (9).

(29)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, erityisesti kumppanuusvälineen perustamista kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten, vaan ne voidaan sen laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(30)

On tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamisaika neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (10) voimassaolon kanssa. Siksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

a)

unionin kahdenvälisen, alueellisen ja alueidenvälisen yhteistyön kumppanuusstrategioiden tukeminen edistämällä eri politiikanaloja koskevaa vuoropuhelua ja kehittämällä yhteisiä lähestymistapoja ja vastauksia maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan muun muassa sillä, miten keskeiset kumppanimaat edistyvät ilmastonmuutoksen torjunnassa tai unionin ympäristönormien edistämisessä;

b)

Eurooppa 2020 -strategian kansainvälisen ulottuvuuden toteuttaminen. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan sen perusteella, miten keskeiset kumppanimaat omaksuvat Eurooppa 2020 -strategian mukaisia toimintapolitiikkoja ja tavoitteita;

c)

kumppanimaiden markkinoille pääsyn parantaminen ja unionin yritysten kaupankäynti-, investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen ja samalla markkinoillepääsyn ja investointitoiminnan esteiden poistaminen talouskumppanuuksien sekä liiketoiminta- ja sääntely-yhteistyön avulla. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan sen perusteella, mikä on unionin osuus ulkomaankaupasta keskeisten kumppanimaiden kanssa, sekä niihin kumppanimaihin suuntautuvien kauppa- ja investointivirtojen perusteella, jotka ovat erityisesti kohteena tämän asetuksen mukaisissa toimissa, ohjelmissa ja toimenpiteissä;

d)

unionia ja sen roolia maailmassa koskevan ymmärryksen ja näkyvyyden lisääminen julkisuusdiplomatialla, henkilökontakteilla, koulutus- ja akateemisen alan yhteistyöllä, ajatushautomoihin liittyvällä yhteistyöllä ja ulkopuolisiin maihin kohdistuvilla toimilla unionin arvojen ja etujen edistämiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamista voidaan mitata muun muassa mielipidekyselyin ja arvioinnein.